Broilerin hoitokäsikirja

ESIPUHEROSS-BROILERIEN HOITOKÄSIKIRJATämän hoitokäsikirjan tarkoitus on auttaa Ross-broilerin omistajia ja kasvattajia saavuttamaanparhaat mahdolliset tuotantotulokset. Siinä ei anneta yksityiskohtaisia ohjeita kaikistahoitotoimenpiteistä, vaan pyritään kiinnittämään huomiota sellaisiin tärkeisiin yksityiskohtiin, joidenlaiminlyönti heikentää tuotantoa. Käsikirjassa esitettyjä hoitomenetelmiä pidetään parhaina sekähyvän tuotantotuloksen että lintujen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Esiteltyjen hoitomenetelmienlisäksi on luonnollisesti olemassa muitakin, ja hoitojärjestelmän valinta riippuu aina olosuhteista.Ross Breeders ottaa kaikissa ohjeissaan huomioon Britannian maatalousministeriön siipikarjanhoitoa koskevat suositukset. Ross Breeders kehottaa myös Ross-alkuperää olevien eläinten omistajiaja kasvattajia eri puolilla maailmaa noudattamaan samaa periaatetta.TUOTANTOTULOKSETTuotantoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. hoitomenetelmät, lintujen terveydentila ja ilmastoolosuhteet.Käsikirjassa esitetyt luvut perustuvat sellaiseen tuotannon tasoon, joka voidaanensiluokkaisella hoidolla saavuttaa suotuisissa ympäristöolosuhteissa.Todellisuudessa saavutettavat tulokset voivat eri syistä johtuen vaihdella suuntaan tai toiseen.Esimerkiksi rehun laatu ja energiapitoisuus tai kanalan lämpötila vaikuttavat rehunkulutukseen.Tämän vuoksi ei käsikirjassa esitettyjä lukuja tule pitää ehdottomina normeina vaan ohjeellisinatavoitteina.Käsikirjassa esitettyjen tietojen oikeellisuus ja asianmukaisuus on pyritty kaikin keinoin varmistamaan.Ross Breeders Limited ei ole vastuussa niistä seurauksista, jotka johtuvat siitä että käsikirjan tietojakäytetään broilerinhoidossa.UUDISTETTU PAINOSBroilerien hoitokäsikirja on uudistettu marraskuussa 1999. Uudistetun käsikirjan tiedoissa yhdistyvättuotekehityksen ja tieteellisen tutkimuksen tulokset sekä Ross Breedersin tuotekehityksen ja teknisentuen henkilöstön asiantuntemus ja käytännön kokemus. Käsikirja on entistä selkeämpi jahelppolukuisempi. Kasvatusprosessin kunkin vaiheen tavoitteet, periaatteet ja hoitomenetelmät onselostettu yksityiskohtaisesti, ja avainkohdat on koottu omaksi luetteloksi. Ross Breeders uskoo, ettätoteuttamalla tässä käsikirjassa esitettyjä menetelmiä broilerinkasvattajat saavuttavat jatkuvastiparempia tuotantotuloksia.TEKNINEN TUKILisätietoja Ross Breeders -linjojen hoidosta antavat paikalliset edustajat ja Ross Breedersin tekninenosasto (Technical Services Department, Newbridge).Ross Breeders LtdSuomen Broiler OyNewbridge Jannunkuja 2Midlothian EH28 8SZ21250 MASKUSkotlantiPuh. 44 (0)131 333 1056 Puh. (02) 432 9750Fax 44 (0) 131 333 3296 Fax (02) 432 0035Sähköposti: infoworldwide@rossbreeders.comInternet: www.rossbreeders.comSuomennos englannista toukokuu 2000(NOVEMBER 1999)1

KÄSIKIRJAN KÄYTTÖAIHEET LÖYTYVÄT HELPOSTIOikeassa laidassa olevien otsakkeiden avulla lukija löytää nopeasti etsimänsä aihepiirin.Viereisen sivun sisällysluettelossa on lueteltu pääotsikot luvuittain.Käsikirjan lopussa on aakkosellinen hakemisto.✓AvainkohdatUseissa luvuissa on Avainkohdat-otsikon alla lueteltu tärkeimmät hoitoon liittyvät asiaterikseen. Luettelot erottuvat selvästi muusta tekstistä.ERITYISEN TÄRKEITÄ SEIKKOJA ONKOROSTETTU LIHAVOINNILLA JAVAROITUSKOLMIOLLA.!TUOTANTOTAVOITTEETTuotantotavoitteet on koottu erilliseen vihkoseen, joka on käsikirjan takakannen taskussa.Tuotantotavoitteita päivitetään tarvittaessa.2

SISÄLTÖJOHDANTO 4-6LUKU 1 7-26RAKENNUKSETJA YMPÄRISTÖLUKU 2 27-38UNTUVIKKOJEN HOITOLUKU 3 39-50KASVATUSAJAN HOITOLUKU 4 51-54TEURASTUSTAEDELTÄVÄ HOITOLUKU 5 55-68RUOKINTALUKU 6 69-80PUHTAANAPITO JATERVEYDENHOITOLUKU 7 81-87LÄMPÖSTRESSILIITTEET 89-107OLOSUHTEIDEN SÄÄTELY, ELÄINTIHEYS,ILMANVAIHTO JA ILMAN LAATU, KUIVIKKEET JANIIDEN HOITO, JUOMALAITTEET, VEDEN LAATU,RUOKINTALAITTEET,UNTUVIKKOJEN LAATU, VALMISTELUT ENNENUNTUVIKKOJEN SAAPUMISTA, UNTUVIKKOJENTUONTI KASVATTAMOON, UNTUVIKKOJENSIJOITTELU, YMPÄRISTÖTEKIJÄTKASVATUSERÄN TASAISUUS, BROILERINKASVUN SÄÄTELYTOIMENPITEET ENNEN KIINNIOTTOA,KIINNIOTTO, TEURASTUSRAVINTOAINESUOSITUKSET, RAVINTOAINEIDENSAANTI, REHUN JA RAAKA-AINEIDEN LAATU,VITAMIINI- JA KIVENNÄISAINELISÄT, RASVOJENLÄHTEET, REHUN VALMISTUS JA REHUMUOTO,VEHNÄRUOKINTA.UNTUVIKKOJEN LAATU, RUUAN TURVALLISUUS,YLEINEN HYGIENIA, PUHTAANAPITO,TERVEYDENHOITO,LÄMPÖSTRESSIN SÄÄTELY, RAKENNUKSET JALAITTEET, RUOKINTA JA LÄMPÖSTRESSIHAKEMISTO 108-1093

JohdantoRoss Breeders Ltd:n jalostusohjelman perustavoitteena on tuottaa korkealaatuisia ja kestäviäbroilerikantoja, jotka ovat mahdollisimman tuottavia hyvinkin erilaisissa olosuhteissa.Rossin jalostusohjelma pyrkii kehittämään sellaisia taloudellisesti merkittäviä ominaisuuksia kuinkasvunopeus, rehuhyötysuhde, elävyys ja lihantuotos ja samanaikaisesti edistämään lintujenhyvinvointia, esim. jalkojen terveyttä, sydämen ja verenkierron kuntoa ja lintujen kestävyyttä.Geneettinen potentiaali tuottaa parhaan mahdollisen tuloksen jos:• valitaan genotyyppi, joka pystyy saavuttamaan halutun tuotantotuloksen• ympäristöolosuhteet, esim. lämpötila ja ilmanlaatu, vastaavat lintujen tarpeita• linnut saavat rehusta riittävän määrän ravintoaineita oikeassa suhteessa• lintujen immuniteetti on hyvä ja tautien torjunnasta huolehditaan.Nämä tekijät ovat toisistaan riippuvaisia. Jos jokin tekijöistä on puutteellinen, tuotantotaso kärsii.Kuvassa on esitetty broilerin kasvuun ja laatuun vaikuttavia muuttujia:KUVA 1: BROILERIN KASVUN JA LAADUN TEKIJÄTTerveydentilaRehunsaantiValaistusIlmanvaihtoRavintoLämpötilaVedensaantiRokotuksetEläintiheysTaloudelliset ja kaupalliset tekijät vaikuttavat broilerinkasvatukseen. Ammattimaisessabroilerinkasvatuksessa on otettava huomioon seuraavat tärkeät tekijät:- kuluttajat vaativat laadukasta ja turvallista ruokaa- broilerierät on voitava kasvattaa ennaltamääriteltyjen tuotantovaatimusten mukaisesti jatuotantotuloksen on oltava ennustettavissa- pieni erien sisäinen vaihtelu vähentää lopputuotteessa esiintyvää vaihtelua- broilerien hyvinvointi- jalostuksen vaikutus rehuhyötysuhteeseen, kasvunopeuteen ja lihantuotantoon- aineenvaihdunnallisten sairauksien vähentäminen, esim. askiitti, jalkaviat.4

Kun edellä mainittujen tekijöiden merkitys kasvaa, myös tarve hienosäätää hoitoa entistä useamminja monin tavoin lisääntyy (eli siirrytään vuorovaikutteiseen hoitomenetelmään).Broilerien kasvatusvaihe on olennainen osa lihantuotantoketjua, jota kutsumme broilerituotannonkokonaisprosessiksi. Ketju ulottuu emokanaloista hautomoiden, broilerikasvattamoiden, teurastamoidenja vähittäiskaupan kautta kuluttajiin (ks. Kuva 2).KUVA 2: KORKEALAATUISEN BROILERINLIHAN TUOTANTO -KOKONAISPROSESSIVAIHE TEHTÄVÄT TAVOITEEMOKANALAVANHEMPAISPOLVEN HOITOMUNIEN KERUUMUNIEN SÄILYTYSKULJETUSHAUTOMOMUNIEN KÄSITTELYHAUDONTABROILERI-KASVATTAMOKeskeisettuotantovaiheetDESINFIOINTIPUHDISTUSUNTUVIKKOJEN KÄSITTELYKULJETUSUNTUVIKKOJEN HOITOKASVATUSAJAN HOITOPOISTOUntuvikkojen laadun varmistusRuokahalun kehittyminenImmuunijärjestelmänkehittyminenLuuston, sydämen ja verenkierronoptimaalinen kehittyminenRuhon laadun varmistusKULJETUSTEURASTAMOTEURASTUSJÄLLEENMYYNTIBroilerinkasvatuksen tavoitteena on saavuttaa asetetut tuotantotavoitteet eli oikea elopaino, hyvärehuhyötysuhde, tasalaatuisuus ja hyvä lihantuotos samalla, kun tuetaan lintujen elintoimintojen(sydän ja verenkierto, keuhkot, luusto ja immuunijärjestelmä) suotuisaa kehittymistä. Näidenfysiologisten järjestelmien kehittymiselle kriittisen ajanjakson muodostavat haudontavaihe ja kaksiensimmäistä elinviikkoa, jolloin broileruntuvikkojen hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota(ks. Kuva 2).5

Mahdollisimman hyvän tuotantotason saavuttamiseksi haudontakäytäntö, untuvikkojen käsittely,untuvikkoajan hoito ja poikaskasvatuksen varhaisvaihe ovat kaikki yhtä tärkeitä. Broilerinkasvatuson vaiheittain etenevä prosessi, jossa lopullinen tuotantotaso edellyttää kaikkien vaiheidenonnistumista. Jokaista vaihetta on arvioitava kriittisesti, ja järjestelmiä on tarvittaessa parannettava.Muutoksia voidaan tarvita niin hautomossa, broilerikasvattamossa, teurastamossa kuin kuljetuksissakin(ks. Kuva 2, s. 5).Koska broilerituotanto on monimutkainen prosessi, siipikarjan hoitajien tulee tuntea sekäkokonaisprosessiin vaikuttavat tekijät että lintujen hoitoperiaatteet. Laatiessaan tätä käsikirjaa RossBreedersin hoitotekninen tuki on pitänyt lähtökohtana seuraavia periaatteita:• LINTUJEN HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN KAIKISSA VAIHEISSA• TUOTANTOKETJUN VAIHEIDEN YMMÄRTÄMINEN• LOPPUTUOTTEEN LAADUN HUOMIOIMINEN LÄPI KOKO PROSESSIN• VUOROVAIKUTTEINEN HOITOMENETELMÄ* ELI LINTUJEN MUUTTUVIIN TARPEISIINREAGOIMINEN* Lintujen tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Vuorovaikutteisessa hoitomenetelmässä pyritäänvastaamaan muuttuviin tarpeisiin tarkkailemalla lintujen reaktioita ja ympäristönmuutoksia ja muuttamalla hoitoa vastaavasti.Broilerikasvattamot eivät koskaan ole keskenään samanlaisia, ja kasvatuserien välillä on ainahienoista vaihtelua. Broilerinkasvattajan tulee ottaa lintujen vaatimukset huomiooon ja varmistaakunkin yksittäisen kasvatuserän mahdollisimman hyvä tuotantotaso vuorovaikutteisellahoitomenetelmällä.6

Luku 1Rakennukset ja ympäristöTavoitteetTavoitteena on luoda ympäristö, joka edistää tuotantoa siten, että saavutetaanparhaat tulokset kasvunopeuden, tasalaatuisuuden, rehuhyötysuhteen jalihantuotoksen suhteen, sekä varmistaa, että lintujen terveyttä ja hyvinvointiaei vaaranneta.AIHEET:Rakennukset s. 8Eläintiheys s. 13Ilmanvaihto ja ilman laatu s. 15Kuivikkeet ja niiden hoito s. 17Juomalaitteet s. 23Ruokintalaitteet s. 257

Rakennukset ja ympäristöPERIAATTEETRakennustyyppi ja ilmanvaihtojärjestelmä riippuvat ilmastosta. Rakennukset ja laitteistot onsuunniteltava siten, että voidaan toteuttaa vuorovaikutteista hoitomenetelmää taloudellistentavoitteiden saavuttamiseksi ja lintujen hyvinvoinnin turvaamiseksi.Olosuhteiden säätelyIlmasto on yksi tärkeimmistä tekijöistä rakennustyyppiä valittaessa. Eri puolilla maailmaa käytettävättuotantojärjestelmät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään ilmaston mukaan:Lauhkea ilmasto (yleensä säädellyt olosuhteet)Kuuma ja kuiva ilmasto (yleensä säädellyt olosuhteet ja jäähdytysjärjestelmä)Kuuma ja kostea ilmasto (usein avosivurakennus)Kohdassa Lämpöstressi, Luku 7, s. 81-87, kerrotaan tarkemmin, miten menetellään kuuman ilmastonvyöhykkeillä.Lauhkea ilmasto - säädellyt olosuhteetSäädellyt olosuhteet edellyttävät rakennukselta seuraavia seikkoja:- Tehokas eristys (U-arvo = 0,4 W/m 2 /°C tai R-arvo = 12-14). Riittävä eristys saadaan aikaan10 cm:llä lasivillaa. Erityisen kylmässä ilmastossa voi olla tarpeen käyttää lisäeristystä.- Valonpitävyys, erityisesti kun käytetään valo-ohjelmia. (Ks. Untuvikkoajan hoito, Valaistus,Luku 2, s. 38.) Valon voimakkuus ei pimennetyssä rakennuksessa saa olla yli 0,4 luksia.Keinovalojärjestelmässä valon on jakauduttava tasaisesti, ja valon voimakkuutta on voitavasäädellä portaattomasti välillä 0-25 luksia.- Tehokas ilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmän täytyy tuottaa tiloihin jatkuvasti raitista ilmaaja ilmanvaihdon täytyy olla säädeltävissä. Ilman tulee lintujen tasolla olla tasalaatuista javedotonta.- Lattioissa tulee olla kosteussulku, ja pinnan pitäisi olla helposti puhdistettavaa, sileäksi jakovaksi viimeisteltyä betonia.VEDON JA VALON SISÄÄNPÄÄSYN ESTÄMISEKSITUULETINKOTELOIHIN ON ASENNETTAVASUOJUKSET.!8

Kuuma ja kuiva ilmasto - säädellyt olosuhteet jajäähdytysjärjestelmäLINNUT STRESSAANTUVAT JA TUOTANTOHEIKKENEE, JOS ÄÄRILÄMPÖTILOISSA EIHUOLEHDITA RIITTÄVÄSTÄ YMPÄRISTÖNSÄÄTELYSTÄ.!Eristyksen, valonpitävyyden ja ilmanvaihdon osalta vaatimukset ovat samat kuin lauhkeassailmastossa. Koska ympäristön lämpötila on korkeampi, ilmanvaihdon on oltava tehokkaampaa jatarvittaessa on käytettävä jäähdytysjärjestelmää.Kuumassa ilmastossa (lämpötila yli 27 °C) saadaan rakennuksen sisäinen lämpötila pidettyä25-32 °C:ssa käyttämällä veden haihtumiseen perustuvaa jäähdytysjärjestelmää. Jäähdytyksentehokkuus riippuu suhteellisesta kosteudesta:- jos suhteellinen kosteus on 20 %, lämpötilan lasku voi olla 15-20 °C- jos suhteellinen kosteus on 60-70 %, lämpötilan lasku on 4-8 °C- jos suhteellinen kosteus on yli 70 %, lämpötilan lasku on vähäinen, ja linnut stressaantuvat,koska läähätyksen avulla viilentäminen menettää tehonsa.Haihdutusjäähdytyksen lisäksi voidaan käyttää ilmankiertoon perustuvaa jäähdytystä, jossailmanvirtaus kohdistetaan lintuihin. Mitä korkeampi suhteellinen kosteus on, sitä suurempi merkitysilmankiertoon perustuvalla jäähdytyksellä on.Kun ilman virtausnopeus lintujen tasolla on 1 m/s, koettu lämpötilan lasku on 3 °C. Kun virtausnopeuson 2-3 m/s, lämpötilan lasku on 6 °C. Ääriolosuhteissa 3 m/s virtausnopeudella saadaan aikaansuurin mahdollinen lämpötilan lasku. Jos virtausnopeus on yli 4 m/s, linnut stressaantuvat.Jäähdytysvaikutus on suurempi ennen kuin poikasten höyhenpeite on täydellinen. Ilmankiertoavoidaan lisätä kääntämällä tuulettimet siten, että ilma virtaa suoraan lintujen yli. Lisäämälläylimääräisiä ilmaa kierrättäviä puhaltimia rakennuksen sisälle voidaan vielä tehostaa ilmankiertoa.Esimerkki: Jos ympäristön lämpötila on 36 °C ja suhteellinen ilmankosteus on 50 %,haihdutusjäähdytyksellä saadaan sisälämpötila laskettua 28 °C:een. Ilmankierto 2 m/s virtausnopeudellaalentaa lämpötilaa vielä 6 °C:lla, jolloin koettu lämpötila lintujen tasolla on 22 °C.Kaksi yleisimmin käytettyä veden haihtumiseen perustuvaa jäähdytysjärjestelmää ovat kenno- ja/taisumutusjäähdytys (ks. Taulukko 1, Kuvat 3 ja 4, s. 10 ja 11).9

TAULUKKO 1:JäähdytysjärjestelmäMatalapainesumutusKorkeapainesumutusYLEISESTI KÄYTETTYJÄ HAIHTUMISJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMIÄKuvaus7-14 baarin paine, pisarakoko > 30 mikronia.Voi aiheuttaa kuivikkeiden kostumista, kunilmankosteus on korkea.28-41 baarin paine, pisarakoko 10-15 mikronia.Hyvin pieni jäännöskosteus, laaja kosteusalue.KennojäähdytysSisääntuleva ilma kulkee vedellä täytettyjensuodatinkennojen läpi tunneli-ilmanvaihdon avulla.Ks. Kuva 3.KENNOJÄÄHDYTYSKennojäähdytysjärjestelmissä sisääntuleva ilma kulkeutuu vedellä täytettyjen mineraali- taiselluloosakennojen läpi. Kennojäähdytys on suosittu, suhteellisen yksinkertainen, luotettava jahelppohoitoinen järjestelmä. Jäähdytetty ilma virtaa rakennuksen läpi tunneli-ilmanvaihdon avulla.Kennojäähdytyksen ja nopean ilmanvirtauksen yhteisvaikutus on tehokas, kun rakennuksen lämpötilaon korkea eli yli 30 °C.KUVA 3:KENNOJÄÄHDYTYS JA TUNNELI-ILMANVAIHTOIlmavirtausVesiJäähdytettyilma sisäänLämmin, jäähdyttämätönilmaVesi uudelleenkiertoonHaihduttavajäähdytyskennoSUMUTUSSumutusjäähdytyksellä sisääntuleva ilma jäähtyy, kun letkujen ja suuttimien kautta sisään pumpattavatvesipisarat haihtuvat ilmaan. Korkeapainesumutusjärjestelmässä (28-41 baaria) pisarat ovat kooltaan10-15 mikronia, joten ne haihtuvat tehokkaasti, mikä vähentää rakennuksen kostumista. Ne myöslaajentavat kosteusaluetta, jolla sumutuksesta on hyötyä, aina 80 % suhteelliseen kosteuteen asti.10

Sumutusputket on sijoitettava ilmanottoaukkojen lähelle haihtumisnopeuden maksimoimiseksi.Usein tarvitaan rakennuksen keskelle sijoitettavia ylimääräisiä sumutusputkia.KUVA 4:KORKEAPAINESUMUTUSVesi kiertäämuoviputkistossaTuulettimetSumutussuuttimetIlmanottoaukotTuuletinSuodatinIlmankiertoIlmanottoaukkoSumutusputketMagneettiventtiiliPumppuIlmanottoaukkoPoikkileikkaus jossa näkyy ilmanvirtausKUIVIKKEIDEN KOSTUMISTA VOI VÄLTTÄÄSÄÄTÄMÄLLÄ PISARAKOKOA.!HAIHDUTUSJÄÄHDYTYKSEN TEHO LASKEEAJAN MYÖTÄ, JOS VEDESSÄ ON RUNSAASTILIUENNEITA MINERAALEJA JA/TAILIETEHIUKKASIA.!11

Kuuma ja kostea ilmasto - avosivukasvattamoRakennuksen tulee sijaita hyvin ojitetulla alueella, missä on runsaasti luonnollista ilman virtausta.Sijoittelussa on otettava huomioon, että päivän kuumimpana aikana rakennuksen sivuseinät eivätsaa olla suorassa auringonvalossa. Rakennus on sijoitettava pituussuunnassa itä-länsi-suuntaan.Katto on eristettävä (0,4 W/m 2 /°C), ja sen pintarakenteen tulee heijastaa auringon lämpösäteily.Rakentamalla katto jyrkkään 30-40( kulmaan saadaan aikaan ns. hormiefekti, joka tehostaaluonnollista ilmanvaihtoa ja vähentää lintuihin katon alapuolelta kohdistuvaa lämpösäteilyä.Rakennuksen suositeltava leveys on 12 m, räystäskorkeus 2,75 m ja räystäsleveys rakennuksenseinästä 1,25 m suoran auringonvalon estämiseksi (ks. Kuva 5). Rakennusta ympäröivä aluskasvillisuusvähentää säteilylämmön pääsyä rakennukseen. Lisäksi varjostavista puista voi olla hyötyä edellyttäen,että ne eivät estä ilman virtausta.Sivuseinät muodostuvat matalasta seinästä (korkeus 25-30 cm) ja räystääseen ulottuvasta 25 mmmetalliverkosta. Päätyseinät voivat olla joko verkkorakenteisia tai umpinaisia riippuen ilmastooloista.Sivuseinissä on oltava lisäksi vahvistetusta muovista valmistetut rullaverhot, joita käytetäänuntuvikkovaiheessa, kylmällä ilmalla ja öisin. Tuhoeläinten ja villilintujen pääsy rakennukseen onestettävä.Alueilla, joilla ilmastonmuutokset ovat suurempia, alaseinät voivat olla korkeampia (korkeus60-80 cm) ja verkkoseinät on peitettävä joko vahvistetuilla verhoilla tai tuuletusraoin varustetuillaikkunaluukuilla.Avosivurakennukset ovat menettäneet suosiotaan, koska tuottajat ovat alkaneet oivaltaa säädeltyjenolosuhteiden edut. Ilmasto vaikuttaa siihen, miten suuri hyöty säädellyistä olosuhteista saadaan.Hyöty on suurempi ääriolosuhteissa, mutta toisaalta edut näkyvät kaikessa tuotannossa, mm.eläintiheyden kasvuna, elävyyden, kasvunopeuden ja rehuhyötysuhteen paranemisena.KUVA 5: AVOSIVUKASVATTAMON PERUSRAKENNE60cm3mTeräsverkko (estäälintujen pääsyn)Ulkokatto heijastavaamateriaalia ja/taisisäeristys7mTeräsverkkoTeräsverkko1.5m 30 cm matala seinä2.75mBetonilattia12mRuoho Viemäri Betoniluiska12

KUUMASSA ILMASTOSSA EIAVOSIVUKASVATTAMOSSA VOIDAYLLÄPITÄÄ SOPIVAA LÄMPÖTILAA, ELLEIRAKENNUSTA VOIDA JÄÄHDYTTÄÄ.!✓✓✓✓✓AvainkohdatRakennusten ja ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelussa ja rakentamisessa on otettavahuomioon yleisen hygienian, olosuhteiden säätelyn ja vuorovaikutteisen hoitomenetelmänvaatimukset.Eristyksen on oltava riittävä, jotta lämpötilaa voidaan säädellä tehokkaasti.Jos ilman lämpötila on yli 20 °C pitkiä aikoja kerrallaan, on rakennukseen asennettavajäähdytysjärjestelmä.Tunneli-ilmastoidun rakennuksen on oltava täysin ilmatiivis, jotta ilma virtaa mahdollisimmantehokkaasti jäähdytyskennojen läpi ja jotta varmistetaan jatkuva nopea ilmanvirtaus läpikoko rakennuksen.Kun käytetään sumutusjärjestelmää, veden pisarakokoa sekä kivennäisten ja bakteerienpitoisuutta on tarkkailtava.EläintiheysEläintiheydellä on merkittävä vaikutus broilerien tuotantotulokseen ja lopputuotteen laatuun jatasaisuuteen. Liikatiheys lisää broilerin ympäristöpaineita, mikä puolestaan heikentää hyvinvointiaja laskee tuottavuutta. Eläintiheys riippuu rakennustyypistä ja ympäristöolosuhteiden säätelystä.Jos eläintiheyttä nostetaan, on vastaavasti ruokintatilaa ja juomalaitteita lisättävä ja huolehdittavahyvästä ilman laadusta.LIIKATIHEYS HEIKENTÄÄ KASVUA, ELÄVYYTTÄ,KUIVIKKEIDEN LAATUA JA JALKOJENTERVEYTTÄ.!LIIKATIHEYS LISÄÄ LUOKITUSTAPPIOITA,JOTKA JOHTUVAT RINTAVIOISTA,NIVELTULEHDUKSISTA SEKÄ RUHJE- JARAAPIMISVAMMOISTA.!13

Ilmanvaihto ja ilman laatuILMANVAIHTOLintujen hyvä terveys ja kasvu edellyttävät, että lintujen tasolle tuotetaan jatkuvasti raitista ilmaatasaisesti jakautuneena. Seuraavassa on annettu ilmanvaihdon vähimmäis- ja enimmäismäärätsäädellyissä olosuhteissa. Tarkemmat elopainoihin suhteutetut ilmanvaihtomäärät on esitettyTaulukossa 40, Liite 4, s. 104.Ilmanvaihdon vähimmäismäärä 0,70 m 3 /h/elopainokilo *Ilmanvaihdon enimmäismäärä 7,20 m 3 /h/elopainokilo*Lähde: UK Agricultural Development and Advisory Service. Paikallisten asiantuntijoidenantamat luvut voivat poiketa näistä.Ilmanvaihdon vähimmäismäärä tarkoittaa alhaisinta ilman vaihtumisen määrää, joka tarvitaan ilmanpitämiseksi hyvälaatuisena annetulla biomassalla.Ilmanvaihdon enimmäismäärä tarkoittaa sitä määrää ilmaa, joka tarvitaan lämmön poisjohtamiseksisiten, että sisälämpötila ei nouse enempää kuin 3°C ulkolämpötilaa korkeammaksi. Jos käytetäänhaihdutusjäähdytystä, jäähdytysjärjestelmän täytyy pystyä jäähdyttämään ilma ilmanvaihdon ollessaenimmäistasolla. Jos jäähdytysjärjestelmän teho ei riitä tai jos ei käytetä haihdutusjäähdytystä,lintujen jäähdytyksestä on huolehdittava ilmaa kierrättämällä eli antamalla ilman virrata lintujenyläpuolella sivulla 9 kuvatulla tavalla.Ilmanvaihtoa on voitava säädellä portaattomasti vähimmäis- ja enimmäisarvojen välillä. Ilmanvaihdonvähimmäismäärä voidaan saada aikaan käyttämällä tuulettimia jaksoittaisesti.ILMAN LAATUKasvaessaan broilerit kuluttavat happea ja tuottavat kaasumaisia sivutuotteita. Myös kaasukäyttöisetkeinoemot tuottavat palamisen sivutuotteena haitallisia kaasuja sisäilmaan. Hyvän ilman laadunsäilyttämiseksi on käytettävä tuuletuslaitteita, jotka poistavat haitalliset kaasut.Tärkeimmät sisäilmaa pilaavat tekijät ovat pöly, ammoniakki, hiilidioksidi, hiilimonoksidi ja liiallinenvesihöyry. Kun näitä aineita on ilmassa liikaa, ne vahingoittavat lintujen hengitysteitä, mikä alentaahengitystehoa ja heikentää lintujen tuotantotulosta. Jatkuvasti huonolaatuinen ilma voi aiheuttaaaskiittia ja kroonisia hengityselinten sairauksia. Liiallinen vesihöyry voi vaikuttaa lämpötilan säätelyynja heikentää kuivikkeiden laatua.ASKIITIN JA KROONISTENHENGITYSELINSAIRAUKSIEN SUURIESIINTYMISMÄÄRÄ VOI OLLA MERKKIHEIKOSTA ILMANLAADUSTA JARIITTÄMÄTTÖMÄSTÄ ILMANVAIHDOSTA.!15

Taulukossa 3 on esitetty ilmaa pilaavien tekijöiden tärkeimmät vaikutukset sekä pitoisuudet, jotkatodennäköisesti aiheuttavat ongelmia.TAULUKKO 3:AmmoniakkiHiilidioksidiHiilimonoksidiPölyKosteusBROILERIKASVATTAMON ILMAA PILAAVIEN TEKIJÖIDENVAIKUTUKSETHaju havaittavissa kun pitoisuus ≥ 20 ppm.> 10 ppm: keuhkojen pintavaurioita> 20 ppm: hengityselinten sairastumisalttius kasvaa> 50 ppm: kasvu hidastuu> 0,35 % aiheuttaa askiittia.Korkea pitoisuus aiheuttaa kuoleman.100 ppm vähentää hapen sitoutumista.Korkea pitoisuus aiheuttaa kuoleman.Vaurioittaa hengityskanavan sisäpintaa.Tautialttius kasvaa.Vaikutukset riippuvat lämpötilasta.Jos lämpötila > 29 °C ja suhteellinenkosteus > 70 %, kasvu heikkenee.KUIVIKKEET KOSTUVAT, JOS ILMANVAIHTO ONRIITTÄMÄTÖN, MIKÄ LISÄÄNIVELTULEHDUSTEN JA LUOKITUS-TAPPIOIDEN MÄÄRÄÄ.!Ilmanlaatu pysyy hyvänä, kun huolehditaan siitä että ilmanvaihto on aina vähintään ohjeissaannetun vähimmäismäärän tasolla (ks. Taulukko 40, Liite 4, s. 104). Tämä koskee erityisestiuntuvikkovaihetta.Ammoniakkipitoisuutta voidaan vähentää lisäämällä rehuun tai kuivikkeisiin kemiallisia lisäaineita.Ammoniakin, hiilidioksidin ja suhteellisen kosteuden määrän sekä lämpötilan tarkkailuun onmyytävänä ilmaisimia, joita voidaan käyttää automaattisen ilmanvaihdon ohjaukseen.✓✓✓AvainkohdatIlmanvaihtojärjestelmä on valittava siten, että ilman laatu saadaan pidetyksi hyvänä(ilmanvaihdon vähimmäismäärä) ja lämpötilaa voidaan säädellä (ilmanvaihdon enimmäismäärä).Ilmanvaihdon määrä on pidettävä jatkuvasti vähimmäistasolla tai korkeampana.Ilman laatua on tarkkailtava, jotta ilmanvaihdon määrä voidaan säätää sopivaksi.16

HUONO ILMAN LAATU HEIKENTÄÄ LINTUJENTUOTANTOTULOKSIA JA LISÄÄSAIRASTUMISALTTIUTTA.!Kuivikkeet ja niiden hoitoKuivikkeita levitetään tasainen 3-10 cm paksuinen kerros rakennuksen laadusta ja eristyksestäriippuen. Eri materiaaleja voidaan käyttää, kunhan ne imevät kosteuden tehokkaasti, ovat biologisestihajoavia, miellyttäviä ja puhtaita, vähän pölyäviä, pilaantumattomia ja peräisin bioturvallisestatoimituspaikasta. (Ks. Taulukko 4.)TAULUKKO 4: YLEISTEN KUIVIKEMATERIAALIEN OMINAISUUKSIAKUIVIKEKutterinlastuOlkisilppuPaperisilppuKuoret ja akanatSahanpuruKemiallisesti käsitellyt olkipuristeetHiekkaOMINAISUUDETHyvä imukyky ja hajoavuus. Kuivike voi ollamyrkyllisten hyönteismyrkkyjen tai kyllästysaineiden(klooriamisolit) saastuttamaa, jotka voivat aiheuttaahomepilaantumista.Vehnänolki on parasta. Kuivike voi olla sienten,sienimyrkkyjen tai viljantuotannossa käytettyjenkemikaalien saastuttamaa.Hitaasti hajoavaa, parasta käyttää yhdessä kutterinlastunkanssa suhteessa 50/50.Vaikeasti hoidettavaa kosteissa oloissa.Kiiltävä paperi ei sovi.Heikko imukyky. Sopivat käytettäväksi yhdessä muidenmateriaalien kanssa. Linnut pyrkivät syömään.Sopimatonta. Pölyistä, linnut pyrkivät syömään.Käytössä noudatettava valmistajan suosituksia.Käytetään usein kuivilla/autioilla alueilla betonilattialla.Saattaa sopia hyvin, mutta lintujen on vaikeaa liikkua,jos hiekkaa on levitetty liian paksu kerros.JOS KUIVIKE ON SIENIMYRKYN JA/TAI SIENENSAASTUTTAMAA, SE VOI HEIKENTÄÄBROILERIEN TUOTANTOTULOKSIA.!17

MAALATTIA EI OLE RIITTÄVÄN HYGIEENINEN,KOSKA SITÄ EI VOI PESTÄ JA DESINFIOIDATEHOKKAASTI.!Jos villilinnut tai jyrsijät pääsevät kuivikevarastoon, voi saastuneiden kuivikkeiden mukanakasvattamoon kulkeutua salmonellan tai muiden tautien aiheuttajia. Varastotilat on suojattava säältäja tuhoeläimiltä.SALMONELLAN TAI MUIDEN TAUDINAIHEUT-TAJIEN VÄLTTÄMISEKSI ON KIINNITETTÄVÄHUOMIOTA TOIMITUSPAIKAN VALINTAANJA KUIVIKKEIDEN VARASTOINTIIN SEKÄTILALLA ETTÄ ENNEN TILALLE TUONTIA.!Kuivikkeet on pidettävä kuivina ja kuohkeina kasvatuserän koko eliniän ajan. Jos kuivikkeetpaakkuuntuvat tai ne kostuvat (kosteus >50 %), niveltulehdukset ja rintaviat lisääntyvät. Kuivikkeidenhyvästä kunnosta on kaikin tavoin huolehdittava, jotta teurastusvaiheessa luokitustappioiden määräolisi mahdollisimman pieni.KOSTEA KUIVIKE LISÄÄ NIVELTULEHDUKSIAJA LUOKITUSTAPPIOITA.!Kuvassa 6 on esitetty tavallisimmat syyt kuivikkeiden huonoon laatuun. Niistä mikä tahansa saattaaaiheuttaa niveltulehduksia tai rintavikoja. Myös tietyt rehun ainesosat saattavat liittyä niveltulehduksiin,esim. biotiinin tai molybdeenin puute.KUVA 6: KUIVIKKEIDEN HUONON LAADUN SYITÄKorkea kosteusTaudinaiheuttamasuolitulehdusHeikkolaatuinen kuivikemateriaalitai riittämätön syvyysKUIVIKKEEN HUONO LAATUJuomalaitteidenrakenne jasäädötRiittämätönilmanvaihtoLiikasuolainen taiproteiinipitoinen rehuHuonolaatuisetrasvatLiian suuri eläintiheys18

✓✓✓AvainkohdatHyvälaatuisella kuivikkeella peitetty lattia on kuiva ja lämmin alusta, joka suojaa broilereitavahingoittumiselta.Kuivikemateriaalin tulee olla imukykyistä, pölyämätöntä ja puhdasta. Kuiviketta tulisi ollajatkuvasti saatavana edullisesti luotettavalta toimittajalta.Jotta taudinaiheuttajat eivät pääse leviämään, kuivikkeet on vaihdettava aina uuttakasvatuserää varten.JuomalaitteetVettä on oltava broilerien saatavilla jatkuvasti vuorokauden ympäri. Riittämätön vedensaanti(vähäinen veden tai juomapisteiden määrä) heikentää kasvuvauhtia. Riittävä vedensaanti voidaanvarmistaa tarkkailemalla veden ja kulutetun rehun suhdetta. Linnut saavat riittävästi vettä, jos veden(tilavuusyksikkönä ml tai l) ja rehun (painoyksikkönä g tai kg) suhde on suunnilleen 1,8:1 (nippalaitteitakäytettäessä 1,6:1). Veden kulutusta voidaan mitata pääventtiiliin liitetyllä vesimittarilla.Taulukossa 5 on esitetty tyypillisiä vedenkulutusarvoja eri-ikäisillä broilereilla erilaisia juomalaitteitakäytettäessä.Lämpötilan noustessa linnut tarvitsevat enemmän vettä. Veden tarve kasvaa noin 6,5 %:lla yhtälämpöastetta (1 °C) kohden, kun lämpötila on yli 21 °C. Trooppisilla alueilla pitkät hellejaksotvoivat kaksinkertaistaa veden kulutuksen.TAULUKKO 5:BROILERIEN VEDEN KULUTUS KUN LÄMPÖTILAON 21°C* LITRAA/1000 LINTUA/VRKNippajärjestelmät Nippa/kuppijärjestelmät Pyöreät juoma-automaatit(ei kuppeja)Vedensaanti 1,6 litraa/ rehukilo 1,7 litraa/rehukilo 1,8 litraa/rehukiloIkä (vrk) Kukot Kanat Yhteiserä Kukot Kanat Yhteiserä Kukot Kanat Yhteiserä7 54 51 53 58 54 56 61 58 5914 101 94 98 107 100 104 113 106 11021 160 146 152 170 155 162 180 164 17128 224 197 211 238 209 224 252 221 23835 274 230 253 291 245 269 308 259 28442 318 259 290 338 275 308 358 292 32649 349 274 312 371 291 332 392 308 35156 362 272 318 384 289 338 407 306 358* Veden tarve kasvaa noin 6,5 %:lla yhtä lämpöastetta (1 °C) kohden, kun lämpötila on yli 21 °C.Huom: Veden kulutus riippuu rehunkulutuksesta. Taulukon luvut perustuvat Ross 308 -broilerinhoito-ohjeissa määriteltyyn päivittäiseen rehunkulutukseen.19

ÄKILLISET VEDENKULUTUKSEN MUUTOKSETJA/TAI POIKKEAMAT VEDEN JA REHUNSUHTEESTA 1,8:1 (NIPPAJÄRJESTELMISSÄ1,6:1) VOIVAT OLLA MERKKI STRESSISTÄ,TAUDISTA TAI EPÄILYTTÄVÄSTÄREHUNLAADUSTA.!Yleisimmin käytettyjä juomalaitteita ovat- pyöreät juoma-automaatit- nippajärjestelmätPYÖREÄT JUOMA-AUTOMAATITPäivänvanhoille untuvikoille riittävä juomatila saadaan, kun pyöreitä (halkaisija 40 cm) juomaautomaattejaon 6 kappaletta 1000 untuvikkoa kohden. Ylimääräisinä juomapisteinä voidaan käyttää6 minijuomalaitetta tai muovilautasta 1000 lintua kohden. Kun broilerit kasvavat ja rakennuksestaotetaan laajempi alue käyttöön, tarvitaan vähintään 8 pyöreää (halk. 40 cm) juoma-automaattia1000 poikasta kohden. Ne on sijoitettava tasaisesti kasvattamoon niin, ettei yhdenkään linnunetäisyys vesipisteestä ole yli 2 m. Päivänvanhoille laitetut lisälaitteet (minijuomalaitteet ja juomalautaset)poistetaan vähitellen, kunnes 3-4 päivän iässä kaikki linnut juovat automaateista.Veden pinnan tulee olla noin 0,6 cm juoma-automaatin yläreunan alapuolella 7-10 päivän ikäänasti, ja 10 päivän iästä alkaen laitteen pohjalla tulee olla noin 0,6 cm vettä.Juomalaitteiden korkeus tarkistetaan päivittäin, ja ne säädetään niin että laitteen pohja on broilerinselän korkeudella 18 päivän iästä alkaen (ks. Kuva 7). Näin voidaan varmistaa, etteivät lintujenulosteet saastuta vettä. Nippalaitteiden korkeutta säädellään keskitetysti vinssin avulla, mutta pyöreätautomaatit on säädettävä jokainen erikseen. Juoma-automaattien veden pinnan korkeus on säädettäväniin, että estetään veden läikkyminen ja siitä johtuva kuivikkeiden kostuminen.KUVA 7: PYÖREÄN JUOMA-AUTOMAATIN KORKEUSjuoma-automaatinpohja linnun seläntasalla20

NIPPAJÄRJESTELMÄTKäyttämällä vesinippajärjestelmää, jossa on yksi nippa 12 poikasta kohti (tai 9-10 raskaspainoiseksikasvatettavaa poikasta kohti), voidaan välttää veden läikkymisestä johtuva kuivikkeiden kostuminen(ks. Taulukko 6). Nippajärjestelmissä bakteerit eivät myöskään leviä yhtä helposti kuin avojärjestelmissä.Toisaalta nippajärjestelmän käyttö saattaa heikentää teurassaantoa.Painenippajärjestelmässä (jossa ei tarvita tippakuppeja) juomaveden bakteeritartutus on vielävähäisempää.Nippajärjestelmän korkeutta on tarkkailtava päivittäin. Untuvikkoajan alkuvaiheessa vesiputkenon oltava sellaisella korkeudella, että linnut pystyvät juomaan. Juomassa olevan poikasen selkälinjantulee olla noin 35-45° kulmassa lattiaan nähden. Kun lintu kasvaa, putkea voidaan nostaa ylemmäksiniin, että lintu on pystymmässä asennossa (selkä noin 75-85° kulmassa) ja joutuu vähän kurottamaanjuodakseen. (Ks. Kuva 8.)JUOMALAITTEEN ALLA OLEVAN KUIVIKKEENTULISI OLLA TASAISTA, JOTTA KAIKKILINNUT PÄÄSEVÄT JUOMAAN JA JOTTAVESI EI LÄIKY.!KUVA 8: NIPPAJÄRJESTELMÄN KORKEUS35˚- 45˚ 75˚- 85˚21

TAULUKKO 6: JUOMALAITTEIDEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄUNTUVIKKOAJAN JÄLKEENLAITEPyöreät juoma-automaatitNippa/kuppijärjestelmätMÄÄRÄ8 kpl (halk. 40 cm) / 1000 lintua83 nippaa / 1000 lintua(12 lintua/nippa, 9-10 lintua/nippa jos linnutkasvatetaan raskaspainoisiksi)Tilalla on oltava riittävä oma vesivarasto siltä varalta, että kunnallistekniikka pettää. Ihanteellistaon, jos varajärjestelmässä on riittävästi vettä 24 tunnin maksimaalista kulutusta varten. Varajärjestelmänon oltava osa päivittäistä vedenkiertojärjestelmää, jotta varasäiliön vesi ei seiso vaan on aina kirkastaja puhdasta.Jos hygienia on puutteellista, bakteerien leviämistä voi ehkäistä ultraviolettikäsittelyllä tai kloorauksellaveden syöttöpisteessä.Tutkimuksissa on havaittu, että jos untuvikoille annetun veden bakteeripitoisuus on korkea, jalkaviatlisääntyvät, erityisesti reisiluun rappeuma (FHN) ja siihen liittyvä Staphylococcus aureus -tulehdus.Bakteeritartunnat ja niistä johtuvat verenmyrkytykset lisäävät luokitustappioita.JOS LINNUILLE ANNETAAN BAKTEERIPITOISTAVETTÄ, JALKAVIAT JA LUOKITUSTAPPIOTLISÄÄNTYVÄT.!Vaikka kasvattamoon tuleva vesi olisi täysin puhdasta (esim. hyvälaatuinen vesijohtovesi), rakennuksensisällä olevat bakteerit voivat helposti saastuttaa veden (ks. Kuva 9).KUVA 9: BAKTEERIEN MÄÄRÄN KASVU JUOMALAITTEISSA, JOISSA VESION KOSKETUKSISSA BROILERIKASVATTAMON ILMAN KANSSA40.000KokonaismääräS.aureusE.coli15.00010.0000 0 0 0 0 0Puhdistuksen jälkeen 1 päivän iässä 5 päivän iässä22

Jotta lintujen juomavesi olisi puhdasta, juomalaitteet on pidettävä puhtaina. Kloorausta on harkittava,jos juomalaitteet ovat avoimia (esim. pyöreät juoma-automaatit tai nippa/kuppijärjestelmät).✓✓✓✓✓✓✓AvainkohdatLinnuilla on oltava juomavettä saatavilla ympäri vuorokauden.Untuvikoilla on oltava ylimääräisiä juoma-astioita ensimmäisen 4 päivän ajan.Veden ja rehun kulutuksen suhdetta on tarkkailtava päivittäin sen varmistamiseksi, että linnutjuovat riittävästi vettä.Lämpötilan noustessa veden tarve lisääntyy noin 6,5 %:lla yhtä lämpöastetta (1 °C) kohden,kun lämpötila on yli 21 °C.Juomalaitteiden korkeutta on säädettävä päivittäin.Juomatilaa on oltava riittävästi ja juomalaitteiden täytyy olla yhtä helposti kaikkien lintujensaatavilla.Raikas ja puhdas vesi estää jalkavikoja ja vähentää luokitustappioita.Veden laatuBroilereille annettava vesi voi sisältää suuriakin määriä mineraaleja tai bakteereita riippuen siitä,mistä vesi otetaan. Ihmiselle juomakelpoinen vesi kelpaa myös broilereille, mutta porakaivosta,avoimesta vesialtaasta tai heikkolaatuisesta vesijohtoverkosta otettu vesi voi aiheuttaa ongelmia.Käytettävästä vedestä tutkitaan kalsiumsuolojen määrä (veden kovuus), suolapitoisuus ja nitraattienmäärä. Kun kasvattamo on puhdistettu uutta kasvatuserää varten, otetaan verkostosta, vesisäiliöistäja juoma-automaateista vesinäytteet, jotta ennen untuvikkojen tuloa voidaan varmistaa, ettei vedessäole bakteereja.JUOMAVEDESSÄ VOI OLLARUOKAMYRKYTYKSEN AIHEUTTAVIABAKTEEREJA.!Taulukossa 7 on annettu suurimmat sallitut veden mineraalien ja orgaanisten aineiden pitoisuudet.Yleisestä vesijohtoverkosta otetussa vedessä arvot tuskin ylittyvät. Lähde- tai kaivovedessä voikuitenkin nitraattipitoisuus olla korkea ja usein niissä on myös korkeita bakteeripitoisuuksia, joskaivon ympärillä on lannoitettavia peltoja. Jos bakteerien määrä on suuri, niiden alkuperä onselvitettävä ja tilanne korjattava mahdollisimman nopeasti. Juomaveden klooraus (juomalaitteella1-3 ppm) saattaa olla riittävä toimenpide ja erityisen käyttökelpoinen avonaisia juomajärjestelmiäkäytettäessä. Ultraviolettisäteilyttäminen on tehokas keino ehkäistä bakteerien leviämistä.23

Jos vesi on kovaa (runsaasti kalsiumsuoloja) tai jos siinä on runsaasti rautaa (> 3mg/l), se voi tukkiajuomalaitteiden venttiilit ja putket. Myös sakka voi tukkia vesiputket, ja jos tukokset ovat toistuvaongelma, on vesi suodatettava 40-50 mikronin suodattimella.Jos vesi on liian kylmää tai liian lämmintä, linnut juovat vähemmän ja niiden kasvu hidastuu.Kuumalla ilmalla vesi voidaan pitää viileänä huuhtelemalla ajoittain juomalaitteiden putkistoa.JOS VESI ON LIIAN KYLMÄÄ TAI LÄMMINTÄ,LINNUT JUOVAT VÄHEMMÄN JA NIIDENKASVU HIDASTUU.!TAULUKKO 7:SUURIMMAT SALLITUT MINERAALI-JA BAKTEERIMÄÄRÄT JUOMAVEDESSÄMINERAALI/BAKTEERISALLITTU PITOISUUSLiuenneet kiinteät aineet yht. 300-500 ppmKloori 1200 mg/lpH 2 6-8Nitraatit45 ppmSulfaatit 3200 ppmRauta1 mg/lKalsium75 mg/lKupari 40,05 mg/lMagnesium 330 mg/lMangaani0,05 mg/lSinkki5 mg/lLyijy0,05 mg/lUlosteperäiset kolibakteerit 0Huomautukset:1. Jos taso on yli 14 mg/l, tuotantotulokset voivat laskea, jos myös natriumtaso onkorkea (50 mg/l).2. Hapan (pH 50mg/l.4. Liika kupari voi antaa veteen sivumakua ja aiheuttaa maksavaurioita.Lähde: Maailman terveysjärjestö WHOTIETTYJEN MINERAALISUOLOJEN LIIALLINENMÄÄRÄ VÄHENTÄÄ VEDENKULUTUSTA JAHIDASTAA KASVUA.!24

✓✓✓AvainkohdatBroilereilla on oltava rajoittamattomasti saatavilla hyvälaatuista vettä, jonka lämpötila on10-12 °C.Käytettävä vesi on tutkittava säännöllisesti, jotta voidaan havaita liialliset bakteeri- taimineraalipitoisuudet ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.Huuhtelemalla vesiputkistoa voidaan vesi pitää sopivan viileänä kuumalla ilmalla.RuokintalaitteetVarhaisessa untuvikkovaiheessa rehu annostellaan mureena rehulautaselle tai paperille, jotta poikasetsaavat rehua helposti. Poikaset siirretään vähitellen 2-3 päivän iässä käyttämään varsinaisiaruokintalaitteita, kun ne osoittavat kiinnostusta niihin. (Ks. Untuvikkojen hoito, Valmistelut ennenuntuvikkojen saapumista, Luku 2, sivu 29.) Ruokintajärjestelmän on oltava sellainen, että linnuillaon riittävästi tilaa syömiseen, jotta ne kasvaisivat tavoitteiden mukaisesti (ks. Taulukko 8, s. 26).Ruokintatilaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, jos broilerien kasvua säädellään kasvatusvaiheessa,koska se lisää kilpailua.JOS RUOKINTATILA ON RIITTÄMÄTÖN,KASVUNOPEUS HIDASTUU JATASALAATUISUUS HEIKKENEE.!Broilerien ruokinnassa käytetään pääasiassa kolmea järjestelmää:- ketjuruokkija/kairaruokkija- kuppiruokkijat- putkiruokkijatKaikki ruokkijat säädetään siten, että rehua tuhlautuu mahdollisimman vähän ja että linnut pääseväthelposti syömään. Ruokkijan pohjan tulee olla linnun selän tasolla (ks. Kuva 10). Ketjuruokkijoidenkorkeus säädetään vinssillä, mutta kuppi- ja putkiruokkijat on säädettävä yksitellen.KUVA 10: RUOKKIJAN KORKEUS25

JOS RUOKKIJA ON SÄÄDETTY VÄÄRIN, REHUNHÄVIKKI KASVAA JA REHUHYÖTYSUHDE!HEIKKENEE. JOS LINNUT SYÖVÄTLATTIALLE PUDONNUTTA REHUA, NE VOIVATSAADA SIITÄ BAKTEERITARTUNNAN.Ketjuruokkijoissa rehun syvyyttä on helpompi säädellä, koska tarvitaan vain yksi syöttösäiliön säätö.Kuppi- ja putkiruokkijoita käytettäessä on säädöt tehtävä jokaisella kupilla ja syöttöputkella erikseen.Huolellinen ketjuruokkijan hoito vähentää jalkavikojen esiintyvyyttä.(Automaattisesti täytettävien) kuppi- ja putkiruokkijoiden etuna on se, että kaikki ruokkijat täytetäänsamanaikaisesti, kun taas ketjuruokkijoissa rehun jakelu vie pidemmän ajan eivätkä kaikki linnutsaa heti rehua.EPÄTASAINEN REHUNJAKELU VOI HEIKENTÄÄTUOTANTOTULOKSIA JA LISÄTÄ!RAAPIMISVAMMOJA KILPAILUNLISÄÄNTYESSÄ RUOKINTALAITTEELLA.TAULUKKO 8: SUOSITELTAVA RUOKINTATILARUOKKIJAKuppiruokkijatPutkiruokkijatKetjuruokkijatMÄÄRÄ1 kuppiruokkija 65 lintua kohden (halk. 33 cm)1 putki 70 lintua kohden (halk. 38 cm)2,5 cm lintua kohden (80 lintua/metri)✓✓✓✓AvainkohdatVarsinaisten ruokintalaitteiden lisäksi ensimmäisten 3 päivän aikana rehua annostellaanpaperille ja/tai lautasille.Ruokkijoita on oltava riittävästi suhteessa kasvattamossa olevien lintujen määrään.Ruokintatilaa lintua kohden on varattava enemmän, jos käytetään kasvun säätelyohjelmaa,koska silloin kilpailu lisääntyy.Ruokintalaitteen korkeutta on säädettävä päivittäin siten, että ruokkijan pohja on aina lintujenselän tasolla.26

Luku 2Untuvikkojen hoitoTavoitteetTavoitteena on tuottaa päivänvanhoista broileriuntuvikoista terve lauma.Tavoitteena on edistää alkuvaiheen syömis- ja juomiskäyttäytymistä siten,että lauma on mahdollisimman tasainen, lintujen paino nousee tavoitekäyränmukaisesti ja linnut voivat hyvin.AIHEET:Untuvikkojen laatu s. 28Valmistelut ennenuntuvikkojen saapumista s. 29Untuvikkojen tuontikasvattamoon s. 31Ympäristötekijät s. 3227

Untuvikkojen hoitoPERIAATTEETSuotuisan varhaiskehityksen takaamiseksi on huolehdittava siitä, että untuvikkojen kasvuympäristö(lämpötila, kosteus ja tilojen suunnittelu) on asianmukainen. Untuvikkojen ensimmäisten 10 elinpäivänaikana ympäristö vaihtuu kuorijasta kasvattamoon. Untuvikkojen sopeutumista muutokseenon tuettava, ja niiden ruokahalun sekä syömis- ja juomiskäyttäytymisen tulee kehittyä oikein, jottane kasvavat tavoitteiden mukaisesti kasvupotentiaalinsa hyödyntäen. Jos ympäristöolosuhteita eisäädellä oikein untuvikkoaikana ja linnut eivät näin ollen voi kasvaa perinnöllisen kykynsä mukaisestiensimmäisellä viikolla, myös niiden lopullinen tuotantotulos jää heikommaksi.Untuvikkojen laatuBroilerien lopullinen kasvatustulos ja tuottavuus edellyttävät huolellisuutta koko prosessin ajan.Terve, hyvin hoidettu emoaines, huolellinen hautomokäytäntö, sekä korkealaatuisten ja tasaistenuntuvikkojen tehokas toimitus vaikuttavat kaikki osaltaan untuvikkojen laatuun.Broilerien kasvatuserien suunnittelussa on otettava huomioon seuraavat seikat:– Emoparvien iässä ja/tai immunologisessa tilassa ei saa olla suuria eroja. Ihannetapauksessakaikki kasvatuserän untuvikot ovat samasta emoparvesta.– Rokottamalla vanhempaispolven linnut saadaan aikaan paras mahdollinen jälkeläistenemoperäinen immuniteetti. Emojen rokotuksin broilerit voidaan suojata suoritustasoaheikentäviltä taudeilta (esim. sinisiipitauti, reovirukset).– Munien ladonta-ajat sovitetaan siten, että eri-ikäisten emoparvien jälkeläisten kuoriutumisenja untuvikkojen toimituksen välillä on mahdollisimman lyhyt aika.Untuvikkojen laadun varmistamiseksi on toimitusprosessissa varmistettava seuraavat asiat:– Koneista ottamisen jälkeen untuvikkoja pidetään tiloissa, joissa ympäristöolosuhteitavoidaan säädellä oikein (ks. Taulukko 9).– Untuvikot siirretään tilalle kulkuvälineissä, joissa ympäristöolosuhteita voidaan säädellä.– Hygieniasta huolehditaan kaikissa vaiheissa, jotta vältetään ristikkäistartunnat ja ruskuaispussintulehdukset.– Oikeat rokotukset annetaan oikeina annoksina ja oikeassa muodossa; kaikki untuvikotsaavat samat rokotukset.28

UNTUVIKKOJEN KUIVUMINEN VOI JOHTUAHUONOSTI VALVOTUISTA HAUTOMO- JAKULJETUSOLOSUHTEISTA!TAULUKKO 9:- UNTUVIKKOJEN SÄILYTYS JA KULJETUSOPTIMIOLOSUHTEET✓✓✓Untuvikkojen säilytysolot - huoneen lämpötila 24 °C- suhteellinen kosteus 75 %Kuljetusolot - kuljetustilan lämpötila 24 °C- suhteellinen kosteus 75 %AvainkohdatKasvatuserien hyvällä suunnittelulla voidaan untuvikkojen keskinäiset fysiologiset jaimmunologiset erot pitää mahdollisimman pieninä. Jos suinkin mahdollista, kasvatuseränkaikkien lintujen tulisi olla peräisin samasta emoparvesta.Untuvikkojen säilytyksessä ja kuljetuksessa on huolehdittava siitä, etteivät ne pääse kuivumaantai muuten stressaantumaan.Hautomossa ja kuljetuksen aikana on huolehdittava hyvästä hygieniasta ja terveysturvallisuudesta.valmistelut ennen untuvikkojen saapumistaKussakin kasvatuspaikassa saa olla vain yhdenikäisiä poikasia ("all in - all out" periaate). Jos tilallaon eri-ikäisiä kasvatuseriä, rokotusohjelmia ja puhtaanapitoa on vaikeampi toteuttaa ja ne eivätole yhtä tehokkaita.JOS YHDESSÄ KASVATUSPAIKASSA ON ERI-IKÄISIÄ KASVATUSERIÄ, TAUDINAIHEUT-TAJAT VOIVAT KIERTÄÄ AIHEUTTAENJATKUVASTI UUSIA TAUDIN PUHKEAMISIA.!Rakennukset, ympäristö ja laitteet täytyy aina ennen uusien untuvikkojen tuloa puhdistaa jadesinfioida huolellisesti (ks. Puhtaanapito ja terveydenhoito, Yleinen hygienia, Luku 6, s. 73-75,ja hoitotekninen julkaisu Ross Tech 90/15, Poultry House Cleanout Procedure).Uusia kuivikkeita levitetään tasainen 3-10 cm paksuinen kerros, joka sitten tiivistetään.KUIVIKKEEN EPÄTASAISUUS VOI RAJOITTAAPOIKASTEN PÄÄSYÄ RUOKINTA- JAVESILAITTEILLE, MIKÄ VOI MYÖHEMMINHEIKENTÄÄ NIIDEN TASALAATUISUUTTA.!29

Tarvittavat laitteet on sijoiteltava sopivalla tavalla. Untuvikkovaiheessa laitteet (ruokkijat, juomalaitteet,lämmittimet ja tuulettimet) sijoitetaan rakennukseen siten, että linnut pysyvät sopivan lämpöisinäilman kuivumisen vaaraa ja löytävät helposti rehua ja vettä. Laitteiden sijoittelu riippuu käytettävästälämmitysjärjestelmästä (keinoemot tai koko kasvattamon lämmitys) ja muista käytettävistä laitteista.Untuvikkovaiheessa kaikilla linnuilla on oltava rehua ja vettä saatavilla alle metrin etäisyydellä.Lisäruokkijoita ja -juomalaitteita sijoitetaan kasvattamoon niin, että untuvikot oppivat varsinaisenjärjestelmän ja lisälaitteiden liittyvän toisiinsa.JOS UNTUVIKOILLA EI OLE RIITTÄVÄSTILÄMPÖÄ, REHUA JA VETTÄ, NE KASVAVATHUONOSTI JA LAUMASTA TULEEEPÄTASAINEN.!Kasvattamot on lämmitettävä ja lämpötila ja suhteellinen kosteus on vakiinnutettava vähintään24 tuntia ennen untuvikkojen tuloa. Molempia on tarkkailtava säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa,että olosuhteet eri puolilla hoitoaluetta ovat yhdenmukaiset.Ilmanvaihtojärjestelmän on pystyttävä tuottamaan hyvälaatuista ilmaa lintujen tasolle ja poistamaanlintujen ja lämmityslaitteiden tuottamat jätekaasut (ks. Rakennukset ja ympäristö, kohdat Ilmanvaihtoja Ilman laatu, Luku 1, s. 15-17). Ilmanvaihdon on oltava vedotonta.ILMAN JÄTEKAASUT ON POISTETTAVA TEHOK-KAASTI, KOSKA NE VOIVAT AIHEUTTAASYDÄN- JA KEUHKOSAIRAUKSIA.!Puhdasta ja sopivanlämpöistä vettä on oltava poikasten saatavilla riittävästi (ks. Rakennukset jaympäristö, Veden laatu, Luku 1, s. 23-25). Jokaisen linnun on voitava syödä ja juoda heti kasvattamoontultuaan.Aluksi rehua annostellaan jauheettomina, seulottuina mureina rehulautaselle tai paperille, jolloinruokinta-alue on noin 25 % koko hoitoalasta.RUOKINTA- JA JUOMALAITTEITA EI PIDÄSIJOITTAA SUORAAN LÄMMÖNLÄHTEENALAPUOLELLE.!Eri emoparvista peräisin olevat untuvikot pitäisi voida sijoittaa erillisille alueille kasvattamossa. Jostämä ei ole mahdollista vaan untuvikkoerät on yhdistettävä, yhdistämistä ei saisi tehdä ennen5 päivän ikää. Tällä tavalla voidaan vähentää kilpailua ja varmistaa kasvatuserän tasalaatuisuus.30

✓✓✓✓✓✓✓AvainkohdatKasvattamon hygieniasta ja puhtaudesta on huolehdittava.Tautien leviämisen voi estää kasvattamalla vain samanikäisiä lintuja yhdessä kasvatuspaikassa("all in - all out").Kuivikkeet on levitettävä tasaisesti.Ruokinta- ja juomalaitteet on sijoiteltava siten, että untuvikot saavat helposti rehua ja vettäja että ne oppivat mielessään yhdistämään lisäruokkijat ja -juomalaitteet varsinaisiin järjestelmiin.Rakennus on lämmitettävä ja lämpötila vakiinnutettava ennen untuvikkojen tuontia.Ilmanvaihdolla tuotetaan raitista ilmaa ja poistetaan jätekaasut.Untuvikoilla täytyy olla rehua ja vettä saatavilla heti, kun ne tuodaan kasvattamoon.Untuvikkojen tuonti kasvattamoonEnnen untuvikkojen tuomista varmistetaan, että rehua ja vettä on saatavilla. Untuvikkojen saapumisaikaon sovittava täsmällisesti etukäteen, jotta ne voidaan purkaa kuljetuslaatikoista ja sijoittaa kasvattamoonmahdollisimman nopeasti. Mitä pitempään untuvikot ovat laatikoissa, sitä suurempi on kuivumisvaara.Kuivuminen nostaa varhaiskuolleisuutta ja heikentää kasvupotentiaalia.TÄYSIÄ UNTUVIKKOLAATIKOITA EI SAA PINOTALÄMMITETTYYN HOITOTILAAN, KOSKAUNTUVIKOT YLIKUUMENEVAT JATUKEHTUVAT NOPEASTI.!Untuvikot kipataan laatikoista nopeasti, varoen ja tasaisesti koko hoitoalueelle. Tyhjät laatikot onpoistettava rakennuksesta viivytyksettä.Untuvikot jätetään 1-2 tunnin ajaksi asettumaan uuteen ympäristöön. Sen jälkeen tarkistetaan, ettärehua ja vettä on kaikkien untuvikkojen saatavilla. Laitteita ja lämpötiloja säädetään tarvittaessa.Kun poikaset ovat 2-3 päivän ikäisiä, ruokinta- ja juomalaitteet sijoitellaan uudelleen ja niidenmäärää lisätään samalla kun valaistua aluetta laajennetaan.31

✓✓✓✓AvainkohdatPura untuvikot laatikoista ja sijoita ne kasvattamoon nopeasti.Tarkista rehun ja veden saatavuus ja jakelu.Jätä untuvikot asettumaan 1-2 tunnin ajaksi.Tarkista 1-2 tunnin kuluttua rehun ja veden saatavuus, lämpötila ja kosteus ja säädä tarvittaessa.YmpäristötekijätLämpötilaa ja suhteellista kosteutta on tarkkailtava jatkuvasti ja lyhyin välein, esim. vähintään kaksikertaa päivässä ensimmäisten 5 päivän ajan ja päivittäin sen jälkeen. Lämpötila ja kosteus tuleemitata mahdollisimman lähellä lintujen tasoa. Automaattisten valvontajärjestelmien anturit onsijoitettava lintujen tasolle. Tavallista lämpömittaria käyttäen voidaan tarkistaa automaattisenjärjestelmän sähköisten anturien tarkkuus.Untuvikkoajan lämmitysBroilerinkasvatuksessa käytetään kahta perusjärjestelmää:– keinoemolämmitys– koko kasvattamon lämmitysKeinoemojärjestelmäKUVA 11: TYYPILLINEN KEINOEMOALUE(1000 UNTUVIKKOA) 1 VRK IÄSSÄRehuautomaatti RehuautomaattiKUVA 12: KEINOEMOJÄRJESTELMÄ -LÄMPÖTILAVYÖHYKKEETKeinoemoKeinoemo6 juomaautomaattia12 rehulautasta6 juoma-astiaa25 % peitettypaperilla32

Keinoemojärjestelmässä muodostuu lämpötilavyöhykkeitä (ks. Kuva 12, s. 32).Lämmönlähteenä on tavanomainen heijastinkeinoemo. Suojakehikkoa voidaan käyttää, muttauseimmiten poikasten pitämiseksi lämmitetyllä alueella riittää, että alue valaistaan ja muualtarakennuksesta valot sammutetaan.Ohjeelliset lämpötilat on annettu Taulukossa 10:TAULUKKO 10: UNTUVIKKOAJAN LÄMPÖTILATKOKO KASVATTAMONLÄMMITYSKEINOEMOJÄRJESTELMÄIkä(vrk)Lämpötila°C*Ikä(vrk)KeinoemonallaLämpötila °C2 m säteelläkeinoemostaA B CP/V 29 P/V 30 27 253 28 3 28 26 246 27 6 28 25 239 26 9 27 25 2312 25 12 26 25 2215 24 15 25 24 2218 23 18 24 24 2221 22 21 23 23 2224 21 24 22 22 2127 20 27 21 21 21*Kun suhteellinen kosteus on 60-70 %. Ks. Taulukko 11, s.36.KasvattamoOikea keinoemolämpötila löytyy untuvikkojen käyttäytymistä tarkkailemalla. Keinoemoa käytettäessälintujen pitäisi jakautua tasaisesti koko hoitoalueelle. (Ks. Kuva 13.)KUVA 13: POIKASTEN SIJOITTUMINEN KEINOEMON ALLELIIAN KUUMAOIKEINPoikaset eivät ääntelePoikaset läähättävät, pää ja siivet nuokkuvatPoikaset ovat kaukana keinoemostaLIIAN KYLMÄPoikaset jakautuvat tasaisestiÄäntelyn taso on merkkityytyväisyydestäVETOISTAPoikaset kasautuvatkeinoemon allePoikaset meluisia, hätäisiäTilanne selvitettäväSyitä: veto, epätasainenvalo, ulkopuolinen melu33

Koko kasvattamon lämmitysKoko kasvattamon kattavassa lämmitysjärjestelmässä ei ole lämpötilavyöhykkeitä. Keinoemoja taimuita säteilylämmön lähteitä voidaan käyttää lisänä tässä järjestelmässä.Kuvassa 14 on esitetty tyypillinen tapa sijoittaa ruokinta- ja juomalaitteet, kun käytetään kokokasvattamon lämmitystä.Rakennus voidaan lämmittää suoralla tai epäsuoralla lämmitysjärjestelmällä. Epäsuorassa järjestelmässäon yleensä kaasu- tai öljylämmitys, ja kuumaa ilmaa puhalletaan kasvattamoon yhdestä taiuseammasta pisteestä. Suositeltavat lämpötilat on esitetty Taulukossa 10, s. 33.Poikasten on jakauduttava tasaisesti hoitoalueelle. Kasvattamon sisällä voidaan käyttää lisätuulettimia,joilla varmistetaan ilman hyvä laatu sekä tasainen lämpötila ja suhteellinen kosteus.KUVA 14: RUOKINTA- JA JUOMALAITTEIDEN SIJOITTELU KUNKÄYTETÄÄN KOKO KASVATTAMON LÄMMITYSTÄKuppiruokkijaNippalinjaPaperiJuoma-astia5mKUVA 15: POIKASTEN KÄYTTÄYTYMINEN ERI LÄMPÖTILOISSA KUNKÄYTETÄÄN KOKO KASVATTAMON LÄMMITYSTÄLiian kuuma Oikein Liian kylmä34

Kuten keinoemoja käytettäessä koko kasvattamon lämmityksessäkin poikasten käyttäytyminenpaljastaa, onko lämpötila oikea. Kuvassa 15, s. 34, esitetään, millä tavalla linnut jakautuvat erilämpötiloissa, kun käytetään koko kasvattamon lämmitystä. Lämpötila on sopiva, kun poikasetmuodostavat 20-30 linnun ryhmiä, ja lintuja siirtyy ryhmästä toiseen. Lauman tulee syödä ja juodajatkuvasti.Koko kasvattamon lämmitysjärjestelmässä on kiinnitettävä erityistä huomiota lämpötilan ja suhteellisenkosteuden tarkkailuun ja ohjaukseen (ks. Lämpötilan ja kosteuden yhteisvaikutus, s. 36).Suojakehikkoa ja reunapahveja käyttämällä sekä valonvoimakkuutta vaihtelemalla voidaanuntuvikkojen liikkumista valvoa alkuvaiheessa. Kehikoin rajattua aluetta on laajennettava 3 päiväniästä alkaen, ja kehikot poistetaan 5-7 päivän ikään mennessä niin, että kaikki ruokinta- jajuomalaitteet ovat kaikkien poikasten käytettävissä.Kumpaa tahansa lämmitysmenetelmää käytetäänkin, tavoitteena on saada untuvikkojen ruokahalukehittymään mahdollisimman varhain. Linnut aktivoituvat ja niiden ruokahalu herää, kun lämpötilaon niiden mukavaksi tunteman lämpötila-alueen alapäässä. Ruokahalun kiihottamiseksi lämpötilatulisi pitää vähän alhaisempana kuin Taulukossa 10, s. 33, ja Taulukossa 11, s. 36, on esitetty.JOS LINTUJEN KÄYTTÄYTYMISESTÄ VOIDAANPÄÄTELLÄ, ETTÄ LÄMPÖTILA EI OLE SOPIVA,LÄMPÖTILA ON TARKISTETTAVA JASÄÄDETTÄVÄ.!Suhteellinen kosteusHaudontaprosessin loppuvaiheessa kuorijan ilman kosteus on hyvin korkea (suhteellinen kosteusnoin 80 %). Kasvattamoissa, joissa käytetään koko kasvattamon kattavaa lämmitystä ja joissa onnippajuomalaitteet, suhteellinen kosteus voi olla niinkin alhainen kuin 25 %. Perinteisemmässäkasvattamossa, jossa kaasukäyttöiset keinoemot tuottavat kosteutta palamisen sivutuotteena japyöreissä juomalaitteissa on avoimet vesipinnat, suhteellinen kosteus on yleensä yli 50 %. Jottasiirto hautomosta kasvattamoon ei olisi liian raskasta untuvikoille, suhteellisen kosteuden tuleeensimmäisten 3-4 päivän aikana olla noin 70 %.Kasvattamon suhteellista kosteutta on tarkkailtava päivittäin. Jos se laskee alle 50 %:n ensimmäisenviikon aikana, untuvikot alkavat kuivua, mikä vaikuttaa haitallisesti kasvuun. Tällöin on välittömästinostettava ilman suhteellista kosteutta.HUONOT TUOTANTOTULOKSET JA LAUMANEPÄTASAISUUS VOIVAT JOHTUA SIITÄ, ETTÄSUHTEELLINEN KOSTEUS ENSIMMÄISENELINVIIKON AIKANA ON OLLUT ALHAINEN!Jos rakennukseen on asennettu suihkusuuttimet, jotta kasvattamoa voidaan viilentää kesäkuumalla,samoilla laitteilla voidaan suhteellinen kosteus nostaa tarvittavalle tasolle untuvikkojen tullessakasvattamoon. Kun kasvattamon ilmankosteus on riittävä, poikaset ovat vähemmän alttiita kuivumiselleja niiden kasvu saa paremman ja tasaisemman alun.35

Kun poikaset kasvavat, suhteellinen ilmankosteus saa olla alhaisempi. Jos se on kovin korkea18 päivän iästä eteenpäin, kuivikkeiden kostuminen johtaa ongelmiin. Kun broilerien elopainonousee, suhteellista kosteutta voidaan säätää ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien avulla.Lämpötilan ja kosteuden yhteisvaikutusEläimet luovuttavat lämpöä ympäristöön haihduttamalla nestettä hengitysteiden ja nahan kautta.Jos suhteellinen kosteus on korkea, haihtumista tapahtuu vähemmän ja eläinten kokema lämpönousee. Koettu lämpö on siis riippuvainen sekä kuivalämpötilasta että suhteellisesta kosteudesta.Korkea suhteellinen kosteus nostaa eläimen kokemaa lämpöä, kun kuivalämpötila pysyy samana,ja alhainen kosteus laskee sitä. Taulukossa 10, s. 33, on oletettu että suhteellinen kosteus on noin60-70%.Taulukossa 11 on esitetty, mikä kuivalämpötilan tulee olla, kun suhteellinen kosteus vaihtelee, jottalintujen kokema lämpö pysyy halutulla tasolla. Taulukon 11 tietoja voidaan soveltaa, kun ilmankosteuspoikkeaa suositellusta arvosta (60-70 %).Jos suhteellinen kosteus poikkeaa suositellusta arvosta, kasvattamon lämpötilaa lintujen tasollavoidaan säätää Taulukon 11 mukaisesti. Kaikissa vaiheissa on kuitenkin lintujen käyttäytymistätarkkailemalla varmistettava, että linnut kokevat lämpötilan sopivaksi. Jos lintujen käyttäytymisestävoidaan päätellä, että niillä on liian kylmä tai kuuma, kasvattamon lämpötilaa on säädettävävastaavasti.TAULUKKO 11: KUIVALÄMPÖTILAT, JOILLA SAAVUTETAANVASTAAVAT KOETUT LÄMPÖTILAT SUHTEELLISENKOSTEUDEN VAIHDELLESSALämpötila kun suhteellinen kosteus onIkä Tavanomainen Sopivin alue(vrk)SuhteellinenLämpötila °C kosteus % 50 % 60 % 70 % 80 %0 29 65-70 33,0 30,5 28,6 27,03 28 65-70 32,0 29,5 27,6 26,06 27 65-70 31,0 28,5 26,6 25,09 26 65-70 29,7 27,5 25,6 24,012 25 60-70 27,2 25,0 23,8 22,515 24 60-70 26,2 24,0 22,5 21,018 23 60-70 25,0 23,0 21,5 20,021 22 60-70 24,0 22,0 20,5 19,024 21 60-70 23,0 21,0 19,5 18,027 21 60-70 23,0 21,0 19,5 18,036

JOS SUHTEELLINEN KOSTEUS ON UNTUVIKKO-AJALLA ALLE 50 %, SITÄ ON NOSTETTAVA,JOTTA UNTUVIKOT EIVÄT KUIVU.!✓✓✓✓✓✓✓AvainkohdatUntuvikot saadaan tavoitepainoisiksi 7 päivän iässä, kun untuvikkoajan hoitoympäristö onasianmukainen.Lintujen käyttäytymisestä voidaan päätellä, onko lämpötila sopiva.Lämpötilaa säätämällä voidaan edistää lintujen aktiivisuutta ja ruokahalua.Hoitoaluetta laajennetaan vähitellen niin että untuvikot pääsevät kaikille ruokinta- jajuomalaitteille.Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta on tarkkailtava usein ja säännöllisesti.Suhteellisen kosteuden täytyy olla yli 70 % ensimmäisten 3 päivän aikana ja yli 50 % senjälkeen.Lämpötilaa on säädettävä, jos suhteellinen kosteus on yli 80 % tai alle 60 %, ottaen huomioonmuutokset lintujen käyttäytymisessä.IlmanvaihtoIlman laatu on kriittisen tärkeä tekijä untuvikkovaiheessa. Tässä vaiheessa ilmanvaihdon tavoitteenaon pitää lämpötila ja kosteus oikeana ja saada aikaan riittävä ilmanvaihto, jotta haitallisia kaasujaei pääse kertymään (esim. hiilidioksidi, hiilimonoksidi, ammoniakki). Ensimmäisestä päivästäalkaen ilmanvaihto pidetään vähimmäismäärän tasolla, jotta varmistetaan raittiin ilman tulo tasaisestija jatkuvasti. (Ks. Rakennukset ja ympäristö, kohdat Ilmanvaihto ja Ilman laatu, Luku 1, s. 15.)Sisäisiä kiertotuulettimia voidaan käyttää, jotta ilma saadaan pidettyä mahdollisimman hyvälaatuisenauntuvikkojen tasolla.JÄTEKAASUJEN KERTYMINEN VOI JOHTAASYDÄN- JA KEUHKOSAIRAUKSIENSYNTYMISEEN.!✓✓AvainkohdatVähimmäisilmanvaihdon on oltava riittävää, jotta kasvattamoon tulee jatkuvasti raitista ilmaaja jätekaasut poistuvat.Kasvattamon ilman laatu pysyy hyvänä, kun käytetään ilmaa kierrättäviä tuulettimia.37

ValaistusBroilerin kasvatuksessa on perinteisesti käytetty vain yhtä menetelmää eli jatkuvaa valaistusta. Sentarkoituksena on saada aikaan mahdollisimman suuri päivittäinen painonnousu. Menetelmässäpitkää valojaksoa seuraa lyhyt pimeä jakso (esim. 1/2-1 tunti), jolla linnut totutetaan pimeyteenesim. sähkökatkoksen varalta.On kehitetty myös muita valo-ohjelmia, joilla pyritään edistämään kasvua rehuhyötysuhteenparantamiseksi tai kuolleisuuden alentamiseksi (ks. Kasvun säätely valo-ohjelmien avulla, Luku 3,sivu 46). Mitä tahansa valo-ohjelmaa käytetäänkin, varhaisessa untuvikkovaiheessa valoisan ajantulee olla pitkä (esim. 23 tuntia valoa, 1 tunti pimeää), jotta linnuille kehittyisi hyvä ruokahalu.TAULUKKO 12: VALON VOIMAKKUUS JA PÄIVÄNPITUUSIKÄ VALON VOIMAKKUUS PÄIVÄNPITUUS (tuntia)(luksia)0-7 vrk vähintään 20 247-21 vrk 20-10 (vähenee asteittain) 23 valoa, 1 pimeää21 vrk - teurastus 10 23 valoa, 1 pimeääJOS PÄIVÄNPITUUTTA LYHENNETÄÄN LIIANVARHAIN, UNTUVIKOT EIVÄT SYÖRIITTÄVÄSTI JA NE EIVÄT OLETAVOITEPAINOISIA 7 PÄIVÄN IÄSSÄVÄHÄINEN VALON VOIMAKKUUS ( 20 luksia), ja senjälkeen voimakkuutta lasketaan vähitellen.Valon voimakkuuden tulee olla sama kautta koko kasvattamon.

Luku 3Kasvatusajan hoitoTavoitteetTavoitteena on, että kunkin kasvatuserän linnuista mahdollisimman monisaavuttaa kasvatustavoitteiden mukaisen painon ja tasaisuuden. Tavoitteenaon tuottaa laatuvaatimukset täyttävä lopputuote täsmällisesti, ennustettavastija tehokkaasti.AIHEET:Kasvatuserän tasaisuus s. 40Broilerin kasvun säätely s. 4339

Kasvatusajan hoitoPERIAATTEETMarkkinoiden elintarvikkeille asettamat vaatimukset tiukkenevat jatkuvasti. Siipikarjan tuottajatsaavat parhaan tuoton, kun mahdollisimman suuri määrä kasvatettavista linnuista vastaa näitävaatimuksia. Jos lintujen kasvu on ennustettavaa ja tasalaatuista, on todennäköisempää että tavoitteetsaavutetaan.Nopeasti kasvavat linnut kärsivät helposti aineenvaihdunnan häiriöistä ja jalkavioista. Ross-broilerienaktiivinen ja tehokas jalostusohjelma on parantanut lintujen jalkojen terveyttä sekä sydämen javerenkiertojärjestelmän toimintaa. Varhaisvaiheen kasvun hidastamisesta on myös hyötyä.Kasvua voidaan säädellä rajoittamalla lintujen ravintoaineiden saantia joko valoisaa aikaa ja sitäkautta rehunkulutusta vähentämällä tai rehun ravintoarvoja heikentämällä. Nämä menetelmät ovaterityisen hyviä silloin, kun linnut kasvatetaan painaviksi (yli 2-kiloisiksi), jolloin alkuvaiheen hidaskasvuvauhti on hyväksi lopputuloksen kannalta. Tuotantotuloksen ennustettavuuden varmistamiseksikasvua säädellään siten, että laumat kasvatetaan lähes niiden kasvupotentiaalin mukaiseen painoon.Kasvun säätelyohjelman onnistuminen edellyttää, että broilerilauma on tasalaatuinen ja senvarhaiskasvu on ollut hyvä, ts. ensimmäisen viikon painotavoite on saavutettu hyvän untuvikkoajanhoidon avulla.Kasvatuserän tasaisuusBroilerienkin elopainot muodostavat normaalijakauman muiden biologisten järjestelmien tavoin.Populaation sisäistä vaihtelua kuvaa vaihtelukerroin (VK%). Vaihtelukerroin saadaan laskemalla,kuinka monta prosenttia keskihajonta on keskiarvosta. Epätasaisen lauman vaihtelukerroin on suuri,kun taas tasalaatuisen lauman kerroin on pieni. Kukko- ja kanabroilereilla on oma normaalijakaumansa,ja yhteiserässä VK% on huonompi kuin erikseen kasvatetuissa laumoissa (ks. Kuva 16).KUVA 16: PAINOJAKAUMAT SUKUPUOLILAJITTELEMATTOMILLABROILEREILLAProsenttiosuus laumasta tietyn elopainon kohdalla14121086420FEMALE KANATAS-HATCHEDYHTEISERÄKUKOT MALE1.2 1.4 1.6 1.8 2.0 2.2 2.4 2.6 2.8 kg2.6 3.0 3.5 4.0 4.4 4.9 5.3 5.7 6.2 lbElopaino (kg)40

ErilliskasvatusVaihtelukertoimesta (VK%) voidaan ennustaa, miten suuri osa kasvatuserän linnuista tulee olemaankeskipainoisia tai lähellä sitä. Kasvattamalla kukot ja kanat omissa laumoissaan voidaan parantaalintujen tasalaatuisuutta. Liitteessä 5, s. 105, on selostettu, miten kukot ja kanat voidaan lajitellasiipisulkien perusteella.Kuvassa 17 on esitetty vaihtelukertoimen vaikutus elopainojen vaihteluväleihin sukupuolilajitelluillabroilereilla. Käyrät kuvaavat kolmea laumaa, joiden keskipaino on 1900 g. Tavoitepainon vaihteluvälion keskipaino 1900 g ± 100, 200 tai 300 g. Kun lauman vaihtelukerroin tunnetaan, voidaan laskeakuinka suuri osa linnuista saavuttaa vaihteluvälin alueella olevan painon. Mitä alhaisempi VK%eli mitä tasalaatuisempi lauma on, sitä useampi lintu saavuttaa tavoitepainon (ks. Kuva 18, s. 42).Kuvan esimerkistä havaitaan, että kaikkein kapeimmalla vaihteluvälillä (1800-2000 g) vain 58 %linnuista saavuttaa tavoitepainon, vaikka vaihtelukerroin on hyvin alhainen (8 %). Teurastuksentehokas suunnittelu edellyttää biologisen vaihtelun huomioon ottamista.Erilliskasvatuksen etuja voidaan parhaiten hyödyntää, jos kukot ja kanat kasvatetaan eri tiloissa.Kummankin sukupuolen hoidossa voidaan tällöin tehokkaammin ottaa huomioon ruokinnan,valaistuksen ja eläintiheyden vaatimukset. Kukkojen ja kanojen erilliskasvatuksessa on lisäksi seetu, että kummallekin sukupuolelle tyypilliset ravintoainevaatimukset voidaan tyydyttää. Kanoihinverrattuna kukot kasvavat nopeammin, hyödyntävät rehun tehokkaammin ja ovat vähärasvaisempiateurastettaessa. Kukkojen kasvuvauhdissa tapahtuu suurempi muutos kuin kanojen, kunproteiini/energia-suhde kasvaa. Yksityiskohtaiset kukkojen ja kanojen ravintoainesuositukset onannettu Liitteessä 2, Taulukot 31-32, s. 94-95.KUVA 17: VAIHTELUKERTOIMEN VAIKUTUS ELOPAINOJENVAIHTELUVÄLEIHIN SUKUPUOLILAJITELLUILLA BROILEREILLATavoitepainon vaihteluvälille osuvien prosenttiosuus laumasta1412108642VK%=8VK%=10VK%=1201300 1500 1700 1900 2100 2300 2500 2700Elopaino (g)41

KUVA 18: TAVOITEPAINON VAIHTELUVÄLEILLE OSUVIEN LINTUJENOSUUS LAUMASTA ERI VAIHTELUKERTOIMILLATavoitepainon vaihteluvälille osuvienlintujen osuus laumasta (%)10090807060504030201058VK%=8VK%=10VK%=12494186766797918401800-2000g1700-2100g1600-2200gTavoitepainon vaihteluväliElopainojen ennustettavuusTäsmälliset tiedot kunkin lauman elopainoista ja vaihtelukertoimesta ovat välttämättömiä, jottateurastus voidaan ajoittaa oikein ja varmistaa, että teurastettavista linnuista mahdollisimman suurimäärä on tavoitepainoisia. Kun linnut kasvavat entistä nopeammin ja teurastusikä alenee, lintujenelopainon nousua on vaikeampi ennustaa täsmällisesti pidemmältä kuin 2-3 päivän ajalta. Jottalintujen elopainot teurastushetkellä voidaan mahdollisimman täsmällisesti ennustaa, on lintujapunnittava suurina otoksina useaan kertaan juuri ennen teurastusta (eli viimeisten 2-3 päivänaikana). (Ks. Taulukko 13.)TAULUKKO 13: TÄSMÄLLISEEN PAINOARVIOON TARVITTAVAOTOKSEN KOKOARVION 95 % OIKEIN 99 % OIKEINLUOTETTAVUUSMittaustarkkuus* 1% 2% 5% 1% 2% 5%VK%=8 246 61 10 422 106 17VK%=10 384 96 15 660 165 26VK%=12 553 138 22 950 238 38* ± x % todellisesta elopainostaTaulukossa 13 on esitetty, kuinka suuri otos lintuja on punnittava, jotta elopainojen arvion luotettavuusja tarkkuus ovat halutun tasoiset, kun lauman vaihtelukerroin on 8-12 %.Esimerkki:Jos halutaan että tasalaatuisen lauman (VK%=8) painoarvion tarkkuus on ± 2 % todellisestaelopainosta ja tuloksen luotettavuus on 99 %, on punnittava 106 linnun otos.42

Lintujen punnitseminenKun elopainojen ennustettavuutta pyritään parantamaan erilaisin rehunkulutusta ja ravintoaineidensaantia tai valaistusta säätelevin ohjelmin, lintujen todellisia painoja ja reaktioita hoidossa tapahtuviinmuutoksiin on tarkkailtava jatkuvasti. Linnut voidaan punnita joko tavallisilla tai automaattisillavaa'oilla. Kaikki odottamattomat painon muutokset on tutkittava.Jos automaattivaakoja ei ole käytettävissä, lintuja on kerättävä ja punnittava vähintään kolme kertaaviikossa. Joka kerta on punnittava 50-75 linnun otos kahdesta eri paikasta.Saatavilla on useita erilaisia automaattisia punnitusjärjestelmiä. Automaattiset punnituslaitteet onsijoitettava siten, että linnut käyvät niillä ja yksittäiset linnut ovat alustalla niin kauan, että laiterekisteröi painon. Vanhemmat ja painavammat kukot eivät käy niin usein automaattivaa'oilla, mikävinouttaa lauman keskipainoa alaspäin. Automaattivaakojen lukemat on luettava säännöllisestikäyntikertojen tarkistamiseksi (päivittäin rekisteröityjen painojen määrä), ja automaattivaa'an antamatkeskipainot on tarkistettava punnitsemalla tavallisella vaa'alla tarkistusotos vähintään kerran viikossa.LIIAN PIENET OTOKSET VOIVAT VÄÄRISTÄÄPAINOARVIOTA.!✓✓✓AvainkohdatLauman sisäinen vaihtelu on pidettävä mahdollisimman alhaisena (VK%

- Kompensoivan kasvun ja lintujen geneettisen kasvupotentiaalin suotuisa vaikutusrehuhyötysuhteeseen ja elävyyteen kasvaa 21 päivän jälkeen (ks. Kuva 19, s. 45).- Sopivien kasvukäyrien laatimiseen vaikuttavat sukupuoli, tavoiteteurastuspaino, laumanharvennukset, todelliset elopainot ja tavoiteteurassaanto.Yleisimmin käytettyjä kasvun säätelymenetelmiä ovat ravinto-ohjelmat (eli rehunkulutuksen jaravintoaineiden saannin valvonta) tai valo-ohjelmat. Varhaiskasvun rajoittaminen parantaa elävyyttäja rehuhyötysuhdetta, mutta ei vaikuta haitallisesti loppupainoon tai teurassaantoon. Taulukossa14 on esitetty suositeltavat kasvun hidastukset, kun tavoiteteurastuspaino vaihtelee.TAULUKKO 14: OHJEELLISET KASVUN HIDASTUKSET, JOILLASAAVUTETAAN TAVOITETEURASTUSPAINOTTEURASTUSPAINO (g) SUKUPUOLI KASVUN HIDASTUMINEN %*14 vrk 21 vrk1750-2000 Kanat 6-8 4-6Yhteiserät 10-12 8-102000-2500 Yhteiserät 10-14 8-12Kukot 12-16 10-142500-3000 Kukot 14-18 12-16* Kasvun säätelyohjelmia laadittaessa kasvua ei saisi hidastaa enempää kuin taulukossa mainitunprosentin verran.Vähennysprosentti lasketaan rajoittamattomasta kasvusta olettaen, että ympäristöjaravintotekijät ovat samat.Kasvun säätelyohjelman tehoa pitäisi arvioida säännöllisesti vertailemalla laumoja, joiden kasvuasäädellään, sellaisiin laumoihin, jotka saavat rehua rajoittamattomasti ja joilla vuorokausi on jaettu23 tunnin valoisaan ja 1 tunnin pimeään jaksoon.Taulukon 14 luvut ovat ohjeellisia. Kun kasvun säätelyohjelmaa laaditaan, on suunniteltava useammanlauman kattava asteittainen muutos, jotta saadaan aikaan sellainen painon vähennys, joka parantaatuotantotulosta halutulla tavalla.Jos lintujen kasvua rajoitetaan liikaa ennen 21 päivän ikää, ne saavuttavat tavoitepainon hitaamminja ruho- ja rintalihatuotos korjautuu huonommin. Kukot toipuvat kasvun rajoittamisesta helpomminkuin kanat. Kasvun säätelystä on eniten hyötyä, kun linnut kasvatetaan painaviksi (eli kun netarvitsevat pidemmän kasvuajan).JOS KASVUA RAJOITETAAN LIIKAA 21 PÄIVÄNIKÄÄN MENNESSÄ, LAUMA EI EHKÄ PÄÄSETAKAISIN TAVOITEPAINOKÄYRÄLLE JARINTALIHAN TUOTOS TODENNÄKÖISESTIHEIKKENEE.!44

KUVA 19: KASVUN SÄÄTELEMISEN VAIKUTUS ELINTOIMINTOJENKEHITYKSEEN JA ALIKEHITTYNEISYYDEN SEURAUKSET3000BROILERIN MAKSIMIKASVUKÄYRÄ2500ÄkkikuolemaAskiittiElopaino (g)2000150010005000Fysiologisten toimintojenoptimaalinen kehitys:Sydän ja verenkiertoImmuunijärjestelmäLuustoKeuhkotAineenvaihduntahäiriötTavoitevähennys%HengityselinsairaudetLuustovauriotKOMPENSOIVA KASVUJalkaviatLuokitustappiotMUUTETTU KASVUKÄYRÄLintujen/ympäristönvaurioidenvähentäminen0 714 21 28 35 42 49Ikä (pv)TEURASTUSRehunkulutuksen ja ravintoaineidensaannin seurantaBroilerien rehunkulutuksen säätelyä käytetään nykyään hyvin yleisesti. Tärkeimpiä saavutettaviaetuja ovat kasvun tarkka ohjaus ja parempi rehuhyötysuhde (johtuen sekä rehuhävikin pienenemisestäettä tehokkaammasta kompensoivasta kasvusta). Jos säätely toteutetaan oikein, linnut ovatelinkelpoisempia ja niiden jalat ovat vahvempia. Päivänpituuden muuttaminen on yksi rehunkulutuksensäätelykeino ja vaikka siinä on omat ongelmansa, se on todennäköisesti kaikkein yksinkertaisinkeino. Jos kasvattamo on oikein varustettu, voidaan rehun kulutusta säädellä myös suoraan. Tarkkuusja ennustettavuus on suoran rehunkulutuksen säätelyn etuja.Rehunjakelujärjestelmän on taattava kaikille linnuille yhtäläinen rehunsaanti. Sekä ruokintatila ettäjakeluaika ovat kriittisen tärkeitä tekijöitä.TEURASTETTAESSA HAVAITTAVATRAAPIMISVAMMAT VOIVAT OLLA MERKKIREHUNJAKELUN PUUTTEISTA JARIITTÄMÄTTÖMÄSTÄ RUOKINTATILASTA.!45

Rehunkulutuksen säätely edellyttää, että rehu voidaan punnita päivittäin ja linnut vähintään 3 kertaaviikossa. Ilmanvaihto vaatii erityistä huomiota, koska silloin kun rehua on saatavilla, kaikki linnutovat hyvin aktiivisia, mikä saattaa nostaa lämpötilaa nopeasti. Lintujen veden kulutusta on tarkkailtavaerityisesti, jos kuivikkeiden laatu heikkenee.Broilerien rehunkulutuksen säätely vaatii hoitajilta ammattitaitoa ja huolellisuutta. Heidän ontunnettava kasvattamon normaali tuotanto ja tuotantopotentiaali sekä seurattava huolellisestitoteutettujen muutosten vaikutuksia. Linnut eivät todennäköisesti saavuta tavoitteita, jos niidenelopaino on 21 päivän iässä jäänyt tavoitepainosta jälkeen enemmän kuin 10 %.Jotta kompensoivasta kasvusta saataisiin suurin mahdollinen hyöty, linnuille on annettavarajoittamattomasti rehua viimeisten 10 päivän aikana ennen teurastusta.Ravintoaineiden saantia voidaan säädellä myös käyttämällä rehua, jossa yhden tai useammanpääravintoaineen pitoisuus on tavallista alhaisempi. Tällaisilla rehuilla voidaan usein tehokkaastihidastaa kasvua, mutta koska linnut syövät enemmän ravintoaineiden saannin takaamiseksi, sekärehuhyötysuhde että tuotos heikkenevät. Menetelmän heikkoutena on, että sen vaikutuksia ei voidaennustaa.✓✓✓✓✓AvainkohdatTavoitteena on noin 7 % alhaisempi elopaino 21 päivän iässä, jonka mukaan myöhempäätavoitekasvukäyrää muutetaan.Rehu on punnittava päivittäin.Linnut on punnittava 3 kertaa viikossa.Rehua annetaan rajoittamattomasti teurastusta edeltävien viimeisen 10 päivän aikana.Kaikkien lintujen on päästävä ruokintalaitteille. Ruokintatila ja rehunjakeluun kuluva aikaovat yhtä tärkeitä tekijöitä.ONNISTUNUT KASVUN SÄÄTELY EDELLYTTÄÄTÄSMÄLLISTÄ TIETOA PÄIVITTÄISESTÄREHUNKULUTUKSESTA JAPAINONNOUSUSTA.!Kasvun säätely valo-ohjelmien avullaBroilerinkasvatuksessa käytetään tavallisesti 23 tunnin valojaksoa vuorokaudessa tai jatkuvaavalaistusta. Eri maissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että lyhennetyn päivän valo-ohjelmien(alle 23 tuntia) käytöstä voi olla useita etuja.Broilerien kasvatuksessa käytettävät valo-ohjelmat perustuvat yleensä joko valojakson lyhentämiseentai valaistuksen jaksottamiseen.46

Lyhennettyyn valojaksoon siirrytään yleensä 7 päivän iässä. Lyhyttä päivää voidaan käyttää kokolauman eliniän (yleensä yhden päivänpituuden lisäyksen jälkeen) tai päivänpituutta voidaan tasaisestilisätä 21 päivän jälkeen rehunkulutuksen ja sitä kautta kasvun lisäämiseksi.Kun käytetään jotain valo-ohjelmaa, on pidettävä huoli siitä, että lauma kasvaa hyvin. Jos linnutovat selvästi alipainoisia 7 päivän iässä, voi rehunkulutuksen rajoittaminen valo-ohjelman avullaheikentää pysyvästi niiden kasvupotentiaalia.Jaksottaisissa valo-ohjelmissa vuorokausi on jaettu toistuviin valo/pimeä-jaksoihin. Kunkin jaksonvaloisan ajan osuus kasvaa lintujen kasvaessa, jotta ne syövät riittävästi ja kasvavat tavoitekäyränmukaisesti. Jaksoittaisiin valo-ohjelmiin yhdistetään usein jokin rehunsäätelyohjelma.Lyhennetyn valojakson ohjelmista oletetaan olevan enemmän hyötyä lintujen hyvinvoinnille kuinjaksoittaisista ohjelmista. Seuraavat edut koskevat molempia valo-ohjelmia:• Linnut tulevat aktiivisemmiksi. Tämä yleensä parantaa jalkojen terveyttä, mikä puolestaanvähentää kuolleisuutta.• Varhaiskasvu hidastuu, mikä parantaa sydämen ja verenkierron toimintaa ja vähentää sitenaskiittia ja äkkikuolemia (SDS).• Rehuhyötysuhde paranee rehuhävikin pienentyessä, samoin elävyys paranee.• Kokonaiskuolleisuus vähenee.Broilerit hyötyvät selkeästä yön ja päivän vaihtelusta, jolloin lepojakso ja aktiivinen jakso erottuvattoisistaan selvästi. Vuorokausirytmi vaikuttaa moniin taloudellisesti merkittäviin fysiologisiinprosesseihin, esim. kivennäisaineiden lisääntyminen luussa ja ruuansulatus. Selkeä vuorokausirytmiedistää lintujen luonnollista kasvua ja kehitystä.Alle 16 tunnin päivänpituus vähentää huomattavasti rehunsaantia ja hidastaa painonnousuaverrattuna yhtämittaiseen tai 23 tunnin valojaksoon. Lyhyttä päivää kannattaa käyttää painonnousunohjaamiseen erityisesti 7-14 päivän iässä. Tällöin saavat luusto, sydän sekä verenkierto- jaimmuunijärjestelmä kehittyä rauhassa ennen lihakudoksen kasvuhuippua.JOS VALOJAKSO EI OLE VÄHINTÄÄN 18 TUNNINPITUINEN VIIMEISTÄÄN VIIKKOA ENNENENSIMMÄISTEN LINTUJEN TEURASTUSTA,LAUMAN LIIALLINEN AKTIIVISUUS SAATTAAVAIKEUTTAA LINTUJEN KIINNIOTTOA.!Taulukossa 12, s. 38, on esitetty valonvoimakkuutta koskevat suositukset. Valon pääsy venttiilien,tuulettimien koteloiden, ovenkarmien tms. läpi on huolellisesti estettävä. Käytännössä tämä tarkoittaasitä, että pimeän jakson aikana valonvoimakkuus ei saa olla yli 0,4 luksia. Kasvattamon valonpitävyyson tarkistettava säännöllisesti.Broilerit sopeutuvat lyhennettyyn päivään muuttamalla syömiskäyttäytymistään. Siirtyminen24 tunnin valojaksosta 12 tunnin valojaksoon pienentää rehunsaantia 30-40 %:lla ensimmäisten3 päivän aikana. Kuitenkin 8 päivää myöhemmin vähennys on enää alle 10 %. Linnut muuttavatsyömiskäyttäytymistään siten, että ne "syövät varastoon" valojakson aikana pimeän jakson lähestyessä.Ne saattavat myös syödä kun valot on sammutettu. Nämä käyttäytymisen muutokset tehostavatlintujen rehunkulutusta ja hyödyntämistä myöhemmässä iässä.47

Himmentimien avulla voidaan jäljitellä aamu- ja iltahämärää. Iltahämärä varoittaa lintuja lähestyvästäpimeydestä. Aamuhämärä estää lintuja tungeksimasta ruokinta- ja juomalaitteille. Siirtymisenvaloisasta pimeään ja päinvastoin tulee kestää 40-50 minuuttia vähintään viidessä vaiheessa.Esimerkiksi: Pimeä –> 0,4 –> 0,8 –> 1,6 –> 3,2 –> 6,4 –> 20 luksiaSamoin kuin rehuohjelmia käytettäessä kaikilla linnuilla pitää olla yhtäläinen pääsy ruokintalaitteille.Rehua ja vettä on oltava saatavilla heti kun valot syttyvät.Kun kasvua säädellään valo-ohjelmien avulla, linnuilla on oltava sopivaa rehua rajoittamattomastisaatavilla koko valojakson ajan.Sopivan valo-ohjelman kehittämisessä on otettava huomioon seuraavat seikat:• Elävyyteen liittyvien toistuvien ongelmien määrä ja luonne• Tavoiteteurastuspaino• Teurastusaikataulu (mukaanlukien lauman harvennukset)• Sukupuolten kasvatus yhdessä tai erikseen• Ravinto- ja ruokintaohjelmat• Rakennuksen valonpitävyysValo-ohjelman kehittäminen on vuorovaikutteinen prosessi. Ohjeellisina painonvähennyksinä21 päivän iässä voidaan pitää Taulukossa 14, s. 44, annettuja lukuja.Aiempaan kokemukseen perustuen valitaan valo-ohjelma, jota sitten hienosäädetään kasvatuseriätarkkailemalla. Kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopiva valo-ohjelma saadaan aikaan tekemälläasteittain muutoksia, joiden avulla sitten saavutetaan halutut parannukset tuotantotuloksissa.Lintuja on punnittava vähintään 3 kertaa viikossa, jotta tulevilla päivänpituuden muutoksilla voidaanvarmistaa ikäkohtaisen tavoitepainon saavuttaminen.Lyhennetyn valojakson ohjelmatLyhennetyn valojakson ohjelmia voidaan käyttää sekä ikkunattomissa että avosivukasvattamoissa.Avosivukasvattamossa ei ole mahdollista määrätä päivän minimipituutta, koska luonnollinenpäivänpituus vaihtelee. Luonnollinen aamu- ja iltahämärä voivat olla eduksi. Aamuhämärä vähentäälintujen tungeksimista ruokinta- ja juomalaitteille. Iltahämärä vihjaa yön lähestyvän, ja linnut alkavat"syödä varastoon".Päivän pituuden lisäämiseen käytettävän valon on oltava vähintään 30 % luonnonvalonvoimakkuudesta, ja siirtymisen pimeästä valoon on oltava selvä.Lyhyt päivä - asteittainen päivän pidennysTämän tyyppisessä valo-ohjelmassa käytetään lyhyttä päivänpituutta kriittisessä 7-14 vrk iässä,jonka jälkeen päivän pituutta lisätään asteittain. Ohjelman on havaittu sopivan erityisen hyvinkukko- ja yhteiserille, jotka kasvatetaan painaviksi (yli 2 kg).48

TAULUKKO 15: LYHENNETYN VALOJAKSON OHJELMA, JOSSAPÄIVÄNPITUUTTA LISÄTÄÄN VÄHITELLEN -SOVELTUU YLI 2 KG PAINOON KASVATETTAVILLEKUKKO- TAI YHTEISERILLEIKÄ VALOJAKSO (tuntia) PIMEÄ JAKSO (tuntia)0-6 vrk 23 1*7-21 vrk 16 822-28 vrk 18 629 vrk - teurastus 23 1* Kasvun säätelyohjelman saa aloittaa ennen 7 päivän ikää vain, jos tiedetään, että linnut saavuttavattavoitepainon.Lyhyt päivä - päivän pidennys kerrallaTämän tyyppisessä valo-ohjelmassa käytetään lyhyttä päivänpituutta kriittisessä 7-14 vrk iässä, jasen jälkeen päivänpituutta pidennetään kerralla ilman siirtymävaihetta. Nämä ohjelmat ovatyksinkertaisempia toteuttaa, ja ne soveltuvat erityisesti yhteiskasvatus- ja kanaerille.TAULUKKO 16: LYHENNETYN VALOJAKSON OHJELMA -SOVELTUU ENINTÄÄN 2 KG PAINOONKASVATETTAVILLE KANAERILLEIKÄ VALOJAKSO (tuntia) PIMEÄ JAKSO (tuntia)0-6 vrk 23 1*7-21 vrk 16 8**22 vrk - teurastus 23 1* Kasvun säätelyohjelman saa aloittaa ennen 7 päivän ikää vain, jos tiedetään, että linnut saavuttavattavoitepainon.** Pimeä jakso on syytä katkaista 1 tunnin valojaksolla 7-10 vrk iässä, jos on olemassa lintujenkuivumisen vaara.Jaksoittaiset valo-ohjelmatVaikka mekanismia ei täysin tunneta, nykyinen käsitys on että broilerit hyödyntävät rehuatehokkaammin, kun niille annetaan selkeästi "aterioita" (eli ruokintajaksot ovat lyhyitä), jota seuraapidempi sulattelujakso (eli pimeä jakso). Oletettavasti säännöllisen valojen syttymisen ja sammumisenaikaansaama lisääntynyt aktiivisuus edistää jalkojen vahvistumista ja vähentää siten luokitustappioidenmäärää (esim. niveltulehdukset, rintaviat).Jaksoittaiset valo-ohjelmat ovat erityisen käyttökelpoisia, jos jalkaviat tuottavat ongelmia. Tavoitteenaon parantaa jalan laatua ilman että painonnousu kärsii. Tämä tavoite voidaan saavuttaa monellakineri ohjelmalla. Kaikki muut hoitoon liittyvät tekijät (erityisesti ravintotekijät ja hautomohygienia)on kuitenkin syytä tarkistaa, ennen kuin kokeillaan, onko jaksoittaisesta valo-ohjelmasta apua.Taulukossa 17, s. 50, on esitetty tyypillisen jaksoittaisen valo-ohjelman rakenne.49

TAULUKKO 17: JAKSOITTAINEN VALO-OHJELMA - SOVELTUU42 PÄIVÄN IÄSSÄ TEURASTETTAVILLE ERILLEIKÄ VALO/PIMEÄ VALO/PIMEÄ VALO/PIMEÄ VALO/PIMEÄ(tuntia) (tuntia) (tuntia) (tuntia)0-6 vrk 23 1*7-35 vrk 5 1 5 1 5 1 5 136-42 vrk 23 1* Kasvun säätelyohjelman saa aloittaa ennen 7 päivän ikää vain, jos tiedetään, että linnut saavuttavattavoitepainon.Jaksoittaiset valo-ohjelmat voivat vähentää lämpöstressin vaikutusta kasvatustulokseen (ks. Taulukko18). Säännöllisen valonvaihtelun aiheuttama lisääntynyt aktiivisuus johtaa pois laumassa kehittynyttälämpöä. Äärilämpötiloissa jaksoittaisen valo-ohjelman ja jaksoittaisen ruokinnan (rehua annetaanvain viileään aikaan päivästä) yhdistäminen vähentää huomattavasti lämpöstressistä johtuvaakuolleisuutta ja parantaa kasvatustulosta.✓✓✓✓✓✓✓✓✓✓TAULUKKO 18: JAKSOITTAINEN VALO-OHJELMA, JOKA VÄHENTÄÄLÄMPÖSTRESSIN VAIKUTUSTAIKÄPÄIVÄN PITUUS0-6 vrk 24 tunnin valojakso7-21 vrk 23 tuntia valoa 1 tunti pimeää22 vrk - teurastus 2 tuntia valoa / 2 tuntia pimeäätai 1 tunti valoa / 3 tuntia pimeääAvainkohdatLinnuilla on oltava rehua ja vettä saatavilla heti, kun valot syttyvät.Valojakson täytyy olla vähintään 1 tunti, jotta se stimuloisi lintuja riittävästi.Ennen valo-ohjelman käyttöönottoa on varmistettava, että linnut ovat tavoitepainoisia7 päivän iässä.Pidemmät pimeäjaksot (> 8 tuntia) on syytä katkaista yhden tunnin valojaksolla. Näin vältetäänpoikasten kuivuminen, jos vettä ei ole riittävästi saatavilla tai jos ympäristön kosteusprosenttion alhainen (< 40 %).Himmentimien avulla voidaan jäljitellä aamu- ja iltahämärää. Siirtymisen valoisasta pimeäänja päinvastoin tulee kestää 40-50 minuuttia vähintään viidessä vaiheessa.Rakennuksen on oltava valonpitävä (valonvoimakkuus < 0,4 luksia pimeän jakson aikana).Kaikilla linnuilla on oltava yhtäläinen pääsy ruokinta- ja juomalaitteille.Valojakson aikana rehua annetaan rajoittamattomasti.Linnut punnitaan vähintään 3 kertaa viikossa ja päivänpituutta säädetään tarvittaessa.Kun käytetään jaksoittaista valo-ohjelmaa, ruokinta- ja juomatilaa per lintu on lisättävä, jottakaikki linnut ehtivät syömään ja juomaan lyhyen valojakson aikana.50

Luku 4Teurastusta edeltävä hoitoTavoitteetTavoitteena on hoitaa tuotantoprosessin viimeinen vaihe siten, että broileritsiirretään teurastamoon mahdollisimman hyväkuntoisina jateurastusvaatimusten mukaisina ja samalla lintujen hyvinvoinnin varmistaen.AIHEET:Toimenpiteet ennen kiinniottoa s. 52Kiinniotto s. 53Teurastus s. 5451

Teurastusta edeltävä hoitoPERIAATTEETJotta teurastettavien broilerien laatu ei heikkenisi kiinnioton ja kuljetuksen aikana, ympäristötekijöistäja lintujen hyvinvoinnista on huolehdittava.Kun kiinniottoa edeltävät toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti, broilerien kiinniotto,siirto kasvattamosta kuljetusautoon ja kuljetus teurastamoon sujuvat tehokkaasti.Toimenpiteet ennen kiinniottoaJos kasvua on säädelty valo-ohjelman avulla, on välttämätöntä palata 23 tunnin valojaksoonviimeistään 7 päivää ennen ensimmäistä teurastuserää. Tämä varmistaa lintujen rauhallisuudenlastauksen aikana.Broilereille annetaan lisäaineetonta loppukasvatusrehua riittävän pitkään ennen teurastusta, jottalihassa ei ole kokkidiostaattijäämiä. Kokkidiostaattien valmistajien ohjeita on noudatettava.Jos laumaa harvennetaan ennen varsinaista teurastusta (osateurastus), kokkidiostaatitonta rehua onannettava pidempään ennen teurastusta.Rehunjakelu lopetetaan 8-10 tuntia ennen teurastusta mukaan lukien kiinniottoaika ja kuljetukseenkuluva aika. Jos rehunjakelu lopetetaan aikaisemmin, vesi alkaa siirtyä lihaskudoksestaruuansulatuskanavaan. Tällöin tuotos heikkenee ja ulostekontaminaation riski kasvaa.TEURASTETTAVIEN BROILERIEN MÄRÄT ULOS-TEET OVAT MERKKI SIITÄ, ETTÄ REHUN-!JAKELU ON LOPETETTU LIIAN AIKAISIN.Vehnäruokinta on lopetettava 2 päivää ennen teurastusta, jotta suolessa ei olisi enää kokonaisiajyviä teurastushetkellä.Vettä pitää olla vapaasti saatavilla mahdollisimman pitkään. Erikseen suljettavilla juomalinjoilla,karsinoinnilla ja/ja yksittäisten juoma-automaattien käytöllä voidaan varmistaa lintujen veden saantiennen kiinniottoa. Vedenjakelu lopetetaan vain niillä alueilla, joilla se on ehdottoman välttämätöntä.Vähäinen painonlasku on väistämätöntä, kun rehunjakelu loppuu ja suolensisältö tyhjenee.Painonlaskulla ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole juuri merkitystä lihapainolle (toisin sanoen tuotosparanee). On kuitenkin varmistettava, ettei rehunjakelun päättymisestä teurastukseen ole niin pitkäväli, että linnut alkavat kuivua. Jos näin käy, ei vain lintujen hyvinvointi kärsi, vaan myös teurassaantovähenee.52

✓✓✓✓✓AvainkohdatKäyttämällä lopuksi kokkidiostaatitonta rehua voidaan välttää lääkejäämät lihassa.Kiinnioton helpottamiseksi käytetään täyttä valaistusta (eli 23 tuntia valoa ja 1 tunti pimeää)viimeisten 7 päivän aikana.Kun rehunjakelu lopetetaan sopivassa vaiheessa, lintujen suolet tyhjenevät ennen kiinniottoa,mikä vähentää jätöksistä johtuvaa tartuntavaaraa kuljetuksen ja teurastuksen aikana.Vehnäruokinta lopetetaan 2 päivää ennen teurastusta.Juomalaitteet suljetaan mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa.KiinniottoKiinniotto ja käsittely aiheuttavat stressiä broilereille. Stressiä voidaan vähentää toimimalla oikeinkiinniottotilanteessa.Suurin osa teurastuksessa havaituista luokitustappioista on tapahtunut viimeisen 24 tunnin aikana,joten kiinniotto on suunniteltava huolellisesti etukäteen ja sitä on valvottava kaikissa vaiheissa.Lintuja ja koneita (keruukoneet, trukit jne) saavat käsitellä vain asianmukaisesti koulutetut ja pätevättyöntekijät. Tällöin linnut eivät tarpeettomasti rimpuile, ja ruhje-, raapimis- ja muiden vammojenmäärä jää mahdollisimman vähäiseksi.Kaikki ruokintalaitteet on nostettava päänkorkeuden yläpuolelle (>190 cm), poistettava rakennuksestatai sijoitettava muuten niin, etteivät ne ole lintujen tai työntekijöiden tiellä.Isommissa kasvattamoissa voidaan käyttää karsinoita estämään lintujen tarpeeton kasaantuminen.Karsinoinnilla voidaan myös varmistaa myöhemmin kerättävien lintujen veden saanti.Kasvattamon valaistus vähennetään minimiin, mutta valonvoimakkuuden täytyy kuitenkin riittääturvalliseen ja varovaiseen kiinniottoon. Tässä vaiheessa voidaan käyttää sinistä valoa. Parhaaseentulokseen päästää, kun lintujen annetaan rauhoittua vähän aikaa valojen himmentämisen jälkeenmahdollisimman rauhallisissa olosuhteissa.Kiinniottoverhojen käyttäminen pääovella on hyödyksi, ja niitä pitäisi käyttää ainakin päivänvalolla.Ovien availu lintujen siirron yhteydessä vaikuttaa termostaattiohjattuun ilmanvaihtoon. Ilmanvaihtoatulee seurata ja säätää huolellisesti koko kiinnioton ajan.Kiinniotettavaan broileriin tartutaan aina jaloista ja sääristä, ei koskaan reisistä. Kun koko ajanpidetään kiinni molemmista jaloista, voidaan vähentää stressiä sekä vaurioita ja vammoja, joitasyntyy linnun rimpuillessa ja pyristellessä. Linnut laitetaan varovasti kuljetuskontteihin tai -laatikoihin.Kuljetuskonttien on osoitettu aiheuttavan vähemmän stressiä ja vaurioita kuin perinteiset kuljetuslaatikot.Laatikoita tai kontteja ei saa täyttää liian täyteen. Jos lämpötila on korkea, vähennetään kussakinlaatikossa tai yksikössä olevien broilerien määrää. Kuljetusajan on oltava voimassaolevien ohjeidenja määräysten mukainen.53

JOS KULJETUSLAATIKOT/-KONTIT OVAT LIIANTÄYNNÄ, LINNUT KÄRSIVÄT KUUMUUDESTAJA STRESSISTÄ JA KUOLLEISUUS KASVAA.!Lastauksen aikana, kuljetusta odotettaessa ja eläinsuojassa on tärkeää suojata linnutympäristöolosuhteiden vaihteluilta. Ilmanvaihtoa, ylimääräistä lämmitystä ja/tai tuuletusta voidaankäyttää tarvittaessa. Kuljetusautot on suunniteltava niin, että linnut ovat suojassa sään vaihteluilta.Linnut kärsivät vähiten stressistä ilmastoiduissa kuljetusajoneuvoissa.✓✓✓✓AvainkohdatKiinniotto- ja käsittelymenetelmiä tulee valvoa huolellisesti, jotta linnut vahingoittuisivatmahdollisimman vähän.Kaikki esteet, mm. ruokinta- ja juomalaitteet, on poistettava tai nostettava riittävän korkealleennen kuin lintuja ryhdytään ottamaan kiinni. Isoissa kasvattamoissa voidaan kasautumisenaiheuttamat vammat välttää käyttämällä karsinoita.Valonvoimakkuutta vähennetään ennen kiinniottoa, jotta linnut olisivat rauhallisia ja niilleaiheutuisi mahdollisimman vähän stressiä ja vahinkoja.Lintujen määrään kuljetuslaatikoissa/-konteissa vaikuttavat lintujen paino ja ympäristönlämpötila.TeurastusJotta saadaan tuotettua mahdollisimman suuri määrä korkealaatuisia ja tuottoisia ruhoja, kasvatusjateurastusprosessien tulee liittyä saumattomasti toisiinsa. Tehokas teurastusprosessi edellyttäähuolellista suunnittelua sekä kasvatustilan ja teurastamon yhteydenpitoa. Lintujen hoito kasvatustilallavaikuttaa niiden tehokkaaseen tappamiseen, verenlaskuun ja höyhenten poistoon.Jotta ruhovauriot ja luokitustappiot pysyisivät mahdollisimman vähäisinä, on kiinnitettävä erityistähuomiota kuivikkeiden laatuun, eläintiheyteen, rehunjakelun lopettamisen ajankohtaan,kiinniottomenetelmiin sekä kuljetus- ja säilytysaikoihin.RUNSAAT RUHOVAURIOT VOIVAT OLLAMERKKI KASVATUSTILALLA VALLITSEVISTAONGELMISTA.!54✓✓✓AvainkohdatNiveltulehdusten ja muiden ruhon laatuun vaikuttavien ongelmien välttämiseksi kuivikkeidenlaadusta, määrästä ja kunnosta on huolehdittava.Raapimisvauriot voivat lisääntyä, jos eläintiheys on korkea tai jos ruokinta- ja juomatilaa onliian vähän silloin, kun lintujen kasvua säädellään valo- tai rehuohjelman avulla.Kuljetus- ja säilytysaikojen täytyy olla mahdollisimman lyhyet, jotta linnut eivät stressaannutai kuivu.

Luku 5RuokintaTavoitteetTavoitteena on antaa linnuille ravintosisällöltään tasapainoista rehua, jokavastaa broilerin ravitsemuksellisia tarpeita kaikissa kehitys- jatuotantovaiheissa ja jolla saadaan aikaan optimaalinen kasvu, rehuhyötysuhdeja tuottavuus lintujen hyvinvoinnista tinkimättä.AIHEET:Ravintoainesuositukset s. 56Ravintoaineiden saanti s. 57Rehun ja raaka-aineiden laatu s. 63Vitamiini- ja kivennäisainelisät s. 64Rasvojen lähteet s. 65Rehun valmistus ja rehumuoto s. 66Vehnäruokinta s. 6755

RuokintaPERIAATTEETRehu muodostaa merkittävän osan broilerin tuotantokustannuksista. On siis aina varmistettava, ettäkäytettävä rehuseos on ravintoainesuositusten mukaista ja korkealaatuista.Broilerirehun on oltava koostumukseltaan sellaista, että linnut saavat sopivassa suhteessa energiaaja valkuaisaineita sekä aminohappoja, kivennäisaineita, vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja,jotka yhdessä mahdollistavat optimaalisen kasvun ja tuotantotuloksen. Muut tekijät, esim. eläintiheysja tautitilanne, saattavat hidastaa painon nousua ja heikentää rehuhyötysuhdetta, mikä on huomiotavarehun koostumusta suunniteltaessa.BROILERILAUMAT REAGOIVAT PAREMPAANREHUUN VAIN, JOS RAVINTOAINEIDENSAANTI (EIKÄ MIKÄÄN MUU HOITOONLIITTYVÄ TEKIJÄ) ON RAJOITTAVA TEKIJÄ.!Tässä luvussa esitetyt rehusuositukset mahdollistavat hyvän tuotantotuloksen terveillä eläimilläedellyttäen, että lintujen hoidossa noudatetaan tämän käsikirjan ohjeita.Markkinatilanne, tuotteen arvo ja paikallinen raaka-aineiden saatavuus on otettava huomioon rehunvalmistuksessa siten, että rehu on käytössä taloudellista ja täyttää lintujen ravitsemuksellisetvaatimukset. Teuraslintuihin kohdistuu myös paikallisesti vaihtelevia vaatimuksia (esim. ruhon nahanväri), jotka vaikuttava rehun koostumukseen.Tässä käsikirjassa on annettu ohjeelliset rehusuositukset yhteiseriä ja erikseen kasvatettavia kukkojakanalaumoja varten. Jos paikalliset olosuhteet ovat poikkeavat tai jos tuotantotilanne on muutenjotenkin erikoinen, on syytä neuvotella Ross Breedersin teknisen osaston ja/tai rehutehtaan kanssa.RavintoainesuosituksetBroilerirehun koostumuksen suunnittelussa on otettava huomion seuraavat tekijät:• raaka-aineiden saatavuus ja hinta• elopaino teurastettaessa• teurastusikä• tuotos ja teurasruhon laatu• markkinoiden vaatimukset (nahan väri)• kukkojen ja kanojen erilliskasvatusTaulukoissa 28-32 (Liite 2, s. 91-95), on esitetty ravintoainesuositukset seuraavia tuotantotilanteitavarten:56

Yhteiserä tai kanalauma; teurastuspaino 1,6 - 1,8 kg - Liite 2, Taulukko 28Yhteiserä; teurastuspaino 2,3 - 2,5 kg - Liite 2, Taulukko 29Kukkolauma; teurastuspaino 3,0 kg - Liite 2, Taulukko 30Erilliskasvatus - kukkorehut - Liite 2, Taulukko 31Erilliskasvatus - kanarehut - Liite 2, Taulukko 32Ravintoaineiden saantiEnergiaBroilerirehujen oikea energiapitoisuus määräytyy ensisijaisesti taloudellisin perustein. Käytännössäenergiatasoon vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten rehun raaka-aineiden saatavuus jarehutehtaan rajoitukset.Perinteisesti rehun energiasisältö on ilmaistu typpikorjatun näennäisen muuntokelpoisen energian(AMEn) pitoisuutena. Tästä energiasisällön ilmaisutavasta on saatavana runsaasti tietoa. Nuorillapoikasilla joidenkin raaka-aineiden (erityisesti rasvojen) AMEn-arvo on matalampi kuin aikuisillalinnuilla. Startti- ja kasvatusrehun koostumuksen onkin perustuttava poikasia koskeviin AMEnarvoihineikä aikuisia lintuja koskeviin tietoihin. Taulukossa 33 (Liite 2, s. 96-97) on esitetty joidenkinrehun raaka-aineiden energiasisällöt erikseen poikasille ja aikuisille linnuille. Ne erot, joitamuuntokelpoisen energian käytössä on, kun energia saadaan eri ainesosista (rasva, valkuaisainetai hiilihydraatti) ja käytetään eri aineenvaihdunnallisiin tarkoituksiin, eivät haittaa, jos käytetäänns. nettoenergiajärjestelmää ilmaisemaan rehun energiasisältöä. Tällaisten uusien energiasisällönlaskutapojen käyttö parantaa broilerintuotannon yhdenmukaisuutta ja ennustettavuutta.Arvioitaessa rehun energiasisältöä pitää erottaa toisistaan rehun ravintoainetiheys ja energiamäärä.Molemmat ilmaistaan energian yksikköinä, mutta ravintoainetiheyden osalta on muistettava, ettäravintoaine:energia-suhteen tulee pysyä vakiona kun energiamäärä vaihtelee. Rehun ravintoainetiheys- ei niinkään energiapitoisuus - on broilerintuotannossa määräävä tekijä.Käytännössä broilerirehun energiapitoisuus riippuu rehussa olevan rasvan määrästä. Rakeiseenrehuun rasvaa ei voi lisätä rajattomasti ilman että rakeiden laatu kärsii. Rasvan sulavuuden ja rehunmuiden ainesosien keskinäisen vaikutussuhteet ovat ilmeisen monimutkaiset, mikä myös osaltaanrajoittaa rasvan käyttöä energialähteenä. Vehnästä, ohrasta tai rukiista saatavat liukoiset, eitärkkelysperäisetpolysakkaridit heikentävät rasvan sulavuutta, erityisesti jos käytetään tyydyttyneitärasvoja. Maissipohjaisessa rehussa sulavuusongelma ei ole niin suuri. Sulavuutta voidaan parantaalisäämällä rehuun entsyymejä, orgaanisia happoja tai muita suolen mikrobikasvustoa muuttavialisäaineita.Taulukoissa 28-32 (Liite 2, s. 91-95) esitetyt broilerirehujen energiapitoisuudet ovat ohjeellisia,eivätkä kerro suoranaisesti lintujen tarpeesta. Taloudellisesti kannattavin energiataso määräytyypaikallisten olosuhteiden mukaisesti. Jos energiamäärää muutetaan, myös ravintoainemäärät ontarkistettava, jotta rehun ravintoainetiheys säilyy muuttumattomana.57

✓✓✓AvainkohdatRehun energiamäärä ja ravintoainetiheys on erotettava toisistaan.Nuorille broilereille annettavan rehun koostumuksen on perustuttava poikasia, ei aikuisialintuja koskeviin AMEn-arvoihin.Jos rehun sulavuudessa havaitaan ongelmia, voidaan rehuun lisätä entsyymejä, orgaanisiahappoja tai muita lisäaineita.RASVAN SULAVUUS HEIKKENEE, JOS REHUSSAON VEHNÄSTÄ, OHRASTA, RUKIISTA TAIDURRASTA PERÄISIN OLEVIA LIUKOISIAEI-TÄRKKELYSPERÄISIÄ POLYSAKKARIDEJA.!Proteiini ja aminohapotRehun valkuaisainepitoisuuden tulee olla riittävä, jotta varmistetaan kaikkien välttämättömien jaei-välttämättömien aminohappojen saanti. Tarvittava raakaproteiinitaso vaihtelee riippuen saatavillaolevista rehuraaka-aineista.On suositeltavaa käyttää mahdollisimman hyvälaatuisia valkuaisaineen lähteitä. Erityisen tärkeäätämä on, jos linnut altistuvat lämpöstressille. Heikkolaatuinen tai tasapainoton proteiini voi aiheuttaaaineenvaihdunnallista stressiä. Valkuaisaineen poistuminen elimistöstä kuluttaa energiaa, jaseurauksena voi olla myös kuivikkeiden kostuminen. Raaka-aineiden saatavuus ja hinta vaikuttavatluonnollisesti valkuaisaineen lähteen valintaan. Tässä käsikirjassa annetut proteiinisuositukset ovatohjeellisia.Taulukoissa 28-32 (Liite 2, s. 91-95) on annettu suositukset niiden 8 aminohapon osalta, joidenmäärä rehussa voi olla kasvua rajoittava tekijä. Rehun on oltava koostumukseltaan sellaista, ettäaminohappojen määrät ovat suositusten mukaiset, kun raakavalkuaisen määrä on oikea. Taulukoissaon annettu sekä kokonaismäärät että käyttökelpoisen aminohapon määrä. Taulukossa 33 (Liite 2,s. 96-97) on esitetty joidenkin tavallisten raaka-aineiden ravintoainepitoisuudet.Rehussa olevien aminohappojen määrä on suhteutettava energiapitoisuuteen. Edellä käsiteltiinravintoainetiheyden merkitystä (ks. Ravintoaineiden saanti, Energia, s. 57). Jos on taloudellisistasyistä tarpeen muuttaa aminohappo:energia-suhdetta, määritellään ensin käyttökelpoisen lysiininja energian suhde. Muiden aminohappojen määrä voidaan sitten laskea "ihanneproteiinissa" olevienaminohappojen suhdelukujen perusteella (ks. Taulukko 19, s. 59).58

TAULUKKO 19: KÄYTTÖKELPOISTEN AMINOHAPPOJEN SUHDELUVUT"IHANNEPROTEIINISSA"AMINOHAPPO Starttirehu Kasvatusrehu LoppurehuArginiini 111 113 115Isoleusiini 68 69 70Lysiini 100 100 100Metioniini 38 40 42Metioniini + kystiini 70 74 78Treoniini 63 65 67Tryptofaani 18 17 18Taulukossa 19 annettu arginiinin ja lysiinin suhde vastaa kasvuvaatimuksia. Korkeampi arginiini:lysiinisuhdesaattaa suojata lintuja lämpöstressiä, askiittia ja bakteeritulehduksia vastaan.✓✓AvainkohdatKun broilerirehun koostumusta suunnitellaan, aminohappojen määrät on laskettava suhteessamuihin rehunkulutukseen vaikuttaviin tekijöihin (rehun energiataso, rehunkulutusta rajoittavatohjelmat).Valkuaisainelähteen tulee olla hyvälaatuinen, erityisesti jos lämpöstressin mahdollisuus ontodennäköinen.HEIKKOLAATUISET PROTEIINIT VOIVAT AIHEUT-TAA AINEENVAIHDUNNALLISTA STRESSIÄ.NIIDEN POISTUMINEN ELIMISTÖSTÄKULUTTAA ENERGIAA, JA SEURAUKSENA VOIOLLA KUIVIKKEIDEN KOSTUMINEN.!Tärkeimmät kivennäisaineetBroilerien nopeakasvuisuuden vuoksi kivennäisaineiden oikean määrän ja tasapainoisen suhteenmerkitys on suuri. Tärkeimpiä kivennäisaineita ovat kalsium, fosfori, natrium, kalium ja kloridi.Kalsium: Rehun kalsiumtaso vaikuttaa broilerien kasvuun, rehuhyötysuhteeseen, luuston kehitykseen,jalkojen terveydentilaan ja immuunijärjestelmään. Rehun kalsiumtaso täytyy tasapainottaa siten,että se vaikuttaa keskimäärin optimaalisesti kaikkiin näihin ominaisuuksiin.Monissa maissa on siirrytty yleisesti käyttämään vain kasviperäisiä broilerirehuja, mikä nostaarehusta saatavan fytiinin määrää. Broilerirehun korkea fytiinitaso voi vaikuttaa haitallisesti kalsiuminkäyttökelpoisuuteen. Myös vapaat rasvahapot heikentävät kalsiumin käyttökelpoisuutta.59

FYTIININ JA VAPAIDEN RASVAHAPPOJENKORKEA TASO HEIKENTÄÄ BROILERIREHUNKALSIUMIN KÄYTTÖKELPOISUUTTA.!Fosfori: Siipikarjan ruokinnassa käyttökelpoisen fosforin tasoa on vaikea määritellä. Taulukossa 33(Liite 2, s. 96-97) on esitetty joidenkin tavallisten raaka-aineiden sisältämän käyttökelpoisen fosforinmäärä. On tärkeää, että käyttökelpoisen fosforin määrän ja lintujen ravitsemuksellisten tarpeidenilmaisemiseen käytetään vertailukelpoisia tietoja.Kasviperäisissä rehun ainesosissa olevan fosforin käyttökelpoisuutta voidaan parantaa käyttämälläfytaasientsyymejä. Entsyymien käytöstä on yleensäkin hyötyä broilerintuotannossa. Fytiininentsymaattinen pilkkominen parantaa kalsiumin ja muiden kivennäisaineiden käyttökelpoisuutta.Natrium, kalium ja kloridi: Rehun natrium- ja kloriditaso on ehdottomasti pidettävä suositustenmukaisena (ks. Liite 2, Taulukot 28-32, s. 91-95). Erityisesti kloridin määrää on tarkkailtava käyttäennatriumbikarbonaattia ja natriumkloridia. Rehun valmistuksessa on muistettava, että kloridia saadaanmyös esim. lysiinihydrokloridista ja koliinikloridista. Käytännössä rehuvalmisteiden kaliumtasotusein ylittävät taulukoissa 28-32 annetut suositukset, mutta sillä ei ilmeisesti ole merkitystä edellyttäen,että elektrolyyttitasapaino (kationi:anioni-suhde) säilyy oikeana.Kaliumin ja kloridin määrää rehussa on tarkkailtava erityisesti lämpöstressitilanteessa.Elektrolyyttitasapaino on tärkeä broilereille. Jos rehussa on kaliumia noin 7 g/kg ja natrium- jakloridimäärät ovat suositusten mukaiset, elektrolyyttitasapainoksi (natrium + kalium - kloridi) saadaannoin 210 mEq/kg, mikä on tyydyttävä. Kuten jo todettiin, tärkeintä on huolehtia oikeasta kloriditasosta.Tutkimusten mukaan saattaa olla aiheellista ottaa huomioon myös käyttökelpoisen kalsiumin jamagnesiumin (kationeja) sekä sulfaatin ja fosfaatin (anioneja) määrät, jos halutaan saadamahdollisimman kattava kuva lintujen elektrolyyttitasapainosta.✓✓✓✓AvainkohdatKivennäisaineiden määrän on oltava oikealla tasolla, jotta ne vastaavat kasvavan linnuntarpeita ja epätasapainosta johtuvat haittavaikutukset voidaan välttää.Kalsiumin käyttökelpoisuuden määrittelyssä on otettava huomioon fytiinin ja vapaidenrasvahappojen vaikutus.Käyttökelpoisen fosforin määrä rehun ainesosissa ja linnun tarve on ilmaistava samoin yksiköin.Käyttämällä sekä natriumkloridia että -bikarbonaattia rehun ainesosina voidaan kloriditasosäätää tarkasti.60

HivenaineetNäiden ravintoaineiden osalta suositellaan tavanomaisia lisäyksiä. On huolehdittava siitä, ettäesiseoksessa on kutakin kivennäisainetta sopivassa muodossa. Tutkimukset viittaavat siihen, ettäsinkin ja seleenin lisääminen voi parantaa broilerin höyhenpuvun muodostumista ja immuunivastetta.VitamiinitVitamiinien lisäystarve riippuu käytettävistä rehun raaka-aineista ja valmistustavasta sekä paikallisistaolosuhteista. Yksi merkittävä tekijä on rehussa käytettävä viljatyyppi. A-vitamiinin, nikotiinihapon,pantoteenihapon, pyridoksiinin (B6) ja biotiinin osalta onkin annettu erilliset suositukset maissijavehnäpohjaisille rehulle.Koliinisuositus on annettu valmiin rehun vähimmäismääränä, ei esiseoksen osana.C-vitamiinilla voi olla vaikutusta lämpöstressin vähentämisessä.Useissa tilanteissa (esim. stressi, taudit) linnuille voi olla hyötyä korkeammista vitamiinitasoistakuin mitä on annettu taulukoissa 28-32 (Liite 2, s. 91-95). Vitamiinien lisäyksen rehuun tai veteentäytyy aina perustua paikalliseen asiantuntemukseen ja kokemukseen. Yleensä tulisi pyrkiämieluummin stressitekijöiden poistamiseen tai vähentämiseen pitkäaikaisen vitamiinilisän käytönsijasta.E-vitamiinin käytössä on otettava huomioon taloudelliset seikat. E-vitamiini on yksi kalleimmistavitamiineista, mutta koska sillä on niin monta biologista tehtävää, taloudellisesti optimaalisen tasonmäärittely voi olla vaikeaa. Broileruntuvikkojen ravitsemuksellinen E-vitamiinin perustarve on10-15 mg/kg. Lisäyksen määrä riippuu rehun rasvapitoisuudesta ja -tyypistä, seleenitasosta sekäpro- ja antioksidanttien määrästä. Rehun lämpökäsittely voi tuhota jopa 20 % E-vitamiinista.Immuunivasteen ja broilerin lihan varastointi-iän on havaittu paranevan, kun E-vitamiinin taso onkorkea, jopa 300 mg/kg. Taulukoissa 28-32 esitetyt vitamiinitasot soveltuvat terveiden broilerienhoitoon normaaliolosuhteissa, mutta joissakin tilanteissa (esim. tautien puhjetessa) voi olla perusteltuanostaa E-vitamiinin tasoa.✓✓AvainkohdatKoliinin kokonaismäärää on tarkkailtava ottaen huomioon eri raaka-aineiden vaikutus.Koliinikloridia tulee välttää vitamiinilisissä.On parempi pyrkiä stressitekijöiden poistamiseen tai vähentämiseen kuin lisätä jatkuvastivitamiineja rehuun.61

Ei-ravintoaineet rehussaRehun mukana linnuille voidaan antaa myös muita kuin ravintoaineita, esim. lääkkeitä. Näistäei-ravitsemuksellisista lisäaineista ei voida esittää täydellistä luetteloa, eikä Ross Breeders suositteleminkään erityisen tuotteen käyttöä. Seuraavassa on käsitelty tärkeimpiä broilerirehuun lisättäviälisäaineita. Tuotteiden käytössä on noudatettava paikallisia lakeja ja määräyksiä.Entsyymit: Yhä useammat tutkimukset viittaavat siihen, että rehuun lisättävät entsyymit vaikuttavatosittain muuttamalla suolen mikrobikasvustoa suotuisaan suuntaan. Entsyymit, antibioottisetkasvunedistäjät ja yhdisteet, joita entsyymi muuttaa (esim. liukoiset, ei-tärkkelysperäiset polysakkaridit),vaikuttavat toinen toisiinsa monimutkaisella tavalla. Broilerien ruokinnan onnistuminen edellyttäänäiden vaikutusten hallintaa, erityisestä jos käytetään vehnää pääasiallisena viljatuotteena.Käyttämällä hiilihydraasientsyymejä voidaan ohran osuutta nostaa. Nämä entsyymit ovat taloudellisestikannattavia myös vehnäpohjaisissa rehuissa. Entsyymejä on saatavana myös maissi-soija-rehujavarten. Fytaasientsyymejä voidaan käyttää parantamaan fytiinifosforin käyttökelpoisuutta.Broilerirehujen lämpökäsittely, joka on yleistymässä, heikentää entsyymien toimintaa. Lämpökäsittelynhaittavaikutukset voidaan välttää, jos entsyymi ruiskutetaan rehuun vasta valmistuksen loppuvaiheessa.Lääkkeet ja ennaltaehkäisevä lääkitys: Linnuille voidaan antaa erilaisia lääkeaineita (esim.kokkidiostaatteja ja antibiootteja) rehuun sekoitettuina. Lääkeaineiden käytön tulee tapahtuaeläinlääkärin valvonnassa ja paikallisia määräyksiä noudattaen.Antiobioottiset kasvua tai ruuansulatusta edistävät aineet: Näiden tuotteiden käyttö on vähenemässä,mutta edelleen niitä käytetään runsaasti eri puolilla maailmaa. Viime aikoina kehitetyille tuotteilleon tyypillistä, että ne vaikuttavat vain ruuansulatuskanavassa eivätkä imeydy elimistöön. Niidenvaikutustapa on monimutkainen, mutta tavallisesti siihen liittyy suolen mikrobikasvuston muutos,joka muuttaa edelleen ravintoaineiden hyödyntämistä. Kasvua ja ruuansulatusta edistävät aineetja rehun ainesosat vaikuttavat toisiinsa. Tuotteet ovat todennäköisesti tehokkaimpia - ja niidenmerkitys on suurin - kun käytetään vehnä- tai ohrapohjaisia rehuja tai muita liukoisten, eitärkkelysperäistenpolysakkaridien lähteitä. (Ks. Ross Tech 99/37, Antibiotic Growth Promoters.)Probiootit: Probiooteilla tarkoitetaan ruuansulatuskanavaan tuotavia eläviä mikrobeja, jotka edistävätpysyvän hyödyllisen mikrobikasvuston kehittymistä.Prebiootit: Prebiootit ovat aineita, jotka edistävät hyödyllisten pieneliöiden kasvua linnunruuansulatuskanavassa haitallisten pieneliöiden kustannuksella. Oligosakkaridit ovat tällä hetkelläsuurin tuoteryhmä.Orgaaniset hapot: Happojen lisääminen rehuun on tulossa yhä tärkeämmäksi broilerintuotannossa.Orgaaniset hapot vähentävät rehun bakteerikontaminaatiota (esim. lämpökäsittelyn jälkeen) ja needistävät hyödyllisen mikrobikasvuston kehittymistä linnun ruuansulatuskanavassa.Absorboivat aineet: Absorboivia aineita käytetään erityisesti mykotoksiinien imeyttämiseen. Niilläsaattaa olla myös yleisemmin suotuisa vaikutus lintujen terveyteen ja ravintoaineiden imeytymiseen.Absorboivia aineita ovat erilaiset savi-, hiili- ja patentoidut tuotteet.Antioksidantit: Antioksidantit voivat ehkäistä merkittävällä tavalla ravintoaineiden häviämistäbroilerirehuissa. Suojaava vaikutus koskee erityisesti kalajauhoa ja rasvoja. Antioksidantteja kannattaa62

käyttää vitamiiniseosten suojaamiseen, jos varastointiajat ja -olosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset.Antioksidantteja voidaan lisäksi lisätä valmiiseen rehuun, jos pitkäaikaista varastointia tai huonojasäilytysolosuhteita ei voida välttää.Homeenestoaineet: Homeenestoainetta voidaan lisätä saastuneeseen raaka-aineeseen tai valmiiseenrehuun sienikasvun ja mykotoksiinien vähentämiseksi. Vilja- ja kasviperäisiin raaka-aineisiin tuleehelposti sienikasvustoja, kun niitä säilytetään kuumissa ja kosteissa olosuhteissa. Tällöin voi kehittyämykotoksiineja, jotka saastumisen asteesta riippuen voivat hidastaa kasvunopeutta ja heikentäärehuhyötysuhdetta sekä heikentää kuivikkeiden laatua, mikä taas lisää luokitustappioiden määrää.Lisäainetta käytettäessä on noudatettava valmistajan suosituksia, sillä liian suuri määrä voi vaikuttaarehun makuun.Rakeistuksen apuaineet. Rakeistetun rehun rakeiden kovuutta voidaan parantaa käyttämälläsideaineita. Sideaineita (esim. hemiselluloosa, bentoniitti, guarkumi) voidaan lisätä rehuun korkeintaan2,5 %.Muita broilerintuotannossa mahdollisesti käytettäviä aineita ovat esimerkiksi eteeriset öljyt, nukleotiditja erityiset kasviuutteet.Rehun ja raaka-aineiden laatuKaikkien broilerirehun raaka-aineiden tulee olla korkealaatuisia ja tuoreita. Jos käytetään heikkolaatuisiaraaka-aineita, lintujen täytyy hajottaa ja poistaa elimistöstä käyttökelvottomat ravintoaineet, mikäkuluttaa energiaa ja aiheuttaa aineenvaihdunnallista stressiä. Käyttökelvottomat ainesosat vaikuttavattavallisesti haitallisesti tuotantotasoon, vaikka niiden määrät olisivat pieniäkin. Raaka-aineidenpitkäaikainen varastointi voi johtaa pilaantumistuotteiden syntymiseen, jotka heikentävät rehunkulutustatai vaikuttavat muuten haitallisesti tuotantotasoon.REHUN RAAKA-AINEIDEN PITKÄAIKAINENVARASTOINTI VOI SAADA AIKAANPILAANTUMISTUOTTEITA, JOTKAVAIKUTTAVAT HAITALLISESTI TUOTANTOON.!Markkinatilanteesta ja hinnoista johtuen raaka-aineiden tuoreudesta ei aina ole varmuutta.Broilerintuotannossa voidaan menestyksellisesti käyttää hyvinkin erilaisia raaka-aineita edellyttäen,että laadunvarmistuksesta huolehditaan ja käytetään asianmukaisia rehunvalmistusmenetelmiä.Raaka-aineiden ravintoarvo vaihtelee rehunvalmistusmenetelmästä, ilmastosta ja vuodenajastariippuen. Rehun koostumuksen tulee soveltua maantieteelliselle kasvatusalueelle, ja rutiinitarkastuksinja kemiallisin analyysein on varmistettava, että kaikki raaka-aineet ovat puhtaita (eli niissä ei oleesim. salmonellaa tai mykotoksiineja). Taulukossa 33 (Liite 2, s. 96-97) on esitetty suuntaa-antaviatietoja eri raaka-aineiden ravintosisällöistä, joita voidaan käyttää rehun koostumuksen suunnittelunpohjana. Paikallisesti saatavilla olevien raaka-aineiden tiedot ovat kuitenkin ensisijaisia.Taulukkoon 34 (Liite 2, s. 98) on koottu raaka-aineiden laatuun vaikuttavia tekijöitä. Rehunlaadunvalvonnan menetelmien kehittämistä ja käyttöä ei varsinaisesti käsitellä tässä käsikirjassa,mutta ne ovat tärkeitä broilerin tuotannossa huomioon otettavia asioita.63

Vaikka valittaisiin kaikkein edullisimmat raaka-aineet, niiden tulee olla broilereille sopivia. Ylärajaton asetettava erityisesti sellaisille ainesosille, joiden suurina määrinä tiedetään aiheuttavan ongelmia(esim. tapioka, vähäproteiininen soija). Taulukossa 35 (Liite 2, s. 99) on annettu joitakin yleisiäraaka-aineita koskevia raja-arvoja. Annettujen raja-arvojen ylittämistä on vältettävä, jos suinkinmahdollista. Käyttämällä useita keskenään vaihdettavissa olevissa raaka-aineita voidaan välttääriippuvaisuus yhdestä raaka-aineesta. Mitä enemmän rehun valmistuksessa ollaan riippuvaisiayhdestä raaka-aineesta, sitä suurempi on tehokkaan laadunvarmistuksen merkitys.REHUN RAAKA-AINEIDEN HEIKKOLAADUNVARMISTUS ON YLEINEN SYYERILAISIIN BROILERINTUOTANNONONGELMIIN.!✓✓✓AvainkohdatBroilerirehun valmistuksessa on käytettävä hyvälaatuisia ja tuoreita raaka-aineita.Paikallisesti hyvin saatavilla olevia raaka-aineita on käytettävä mahdollisimman paljon.Tunnetusti ongelmia aiheuttavien raaka-aineiden suositeltuja ylärajoja ei pidä ylittää.Vitamiini- ja kivennäisainelisätTaulukoissa 28-32 (Liite 2, s. 91-95) on esitetty rehuihin lisättäviä vitamiineja ja hivenaineita koskevatyleiset suositukset. Toisinaan olosuhteet (esim. jonkin taudin puhkeaminen) saattavat vaatia suurempiavitamiinimääriä. Lisääntynyt vitamiinien tarve on edullisinta tyydyttää käyttämällä vesiliukoisiavitamiinituotteita.Ross Breeders Ltd ei suosittele vitamiiniseoksen poistamista lintujen kasvukauden loppupuolellalintujen hyvinvoinnin vuoksi. On kuitenkin huomattava, että useissa maissa menetellään näin, jailmeisesti siitä ei synny merkittävää taloudellista tappiota.Käytännössä on vitamiineja lisättäessä otettava huomioon vitamiiniseoksen valmistuksen ja rehunjakelun välillä tapahtuva todennäköinen vitamiinihäviö. Vitamiinin häviämiseen vaikuttavia tekijöitäovat käytettävä vitamiinituote, varastointiaika sekä olosuhteet vitamiiniseoksen ja rehun käsittelyneri vaiheissa. Hapettumisesta johtuvan häviämisen estämiseksi on suositeltavaa käyttää erillisiävitamiini- ja kivennäisainelisiä ja jättää koliinikloridi niistä pois. Varastotilan tulee olla viileä, kuivaja pimeä, jolloin hapettumisen vaara pienenee, ja varaston kierrosta on huolehdittava. Antioksidanttienlisäämistä seoksiin suositellaan. Taulukossa 36 (Liite 2, s. 100) on esitetty, miten paljon vitamiinejatodennäköisesti broilerirehusta häviää erilaisissa olosuhteissa. Vitamiinien hävikki on suurempi,jos rehu hygieenisyys- ja turvallisuussyistä lämpökäsitellään.64

Kivennäisseosten osalta on kiinnitettävä huomiota käytettävien suolojen valintaan. Kivennäisaineensaatavuus ja suolojen muiden ionien aineenvaihdunnalliset vaikutukset vaikuttavat valintaan. Sekävitamiini- että kivennäisseoksen anionisisältö on aina otettava huomioon, kun lasketaan valmiinrehun ionitasapainoa.✓✓✓AvainkohdatVitamiini- ja kivennäisseokset on säilytettävä viileässä ja pimeässä valmistuksen ja rehunjakelun välisen ajan eikä varastointiaika saa olla liian pitkä. Lisäyksen määrää laskettaessaon otettava huomioon varastointiajan hävikki.Vitamiiniseoksiin kannattaa lisätä antioksidanttia.Sekä vitamiinien että kivennäisten osuus on otettava huomioon, kun lasketaan valmiin rehunanionipitoisuutta (esim. kloridi)REHUN VALMISTUKSEN YHTEYDESSÄTAPAHTUVA VITAMIINIEN HÄVIÄMINEN ONOTETTAVA HUOMIOON ERITYISESTI, JOSBROILERIREHU TURVALLISUUSSYISTÄLÄMPÖKÄSITELLÄÄN.HAPETTUMISESTA JOHTUVA HÄVIÄMINENON YLEISTÄ, JOS VITAMIINIT JAKIVENNÄISET YHDISTETÄÄN SAMAANSEOKSEEN JA SIIHEN LISÄTÄÄNKOLIINIKLORIDIA.!!Rasvojen lähteetRehuseokseen voidaan lisätä joko eläin- tai kasviperäisiä rasvoja. Eläinrasvoissa, esim. talissa, onenemmän tyydyttyneitä rasvahappoja, jotka sulavat huonommin, erityisesti untuvikkojen vieläkehittymättömässä ruuansulatusjärjestelmässä. Startti- ja kasvatusrehuihin suositellaan rasvasekoituksia,joissa tyydyttymättömiä rasvoja on enemmän, esim.60 % soijaöljy20 % pehmeäöljysekoitus20 % tali (aste 4)Loppurehussa ei tällainen rasvasekoitus ole suositeltava, sillä tyydyttymättömien rasvojen suuriosuus vaikuttaa haitallisesti teurasruhojen rasvaisuuteen ja varastointilaatuun. Loppurehunrasvasekoituksissa pitäisi olla enemmän kovia rasvoja, esim.30 % soijaöljy20 % palmu(happo)öljy50 % tali (aste 4)65

TAULUKKO 20: REHUSSA KÄYTETTÄVIEN RASVOJEN LAATUVAATIMUKSETOMINAISUUSKosteus, epäpuhtaudet ja saippuoitumattomat aineet enintään 5 %Monomeeriset rasvahapot vähintään 92 %Eluoitumattomat aineet enintään 8 %Vapaat rasvahapot enintään 50 %Hapettuneet rasvahapot enintään 2 %AntioksidanttisisältyyTorjunta-ainejäämätvalvonnassaTaudinaiheuttajatvalvonnassaELÄINRASVOJA EI PIDÄ KIERRÄTTÄÄ, ELLEITAUDINAIHEUTTAJIEN VALVONTA OLERIITTÄVÄN TEHOKASTA.TYYDYTTYMÄTTÖMIEN RASVOJEN SUURIMÄÄRÄ VAIKUTTAA HAITALLISESTITEURASRUHOJEN RASVAISUUTEEN JAVARASTOINTILAATUUN.!!✓AvainkohdatStartti- ja kasvatusrehussa on käytettävä rasvasekoituksia, joissa on runsaasti tyydyttymättömiärasvoja.Rehunvalmistus ja rehumuotoBroilerien kasvun edistämiseksi ja rehuhyötysuhteen parantamiseksi starttirehu kannattaa antaamureena ja kasvatus- ja loppurehu rakeistettuna. Tutkimuksissa on havaittu, että rakeistusprosessissatapahtuva "kypsentäminen" edistää ravintoaineiden hyödyntämistä ja vähentää mikrobien määrää.Raerehun myönteinen vaikutus tuotantoon selittyy suurelta osin sillä, että linnut käyttävät syömiseenvähemmän energiaa. Rehun valmistuksessa on noudatettava suurta huolellisuutta. Jos rehulämpökäsitellään hygieenisyys- ja turvallisuussyistä, on otettava huomioon kuumentamisesta johtuvavalkuaisaineiden ja vitamiinien tuhoutuminen. Lämpökäsittelyn seurauksena voi olla myöskuivikkeiden kostuminen.REHUN LÄMPÖKÄSITTELY VOI LISÄTÄKUIVIKKEIDEN KOSTUMISEEN LIITTYVIINONGELMIA.!Rakeistuksen helpottamiseksi sekoittajaan voidaan lisätä 0,5-1,0 % rasvaa. Loput lisärasvastaruiskutetaan valmiiden rakeiden päälle, jolloin rehun energia-arvo kasvaa ilman, että rakeidenkovuus tai murenemattomuus kärsii. Rakeiden kovuutta voi parantaa käyttämällä tiettyjä raakaaineita,esim. vehnää. Jos rakeet ovat heikkolaatuisia, voidaan käyttää lisäksi sideaineita.66

Oikea rehun muoto ja raekoko ovat tärkeitä tekijöitä, jos broilerien kasvupotentiaali halutaan täysinhyödyntää. (Ks. Taulukko 21.)✓✓TAULUKKO 21: ERI-IKÄISTEN BROILERIEN REHUN MUOTOIKÄREHUN MUOTO JA RAEKOKO0-10 vrk seulottu murerehu11-28 vrk 2-3 mm raerehu28 vrk - teurastus 3 mm raerehuIlman rehun rakeistamistakin on mahdollista saavuttaa hyvät tuotantotulokset, erityisesti jos käytetäänmaissia pääasiallisena rehuviljana. Jauherehua käytettäessä on erityistä huomiota kiinnitettäväjauhekokoon eli siihen että joukossa on tasaisesti jakautuneena karkeaa jauhetta.Kuten raerehuun, myös jauherehuun on hyvä lisätä rasvaa, joka vähentää pölyämistä.AvainkohdatParas mahdollinen kasvu ja rehuhyötysuhde saavutetaan käyttämällä raerehua.Jos rehun rakeistaminen ei ole mahdollista, on huolehdittava siitä että jauhekoko ja käytettävävilja ovat sopivia.RAVINTOAINEITA, ERITYISESTI VITAMIINEJA,SAATTAA HÄVITÄ, JOS RAKEISTAMIS-PROSESSIA TIUKENNETAANHYGIEENISYYSSYISTÄ.!VehnäruokintaRaerehun ja vehnänjyvien yhdistäminen broilerien ruokinnassa on ollut yleisintä Euroopassa. Minkätahansa kokojyväviljan käyttö on mahdollista.Kokojyväviljan käyttö alentaa rehun valmistus- ja kuljetuskustannuksia. Kokojyvävilja edistäälihasmahan, mahalaukun ja suoliston lihasten kehittymistä. Se lisää myös mahahapon tuotantoaja alentaa pH:ta. Nämä muutokset parantavat suolen mikrobikasvustoa ja tehostavat ruuansulatusta.Tutkimuksissa on saatu myös viitteitä siitä, että kokojyvävehnä lisää kokkidioosin vastustuskykyä.Vehnäruokinta saattaa myös parantaa kuivikkeiden kuntoa ja sillä voidaan helpottaa siirtymistärehusta toiseen kasvatuskauden aikana. Näiden hyötyjen vastapainoksi on asetettava pieni tuotoksenja rintalihan osuuden lasku. Lisäkustannuksia aiheuttaa vehnän käsittely orgaanisilla hapoillasalmonellan ehkäisemiseksi.Erilaisia vehnäruokintaohjelmia voidaan soveltaa joustavasti. Sekä käytettävän vehnän määrä ettävalmisrehun koostumus on otettava huomioon. Tavoitteena on varmistaa riittävä ravintoaineidensaanti valmisrehusta ja vehnästä. Yksittäiset linnut varmistavat jossain määrin ravintoaineiden saannin67

valitsemalla kumpaakin rehua sopivassa suhteessa. On varmistettava myös, että lääkkeiden jahivenaineiden määrät ovat riittävät.Jos linnuille annetaan liikaa kokojyvävehnää, ne kasvavat hitaammin, rehuhyötysuhde heikkeneeja linnuissa on vähemmän rintalihaa ja enemmän rasvaa. Myös niiden lihasmaha ja ruuansulatuskanavalaajenee, mikä vähentää tuotosta. Kasvattamon tuotanto ei kuitenkaan yleensä olennaisesti laskeverrattuna siihen kun käytetään vain valmisrehua.Taulukossa 22 on annettu turvalliset vehnämäärät edellyttäen, että muuten noudatetaan tämänkäsikirjan ravintoainesuosituksia.TAULUKKO 22: KOKOJYVÄVEHNÄN OSUUS BROILERIREHUSSARehuStarttirehuKasvatusrehuLoppurehuVehnän osuus enintäänei lainkaan tai 1-2% vehnää 4-7 vrk iästä alkaenasteittainen lisäys 15 %:iinasteittainen lisäys 20 %:iinKokojyvävehnä on jätettävä pois rehusta viimeistään kaksi päivää ennen teurastusta, jotta vältetäänongelmat teurastuksessa. Kokonaisuudessaan vehnä muodostaa 10-20 % rehusta riippuenrehuvalmisteen koostumuksesta ja muista tekijöistä.KOKOJYVÄVEHNÄN LISÄÄMINEN REHUUN VOIHEIKENTÄÄ KASVUNOPEUTTA,REHUHYÖTYSUHDETTA JA TUOTOSTA.!✓✓✓AvainkohdatKaikkien ravintoaineiden saannin turvaamiseksi broilereille on annettava valmisrehua jakokojyvävehnää sopivassa suhteessa ja vehnän määrää lisätään vähitellen.Tarvittavien hivenaineiden ja lääkkeiden riittävästä saannista on huolehdittava.Jyvät on varastoitava huolellisesti ja ne on käsiteltävä orgaanisella hapolla taudinaiheuttajientuhoamiseksi.KOKOJYVÄVEHNÄ ON JÄTETTÄVÄ POISREHUSTA VIIMEISTÄÄN 2 PÄIVÄÄ ENNENTEURASTUSTA, JOTTA VÄLTETÄÄNSUOLEN HITAASTA TYHJENEMISESTÄ JALIKAANTUMISESTA AIHEUTUVAT ONGELMAT.!68

Luku 6Puhtaanapito jaterveydenhoitoTavoitteetTavoitteina ovat kasvatustuloksen optimointi, lintujen hyvinvoinninvarmistaminen, kuluttajien vakuuttaminen ruuan turvallisuudesta sekätaudeista tai tartunnoista johtuvien haittavaikutusten ehkäiseminen.AIHEET:Untuvikkojen laatu s. 70Ruuan turvallisuus s. 71Yleinen hygienia s. 72Puhtaanapito s. 73Terveydenhoito s. 7569

Terveydenhoito ja puhtaanapitoPERIAATTEETJotta broilerien kasvu olisi ennustettavissa ja niiden geneettinen potentiaali saataisiin mahdollisimmantehokkaasti hyödynnetyksi, taudit ja tartunnat on pyrittävä ehkäisemään. Broileruntuvikkoja tuottavanvanhempaispolven lintujen on oltava terveitä, ja niillä tulee olla korkea ja tasainen maternaalinenvasta-ainetaso broileripolven tuotantotulosta heikentäviä tauteja vastaan.Broilerien kasvatusympäristössä ei saa olla taudinaiheuttajia, ja yleisestä puhtaudesta on huolehdittavahyvin. Laitteet on sijoitettava siten, että linnut saavat rehua ja vettä rajoituksetta ja toisiaanvahingoittamatta. Rehun tulee olla ravinto-opillisesti tasapainoista, ja siinä ei saa olla taudinaiheuttajiatai muita tuotantoa heikentäviä tekijöitä (esim. mykotoksiineja).Hoitomenetelmien tulee edistää tuotantoa, pitää fysiologiset ongelmat (esim. askiitti) mahdollisimmanvähäisinä ja edistää jalkojen terveyttä.Kuluttajat vaativat puhdasta broilerinlihaa, jossa ei ole bakteereja (esim. salmonella) tai kemikaalijäämiä(esim. kokkidiostaatit, antibiootit).Koska kuluttajien ja viranomaisten vaatimukset sallivat entistä harvempien lääkeaineiden käytönsiipikarjan tuotannossa, tauteja ennalta ehkäisevän hoidon merkitys korostuu.Untuvikkojen laatuEri hautomoiden tuottamien untuvikkojen laatu voidaan määritellä tarkkailemalla kunkin eränkuolleisuutta ensimmäisen viikon aikana. Korkea kuolleisuus (> 1 %) ensimmäisen viikon aikanaviittaa siihen, että hautomossa, untuvikkojen tuotantoprosessissa (hautomosta kasvattamoon) taikasvattamossa on jotain ongelmia. Tällöin on tutkittava sekä kaikki hautomoon ja tuotantoprosessiinettä kasvattamon hoitomenetelmiin liittyvät tekijät. (Ks. hoitotekninen julkaisu Ross Tech 98/35,Investigating Hatchery Practice.)Reisiluun pään kuoliona (Femoral Head Necrosis, FHN) tunnettu tila voi johtua hautomossa saadustatartunnasta, mutta sen voi aiheuttaa myös jokin hoitoon liittyvä tekijä kasvattamossa, esim.juomalaitteiden heikko hygienia tai immuunivastetta heikentävän taudin tartuntavaara.(Ks. hoitotekninen julkaisu Ross Tech 97/34, Broilerin jalkojen terveys, suom. 1998.)KORKEA VARHAISKUOLLEISUUS VOI OLLAMERKKI HAUTOMOSSA VALLITSEVASTAONGELMASTA.REISILUUN PÄÄN KUOLIO VOI JOHTUAHAUTOMOSSA SAADUSTA TARTUNNASTA TAIKASVATTAMON HEIKOSTA HYGIENIASTA.!!70

Ruuan turvallisuusTAUDINAIHEUTTAJATSalmonella- tai kampylobakteerien saastuttama broilerinliha on yksi ruokamyrkytysten aiheuttaja.Ruokamyrkytykset voidaan ehkäistä huolehtimalla siitä, että broilereissa ei ole mainittujataudinaiheuttajia.Salmonellavalvonta on entistä tärkeämpi tekijä kaupallisessa broilerintuotannossa. Salmonellanvalvontaohjelma voidaan suunnitella yhteistyössä jälleenmyyjäportaan kanssa. Ross Breeders Ltd:ntuottamissa siitoslinnuissa ei ole salmonellaa. Tiukka hygieniaohjelma takaa, ettei salmonellaa olemyöskään broileripolven linnuissa tai teurasruhoissa.Rehu on merkittävä taudinaiheuttajien lähde. Salmonellaa voi olla eläinperäisten raaka-aineidenlisäksi soijapavuissa ja niiden johdannaisissa. Kaikki raaka-aineet on tutkittava säännöllisesti senvarmistamiseksi, ettei niissä ole salmonellaa.Rehun lämpökäsittely ja yleinen hygienia ovat luotettavimmat salmonellan torjuntakeinot. Kun rehukuumennetaan 86°C:n lämpötilaan 5 minuutin ajaksi, salmonellariski alenee hyväksyttävälle tasollenormaaleissa rehunvalmistusoloissa. Koska lämpökäsittely hävittää aina osan vitamiineista, eriraaka-aineiden osuudet rehussa on syytä tarkistaa.Rehun enterobakteerien kokonaismäärä lasketaan rehun valmistuksen yhteydessä. Määrä ei saaolla yli 10 enterobakteeria 1 grammassa rehua. Elävien bakteerien kokonaismäärän (Total ViableCount, TVC) järjestelmällinen seuranta auttaa arvioimaan desinfiointi- ja puhdistusaineidentehokkuutta.Salmonellaa voidaan torjua myös poistamalla liha- ja luujauho broilerirehusta, rakeistamalla (taipuristamalla) rehu tai saastuneet raaka-aineet tai käsittelemällä ne orgaanisella hapolla uudelleensaastumisen estämiseksi.Rokottamalla vanhempaispolven linnut voidaan ehkäistä Salmonella enteritidisin ja/tai S. typhimuriuminesiintyminen sekä vanhempaispolven linnuissa että broilereissa. Salmonellan torjunnassa voi ollahyötyä myös kaupallisesti saatavilla olevista suoliston mikrobikasvuston tasapainottamiseentarkoitetuista tuotteista (esim. Broilact).Kaupallisessa broilerintuotannossa kehitetään kampylobakteerien valvontakeinoja. Toisin kuinsalmonella, kampylobakteerit eivät juurikaan leviä vertikaalisesti eli emolinnusta jälkeläiseen.Kasvattamoon saattaa tulla kampylobakteereja esim. jalkineissa tai laitteiden mukana, jos hygieniastaei huolehdita riittävän hyvin. Jalkineet on aina vaihdettava kasvattamoon tultaessa. Myös suolistonmikrobikasvustoa tasapainottavista tuotteista voi olla hyötyä kampylobakteerien torjunnassa.KEMIKAALIJÄÄMÄTBroilerituotteiden kemikaalijäämät (esim. kokkidiostaatit, lääkkeet, torjunta-aineet) voidaan ehkäistävalvomalla rehun raaka-aineiden, veden ja kuivikkeiden laatua ja käsittelyä sekä torjunta-aineidenkäyttöä. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että lääkehoidot ja kokkidiostaattien anto lopetetaanriittävän ajoissa ennen teurastusta.71

✓✓✓AvainkohdatSalmonellavalvonta on osa rehun raaka-aineiden laadunvalvontaa.Tauteja aiheuttavien bakteerien tartuntavaaraa voidaan vähentää tarkkailemalla ja valvomallarehun, laitteiden ja henkilökunnan kulkua kasvattamossa.Lääkeainejäämien välttämiseksi on noudatettava valmistajan antamia varoaikoja.Yleinen hygieniaBroilerien eristäminen muusta siipikarjasta ja muusta karjasta on tärkein yksittäinen hygieniatekijä.Ihmisten, rehun, laitteiden ja eläinten kulkua broilerikasvattamoon ja sieltä pois tulee valvoa, jottakasvattamoon ei tule taudinaiheuttajia. On suositeltavaa kasvattaa vain samanikäisiä laumojakussakin kasvattamossa, jotta taudinaiheuttajien siirtyminen laumasta toiseen saataisiin pysymäänkurissa. Kasvattamoalue pitäisi aidata ja kulkua rajoittaa. Asiaton sisäänpääsy pitää estää, jamahdollisimman lähellä sisäänpääsyä on oltava erillinen tila henkilökunnan ja välttämättömienvierailijoiden vaatteiden vaihtoa varten. Henkilökunnan ja vierailijoiden on käytettävä asianmukaisia,puhtaita suojavaatteita. Kädet on pestävä ja jalkineet desinfioitava siirryttäessä rakennuksesta toiseen.Jos saman päivän aikana on käytävä useammassa kasvattamossa, on edettävä ikäjärjestyksessä, elinuorimpien poikasten kasvatustiloissa käydään ensimmäiseksi.Kaikki rakennuksen sisääntuloväylät, joiden kautta kulkee ihmisiä tai tuodaan rehua, tarvikkeitatai laitteita, ovat hygienian kannalta jatkuva riski. Yleisen hygieniaohjelman tehokkuudenvarmistamiseksi henkilökuntaa on koulutettava, ja kaikki ohjelman vaatimat toimenpiteet on myöstoteutettava. Seuraavassa on esimerkkejä tilanteista, joissa riskit ja saavutettava taloudellinen hyötyon punnittava suhteessa toisiinsa:- Harvennus eli osittainen teurastus. Kaikki tilalle tulevat ajoneuvot on puhdistettava huolellisestija renkaat on pestävä ja desinfioitava.- Kokojyvävehnän lisääminen rehuun.- Rehun tuonti. Irtotavarana tuotavan rehun siirto varastoon käy hygieenisimmin siten, ettäajoneuvo on kasvattamoalueen ulkopuolella ja rehu puhalletaan putkea pitkin varastoon.Säkkirehua käytettäessä säkkien uudelleen käytössä on omat riskinsä.- Tuholaistorjunta on hyvin tärkeää. Jos tuholaistorjunnasta huolehtii ulkopuolinen yritys,on torjuntaa varten laadittava omat hygieniaohjeet ja niitä on noudatettava.- Kuivikkeiden tuonti ja varastointi. Sekä tuonnin että varastoinnin aikana kuivikkeet onsuojattava säältä ja tuholaisilta.Veden on oltava hyvälaatuista (ks. Taulukko 7, Rakennukset ja ympäristö, Luku 1, s. 24). Avosäiliöistätai lammesta otettua vettä ei pidä käyttää puhdistamattomana. Jos veden puhtautta on syytä epäillä,bakteerisaastutusta voidaan ehkäistä veden UV- tai kloorikäsittelyllä. Klooraus (juomalaitteella1-3 ppm) alentaa bakteerien määrää erityisesti kun käytetään avoimia juomalaitteita.72

✓✓✓✓✓AvainkohdatKussakin rakennuksessa saa kasvattaa vain samanikäisiä lintuja, jotta voidaan ehkäistä laumojensekoittuminen ja tautien leviäminen eri-ikäisten laumojen välillä.Vain välttämättömät vierailijat saa päästää kasvattamoon, ja heidän on käytettäväsuojavaatetusta.Rakennuksesta toiseen siirryttäessä kädet on pestävä ja jalkineet desinfioitava.Villilintujen ja jyrsijöiden pääsy rakennukseen on estettävä.Kaikkien tilalla liikkkuvien ajoneuvojen pyörät ja renkaat on puhdistettava.PuhtaanapitoBroilerikasvattamossa on oltava betonilattia, pestävät seinät ja katto, helposti puhdistettavatilmanvaihtokanavat eikä rakennuksen sisällä saa olla tukipylväitä tai ulkonemia. Maalattia onmahdoton puhdistaa ja desinfioida. Rakennuksen ulkopuolinen, 1-3 metriä leveä betoni- tai soraaluevähentää jyrsijöiden kulkua ja samalla se toimii siirrettävien laitteiden pesu- ja säilytyspaikkana.Rakennus on puhdistettava ja desinfioitava jokaisen lauman teurastuksen jälkeen. Puhdistus onsuunniteltava huolellisesti ja asianmukaisia menetelmiä on käytettävä. (Ks. Ross Tech 90/15, PoultryHouse Cleanout Procedures.)Puhdistuksen ja desinfioinnin tehokkuutta voidaan arvioida laskemalla elävien bakteerienkokonaismäärä (TVC) määrätyistä paikoista otetuista näytteistä. Taulukossa 23 on annettu suurimmatsallitut bakteerimäärät, jotta broilerikasvattamon puhdistusta voidaan pitää riittävän tehokkaana.Seuraamalla bakteerimäärien kehitystä pidemmällä aikavälillä voidaan eri desinfiointiaineidentehokkuutta verrata ja puhdistusohjelmaa kehittää.TAULUKKO 23: PUHDISTUS- JA DESINFIOINTIOHJELMANTEHOKKUUDEN ARVIOINTINÄYTTEEN- NÄYTTEIDEN SUURIN SALLITTU SALMONELLAVALVONTAOTTOPAIKKA MÄÄRÄ ELÄVIEN BAKTEERIENKOKONAISMÄÄRÄPalkit 4 100 *CFU/cm 2 ei eristettävissäSeinät 4 100 CFU/cm 2 ei eristettävissäLattiat 4 1000 CFU/cm 2 ei eristettävissäRuokintalaite 1 ei eristettävissäRaot 2 ei eristettävissäSähkömoottorienkotelot 2 ei eristettävissä* CFU= Colony Forming Unit eli pesäkkeen muodostava yksikköTehokas puhdistus ja riittävän pitkä aika erien välillä ovat tärkeitä pyrittäessä ehkäisemään tartuntojensiirtyminen broilerilaumalta toiselle. Erien välisen ajan pidentäminen vähentää elävientaudinaiheuttajien määrää, mutta käytännössä sen vastapainona ovat tuotantotaloudelliset vaatimukset.73

PUHDISTUSTOIMET KASVATUSERIEN VÄLILLÄKasvatuserien välillä on huolehdittava mm. seuraavista puhdistustoimista:1. Rakenteiden ja pintojen on oltava helposti puhdistettavia. Rakennuksen ympärillä pitäisi ollariittävän laaja betonilla päällystetty alue, jolla irrotettavat laitteet voi pestä ja säilyttää.2. Korjaukset on tehtävä ripeästi sen jälkeen, kun kasvattamo on tyhjennetty.3. Pura laitteet ja vie ne ulos rakennuksesta. Valuta juomalaitteet ja vesisäiliöt tyhjiksi.4. Kastele kaikki pinnat pesuaineliuoksella ja varmista, että pintapöly poistetaan ja pinttynyt likalikoaa kunnolla.5. Vie poistettavat kuivikkeet vähintään 1,5 km päähän rakennuksesta. Kuivikkeet tulee haudatamaahan, polttaa tai aumata ja kompostoida vähintään kuukauden ajan ennen pellolle levittämistä.Voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä on noudatettava.6. Rakennuksen kaikki pinnat pestään perusteellisesti painepesuria ja pesuaineliuosta käyttäen.Puhdista kaikki tuuletusaukot ja -kotelot, palkit ja putkistot hyvin orgaanisista jätteistä.7. Pese vesisäiliö ja poista kaikki kertynyt liete ja orgaaninen jäte. Pese ja huuhtele letkut,suodattimet ja suodatinkotelot. Täytä päävesisäiliö ja juomalaitteiden putkisto sopivan vahvuisella,viranomaisten hyväksymällä desinfiointiliuoksella. Liuos on huuhdeltava putkistosta pois.Lopuksi putkisto täytetään juomakelpoisella vedellä, ennen kuin linnut tuodaan kasvattamoon.8. Kun rakennus on pesty puhtaaksi, kaikki pinnat desinfioidaan ohjeiden mukaisesti laimennetulladesinfiointiliuoksella.9. Rakennus pestään ja desinfioidaan myös ulkopuolelta.10. Rakennuksen kaasuttamisesta formaldehydillä voi olla hyötyä, jos edellisessä kasvatuserässäon ollut jokin tauti. Kaasutus on tehtävä, kun rakennus on vielä kostea (suhteellinen kosteus65 %) ja ympäristön lämpötilan tulee olla 20 °C.11. Puhdistuksen tehokkuutta on valvottava järjestelmällisesti. (Ks. Taulukko 23, s. 73).12. Desinfiointi- ja kaasutusaineiden käytössä on noudatettava voimassa olevia työsuojelumääräyksiä.PESUN JÄLJILTÄ EI KASVATTAMOSSA SAAOLLA MISSÄÄN NÄKYVÄÄ LIKAA TAIORGAANISTA JÄTETTÄ.!74

KÄYTETTYJEN KUIVIKKEIDEN VARASTOINTIBROILERITILALLA TAI SEN LÄHELLÄ ONTURVALLISUUSRISKI.!✓✓✓✓✓AvainkohdatRakennusten tulee olla helposti puhdistettavia.Kasvattamo on pestävä ja desinfioitava jokaisen kasvatuserän jälkeen.Vesijärjestelmä on pestävä ja desinfioitava jokaisen kasvatuserän jälkeen.Puhdistustoimet on toteutettava suunnitelmallisesti.Tarkkaile puhdistuksen tehokkuutta laskemalla elävien bakteerien kokonaismäärä (TVC)määrätyissä näytteenottopaikoissa.TerveydenhoitoROKOTUKSETBroilerien rokotusohjelmat on suunniteltava paikallisia olosuhteita vastaaviksi yhteistyössä siipikarjaanerikoistuneen eläinlääkärin kanssa. Taloudellisesti on selvästi kannattavampaa yhdistää tilakohtaisestierikseen laadittu, tehokas rokotusohjelma ja yleinen hygieniaohjelma kuin rokottaa linnut jonkinyleisen ohjelman mukaan. Rokotuksen onnistumiseen vaikuttaa myös hyvälaatuisten untuvikkojensaanti.Broilerien rokotusohjelmaa suunniteltaessa on otettava huomioon vanhempaispolven rokotusohjelma.Vanhempaispolven rokotusohjelmilla tulisi saada aikaan tasainen maternaalisen vasta-aineen taso,jotta broilerien rokottaminen voidaan ajoittaa sopivasti ja rokotuksen teho varmistaa.Maternaalisen vasta-aineen taso on erityisen tärkeä Gumboro-tautia (= tarttuva bursatulehdus, IBD)vastaan rokotettaessa, koska maternaalinen vasta-aine voi heikentää joidenkin rokotekantojen tehoa.Heikkeneminen riippuu rokotekannan jäännösaktiivisuudesta. IBD:n osalta on myös huomattava,että jälkeläisten maternaalisen vasta-aineen taso laskee emolauman vanhetessa. Muiden virustenosalta näin ei tapahdu yhtä selkeästi.Rokottamalla päivänvanhat untuvikot jo hautomossa suihkutusmenetelmää käyttäen saadaanparempi suoja tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta (IB) ja tarvittaessa Newcastlen tautia (ND) vastaankuin jos untuvikot rokotetaan vasta kasvatustilalla. 2-kannan IB-rokotteen käyttö koko broilerieniän voi antaa laaja-alaisen ristikkäissuojan monia IB-viruksen kantoja vastaan.75

Suurimmassa osassa maailmaa broilerit rokotetaan ainakin IB- ja IBD-tautia vastaan (ks. Taulukko24). Useilla alueilla on tarpeen käyttää myös ND-rokotetta suihkeena.TAULUKKO 24: ROKOTUSOHJELMAN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET 2,5 KGPAINOON KASVATETTAVILLA BROILEREILLA, JOIDENEMOLINNUILLA ON ERITTÄIN HYVÄ IMMUNITEETTIIBD-TAUTIA VASTAANIKÄ (pv) ROKOTE MENETELMÄ1 IB Suihkutus hautomossa17 IBD keskikanta Juomavedessä28 IBD keskikanta JuomavedessäYLEISET ROKOTUSOHJEETBroilerien rokotusohjelman onnistuminen edellyttää seuraavien ohjeiden noudattamista:– Rokotteen valmistajan antamia ohjeita rokotteen kuljetuksesta ja säilytyksestä sekäannostuksesta ja antotavasta on noudatettava.– Rokote on annettava linnuille siten, että kaikki saavat yhtä suuren annoksen.– Rokotukset on kirjattava tarkkaan, ja rokotteen viimeinen käyttöpäivä on tarkistettava ennenrokotteen antamista. Vanhentunutta rokotetta ei saa käyttää.– Jos elävä rokote annetaan linnuille juomavedessä, veteen on lisättävä rasvatonta maitojauhettaennen elävän rokotteen lisäämistä. Tämä on välttämätöntä, koska vedessä oleva kloriinitekisi rokotteen muuten tehottomaksi.– Veden UV-käsittely ja klooraus on keskeytettävä rokotteen antamisen ajaksi.– Sairaita lintuja ei saa rokottaa.Kuoriutumattomat poikaset voidaan rokottaa in ovo Marekin tautia, IBD-tautia ja eräitä muitatarttuvia tauteja vastaan joillakin seuduilla.Kun broilerit kasvatetaan painavammiksi ja/tai yksittäiset ruhot tarkastetaan teurastuksen yhteydessä,Marekin tauti voi olla yksi hylkäämisten syy. Tehokas kasvattamon puhdistus ja kuivikkeiden vaihtoennen uuden kasvatuserän tuloa vähentää Marekin taudista johtuvia luokitustappioita. Tällaisissaolosuhteissa rokottaminen ei ole taloudellisesti erityisen kannattavaa.SAMOJEN KUIVIKKEIDEN KÄYTTÖ USEANKASVATUSERÄN AJAN EI OLE SUOTAVAA,KOSKA SILLOIN MAREKIN TAUDIN RISKIKASVAA.!76

✓✓✓✓AvainkohdatRokotusten lisäksi on huolehdittava yleisestä hygieniasta.Rokotusohjelmat on suunniteltava paikallisten olosuhteiden mukaisesti yhteistyössä siipikarjaanerikoistuneen eläinlääkärin kanssa.Vanhempaispolven immuniteettitaso täytyy tietää, jotta voidaan suunnitella jälkeläisille sopivarokotusohjelma.Untuvikot kannattaa rokottaa IB-tautia ja tarvittaessa Newcastlen tautia vastaan mieluumminhautomossa kuin kasvatustilalla.ANTIBIOOTTISET KASVUA / RUUANSULATUSTA EDISTÄVÄT AINEETAntibioottiset kasvua edistävät aineet ovat teollisessa broilerintuotannossa eduksi, koska ne lisäävätkasvunopeutta ja parantavat rehuhyötysuhdetta. Niistä on hyötyä myös nekroottisen enteriitin(kuolioisen suolitulehduksen) ja vastaavien tautien torjunnassa. Viranomaisten ja kuluttajien vastustusvoi kuitenkin rajoittaa antibioottisten kasvunedistäjien käyttöä tulevaisuudessa. Tuotanto ilman näitäaineita onkin yksi broilerinkasvattajien tulevaisuuden haasteista. Aihetta on käsitelty tarkemminhoitoteknisissä julkaisuissa Ross Tech 98/36, Necrotic Enteritis ja Ross Tech 99/27, AntibioticGrowth Promoters.KOKKIDIOOSIKokkidioosi on kaikkialla läsnä oleva ongelma. Coccidia-alkueläimet muodostavat ookystia (itiöitä),jotka ovat hyvin vaikeasti hävitettävissä desinfiointiaineilla. Kokkidioosi ei välttämättä lisää lintujenkuolleisuutta, mutta se heikentää niiden tuotantotulosta. Kokkidioosin torjunnassa käytetäänpääasiassa rehuun lisättäviä kokkidiostaatteja. Kokkidioosin torjunnan tehokkuutta on seurattavasäännöllisesti, esim. arvioimalla kokkidioosin aiheuttamat vauriot määrätyn ikäisissä broilereissa.Broilereille voidaan antaa kokkidioosirokotetta, joka on samankaltaista kuin vanhempaispolvenlinnuille annettava rokote paitsi että siinä on vähäisempi määrä coccidia-kantoja. Näiden rokotteidenkäyttöä broilereilla on kuitenkin omat haittansa. Eräät kokkidiostaatit (esim. ionoforit) liittyvätnekroottisen enteriitin torjuntaan, ja tämä teho häviää kun käytetään näitä rokotteita.SUOLISTON MIKROBIKASVUSTOA TASAPAINOTTAVAT TUOTTEETSuoliston mikrobikasvuston tasapainottamiseen tarkoitettuja tuotteita (esim. Broilact) voidaan käyttääbroilereilla salmonellatartuntojen torjumiseksi. Ne saattavat auttaa myös nekroottisen enteriitin jakampylobakteerien torjunnassa. (Ks. Ruuan turvallisuus, s. 71.)AINEENVAIHDUNNALLISET SAIRAUDETTärkeimmät broilerien aineenvaihdunnalliset sairaudet ovat askiitti, äkkikuolemasyndrooma (SDS)ja jalkaviat. Askiitti (eli "vesivatsa") johtuu nesteen kertymisestä vatsaonteloon, ja siihen liittyykeuhkovaltimoiden kohonnut verenpaine (pulmonaalihypertensio, PHS). Äkkikuolemasyndroomassa(eli "sydänkuolemassa") on kyse kammiovärinästä. Askiitti ja SDS ovat kaksi eri tautia, ja niidenesiintyvyyteen vaikuttavat monet eri tekijät. (Ks. Taulukko 25, s. 78-79.)77

TAULUKKO 25: ASKIITIN JA/TAI SDS:N 1 ESIINTYVYYTEENVAIKUTTAVAT TEKIJÄTTEKIJÄHautomon ja/taikasvatustilan sijaintiIlmanvaihtoHengitysteidensairaudetGeneettiset tekijätSukupuoliLämpötilaKasvunopeusRaerehuEnergiapitoinen rehuSuolaE-vitamiinin ja seleenintasoKalajauhoFosforin puuteVAIKUTUSSijainti yli 1000 m korkeudessalisää askiittia.Riittämätön ilmanvaihto tai heikkosisäilman laatu lisäävät askiittia.Aspergilloosi (homesienitauti).Muut hengitysteiden tulehdukset(IB 2 , AR 3 ja mykoplasmoosi)ilmeisesti lisäävät askiittia.Sairastumisalttiuden vaihtelua onkäytetty hyväksi vastustuskykyistenkantojen valinnassa.Kukoilla askiittia ja SDS:ää esiintyyenemmän, koska ne kasvavatnopeammin.Korkea (>25°C) ja alhainen( 200 ppm)lisää askiittia.Vähäinen fosforitaso voi lisätäaskiittia. Riisitautia ja/tairampautumista voi ilmetä.SUOSITUSAskiitille alttiita jalostuskantoja eikannata käyttää.Vähimmäisilmanvaihdosta onhuolehdittava erityisestiuntuvikkovaiheessa.Hengitysteiden sairauksientorjunta.Geneettinen valinta parantaajatkuvasti Ross-kantojen askiitinja SDS:n vastustuskykyä.Erilliskasvatus mahdollistaakukkojen ja kanojen hoitotoimieneriyttämisen.Ympäristön lämpötilan säätely.Kasvunsäätelyohjelmat.Broilerien korkeampi tuotantotasoja lisääntynyt kuolleisuus ontasapainotettava keskenään.Broilerien korkeampi tuotantotasoja lisääntynyt kuolleisuus ontasapainotettava keskenään.Tarkista rehun natriumin, kaliumin,kalsiumin ja kloridin määrä.Tarkista rehun vitamiinien jahivenaineiden määrä. Tarkistarehun rasvan laatu.Tarkista kalajauhon osuus rehussa.Tarkista rehun fosforin määrä.78

TEKIJÄKemikaalitMaksasairaudetVirusperäinenmyokardiitti(sydänlihastulehdus)Bakteeriperäinenendokardiitti (sydämensisäkalvon tulehdus)VAIKUTUSUseiden kemiallisten yhdisteidentiedetään aiheuttavan askiittia:- monensiini- eräät mykotoksiinit (esim.aflatoksiini)- fenoliyhdisteet- kivihiilitervajohdannaiset- klooratut hiilivedyt- furazolidone- pentakloorifenolit- kobolttikloridiEsim. nekroottiseen enteriittiinliittyvä kolangiohepatiitti ja muutmaksasairaudet voivat lisätäaskiittia.Esim. adenovirustartunta voiaiheuttaa askiittia.Tartunta hautomossa,kasvatustilalla tai rokotusvälineistä.SUOSITUSJos askiittitapausten määrä kohoaa,rehun kemikaalijäämät ontarkistettava.Nekroottisen enteriitin torjunta.Hautomon ja kasvatustilanhygienian parantaminen.Myrkylliset kasvit1 SDS = äkkikuolemasyndrooma2 IB = tarttuva keuhkoputkentulehdus3 AR = henkitorventulehdusRehun raaka-aineissa voi ollasaastuttavia kasveja, jotka lisäävätaskiittia:piikkiunikot (Argemone),pyrrolitsidiinialkaloidit,rapsisiemenöljyTarkista raaka-aineiden puhtaus.Jos askiittia esiintyy runsaasti, on seuraavat seikat tarkistettava:– Ilmanvaihdon on oltava hautomossa ja kasvattamossa riittävän tehokasta, jotta haitallisetkaasut poistuvat ilmasta ja ilman happipitoisuus on korkea.– Lämpötilan on oltava sopiva ja se ei saa vaihdella.– Ruokinta: Jauherehun käyttö raerehun sijasta 7-10 päivän ajan auttaa ehkäisemäänaskiittia.Jos askiitti on pysyvä ongelma, on harkittava kasvunsäätelyohjelman käyttöönottoa. (Ks. Kasvatuskaudenhoito, Kasvun säätely, Luku 3, s. 43.)Ross Breeders Ltd:n jalostusohjelman ansiosta lintujen jalkojen terveys on parantunut jatkuvasti.Useimmin esiintyviä jalkavikoja hyvälaatuisella rehulla ruokituissa broilereissa ovat sääriluundyskondroplasia (TD) ja reisiluun pään kuolio (FHN). Ruokinta, laumatiheys sekä virus- jabakteeriperäiset taudit vaikuttavat jalkojen terveydentilaan. (Ks. Rakennukset ja ympäristö, Laumatiheys,Veden laatu, Luku 1, s. 13 ja 23, sekä Ruokinta, Ravintoaineiden saanti, Luku 5, s. 57.)Kasvunsäätelyohjelmaa kannattaa harkita, jos jalkavikoja ilmenee useassa perättäisessä kasvatuserässä.79

TERVEYDELLISTEN ONGELMIEN TUTKIMINENJos broilerilauman terveydentilaa on syytä epäillä, on eläinlääkäriin otettava yhteyttä mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa.Terveydentilaan liittyvien ongelmien selvittäminen voi edellyttää verinäytteiden tutkimista. Nuortenlintujen serologisten tulosten tulkinnassa on oltava varovainen, koska poikasilla ei immuunivasteehkä vielä ole riittävästi kehittynyt ja/tai niiden seeruminäytteissä on muita tuloksiin vaikuttaviatekijöitä.Etsittäessä taudin syytä on muistettava, että vaikka jokin bakteeri tai virus saataisiin eristettyä, seei välttämättä ole taudin aiheuttaja. Monia vaarattomia bakteereita tai viruksia, esim. E. coli,reovirukset, adenovirukset jne, voidaan eristää täysin terveistä linnuista.Monien taudinaiheuttajien aiheuttama immuunivasteen heikkeneminen vanhempais- tai broileripolvenlinnuissa on merkittävä syy broilerien kuolleisuuteen. Immuunivastetta heikentävien tekijöiden(esim. tulehdukset, huono ravinto, myrkytys) valvonta broilerilaumoissa on tärkeä osa terveydenhoitoa.Immunologisen tilan hoidon tehokkuutta voidaan seurata tarkkailemalla mm. bursan kokoa taipainoa, kateenkorvan muotoa, lintujen reaktioita hoitoon ja tuotantotulosta.MYKOTOKSIINITRaaka-aineiden tai valmiin rehun väärä käsittely tai varastointi lisäävät mykotoksiinisaastutuksenmahdollisuutta, mikä voi vaarantaa broilerien terveyden. (Ks. Ruokinta, Ei-ravitsemukselliset lisäaineet,Luku 5, s. 62.)TERVEYDENTILAN VALVONTABroilerien terveydentilan jatkuva paraneminen edellyttää tarkkaa kirjanpitoa kunkin kasvatuseräneliniän ajan ja koko tuotantoprosessin ajan. (Ks. Liite 1, s. 90.)80

Luku 7LämpöstressiTavoitteetTavoitteena on pitää lämpöstressin vaikutus lintujen hyvinvointiin jatuotantoon mahdollisimman vähäisenä käyttämällä vuorovaikutteisiahoitomenetelmiä ja säätelemällä ympäristötekijöitä.AIHEET:Lämpöstressin säätely s. 82Rakennukset ja laitteet s. 85Ruokinta ja lämpöstressi s. 8681

LämpöstressiPERIAATTEETTrooppisessa ilmastossa ja kesäaikaan jopa lauhkeassa ilmastossa voi lämpöstressistä ja senvaikutuksista kasvunopeuteen ja kuolleisuuteen tulla ongelma. Lämpöstressin vaikutuksia voidaanvähentää muuttamalla ympäristöä siten, että koettu lämpötila laskee ja/tai että linnut voivat itsesäädellä ruumiinlämpöään fysiologisin keinoin tai käyttäytymisellään.Lämpöstressin säätelyBroilerpoikasen normaali ruumiinlämpö on 41°C. Kun ympäristön lämpötila on yli 35°C, broilerialkaa todennäköisesti kärsiä lämpöstressistä. Mitä pidemmän aikaa lämpötila on korkea, sitävakavammaksi stressi ja sen vaikutukset kehittyvät (ks. Kuva 20).PITKÄAIKAINEN LÄMPÖALTISTUSHEIKENTÄÄ TUOTANTOA JA VOI LISÄTÄKUOLLEISUUTTA.!KUVA 20: YMPÄRISTÖN LÄMPÖTILAN, LÄMPÖJAKSON KESTON JARUUMIINLÄMMÖN KESKINÄINEN SUHDERuumiinlämpö °C45.044.443.943.342.842.241.741.1Ympäristönlämpötila°C43.340.6Kuolema37.835.032.229.717015013011090705030Hengitystiheys per minuutti0 1 2 3 4 5AltistusaikaBroilerit säätelevät ruumiinlämpöään kahdella tavalla. Kun lämpötila on 13-25°C, jäähtyminentapahtuu pääasiassa fysikaalisen säteilyn ja lämmönjohtumisen avulla (ns. aistittava lämmönluovutus).Kun lämpötila on yli 30°C, tapahtuu suurin osa lämmönluovutuksesta haihduttavana jäähtymisenä,linnut läähättävät ja niiden hengitystiheys kasvaa (ns. ei-aistittava lämmönluovutus). Näiden kahdenlämmönluovutustavan ja ympäristön lämpötilan suhdetta toisiinsa on kuvattu Taulukossa 26.82

TAULUKKO 26: BROILERIEN LÄMMÖNSÄÄTELYLÄMMÖNLUOVUTUS (%-OSUUS)YMPÄRISTÖN AISTITTAVA EI-AISTITTAVALÄMPÖTILA (°C) (säteily ja johtuminen) (haihdutus)25 77 2330 74 2635 10 90Kun linnut säätelevät ruumiinlämpöään läähättämällä, niiden hengitysteiden pinnasta ja ilmapusseistahaihtuu vettä. Tämä tapahtuma kuluttaa energiaa (ks. Kuva 21, s. 87). Jos ilmankosteus on korkea,haihduttamalla tapahtuvan lämmönluovutuksen teho heikkenee. Kun lämpötila on pitkän ajan liiankorkea tai suhteellinen kosteus on korkea, linnut eivät enää kykene säätelemään ruumiinlämpöäänläähättämällä ja ne alkavat kärsiä lämpöstressistä. Lämpöstressaantuneen broilerin peräaukostamitattu lämpötila on korkea, sydämen lyöntitiheys nousee, aineenvaihdunta kiihtyy ja verenhapettumiskyky heikkenee. Näiden reaktioiden aikaansaama fysiologinen stressi johtaa lopultakuolemaan.Jos yli viidennes lauman linnuista läähättää, kasvattamon lämpötila saattaa olla liian korkea.VÄLITTÖMÄT / LYHYTVAIKUTTEISET TOIMENPITEETEläintiheyden vähentäminen alentaa lintujen kokemaa lämpötilaa.Läähättäessään linnut haihduttavat nestettä, joten juomaveden tarve kasvaa. Jatkuva ja riittäväraikkaan veden saanti on varmistettava. Vesisäiliön ja -putkien eristäminen ja jään lisääminenpäävesisäiliöön ovat keinoja, joilla lämpöstressiä voidaan vähentää.Ruuansulatus nostaa lintujen ruumiinlämpöä, joten lintuja ei pidä ruokkia päivän kuumimpaanaikaan. Jaksottainen ruokinta- ja valo-ohjelma saa linnut säännöllisesti liikkeelle lepopaikoiltaan,jolloin niitä ympäröivä lämpö johtuu pois. (Ks. Kasvatusajan hoito, Jaksottaiset valo-ohjelmat, Luku3, s. 49).Huomattava määrä lämmönluovutuksesta tapahtuu johtumalla, erityisesti kosteassa ilmastossa.Lisäämällä ilmanvirtausta lintujen tasolla voidaan johtumalla tapahtuvaa jäähtymistä lisätä.Ilmanvirtauksen määrän on oltava 2-3 m/s aivan lintujen yläpuolella. Riittävä virtaus saadaan aikaankäyttämällä erillisiä 91 cm tuulettimia, jotka asennetaan 32° kulmaan 10 metrin välein kokokasvattamon alueelle. Tuulettimien puhallussuunta säädetään vallitsevan tuulen mukaiseksi.KOSTEUS HEIKENTÄÄ LINTUJEN KYKYÄJÄÄHDYTTÄÄ ITSEÄÄN.!83

Korkea ilmankosteus heikentää haihtumalla tapahtuvaa lämmönluovutusta. Kuivikkeiden kosteusvaikuttaa kasvattamon sisäilman kosteuteen, joten kuivikkeiden kunnosta on huolehdittava. Märätkuivikkeet nostavat ilman suhteellista kosteutta.Auringon säteily nostaa kasvattamon lämpötilaa erityisesti, jos kattoa ei ole kunnolla eristetty.Katonharjalle sijoitetut vesisprinklerit vähentävät lämpövaikutusta.Avosivukasvattamot voidaan suojata säteilylämmöltä ripustamalla räystäisiin esim. puutarhaharsoa,joka peittää 30 % seinän aukosta.Eräissä tutkimuksissa on todettu lämpöstressin vähenevän, jos veteen lisätään 1 g C-vitamiinia ja0,3 g salisyylihappoa (aspiriini) per 1 litra.PITKÄVAIKUTTEISET TOIMENPITEETAlttius lämpöstressille ja sen vaikutukset lisääntyvät lintujen vanhetessa ja kasvaessa. Kukot ovatalttiimpia lämpöstressille kuin kanat. Kasvava eläintiheys lisää lämpöstressin todennäköisyyttä javaikutusten vakavuutta. Lämpöstressin vaikutuksia voidaan vähentää pitkällä aikavälillä kasvattamallakukot ja kanat erikseen ja pitämällä eläintiheys alhaisena kuumana vuodenaikana.SUURI ELÄINTIHEYS LISÄÄLÄMPÖSTRESSIN VAARAA.!Jos untuvikot totutetaan ensimmäisen viikon aikana korkeaan lämpötilaan, kuumuuden vaikutusmyöhemmässä kasvuvaiheessa saattaa olla vähäisempi. Tällainen kuumuuteen sopeuttaminenvoidaan toteuttaa pitämällä 5 päivän ikäiset broilerit 36-38 °C lämpötilassa 24 tunnin ajan.✓✓✓✓✓✓Eläintiheyttä on alennettava.AvainkohdatRaikasta juomavettä on oltava jatkuvasti saatavilla.Linnut ruokitaan viileään vuorokauden aikaan.Ilmanvirtausta lisätään tuulettimin siten, että se on 2-3 m/s lintujen yläpuolella.Auringon säteilylämmön vaikutus on pidettävä mahdollisimman vähäisenä.Korkean lämpötilan vaikutuksia voidaan vähentää kasvattamalla kukot ja kanat erikseen japitämällä eläintiheys alhaisena kuumana aikana.84

Rakennukset ja laitteetRakennukset on sijoitettava hyvin salaojitetulle perustalle, jossa luonnollinen ilmanvirtaus onrunsasta. Rakennus on sijoitettava itä-länsi-suunnassa suoran auringonvalon välttämiseksi. Riittävänleveä räystäs antaa lisäsuojaa.Seinien ja katon tehokas eristys (U-arvo = 0,4Wm 2 /°C), heijastava alumiinikatto ja ilmanvirtauksenlisääminen tuulettimin (virtaus 2-3 m/s lintujen tasolla) vähentävät huomattavasti kuuman ilmanvaikutusta. Jos kattomateriaali ei ole heijastavaa, katon voi maalata valkoiseksi, jolloin se imeevähemmän lämpöä.Kuumassa ilmastossa täytyy kasvattamoihin asentaa jäähdytysjärjestelmä. Lauhkeassa ilmastossajäähdytysjärjestelmä on lähinnä varokeino satunnaisten kuumien päivien varalta, ja sitä voidaankäyttää lämpötilan ja kosteuden säätelyyn.Jäähdytysjärjestelmät perustuvat ilman lämpötilan laskemiseen vettä haihduttamalla.Haihdutusjäähdytystä käytetään kun lämpötila on yli 27°C, ja tavoitteena on pitää kasvattamontyöskentelylämpötila 25-32°C tasolla. (Työskentelylämpötilan määrittelyohje on Liitteessä 3, s. 102.)Haihduttamiseen perustuvan jäähdytysjärjestelmän tehokkuus riippuu suhteellisesta kosteudesta.Luvussa 1, Rakennukset ja ympäristö, Ympäristötekijöiden säätely, s. 10, on kuvattu yleisesti käytössäolevia jäähdytysjärjestelmiä.KORKEA ILMANKOSTEUS HEIKENTÄÄHAIHDUTTAMISEEN PERUSTUVIENJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMIENTEHOKKUUTTA.!Säädellyissä olosuhteissa voi myös jaksottaisten valo-ohjelmien käyttö edistää lämmön poisjohtumista. (Ks. Kasvatusajan hoito, Jaksottaiset valo-ohjelmat, Luku 3, s. 49.)✓✓✓✓AvainkohdatBroilerikasvattamon paikka ja sijoitus maastoon on valittava siten, että ympäristön lämpövaikutuson mahdollisimman vähäinen.Kasvattamo on eristettävä hyvin.Heijastava tai valkoinen kattomateriaali vähentää auringon säteilyn vaikutusta.Jäähdytysjärjestelmällä voidaan säädellä sisälämpötilaa.85

Ruokinta ja lämpöstressiRehun laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota korkeissa lämpötiloissa. Homeen kasvun ja/taivitamiinien tuhoutumisen aiheuttamat rehun pilaantumisen riskit kasvavat lämpimässä.Rehun koostumusta voidaan muuttaa pääasiassa kahdella tavalla: toisaalta ravintoaineiden määriävoidaan oikaista siten, että otetaan huomioon alentunut rehun kulutus, ja toisaalta rehunlämmönlisäysvaikutusta voidaan vähentää. Rehun muutoksella voi sinänsä olla suora vaikutuslämpöstressiin.LÄMPÖSTRESSI ALENTAA REHUNKULUTUSTAJA HEIKENTÄÄ TUOTANTOA.!Rehun ravintoainetiheyden nostaminen auttaa vähentämään lämpöstressiä edellyttäen, että linnutpystyvät reagoimaan muutokseen lisäämällä kasvua. Teho riippuu toisaalta lämpötilasta ja toisaaltalintujen kokeman lämpöstressin asteesta. Ohjeellisesti voidaan sanoa, että rehunkulutus laskee5 %:lla kutakin nousevaa lämpöastetta kohti välillä 32 - 38°C ja vastaavasti 1 - 1,5 %:lla, kunlämpötila on välillä 20 - 30°C. Jos rehunkulutus alenee 5 tai 10 %:lla, on rehun ravintoainepitoisuuksianostettava vastaavassa suhteessa. Erityisen tärkeää on säädellä valkuaisaineiden, vitamiinien jahivenaineiden osuutta rehussa. Myös riittävästä kokkidiostaattien ja ennaltaehkäisevien lääkkeidensaannista on huolehdittava.Vaikka energiansaanti voi rajoittaa kasvatustulosta, kun linnut kärsivät lämpöstressistä, ei rehunenergiasisällön lisäämisestä välttämättä ole hyötyä. Rasvan käyttö energian lähteenä hiilihydraattiensijasta voi kuitenkin olla hyödyllistä. Se voi myös lisätä rehun kulutusta.Proteiini- ja aminohappotasojen nostamisesta voi olla apua, jos rehunkulutus on alentunut, muttajos linnut eivät pysty reagoimaan tason nousuun, muutos vain pahentaa tilannetta. Linnut reagoivatliialliseen proteiinin määrään hajottamalla proteiinin (deaminaatio) ja erittämällä sen elimistöstä.Nämä prosessit nostavat lämpöä huomattavasti. Samasta syystä on aminohappojen tarve tyydytettävämahdollisimman pienellä kokonaisproteiinimäärällä, jos linnut kärsivät lämpöstressistä. Tämävoidaan toteuttaa käyttämällä korkealaatuisia proteiinilähteitä ja synteettisiä aminohappoja.Sen lisäksi että ylimääräisen proteiinin määrä pidetään mahdollisimman alhaisena, rehunlämmönlisäysvaikutusta voidaan alentaa korvaamalla hiilihydraatit rasvalla. Tällöin on käytettäväkorkealaatuisia rasvoja ja/tai asianmukaista rehun valmistusmenetelmää. Rasvan lisäys voi myöslisätä lintujen rehunkulutusta, ja joissakin tilanteissa se voi antaa tarpeellista lisävauhtiaenergiansaannille. Uusin tutkimus on osoittanut, että korkeampi arginiinin taso verrattuna lysiiniin(suhde >1,3) voi vaikuttaa edullisesti lämpöstressaantuneisiin lintuihin.Lämpöstressaantuneilla linnuilla plasman hiilidioksidi- ja bikarbonaattitasot ovat alentuneet. Läähätyssaa aikaan hengitysalkaloosin (veren liiallinen emäksisyys), joka voidaan hoitaa lisäämällä tiettyjälisäaineita rehuun tai veteen. Lämpöstressaantuneiden lintujen alentunut kaliumin taso korjataanantamalla linnuille kaliumkloridia.86

KUVA 21: BROILERPOIKASTEN MUUNTOKELPOISENENERGIAN (ME)TARVE SUHTEESSA YMPÄRISTÖN LÄMPÖTILAANMUUNTOKELPOISEN ENERGIANKOKONAISMÄÄRÄEnergiansaanti sama taienemmän kuin tarveKasvaneenenergiantarpeenalueLÄMPÖ-STRESSIEnergiansaanninäkillinenlasku0 15 25 35 45YMPÄRISTÖN LÄMPÖTILA (°C)✓✓✓✓✓AvainkohdatRehun ravintoainetiheyttä on nostettava vähentyneen kulutuksen korvaamiseksi.Ruokahalun kiihottamiseksi rasvan määrää lisätään ja hiilihydraattien määrää lasketaan.Raaka-aineiden on oltava korkealaatuisia rehun sulavuuden ja aminohappojen saanninvarmistamiseksi.Alkaloosi (liikaemäksisyys) voidaan torjua lisäämällä bikarbonaattia juomaveteen.Riittävästä C- ja E-vitamiinin saannista tulee huolehtia.87

LiitteetAIHEET:Liite 1 - Tietojen kirjaaminen s. 90Liite 2 - Ravintoainesuositukset s. 91Liite 3 - Muunnostaulukot s.101Liite 4 - Hyödyllisiä taulukoita jatehokkuuslaskelmia s. 103Liite 5 - Sukupuolilajittelu siipisulista s. 105Liite 5 - Ongelmien selvittely s. 10689

Liite 1: tietojen kirjaaminenVuorovaikutteisen hoitomenetelmän (ks. s.6) tehokkuus edellyttää tuotannollisten tietojen tarkkaakirjaamista. Analysoimalla ja tulkitsemalla tietoja (esim. elopaino, rehuhyötysuhde, kuolleisuus)voidaan tuotantotulosta parantaa. Hygieniaa ja tautitilannetta on myös tarkkailtava. Tietojenkirjaaminen ja analysoiminen ovat välttämättömiä, jotta ruokinnan, lintujen hoidon, ympäristönja terveydentilan muutosten vaikutukset voidaan arvioida.Broilerituotannon kaikissa vaiheissa on suositeltavaa käyttää vakiomuotoisia lomakkeita tietojenkirjaamiseksi. Käytössä olevat menetelmät ja seurantajärjestelmät on dokumentoitava.(Ks. Taulukko 27.)TAULUKKO 27: BROILERINTUOTANNOSSA KIRJATTAVAT TIEDOTAsia Kirjattavat tiedot HuomautuksiaUntuvikkojen tuonti Päivänvanhojen lukumääräAlkuperä (vanhempaislauma)Saapumispäivä ja -aikaUntuvikkojen laatu= elopaino, tasaisuus, kuolleiden määräKuolleisuus Päivittäin Kirjaa kukot ja kanat erikseen, josViikoittainmahdollista.KumulatiivisestiKirjaa hylätyt linnut erikseen.Jos kuolleisuus on hyvin korkea, lähetäruhoja avattavaksi.Kokkidioosivammojen arviointi kertookokkidioosialtistuksen tasosta.Lääkkeet Antopäivä Noudata eläinlääkärin ohjeita.MääräEränumeroRokotukset Rokotuspäivä Kirjaa kaikki epätavalliset rokotusreaktiot.RokotetyyppiEränumeroElopaino Keskipaino viikoittain Punnitukset on tehtävä tiheämmin, kunTasaisuus viikoittain (VK-%) ennustetaan teurastuspainoa tai kunkäytetään kasvunsäätelyohjelmaa.Rehu Jakelupäivä Rehunkulutus on mitattava täsmällisesti,Määräjotta voidaan laskea rehuhyötysuhde jaPäivämäärä jolloin lääkkeet broilerituotannon kustannustehokkuus.ym. lisäaineet jätetään poisrehusta ennen teurastustaVesi Kulutus päivittäin Äkilliset muutokset veden kulutuksessavoivat olla merkki jostain ongelmasta.Veden ja rehun suhdeVeden laatuMineraali- ja/tai bakteeripitoisuus, erityisesti kunvesi otetaan porakaivosta tai avoimesta altaasta.KloorausYmpäristö Lämpötila: Mittaa lämpötila useasta eri pisteestä.- vuorokauden alin lämpötila Automaattijärjestelmät on tarkistettava päivittäin- vuorokauden ylin lämpötila (tarkistusmittaukset tavallisin lämpömittarein).- untuvikkoaikana 4-5 kertaavuorokaudessaUlkolämpötila - päivittäinSuhteellinen kosteus - päivittäinIlman laatuKuivikkeiden laatuPöly, CO 2, NH 3TeurastamostaRuhon laatusaadut tiedotTerveystarkastusRuhon koostumusPuhdistusvaihe Bakteerien kokonaismäärä (TBC) Desinfioinnin jälkeen.Salmonella-, stafylokokki- ja E.coli-bakteerienmäärää voidaan tarvittaessa seurata.90

Liite 2: ravintoainetaulukotTAULUKKO 28: RAVINTOAINESUOSITUKSET YHTEISERÄSSÄ TAI KANALAUMASSAKASVATETTAVILLE BROILEREILLE, ELOPAINO 1,6 - 1,8 KG 35 PÄIVÄN IÄSSÄSTARTTIREHU KASVATUSREHU LOPPUREHURuokintaikä vrk 0-10 11-24 25 - teurastusRaakavalkuainen % 22-24 21-23 19-21Muuntokelpoinen energia(AME n )/kg Poikaset kcal 2845 2990 3060MJ 11,90 12,50 12,80Aikuiset kcal 3010 3175 3225MJ 12,60 13,30 13,50AMINOHAPOTKok.* Käyt.* Kok.* Käyt.* Kok.* Käyt.*Arginiini % 1,53 1,29 1,47 1,23 1,27 1,06Isoleusiini % 0,90 0,79 0,86 0,75 0,74 0,65Lysiini % 1,38 1,16 1,30 1,09 1,10 0,92Metioniini % 0,48 0,44 0,47 0,44 0,42 0,39Metioniini + kystiini % 0,92 0,81 0,92 0,81 0,82 0,72Treoniini % 0,85 0,73 0,83 0,71 0,72 0,62Tryptofaani % 0,24 0,21 0,22 0,19 0,19 0,17KIVENNÄISAINEETKalsium % 1,00 0,90 0,85Käyttökelpoinen fosfori % 0,50 0,45 0,42Natrium % 0,16 0,16 0,16Kalium % 0,40 0,40 0,40Kloridi % 0,16-0,22 0,16-0,22 0,16-0,22HIVENAINEET / KGKupari mg 8 8 8Rauta mg 80 80 80Mangaani mg 100 100 100Molybdeeni mg 1 1 1Seleeni mg 0,15 0,15 0,10Sinkki mg 80 80 60VITAMIINILISÄT /KG vehnä- maissi- vehnä- maissi- vehnä- maissirehurehu rehu rehu rehu rehuA-vitamiini ky 15000 14000 12000 11000 12000 11000D3-vitamiini ky 5000 5000 5000 5000 4000 4000E-vitamiini ky 50 50 50 50 50 50K-vitamiini mg 4 4 3 3 2 2Tiamiini (B1) mg 3 3 2 2 2 2Riboflaviini (B2) mg 8 8 6 6 5 5Nikotiinihappo mg 60 70 60 70 35 40Pantoteenihappo mg 18 20 18 20 18 20Pyridoksiini (B6) mg 5 4 4 3 3 2Biotiini mg 0,20 0,15 0,20 0,15 0,05 0,05Foolihappo mg 2,00 2,00 1,75 1,75 1,50 1,50B12-vitamiini mg 0,016 0,016 0,016 0,016 0,011 0,011VÄHIMMÄISSUOSITUSKoliini / kg mg 1800 1600 1400Linolihappo % 1,25 1,20 1,00* KOK.= kokonaismäärä; KÄYT.= käyttökelpoinen määräHUOM: Ravintoainesuositukset ovat suuntaa-antavia. Paikalliset olosuhteet ja markkinatilanneon otettava huomioon. Teurastusta edeltävänä aikana on otettava huomioon lainsäädännönedellyttämät varoajat ja tuolloin ravintoaineita voi olla hieman vähemmän kuin loppurehussa.91

TAULUKKO 29: RAVINTOAINESUOSITUKSET YHTEISERÄSSÄ KASVATETTAVILLEBROILEREILLE, ELOPAINO 2,3 - 2,5 KG 42-45 PÄIVÄN IÄSSÄSTARTTIREHU KASVATUSREHU LOPPUREHURuokintaikä vrk 0-10 11-28 29 - teurastusRaakavalkuainen % 22-24 20-22 18-20Muuntokelpoinen energia(AME n )/kg Poikaset kcal 2845 2990 3060MJ 11,90 12,50 12,80Aikuiset kcal 3010 3175 3225MJ 12,60 13,30 13,50AMINOHAPOTKok.* Käyt.* Kok.* Käyt.* Kok.* Käyt.*Arginiini % 1,53 1,29 1,41 1,19 1,21 1,01Isoleusiini % 0,90 0,79 0,82 0,72 0,70 0,62Lysiini % 1,38 1,16 1,25 1,05 1,05 0,88Metioniini % 0,48 0,44 0,46 0,42 0,40 0,37Metioniini + kystiini % 0,92 0,81 0,88 0,78 0,78 0,69Treoniini % 0,85 0,73 0,79 0,68 0,69 0,59Tryptofaani % 0,24 0,21 0,21 0,18 0,18 0,16KIVENNÄISAINEETKalsium % 1,00 0,90 0,85Käyttökelpoinen fosfori % 0,50 0,45 0,42Natrium % 0,16 0,16 0,16Kalium % 0,40 0,40 0,40Kloridi % 0,16-0,22 0,16-0,22 0,16-0,22HIVENAINEET / KGKupari mg 8 8 8Rauta mg 80 80 80Mangaani mg 100 100 100Molybdeeni mg 1 1 1Seleeni mg 0,15 0,15 0,10Sinkki mg 80 80 60VITAMIINILISÄT /KG vehnä- maissi- vehnä- maissi- vehnä- maissirehurehu rehu rehu rehu rehuA-vitamiini ky 15000 14000 12000 11000 12000 11000D3-vitamiini ky 5000 5000 5000 5000 4000 4000E-vitamiini ky 50 50 50 50 50 50K-vitamiini mg 4 4 3 3 2 2Tiamiini (B1) mg 3 3 2 2 2 2Riboflaviini (B2) mg 8 8 6 6 5 5Nikotiinihappo mg 60 70 60 70 35 40Pantoteenihappo mg 18 20 18 20 18 20Pyridoksiini (B6) mg 5 4 4 3 3 2Biotiini mg 0,20 0,15 0,20 0,15 0,05 0,05Foolihappo mg 2,00 2,00 1,75 1,75 1,50 1,50B12-vitamiini mg 0,016 0,016 0,016 0,016 0,011 0,011VÄHIMMÄISSUOSITUSKoliini / kg mg 1800 1600 1400Linolihappo % 1,25 1,20 1,00* KOK.= kokonaismäärä; KÄYT.= käyttökelpoinen määräHUOM: Ravintoainesuositukset ovat suuntaa-antavia. Paikalliset olosuhteet ja markkinatilanneon otettava huomioon. Teurastusta edeltävänä aikana on otettava huomioon lainsäädännönedellyttämät varoajat ja tuolloin ravintoaineita voi olla hieman vähemmän kuin loppurehussa.92

TAULUKKO 30: RAVINTOAINESUOSITUKSET ERIKSEEN KASVATETTAVILLEKUKKOBROILEREILLE, ELOPAINO 3 KG 56-59 PÄIVÄN IÄSSÄSTARTTIREHU KASVATUSREHU LOPPUREHU 1 LOPPUREHU 2Ruokintaikä vrk 0-10 11-28 29-42 43 - teurastusRaakavalkuainen % 22-24 20-22 18-20 17-19Muuntokelpoinen energia(AME n )/kg Poikaset kcal 2845 2965 3035 3035MJ 11,90 12,40 12,70 12,70Aikuiset kcal 3010 3150 3200 3200MJ 12,60 13,20 13,40 13,40AMINOHAPOTKok.* Käyt.* Kok.* Käyt.* Kok.* Käyt.* Kok.* Käyt.*Arginiini % 1,53 1,29 1,36 1,14 1,21 1,01 1,15 0,97Isoleusiini % 0,90 0,79 0,79 0,70 0,70 0,62 0,67 0,59Lysiini % 1,38 1,16 1,20 1,01 1,05 0,88 1,00 0,84Metioniini % 0,48 0,44 0,44 0,40 0,40 0,37 0,38 0,35Metioniini + kystiini % 0,92 0,81 0,85 0,75 0,78 0,69 0,74 0,66Treoniini % 0,85 0,73 0,76 0,66 0,69 0,59 0,65 0,56Tryptofaani % 0,24 0,21 0,20 0,17 0,18 0,16 0,18 0,15KIVENNÄISAINEETKalsium % 1,00 0,90 0,90 0,85Käyttökelpoinen fosfori % 0,50 0,45 0,45 0,42Natrium % 0,16 0,16 0,16 0,16Kalium % 0,40 0,40 0,40 0,40Kloridi % 0,16-0,22 0,16-0,22 0,16-0,22 0,16-0,22HIVENAINEET / KGKupari mg 8 8 8 8Rauta mg 80 80 80 80Mangaani mg 100 100 100 100Molybdeeni mg 1 1 1 1Seleeni mg 0,15 0,15 0,10 0,10Sinkki mg 80 80 80 60VITAMIINILISÄT /KG vehnä- maissi- vehnä- maissi- vehnä- maissi- vehnä- maissirehurehu rehu rehu rehu rehu rehu rehuA-vitamiini ky 15000 14000 12000 11000 12000 11000 12000 11000D3-vitamiini ky 5000 5000 5000 5000 4000 4000 4000 4000E-vitamiini ky 50 50 50 50 50 50 50 50K-vitamiini mg 4 4 3 3 2 2 2 2Tiamiini (B1) mg 3 3 2 2 2 2 2 2Riboflaviini (B2) mg 8 8 6 6 5 5 5 5Nikotiinihappo mg 60 70 60 70 35 40 35 40Pantoteenihappo mg 18 20 18 20 18 20 18 20Pyridoksiini (B6) mg 5 4 4 3 3 2 3 2Biotiini mg 0,20 0,15 0,20 0,15 0,05 0,05 0,05 0,05Foolihappo mg 2,00 2,00 1,75 1,75 1,50 1,50 1,50 1,50B12-vitamiini mg 0,016 0,016 0,016 0,016 0,011 0,011 0,011 0,011VÄHIMMÄISSUOSITUSKoliini / kg mg 1800 1600 1400 1400Linolihappo % 1,25 1,20 1,00 1,00* KOK.= kokonaismäärä; KÄYT.= käyttökelpoinen määräHUOM: Ravintoainesuositukset ovat suuntaa-antavia. Paikalliset olosuhteet ja markkinatilanneon otettava huomioon. Teurastusta edeltävänä aikana on otettava huomioon lainsäädännönedellyttämät varoajat ja tuolloin ravintoaineita voi olla hieman vähemmän kuin loppurehussa.Kasvatuksessa voidaan käyttää ruokinnan rajoittamista ja/tai valaistusohjelmaa parhaan mahdollisentuloksen aikaansaamiseksi.93

TAULUKKO 31: RAVINTOAINESUOSITUKSET ERIKSEEN KASVATETTAVILLEKUKKOBROILEREILLE, ELOPAINO 2,3-2,5 KGSTARTTIREHU KASVATUSREHU LOPPUREHURuokintaikä vrk 0-10 11-28 29 - teurastusRaakavalkuainen % 22-24 21-23 19-21Muuntokelpoinen energia(AME n )/kg Poikaset kcal 2845 2990 3060MJ 11,90 12,50 12,80Aikuiset kcal 3010 3175 3225MJ 12,60 13,30 13,50AMINOHAPOTKok.* Käyt.* Kok.* Käyt.* Kok.* Käyt.*Arginiini % 1,53 1,29 1,47 1,23 1,27 1,06Isoleusiini % 0,90 0,79 0,86 0,75 0,74 0,65Lysiini % 1,38 1,16 1,30 1,09 1,10 0,92Metioniini % 0,48 0,44 0,47 0,44 0,42 0,39Metioniini + kystiini % 0,92 0,81 0,92 0,81 0,82 0,72Treoniini % 0,85 0,73 0,83 0,71 0,72 0,62Tryptofaani % 0,24 0,21 0,22 0,19 0,19 0,17KIVENNÄISAINEETKalsium % 1,00 0,90 0,85Käyttökelpoinen fosfori % 0,50 0,45 0,42Natrium % 0,16 0,16 0,16Kalium % 0,40 0,40 0,40Kloridi % 0,16-0,22 0,16-0,22 0,16-0,22HIVENAINEET / KGKupari mg 8 8 8Rauta mg 80 80 80Mangaani mg 100 100 100Molybdeeni mg 1 1 1Seleeni mg 0,15 0,15 0,10Sinkki mg 80 80 60VITAMIINILISÄT /KG vehnä- maissi- vehnä- maissi- vehnä- maissirehurehu rehu rehu rehu rehuA-vitamiini ky 15000 14000 12000 11000 12000 11000D3-vitamiini ky 5000 5000 5000 5000 4000 4000E-vitamiini ky 50 50 50 50 50 50K-vitamiini mg 4 4 3 3 2 2Tiamiini (B1) mg 3 3 2 2 2 2Riboflaviini (B2) mg 8 8 6 6 5 5Nikotiinihappo mg 60 70 60 70 35 40Pantoteenihappo mg 18 20 18 20 18 20Pyridoksiini (B6) mg 5 4 4 3 3 2Biotiini mg 0,20 0,15 0,20 0,15 0,05 0,05Foolihappo mg 2,00 2,00 1,75 1,75 1,50 1,50B12-vitamiini mg 0,016 0,016 0,016 0,016 0,011 0,011VÄHIMMÄISSUOSITUSKoliini / kg mg 1800 1600 1400Linolihappo % 1,25 1,20 1,00* KOK.= kokonaismäärä; KÄYT.= käyttökelpoinen määräHUOM: Ravintoainesuositukset ovat suuntaa-antavia. Paikalliset olosuhteet ja markkinatilanneon otettava huomioon. Teurastusta edeltävänä aikana on otettava huomioon lainsäädännönedellyttämät varoajat ja tuolloin ravintoaineita voi olla hieman vähemmän kuin loppurehussa.94

TAULUKKO 32: RAVINTOAINESUOSITUKSET ERIKSEEN KASVATETTAVILLEKANABROILEREILLE, ELOPAINO 2,3-2,5 KGSTARTTIREHU KASVATUSREHU LOPPUREHURuokintaikä vrk 0-10 11-24 25 - teurastusRaakavalkuainen % 22-24 20-22 17-19Muuntokelpoinen energia(AME n )/kg Poikaset kcal 2845 2990 3060MJ 11,90 12,50 12,80Aikuiset kcal 3010 3175 3225MJ 12,60 13,30 13,50AMINOHAPOTKok.* Käyt.* Kok.* Käyt.* Kok.* Käyt.*Arginiini % 1,53 1,29 1,41 1,19 1,15 0,97Isoleusiini % 0,90 0,79 0,82 0,72 0,67 0,59Lysiini % 1,38 1,16 1,25 1,05 1,00 0,84Metioniini % 0,48 0,44 0,46 0,42 0,38 0,35Metioniini + kystiini % 0,92 0,81 0,88 0,78 0,74 0,66Treoniini % 0,85 0,73 0,79 0,68 0,65 0,56Tryptofaani % 0,24 0,21 0,21 0,18 0,18 0,15KIVENNÄISAINEETKalsium % 1,00 0,90 0,85Käyttökelpoinen fosfori % 0,50 0,45 0,42Natrium % 0,16 0,16 0,16Kalium % 0,40 0,40 0,40Kloridi % 0,16-0,22 0,16-0,22 0,16-0,22HIVENAINEET / KGKupari mg 8 8 8Rauta mg 80 80 80Mangaani mg 100 100 100Molybdeeni mg 1 1 1Seleeni mg 0,15 0,15 0,10Sinkki mg 80 80 60VITAMIINILISÄT /KG vehnä- maissi- vehnä- maissi- vehnä- maissirehurehu rehu rehu rehu rehuA-vitamiini ky 15000 14000 12000 11000 12000 11000D3-vitamiini ky 5000 5000 5000 5000 4000 4000E-vitamiini ky 50 50 50 50 50 50K-vitamiini mg 4 4 3 3 2 2Tiamiini (B1) mg 3 3 2 2 2 2Riboflaviini (B2) mg 8 8 6 6 5 5Nikotiinihappo mg 60 70 60 70 35 40Pantoteenihappo mg 18 20 18 20 18 20Pyridoksiini (B6) mg 5 4 4 3 3 2Biotiini mg 0,20 0,15 0,20 0,15 0,05 0,05Foolihappo mg 2,00 2,00 1,75 1,75 1,50 1,50B12-vitamiini mg 0,016 0,016 0,016 0,016 0,011 0,011VÄHIMMÄISSUOSITUSKoliini / kg mg 1800 1600 1400Linolihappo % 1,25 1,20 1,00* KOK.= kokonaismäärä; KÄYT.= käyttökelpoinen määräHUOM: Ravintoainesuositukset ovat suuntaa-antavia. Paikalliset olosuhteet ja markkinatilanneon otettava huomioon. Teurastusta edeltävänä aikana on otettava huomioon lainsäädännönedellyttämät varoajat ja tuolloin ravintoaineita voi olla hieman vähemmän kuin loppurehussa.95

TAULUKKO 33: YLEISESTI KÄYTETTYJEN REHUN RAAKA-AINEIDENRaaka-Kuiva- Argi- Iso- Lysiini Metio- Metio- Treo- Tryptovalku-aine niini leusiini niini niini niini faaniainen+kystiiniKok.* Käyt.* Kok. Käyt. Kok. Käyt. Kok. Käyt. Kok. Käyt. Kok. Käyt. Kok. Käyt.g g g g g g g g g g g g g g g gOHRAMAISSIVEHNÄDURRAKAURATMAISSIGLUTEENI-REHUMAISSIGLUTEENI-JAUHOVEHNÄREHUVEHNÄLESERIISILESERIISILESE (UUTE)PELTOPAPU(VALKOINEN)HERNEETSOIJAPAPU(KUUMENNETTU)SOIJAPAPUJAUHO, 48AURINGONKUKKA-ROUHE, 39RAPSI/CANOLAJAUHEKALAJAUHO 66SILLIJAUHOLIHA- JA LUUJAUHO107 880 5,4 4,5 3,7 3,0 3,8 3,0 1,8 1,4 4,2 3,4 3,6 2,8 1,2 1,087 880 4,1 3,8 3,0 2,7 2,4 2,2 1,8 1,7 3,7 3,4 3,1 2,7 0,6 0,5119 880 5,6 5,0 3,9 3,5 3,3 2,7 1,9 1,7 4,6 4,0 3,4 2,9 1,4 1,3101 880 4,0 3,4 4,0 3,3 2,3 1,8 1,8 1,5 3,6 3,0 3,4 2,6 1,1 1,0112 880 7,5 7,1 4,2 3,7 4,8 4,2 1,9 1,7 5,1 4,4 3,9 3,3 1,3 1,1209 890 9,5 8,3 6,7 5,5 6,7 4,9 3,6 3,1 8,9 6,4 7,7 5,9 1,2 1,0607 890 19,5 18,8 25,1 24,1 10,3 9,9 14,5 14,1 25,5 23,0 21,0 19,6 3,2 3,1156 870 9,5 8,2 5,2 4,1 5,6 4,6 2,6 2,0 5,7 4,2 5,0 3,7 1,9 1,5150 870 10,1 7,8 4,6 3,5 6,0 4,4 2,3 1,7 5,5 4,0 4,9 3,5 2,1 1,4129 890 10,3 9,3 4,4 3,7 6,0 4,8 2,7 2,3 5,6 4,7 5,0 4,1 1,6 1,3147 890 11,6 10,0 5,2 3,8 6,5 4,8 3,2 2,4 6,4 4,5 5,9 4,0 1,7 1,5300 870 28,6 26,6 11,8 10,1 18,8 16,5 2,3 1,7 5,9 5,2 10,1 8,8 1,7 1,3227 870 21,4 21,0 8,8 8,0 15,7 12,3 2,3 1,7 5,6 4,2 8,1 6,9 2,0 1,6356 880 26,3 22,9 16,2 14,1 22,4 19,3 5,4 4,7 10,9 9,4 14,2 12,1 4,9 4,1473 870 34,6 31,8 21,3 19,5 29,3 26,3 6,8 6,3 13,8 12,1 18,6 16,6 6,1 5,1386 900 33,3 31,6 16,3 15,0 13,8 12,0 9,2 8,5 16,1 14,2 14,6 12,7 4,8 4,4343 880 20,8 18,7 13,4 11,4 19,2 15,4 6,9 6,1 15,6 12,7 15,1 12,1 4,5 4,0660 910 38,1 35,0 27,4 25,2 51,4 45,7 18,9 17,0 24,8 21,6 28,0 25,2 7,0 6,2706 910 40,4 37,1 30,0 27,6 56,3 50,1 20,7 18,6 27,0 23,5 30,5 27,4 7,8 7,0538 940 37,7 29,4 16,1 12,9 29,6 22,5 8,1 6,6 14,0 9,9 18,8 14,0 3,6 2,5* KOK.= aminohapon kokonaismäärä; KÄYT.= aminohapon käyttökelpoinen määräHuom: Tiedot ovat suuntaa-antavia ohjeita rehun koostumuksen suunnittelua varten. Todellisetkäytettävissä olevia raaka-aineita koskevat tiedot ovat aina ensisijaisia.Lähteet: Degussa Agi, CVB, Hollanti; National Research Council, USA.Liha- ja luujauho on laadultaan vaihteleva tuote, ja turvallisuussyistä sitä käytetään yhä vähemmänbroilerirehujen raaka-aineena. Tässä annetut tiedot koskevat jauhoa, jossa on 54% proteiinia, 14%rasvaa ja 23% tuhkaa.96

RAVINTOSISÄLLÖT (KILOA KOHTI)Energia Energia Kalsium Käyttö- Natrium Kloridi Kalium Koliini Linoli-(poikaset) (aikuiset) kelp. happofosforiMJ kcal MJ kcal g g g g g mg gOHRAMAISSIVEHNÄDURRAKAURATMAISSIGLUTEENI-REHUMAISSIGLUTEENI-JAUHOVEHNÄREHUVEHNÄLESERIISILESERIISILESE (UUTE)PELTOPAPU(VALKOINEN)HERNEETSOIJAPAPU(KUUMENNETTU)SOIJAPAPUJAUHO, 48AURINGONKUKKA-ROUHE, 39RAPSI/CANOLAJAUHEKALAJAUHO 66SILLIJAUHOLIHA- JA LUUJAUHO9,9 2355 11,7 2790 0,6 1,4 0,1 1,0 4,8 990 8,613,3 3172 13,7 3275 0,3 0,9 0,1 0,5 3,6 620 18,811,9 2822 12,7 3020 0,7 1,3 0,1 0,4 4,2 1000 6,813,1 3116 13,5 3215 0,4 0,9 0,1 0,7 3,8 660 12,210,3 2448 11,0 2620 1,1 1,7 0,1 0,7 4,7 950 16,87,0 1680 8,0 1915 1,2 3,7 2,4 2,1 12,6 1510 17,213,5 3235 14,9 3565 0,4 1,8 0,1 0,5 1,6 330 16,35,4 1290 7,6 1825 1,0 2,9 0,3 0,3 13,7 1440 14,04,4 1040 6,2 1475 1,9 3,5 0,4 1,3 12,5 1230 14,07,0 1675 9,9 2370 1,0 2,5 0,1 0,4 10,6 1130 38,56,0 1410 6,8 1610 1,4 2,8 0,2 0,7 12,1 1230 3,610,1 2395 11,2 2665 1,1 2,3 0,2 0,7 13,4 1670 5,210,1 2405 11,4 2715 1,1 1,8 0,1 0,6 11,0 642 4,012,6 3010 14,4 3450 2,3 2,2 0,1 0,3 17,6 2860 97,08,1 1945 9,3 2230 2,7 2,7 0,2 0,3 22,6 2730 7,06,1 1445 6,7 1600 3,7 2,9 0,3 1,2 14,7 2890 6,85,6 1340 7,1 1700 7,3 3,6 0,3 0,3 12,6 6700 3,111,8 2810 13,6 3250 34,9 17,6 10,3 15,8 10,0 3050 0,112,2 2905 14,1 3360 26,4 15,5 10,3 16,2 13,9 5300 0,111,1 2635 12,6 3000 73,3 22,6 7,6 6,3 4,8 1900 8,197

TAULUKKO 34: REHUN RAAKA-AINEIDEN LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄTRaaka-aine Ominaisuus LisätietojaVILJATMykotoksiinitSaastuneisuus,rikkakasvien siemenetMaissiMykotoksiinitVehnäViskositeetti (liukoiset ei-tärkkelysperäisetpolysakkaridit) Entsyymein muutettavaTorajyväisyysOhra Beetaglukaanit Entsyymein muutettavaDurraTanniinitRiisi Trypsiini-inhibiittorit Kuumennus hyödyllistäVILJOJENSIVUTUOTTEET TuoreusJUUREKSETSaastuneisuusTapiokaSyaniditasoPALKOKASVIENSIEMENETHerneet Tanniinit Käytä valkokukkaisia lajikkeitaKuoriminen hyödyllistäProteaasi-inhibiittoritValitse sopivat lajikkeetKuumennus hyödyllistäPavut, faba Tanniinit Käytä valkokukkaisia lajikkeitaKuoriminen hyödyllistäPavut, phaseolus Lektiinit Kuumennus hyödyllistäLupiininsiemen Glykosidit Käytä vain "makeita" lajikkeitaÖLJYKASVIENSIEMENETÖljypitoisuuden vakausPaahdetut soijapavut Ureaasitaso Varmista oikea käsittelyTrypsiini-inhibiittoritRasvan sulavuusRapsinsiemen Glukosinolaatit Käytä lajikkeita joissa on vähänerukahappoa ja glukosinolaattiaÖLJYKASVIENSIEMENJAUHOTSoijapapujauho Ks. soijapavut Käytä soija 49:ää jos mahdollistaRapsinsiemenjauho Glukosinolaatit Vain 00-lajikkeetAuringonkukkajauho "Kuitu" (kuoriminen) Käytä vain kuorittua jauhoaPuuvillansiemenjauho Gossypoli Lisärautaa voidaan käyttääELÄINPERÄISET Mikrobien laatu Oikea käsittely välttämätöntäTUOTTEETLiha- ja luujauhoAminohappojen käyttökelpoisuusKalsium-/fosforitasoRasvapitoisuusTyydyttyneiden rasvahappojenmääräSiipikarjan sivutuotteet, Taudinaiheuttajien valvontajauheHöyhenten määräHöyhenjauho Aminohappojen käyttökelpoisuus Oikea käsittely välttämätöntäKalajauho Lihasmahan syöpyminen Aiheuttaa lihasmahan syöpymistäRasvat ja öljyt Ks. taulukko 20, s. 6698

TAULUKKO 35: TAVALLISTEN BROILERIREHUN RAAKA-AINEIDEN KÄYTÖNALA- JA YLÄRAJATRaaka-aine Vähintään Enintään Lisätietoja% %VILJATMaissiVehnä 15 50 Raelaatu vaatii vähimmäismääränOhra 15 Yläraja voi olla korkeampi joskäytetään entsyymejäDurra 10-50 Riippuu tanniinitasostaRiisi 15SIVUTUOTTEET JA JUUREKSETVehnänlese/vehnärehujauho 15Riisilese 15Maissigluteenirehu 15Melassi 5Tapioka 20PALKOKASVITHerneet 15 Sopiva lajikePavut, faba 10 Sopiva lajikePavut, phaseolusLupiininsiemen 10 Valko- tai keltakukkaiset lajikkeetÖLJYKASVIEN SIEMENETJA JAUHOTTäysrasvainen rapsinsiemen 5Täysrasvainen soijapapu 15-20 Tarkista rasvan kokonaismääräSoijarouhe 10 25Auringonkukkarouhe 8-10 Riippuu kuitupitoisuudestaPuuvillansiemenjauho 10ELÄINPERÄISET JAUHOTLihajauhot 8Kalajauhot 5 10 Saatavuus/hintaHöyhenjauho 4RASVAT JA ÖLJYTTali/laardi yms 0-5 Riippuu linnun iästäKasvirasvat 1 5-8 Rakeistaminen ja pölyämisenestäminen vaatiivähimmäismäärän99

100TAULUKKO 36: SÄILYTYSOLOJEN VAIKUTUS BROILERIREHUNVITAMIINIHÄVIKKIIN (%)Vitamiini Muoto Esiseos Ihanne- Säilytys Säilytys esiseokolosuhteetesiseoksena sena ja rehunaJauhe Rakeet Jauhe Rakeet Jauhe RakeetA Helmi A/D 3 V 1 3 8 4 9 11 16VM 2 4 9 8 13 15 19VMC 3 5 10 12 17 19 23D3 Helmi A/D 3 V 2 8 3 9 11 17VM 2 9 5 11 13 18VMC 3 9 9 15 17 22E Asetaatti V 1 7 1 7 4 10VM 1 7 4 10 7 13VMC 1 7 7 13 10 16K MSBC 4 V 7 35 8 36 26 49VM 12 39 22 46 37 56VMC 12 39 33 53 46 62B1 Tiamiini V 3 17 4 18 15 27HCl VM 8 21 24 35 33 42VMC 8 39 30 40 38 47B2 Riboflaviini V 1 10 1 10 7 16VM 1 10 5 14 11 19VMC 3 12 8 17 14 22B6 Pyridoksiini V 3 13 3 13 9 19VM 4 14 8 18 14 23VMC 6 16 13 22 19 27Pantoteeni- Kalsium V 1 10 1 10 6 15happo Pantotenaatti VM 1 10 1 10 6 15VMC 2 11 13 21 18 25Biotiini V 3 13 3 13 10 20VM 4 14 7 17 14 23VMC 6 16 13 22 20 28Foolihappo V 1 11 1 11 3 13VM 2 12 6 16 8 16VMC 3 13 16 25 18 26Niasiini Nikotiini- V 4 13 4 13 12 20happo VM 6 15 10 18 18 25VMC 6 15 13 21 20 28C-vitamiini Askorbiini- V 11 56 14 57 39 70happo VM 16 58 37 69 55 78VMC 16 58 37 69 55 78C-vitamiini Suojattu V 5 27 7 29 25 42VM 8 30 18 37 34 49VMC 8 30 27 44 41 55Koliini Koliinikloridi V - - - - - -VM - - - - - -VMC - - - - 1 4Säilytysolosuhteet:Vitamiinien säilytys 0 pv 0 pv 0 pvEsiseoksen säilytys; 15°C, 60% RH 14 pv 56 pv 56 pvRehun säilytys; 20°C, 60% RH 7 pv 7 pv 28 pv1) V = vitamiini 2) VM = vitamiini+kivennäisaine 3) VMC = vitamiini+kivennäisaine+koliini4) MSBC - menadioni-Na-bisulfiittiRH - suhteellinen kosteusLähde: BASF Vitamin Stability Estimation Programme

Liite 3: muunnostaulukotPITUUS1 metri (m) = 3,281 jalkaa (ft)1 jalka (ft) = 0,305 metriä (m)1 senttimetri (cm) = 0,394 tuumaa (in)1 tuuma (in) = 2,54 senttimetriä (cm)PINTA-ALA1 neliömetri (m 2 ) = 10,76 neliöjalkaa (ft 2 )1 neliöjalka (ft 2 ) = 0,093 neliömetriä (m 2 )TILAVUUS1 litra (l) = 0,22 gallonaa (UK), (gal UK)1 gallona (UK) = 4,54 litraa (l)1 gallona (UK) = 1,2 gallonaa (US), (gal US)1 kuutiometri (m 3 ) = 35,31 kuutiojalkaa (ft 3 )1 kuutiojalka (ft 3 ) = 0,028 kuutiometriä (m 3 )PAINO1 kilogramma (kg) = 2,205 naulaa (lb)1 naula (lb) = 0,454 kilogrammaa (kg)1 gramma (g) = 0,035 unssia (oz)1 unssi (oz) = 28,35 grammaa (g)ENERGIA1 kalori (cal) = 4,18 joulea (J)1 joule (J) = 0,239 kaloria (cal)1 kilokalori per kilogramma (kcal/kg) = 4,18 megajoulea per kilogramma (MJ/kg)1 megajoule per kilogramma (MJ/kg) = 108 kaloria per naula (cal/lb)1 joule (J) = 0,735 jalkanaulaa (ft lb)1 jalkanaula (ft lb) = 1,36 joulea (J)1 joule (J) = 0,00095 termistä yksikköä (Btu)1 terminen yksikkö (Btu) = 1055 joulea (J)PAINE1 naula per neliötuuma (psi) = 6895 newtonia per neliömetri (N/m 2 )1 newton per neliömetri (N/m 2 ) = 1 pascal (Pa)1 naula per neliötuuma (psi) = 0,06895 baaria1 baari = 14,504 naulaa per neliötuuma (psi)1 baari = 105 newtonia per neliometri (N/m 2 )= 100 kilopascalia (kPa)1 newton per neliömetri (N/m 2 ) eli pascal (Pa)= 0,000145 naulaa per neliötuuma (lb/in 2 )101

ELÄINTIHEYS1 neliöjalka per lintu (ft 2 /lintu) = 10,76 lintua per neliömetri (lintua/m 2 )10 lintua per neliömetri (lintu/m 2 ) = 1,08 neliöjalkaa per lintu (ft 2 /lintu)15 lintua per neliömetri (lintu/m 2 ) = 0,72 neliöjalkaa per lintu (ft 2 /lintu)20 lintua per neliömetri (lintu/m 2 ) = 0,54 neliöjalkaa per lintu (ft 2 /lintu)1 kilogramma per neliömetri (kg/m 2 ) = 0,205 naulaa per neliöjalka (lbs/ft 2 )15 kilogrammaa per neliömetri (kg/m 2 ) = 3,08 naulaa per neliöjalka (lbs/ft 2 )34,2 kilogrammaa per neliömetri (kg/m 2 ) = 7,01 naulaa per neliöjalka (lbs/ft 2 )40 kilogrammaa per neliömetri (kg/m 2 ) = 8,20 naulaa per neliöjalka (lbs/ft 2 )LÄMPÖTILALämpötila °C = 5/9 (lämpötila °F - 32)Lämpötila °F= 32 + 9/5 (lämpötila °C)TAULUKKO 37: LÄMPÖTILA Celsius- ja Fahrenheit-asteina°C °F °C °F0 32,0 22 71,62 35,6 24 75,24 39,2 26 78,86 42,8 28 82,48 46,4 30 86,010 50,0 32 89,612 53,6 34 93,214 57,2 36 96,816 60,8 38 100,418 64,4 40 104,020 68,0TYÖSKENTELYLÄMPÖTILATyöskentelylämpötila saadaan laskemalla yhteen kasvattamon minimilämpötila ja 2/3 minimi- jamaksimilämpötilojen erotuksesta. Oikeasta työskentelylämpötilasta on huolehdittava erityisestialueilla, joilla lämpötila vaihtelee runsaasti vuorokauden eri aikoina.Esim. Kasvattamon minimilämpötila 16 °CKasvattamon maksimilämpötila 28 °CILMANVAIHTOTyöskentelylämpötila =[(28-16) x 2/3] + 16 = 24 °C1 kuutiojalka minuutissa (ft 3 /min) = 1,699 kuutiometriä tunnissa (m 3 /h)1 kuutiometri tunnissa (m 3 /h) = 0,589 kuutiojalkaa minuutissa (ft 3 /min)ERISTYSU-arvo annetaan watteina per neliömetri per °C (W/m 2 /°C).102

VALO1 jalkakynttilä (foot candle) = 10,76 luksiaSeuraavalla kaavalla voidaan laskea, kuinka paljon lamppuja tarvitaan broilerikasvattamossa:Lamppujen* lukumäärä= lattia-ala (m 2 ) x suurin tarvittava luksimäärälampun teho watteina x K-tekijäK-tekijän arvo riippuu lampun tehosta seuraavasti:TAULUKKO 38: LAMPUN TEHO JA K-TEKIJÄLampun teho (W)K-tekijä15 3,825 4,240 4,660 5,0100 6,0* Kaavaa voidaan soveltaa, kun käytetään hehkulamppuja 2 m korkeudella lintujen tason yläpuolella.Loisteputket tuottavat 3-5-kertaisen luksimäärän wattia kohti hehkulamppuihin verrattuna.Liite 4: hyödyllisiä taulukoitaja tehokkuuslaskelmiaTAULUKKO 39: EUROOPPALAINEN TEHOKKUUSTEKIJÄ (EEF)elävyys x elopaino (kg)ikä (vrk) x rehuhyötysuhdex 100Esim. Erä A: ikä 42 vrk, paino 2089 g, Erä B: ikä 46 vrk, paino 2360 g,kuolleisuus 4,89 %, rehuhyötysuhde 1,71 kuolleisuus 5,71 %, rehuhyötysuhde 1,7895,11 x 2089 94,29 x 2360tehokkuustekijä EEF: x 100 = 277 x 100 = 27242 x 1,71 46 x 1,78Huom: Mitä korkeampi tehokkuusluku on, sitä parempi tekninen suoritustaso. Lukua käytetäänyleisesti eräissä Euroopan maissa vertailtaessa integroidun yrityksen tai maan kasvatuseriä keskenään.Ei voida käyttää eri maiden väliseen suoritustasojen vertailuun.103

TAULUKKO 40: ILMANVAIHDON VÄHIMMÄIS- JA ENIMMÄISMÄÄRÄ ERI ELOPAINOILLAElopaino Ilmavirtaus (m 3 /tunti) Elopaino Ilmavirtaus (m 3 /tunti)kgkgminimi maksimi minimi maksimi0,050 0,074 0,761 1,800 1,091 11,1890,100 0,125 1,280 1,900 1,136 11,6520,150 0,169 1,735 2,000 1,181 12,1090,200 0,210 2,153 2,100 1,225 12,5600,250 0,248 2,546 2,200 1,268 13,0060,300 0,285 2,919 2,300 1,311 13,4470,350 0,319 3,276 2,400 1,354 13,8830,400 0,353 3,621 2,500 1,396 14,3150,450 0,386 3,956 2,600 1,437 14,7420,500 0,417 4,281 2,700 1,479 15,1650,550 0,448 4,598 2,800 1,520 15,5850,600 0,479 4,908 2,900 1,560 16,0000,650 0,508 5,212 3,000 1,600 16,4120,700 0,537 5,510 3,100 1,640 16,8210,750 0,566 5,803 3,200 1,680 17,2260,800 0,594 6,090 3,300 1,719 17,6290,850 0,621 6,374 3,400 1,758 18,0280,900 0,649 6,653 3,500 1,796 18,4240,950 0,676 6,928 3,600 1,835 18,8171,000 0,702 7,200 3,700 1,873 19,2083,800 1,911 19,5961,100 0,754 7,734 3,900 1,948 19,9821,200 0,805 8,255 4,000 1,986 20,3651,300 0,855 8,766 4,100 2,023 20,7451,400 0,904 9,267 4,200 2,060 21,1241,500 0,951 9,759 4,300 2,096 21,5001,600 0,999 10,243 4,400 2,133 21,8741,700 1,045 10,719 4,500 2,169 22,245Lähde: UK Agricultural Development and Advisory ServiceHuom:Tarkemmat tiedot ilmanvaihdosta Luvussa 1, Rakennukset ja ympäristö, s. 8-16.Ilmanvaihdon vähimmäismäärä (=minimi-ilmavirtaus) on se ilmamäärä tunnissa, joka tarvitaanlintujen hapensaannin turvaamiseksi ja hyvän ilmanlaadun varmistamiseksi.Minimi-ilmavirtaus = 1,95 x 10 -4 m 3 /s/kg 0,75Ilmanvaihdon enimmäismäärä (=maksimi-ilmavirtaus) on se ilmamäärä tunnissa, joka tarvitaanlintujen aineenvaihdunnasta syntyneen lämmön poistamiseksi siten, että rakennuksen sisäilma onenintään 3°C korkeampi kuin ulkolämpötila.Maksimi-ilmavirtaus = 2,00 x 10 -3 m 3 /s/kg 0,75104

Liite 5: sukupuolilajittelu siipisulistaPäivänvanhat kukko- ja kanabroilerit on hautomossa helppo tunnistaa, sillä useimmissa Rossinbroilerilinjoissa voidaan kanat ja kukot erottaa toisistaan siipisulkien perusteella. Näissä linjoissakanauntuvikot sulittuvat nopeammin kuin kukkountuvikot. Sulittumisen laatu määritellään tutkimallasiiven ulkopuolen peitinsulkien (päällyskerros) ja käsisulkien (alakerros) suhdetta.KukkountuvikotKukkountuvikot sulittuvat hitaammin, ja niiden siivissä käsisulat ovat yhtä pitkiä tai lyhyempiä kuinpeitinsulat.KUVA 22: ROSS-KUKKOBROILERIN SIIPISULATKäsisulat yhtä pitkätKäsisulat lyhyemmätKanauntuvikotKanauntuvikot sulittuvat nopeammin, ja niillä käsisulat ovat pidemmät kuin peitinsulat.KUVA 23: ROSS-KANABROILERIN SIIPISULATKäsisulat pidemmät105

Liite 6: ongelmien selvittelyTAULUKKO 41: ONGELMATILANTEETONGELMA SYITÄ TOIMENPIDEKorkea kuolleisuus Untuvikkojen laatu * Tarkista hautomokäytännöt ja munienvarhaisvaiheessa huono hygienia(>1% ensimmäisen * Tarkista untuvikkojen kuljetusolotviikon aikana) Väärä untuvikkoajan * Säädä keinoemot oikeinlämmitysTaudit* Lähetä kuolleita eläimiä avattavaksi, otayhteys eläinlääkäriinKorkea kuolleisuus Aineenvaihdunnalliset * Tarkista ilmanvaihdon määrä(7 päivän jälkeen) häiriöt (askiitti, * Tarkista rehun koostumusäkkikuolema) * Vältä liian nopeaa varhaiskasvua* Tarkista hautomon ilmanvaihtoTartuntataudit * Selvitä syy (ruhonavaus)* Kysy eläinlääkäriltä neuvoa lääkinnästä jarokotuksestaJalkaviat* Tarkista rehun kalsium-, fosfori- jaD3-vitamiinitasot* Käytä valo-ohjelmaa lintujen aktiivisuudenlisäämiseksiHeikko varhaiskasvu Ruokinta * Tarkista starttirehun saatavuus ja laatu* Tarkista veden saatavuus ja laatuUntuvikkojen laatu * Tarkista hautomon toiminta: Munien hygienia,säilytys, haudotusolot, haudotusaika,kuljetusaika ja -olot.Ympäristötekijät * Tarkista lämpötila- ja kosteuskäyrät* Tarkista päivänpituus* Tarkista ilman laatu - CO2, pöly,minimi-ilmanvaihtoRuokahalu* Tarkista ovatko linnut ruokahaluttomia:täysikupuisia lintuja on vähänMyöhempi kasvu Alhainen * Tarkista rehun laatu ja koostumusheikkenee ravintoaineiden saanti * Tarkista rehun kulutus ja saatavuus* Alkuvaiheessa rehunsaantia rajoitettu liikaa* Valo-ohjelma on liian rajoittavaTartuntatauditYmpäristötekijätKs. Korkea kuolleisuus* Tarkista ilmanvaihdon määrä* Tarkista eläintiheys* Tarkista kasvattamon lämpötilat* Tarkista veden ja rehun saatavuusKuivikkeen kunto Ravinto * Rehussa huonolaatuista rasvaaheikko* Rehussa liikaa suoloja* Rehussa liikaa proteiiniaYmpäristö* Kuivikkeiden syvyys riittämätön alusta alkaen* Sopimaton kuivikemateriaali* Juomalaitteen rakenne ja säätö (vettä roiskuu)* Ilmankosteus liian korkea* Eläintiheys liian suuri* Riittämätön ilmanvaihtoTartuntatauti* Aiheuttaa enteriittiä, ota yhteys eläinlääkäriin106

ONGELMA SYITÄ TOIMENPIDERehuhyötysuhde Heikko kasvu Ks. Heikko varhaiskasvu, Myöhempi kasvuheikkoheikkeneeKorkea kuolleisuus Ks. Korkea kuolleisuus(erityisesti myöhemmässävaiheessa)Rehun hävikki * Tarkista ruokintalaitteiden säädöt* Anna lintujen tyhjentää ruokintalaitteetkahdesti päivässäYmpäristö* Tarkista ettei kasvattamon lämpötila ole liianalhainenTartuntatautiKs. Korkea kuolleisuusRavinto* Tarkista rehun koostumus ja laatuHuono höyhenpeite Ympäristö * Tarkista ettei kasvattamon lämpötila ole liiankorkeaRavinto* Tarkista rehun metioniini- ja kystiinipitoisuusja tasapainoLuokitustappiot Askiitti Ks. Korkea kuolleisuusNiveltulehdukset ja * Tarkista eläintiheysrintaviat* Tarkista kuivikkeiden kunto* Lisää lintujen aktiivisuutta (esim. ruokintataivalo-ohjelmat)Mustelmat ja ruhjeet * Tarkista lintujen käsittely punnituksessa jakiinniotossaNaarmut* Liiallinen valostimulaatio* Tarkista lintujen käsittely punnituksessa jakiinniotossa* Tarkista lintujen pääsy ruokinta- jajuomalaitteilleOregon-tauti* Lintuja ei saa häiritä liikaa kasvuvaiheessa(syvällä olevien (esim. karsinta, punnitus)lihasten myopatia) * Rehunjakelussa puutteitaLiikalihavuus * Tarkista rehun ravintoaine-tasapaino* Tarkista että kasvattamon lämpötila ei oleliian korkea107

HakemistoAbsorboivat aineet.....................................................................................................................62Aminohapot ...........................................................................................56, 58, 59, 86, 87, 91-98Ammoniakki ............................................................................................................15, 16, 37, 90Antibiootit .....................................................................................................................62, 70, 77Antioksidantit ......................................................................................................................62, 63Askiitti ..........................................................................4, 15, 16, 45, 47, 59, 70, 77-79, 106, 107Avosivukasvattamo ....................................................................................................8, 12, 13, 48Bioturvallisuus .................................................................3, 13, 18, 29, 64, 66, 71, 72, 75, 77, 96Broilerin kasvun säätely....................................................................................................3, 43-50Desinfiointi................................................................................................................5, 71, 73, 74E.coli .............................................................................................................................22, 80, 90Elopaino.................................................5, 14, 15, 36-39, 40-50, 56, 57, 76, 84, 90-95, 103, 104Eläintiheys ..................................................3, 4, 12-14, 18, 41, 54, 56, 79, 83, 84, 102, 106, 107Elävyys ..................................................................................................4, 12, 13, 44, 45, 47, 103Energia, muuntokelpoinen (ME)..................................................................57, 58, 87, 91-97, 101Entsyymit .....................................................................................................57, 58, 60, 62, 98, 99Erilliskasvatus ...................................................................................................41-43, 78, 84, 105Esiseos ...............................................................................................................3, 61, 64, 65, 100FCR (rehuhyötysuhde) .....................................................4, 5, 38, 44, 46, 47, 66-68, 77, 90, 103FHN (reisiluun kuolio) ...................................................................................................22, 70, 79Fosfori ............................................................................................59, 60, 62, 78, 91-97, 98, 106Fysiologinen kehitys ........................................................................................................5, 45, 70Gumboro-tauti...........................................................................................................................75Hautomo ...................................................................................................................5, 28, 29, 70Hengityselinten sairaudet...................................................................................15, 16, 18, 45, 78Hiilidioksidi.......................................................................................................15, 16, 37, 86, 90Hivenaineet .........................................................................................................................61, 65Homeenestoaineet.....................................................................................................................63Hygienia...........................................................................................3, 22, 28, 29, 70-75, 90, 106Hyvinvointi..........................................................1, 4, 6, 7, 13, 14, 27, 38, 47, 51, 52, 55, 64, 69IBD-tauti....................................................................................................................................75IB-tauti .................................................................................................................................75-79Ilman laatu ...................................................................4, 13, 15-17, 30, 34, 37, 78, 90, 104, 106Ilmanvaihto .............................................3, 4, 8-16, 18, 30, 36-38, 46, 53, 54, 78, 102, 104, 106Ilmasto .................................................................................................8, 9, 12-14, 50, 56, 63, 85Jaksoittainen valo-ohjelma.................................................................................46, 47, 49, 50, 85Jalkojen terveys................................................................4, 13, 22, 40, 45, 47, 49, 59, 70, 77, 79Jatkokäsittely ....................................................................................3, 5, 6, 22, 23, 44, 45, 51-54Juomalaitteet ....................................................................................................................3, 18-23Jäähdytysjärjestelmät ........................................................................................................8-13, 85Kaasuttaminen ...........................................................................................................................74Kalsium ..................................................................................23, 24, 59, 60, 78, 91-98, 100, 106Kampylobakteerit.................................................................................................................71, 77Kasvatusrehu ......................................................................................................59, 66, 68, 91-95Kasvu .....................................................................3-5, 7, 13, 38, 40, 42-50, 62, 77-79, 106, 107Kasvua edistävät aineet........................................................................................................62, 77Kasvun säätely..................................................................................................................3, 43-50Keinoemojärjestelmä .....................................................................................................32, 33, 35Kennojäähdytys ......................................................................................................................9-11Kiinniotto ...........................................................................................................3, 47, 52-54, 107Kivennäisaineet ...................................................................23, 24, 56, 59-61, 64, 65, 91-95, 100Kokkidioosi..........................................................................................................................67, 77108

Koko kasvattamon lämmitys .................................................................................................32-35Kokonaisprosessi..........................................................................................................................5Kosteus.............................................................................................9, 10, 16, 29-37, 85, 90, 100Kuivikkeet ..................................................................3, 10, 11, 13, 15-21, 29-31, 46, 54, 58, 59,.................................................................................. 63, 66, 67, 71, 72, 74-76, 84, 90, 106, 107Kuolleisuus ..................................................31, 38, 47, 50, 54, 70, 77, 78, 82, 90, 103, 106, 107Käyttäytyminen.......................................................................................27, 28, 33-37, 47, 48, 82Lihantuotos....................................................................................................................4, 5, 7, 44Loppurehu................................................................................................................59, 68, 91-95Luokitustappiot ..................................................................13, 16, 18, 22, 23, 45, 53, 54, 63, 107Lämmitys, koko kasvattamon................................................................................................32-35Lämpöstressi................................................................................................3, 8, 50, 58-60, 81-87Lämpötila.................................................................1, 4, 8-10, 12-16, 19, 23, 25, 28-37, 46, 53,...............................................................................54, 71, 74, 78, 83-87, 90, 102, 104, 106, 107Lääkitys .............................................................................................................................90, 106Muunnostaulukot .............................................................................................................101-103Muuntokelpoinen energia (ME)...................................................................57, 58, 87, 91-97, 101Mykotoksiini..........................................................................................17, 62, 63, 70, 79, 80, 98Newcastlen tauti (ND) .........................................................................................................75, 77Nivelvammat .............................................................................................13, 16, 18, 49, 54, 107Ongelmien selvittely................................................................................................................106Orgaaniset hapot ...............................................................................................57, 58, 62, 67, 71Paino ....................................................5, 14, 15, 36-39, 40-50, 56, 57, 76, 84, 90-95, 103, 104Poisto, lintujen ...............................................................................44, 46, 48-50, 52, 72, 73, 107Prebiootit...................................................................................................................................62Probiootit...................................................................................................................................62Proteiini..........................................................................................................................58, 91-97Puhdistus erien välillä................................................................................................5, 23, 73, 90Puhtaanapito ........................................................................................................................70-75Päivänpituus...........................................................................................................38, 46-50, 106Pöly..........................................................................................15-17, 19, 30, 67, 74, 90, 99, 106Raaka-aineet ..................................................................................3, 18, 56-58, 60-64, 66, 96-99Raakavalkuainen ............................................................................................................58, 91-97Raerehu .......................................................................................................63, 66, 67, 71, 78, 99Rakennukset .....................................................................................................................8-13, 85Rasva (rehun)................................................3, 18, 41, 57, 58, 61, 65-68, 86, 87, 96, 98, 99, 107Ravintoaineet .............................................................3, 4, 43-46, 55, 57, 58, 61, 63, 67, 68, 106Ravintoainesuositukset ...............................................................................................3, 56, 91-95Rehuhyötysuhde (FCR) .....................................................4, 5, 38, 44, 46, 47, 66-68, 77, 90, 103Rehun jakelu .......................................................................................................................26, 45Rehun raaka-aineet ........................................................................3, 18, 56-58, 60-64, 66, 96-99Rehun rakeistus ...........................................................................................63, 66, 67, 71, 78, 99Rehunkulutuksen seuranta..............................................................................................43-46, 64Reisiluun kuolio (FHN) ..................................................................................................22, 70, 79RH (suhteellinen kosteus) .................................................................9, 10, 16, 29-37, 85, 90, 100Rintaviat ................................................................................................................13, 18, 49, 107Rokottaminen .................................................................................28, 29, 71, 75-77, 79, 90, 106Ruhjevammat ......................................................................................................................13, 53Ruhot...................................................................................................................5, 23, 54, 63, 76Ruokinta .................................................................3, 4, 44, 48, 56-68, 86, 87, 90-100, 106, 107Ruokintalaitteet................................................................................................................3, 25, 26Ruokintatila .............................................................................................................13, 25, 45, 46Ruuan turvallisuus .......................................................................................................3, 4, 69, 71Ruuansulatusta edistävät aineet ...........................................................................................62, 77Salmonellat ........................................................................................................18, 63, 70-72, 90SDS (äkkikuolemasyndrooma) ....................................................................................5, 47, 77-79109

110Sekaerät...........................................................................................40, 44, 48, 49, 56, 57, 91, 92Stafylokokit..........................................................................................................................22, 90Starttirehu...........................................................................................................59, 66, 68, 91-95Suhteellinen kosteus (RH) .................................................................9, 10, 16, 29-37, 85, 90, 100Sukupuolilajittelu siipisulista..............................................................................................41, 105Sumutus............................................................................................................................9-11, 13Säädellyt olosuhteet..........................................................................................8, 9, 12-15, 53, 85Tarttuva bursatulehdus (IBD, Gumboro) .....................................................................................75Tarttuva keuhkoputkentulehdus (IB) ......................................................................................75-79Tasalaatuisuus.....................................................3, 5, 7, 13, 25, 27-30, 34, 35, 39, 40, 42, 43, 90Terveydenhoito ......................................................................................................................3, 77Teurastus ................................3, 5, 6, 14, 22, 23, 42, 43, 44, 45, 47-49, 51-54, 56, 68, 71, 90-95Teurastusta edeltävä hoito.....................................................................................................52-54Tietojen kirjaaminen ..................................................................................................................90Tunneli-ilmanvaihto.........................................................................................................9, 10, 13Tuotantoketju...............................................................................................................................5Untuvikkoajan lämmitys ......................................................................................................32-35Untuvikkojen laatu ..................................................................................3, 5, 28, 29, 70, 90, 106Untuvikkojen tuonti kasvattamoon ............................................................................3, 31, 32, 90Untuvikkovaiheen hoito .................................5, 6, 12, 16, 21, 22, 28-35, 37, 38, 40, 78, 90, 106Vaihtelukerroin (VK%) ....................................................................................................40-43, 90Valaistus........................................................4, 8, 33, 38, 44, 46-50, 52-54, 83, 85, 93, 106, 107Valonvoimakkuus .....................................................................................8, 35, 38, 46-48, 53, 54Veden laatu ..............................................................................................3, 13, 23-25, 30, 79, 90Vedenkulutus...........................................................................................................19, 23, 24, 90Vehnäruokinta..............................................................3, 51-53, 57, 58, 61, 62, 66-68, 72, 91-99Vitamiinit ............................................................................56, 61, 64-67, 71, 78, 87, 91-95, 100VK% (vaihtelukerroin) ....................................................................................................40-43, 90Vuorovaikutteinen hoito ..............................................................................................5, 6, 13, 90Yhdenmukaisuus ................................................3, 5, 7, 13, 25, 27-30, 34, 35, 39, 40, 42, 43, 90Yhteiskasvatus .................................................................................40, 44, 48, 49, 56, 57, 91, 92Äkkikuolema (SDS).....................................................................................................5, 47, 77-79