Karhunpalvelus 5/2006 - Pori
Karhunpalvelus 5/2006 - Pori
Karhunpalvelus 5/2006 - Pori
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KarhunPalvelus KarhunPalvelus<br />
4 5<br />
Juhlavuoden<br />
tapahtumien ideointi<br />
ollut aktiivista<br />
■ <strong>Pori</strong>n kaupungin juhlavuoden järjestelyissä<br />
vauhti kiihtyy. Juhlavuoden ohjelman sisältöjä<br />
suunnitellaan täyttä päätä ja tavoitteena<br />
on, että jo huhtikuulla 2007 olisi kasattuna<br />
runkosuunnitelma juhlatapahtumista. Toukokuulta<br />
alkaen ryhdytään tapahtumaotsikkojen<br />
alle rakentamaan tarkemmin ohjelmasisältöjä.<br />
Aikataulutus on tiukka, sillä juhlatapahtumien<br />
sisällön työstämiseen tarvitaan<br />
kunnolla aikaa, jotta itse tapahtumat saadaan<br />
viedyksi kunnialla läpi.<br />
Asukkaiden ja yhteisöjen aktiivisuus juhlaa<br />
kohtaan on ollut kiitettävää. Jo nyt on kirjattu<br />
noin 200 tapahtumaehdotusta. Osa ehdotuksista<br />
toteutuu, osa jalostuu ja yhdistyy<br />
muihin ideoihin ja osa putoaa alkuinnostuksen<br />
jälkeen pois suunnitelmista. Juhlan suunnittelua<br />
on helppo viedä eteenpäin, kun asi-<br />
Juhlia koko vuodelle<br />
Juhlavuoden tapahtumia pohtimaan on perustettu<br />
työryhmiä. Edelleen juhlan suuret<br />
linjaukset tekee juhlatoimikunta ja sen alaisuudessa<br />
toimiva juhlatyöryhmä. Käytännön<br />
ohjelmarunkoa työstää maaliskuuhun sijoittuvan<br />
juhlaviikon, heinäkuun juhlakonsertin<br />
Sting Areenalla? Ei vaan <strong>Pori</strong>n 400-vuotisjuhlan kesäjuhlaohjelmatilaisuus<br />
Isomäen kansapuiston laululavalla 8. kesäkuuta 1958. Kuva: Satakunnan Museon<br />
arkisto<br />
ja syyskuun <strong>Pori</strong>n päivän ajan ohjelmaa suunnittelevat<br />
työryhmät. Nämä kolme ajankohtaa<br />
tulevat nousemaan juhlavuodesta aktiivisimmiksi<br />
kokonaisuuksiksi, mutta toki juhlia<br />
järjestetään koko vuoden ajalle.<br />
Juhlavuosi käynnistyy tämän hetkisen suunnitelman<br />
mukaan vuodenvaihteen 2007/2008<br />
perinteisellä juhlatilaisuudella, mutta keskusteluissa<br />
on väläytelty uudenvuodenjuhlan ohjelman<br />
laajentamista ohjelmallisesti. Pitkin<br />
vuotta 2008 <strong>Pori</strong> saa isännöitäväkseen useita<br />
valtakunnallisia tapahtumia, jotka eivät suoraan<br />
liity kaupungin juhlavuoteen. Monet<br />
valtakunnallisesti toimivat yhdistykset haluavat<br />
tuoda tapahtumansa <strong>Pori</strong>in kaupungin<br />
juhlavuoden kunniaksi. Tällaisista tapahtumista<br />
mainittakoon esimerkiksi kaksi erilaista<br />
ääripäätä edustavaa tapahtumaa, Suomen<br />
Kansanmusiikkiliiton organisoima valtakunnallinen<br />
kansanmusiikkitapahtuma Samuelin<br />
Poloneesi maaliskuulla ja SAK-päivät <strong>Pori</strong>ssa<br />
syyskuulla.<br />
Juhlavuoden teeman valinta<br />
Ajankohtaisena asiana on nyt juhlavuoden<br />
teeman valinta. Se on onnistuessaan suuri ja<br />
<strong>Pori</strong>n 450-<br />
vuotisjuhlien<br />
juhlaorganisaatio.<br />
asta innostuneet ovat lähteneet näin voimakkaasti<br />
ideoimaan tapahtumia. Suunnittelua ei<br />
tarvitse aloittaa ”puhtaalta pöydältä”. Juhlan<br />
suunnittelussa on myös käytettävissä erilaisia<br />
malleja. Muiden samankokoisten kaupunkien<br />
hiljattain vietetyistä juhlavuosista voi ottaa<br />
oppia, samoin <strong>Pori</strong>ssa aiemmin toteutetuista<br />
juhlista, kuten esimerkiksi vuonna 1958 järjestetyistä<br />
400-vuotisjuhlista. <strong>Pori</strong>n 400-vuotisjuhlasta<br />
on olemassa hyvä dokumentaatio.<br />
Satakunnan Museon arkistossa on arviolta<br />
noin kolme hyllymetriä kyseisen juhlan aineistoa,<br />
juhlapuheista pöytäkirjoihin ja onnittelukirjeisiin.<br />
Juhlavuodet ovat kuitenkin kaikki autenttisia<br />
ajan kuvauksia, kaupungin nykypäivän<br />
mahdollisuuksien mukaan toteutettuja tai<br />
nykyisestä tahtotilasta ideansa ja tavoitteensa<br />
ammentavia tapahtumia. Se mitä me saamme<br />
juhlavuonna aikaan, riippuu yhteisestä tahdostamme.<br />
Juhlavuosi tuottaa parhaimmillaan<br />
juuri yhteisön viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä<br />
vahvistavia tapahtumia. <strong>Pori</strong> on Satakunnan<br />
maakuntakeskus ja paljon paineita<br />
kohdistuu siten myös koko maakunnan suunnasta<br />
<strong>Pori</strong>a kohti. <strong>Pori</strong>n juhlavuosi ei jää pelkästään<br />
porilaisten juhlaksi, vaan osansa saa<br />
erityisesti <strong>Pori</strong>n talousalue ja myös koko maakunta.<br />
<strong>Pori</strong>n kaupunki haluaa olla luomassa juhlavuodesta<br />
koko kansan tapahtumaa. Se on linjanveto,<br />
jonka mukaisesti juhlaorganisaation<br />
toteuttamat tapahtumat suunnitellaan. Kaikelle<br />
kansalle, suurelle yleisölle tullaan tarjoamaan<br />
kulttuuria ja tapahtumia, joihin osallistumista<br />
ei ole rajoitettu, eikä tilaisuuksiin peritä<br />
pääsymaksuja. Lisäksi tavoitteena on, että<br />
juhlavuodesta jää jotain pysyvää kaupunkiin,<br />
niin fyysisesti kuin henkisestikin.<br />
kauaskantoinen asia, jonka valmisteluun voi<br />
jokainen tuoda mielipiteensä julki. Perusteellisesti<br />
valmisteltu juhlavuoden teema varmistaa<br />
juhlan onnistumisen ja yhtenäisyyden.<br />
Nyt keskusteluissa on tullut esiin kaksi suurta<br />
linjausta. Toinen teemoista liittyisi luonnon ja<br />
ihmisen kohtaamiseen. Erityishuomion kohteeksi<br />
nostettaisiin Kokemäenjoki, meri, kansallinen<br />
kaupunkipuisto, jokisuisto jne. Toinen<br />
teema liittyisi lapsiin ja nuoriin.<br />
Luonnon ja ihmisen kohtaaminen toteutuu<br />
<strong>Pori</strong>ssa monella tavalla. Erityinen merkitys on<br />
Kokemäenjoella. Se kuvaa hyvin kaupunkimme<br />
omaleimaisuutta ja sen vuosisataista kehitystä.<br />
Lapsi ja nuorisoteemaa on tuloksellisesti<br />
toteutettu kaupungissamme jo pitkään. Uutena<br />
tavoitteena voidaan vielä nostaa esiin taiteen<br />
perusopetuksen laajentaminen sen kaikille<br />
osa-alueille. Jo nyt kaupungissa toteutetaan<br />
taiteen perusopetusta osittain. Opetusministeriön<br />
määrittelemissä opetussuunnitelmissa<br />
taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän<br />
tehtäväksi määritellään perustan luominen<br />
emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle<br />
kasvulle, sekä edellytysten luominen<br />
elinikäiselle taiteiden harrastamiselle. Ei kovin<br />
huonoja tavoitteita.<br />
<strong>Pori</strong>n 400-vuotisjuhlien historiallinen kulkue. Toisessa ratsukossa kuvattuna Juhana<br />
herttua ja Katariina Jagellonica vierailulla <strong>Pori</strong>ssa vuonna 1563. Kuva: Satakunnan<br />
Museon arkisto.<br />
Suunnittelu<br />
avoinna ideoille<br />
Edelleen toivotaan ns. kansalaisaktiivisuutta, eli<br />
jokainen asiasta kiinnostunut voi osallistua juhlavuoden<br />
toteuttamiseen kertomalla oman mielipiteensä<br />
siitä, millainen juhlavuoden tulisi olla, mitä<br />
tapahtumia sen tulisi sisältää ja vielä parempi,<br />
jos ideoita esittävä taho voi itse olla toteuttamassa<br />
ehdottamiaan tapahtumia ja tilaisuuksia.<br />
Jotta kaupungin asukkaiden ääni tulee kuulluksi,<br />
juhlaorganisaatio on järjestänyt yhteisöille<br />
suunnatun keskustelu- ja ideointitilaisuuden.<br />
Lisäksi juhlavastaava<br />
Risto Kupari on<br />
käynyt yhdistysten ja<br />
toimintaryhmien kokouksissa<br />
kertomassa juhlavalmistelujen etenemisestä.<br />
Keskustelu- ja informaatiokanavaksi on avattu<br />
myös juhlavuoden verkkosivut osoitteeseen www.<br />
pori.fi/450v/. Sieltä löytyvät ajankohtaiset juhlavuoden<br />
tiedotteet sekä keskustelupalsta, jossa voi<br />
esittää omia ajatuksiaan ja keskusteluttaa erilaisia<br />
ideoita juhlavuoden tapahtumista.<br />
Keskustelupalsta voi toimia myös ns. ”treffipalstana”,<br />
jossa samankaltaisia tapahtumia ideoivat<br />
voivat löytää toisensa ja yhdistää voimavarojaan.<br />
Verkkosivun tiedotteiden lisäksi juhlavuoden<br />
suunnittelun etenemisestä tiedotetaan jatkossa<br />
myös tulevissa <strong>Karhunpalvelus</strong>lehdissä aina<br />
juhlavuoden loppuun saakka.<br />
www.pori.fi/450v/<br />
Kirjoita<br />
OODI PORILLE<br />
Taiteiden elinikäinen harrastaminen on kaikkien<br />
etuoikeus. Yleisenä kutsuna esitetään kaikille asiasta<br />
kiinnostuneille: Kirjoita lyhyt <strong>Pori</strong>-aiheinen<br />
runo. Oodi <strong>Pori</strong>lle. Millainen on sinun <strong>Pori</strong>si, tai<br />
millaiseksi haluaisit <strong>Pori</strong>si kehittyvän.<br />
Lähetä runo juhlavastaavalle helmikuun loppuun<br />
2007 mennessä osoitteella <strong>Pori</strong>n kaupunki/<br />
Risto Kupari, PL 121, 28101 PORI tai sähköpostitse<br />
risto.kupari@pori.<br />
Liitä mukaan myös omat yhteystietosi. Runon<br />
voit allekirjoittaa omalla nimellä tai nimimerkillä.<br />
Risto Kupari<br />
<strong>Pori</strong>n juhlavuoden verkkosivut on avattu<br />
osoitteessa www.pori.fi/450v/.<br />
Juuret <strong>Pori</strong>ssa<br />
Joulupukki on<br />
<strong>Pori</strong>sta<br />
koska hän on<br />
- rakentanut näin miellyttävän kaupungin, antanut viisaat poliitikot ja energiset virkamiehet<br />
sekä ahkerat työntekijät. "Jaa a, kyl niitte kans kestämist o" tai vähän arvoituksellisemmin<br />
"yht pitkää ko levveekki niitte touhu".<br />
- kasvattanut kaupunkilaiset, jotka eivät juuri koskaan sano "ei tääl mittää ol, ko kuallu<br />
kaupunki"<br />
- luonut linjan positiiviselle elämänasenteelle, kyläkutsukin on käsky, ja houkutteleva "et<br />
kyllää tulis" tai "mää käski se poikkeemaa".<br />
- koonnut rahat kaupungin rakentamiseen ja saa kuulla ystävällisen vastaanoton: "Kui tommostakki<br />
tehrää".<br />
- tuputtanut elämänuskoiset reposaarelaiset kaupungin kylkeen: "Kaikki o vastaa, saha vaa<br />
yksi pualtaa."<br />
- viskaissut kaupungin paikkaan, jossa on otolliset naapurit, yhteistyöhaluiset ja ystävälliset,<br />
niin positiiviset, että raumalaisiakin alkaa olla ikävä. "Paska plassi", naapurit sanovat ja tulevat<br />
huomenna taas. "Ne o nii ittees täyn", on porilainen vastaus.<br />
- ymmärtänyt niitäkin, jotka sanoo "et mää lähre täält hiukka isompii ympyröisii" ja päätyvät<br />
korsolaiseen idylliin. Ja toiset tulevat takaisin ja toivotetaan tervetulleiksi "kui sää tän ny<br />
lährit".<br />
- ohjannut oikeaan analyysiin porilaisen naapurin tekemän ulkomaanreissun<br />
jälkeen. "Ei siäl hääppöst ol, kyl mää ole enne kuurennesosas".<br />
- antanut <strong>Pori</strong>lle paikan meren rannalla ja komean saariston, josta paikalliset<br />
ovat pääosin tietämättömiä, "siäl o nii kivistäkki".<br />
- säästänyt aidon kaupungin piirteeltä, ruuhkilta. Vähän ahtautta tulee,<br />
kun "mää rookasi Pena tosa puuvilla kohral".<br />
- järjestänyt niin, että koiranpaskaan täällä astuu harvoin. "Se ny viäl<br />
puuttus."<br />
- ymmärtänyt luoda monipuolisen luonnon, tasankojen lisäksi Isomäen-vuoriston,<br />
"Tämmöst tää o, tasast". "Funteerasi kyl kävel issoomäkkee."<br />
- antanut ymmärtävän median, erityisesti Satakunnan Kansan: kun <strong>Pori</strong><br />
menestyy, se on yllätys ja sattumaa, kun <strong>Pori</strong> ei menesty, se on odotettua.<br />
"Kyl se sillai o, lehres luki", toisin sanoen Suomen ainoa paikka, jossa lukeminen<br />
ja kirjoittaminen menevät sekaisin. Paikallinen lukihäiriö?<br />
- tehnyt hyvän pohjan porilaiselle järjestöelämälle "kyl mää viäl, mukko<br />
ne toiset o semmosii peräs verettävvii" tai "emmää missää käy".<br />
- nostanut keskustelukulttuurin uusii sfääreihin. "Kyl mää meinasi sannoo", tulee tunnin<br />
myöhässä.<br />
- suonut mahdollisuuden sellaiselle mediavirtuoosille kuin Uuden <strong>Pori</strong>n Johnny-Kai<br />
Forssell. Kirjoittaa itse itsestään syntymäpäiväkirjoituksia, ja osittain myös muut. "Se tykkää ol<br />
framil".<br />
- siirtänyt jääkaudella meille Kallon. Onpa tamperelaisillakin paikka, missä voivat merta<br />
käydä katsomassa. "Tääl niit tryykää vaivaks astikka", sanoo uniluotolainen kunnon stormin jälkeen.<br />
- ohjannut jo vuosikaudet matkailijat Meri-<strong>Pori</strong>in, paikkaan, jota ei oikeasti ole olemassa.<br />
Voiko muihin viittoihin luottaa? "Kyl mää Pihlava tiärä, mut tommosest mää en ol kuullu ikän".<br />
- valinnut niin, että kaupunki on niitä harvoja Suomen paikkakuntia, joissa on vaikeuksia<br />
ostaa porilaista. "Ne o nii rasvasiiki", kuuluu meriselitys.<br />
- tukemassa liikennekulttuuria, johon kuuluu tarvittaessa kohtelias anteeksipyyntö:<br />
"Perkele, kattosit ny hiukka ettees".<br />
- antanut mahdollisuuden rakentaviin joulunaluskeskusteluihin. "Lähri likokallaa ostaa"<br />
ja toinen vastaa "kyl tääl vanttuut sais ol, aika friski ilma" tai: "Pittää hyvvää ilmaa ny", siihen<br />
looginen jatko "ei huanoo".<br />
Jos ei ole huumorintajua, ei ole mitään tajua.<br />
Hyvää joulua!<br />
"Se<br />
ny viäl<br />
puuttus."<br />
Tapio Furuholm
Change language