1.1.1 Kevätvehnä Vehnää viljeltiin vuonna 2004 9021 ha ja vuonna ...
1.1.1 Kevätvehnä Vehnää viljeltiin vuonna 2004 9021 ha ja vuonna ...
1.1.1 Kevätvehnä Vehnää viljeltiin vuonna 2004 9021 ha ja vuonna ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>1.1.1</strong> Kevätvehnä<br />
Vehnää <strong>viljeltiin</strong> <strong>vuonna</strong> <strong>2004</strong> <strong>9021</strong> <strong>ha</strong> <strong>ja</strong> <strong>vuonna</strong> 2006 5364 <strong>ha</strong> (Maatilatilastollinen<br />
vuosikir<strong>ja</strong> 2005, 153. Evira 2007b). Kevätvehnää viljellään luomussa enemmän kuin<br />
syysvehnää. Leipomoteollisuuden vaatima valkuaisen laatu saavutetaan helpommin<br />
kevätvehnällä kuin syysvehnällä. Satomäärät ovat jääneet tavanomaista tuotantoa<br />
al<strong>ha</strong>isemmaksi 20 – 30 %.( Niskanen & Ansalehto 2000, 80.)<br />
Kevätvehnä on vaatelias vil<strong>ja</strong> sekä kasvupaikan että maalajin suhteen. Vehnä vaatii<br />
kasvuoloiltaan <strong>ja</strong> maalajiltaan tasalaatuisen maan. Se on hyvärakenteisten<br />
kivennäismaiden kasvi. Kevätvehnä on arka <strong>ha</strong>ppamalle maalle.( Niskanen &<br />
Ansalehto 2000,80.) Lohkon pH tulisi olla yli 6. Esikasviksi sopii apilanurmi,<br />
hernekaura tai viherkesanto, koska vehnä tarvitsee runsaasti ravinteita, erityisesti<br />
typpeä. ( Ra<strong>ja</strong>la <strong>2004</strong>, 335.) Jos tilalla on käytettävänä kompostilantaa tai lietettä,<br />
voivat juurikasvit olla kevätvehnän esikasve<strong>ja</strong>. Viljoista par<strong>ha</strong>ita esikasve<strong>ja</strong> ovat kaura<br />
<strong>ja</strong> ruis.( Niskanen & Ansalehto 2000, 80.) Kompostilantaa voidaan käyttää 25 – 40<br />
tn/<strong>ha</strong> mikäli satotasotavoite on n. 3000 kg/<strong>ha</strong>. Siihen on voitu lisätä tarvittaessa<br />
apatiittia 150 – 400 kg/ <strong>ha</strong>. ( Ra<strong>ja</strong>la <strong>2004</strong>, 336.)<br />
TAULUKKO 1<br />
Vehnän typpilannoituksen enimmäismäärä kg/<strong>ha</strong>/vuosi (Maatalouden<br />
ympäristötuen sitoumusehdot 2007).<br />
vil<strong>ja</strong>/<br />
saavutettu<br />
satotaso<br />
Etelä-Suomi<br />
savi<br />
hiesu<br />
karkeat<br />
kiv.maat<br />
eloper.<br />
maat<br />
Pohjois-Suomi<br />
karkeat<br />
kiv.maat<br />
kevätvehnä<br />
4000 kg 120 110 70 100 90 70<br />
eloper.<br />
maat<br />
TAULUKKO 2<br />
Vehnän fosforilannoituksen enimmäismäärät kg/<strong>ha</strong>/ vuosi (Maatalouden<br />
ympäristötuen sitoumusehdo, 2007).<br />
huono<br />
savihiesu<br />
huononlainen<br />
Vil<strong>ja</strong>vuusluokat<br />
välttävä tyydyttävä hyvä korkea arveluttavan<br />
korkea<br />
vehnä 32 24 20 12 8 - -<br />
Mikäli fosforia annetaan vain kar<strong>ja</strong>nlannassa, voidaan sitä käyttää kaikissa<br />
vil<strong>ja</strong>vuusluokissa 15 kg vastaava määrä fosforia paitsi luokassa arveluttavan korkea<br />
(Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdot 2007).<br />
Lajikevalinnassa on kiinnitettävä huomio lajin aikaisuuteen. Kasvuaika luomuvehnällä<br />
on hieman tavanomaisesti viljelyä vehnää pitempi. (Niskanen & Ansalehto 2000, 81.)<br />
Aikaisia lajikkeita ovat Heta, Anniina <strong>ja</strong> Manu, jotka ovat myös valkuaispitoisimpia <strong>ja</strong><br />
sakoluvultaan par<strong>ha</strong>ita lajikkeita. Leivontalaadultaan Manu <strong>ja</strong> Anniina ovat myös<br />
par<strong>ha</strong>ita. (Ra<strong>ja</strong>la <strong>2004</strong>, 336.)
Kylvöalusta muokataan hienoksi. Koska kevätvehnä vaatii pitkän kasvua<strong>ja</strong>n, se<br />
kylvetään kevätviljoista ensimmäisenä, kuitenkin muutama päivä myöhemmin kuin<br />
tavanomaisessa viljelyssä. (Niskanen & Ansalehto 2000, 81.) Siemenen tulee olla<br />
terve <strong>ja</strong> peittaamaton. Mikäli peittausta tarvitaan, se täytyy tehdä luomutuotannossa<br />
sallitulla peittausaineella.(Ra<strong>ja</strong>la <strong>2004</strong>, 337.) Ennen kylvömuokkausta maa<br />
tasausäestetään kosteuden pitämiseksi. Sopiva kylvötiheys on 650 kpl/m 2 , eli noin 240<br />
– 270 kg/<strong>ha</strong>. Jos tila käyttää rikkakasviäestystä, voidaan siementen lukumäärää lisätä<br />
10 %. (Niskanen & Ansalehto 2000, 81.) Sopiva kylvösyvyys on 4 – 5,cm <strong>ja</strong><br />
kevätvehnälohkot jyrätään kylvön jälkeen (Ra<strong>ja</strong>la <strong>2004</strong>, 337).<br />
Rikkaruohojen vähentämiseksi vehnälle sopii aluskasviksi puna-, valko- tai persian<br />
apila. Rikkaäestys tehdään tarvittaessa 2 – 3 lehtivaiheessa. (Ra<strong>ja</strong>la <strong>2004</strong>,337.)<br />
Kevätvehnä on herkempi laatutappioille kuin syysvehnä. Sadonkorjuun myöhästyessä<br />
myöhäisten lajikkeiden sakoluku laskee herkästi. Lakoutuneet, kosteat kasvustot itävät<br />
uudelleen. Nämä tulisikin puida erikseen muusta kasvustosta <strong>ja</strong> leipävil<strong>ja</strong>ksi kelpaava<br />
sato tulisi pitää erillään. (Niskanen & Ansalehto 2000, 882.) Sopiva vehnän<br />
puintikosteus on 20 – 25 %. Leipävil<strong>ja</strong>n sakolukutavoite tulisi olla 170,<br />
vähimmäisvaatimus on 140. Hehtolitrapainovaatimus on 76 kg, rikkapitoisuus 2 % <strong>ja</strong><br />
kosteutta enintään 14 %. Suurimoiksi kelpaa tasaisesti tuleentunut vil<strong>ja</strong> jolloin vihreitä<br />
jyviä ei saa olla. ( Ra<strong>ja</strong>la <strong>2004</strong>, 337.)
Change language