10 kaupunginosa, pihakartoitus - Pori
10 kaupunginosa, pihakartoitus - Pori
10 kaupunginosa, pihakartoitus - Pori
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>10</strong>.<br />
<strong>kaupunginosa</strong><br />
<strong>Pori</strong>laisen tyyppitaloalueen pihapiirejä kesällä 2006<br />
Iida Kalakoski<br />
<strong>Pori</strong>n kaupunki, kaavoitusosasto<br />
<strong>Pori</strong>n kaupungin suunnittelusarja C-61/2006
ISBN 952-5414-49-3<br />
ISSN 0358-576X
<strong>Pori</strong>n <strong>10</strong>. <strong>kaupunginosa</strong>n korttelit 1-6, jotka sijaitsevat Rauhanpuiston<br />
ja Kalevanpuiston kulmassa muodostavat omaleimaisen<br />
kokonaisuuden. Kadut ovat pitkiä ja suoria. Talot rajaavat asemakaavan<br />
mukaan kurinalaisesti katutilaa. Kokonaisilmettä voi<br />
hyvin luonnehtia yhtenäiseksi. Pienet talot pienillä pihoilla eivät<br />
aina vastaa asukkaiden tarpeita. Asemakaavassa ei ole osoitettu<br />
paikkaa eikä rakennusoikeutta talousrakennuksille.<br />
Arkkitehtiylioppilas Iida Kalakoski sai kesällä 2006 tehtäväkseen<br />
selvittää pihojen käyttöä. Hän kävi lähes kaikissa pihoissa, seurusteli<br />
asukkaiden kanssa ja taltioi tietoja myös piirroksina ja<br />
valokuvina. Iida Kalakoski kuvaa asukkaiden elämäniloa ja mielikuvitusta,<br />
jolla rakenteellisesti yhtenäisellä alueella pihasta tehdään<br />
oma.<br />
Piharakennusten rakentamista ohjataan toistaiseksi tapauskohtaisesti<br />
tyyppimallia soveltaen. Samalla hahmotellaan asemakaavallista<br />
ratkaisua, joka säilyttää niin asuin- kuin talousrakennustenkin<br />
yhteneväiset erityispiirteet, mutta sallii myös tämän<br />
raportin erinomaisesti esiin tuomat yksilölliset tarpeet.<br />
Kiitokset Iidalle erinomaisesta kesätyön raportoinnista<br />
Olavi Mäkelä<br />
kaupunkisuunnittelujohtaja
<strong>10</strong>.<strong>kaupunginosa</strong>
<strong>10</strong>. <strong>kaupunginosa</strong><br />
<strong>Pori</strong>laisen tyyppitaloalueen pihapiirejä kesällä 2006<br />
sisällysluettelo<br />
ilmakuva<br />
2<br />
sisällys<br />
5<br />
<strong>10</strong>. KAUPUNGINOSA<br />
6<br />
pihat<br />
autotallit<br />
varastot<br />
katokset<br />
kellarit<br />
laajennukset<br />
julkisivut<br />
sisäänkäynnit<br />
kuistit<br />
terassit<br />
pinnoitteet<br />
huvimajat<br />
leikkimökit<br />
leikkivälineet<br />
koristeet<br />
kasvillisuus<br />
pihakalusteet<br />
8<br />
<strong>10</strong><br />
12<br />
13<br />
15<br />
16<br />
17<br />
18<br />
19<br />
20<br />
21<br />
22<br />
24<br />
26<br />
27<br />
28<br />
29<br />
PIHA PIHALTA<br />
30<br />
1. kortteli<br />
2. kortteli<br />
3. kortteli<br />
4. kortteli<br />
5. kortteli<br />
6. kortteli<br />
32<br />
40<br />
44<br />
52<br />
58<br />
66<br />
5
<strong>10</strong>.<br />
<strong>kaupunginosa</strong><br />
Talvisodan loputtua Suomi<br />
sai Ruotsista lahjoituksena<br />
noin 2000 kappaletta ns. lahjataloja<br />
jälleenrakentamisen<br />
vauhdittamiseksi. Lahjatalojen<br />
neljä tyyppiä suunniteltiin<br />
Suomessa, mutta työ- ja kokoonpanopiirustukset<br />
tehtiin<br />
ruotsalaisissa talotehtaissa<br />
paikallisten standardien mukaan.<br />
Talotyypit 1 (52 m²) ja<br />
4 (58 m²) olivat Lauri Pajamiehen<br />
suunnittelemia ja tarkoitettuja<br />
asutuskeskuksiin.<br />
Tyypistä 1 oli lisäksi kolme<br />
variaatiota, jotka poikkesivat<br />
toisistaan alkuperäisen värityksensä,<br />
huoneiden sijoittelun<br />
ja aukotuksen suhteen.<br />
Urho Orolan ja Jalmari Peltosen<br />
suunnittelemat talotyypit<br />
2 ja 3 oli tarkoitettu maaseudulle,<br />
mutta sijoitettiin lopulta<br />
kaupunkeihin, koska maalaiskunnat<br />
eivät selvinneet talojen<br />
vastaanottoa ja pystytystä<br />
edeltävistä perustustöistä.<br />
Talot jaettiin syksyn 1940 aikana<br />
kaikkiaan 75 paikkakunnalle.<br />
Eniten taloja saivat<br />
Helsinki, Lahti, <strong>Pori</strong>, Turku,<br />
Forssa, Kuhmo, Kuopio, Tampere,<br />
Mikkeli ja Oulu.<br />
<strong>Pori</strong>n kaupunki joutui maahankintalain<br />
perusteella<br />
luovuttamaan maata ja<br />
tontteja rintamamiehille, siirtoväelle<br />
ja muille maansaantiin<br />
oikeutetuille. Kaupunki<br />
luovutti omakotitontteja muutenkin<br />
asutukseen ja ryhtyi<br />
pikaisesti myös itse rakentamaan<br />
asuintaloja. Talojen<br />
hallinnointia varten perustettiin<br />
kaupungin hallitsema <strong>Pori</strong>n<br />
Pientalot Oy. Ensimmäisiin<br />
ruotsalaistaloihin pääsivät<br />
Karjalaisperheet muuttamaan<br />
jo talvella 1941. Myöhemmin<br />
ruotsalaistalot myytiin vähitellen<br />
tavallisiksi omakotitaloiksi,<br />
mutta sllloinkin siirtoväellä<br />
oli niihin etuoikeus.
Tontteja oli tarjolla eri puolella<br />
kaupunkia, mutta lähinnä<br />
keskustaa olevasta Kuninkaanhaasta<br />
tuli suosituin.<br />
Vuoden 1946 vuokrasopimuksista<br />
lähes puolet, <strong>10</strong>5, oli<br />
tuolta alueelta, <strong>10</strong>. <strong>kaupunginosa</strong>sta<br />
32.<br />
Kaupungin jakamat rintamamiestontit<br />
olivat pieniä, koska<br />
alun perin tarkoitukseen varatut<br />
tuhannen neliön tontit oli<br />
suuren kysynnän takia jaettava<br />
kahtia, niin että tontin rajalle<br />
rakennettuun taloon tuli<br />
molemmille rakentajille oma<br />
asunto.<br />
Tontit olivat kaupungin vuokratontteja,<br />
mutta rintamamiehille<br />
vuokra oli vain kymmenesosa<br />
normaalista.<br />
Lautarakenteisista taloista<br />
tuli yhdennäköisiä, sillä ne<br />
rakennettiin kaupunginarkkitehti<br />
Jaakko Laaksovirran laatimien<br />
tyyppipiirustusten mukaisesti<br />
suoriin riveihin uusille<br />
tonttialueille. Käytännössä<br />
rintamamiestaloja rakennettiin<br />
hartiapankilla. Tarvike- ja<br />
piirustusapua sekä neuvoja<br />
rakentajat saivat kaupungilta,<br />
yksityistä talkooapuakin käytettiin<br />
runsaasti. Rakentajilla<br />
oli asioitaan ajamassa myös<br />
oma yhdistyksensä <strong>Pori</strong>n rintamamiesrakentajat<br />
ry, joka<br />
toimi myös rakentajien yhteisenä<br />
tarvikehankkijana.<br />
Suomeen nousi 1940- ja<br />
1950-luvuilla sodan jälkeisen<br />
jälleenrakennuskauden myötä<br />
uusia omakotitaloja enemmän<br />
kuin koskaan aikaisemmin.<br />
Puolitoistakerroksiset, harjakattoiset,<br />
puiset omakotitalot<br />
eli rintamamies- tai tyyppitalot<br />
ovat useimmille suomalaisille<br />
tuttuja.<br />
Niistä syntyi yhtenäisiä ns.<br />
rintamamiestaloalueita, joiden<br />
ilme on viime aikoihin asti<br />
säilynyt eheänä. Myös pihaalueet<br />
ja puusto ovat viimein<br />
kasvaneet täyteen kukoistukseensa.<br />
Kuva:<br />
Satakunnan Kansa<br />
Piirros: <strong>Pori</strong>n kaupungin<br />
talonsuunnitteluosasto<br />
Tekstilähteet: <strong>Pori</strong>n historia<br />
<br />
Sodan jälkeen <strong>10</strong>. <strong>kaupunginosa</strong><br />
täydentyi mm. rintamamies- ja<br />
asevelitaloista. Lopputuloksena<br />
oli yhtenäinen puinen tyyppitaloalue.<br />
7
p i h a t<br />
Rintamamiestalon pihan alkuperäisen<br />
käytön sanlivat myös<br />
käytännön karut edellytykset.<br />
Alun perin kymmenennessä<br />
<strong>kaupunginosa</strong>ssa ei ollut lainkaan<br />
piharakennuksia vaan<br />
suurin osa tontista pidettiin<br />
perunamaana, eikä autotalleille<br />
ja muille piharakennuksille<br />
edes ollut tarvetta<br />
sodanjälkeisen pula-ajan<br />
Suomessa. Puolessa vuosisadassa<br />
tilanne on kääntynyt<br />
päälaelleen ja pihat ovat<br />
täyttyneet monenlaisista rakennelmista,<br />
joista esimerkiksi<br />
autotallit kuvaavat erityisen<br />
hyvin yhteiskunnan ja<br />
elintason muutoksia <strong>Pori</strong>ssa<br />
ja Suomessa yleisemminkin.<br />
1:250<br />
Seuraavilla sivuilla esittelen<br />
aihepiireittäin erilaisia<br />
tyyppitaloalueen pihoissa<br />
esiintyviä piharakennuksia<br />
ja - raken-teita.<br />
Kuva:<br />
Piirros:<br />
<br />
Satakunnan Kansa<br />
<strong>Pori</strong>n kaupungin<br />
talonsuunnitteluosasto<br />
<br />
aseman kulttuuriympäristö -pdf<br />
8
Kymmenennessä <strong>kaupunginosa</strong>ssa pihat näyttävät jakaantuvan vyöhykkeisiin erilaisten toimintojen<br />
ja käyttöjen perusteella.<br />
Kadunpuolen kapea kaistale on usein siisti, mutta melko kuollut. Siinä saattaa kasvaa muutama<br />
puu tai pensas. Tämä alue näkyy kadulle päin, joten se pidetään siistinä huolimatta siitä,<br />
että tällaiselle kapealle kaistaleelle ei mahdu juuri minkäänlaista toimintaa.<br />
Sisääntulopiha muodostuu useimmiten autotallin edustalle, samalla puolelle päärakennuksen<br />
sisäänkäynnin kanssa. Asfaltti- tai sorakenttää reunustaa naapurin rajan puolella huoliteltu<br />
kaistale istutuksineen ja mahdollisine pihakoristeineen.<br />
Oleskelupiha sijaitsee kadulla liikkujien katseilta suojassa joko lähinnä päärakennusta tai sitten<br />
aivan pihan perällä jonkinlaisen huvimajan tms. muodossa. Pihan perälle saatetaan myös<br />
pakata muita toimintoja kuten komposti tai varasto.<br />
Neljännellä pihan sivulla, joka on lähinnä naapurirakennusta, on usein pyykiteline tai marjapensaita.<br />
Siellä voidaan myös säilyttää poissa silmistä jotain tilaa vievää, kuten peräkärryä.<br />
<strong>Pori</strong>n kymmenennessä <strong>kaupunginosa</strong>ssa näyttävät kilpailevan uuden- ja vanhantyyppinen<br />
pihajärjestys. Siinä missä pihan perä on toisille kasvimaan taustaa tai tunkiota, on se toisille<br />
kuin retkikohde tai kesämökkireissu. Paikka, jonka kuntoon ja viihtyisyyteen panostetaan.<br />
Ajattelutapojen erot näkyvät mielenkiintoisella tavalla pihajäsentelyjen erilaisuutena.
autotallit<br />
Ensimmäisiä autotalleja alettiin<br />
rakentaa alueelle jo 50-<br />
luvulla. 1960-luvulla yleistyivät<br />
tehdasvalmisteiset<br />
peltielementti-rakennelmat,<br />
joita pystytettiin myös Tiilinummen<br />
alueelle ja joista<br />
osa on edelleen jäljellä, tosin<br />
pääasiassa varastokäytössä.<br />
Nykyaikaiset autot eivät<br />
enää edes mahdu tuon aikaisiin<br />
talleihin. Tyypillinen vanhemman<br />
mallinen talli on<br />
pieni ja siinä on loiva harjakatto<br />
ja pariovet. Tällainen<br />
talli sijoittuu tyypillisesti aivan<br />
pihan perälle tai hieman<br />
edemmäs niin, että sen takana<br />
saattaa olla jotain näkymättömiin<br />
haluttavia asioita<br />
kuten komposti, pyykkiteline<br />
tai halkopino.<br />
Uudet autotallit ovat suurempia<br />
ja pääasiassa vankkarakenteisempia.<br />
Niissä saattaa<br />
autopaikan lisäksi olla varastotilaa<br />
joko pysäköintipaikan<br />
takana tai vieressä erillisenä<br />
huoneena. Myös kahden auton<br />
tallit ovat jo melko yleisiä.<br />
Sitä yleisempi on kuitenkin<br />
tyyppi, jossa vain yhdelle<br />
autolle on sisäpaikka ja toiselle<br />
rakennuksen kyljessä<br />
katos.<br />
<strong>10</strong>
autotallit<br />
Myös päärakennuksen kylkeen<br />
rakennettuja autotallisiipiä<br />
on jonkin verran.<br />
Autotallit on tyypillisimmin<br />
sijoitettu aivan tontin rajan<br />
tuntumaan, mikä lisää vapaata<br />
tilaa omalla tontilla, eikä<br />
välttämättä häiritse naapuriakaan<br />
muuta kuin kaikkein<br />
räikeimmissä tapauksissa,<br />
jolloin kyseessä ovat erityisen<br />
korkeat ja massiiviset rakennelmat.<br />
Kahden pihan yhteisiä, rajalle<br />
sijoitettuja talleja on vain<br />
yksi.<br />
11
varastot<br />
Suurten kulkuneuvojen tms.<br />
säilyttäminen näin pienillä<br />
pihoilla näyttää aiheuttavan<br />
asukkaille päänvaivaa,<br />
peräkärryt, asuntovaunut<br />
ja veneet täyttävät pihoista<br />
merkittävän osan. Erääseen<br />
pihaan onkin jo rakennettu<br />
matkailuauton mentävä talli.<br />
Pihoissa on kirjava joukko<br />
erillisiä varastorakennuksia.<br />
Osa on rakennettu kiinni<br />
päärakennuksen kylkeen,<br />
osa erillisiksi pikku mökeiksi.<br />
Tasaiselle kentälle rakennetulta<br />
asuinalueelta löytyy<br />
myös keinotekoisen mäennyppylän<br />
sisään rakennettu<br />
maakellari sekä erilaisia<br />
kevytrakenteisia pressu- tai<br />
lautarakennelmia.<br />
12
katokset<br />
Katoksia on rakennettu eri<br />
postilaatikon,<br />
roskalaatikon tai grillin päälle.<br />
Myös pyörien ja autojen<br />
suojaamiseen on rakennettu<br />
katoksiksi luokittelemiani kevyempiä<br />
rakenteita.<br />
Muiden piharakennusten kylkeen<br />
rakennetut katokset<br />
ovat hyvin yleisiä. Kevytrakenteisuus<br />
ei välttämättä kevennä<br />
vaikutelmaa halutulla<br />
tavalla. Kahden auton talli<br />
näyttää massiiviselta riippumatta<br />
siitä onko toinen puoli<br />
siitä seinätön vai ei. Monissa<br />
pihoissa lisää säilytystilaa<br />
on hankittu rakentamalla<br />
olemassa olevien piharakennusten<br />
jatkoksi katoksia<br />
esimerkiksi polkupyörien<br />
tai halkojen säilyttämiseen.<br />
Usein tällaiset rakennelmat<br />
ovat keskeneräisen ja huolittelemattoman<br />
näköisiä.<br />
13
päärakennukseen liittyvät<br />
katokset<br />
Päärakennukseen liittyviä<br />
katoksia on rakennettu pääasiassa<br />
oleskelu- tai säilytystilaksi.<br />
Myös kellariin kulkua<br />
on joissain tapauksissa<br />
katettu kevyellä katoksilla.<br />
Eräässä tapauksessa talon<br />
ikääntyneelle asukkaalle on<br />
rakennettu talon ulkopuolelle<br />
hissi kotitalossa asumisen<br />
mahdollistamiseksi ja hissi<br />
on katettu kevyellä muovirakennelmalla.<br />
Päärakennukseen liittyvillä<br />
katoksilla pyritään usein<br />
keveään ja vähäeleiseen ratkaisuun.<br />
Tässä ei välttämättä<br />
aina onnistuta, vaan katoksilla<br />
rikotaan rakennuksen<br />
alkuperäinen noppamainen,<br />
kompakti muoto. Mielestäni<br />
parhaiten onkin onnistuttu<br />
silloin kun tämänkaltainen<br />
katos on sijoitettu jo olemassa<br />
olevan kuistin viereen tai<br />
jatkeeksi. Kooltaan katoksen<br />
tulisi olla selvästi alisteinen<br />
itse rakennukselle ja rakennuksen<br />
osalle johon se liittyy.<br />
14
kellarit<br />
Kellareihin on alunperin kuljettu<br />
ulkokautta kattamattomia<br />
betoniportaita pitkin.<br />
Tällaisiakin ratkaisuita on<br />
vielä jonkin verran nähtävillä,<br />
mutta pääasiassa kellarin<br />
portaat on turvallisuussyistä<br />
katettu tai suojattu kannella<br />
tai ovella. Muutamissa tapauksissa<br />
kulku kellariin on yksinomaan<br />
aidattu. Toisinaan<br />
kellarinkulun kattamisen yhteydessä<br />
on samalla rakennettu<br />
myös lisää varastotms.<br />
tilaa.<br />
Monissa taloissa, ei kuitenkaan<br />
ruotsalais- tai rintamamiestaloissa,<br />
on alkuperäinen<br />
autotalli kellarissa ulkoa<br />
ajettavan luiskan päässä.<br />
Useimmissa taloissa ne ovat<br />
nykyisin varastokäytössä.<br />
Monet tapaamani henkilöt<br />
kokivat ne autotalleina vaikeakäyttöisiksi<br />
ja luiskat liian<br />
jyrkiksi. Joissain pihoissa<br />
niihin johtavat luiskat onkin<br />
täytetty tai niitä suunniteltiin<br />
täytettäviksi, jotta saataisiin<br />
lisää pihatilaa.<br />
Ruotsalaistalot ovat säilyneet hyväkuntoisina siksi että niissä on hyvä perustus; kellarikerros on otettu<br />
kokonaan käyttöön koska pienille tonteille ei ole mahtunut piharakennusta. Ja myös siksi, että seinäelementtien<br />
runko on tukeva, kantava rakenne 2 tuuman pystylankuista.<br />
Erkki Helamaan luento
laajennukset<br />
Lähes kaikkia kymmenennen<br />
<strong>kaupunginosa</strong>n asuinrakennuksia<br />
on tavalla tai toisella<br />
laajennetttu vuosikymmenten<br />
saatossa. Kattokulmaa<br />
muuttamalla ja lapetta venyttämällä<br />
on lappeen alle<br />
tehty laajennuksia. Toisaalta<br />
lisätilaa on hankittu rakentamalla<br />
pihan puolelle lähes<br />
alkuperäisen talon kokoisia<br />
lisäsiipiä. Pieniä varastoja,<br />
katettuja kellarinkulkuja jne.<br />
löytyy lähes joka rakennuksen<br />
kyljestä. Ensimmäisiä<br />
korotuslupia ruotsalaistaloihin<br />
on haettu jo 1940-luvun<br />
lisätilan tarvetta<br />
on tullut reilusti ennen<br />
alueen <strong>10</strong>-vuotissyntymäpäiviä.<br />
Ruotsalaistaloista suurin<br />
osa onkin korotettu ja venytetty<br />
tunnistamattomiksi.<br />
Rintamamiestaloihin lisätilaa<br />
on hankittu niinikään korottamalla,<br />
mikä näkyy toisinaan<br />
kattomuodoissa ja katosta<br />
pullahtavina ikkunoina.<br />
Alkuperäistä arkkitehtuuria<br />
ei ole paljon kunnioitettu<br />
silloinkaan, kun rakennuksiin<br />
on lisätty parvekkeita tai<br />
erkkereitä.
julkisivut<br />
Laajennukset ovat muuttaneet<br />
julkisivut paikoin tunnistamattomiksi.<br />
Myös aukotuksen,<br />
julkisivulaudoituksen tai<br />
värityksen muuttamisella on<br />
päädytty lopputuloksiin, jotka<br />
ovat kaukana siitä maaseutufunktionalismista,<br />
josta<br />
tyyppitalojen kohdalla alunperin<br />
on ollut kyse.<br />
Vain muutamissa taloissa on<br />
jäljellä alkuperäinen verhous,<br />
mutta monissa taloissa se on<br />
uusittu vanhaan tyyliin. Myös<br />
mineriitti- ja betonilevyjulkisivuja<br />
on jonkin verran. Romanttista<br />
puutalotyyliä on<br />
joskus haettu nikkarityylisillä<br />
vuorilaudoilla tai rytmittämällä<br />
julkisivua kartanotyylisesti<br />
laudoituksen suuntaa<br />
muuttamalla. Taloja on myös<br />
personoitu erilaisilla väriyhdistelmillä,<br />
vaikka tummat ja<br />
kontrastiset väriyhdistelmät<br />
eivät sovikaan 1940-50-lukujen<br />
tyyppitaloihin.<br />
Erityisen huonosti alueelle<br />
sopivat kadunpuoleiseen<br />
julksivuun tehdyt suuret<br />
muutokset ja lisäykset, sillä<br />
tyyppitaloalueen tunnusmerkki<br />
on yhtenäinen katunakymä,<br />
jota erilaiset kasvit<br />
ja portit rytmittävät.<br />
Julkisivuja muuttavat myös<br />
rakennuksen ulkopuoliset<br />
hormit, joita muutamiin taloihin<br />
on rakennettu. Tämä<br />
onkin mielenkiintoista, sillä<br />
alkuperäisissä tyyppitaloissa<br />
oli sydänmuuri ja tulisija joka<br />
huoneessa. Vuosikymmenten<br />
kuluessa niitä on kuitenkin lisätilan<br />
saamiseksi purettu,<br />
nyt osaan taloista halutaan<br />
taas elävää tulta.
sisäänkäynnit<br />
Asukkaiden mieltymykset tulevat<br />
esiin, kun omaa kotiovea<br />
personoidaan. Kaari-,<br />
pitsi- ja pylväsaiheet sekä<br />
erilaiset katokset eivät välttämättä<br />
sovi talon luonteeseen,<br />
mutta ne tekevät kodista<br />
tunnistettavan. Toisissa<br />
pihoissa saman asian ajavat<br />
kukka- tai koristeasetelmat.<br />
18
k u i s t i t<br />
Ruotsalaistaloihin, joissa<br />
ulko-ovi on alunperin johtanut<br />
muutaman askelman<br />
kautta ulos, on lähes järjestelmällisesti<br />
rakennettu jonkinlainen<br />
katettu kuisti oven<br />
edustalle, niin että sisäänveto<br />
on käytännössä menettänyt<br />
visuaalisen merkityksensä.<br />
Myös muihin taloihin<br />
on tehty kuistiin verrattavia<br />
lisäyksiä ulko-ovien edustalla.<br />
Katetuille kuisteille on<br />
sijoitettu esimerkiksi ruokailuryhmiä.<br />
Mielenkiintoinen kuistiratkaisu<br />
on tehty eräässä pihassa,<br />
jossa kuisti on rakennettu<br />
autotallin yhteyteen.<br />
Ilmeisen muodikasta näyttää<br />
olevan muovisten valokatteiden<br />
käyttö kuisteissa tai toisaalta<br />
kuistien lasittaminen.<br />
Terassikautta pyritään pitkittämään<br />
myös kotipihoissa.<br />
19
terassit<br />
Ulkoruokailutilan voi kuistin<br />
tai katoksen sijaan toteuttaa<br />
toisinkin. Monissa pihoissa<br />
on erilaisin pinnoittein erotettu<br />
sille varattu alue, jossa<br />
ruokailuryhmän lisäksi saattaa<br />
olla päivänvarjo, tähän<br />
yhteyteen rakennettu grilli<br />
tai kokonainen pihakeittiö.<br />
Joissain tapauksissa alueen<br />
rajaamiseen on käytetty<br />
myös aitoja tai terassia<br />
on nostettu askelman verran<br />
pihan tasosta. Terassit<br />
sijaitsevat joko kiinni päärakennuksessa<br />
sisäänkäynnin<br />
yhteydessä tai keskemmällä<br />
pihaa vaikka varjostavien<br />
omenapuiden katveessa.<br />
20
pinnoitteet<br />
Pihoissa esiintyy kaikkia tyypillisimpiä<br />
pihan <br />
asfalttia, soraa, hiekkaa, betonilaattoja<br />
ja luonnonkiveä<br />
- parhaimmillaan lähes kaikkia<br />
samassa pihassa. Autotallin<br />
edustalla, “liikennepihassa”,<br />
valittua pinnoitetta<br />
on usein suurena kenttänä.<br />
Kävelyreitit on merkitty hienotunteisemmin,<br />
laatoilla tai<br />
luonnonkivillä. Oleskelupiha<br />
on pääasiassa nurmikenttää,<br />
mutta ruokailuryhmän<br />
alla saattaa olla oma pinnoitteensa.<br />
Pintamateriaalit näyttävät<br />
liittyvän nimenomaan toimintojen<br />
erotteluun. Osassa<br />
pihoista saattaa pyykkitelineenkin<br />
alla olla oma<br />
pinnoitteensa. Sokkelia kiertää<br />
usein soranauha ja materiaalien<br />
vaihdoksia ja nurmikon<br />
reunaa saattaa olla<br />
korostamassa reunakivet tai<br />
puureunus.<br />
21
huvimajat<br />
Huvimajat ovat kiinnostava<br />
esimerkki siitä, miten elintaso<br />
on noussut puolessa vuosisadassa.<br />
Alueella, jossa perunamaa<br />
ennen ylsi kuistille<br />
saakka on nyt monenkirjava<br />
joukko huvimajoja ruokailuryhmineen,<br />
grilleineen ja terasseineen.<br />
Huvimajat on yleensä sijoitettu<br />
pihan perälle mahdollisimman<br />
kauas päärakennuksesta.<br />
Tämä on jo itsessään<br />
mielenkiintoista, sillä toisissa<br />
pihoissa takaosa on taas<br />
varattu vähemmän viehättäville<br />
toiminnoille, kuten kompostoinnille<br />
tai se on jätetty<br />
vähemmälle hoidolle.<br />
Huvimajallisissa pihoissa takaosa<br />
on katsottu paraativyöhykkeeksi,<br />
missä vietetään<br />
aikaa välittämättä siitä,<br />
että huvimaja saattaa hyvinkin<br />
sijaita yhtä lähellä naapurin<br />
taloa kuin omaa - tai<br />
puolentoista metrin päässä<br />
naapurin kompostista.<br />
22
Huvimajat seuraavat väritykseltään<br />
päärakennusta,<br />
mutta eivät tyylillisesti. Huvimajoilla<br />
on täysin oma, romantisoiva<br />
muotokielensä,<br />
johon alueen arkkitehtuuri ei<br />
juuri pääse vaikuttamaan.<br />
Myös huvimajojen tapaiset<br />
kevyemmät katokset osoittautuivat<br />
melko yleisiksi.<br />
Niiden pohjana saattaa olla<br />
paljas nurmi tai jokin muu<br />
pinnoite.<br />
23
leikkimökit<br />
Leikkimökit ovat kuin lasten<br />
huvimajoja. Myös ne on<br />
useimmiten sijoitettu pihan<br />
perälle ja ovat väritykseltään<br />
usein päärakennukseen<br />
sopivia tai sitten ne ovat punaisia.<br />
Leikkimökit näyttävät<br />
unohtuneen pihoihin vaikka<br />
lapset ovat jo varttuneet<br />
yli pihaleikki-iän. Ne saavat<br />
usein uuden elämän puutarhavajoina<br />
tai muina varastoina.<br />
24
leikkivälineet<br />
Trampoliinit ovat siitä harmillinen<br />
muoti-ilmiö, että ne<br />
tekevät pienistä pihoista entistä<br />
ahtaamman tuntuisia.<br />
Toki pihoista löytyy monia<br />
muitakin leikkivälineitä hiekkalaatikoista<br />
tikkatauluihin.<br />
Kuitenkin mitä suuremmista<br />
välineistä on kysymys sitä<br />
pysyväisemmän luonteen ne<br />
pihassa saavat ja muuttuvat<br />
osaksi pihan kalustoa leikkimökkien<br />
tapaan.<br />
Tosin leikkimökit sopivat<br />
usein visuaalisestikin turvaverkoin<br />
rajattua trampoliinia<br />
paremmin pieneen perinteikkääseen<br />
pihapiiriin.<br />
26
koristeet<br />
Sisustustrendi on vallannut<br />
myös puutarhat. Patsaita ja<br />
kukka-asetelmia löytyy joka<br />
lähtöön. Puutarhoissa näkyy<br />
myös asukkaiden käsityöinnostus.<br />
Erityisesti kukkien ja<br />
koristeiden asetelmat näyttävät<br />
olevan muodikkaita.<br />
Perinteisimpiä “koristeita”<br />
ovat kuitenkin kauniit rautaportit,<br />
joita edelleen esiintyy<br />
ilahduttavan paljon ja loputkin<br />
talojen seinustoihin nojailevat<br />
ruostuneet portit pitäisi<br />
mielestäni ehdottomasti<br />
palauttaa paikoilleen. Myös<br />
koristealtaat näyttävät olevan<br />
vanha keksintö alueen<br />
pihapiireissä. Tapasin itsekin<br />
ainakin 50-vuotiaita luonnonkivin<br />
reunustettuja altaita.<br />
Sellaisen ovat eräätkin<br />
uudet asukkaat löytäneet pihastaan<br />
yllättäen pihatöiden<br />
yhteydessä. Myös erikoisista<br />
esineistä tulee koriste-esineitä,<br />
kun ne sijoittaa keskelle<br />
pihaa. Kymmenennessä <strong>kaupunginosa</strong>ssa<br />
näin on käynyt<br />
mm. eräälle pikku nosturille<br />
ja autonromulle.
kasvillisuus<br />
Sotien jälkeisen elintarvikepulan<br />
takia rintamamiestalojen<br />
pihoissa kasvatettiin<br />
paljon hyötykasveja: perunaa,<br />
porkkanaa, punajuurta,<br />
omenia ja raparperia. Pienetkin<br />
maatilkut pyrittiin käyttämään<br />
tehokkaasti viljelyyn,<br />
sillä kotimaiset puutarhakasvit<br />
olivat tärkeitä erityisesti<br />
vitamiinien saannin kannalta.<br />
Muistona näistä ajoista<br />
ovat muun muassa viehättävät<br />
vanhat omenapuurivistöt.<br />
Ruoho ei ollut aivan lyhyttä,<br />
sillä eläimet tavallisesti laidunsivat<br />
myös pihamaalla.<br />
Vanhan pihan istutuksia ja<br />
kasvillisuutta kannattaa vaalia,<br />
sillä perinteisillä kasveilla<br />
ja rakenteilla säilyttää rintamamiestalon<br />
pihan ihanan<br />
entisaikojen tunnelman.<br />
Perinteisissä rintamamiestalopihoissa<br />
on myös kukkia.<br />
Tuon ajan kukkapenkit olivat<br />
yleensä nykyisiin verraten<br />
suuria: sama lajia oli tyypillisimmin<br />
pitkä rivi. Pihoja koristivat<br />
muun muassa valkovuokot,<br />
kevätesikot, lupiinit, lemmikit,<br />
narsissit, kurjenmiekat,<br />
pionit ja krassit.<br />
<br />
aseman kulttuuriympäristö -pdf<br />
Pionit ja syreenit ovat edelleen<br />
omenapuiden jälkeen<br />
yleisimpia kasveja alueella.<br />
Pensasaita-kasvina on usein<br />
orapihlaja. Vain harva nykyasukeistakaan<br />
kokee aidan<br />
hoitoa vaivalloiseksi. Asukkaista<br />
riippuen aita leikataan<br />
1-2 kertaa vuodessa. Aidat<br />
korostavat viehättävästi alueen<br />
yhtenäistä ilmettä.
pihakalusteet<br />
Lähes joka pihasta löytyi<br />
jonkinlainen puutarhakalusto<br />
tuoleineen ja pöytineen. Lähes<br />
yhtä usein esiintyy sekä<br />
kahden- että vastakkainistuttavia<br />
pihakeinuja. Riippukeinuja<br />
ja aurinkotuoleja<br />
sekä pihagrillejä löytyy myös<br />
melkoinen määrä.<br />
Toisissa pihapiireissä varustus<br />
on hyvin yksinkertainen,<br />
toisissa pihaan on sisustettu<br />
toinen olohuone. Pihakalusto<br />
on useimmiten tavalla<br />
tai toisella “kiinnitetty” paikkaansa.<br />
Vain harvoin kalusto<br />
sijaitsee keskellä paljasta<br />
nurmikenttää helposti liikuteltavan<br />
näköisesti. Ikäänkuin<br />
omassa pihassa ruokailua<br />
tai oleskelua ei haluttaisi<br />
kokea retkeilynä vaan koti<br />
siirretään kaikkine mukavuuksineen<br />
ulos kesäksi.<br />
29
Jotta nykyajan vaatimukset täyttävä rakentaminen osattaisiin yhdistää kauniisti vanhaan,<br />
on tärkeätä tietää, mihin vanhojen rakennusten ulkonäkö perustuu. Jos sitä menneiden<br />
sukupolvien työtä ja osaamista, joka vanhoissa rakennuksissa heijastuu, ei ymmärretä eikä<br />
kunnioiteta, on vaikeaa myös ymmärtää että ympäristöä rakennetaan aina kokonaisuutena<br />
eikä yksittäisinä, ympäristöstä irrallisina tontteina. Se rakentamisperinne ja kulttuurimaisema,<br />
jota olemme oppineet pitämään kauniina, on syntynyt tarkoituksenmukaisuuden ja<br />
toimivuuden vaatimuksista ja niissä puitteissa, jotka kunkin aikakauden tekniset, taloudelliset<br />
ja osaamisen resurssit ovat tarjonneet. Tämän perinteen näkyminen ympäristössä lisää sen<br />
kiinnostavuutta ja luo jatkuvuutta. Säilyttämällä vanhat rakennukset aktiivisessa käytössä<br />
ja kunnioittamalla niiden rakentamisajan tyypillisiä piirteitä, ovat mahdollisuudet elävän ja<br />
toimivan kulttuuriympäristön jatkumiselle ja kehittymiselle hyvät.<br />
Laitilan kaupunki; Untamalan rakennustapaohjeet<br />
Nykyihmisen on vaikea mahtua rintamamiestaloon tai edes rintamamiestontille. Talot ovat<br />
nykymittapuun mukaan lähinnä kesäasuntokokoa. Osa kymmennen <strong>kaupunginosa</strong>n taloista<br />
onkin jo tuossa käytössä. Loma-asuntokäyttö saattaa säästää rakennuksia suuremmilta<br />
muutoksilta , mutta se muuttaa alueen luonnetta. Asukkaat pitävät asuinalueestaan sellaisena<br />
kuin se on, rauhallisena ja viihtyisänä. Naapurit valvovat toistensa pihoja kesälomamatkojen<br />
ajan ja tuntevat toistensa koiratkin nimeltä. Tiivis rakentaminen, mutta myös ympärivuotinen<br />
asuminen antaa edellytykset tällaiselle elämänmenolle.<br />
Keskustaan on lyhyt matka, mutta sen vaarat ja huolet eivät haastattelemieni ihmisten<br />
mukaan yllä Kalevanpuiston eteläpuolelle. Alueen viihtyisyydestä kertoo, että vanhukset<br />
sanoivat muutavansa pois vain pakon edessä ja se, että myyntiin tulevista taloista ei tarvitse<br />
ilmoitella lehdissä, vaan ne käyvät kaupaksi jo kuulopuheiden perusteella. Toinen sukupolvi on<br />
useammassakin tapauksessa muuttanut samalle alueelle, missä on lapsuutensa vietänyt.<br />
Kaikki on siis hyvin paitsi ehkä oman pihan osalta. Asuin- ja säilytystilat eivät tahdo riittää,<br />
uutta autoa ei viitsisi pitää säiden armoilla ja uima-allaskin olisi kiva... <strong>10</strong>.<strong>kaupunginosa</strong> on<br />
siis jatkuvassa muutostilassa ja rakennustapaohjeistolle olisi tarvetta, jotta alueen luonne<br />
saataisiiin säilymään.<br />
30
Piha pihalta<br />
Seuraavilla sivuilla esittelen kaikki tutkimani 120 pihaa<br />
piirroksin, jotka luonnostelin pihoja kiertäessäni kesäheinäkuussa<br />
2006. Kustakin pihasta on lisäksi valittu<br />
jokin pihaa ilmentävä, mielenkiintoinen valokuva. Kuvat<br />
on ryhmitelty aukeamittain yleensä oikeanpuoleisen sivun<br />
ulkolaitaan tontin numeroiden mukaisessa järjestyksessä.<br />
Piirroksiin on merkitty korostusvärillä kuvan ottopaikka.<br />
Tutkin pääasiassa pihajäsentelyä ja pihojen käyttöä, mihin<br />
piirroksenikin keskittyvät. Kuviin on varsin symbolisistisesti<br />
merkitty pihan kalusteita, kasvillisuutta ja pinnoitteita<br />
- suunnilleen samoja asioita, joita edellisessä osiossa<br />
esittelin valokuvin.<br />
Kartalla näkyvät tutkitut korttelit aukeamakohtaisine<br />
värikoodeineen. 4 valkoista tonttia 1- ja 2-kortteleiden<br />
päässä ovat tutkimusalueen ulkopuolelle jätettyjä<br />
kerrostalotontteja, neljä muuta jäivät tutkimusalueen<br />
ulkopuolelle omistajien toivomuksesta.<br />
Lisäksi on joitakin pihoja (2 kpl) joista en piirtänyt<br />
kaaviokuvaa, koska niissä olivat muutostyöt niin pahasti<br />
kesken, ettei kuvalla olisi ollut arvoa.<br />
1<br />
2<br />
3<br />
4<br />
5 6<br />
31
1-1<br />
1-3<br />
1<br />
2<br />
3<br />
4<br />
5<br />
6<br />
1<br />
1-2<br />
1-4<br />
32
1-5<br />
1-6<br />
33
1-7<br />
1-9<br />
8 <strong>10</strong> 12<br />
7 9 11 1<br />
1-8<br />
1-<strong>10</strong>
1-11<br />
1-12
1-13<br />
1-15<br />
1<br />
13<br />
14<br />
15<br />
16<br />
17<br />
18<br />
1-14 1-16<br />
36
1-17<br />
1-18<br />
37
1-19<br />
1-21<br />
1<br />
19<br />
20<br />
21<br />
22<br />
23<br />
1-20 1-22<br />
38
39<br />
1-23
2-4<br />
2-6<br />
2<br />
4<br />
5<br />
6<br />
7<br />
8<br />
9<br />
2-5 2-7
2-8<br />
2-9
2-11<br />
2-13<br />
2<br />
11 13 15<br />
12 14 16<br />
Pihassa 2-<strong>10</strong> oli käynnissä pihajäsentelyynkin<br />
2-12<br />
vaikuttavat muutostyöt, joten en piirtänyt<br />
pihasta havainnekuvaa.<br />
2-14<br />
42
2-15<br />
2-16<br />
43
3-1<br />
Pihassa 3-3 oli käynnissä<br />
pihajäsentelyynkin vaikuttavat<br />
muutostyöt, joten en piirtänyt<br />
pihasta havainnekuvaa.<br />
3-2<br />
44
3-4<br />
3-6<br />
1<br />
2<br />
3<br />
4<br />
6<br />
5 7<br />
3<br />
3-5<br />
3-7
3-8<br />
3-<strong>10</strong><br />
8<br />
<strong>10</strong><br />
9 11<br />
12<br />
13<br />
3<br />
3-9 3-11<br />
46
3-12<br />
3-13
3-14<br />
3-17<br />
14 16 18<br />
3<br />
17 19<br />
20<br />
24<br />
25<br />
26<br />
3-16 3-18
3-19<br />
3-20<br />
49
3-21<br />
3-23<br />
3<br />
21<br />
24<br />
22<br />
23 25<br />
26<br />
3-22 3-24<br />
50
3-25<br />
3-26<br />
51
4-1<br />
4-3<br />
1<br />
2<br />
3<br />
4<br />
5<br />
6<br />
4<br />
4-2 4-4<br />
52
4-5<br />
4-6<br />
53
4-7a<br />
4-9<br />
4<br />
8<br />
<strong>10</strong><br />
12<br />
7<br />
9<br />
11<br />
4-8 4-<strong>10</strong><br />
54
4-11<br />
4-12
4-13<br />
4-15<br />
4<br />
13<br />
14<br />
15<br />
16<br />
17<br />
4-14 4-16<br />
56
57<br />
4-17
5-2<br />
5-4<br />
2<br />
4<br />
6<br />
5<br />
3<br />
5<br />
7<br />
5-3 5-5<br />
58
5-6<br />
5-7<br />
59
5-8<br />
5-<strong>10</strong><br />
9<br />
8 <strong>10</strong><br />
11<br />
12<br />
13<br />
5<br />
5-9 5-11<br />
60
5-12<br />
5-13<br />
61
5-14<br />
5-16<br />
5<br />
14 16<br />
15<br />
17<br />
18<br />
19<br />
5-15 5-17<br />
62
5-18<br />
5-19<br />
63
5-20<br />
5-22<br />
5<br />
24<br />
20 22<br />
25<br />
21 23<br />
26<br />
5-21 5-23<br />
64
5-24<br />
5-25<br />
5-26<br />
65
6-1<br />
6-3<br />
1<br />
2<br />
3<br />
4<br />
5<br />
6<br />
6<br />
6-2 6-4<br />
66
6-5<br />
6-6<br />
67
6-7<br />
6-9<br />
6 8 <strong>10</strong> 12<br />
7 9 11<br />
6-8 6-<strong>10</strong><br />
68
6-11<br />
6-12<br />
69
6-13<br />
6-14<br />
6 14 16<br />
13 15<br />
17<br />
6-15<br />
70
6-16<br />
6-17<br />
71
Kiitos vieraanvaraisuudestanne ja<br />
yhteistyöhalukkuudestanne<br />
kesällä 2006,<br />
tiilinummelaiset!<br />
ISBN 952-5414-49-3
Change language