Karhunpalvelus 5/2006 - Pori
Karhunpalvelus 5/2006 - Pori
Karhunpalvelus 5/2006 - Pori
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KarhunPalvelus KarhunPalvelus<br />
2 3<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
TARINAT KERÄSI: Marianne Kotiranta<br />
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alueseminaari<br />
pidettiin <strong>Pori</strong>n Pripolissa. Tilaisuudessa oli runsaasti<br />
edustajia maakunnan kunnista ja kuntayhtymistä.<br />
Kuntaliiton ja ministeriöiden edustajat kertoivat uudistuksen<br />
toteuttamisesta. <strong>Pori</strong>n kaupunginhallituksen<br />
puheenjohtaja Ahti Salmi kuvasi esityksessään, kuinka<br />
uudistusta ollaan panemassa täytäntöön <strong>Pori</strong>n seudulla.<br />
Rauman kaupunginjohtaja Arno Miettinen kertoi<br />
Rauman seudun yhteistyöstä. Maakuntavaltuuston<br />
puheenjohtajan Oiva Kaltiokummun vetämässä paneelissa<br />
Kuntaliiton ja ministeriöiden edustajat vastasivat<br />
yleisön kirjallisesti ja suullisesti esittämiin kysymyksiin.<br />
Asiasisällöltään tilaisuus oli hyvä, joskin keskustelu<br />
satakuntalaiseen tapaan maltillista. Kuntaliiton<br />
edustajat kiertävät virkansa puolesta vastaavat tilaisuudet<br />
kaikissa Suomen maakunnissa ja myös heidän<br />
kommenteistaan oli havaittavissa, että maakunnissa<br />
vallitsevat kunta- ja palvelurakenteen muutosvaiheet<br />
Jos<br />
tahtoo, että eivät kärpäset<br />
syö kesällä, niin täytyy jouluaattona<br />
syödä puhumatta. Jos tahtoo, että<br />
eivät hyttyset syö, täytyy syödä puhumatta<br />
laskiaistiistaina.<br />
Kaikis näin ollaa, sano ämmä ko jouluyän<br />
katiskas ol.<br />
Juuditinpäivän ja sylvesterinpäivän välisenä<br />
aikana kanakin kolmesti vuorokaudessa<br />
orrelta putoaa.<br />
Jos jouluna kastelee joulupahnat pirtin<br />
lattialla, niin silloin sanotaan, että rivastaa<br />
menninkäisten joulupöydän. Silloin<br />
täytyy menninkäisiä lepyttääkseen teurastaa<br />
lammas ja asettaa se lattialle märkään<br />
kohtaan.<br />
Joulupäivänä on päivä jo kanan askelta<br />
pitempi, ja tapaninpäivänä sen jo hullukin<br />
huomaa.<br />
AINO-MAIJA LUUKKONEN, kaupunginjohtaja<br />
Rauhallista joulua ja<br />
parasta uutta vuotta 2007<br />
poikkeavat toisistaan, mikä vaikuttaa keskustelun vilkkauteen<br />
ja sävyyn.<br />
<strong>Pori</strong>n seudulla on meneillään poliittisen tunnustelun<br />
vaihe, joka päättyy joulukuun puolivälissä. <strong>Pori</strong>sta<br />
ja siihen rajoittuvista seitsemästä kunnasta (Luvia,<br />
Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen,<br />
Ulvila) on valittu neljä johtavaa luottamushenkilöä<br />
käymään poliittisen tason neuvottelut ja toimimaan<br />
jatkossa hankkeen ohjausryhmänä. <strong>Pori</strong>sta valitut<br />
luottamushenkilöt käyvät kahdenkeskiset neuvottelut<br />
kaikkien seitsemän kunnan edustajien kanssa kahdesti.<br />
Tammikuun 2007 lopulla ohjausryhmä kokoontuu<br />
kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran.<br />
Kunnanjohtajat muodostavat valmisteluryhmän, joka<br />
on asettanut kuusi alatyöryhmää seuraaville sektoreille:<br />
– Sosiaali- ja terveys (puheenjohtaja johtava lääkäri<br />
Esko Karra, <strong>Pori</strong>n kaupunki)<br />
– Koulutus (puheenjohtaja koulutoimenjohtaja Juha<br />
Karvonen, Ulvilan kaupunki)<br />
– Yhdyskuntarakenne, asuminen, maankäyttö, liikenne,<br />
yhdyskuntapalvelut (puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja<br />
Kari Hannus, <strong>Pori</strong>n kaupunki)<br />
– Elinkeinopolitiikka ja edunvalvonta (puheenjohtaja<br />
toimitusjohtaja Kari Hietala, <strong>Pori</strong>n Seudun Kehittämiskeskus<br />
OY Posek)<br />
– Kulttuuri, vapaa-aika ja vapaa sivistystyö (puheenjohtaja<br />
apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen, <strong>Pori</strong>n<br />
kaupunki)<br />
– Hallinto ja sisäiset palvelut (puheenjohtaja talousjohtaja<br />
Helena Huhtanen, Ulvilan kaupunki).<br />
Alatyöryhmissä on henkilöstön edustus. Hankkeen<br />
sihteeristön muodostavat erityisasiantuntijat Arto Vitikka<br />
ja Juhani Johansson sekä suunnittelupäällikkö<br />
Harri Peltoniemi <strong>Pori</strong>n kaupungista, seutusihteeri Pasi<br />
Pitkänen ja kehittämispäällikkö Henna Lempiäinen<br />
seututoimistosta sekä kehittämisjohtaja Minna Nore<br />
Kun on joulu, niin on joulu, paista akka toinenkin silakka!<br />
Viljat korjuun syksyllä saa ensin se, joka<br />
jouluna kirkosta ensin kotiin ehtii.<br />
Jouluyönä talon isäntä piirsi liidulla<br />
kaikkien rakennusten oviin ristin ja sen<br />
ympärille pyöreän kehän, että talo säilyisi<br />
kaikelta pahalta.<br />
Jos jouluyönä pannaan tontulle ruokaa<br />
ullakon portaiden yläpäähän, niin se pitää<br />
talosta huolta seuraavana vuonna.<br />
Vanhoilla ihmisillä oli sellainen ennustus,<br />
että jouluyönä kello kaksitoista näki tulevan<br />
puolisonsa peilistä. Silloin ei nähnyt<br />
omaa hahmoaan lainkaan.<br />
Posekista. Yhdyskuntarakennetta ym. valmistelevassa<br />
alatyöryhmässä on myös Satakuntaliiton edustus. Elinkeinopolitiikkaa<br />
ja edunvalvontaa valmistelevassa alatyöryhmässä<br />
on Satakunnan Kauppakamarin ja Satakunnan<br />
Yrittäjien edustus.<br />
Alatyöryhmät ovat aloittaneet työnsä ja hankkeen<br />
etenemisestä tullaan kertomaan tulevissa Karhunpalveluksissa.<br />
Meiltä odotetaan uusien avausten tekemistä yhteistyömuodoista<br />
ja –tavoista. Lähtökohtana tulee olla palvelujen<br />
säilyminen ja niiden tuottaminen nykyistä taloudellisemmin.<br />
Lähipalvelut on turvattava, mutta<br />
kuntarajat eivät ole este niiden toteuttamiselle. Summa<br />
summarum: suunnittelun lähtökohtien on oltava<br />
toiminnallisia ja byrokraattisten laatikkoleikkien sijasta<br />
on kyettävä miettimään palveluja prosessilähtöisesti<br />
asiakkaiden näkökulmasta. Mielestäni Harmaalinnan<br />
ja Kartanon alueiden asukkaille tehty kysely terveyspalvelujen<br />
käytöstä oli hyvä esimerkki siitä, että asiakasnäkökulmasta<br />
palvelujen käyttö yli kuntarajojen olisi<br />
usein järkevää. Tällaisten selvitysten perusteella pitäisi<br />
myös vetää johtopäätöksiä, jotta selvitykset eivät jäisi<br />
pöytälaatikkoon pölyttymään.<br />
Joulu suo meille taas mahdollisuuden pysähtyä miettimään<br />
mennyttä ja suunnittelemaan tulevaa. Jouluna<br />
kaupungin toiminnot hiljenevät, mutta useissa työyksiköissä<br />
eivät koskaan pysähdy. Viime jouluaattona sain<br />
tilaisuuden seurata tovin aluepelastuslaitoksen henkilökunnan<br />
ansiokasta työtä porilaisten parhaaksi.<br />
Toivotan kaikille Karhunpalveluksen lukijoille rauhallista<br />
joulua ja onnellista vuotta 2007.<br />
Jos jouluaattona puuroa syödessä pudottaa<br />
lusikan pöydän alle, se tietää, ettei<br />
näe seuraavaa joulua.<br />
Kynttilästä kol Mattiin,<br />
Matista neljä Maariaan,<br />
Maariasta viis Vappuun,<br />
Vapusta pualen kolmatta Erkkiin,<br />
Erkistä viikko Urpaanukseen,<br />
Urpaanuksesta neljä Mittumaariaan,<br />
Mittumaariasta viis Uatiin,<br />
Uatista yhreksän Mikkoon,<br />
Mikosta viis Pyhhiinmiähiin,<br />
Pyhistämiähistä seittemän Tuamoon,<br />
Tuomosta kuus Kynttilään.<br />
”Kyl joulukuuset tarttis myyrä ennen<br />
joulua – ei niitä joulun jälkeen juur kukkaan<br />
osta”, sano Laurilan Jussi<br />
Lähteet:<br />
– Vanhat merkkipäivät, Ulvila, Merikarvia,<br />
Noormarkku, <strong>Pori</strong>, Kankaanpää, Luvia<br />
– Joulu, Erkki Tantun sananparsikuvituksia<br />
– Nauru Satakunnalle, Kokemäen Sanomat<br />
– Satakunnan sananparsia, Huittinen<br />
Oikeudenmukaisesta<br />
johtamisesta<br />
pitäisi<br />
keskustella<br />
Osaamista ikä kaikki -hankkeen<br />
esimiesvalmennukseen on osallistunut<br />
runsaan vuoden aikana<br />
noin 140 esimiestä. Tiiviin peruspaketin<br />
jatkoksi järjestetään koulutusta<br />
ajankohtaisista aiheista.<br />
Vuosittaiseksi tapaamiseksi suunniteltu<br />
Esimiestreffit käsitteli ensimmäisellä<br />
kerralla oikeudenmukaista<br />
johtamista. Pienryhmissä<br />
pohdittiin teemaa monesta näkökulmasta.<br />
Antiikin Kreikan neljä hyvettä<br />
olivat:<br />
■ käytännöllinen viisaus<br />
■ rohkeus<br />
■ kohtuullisuus<br />
■ oikeamielisyys (dikaiosynê,<br />
iustitia)<br />
Esimiestyö on nykyään vaikeampaa<br />
kuin koskaan aiemmin.<br />
Muinaiset kreikkalaiset eivät ehkä<br />
kohdanneet oikeudenmukaisuuden<br />
vaatimusta yhtä laajasti<br />
kuin tämän päivän esimies: päätöksenteko,<br />
muutosjohtaminen,<br />
töiden organisointi, eri-ikäisten<br />
tarpeiden huomioon ottaminen,<br />
palautteenanto työsuorituksista,<br />
vuorovaikutustilanteet työyhteisössä,<br />
tiedottaminen ja osaamisen<br />
varmistaminen ovat esimiehen arjen<br />
haasteita.<br />
Perusoletus on, että esimies<br />
toimii aina oikeudenmukaisesti.<br />
Oikeudenmukaisuuden kokemus<br />
on kuitenkin tunne ja eri<br />
ihmiset kokevat oikeudenmukaisen<br />
ja tasapuolisen kohtelun eri<br />
tavalla. Siksi on tärkeää, että esimiehelle<br />
ei sälytetä koko vastuuta<br />
työyhteisön ilmapiiristä, vaan jokainen<br />
omalla panoksellaan vaikuttaa<br />
työyhteisön toimintatapoihin.<br />
Oikeudenmukaiseksi koetussa<br />
työyhteisössä on saavutettu<br />
sekä hyvät esimiestaidot että hyvät<br />
alaistaidot. Työyhteisö mahdollistaa<br />
oikeudenmukaisen johtamisen,<br />
kun<br />
■ asioista keskustellaan kasvokkain,<br />
ei selän takana<br />
■ hyväksytään erilaisuus työyhteisössä<br />
■ otetaan asioista selvää, kysytään<br />
■ viestitetään asioista toisille<br />
■ toimitaan joustavasti<br />
■ jokainen hoitaa oman työnsä<br />
ja antaa apua tarvittaessa<br />
■ ollaan myönteisiä<br />
Esimiestreffeillä työyhteisövalmentaja<br />
Kari Jonsson toimi keskustelun<br />
vetäjänä ja ajatusten kokoajana.<br />
Lopputuloksena ei syntynyt<br />
listaa oikeista menettelytavoista,<br />
vaan ymmärrys siitä, miksi<br />
oikeudenmukaisesta johtamisesta<br />
pitää käydä keskustelua työyhteisöissä.<br />
Oikeudenmukaisuuden<br />
kokemus on henkilökohtaista ja<br />
tilannesidonnaista. Työyhteisöissä<br />
on tärkeätä puhua yhdessä siitä,<br />
mitä oikeudenmukaisuus merkitsee,<br />
miten se koetaan ja miten<br />
toimimalla se meillä toteutuu.<br />
Riitta Saarinen<br />
Kevan hallituksen jäsen Sampsa Kataja:<br />
Eläketurvan ylläpitäminen<br />
edellyttää malttia ulkoistamiseen<br />
■ <strong>Pori</strong> Energia Oy, Länsi-Suomen taloustuki<br />
Oy ja <strong>Pori</strong>n Seudun kehittämiskeskus<br />
Oy ovat tuoreita esimerkkejä yhtiöistä,<br />
jotka ovat hakeneet Kuntien eläkevakuutuksen,<br />
Kevan jäsenyyttä. Kuntien<br />
eläkevakuutuksen hallituksen porilainen<br />
jäsen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja<br />
Sampsa Kataja toteaa, että tämä on<br />
osoitus vastuullisuudesta kuntatyöntekijöiden<br />
kesken.<br />
– Kevan jäsenten määrä on suorassa<br />
suhteessa siihen, miten tulevaisuuden<br />
eläkkeet kyetään turvaamaan. Kun eläkkeiden<br />
tasosta ei tingitä, johtaisi eläkkeen<br />
maksajien määrän väheneminen eläkemaksujen<br />
nousuun.<br />
– Karkeasti voidaan sanoa, että Kevan<br />
jäsenten määrän väheneminen esimerkiksi<br />
kymmenellä prosentilla johtaisi eläkemaksuissa<br />
kahden prosentin nousuun. 40<br />
prosentin poistuma kunnallisen henkilöstön<br />
määrässä nostaisi maksua yli 50 prosenttiin<br />
palkkasummasta vuoden 2020<br />
vaiheilla. Tämä kannattaa ulkoistamishuumassa<br />
muistaa, varoittaa Kataja.<br />
Katajan mukaan porilaisyhtiöt ovat<br />
kantaneet vastuunsa esimerkillisesti, vaikka<br />
kaikki kaupunkikonserniin kuuluvat<br />
yhtiöt eivät vielä ole Kevan jäseniksi liittyneet.<br />
– Valtakunnallisestikin merkittäväksi<br />
ennakkotapaukseksi saattaa muodostua<br />
vakuutusmeklarin lausunto, jonka perusteella<br />
myös <strong>Pori</strong>n Linjat Oy on päättänyt<br />
hakeutua Kevan jäseneksi ensi vuoden<br />
aikana.<br />
Lainmuutos antaa liikkumatilaa<br />
Tämän vuoden alusta lukien yhtiöiden<br />
mahdollisuuksia liittyä kuntien eläkevakuutuksen<br />
jäseniksi helpotettiin. Aiemmin<br />
kuntien tai kuntayhtymien edellytettiin<br />
omistavan yhteisöistä 90 %. Lisäedellytyksenä<br />
oli yhtiöjärjestykseen otettu<br />
luovutuskielto.<br />
Nyt Kuntien eläkevakuutukseen voivat<br />
liittyä myös sellaiset osakeyhtiöt, joissa<br />
kunnilla tai kuntayhtymillä on määräysvalta<br />
ja joiden avulla tuotetaan kuntien<br />
lakiin perustuvien tehtävien hoidon edellyttämiä<br />
tai niitä välittömästi tukevia toimintoja.<br />
Ilman toimialarajoituksia Kuntien eläkevakuutuksen<br />
jäsenyhteisöksi voi liittyä<br />
määräysvallassa oleva yhtiö, jonka henkilökunnasta<br />
yli puolet on kuulunut kunnallisen<br />
eläketurvan piiriin sekä täysin<br />
Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen<br />
omistama yhtiö. Myös säätiöiden<br />
on vuoden alusta lukien ollut mahdollista<br />
hakea Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyyttä.<br />
Katajan mukaan lainmuutoksella haluttiin<br />
turvata paitsi kunnallisen eläkejärjestelmän<br />
myös palvelujen tulevaisuutta.<br />
– Lainmuutoksen jälkeen kuntien<br />
on helpompi rakentaa yhteistyötä myös<br />
muiden kuin kunnallisten toimijoiden<br />
kanssa. On selvää, että kunnissa näkökulma<br />
on palvelujen turvaamisessa ja eläkeratkaisuja<br />
mietitään usein vasta kaiken<br />
muun jälkeen. Nyt liinoja ei jouduta vetämään<br />
kiinni kovin helposti ainakaan<br />
eläkelainsäädännön rajoitusten vuoksi.<br />
Alaistaito osana työyhteisön<br />
hyvinvointia<br />
■ Suomalaisessa työelämässä on pohdittu<br />
pitkään ainoastaan taitavan esimiestyön<br />
merkitystä työyhteisöjen menestystekijänä.<br />
Tutkimusten mukaan pelkkä taitava<br />
johtajuus ei kuitenkaan takaa kilpailuasemaa<br />
työmarkkinoilla, minkä seurauksena<br />
huomiota on alettu kiinnittää yhä enemmän<br />
työntekijöiden toimintaan. Alaistaito<br />
on termi, jonka tavoitteena on avartaa<br />
käsitystä työyhteisöjen menestystekijöistä.<br />
Menestyäkseen työyhteisö vaatii paitsi<br />
taitavaa johtajuutta myös motivoitunutta<br />
henkilöstöä.<br />
Alaistaito – tunteita herättävä<br />
käsite<br />
,,<strong>Pori</strong>ssa on<br />
toimittu<br />
esimerkillisesti.<br />
<strong>Pori</strong>n kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sampsa Kataja on Kuntien<br />
eläkevakuutuksen, Kevan, hallituksen porilainen jäsen.<br />
Alaistaito on käsitteenä hieman hämmentävä.<br />
Koska suomenkielessä termi<br />
alainen yhdistetään herkästi alamaisuuteen<br />
ja alistamiseen, termi saattaa herättää<br />
monessa kuulijassa aluksi negatiivisia<br />
tuntemuksia. Alaistaito termi on kuitenkin<br />
luotu vastinpariksi esimiestaidolle,<br />
jotta molempien osapuolten näkemykset<br />
saataisiin mukaan keskusteluun. Kyse on<br />
vuorovaikutussuhteesta, jossa molemmat<br />
näkökulmat ovat välttämättömiä. Vasta<br />
kun esimies toteuttaa hyvin esimiestaitojaan<br />
sekä työntekijä alaistaitojaan, koko<br />
työyhteisö voi hyvin.<br />
– Alaistaidolla viitataan työntekijän<br />
haluun toimia työyhteisönsä hyväksi.<br />
Se näkyy sitoutuneisuutena, ammatillisena<br />
osaamisena sekä omasta ja muiden<br />
hyvinvoinnista välittämisenä. Hyviin<br />
alaistaitoihin kuuluu myös kyky ilmaista<br />
mielipiteensä, vastaanottaa palautetta<br />
sekä kehittää omaa työtään. Oleellista<br />
on, että työntekijä on halukas antamaan<br />
oman osaamisensa työyhteisönsä käyttöön<br />
ja tekemään oman työnsä mahdollisimman<br />
hyvin, sanoi kasvatustieteen pro-<br />
fessori Soili Keskinen Satakunnan ammattikorkeakoulun<br />
täydennyskoulutuskeskuksessa<br />
lokakuussa. Keskinen on perehtynyt<br />
alaistaidon käsitteeseen monissa<br />
tutkimuksissaan.<br />
Alaistaitojen kehittäminen ei<br />
voi olla yhden ihmisen harteilla<br />
Esimiesroolin liiallinen korostaminen<br />
saattaa johtaa työkulttuuriin, jossa esimiehiä<br />
syyllistetään herkästi työyhteisön<br />
ongelmista. Vastuu työyhteisön kehittämisestä<br />
ja hyvinvoinnista kuuluu kuitenkin<br />
kaikille. Esimies voi tukea hyviä alaistaitoja<br />
muun muassa panostamalla uuden<br />
työntekijän perehdytykseen, työhön<br />
liittyvien tavoitteiden selkiyttämiseen sekä<br />
rakentavan palautteen antamiseen ja<br />
vastaanottamiseen.<br />
Alaistaito-käsitettä tutkinut<br />
ja kehittänyt kasvatustieteen<br />
professori Soili<br />
Keskinen luennoi aiheesta<br />
SAMK:n täydennyskoulutuskeskuksessa<br />
lokakuussa.<br />
Keskinen on tutkinut laajasti<br />
alaistaitoja ja kehittänyt<br />
alaistaidon käsitettä.<br />
Oheinen kirjoitus perustuu<br />
hänen luentoonsa.<br />
Soili Keskinen on luennoimassa<br />
taas kun, henkilöstöpalvelut<br />
järjestää<br />
1.2.2007 klo 13–16 alaistaidosta<br />
koulutustilaisuuden,<br />
joka on suunnattu<br />
kaikille aiheesta kiinnostuneille.<br />
Sijoitustuotto<br />
ratkaisevassa<br />
roolissa<br />
Kuntien eläkevakuutus maksoi<br />
vuonna 2005 eläkkeitä 2,3 miljardia<br />
euroa. Samaan aikaan eläkemaksuina<br />
kerättiin 3,2 miljardia.<br />
Ne varat, joita ei heti käytetty<br />
eläkkeiden maksamiseen, siirrettiin<br />
eläkevastuurahastoon tulevien eläkevastuiden<br />
kattamiseksi. Raha ei<br />
makaa tyhjän panttina.<br />
Kevan eläkevastuurahaston koko<br />
on tällä hetkellä hieman yli 21 miljardia<br />
euroa. Keva on Suomen kolmanneksi<br />
suurin sijoittaja. Viime<br />
vuoden sijoitusten tuotto oli reilut<br />
14 %.<br />
– Pitkän aikavälin tavoite on 4<br />
%:n reaalituotto Reaalituottoehdon<br />
täyttyminen on edellytys tulevien<br />
eläkkeiden maksamiselle. 90<br />
prosentin todennäköisyydellä tavoite<br />
täyttyy seuraavien kahdenkymmenen<br />
vuoden aikana ja sitä<br />
pidemmällä aikavälillä. Siihen<br />
olemme sitoutuneet ja se on hiukan<br />
omassakin intressissäni, toteaa<br />
34-vuotias Sampsa Kataja.<br />
– Myös työntekijän on tehtävä osuutensa:<br />
alaisen vastuulla on esimerkiksi<br />
omien työtapojen kehittäminen, aktiivisena<br />
työyhteisön jäsenenä toimiminen sekä<br />
oman toimintansa vaikutusten arvioiminen.<br />
Näin ollen jokainen voi pysähtyä<br />
ja kysyä itseltään, mitä tänään voisin tehdä<br />
työyhteisöni hyväksi, totesi Soili Keskinen.<br />
Neuvottelu alaistaitojen kehittämisestä<br />
ja vastuujaoista alkaa heti työsuhteen<br />
alussa. Tällöin työntekijä ja esimies tekevät<br />
niin sanotun psykologisen sopimuksen,<br />
joka sisältää erilaisia odotuksia, lupauksia<br />
ja päätelmiä tulevasta työstä. Siihen<br />
kuuluvat esimerkiksi esimiehen ja alaisen<br />
toiveet keskinäisestä kommunikoinnista,<br />
työhön liittyvistä korvauksista ja työajan<br />
käytön raameista.<br />
– Koska työyhteisön ongelmat liittyvät<br />
usein esimiehen ja työntekijän odotusten<br />
erilaisuuteen, työhyvinvoinnin kannalta<br />
olisikin erittäin keskeistä pyrkiä tekemään<br />
tästä sopimuksesta mahdollisimman<br />
läpinäkyvä. Kehityskeskustelut ovat<br />
hyvä foorumi näiden odotusten ja toiveiden<br />
yhteiseen käsittelyyn, professori Soili<br />
Keskinen toteaa.<br />
Alaistaitojen kehittäminen on koko<br />
työyhteisön etu, sillä hyvien alaistaitojen<br />
on todettu parantavan työhyvinvointia ja<br />
työviihtyvyyttä. Lisäksi hyvät alaistaidot<br />
edistävät organisaation mahdollisuuksia<br />
vahvistaa asemaansa ympäröivän yhteisön<br />
keskeisenä toimijana.<br />
Hanna Nieminen<br />
Kuva: Katri Väkiparta
Change language