pdf-muodossa tästä - Skolverket
pdf-muodossa tästä - Skolverket
pdf-muodossa tästä - Skolverket
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
RSO SFiL<br />
RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO<br />
SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND<br />
Tommi Alamäki tuli Torniosta 8. luokalle<br />
Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalainen koulu 20 vuotta<br />
Suurlähettiläs ja rouva Helenius kävivät<br />
onnittelemassaeläkkeelle jäävää rehtori Markku Peuraa<br />
Koulun uusi rehtori Maija Vola<br />
3-2013<br />
41. vuosi<br />
Tiedote 3-2013 1
2<br />
Tiedote 3-2013
Botkyrkan Ruotsinsuomalainen Koulu<br />
Sverigefinska Skolan i Botkyrka<br />
Kaksikielinen ja -kulttuurinen<br />
Tvåspråkig och tvåkulturell<br />
Esikoulu/förskola (år 1-5)<br />
Esikoululuokka/ förskoleklass<br />
Vapaa-ajankoti/ fritidshem<br />
Luokat 1-9/ årskurserna 1-9<br />
Ilmoittautumiset ja lisätietoja - För anmälan och information:<br />
Puh/tel: 08-53038675 faksi/fax: 08-53060403<br />
E-posti/e-post: exp@sverigefinskaskolan.com<br />
Hemsida: www.sverigefinskaskolan.com<br />
Adress: Utbildningsvägen 4, 147 40 TUMBA (Lähellä Tumban asemaa/ Nära Tumba station)<br />
Tiedote 3-2013 3
ÖREBRO LÄNS LANDSTING<br />
Fellingsbro folkhögskola<br />
är en landstingsskola som har en tydlig profil då vi, bland andra, vänder oss<br />
till personer med funktionsnedsättning samt har yrkesutbildningar inom<br />
området. Vi har också en stor allmän kurs.<br />
Skolan är politiskt och religiöst obunden och tillgänglig för alla.<br />
Kurser i Fellingsbro:<br />
- Allmän kurs<br />
- Allmän grundkurs<br />
- Allmän kurs för invandrare<br />
- Behandlingspedagog<br />
- Personlig assistent<br />
- Projektlinje -lindrig utvecklingsstörning<br />
- Baskurs - Asperger<br />
- Vildmark och Samhälle<br />
Kurser på Örebrofilialen:<br />
- Teckenspråkstolk- och<br />
Dövblindtolkutbildning<br />
- Teckenspråkslinje<br />
- Syntolkutbildning<br />
Bergsvägen 2<br />
720 41 Fellingsbro<br />
Tel: 0581-89 100<br />
Fax: 0581-89 109<br />
fellingsbro.fhsk@folkbildning.net<br />
www.fellingsbro.fhsk.se<br />
4<br />
Tiedote 3-2013
Örebron kunta ei opi mitään?<br />
2013-09-29<br />
Örebron Suomalainen Kielikoulu -säätiö<br />
perustettiin keväällä vuonna 1993. Säätiön<br />
johtokunta alkoi heti tämän jälkeen<br />
suunnitella koulun ja esikoulun<br />
perustamista. Tämä sen takia, että Örebron<br />
kunnan virkamiehet olivat alkaneet<br />
valmistelemaan suomalaisluokkien<br />
lakkauttamista. Örebrossa olivat<br />
suomalaisluokat toimineet tuolloin jo 17<br />
vuotta. Luokilla oli 45 oppilasta<br />
vuosikursseilla 1-6. Syy lakkautusuhkaan<br />
oli luokkien vähäinen oppilasmäärä.<br />
Säätiö aloittikin syksyllä 1994 sekä koulun<br />
että esikoulun. Melkein kaikki oppilaat ja<br />
esikoululapset siirtyivät tähän uuteen<br />
toimintaan. Koulusta tuli ns vapaakoulu.<br />
Oppilaiden vanhemmat osallistuivat<br />
innokkaasti koulutilojen korjaamiseen;<br />
maalaamaan ja tapetoimaan. Innostus oli<br />
suuri ja mieli helpottunut, kun oltiin saatu<br />
jatkuvuutta lasten kielen ja suomalaisen<br />
kulttuurin kehittämiseksi. Koulu on saanut<br />
hyvin myönteistä ppalautetta koulutarkastusvirastolta<br />
(Skolinspektion) ja myös niiltä<br />
oppilailta, jotka ovat käyneet koulun läpi.<br />
He olivat saaneet hyvän suomen kielen<br />
perustan ja vahvistaneet ruotsinsuomalaista<br />
identiteettiään.<br />
Mikään hyvä ei kestä kuitenkaan ikuisesti.<br />
Jo vuonna 1996 alkoi Örebron kunta<br />
hankaloittamaan Kielikoulun toimintaa.<br />
Kunta ei maksanut täysimääräisiä lakiin<br />
perustuvia avustuksia koulun ja esikoulun<br />
toimintaan. Säätiö velkaa-ntui. Säätiö valitti<br />
lääninoikeuteen ja sitten kamarioikeuteen<br />
kunnan päätöksistä ja voitti kiistat kuntaa<br />
vastaan kamarioikeuden tuomiolla koskien<br />
vuosia 1999, 2000 ja 2001. Kunta joutui<br />
maksamaan takautuvasti 670000 kruunua<br />
ja säätiö pystyi maksamaan velkansa ja<br />
jatkamaan toimintaa.<br />
Kunta ei kuitenkaan oppinut mitään näistä<br />
tuomioista, vaan jatkoi samaan tahtiin<br />
vuosina 2002 ja 2003. Taas säätiö valitti<br />
kunnan päätöksistä, ensin lääninoikeuteen<br />
joka ei kuitenkaan tuominnut säätiön<br />
eduksi. Näistä tuomioista säätiö valitti<br />
kamarioikeuteen. joka puolestaan tuomitsi<br />
säätiön eduksi maaliskuussa 2006. Kunnan<br />
olisi pitänyt tuomioiden perusteella päättää<br />
uudet avustukset Kielikoululle. Sitä kunta ei<br />
tehnyt. Säätiö teki kantelun oikeusasiamiehelle<br />
(JO). JO kritisoi kuntaa ja velvoitti<br />
kuntaa tekemään uuden päätöksen. Sen<br />
kunta tekikin helmikuun 4:pnä 2009 ja<br />
korotti mm esikoululasten avustusta 10593<br />
kruunua per lapsi ja vuosi. Korkoineen tuo<br />
päätös olisi ollut noin 1800000 kruunua<br />
takautuvasti seitsemän vuoden ajalta.<br />
Kunta ei kuitenkaan toteuttanut omaa<br />
päätöstään eikä näin ollen maksanut mitään<br />
säätiölle.<br />
Haastoimme kunnan oikeuteen näistä<br />
maksamattomista avustuksista, tällä kertaa<br />
Örebron käräjäoikeuteen. Oikeus käsittelee<br />
jutun – toivottavasti – tämän syksyn aikana.<br />
Kaiken tämän sekamelskan jälkeen ovat<br />
lasten vanhemmat ehkä menettäneet<br />
uskonsa Kielikoulun tulevaisuuteen ja<br />
valinneet lapsilleen kunnallisen vaihtoehdon<br />
ja tämän vuoksi koulussamme ei ole tarpeeksi<br />
oppilaita koulun pystyssä pysymiseksi,<br />
mikäli oppilasmäärä pysyy alhaisena.<br />
Hyvää syksyä<br />
lukijoillemme!<br />
Matti Lautkoski<br />
Tiedote 3-2013 5
Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi?<br />
Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö,<br />
joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille<br />
muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin<br />
kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn.<br />
Suomi-Seura<br />
Mariankatu 8, 00170 Helsinki<br />
Puh. +358-(0)9-684 1210<br />
Fax +358-(0)9-6841 2140<br />
email: info@suomi-seura.fi<br />
www.suomi-seura.fi<br />
Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden,<br />
Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon?<br />
Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin<br />
toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana.<br />
Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan!<br />
[ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi:<br />
Nimi ................................................................................................... Synt. aika ...................................................<br />
Osoite .....................................................................................................................................................................<br />
Sähköposti . ..............................................................................................................................................................<br />
Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille ..................................<br />
Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta.<br />
Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan.<br />
Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta.<br />
Nimi / nimet ..............................................................................................................................................................<br />
[ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi: .....................................<br />
Maksan ...................................... euroa kortin nro ...................................... voimassaolo .....................................<br />
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .............................................<br />
Päivämäärä<br />
Allekirjoitus<br />
Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland<br />
tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa www.suomi-seura.fi
Vesilahtelainen sielunhoitoterapeutti<br />
Päivi Niemi vieraili<br />
Eskilstunassa syyskuun alussa<br />
(Kuva:<br />
Päivi Niemen fb-sivu)<br />
Lapsen itsetuntoa tukemaan<br />
RSO:n Eskilstunan osasto<br />
kutsui Suomesta koulu- ja<br />
nuorisotyöntekijä ja<br />
sielunhoitoterapeutti Päivi<br />
Niemen pitämään luentoja<br />
vanhemmille, oppilaille sekä<br />
esikoulun ja koulun<br />
työntekijöille 4. ja 5.<br />
syyskuuta. Vanhempainillan<br />
aihe oli ” Kuinka tuen<br />
lapsen ja nuoren itsetuntoa<br />
terveesen kasvuun”.<br />
5. ja 6. -luokkalaisten luento<br />
käsitteli myös terveen<br />
itsetunnon kehittymistä.<br />
Henkilöstön koko päivän<br />
kestäneen koulutuspäivän<br />
aiheena oli ”Tunnetaitoja<br />
työssä, jaksaminen ja<br />
motivaatio” . Saimme tehdä<br />
käytännön harjoituksia sekä<br />
kuunnella Päiviä, joka<br />
hyvin inspiroivalla tavalla<br />
kertoi ihmisen<br />
perustunteista, keinoista<br />
päästä esim. vihan ja pelon<br />
tunteista, stressin<br />
kestämisestä sekä<br />
voimavaroista selvitä<br />
vastoinkäymisistä.<br />
Päivin työhistoriaan kuuluu<br />
15 vuotta luennointityötä,<br />
koulutusta ja<br />
monimuotoista<br />
ihmissuhdetyötä.Luentojen<br />
aiheet ovat pääsääntöisesti<br />
käsitelleet itsetuntoa ja<br />
tunnetaitoja, sekä muita<br />
terapeuttisia teemoja eri<br />
otsikoiden alla.<br />
Lisäksi Päivi on tehnyt 15<br />
vuotta tukihenkilötyötä<br />
syrjäytyneiden ja<br />
vaikeuksiin joutuneiden<br />
nuorten ja nuorten<br />
aikuisten parissa.<br />
Hän on kirjoittanut kirjat<br />
”Stooreja varjojen maasta”,<br />
”Itsetunnon<br />
rakennuspalikoita” ja<br />
”Resuinen ja Rikasitsetunto,<br />
identiteetti,<br />
tunteet ja tahto”, joka on<br />
ilmestynyt helmikuussa<br />
2013.<br />
Samalla matkalla Päivi<br />
luennoi myös Eskilstunan<br />
Helluntaiseurakunnan<br />
järjestämässä<br />
naistenpäivässä.<br />
Rahoitimme Päivin<br />
luennoista syntyneet kulut<br />
hallintoaluerahoituksella.<br />
RSO:n Eskilstunan osaston<br />
puolesta Eila Carlsson<br />
Tiedote 3-2013 7
Esikoulu-uutisia<br />
(Lähteet: Sisuradio, SVT Uutiset)<br />
8<br />
Suomenkieliseen esikouluun<br />
riittää tulijoita Boråsissa<br />
Boråsin kunnallisen Bäckarydin<br />
esikoulun suomenkieliselle<br />
osastolle on löytynyt riittävästi<br />
lapsia, jotta toimintaa voidaan<br />
jatkaa täysin suomenkielisenä.<br />
Lapsia on nyt jopa viimevuotista<br />
enemmän.<br />
- Kyllä tämä ihan hyvältä<br />
näyttää. Meillä on tällä hetkellä<br />
19 lasta ja heistä 17 on paikan<br />
päällä ja kaksi aloittaa myöhemmin,kertoo<br />
esikouluopettaja<br />
Eeva Veteläinen Bäckarydin<br />
esikoulun Hylje-osastolta.<br />
Viime vuonna, jolloin toiminta<br />
käynnistyi lapsia oli kaksi<br />
nykyistä vähemmän. Kuitenkinvielä<br />
keväällä näytti siltä,<br />
ettei osastoa saada täyteen.<br />
- Olihan siitä puhetta, että<br />
jouduttaisiin täydentämään<br />
ruotsinkielisillä lapsilla, mutta<br />
ei kuitenkaan näin tarvinnut<br />
tehdä. On tätä ilmoitettu radiossa<br />
ja lehdissä. Ihan tuttujen<br />
tuttujen kautta on menty ja mainostettu<br />
tätä paikkaa, Veteläinen<br />
sanoo.<br />
Vanhempia on kiehtonut erityisesti<br />
yksi asia:<br />
-Kaikki aina sanovat, että<br />
suomen kielen takia, mutta<br />
myös siksi, että tämä esikoulu<br />
on näin kauniilla kivalla paikalla.<br />
Ja esikoulu on aika uusi,<br />
että sekin on annettu syyksi.<br />
Mutta pääasiassa suomen kielen<br />
takia, kun on täysin suomenkielinen<br />
osasto kyseessä,<br />
Eeva Veteläinen sanoo.<br />
Mahtuuko tänne enää lapsia,<br />
jos joku vielä haluaisi tulla?<br />
- Kyllä varmaankin yksi<br />
tai kaksi paikkaa vielä löytyy.<br />
Ensi viikolla aloitamme ja jaamme<br />
nämä ryhmät iänja kielenkehityksen<br />
mukaan, koska<br />
nämä lapset ovat eri tasoilla<br />
suomen kielessä: joillakin on<br />
ihan sujuva suomen kieli, jotkut<br />
menevät eteenpäin koko ajan ja<br />
koko ajan se kehittyy kaikilla.<br />
Kunnan viivytysleikki<br />
tehosi:<br />
Uppsalan toinen suomenkielinen<br />
esikouluryhmä<br />
peruttiin<br />
Sisuradio uutisoi keväällä, että<br />
Uppsalaan saadaan syksyllä<br />
toinen suomenkielinen esikouluosasto.<br />
Luvattua ryhmää ei<br />
kuitenkaan näillä näkymin tule,<br />
koska jonossa ei ole riittävästi<br />
lapsia. Aiemmin keväällä jonossa<br />
olisi ollut lapsia uuden osaston<br />
verran.<br />
Esikouluista vastaava<br />
kunnanneuvos Cecilia Forss<br />
sanoo, ettei toista osastoa ole<br />
luvattukaan.<br />
Suomalaisten neuvonpitoryhmän<br />
edustaja ja pienen lapsen<br />
vanhempi Anne Pilvinen<br />
osallistui Brunen esikoulussa<br />
pidettyyn vanhempain tilaisuuteen,<br />
jossa tilannetta selvitettiin:<br />
- Silloin kun saimme tietää<br />
että toinen esikouluryhmä tulee<br />
oli lapsia jonossa 14. Mutta<br />
sitten lapset kuulemma katosivat<br />
jonosta jolloin niitä oli<br />
enää seitsemän. Syynä oli ilmeisesti<br />
osaston perustamisen<br />
päätöksen venyminen, jolloin<br />
monet vanhemmat joutuivat<br />
luopumaan jonosta ja laittamaan<br />
lapsensa ruotsalaiseen<br />
ryhmään. Kun sitten osaston<br />
Tiedote 3-2013<br />
aloittaminen oli taas ajankohtaista,<br />
kunta vetosi lasten vähyyteen,<br />
jolloin osaston perustamispäätös<br />
kumottiin.<br />
Esikouluikäisten vanhemmat<br />
ovat Uppsalassa pohtineet,<br />
miksi Suomen kielen hallintoaluerahoja<br />
ei ole voitu käyttää<br />
myös toisen esikouluosaston<br />
perustamiseen. Kunnanneuvos<br />
Cecilia Forss vastasi, että rahoja<br />
on niin vähän, etteivät ne<br />
riittäisi osaston perustamiseen,<br />
ja rahat olisivat siten pois muusta<br />
kielialuetoiminnasta<br />
Paikkojen tarve noin sata<br />
Suomenkieliset<br />
esikoulupaikat yhä kiven<br />
alla Tukholmassa<br />
Tukholman poliittisen johdon<br />
lupaamat uudet esikoulupaikat<br />
loistavat yhä poissaolollaan.<br />
Pauliina Salomaa on hakenut<br />
pojalleen Jensonille paikkaa<br />
sekä Slussenilta että Fridhemsplanin<br />
ruotsinsuomalaisesta<br />
esikoulusta, mutta molemmistatarjotaan<br />
”ei oota”.<br />
- Meillä on Slussenilla<br />
paikka 60 tai jotain vastaavaa,<br />
ja Fridhemplanilta sanottiin,<br />
että paikka voisi löytyä ehkä<br />
vuoden päästä syksyllä, Pauliina<br />
Salomaa kertoo.<br />
Pauliina Salomaa ja hänen<br />
miehensä Martin olivat suunnittelleet,<br />
että puolitoistavuotias<br />
Jenson aloittaisi esikoulussa<br />
syksyllä. Martin on kotoisin<br />
Australiasta ja Pauliina on<br />
toisen polven ruotsinsuomalainen.<br />
He toivoivat Jensonille<br />
nimenomaan suomenkielistä<br />
esikoulupaikkaa.<br />
-Olisi tärkeää, että suomen kieli
vahvistuisi hänellä heti alusta<br />
lähtien. Saatamme myöhemmin<br />
muuttaa Australiaan, ja siellä ei<br />
ole suomenkielisiä esikouluja.<br />
Sisuradion kartoituksen<br />
mukaan Tukholman suomenkielisten<br />
esikoulujen ja -osastojen<br />
jonoissa oli kesäkuussa<br />
2013 noin 200 lasta. Osa heistä<br />
jonotti useampaan esikouluun<br />
samaan aikaan, mutta vapaiden<br />
paikkojen tarve on silti noin<br />
sata.<br />
Ainoaan kokonaan suomenkieliseen<br />
kunnalliseen esikouluun<br />
Slussenilla on noin 60<br />
lapsen jono, ja esikoulussa vain<br />
36 paikkaa. Fridhemsplanin<br />
Ruotsinsuomalaisen koulun<br />
esikouluun jonottaa peräti 110<br />
lasta. Osa jonottajista siirtyi<br />
syksyllä esikoululuokalle, mutta<br />
jonoon jäi vielä reilut 90<br />
lasta.<br />
Kun Sisuradio pyysi Tukholman<br />
kaupungilta tietoja<br />
jonotilanteesta, juuri Slussenin<br />
ja Fridhemsplanin luvut puuttuivat<br />
listasta.<br />
Kahden suosituimman<br />
esikoulun ohella jonoa on<br />
kuitenkin myös Skarpnäckin<br />
Ruuhi-osastolle, sekä Kungsholmenin<br />
ja Vällingbyn suomenkielisille<br />
osastoille.<br />
Vapaita paikkoja löytyisi<br />
sen sijaan Rinkebystä ja Kistan<br />
Liljakoulun esikoulusta, yhteensä<br />
20-30 paikkaa. Vaikka<br />
keskustassa tai etelä-Tukholmassa<br />
asuvat vanhemmat kuljettaisivat<br />
lapsiaan Kistaan ja<br />
Rinkebyhyn, ei se riittäisi läheskään<br />
kattamaan paikkojen<br />
tarvetta.<br />
Tukholma on ollut vuoden<br />
2010 alusta osa suomen kielen<br />
hallintoaluetta, ja kaupungin<br />
asukkailla on oikeus suomenkieliseen<br />
esikoulutoimintaan.<br />
Esikoulusta vastaava kunnanneuvos<br />
Lotta Edholm (FP) on<br />
useaan otteeseen Sisuradion<br />
haastatteluissa luvannut, että<br />
asiaan tulee korjaus. Tukholman<br />
kaupungin budjettiin on<br />
kuluvalle vuodelle 2013 lisätty<br />
kohta, jossa todetaan, että kunnanhallituksen<br />
ja kaupunginosien<br />
on varmistettava, että kysyntä<br />
ja tarjonta kohtaavat suomenkielisten<br />
paikkojen osalta.<br />
Jonotilanne kesäkuussa 2013<br />
Kunnalliset esikoulut ja osastot:<br />
• Urvädersgrändin esikoulu Slussenilla: jonossa n. 60 lasta<br />
• Ruuhi, suomenkielinen osasto Fyrbåken-esikoulussa<br />
Skarpnäckissa: jonossa 3 lasta<br />
• Mumindalen, suomenkielinen osasto Skorpanesikoulussa<br />
Kungsholmenilla: jonossa 8 lasta<br />
• Muminmammorna, suomenkielinen osasto Mumindalenesikoulussa<br />
Vällingbyssä: jonossa 8 lasta<br />
• Mumin, suomenkielinen osasto Rinkebysvängen 20Aesikoulussa<br />
Rinkebyssä: vapaana 12 paikkaa<br />
Vapaakoulupohjaiset esikoulut:<br />
Kaupunginjohtaja: Lisää<br />
suomenkielisiä paikkoja<br />
syksyllä<br />
Tukholman kaupungin johto<br />
lupaa lisätä suomenkielisten<br />
esikoulupaikkojen määrää vielä<br />
tänä vuonna.<br />
Uusia paikoista ei ole kuitenkaan<br />
mitään tietoa, ja puolitoistavuotiaan<br />
Jensonin äiti<br />
Pauliina Salomaa on pettynyt.<br />
-Tiesin kyllä, että paikkoja<br />
on vaikea saada, mutta en kuitenkaan<br />
uskonut että se olisi<br />
ihan näin vaikeaa. Olemme nyt<br />
ottaneet vastaan paikan tavallisesta<br />
ruotsalaisesta esikoulusta,<br />
ja katsotaan sitten, mitä<br />
teemme jatkossa.<br />
• Tukholman Ruotsinsuomalaisen koulun esikoulu<br />
Fridhemsplanilla: jonossa 110 lasta<br />
• Kaksi kieltä -esikoulu Vasastanissa: täynnä, ei jonoa<br />
• Liljakoulun esikoulu Kistassa: noin 10 vapaata paikkaa<br />
Lähde: Tukholman kaupunki ja Sveriges Radio Sisuradio<br />
Tukholman kunnan korkein<br />
virkamies, kaupunginjohtaja<br />
Irene Svenonius lupaa uusia<br />
paikkoja etenkin eteläiseen Tukholmaan.<br />
- Globen, Enskede, Skarpnäck<br />
ovat alueita joissa yritäm-<br />
Tiedote 3-2013 9
me lisätä tarjontaa mahdollisimman<br />
pian yhteistyössä<br />
kaupunginosalautakuntien ja<br />
yksityisten toimijoiden kanssa.<br />
- Pyrimme järjestämään<br />
lisää paikkoja jo syksyksi. Samalla<br />
teemme inventaariota<br />
siitä, missä esikouluissa on suomenkielistä<br />
henkilökuntaa,<br />
jotta voimme tarvittaessa nopeastikin<br />
perustaa osastoja tai<br />
pienempiä suomenkielisiä ryhmiä<br />
esikouluihin, Irene Svenonius<br />
sanoo.<br />
Hän ei kuitenkaan halua<br />
sanoa monestako paikasta voisi<br />
olla kysymys.<br />
Tukholma on ollut suomen<br />
kielen hallintoalue vuoden<br />
2010 alusta, ja kunnan asukkailla<br />
on siten oikeus suomenkieliseen<br />
esikoulutoimintaan.<br />
Jonot ovat olleet pitkät jo pari<br />
vuotta ilman että asiaa on korjattu.<br />
Rikkooko Tukholma vähemmistölakia,<br />
kaupunginjohtaja<br />
Irene Svenonius?<br />
- Emme riko lakia, koska<br />
pystymme tarjoamaan paikkoja<br />
ja suomenkielistä henkilökuntaa<br />
monessa osassa kaupunkia.<br />
Ongelmana on lähinnä se, että<br />
kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.<br />
Nyt pyrimme kuitenkin järjestämään<br />
asian, Svenonius sanoo.<br />
Hän korostaa, että esikoulutilanne<br />
Tukholmassa on kaiken<br />
kaikkiaan vaikea. Kaksi tuhatta<br />
uutta lasta tarvitsee vuosittain<br />
esikoulupaikan.<br />
- On tärkeää, että ihmiset<br />
voivat säilyttää kaksikielisyytensä,<br />
mutta myös ruotsalaisten<br />
lasten on usein vaikea saada ensisijaisesti<br />
hakemaansa paikkaa.<br />
Olisi tärkeää että suomalaiset<br />
vanhemmat hakisivat<br />
paikkoja useista eri esikouluista.<br />
10<br />
Kaupunginjohtaja Svenonius<br />
on sitä mieltä, että Tukholma<br />
on suoriutunut melko hyvin ensimmäisistä<br />
vuosistaan suomen<br />
kielen hallintoalueena.<br />
- Olemme ylpeitä siitä,<br />
että kunnassamme asuu paljon<br />
suomenkielisiä. Olemme kääntäneet<br />
tekstejä ja kartoittaneet<br />
henkilökunnan määrää eri toiminnoissa.<br />
On tärkeää, että sekä<br />
aikuiset että lapset voivat<br />
käyttää suomen kieltä.<br />
Vellingessä yritetään laistaa<br />
äidinkielen opetuksesta<br />
Sisuradio kertoi jo aiemmin<br />
keväällä kuinka monet esikoulut<br />
ovat lopettaneet äidinkielenpedagogien<br />
käytön ja jättäneet<br />
kielitehtävän vakinaiselle henkilökunnalle,<br />
joka ei osaa lasten<br />
kieltä. Nyt myös Vellingen<br />
kunta Skånessa on kieltäytynyt<br />
järjestämästä opettajajohtoista<br />
äidinkielentukea esikoulussa.<br />
Vellingessä asuva Kati Olsson<br />
haki lapselleen äidinkielen<br />
tukea suomen kielessä:<br />
- Sain sellaisen vastauksen,<br />
että minun pitäisi viedä cdja<br />
dvd- levyjä ja kirjoja luettavaksi<br />
ja että opettajat opettelisivat<br />
muutamia sanoja ja<br />
opettaisivat niitä sitten tyttärelleni.<br />
Kati Olsson haluaa lapselleen<br />
oikean opettajan ja hän<br />
aikoo viedä asian eteenpäin niin<br />
pitkälle kuin se vain on mahdollista.<br />
On ilmeistä, että kunta<br />
eiseuraa vähemmistölakia toimiessaan<br />
näin.<br />
Tiedote 3-2013<br />
Borås ottaa mallia<br />
Helsingistä<br />
Boråsin johtavat poliitikot ja<br />
virkamiehet ovat vierailleet<br />
Helsingissä tutustumassa siihen,<br />
miten kaupungissa pal-vellaan<br />
sen ruotsinkielistä vähemmistöä.<br />
Oppia on haettu muun<br />
muassa vanhustenhoidon ja<br />
esikoulutoiminnan järjestämiseen.<br />
Parinkymmenen hengen<br />
boråsilaisryhmälle esiteltiin<br />
Helsingissä ruotsinkielistä kielikylpypäiväkotia<br />
sekä yksityistä<br />
ruotsinkielistä vanhusten<br />
palvelukotia.<br />
- Tarkoitus on miettiä, olisiko<br />
malleissa jotakin sellaista,<br />
jota voitaisiin tuoda Boråsiin,<br />
kertoo matkalla mukana ollut<br />
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja<br />
Per-Olof Höög.<br />
Helsingin vierailun taustalla oli<br />
Höögin mukaan Boråsin halu<br />
palvella suomenkielistä vähemmistöään<br />
entistä paremmin.<br />
- Olemme kuuluneet hallintoalueeseen<br />
vuodesta 2010<br />
saakka ja hakeuduimme siihen<br />
itse. Kun väestöstämme noin 12<br />
prosenttia on suomalaisia, pidämme<br />
asiaa hyvin tärkeänä,<br />
valtuuston puheenjohtaja sanoo.<br />
Helsingissä ruotsinkieliseen<br />
vähemmistöön kuuluu kuutisen<br />
prosenttia kaupungin asukkaista.<br />
Haasteet ovat molemmissa<br />
kaupungeissa samat: miten tarjota<br />
laadukkaita palveluja vähemmistöjen<br />
omalla kielellä.<br />
Suomessa asia hoituu kymmenien<br />
vuosien rutiinilla, Ruotsissa<br />
vasta harjoitellaan. Per-<br />
Olof Höögin mielestä mikään<br />
ei kuitenkaan estä tekemästä<br />
asioita paremmin.<br />
- Meillä on vastuu myös<br />
suomenkielisistä tovereistamme.<br />
Asioita pitää tietysti aina<br />
priorisoida, mutta jos tahtoa<br />
löytyy, löytyy yleensä myös<br />
keinoja, Per-Olof Höög toteaa.
Upplands Väsbyn koulu<br />
täytti 20 vuotta<br />
Kun vapaakoulujen<br />
perustaminen tuli<br />
mahdolliseksi 1990-luvun<br />
alussa olivat Upplands<br />
Väsbyn lasten vanhemmat<br />
jo lähtökuopissa.<br />
Saatiin ostettua tilava<br />
koulurakennus, joka<br />
maalattiin ja sisustettiin<br />
talkoilla. Yhteishenki on<br />
säilynyt ja viime vuosina<br />
oppilasmäärät ovat alkaneet<br />
kasvaa.<br />
Tunnelma 20-vuotisjuhlassa<br />
koululla perjantaina oli innostuneen<br />
leppoisa.<br />
Tukholman suurlähettiläs<br />
Harry Helenius ja rouva Barbara<br />
Helenius kunnioittivat<br />
tilaisuutta läsnäolollaan.<br />
Esikoululapset ja koulun kuoro<br />
esiintyivät. Vapaakoulun pitkäaikainen<br />
rehtori Markku Peura<br />
kertoi koulun vaiheista, sai kiitoksia<br />
ja onnentoivotuksia uudelta<br />
rehtorilta Maija Volalta,<br />
kunnanhallituksen puheenjohtajalta<br />
Per Erik Kanströmiltä,<br />
vanhempainyhdistykseltä ja<br />
oppilailta.<br />
Suurlähettiläs Helenius sanoi,<br />
että kieli on väline. Se tarvitaan,<br />
että pystyisi sanomaan jotain.<br />
Mutta kaikki aineet koulussa<br />
ovat tärkeitä ja niistä Upplands<br />
Väsbyn ruotsinsuomalainen<br />
koulu on pitänyt huolta. Opetus<br />
on laadukasta. Helenius halusi<br />
onnitella Markku Peuraa hyvin<br />
suoritetusta työstä. Vanhempainyhdistyksen<br />
edustaja sanoi,<br />
että koulu on aina toiminut hyvin.<br />
Oppilaiden edustajat totesivat,<br />
että on mukava koulu ja<br />
kivoja ihmisiä.<br />
Linnunradan oppilaat esittivät<br />
tanssiohjeman ja Dimitri Keiski<br />
laulelmia. Vieraille tarjottiin<br />
kakkukahvit.<br />
Keiski kertoi vanhempiensa<br />
1997 tulleen naapurikylään,<br />
Märstaan Suomesta:<br />
- Itse synnyin vuonna 1979. Ei<br />
ollut niin helppoa kasvaa Suomessa<br />
siihen aikaan, mutta<br />
Harry Helenius<br />
vanhempani eivät menettäneet<br />
toivoaan. Suunta oli eteenpäin<br />
ja sain oppia, ettei mikään ole<br />
mahdotonta - kun harjoittelee<br />
kovasti. Oli hienoa tulla tähän<br />
koulun pihaan aamupäivällä ja<br />
nähdä lapset leikkimässä. Oli<br />
kuin olisin tullut lapsuuteeni<br />
takaisin. Jotkut heistä oli minun<br />
koulukaverieni lapsia. Se oli<br />
hieno tunne.<br />
- On tärkeää tietää, mistä<br />
on tullut. Sitä ei saisi unohtaa.<br />
Keiski soitti muun muassa Tapio<br />
Rautavaaran Lapin jenkan<br />
(”Sellainen seutu ja sellainen<br />
maa”), Pepe Willbergin Merisairaat<br />
kasvot ja Hectorin Lumi<br />
teki enkelin eteiseen. Hän keräsi<br />
juhlayleisöltä raikuvat aploodit<br />
Tiedote 3-2013 11
ja pyydettiin uudestaan esiin.<br />
Kirsi Olkkosella on ollut kaksi<br />
lasta tässä koulussa:<br />
- Pienin tuli vuonna 1996<br />
ja ovat olleet ihan päiväkodista<br />
alkaen. Itsekin kävin suomalaisissa<br />
luokissa. Kun täällä<br />
on aina turvallista.<br />
Anni Vartiainen:<br />
- Pidän <strong>tästä</strong> koulusta. Tämä oli<br />
pieni koulu. Lapset ja vanhemmat<br />
tunsi toisensa. Olin maalaamassa<br />
tätä, kun aloitettiin.<br />
Marita Mäkelä Jansson oli esikoululuokan<br />
opettajana seitsemän<br />
vuoden ajan:<br />
- Alussa meillä ei ollut paljon<br />
mitään tarvikkeita. Pahvilaatikoilla<br />
lapset leikki.<br />
Esa Kouri (vas.) kuului monet vuodet henkilökuntaan rehtori Markku<br />
Peuran alaisena. Kuvassa niiltä ajoilta (sivulla 22) on myös nykyinen<br />
rehtori Maija Vola alarivissä, toinen oikealta<br />
Esa Kouri oli myös alkuvuodet<br />
täällä opettajana:<br />
- Surullista on todeta kuntien<br />
asenne: kaikkea saa tehdä, kunhan<br />
se ei maksa mitään. Jonnekin<br />
perustetaan yksi esikoulu<br />
ja jos kieli on teille tärkeä, niin<br />
ajakaa sinne.<br />
Entinen rehtori Markku Peura<br />
on huojentunut ja kertoo huumorilla<br />
koulun vaiheita:<br />
- Kyllä 20 vuotta on mennyt<br />
nopeata. Olen nyt ollut vuoden<br />
hallinnollisena johtajana ja autellut<br />
Maija Volaa paperitöissä.<br />
Nythän tässä on kaksi koulua.<br />
Ruotsinsuomalainen koulu ja<br />
sen omistama englantilainen<br />
koulu. Pari-kolme vuotta sitten<br />
oli tiukkaa, ja ajattelin jo että<br />
pääsenkö täältä hengissä pois<br />
vai kannetaanko minut. Mutta<br />
12<br />
Kirsi Olkkonen (vas.) ja Anni Vartiainen (oik.)<br />
Tiedote 3-2013
nyt oppilaita on tullut kolmisenkymmentä<br />
lisää.<br />
- Hirvimetsä kutsuu.<br />
Rehtori Maija Vola:<br />
- Koulu on hyvässä maineessa<br />
ja se on tärkein asia. Henkilökohtainen<br />
mainos on tehokkainta.<br />
Sitten on osuutensa<br />
hyvillä kotisivuilla, Suomesta<br />
on tullut monta uutta oppilasta<br />
niiden välityksellä.<br />
Tommi Alamäki, 19, tuli Torniosta,<br />
jossa hän kävi ala-asteen<br />
ja 7. luokan.<br />
Mitä eroja huomaat Suomen ja<br />
Ruotsin koulun välillä?<br />
- Minusta kieltenopiskelut on<br />
täällä paremmin, matematiikan<br />
ja fysiikan opetus on parempaa<br />
Suomessa. Olen nyt töissä<br />
Sigtunassa.<br />
Ketä kannustat urheilukilpailuissa?<br />
- Suomea, mutta jos se on<br />
tippunut tai ei ole mukana, niin<br />
Ruotsia.<br />
Elias Escobar ja Mikael Riissanen<br />
(alh.) katselivat luokkavalokuvia<br />
ja muistelivat men-<br />
Maija Vola<br />
neitä kouluvuosia. Kerkesivät<br />
sentään poseeraamaan kuvaajalle.<br />
Elias Escobar (ylh.)<br />
Lisää synttärikuvia<br />
sivulla 22<br />
Tiedote 3-2013 13<br />
Matti Pilhjerta
14<br />
Hallintoalueet:<br />
Henkilökunnasta pulaa jo nyt<br />
Suomenkielisestä<br />
henkilökunnasta pulaa<br />
Laki suomen kielen vähemmistöasemasta<br />
ja hallintoalueista<br />
on ollut voimassa kymmenen<br />
vuotta. Hallintoalueeseen<br />
kuuluu nyt 48 kuntaa.<br />
Monissa niistä on vaikeuksia<br />
löytää suomentaitoisia henkilöitä<br />
päiväkoteihin ja vanhustenhoitoon.<br />
Monissa hallintoaluekunnissa<br />
asiat edistyvät<br />
hitaasti ja lapsia on ilman paikkaa<br />
suomenkielisessä esikoulussa.<br />
- Me pitkään asioita ajaneet<br />
voimme tulla kärsimättömiksi<br />
ja ihmetellä, miksi<br />
kaikki etenee niin hitaasti. Vaan<br />
jos katsomme 12 vuotta taaksepäin,<br />
on tapahtunut uskomattoman<br />
paljon. resurssit ovat<br />
nyt aivan toisenlaiset niin valtio-<br />
kuin kuntatasollakin. Vähemmistöt<br />
ovat nyt näkyvämpiä<br />
ja toimintaa on enemmän,<br />
sanoi Tukholman lääninhallituksen<br />
vähemmistöasiantuntija<br />
Lennart Rohdin SVT:n Uutisille<br />
toukokuun lopussa, kun<br />
suomen kielen asemasta keskusteltiin<br />
Suomen suurlähetystössä.<br />
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta<br />
katsoo, että kunnat rikkovat<br />
lakeja eikä asia saa olla<br />
kiinni vanhempien aktiivisuudesta.<br />
Henkilöstön rekrytointi<br />
olisi aloitettava aiemmin ja jollei<br />
se auta, etsittävä väkeä<br />
vaikka Suomesta. Mutta sekin<br />
tuntuu olevan joillekin kunnille<br />
vaikeaa.<br />
Tukholman lääninhallitus esittää,<br />
että kuntien velvollisuus on<br />
järjestää mahdollisuus tuoda<br />
näitä asioita esille ja vaikuttaa<br />
sekä käyttää resurssejaan tehokkaasti<br />
ja järjestää toimintansa<br />
kuntalaisten tarpeita vastaavasti.<br />
Kuntien vähemmistötieto<br />
nousussa<br />
Kuntien tietoisuus kansallisten<br />
vähemmistöjen oikeuksista on<br />
hyvin vaihteleva. Joissain kunnissa<br />
ei edes tiedetä, että vähemmistölaki<br />
on olemassa, kun taas<br />
toisissa kunnissa asiat ovat<br />
hyvin. Nyt Tukholman lääninhallitus<br />
kiertää Ruotsia tiedottamassa<br />
asiasta.<br />
- Sanoisin, että kunnat tuntevat<br />
lain paremmin tänä päivänä<br />
kuin vuosi sitten. Paljon on<br />
kuitenkin vielä tehtävää, sanoo<br />
integraatiokäsittelijä Annika<br />
Bahrtine Region Skånesta.<br />
Tukholman lääninhallitus<br />
vastaa siitä, että lakia noudatetaan,<br />
ja se kiertääkin nyt Malmön<br />
lisäksi ainakin Tukholmassa<br />
ja Lyckselessä kertomassa<br />
lain merkityksestä. Annika<br />
Bahrtine Region Skånesta oli<br />
järjestämässä Malmössä pidettyä<br />
tilaisuutta, johon 17 skånelaiskuntaa<br />
oli ilmoittautunut.<br />
- Olemme yrittäneet vastaavaa<br />
aikaisemminkin, mutta<br />
silloin mukaan on ilmoittautunut<br />
vain kourallinen ihmisiä.<br />
Jotain on tapahtunut.<br />
- On tärkeää, että vähemmistöillä<br />
on edustajia paikallisella<br />
tasolla. Edustajia, jotka<br />
Tiedote 3-2013<br />
ottavat yhteyttä ja asettavat vaatimuksia<br />
kunnalle. Kuntatasolla<br />
aletaan ajaa vähemmistöjen asioita<br />
vasta, kun huomataan että<br />
kunnan asukkaat sitä vaativat,<br />
sanoo lääninhallituksen Katarina<br />
Popovic.<br />
Joskus vähemmistön kontakti<br />
voi jopa olla ensimmäinen<br />
kerta, kun kunnan työntekijä<br />
havaitsee, että laki kansallisista<br />
vähemmistöistä ylipäätään on<br />
olemassa.<br />
Vuoden alussa hallintoalueeseen<br />
liittyneessä Motalassa<br />
myöntää kunnallispoliitikko<br />
Andreas Norlén, että vähemmistöpolitiikan<br />
toteuttaminen<br />
vie aikaa. Hän näkee Ruotsin<br />
vähemmistöpolitiikan tärkeimpinä<br />
tavoitteina kielen ja kulttuurin<br />
säilyttämisen.<br />
- Minusta vähemmistöpolitiikan<br />
suunta on hyvä. Tietenkin parannettavaa<br />
on, mutta vähemmistölaki<br />
on kuitenkinollut<br />
oma politiikan alue vain runsaat<br />
10 vuotta.<br />
Skinnskattebergistä löytyy<br />
suomenkielistä<br />
henkilökuntaa<br />
Skinnskattebergin kunnan työntekijöistä<br />
yli 15 prosenttia pystyy<br />
kommunikoimaan suomeksi.<br />
Vastanneista löytyi 33 suomenkielentaitoista<br />
ja yhteensä<br />
38 pystyi suomeksi keskustelemaan<br />
arkisia asioita. Työntekijöistä<br />
22 antoi luvan julkaista<br />
yhteystietonsa esitteessä, jossa<br />
on kunnan suomenkieliset yhteyshenkilöt.<br />
Esite on Skinnskattebergin<br />
kunnan nettisivuilla<br />
ja sitä voidaan tilata suomen<br />
kielen hallintoalueen koordinoijalta.<br />
Vanhustenhuollon kaikissa<br />
yksiköissä on suomenkie-
listä henkilökuntaa ja myös<br />
osittain suomenkielistä psykiatrian<br />
päivätoimintaa samoin<br />
suomenkielistä esikoulutoimintaa.<br />
GP: ”Göteborg ei huolehdi<br />
velvollisuuksistaan”<br />
Göteborgissa nostettiin syyskuun<br />
lopulla kissa pöydälle, ja<br />
alettiin puhua suomenkielisen<br />
äidinkielen opetuksen heikosta<br />
asemasta. Göteborgs Posten -<br />
lehden Malin Lernfelt kirjoitti<br />
aiheesta kahdessa pääkirjoituksessaan.<br />
Lernfeltin mielestä valtion<br />
hallintoaluetukea pitäisi<br />
käyttää enemmän suomen kielen<br />
kehittämiseen kuin juhlintaan.<br />
Malin Lernfeldt sanoo, että<br />
äidinkielen opetus on tehty niin<br />
hankalaksi, että vanhemmat<br />
eivät jaksa kuljettaa lapsiaan<br />
toiselle puolelle kaupunkia.<br />
- Vastuu jää täysin vanhemmille,<br />
että heidän pitäisi ajaa<br />
lapsensa kello kahdelta tai kolmelta<br />
iltapäivällä opetukseen,<br />
ja useimmat vanhemmat eivät<br />
pysty siihen. Moni antaa periksi.<br />
Käytännössä lapset eivät saa<br />
äidinkielen opetusta.<br />
Lernfeltin mukaan äidinkielenopetuksen<br />
saaminen on todella<br />
paljon kiinni vanhemmista ja<br />
isovanhemmista. Suurella osalla<br />
vanhemmista ei ole mahdollisuutta<br />
kuljettaa lapsiaan<br />
iltapäivisin toiselle puolelle<br />
kaupunkia, ja siksi lapset jäävät<br />
ilman tätä opetusta.<br />
Malin Lernfeltillä on ruotsinsuomalainen<br />
avopuoliso, ja<br />
heidän lapsensa ovat kaksikielisiä.<br />
Hän itse ei puhu suomea.<br />
Hänen mielestään kaksikielisyys<br />
on erittäin tärkeä<br />
asia.Hän haluaalapsiensa oppivan<br />
ruotsin kielen lisäksi myös<br />
isänsä äidinkielen eli suomen.<br />
- Heidän suomalainen<br />
”osansa” on puolet lapsieni<br />
perinnöstä, kulttuurista ja perinteistä,<br />
Lernfelt korostaa.<br />
Valtio jakaa vuosittain hallintoaluerahaa<br />
parisen miljoonaa<br />
kruunua Göteborgin kunnalle.<br />
Lernfeltdin mielestä näitä rahoja<br />
pitäisi panostaa enemmänkin<br />
suomen kielen kehittämiseen,<br />
ja vähemmän kulttuuriin ja<br />
juhlintaan.<br />
- Kieli on se, joka kantaa<br />
kulttuuria eniten. Haluaisin<br />
mieluiten nähdä, että enemmän<br />
näitä rahoja käytettäisi suomenkieliseen<br />
esikoulutoimintaan<br />
ja vanhustentaloihin Göteborgissa.<br />
Malin Lernfelt on ollut yhteydessä<br />
kunnan poliitikkoihin<br />
kirjoituksensa jälkeen. Hän ei<br />
ole saanut kunnollista vastausta,<br />
ja hänen mielestään ruotsinsuomalaiset<br />
unohdetaan usein.<br />
- Paljon huomiota kiinnitetään<br />
vasta maahan saapuneisiin<br />
ihmisiin, jotka eivät puhu<br />
ruotsia ylipäätään.Sen ei<br />
kuitenkaan pitäisi tarkoittaa<br />
sitä, että tämä suuri pääosin<br />
kaksikielinen vähemmistö<br />
unohdetaan. Minun lapsillani,<br />
kaikilla muilla lapsilla ja vanhuksilla<br />
on erityiset oikeudet.<br />
He ovat vähemmistöä ja osa<br />
Ruotsia.<br />
GÖTEBORGIN KUNTA:<br />
”Hallintoaluerahoista viisi<br />
prosenttia juhlintaan”<br />
Göteborgin kunta kiistää kritiikin,<br />
jota on kohdistettu<br />
kunnan toimintaan koskien<br />
vähemmistökieli suomea. Göteborgs<br />
Posten-lehden pääkirjoitustoimittaja<br />
Malin Lernfelt<br />
kirjoitti suomen kielen heikosta<br />
asemasta hallintoaluekunnassa<br />
Göteborgissa.<br />
Göteborgin kunnan vähemmistöasioista<br />
vastaava Ympäristöpuolueen<br />
Thomas Martinsson<br />
myöntää osittain ongelmat:<br />
- Pitää paikkansa, että<br />
Göteborgissa on vähän äidinkielenopettajia,<br />
ja olen ymmärtänyt,<br />
että äidinkielenopettajista<br />
on ylipäätään pulaa ja päteviä<br />
opettajia on vaikea löytää. Mutta<br />
ei sen niin pitäisi olla, että<br />
luopuu kielestä, koska joutuu<br />
matkustamaan liian pitkiä matkoja<br />
opetuksen perässä.<br />
Martinsson sanoo, että<br />
kunta pyrkii parantamaan tilannetta,<br />
etteivät matkat toisiin<br />
kouluihin äidinkielen oppitunneille<br />
olisi niin pitkiä, että oppilaat<br />
jättävät sen takia osal-listumisen<br />
äidinkielen tunneille<br />
väliin. Kunta pyrkii parantamaan<br />
tilannetta, mutta äidinkielen<br />
opettajista on puute.<br />
- Hallintoaluerahoja on<br />
käytetty erilaisiin kulttuurisatsauksiin,<br />
jotka liittyvät kielen<br />
kehittämiseen, kuten kirjastoille<br />
menviin kirjapaketteihin<br />
ja verkkosivujen kääntämiseen<br />
sekä erilaisiin kielikursseihin,<br />
hän sanoo.<br />
Osa rahoista toki menee<br />
juhlintaan, Martinsson myöntää.<br />
Viime vuonna viisi prosenttia<br />
hallintoaluerahoista käytettiin<br />
ruotsinsuomalaisten<br />
päivän juhlaan helmikuussa.<br />
Nyköping ei liity suomen<br />
kielen hallintoalueeseen<br />
Nyköpingin kunnanhallitus on<br />
torjunut kansalaisaloitteen,<br />
jossa kunnalle esitettiin suomen<br />
kielen hallintoalueeseen liitty-<br />
Tiedote 3-2013 15
mistä. Päätöksessään kunta katsoo<br />
jo työskentelevänsä vähemmistölainsäädännön<br />
mukaisesti<br />
riittävissä määrin. Kansalaisaloitteen<br />
allekirjoittaja Tarja<br />
Niemi on pettynyt päätökseen.<br />
-Tuntuu siltä, että kukaan<br />
poliitikoista ei edes puoltaisi<br />
tätä ajatusta. Yritin ottaa myös<br />
esille, että hallintoalueeseen<br />
liittymisestä saisi myös korvauksen,<br />
mutta se ei puolustukseksi<br />
riittänyt.<br />
Päätöksessä sanotaan, että suomen<br />
kielellä on perusturva ja<br />
että siihen kuuluu erilaisia asioita,<br />
joita kunnan täytyy täyttää.<br />
Sanotaan myös, että on asetettu<br />
työryhmä, jonka tarkoituksena<br />
on edistää neuvonpitoa Nyköpingin<br />
suomalaisten ja kunnan<br />
välillä. Työryhmän on myös<br />
määrä selvittää, minkälaista<br />
informaatiota kunnan sisällä on<br />
näissä asioissa jakuinka paljon<br />
on niitä työntekijöitä, jotka pystyvät<br />
palvelemaan suomen kielellä<br />
tai muilla vähemmistökielillä.<br />
Nyköpingin kunnan hoito- ja<br />
hoivalautakunta on äskettäin<br />
höllentänyt linjauksiaan tulkin<br />
käytössä. Tulkkia on nyt lupa<br />
käyttää erilaisissa hoitotilanteissa<br />
tarpeen vaatiessa. Tarja<br />
Niemi katsoo, ettei tulkkiapu<br />
läheskään aina riitä. Etenkään<br />
vanhusten hoidossa.<br />
Myös naapurikunnassa Oxelösundissa<br />
on vireillä kuntalaisten<br />
tekemä ehdotusliittymisestä<br />
suomen kielen hallintoalueeseen.<br />
Siellä kunta on ryhtynyt<br />
tekemään lisäselvityksiä mahdollisesta<br />
liittymisestä.<br />
Kansalaisaloite Gotlannin<br />
liittämisestä suomen kielen<br />
hallintoalueeseen<br />
Gotlannissa on pikku hiljaa<br />
noussut kiinnostus sekä suomen<br />
kieltäettä kulttuuria kohtaan.<br />
Suomenkielisten palveluiden<br />
kysyntäniin esikouluissa kuin<br />
vanhustenhoidossakin on lisääntynyt.<br />
Gotlannin Suomi-seuran<br />
puheenjohtaja Anu Viik on<br />
jättänyt kansalaisaloitteen Gotlannin<br />
liittymisestä suomen kielen<br />
hallintoalueeseen.<br />
Gotlannin väestöstä noin vajaalla<br />
viidellä prosentilla on suomalainen<br />
tausta, kaiken kaikkiaan<br />
heitä on reilut kaksituhatta.<br />
Gotlannissa toimii virkeä<br />
Suomi-seura, jonka kylkeen<br />
seuran puheenjohtaja Anu Viik<br />
on perustanut Facebook-ryhmän.<br />
Se on avoin kaikille kiinnostuneille.<br />
Gotlannin liittymiselle<br />
hallintoalueeseen on olemassa<br />
vahvat perusteet:<br />
- Tarvetta on, mutta tällaisen<br />
järjestämiseen tarvitaan<br />
myös budjettia ja organisaatiota.<br />
Ja yhteistyötä tarvitaan myös<br />
- on raskasta järjestää asioita<br />
yksin, toteaa Anu Viik.<br />
Hän kertoo, että Suomiseurassa<br />
on ollut suurempia<br />
suunnitelmia, jotka ovat kulttuuripainotteisia.<br />
Lisäksi suunnitelmissa<br />
on ollut lastentapahtumia<br />
mutta myös perustarpeetkutenlasten<br />
esikoulu ja vanhustenhoito<br />
ovat Viikin mielestä<br />
tärkeitä. Suunnitelmien<br />
kompastuskivenä on kuitenkin<br />
budjetti.<br />
- Budjetti on pieni tai sitä<br />
ei ole ollenkaan, sanoo Anu<br />
Viik.<br />
Hänen sattumaltatapaamiensa<br />
poliitikkojen ensireaktiot ovat<br />
olleet positiivisia.<br />
- Ensimmäinen reaktio oli,<br />
että onko meillä vähemmistö?<br />
Mutta sen hämmästyksen jälkeen<br />
oikein positiivinen, iloitsee<br />
Anu Viik.<br />
16<br />
Kaksoistohtoriksi<br />
nuorten kielestä<br />
Suomessa ja<br />
Ruotsissa<br />
Tukholman yliopistossa tohtoroiva<br />
Anu Muhonen aloitti o-<br />
pintonsa Jyväskylässä, josta<br />
opintojen ohjaus on jatkunut,<br />
vaikka hän muutti Ruotsiin.<br />
Muhonen uskoo, että väitöstilaisuus<br />
Suomessa lisää osaltaan<br />
ruotsinsuomalaiset tunnettuutta<br />
siellä.<br />
Millaista oli<br />
ruotsinsuomalaisten<br />
nuorten kieli?<br />
- Olen tutkinut radiokieltä, joten<br />
voin puhua vain siitä. Kaikenkaikkiaan<br />
nuorten kieli on<br />
monikielistä. Huomasin pian,<br />
että suomen kieli oli tärkein,<br />
Tiedote 3-2013<br />
mutta nuoret käyttävät myös<br />
ruotsia ja englantia tarpeen<br />
mukaan.<br />
- Ja mikä oli mielenkiintoinen<br />
tulos, ja mitä ei ollut<br />
Suomessa, oli se, että täällä<br />
Ruotsissa haastattelija kysyi<br />
suomeksi ja haastateltava vastasi<br />
ruotsiksi.Ja se oli ihan luonteva<br />
haastattelutilanne! muistuttaa<br />
Muhonen Sisuradiolle.
Vähemmistöpolitiikka etenee monella tasolla<br />
Lisää ohjelmia<br />
vähemmistökielillä<br />
Hallitus julkisti juhannuksen<br />
alla radion ja television toimilupakautta<br />
2014-2019 koskevat<br />
linjaukset. Vähemmistökielisten<br />
ohjelmien määrää lisätään<br />
SVT:llä tänä aikana. Ruotsin<br />
suomenkielinen väestö tarvitsee<br />
lisää sen omasta näkökulmasta<br />
tehtyjä ohjelmia.<br />
- Kaikkien yhtiöiden pitää<br />
lisätä vähemmistökielistä tarjontaa<br />
vuosittain, ilmoitti kulttuuriministeri<br />
Lena Adelsohn<br />
Liljeroth lehdistötilaisuudessa.<br />
Ehdotuksessa sanotaan,<br />
ettei tarjonnan lisäyksen tarvitse<br />
koskea kaikkia vähemmistökieliä<br />
joka vuosi. Ministerin<br />
mukaan ei kuitenkaan tarvitse<br />
pelätä, että jokin kielistä,<br />
esimerkiksi suomi, jäisi kokonaan<br />
ilman lisätarjontaa.<br />
Ehdotuksessa on säilytetty<br />
kohta, jonka mukaan SVT, SR<br />
ja UR saavat jakaa vastuuta<br />
vähemmistökielisen sisällön<br />
tuottamisessa. Ennen hallitusta<br />
esitystä käsitellyt työryhmä<br />
puolestaan olisi halunnut, että<br />
kaikilla yhtiöillä olisi vastuu<br />
vähemmistökielisen tarjonnan<br />
tuottamisessa. Ministeri luottaa<br />
kuitenkin siihen, että kaikki<br />
yhtiöt osallistuvat tarjonnan<br />
lisäämiseen.<br />
- Ruotsin Radio saa vuosittain<br />
2,7 miljardia kruunua. Se<br />
on todella paljon rahaa. Lisäksi<br />
sille taataan vuosittain 2 prosentin<br />
lisäys budjettiin, monellakaan<br />
toimialalla ei ole näin<br />
hyviä edellytyksiä. Joten luonnollisesti<br />
pitäisi pystyä toteuttamaan<br />
nämä vaatimukset<br />
niillä resursseilla, jotka heille<br />
on annettu ja vieläpä enemmän<br />
kuin hyvin, sanoisin, totesi<br />
Adelsohn Liljeroth Sisuradiolle.<br />
- Kansallisten vähemmistöjen<br />
ja kielten olemassaolo on lyönytläpi<br />
täydellisesti aikaisempiin<br />
toimilupamietintöihin verrattuna.<br />
Kansallisista vähemmistöistä<br />
ja kielistä on tullut<br />
osa toimilupaa aivan toisella<br />
tapaa kuin mitä se on ollut<br />
aikaisemmin, kommentoi vähemmistöpolitiikan<br />
veteraani<br />
Esko Melakari.<br />
- Missä määrin vähemmistökielisten<br />
ohjelmien tarjonta<br />
kasvaa, sitä emme vielä<br />
voi sanoa. Suomenkielisten ohjelmien<br />
suhteen ei ole sama asia<br />
lähettää lisää Yle:n tuottamia<br />
ohjelmia Suomesta kuin tehdä<br />
ohjelmia ruotsinsuomalaisista<br />
Ruotsissa, toteaa puolestaan<br />
SVT:n strategiapäällikkö Jimmy<br />
Ahlstrand.<br />
BORÅS:<br />
”Vähemmistöt osa Ruotsin<br />
kulttuuria”<br />
Kansanpuolueen kunnanvaltuutettu<br />
Morgan Hjalmarsson<br />
(FP)haluaa, että Boråsin kaupunki<br />
alkaa huomioida kansalliset<br />
vähemmistöt juhlaliputuksella.<br />
Hjalmarsson on tehnyt<br />
asiasta aloitteen kunnanvaltuustolle.<br />
Borås juhlaliputtaa jo nyt<br />
pohjoismaisten naapurimaiden<br />
kansallis- ja itsenäisyyspäivinä,<br />
mutta Hjalmarsson haluaa huomioida<br />
myös kansalliset vähemmistöt.<br />
Kunnanvaltuutettu sai idean<br />
(Lähde :Sisuradio)<br />
aloitteeseensa Göteborgista,<br />
missä hän näki kaupungin liputtavan<br />
kansainvälisen romanipäivän<br />
kunniaksi.<br />
Ruotsin virallisesta almanakasta<br />
löytyy ensi vuonna ensi<br />
kertaa Ruotsinsuomalaisten<br />
päivä 24. helmikuuta. Hjalmarssonin<br />
mielestä se olisi<br />
erittäin sopiva päivä liputtaa<br />
ruotsinsuomalaisille – sillä<br />
edellytyksellä, että vähemmistölle<br />
on siihen mennessä saatu<br />
valittua virallinen oma lippu.<br />
Liputtaminen kaupungin<br />
virallisissa saloissa suurella torilla<br />
ja kaupungintalolla Boråsissa<br />
olisi Hjalmarssonin<br />
mielestä riittävä huomionosoitus,<br />
mutta mikään ei hänen<br />
mielestään estä myöskään kaupunginosia<br />
ottamasta osaa<br />
liputukseen, jos tahtoa löytyy.<br />
-Kansalliset vähemmistöt<br />
ovat tärkeä osa Ruotsin kulttuuriperimää,<br />
Morgan Hjalmarsson<br />
toteaa.<br />
Ruotsinsuomalaisille<br />
muistomerkki<br />
Huddingen hautausmaalle<br />
Huddingen hautausmaalle<br />
suunnitellaan kunnan toimesta<br />
ruotsinsuomalaisten muistomerkkiä.<br />
Hankketta puuhaa<br />
Huddingen kunnan projektipäällikkö<br />
Pirjo Linna Avarre.<br />
- Tarkoitus on tehdä näkyvä<br />
muistomerkki niiden Suomessa<br />
ja Ruotsissa poisnukkuneiden<br />
suomalaisten omaisten<br />
muistoksi heidän muistoaan<br />
kunnioittaen täällä Huddingessa,<br />
sanoo Pirjo Linna Avarre.<br />
jatkuu s. 23 alhaalla<br />
Tiedote 3-2013 17
18<br />
Suomesta<br />
Suomen vanhin kirkko<br />
löytyi<br />
1100-luvun kirkkorakennuksen<br />
jäännökset löytyivät Kaarinan<br />
Ravattulasta, Aurajoen varrelta,<br />
Turun kyljestä. Tällaisia paik-koja<br />
on etsitty tuloksetta 150 vuoden<br />
ajan. Alueelta paljastui kapeakuorisen<br />
kirkkorakennuksen hyvin<br />
säilynyt kiviperustus. Rakennus on<br />
ollut pituudeltaan noin kymmenen<br />
metriä ja leveydeltään kuusi<br />
metriä. Vaikka rautakauden ja<br />
keskiajan vaihteeseen ajoittuvia<br />
kalmistoja tunnetaan runsaasti, ei<br />
varmoja kirkkorakennusten<br />
perustuksia niistä ole löytynyt.<br />
Kirkko on todennäköisesti toi-minut<br />
läheisen kylän asuk-kaiden<br />
yksityis- tai kyläkirkkona 1200-<br />
luvun alkupuolelle asti. (Yle,<br />
Turku)<br />
Virkakielityöryhmä kutsuu<br />
kansalaisia parantamaan<br />
virkakieltä<br />
Niin ulkosuomalaisilla kuin<br />
Suomessa asuvillakin on monesti<br />
vaikeuksia ymmärtää virkakieltä<br />
esimerkiksi lomakkeissa tai<br />
virastojen nettisivuilla. Virkakielityöryhmä<br />
haluaa nyt kuulla,<br />
miten suomalaiset neuvoisivat<br />
viranomaisia ilmaisemaan<br />
itseään paremmin. Voit ehdottaa<br />
asiointikokemustesi pohjalta<br />
parannuksia viranomaisten<br />
kirjoittamiseen. Sinulla on myös<br />
mahdollisuus esittää esimerkkejä<br />
onnistuneesta viranomaisviestinnästä.<br />
Ehdotuksia voi<br />
tehdä myös ruotsiksi.<br />
Lisätietoja: www.kotus.fi<br />
Tehtäviä kunnille<br />
2004 Koululaisten aamu- ja<br />
iltapäivätoiminta. Palvelusetelin<br />
käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa.<br />
2014 Perusopetuksen ja toisen<br />
asteen opiskelijoiden uusia<br />
kuraattori- ja psykologipalveluita<br />
(oppilas- ja opiskelijahuoltolaki).Koulujen<br />
ja oppilaitosten<br />
työrauhan edistäminen. (HS)<br />
Vain vähän Syyrian<br />
pakolaisia Suomeen<br />
Hallitus päätti syyskuun lopulla<br />
ottaa ensi vuonna Suomeen 500<br />
syyrialaispakolaista. Päätöksen<br />
myötä Suomen vuotuinen 750<br />
pakolaisen raja ylittyy 300:lla, ja<br />
lisärahaa tarvitaan 1,5 miljoonaa<br />
euroa. Syyrian sisällissota on YK:n<br />
mukaan vaatinut yli satatuhatta<br />
uhria. Pakolaisia on yli kaksi miljoonaa,<br />
heistä noin puolet lapsia.<br />
Suomeen on tullut tänä vuonna<br />
runsaat 70 pakolaista Syyriasta.<br />
Ruotsiin heitä on saapunut noin<br />
15000, Norjaan 3 500 ja Tanskaan<br />
730. (HS)<br />
Suomen ja Ruotsin välinen<br />
elintasokuilu kasvaa<br />
Samaan aikaan kun Ruotsin talous<br />
osoittaa selviä elpymisen merkkejä,<br />
Suomen taloustilanne jatkaa<br />
heikentymistään. Synkimmissä<br />
arvioissa Suomen ja Ruotsin välisen<br />
elintasokuilun on ennakoitu<br />
repeävän kymmeniin prosentteihin.<br />
Kaikkien asiantuntijoiden arvio<br />
ei ole aivan näin lohduton.<br />
Yhtä mieltä ollaan siitä, että Suomi<br />
tarvitsee suuria rakennemuutoksia.<br />
Ruotsissa väestön ikääntymiseen<br />
varauduttu Suomea paremmin.<br />
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos<br />
luki Suomen taloudelle varsinaiset<br />
madon luvut. Sen mukaan<br />
Tiedote 3-2013<br />
Suomen ja Ruotsin välinen elintasokuilu<br />
olisi jo nyt 10 prosenttia<br />
Ruotsin hyväksi.<br />
Suomen Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen<br />
ylijohtaja Juhana<br />
Vartiainenkin on sitä mieltä, että<br />
Suomessa talouspolitiikkaa on<br />
hoidettu huonommin kuin Ruotsissa.<br />
- Ruotsissa on varauduttu väestön<br />
ikääntymiseen ihan eri tavalla.<br />
Idän yhteydet ja<br />
ammattitaitoinen työvoima<br />
ovat Helsingin vahvuuksia<br />
Helsinki kiinnostaa tällä hetkellä<br />
kansainvälisiä sijoittajia selvästi<br />
enemmän kuin muut lähialueen<br />
pääkaupungit. Esimerkiksi viime<br />
vuonna Helsinkiin tuli tuplasti<br />
enemmän suoria ulkomaisia investointeja<br />
kuin Tukholmaan. Helsingin<br />
vahvuutena pidetään muun<br />
muassa hyviä yhteyksiä itään.<br />
Oxford Intelligence -tutkimuslaitoksen<br />
investointiraportin mukaan<br />
suorien ulkomaisten investointien<br />
määrä kasvoi Helsingissä<br />
viime vuonna 13 prosenttia. Tukholmassa<br />
ulkomaisten sijoitusten<br />
määrä puolestaan väheni samaan<br />
aikaan lähes 30 prosenttia. Helsinkiä<br />
markkinoivan Greater Helsinki<br />
Promotions Oy:n toimitusjohtaja<br />
Micah Gland uskoo, että Helsingin<br />
kiinnostavuutta ovat lisänneet<br />
muun muassa Nokian vaikeudet,<br />
jotka ovat vapauttaneet markkinoille<br />
runsaasti ammattitaitoista<br />
työvoimaa.<br />
- Toinen syy on Helsingin<br />
kansainvälinen saavutettavuus ja<br />
läheisyys etenkin Venäjän markkinoihin.<br />
(Sisu-uutiset)
Ruotsin Suomalaisen Opettajaliiton<br />
syyskokous<br />
lauantaina 16.11.2013 alk. klo 12<br />
S:t Gertrudsskolan<br />
Liegatan 74, Västerås<br />
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat<br />
12.00-13.00 Lounas<br />
13.00-14.00 Syyskokous<br />
14.30-16.00 Kulttuuria<br />
Tervetuloa!<br />
RSO:n hallitus<br />
Suomen kieli<br />
olisi voinut<br />
kadota Ruotsin<br />
vallan alla<br />
Suomen kieli voi päällisin puolin<br />
hyvin, mutta kehityksen kannalta<br />
näkyy myös huolestuttavia<br />
merkkejä.<br />
Elokuun ensimmäisenä päivänä<br />
tuli kuluneeksi tasan 150 vuotta<br />
siitä, kun kieliasetuksella suomi<br />
sai virallisen kielen aseman<br />
ruotsin rinnalla. Äidinkielen<br />
asiantuntija, opetusneuvos Pirjo<br />
Sinko Opetushallituksesta ja<br />
professori Janne Saarikivi Helsingin<br />
yliopistosta arvioivat<br />
Ylen aamu-tv:n haastattelussa,<br />
miten suomi voi ja vääntyy tällä<br />
hetkellä.<br />
1800-luvulla Suomi oli hyvin<br />
erilainen maa kuin tänään. Valtaosa<br />
ihmisistä asui maaseudulla,<br />
ruoasta oli pulaa ja vaatteista<br />
näki ihmisen yhteiskunnallisen<br />
aseman. Yksi ero oli<br />
huomattava.Kun Suomi liitettiin<br />
Venäjään, ruotsia puhuvan<br />
väestön osuus oli 17—18 prosenttia.<br />
Jos Suomi olisi jäänyt<br />
Ruotsin yhteyteen, on mahdollista,<br />
ettei suomen kieltä enää<br />
puhuttaisi.<br />
- Voisi ajatella, että olisimme<br />
siirtyneet puhumaan ruotsin<br />
kieltä. Ruotsia puhuvia oli aika<br />
paljon sellaisillakin alueilla,<br />
joissa ei tällä hetkellä ole<br />
ollenkaan ruotsinkielistä väestöä.<br />
Mutta jossittelun historiaa<br />
on niin paljon, että on vaikea<br />
arvioida, miten suomen kielelle<br />
olisi käynyt, sanoo Helsingin<br />
yliopiston suomalais-ugrilaisen<br />
kielentutkimuksen professori<br />
Janne Saarikivi.<br />
Suomen kielelle kävi lopulta<br />
hyvin. 150 vuotta sitten Aleksanteri<br />
II määräsi, että suomen<br />
kieli saisi virallisen kielen<br />
aseman ruotsin kielen rinnalla.<br />
Tiedote 3-2013 19
Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto - RSO/ Sveriges Finska Lärarförbund - SFiL<br />
ruotsinsuomalaisten opettajien uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton<br />
kieli-, kulttuuri- ja etujärjestö.<br />
Box 15052, 700 15 ÖREBRO puh 019-25 74 00 p-siirto 701036-6 organisaationumero 802 432-3753<br />
RSO:n www-sivut: http://modersmal.skolverket.se/finska/index.php/rsosfil Vaalivaliokunnan pj. :<br />
Anne Wallin,<br />
Puheenjohtaja<br />
Matti Lautkoski,<br />
matti.lautkoski@telia.com<br />
Kumminvägen 104<br />
702 18 ÖREBRO<br />
070-663 73 30<br />
Varapuheenjohtaja:<br />
Anne Wallin<br />
anne_wallin@yahoo.com<br />
Olovsvägen 20<br />
151 48 SÖDERTÄLJE<br />
08-550 620 15<br />
Rahastonhoitaja:<br />
Mailis Lautkoski<br />
Kumminvägen 104<br />
702 18 ÖREBRO<br />
070-28 29 799<br />
Vastaava päätoimittaja:<br />
Matti Lautkoski<br />
RSO:n HALLITUS 2013<br />
Varsinaiset jäsenet:<br />
Jemina Silfsten,<br />
jemina_silfsten@hotmail.com<br />
Nolhagavägen 3<br />
703 69 ÖREBRO<br />
070-668 61 29<br />
Anne Wallin<br />
anne_wallin@yahoo.com<br />
Olovsvägen 20<br />
151 48 SÖDERTÄLJE<br />
08-550 620 15<br />
Sihteeri:<br />
Merja Vegus<br />
merja.vegus@skola.vasteras.se<br />
Brahegatan 7A<br />
72 216 VÄSTERÅS<br />
073-951 84 92<br />
Jäsenlehti TIEDOTE<br />
070-641 30 48<br />
anne_wallin@yahoo.com<br />
Varajäsenet:<br />
Paula Aro<br />
Källarbacksvägen 1<br />
635 08 ESKILSTUNA<br />
073 77730 62<br />
Mari Sankilampi<br />
marie_sanki@hotmail.com<br />
Carlavägen 47 A<br />
633 51 ESKILSTUNA<br />
073-7761581<br />
Tilintarkastajat:<br />
Matti J Korhonen<br />
Pilotgatan 16 3 tr<br />
128 32 SKARPNÄCK<br />
08-605 33 24<br />
Arja Turkkila-Olsson<br />
Upplandsgatan 56<br />
113 28 STOCKHOLM<br />
Toimittaja: Matti Pilhjerta<br />
matti.pilhjerta@gmail.com<br />
Jäsenmaksu 2012: Varsinaisen jäsen 250 kr, opiskelijat, eläkeläiset 120 kr.<br />
RSO:n pankkisiirtonumero on: 5559-3016 Osoitteenmuutokset rahastonhoitajalle.<br />
RSO:n OSASTOT<br />
Boråsin os. Göteborgin os. Länsi-Sveanmaan os.<br />
pj Sirpa Heikkilä pj Rauni Lenander pj Mailis Lautkoski<br />
Södervärnsg. 11 Kryddpepparg. 85 Kumminv. 104<br />
504 50 BORÅS 424 53 ANGERED 702 18 ÖREBRO<br />
033-15 61 33 031-330 78 12 019-33 53 82<br />
siht Lea Haapala siht Liisa Bronsdon siht Annika Dovrinder<br />
Alidebergsg. 10 Svang. 9D Fridhemsg. 8<br />
502 34 BORÅS 416 68 GÖTEBORG 692 31 KUMLA<br />
033-10 62 35 031-19 88 89 019-57 17 66<br />
Västmanlannin os. Eskilstunan os. Haaparannan os.<br />
pj Pirjo Hyypiä-Jonsson pj. Eila Carlsson pj Pekka Hyötylä<br />
Stavhopparg 10 Antikvarieg. 31 Ekorrstigen 33<br />
722 41 VÄSTERÅS 64435 Torshälla 953 36 HAPARANDA<br />
021-33 32 04 eila_carlsson@hotmail.com 0922-141 46<br />
siht Merja Vegus siht. Paula Aro siht Hannele Huuva<br />
Braheg. 7A Källarbacksvägen 1 Hjortv. 15<br />
722 16 VÄSTERÅS 635 08 ESKILSTUNA 953 36 HAPARANDA<br />
073-951 84 92 073 77730 62 0922-128 80<br />
20<br />
Tiedote 3-2013<br />
Suur-Tukholma/<br />
STOP<br />
pj Sirpa Humalisto<br />
Storskiftesv. 73<br />
145 60 NORSBORG<br />
08-531 85 241<br />
sirpa.humalisto@<br />
edu.botkyrka.se<br />
siht Ulla Högstedt<br />
Mejselv. 37<br />
126 38 HÄGERSTEN<br />
08-19 44 08
HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVÄT 3 – 5. 4. 2014<br />
PÄIVIEN TEEMA: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI<br />
Päiville tulee ilmoittautua 24.1.2014 mennessä. Myös ennakkoilmoittautuneiden on hyvä<br />
varmistaa tulonsa.<br />
Osallistumishinnat: 1-h huone 4 100 kruunua, paikka 2-h huoneessa 3 600 kr. Hintoihin<br />
sisältyvät asuminen, ohjelmaan merkityt ateriat ja kahvit, koko ohjelma, saunailta ja ohjelman<br />
mukaiset kuljetukset sekä teatteri. Huom! Hinnat ovat hieman nousseet edellisestä vuodesta.<br />
RSO ei tänä vuonna järjestä yhteismatkaa, mutta osanottajat voivat tietysti tehdä yhteistyötä<br />
matkajärjestelyissä.<br />
Ilmoittautumisajan päätyttyä saavat osallistujat vahvistuksen ja tilillepanokortin<br />
osallistumismaksua varten. Todistuksen saa kurssin jälkeen.<br />
Mikäli osallistumisesi laskutetaan työnantajallesi, ilmoita tarkka laskutusosoite!<br />
Lisätietoja saat Mailis tai Matti Lautkoskelta, puhelin: 070-663 73 30 (iltaisin).<br />
Lähetä oheinen ilmoittautumislipuke: RSO - SFiL, Box 150 52, 700 15 ÖREBRO.<br />
TERVETULOA PERINTEISILLE HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE!<br />
OSALLISTUN RSO:n HANASAAREN JATKOKOULUTUSPÄIVILLE 3 –5. 4.<br />
2014 Varaan: 1 hengen huoneen —, paikan 2 hengen huoneessa —.<br />
Olen RSO:n jäsen (RSO:n vuoden 2014 jäsenyys on vaatimuksena osallistumiselle)<br />
Jäsenmaksun 250 kr, eläkeläiset ja opiskelijat 120 kr, voi suorittaa RSO:n tileille<br />
nr PG 70 10 36-6 tai BG 5559-3016.<br />
Järjestäjille tiedoksi: Työnantajan tarkka laskutusosoite: —————————————————<br />
——-—————————————————————————————————————<br />
———————————————————-<br />
Muuta tietoa järjestäjille: —————————————————————————————<br />
——————————-—————————————————————————————<br />
———————————————————————————-<br />
Osallistujan nimi: ———————————————— Puhelin: ———————————-<br />
Osoite: ————————————————————————————————————<br />
———————————————-<br />
Sähköpostiosoite: ———————————————————————————————<br />
Päiväys: ———————————— Allekirjoitus: —————————————————<br />
————————————<br />
Tiedote 3-2013 21
Henkilökuntaa Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalaisen koulun alkuvuosilta<br />
Kuvia katselemassa Marita Mäkelä Jansson<br />
(ylh.) ja Kirsi Olkkonen (oikealla)<br />
Hyviä eläkepäiviä Markku Peuralle (alla).<br />
22<br />
Tiedote 3-2013
Örebro - korkeakoulu- ja musiikkikaupunki<br />
keskellä Ruotsia hyvien liikenneyhteyksien varrella<br />
Ennen kaikkea siellä on<br />
ÖREBRON RUOTSINSUOMALAINEN KIELIKOULU<br />
Ala- ja keskiasteen koulu sekä vapaa-ajankoti ja esikoulu (ent.<br />
lastentarha). Pätevä henkilökunta, otamme päiväkotilapsia/oppilaita<br />
myös naapurikunnista.<br />
Käyntiosoite Krokusgatan 16<br />
päiväkoti PEIKKOLA - TROLLANDET<br />
käyntiosoite Varbergsgatan 221, postiosoite ja sähköposti alla<br />
Puh. koulu 019-25 74 00. esikoulu 019-25 72 36, faksi 019-25 74 80<br />
Postiosoite: Box 150 52, 700 15 ÖREBRO<br />
kielikoulu.orebro@telia.com Sprakskolan.orebro@telia.com<br />
Käy kotisivullamme<br />
www.kielikoulu. org<br />
jatkoa sivulta 17<br />
Noin kymmenellä prosentilla on suomalainen<br />
tausta 100 000 hengen Huddingessa.<br />
Helmikuussa paljastettavalla muistomerkillä<br />
halutaan huomioida Suomesta Ruotsiin<br />
50- ja 60-luvuilla tulleet henkilöt, kuntaan<br />
tulleet sotalapset sekä monet kunnassa asuvat<br />
suomenruotsalaiset.<br />
Muita tunnettuja ruotsinsuomalaisten<br />
muistomerkkejä on pystytetty Tukholmaan Katarinan<br />
kirkon hautausmaalle sekä Skåneen<br />
Trelleborgin hautausmaalle.<br />
Tiedote 3-2013 23
24<br />
Tiedote 3-2013
Change language