Eläintaudit Suomessa 2008

Eviran julkaisuja 7/2009
Eläintaudit Suomessa 2008
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Eviran julkaisuja 7/2009
Eläintaudit Suomessa 2008

Eläintaudit Suomessa 2008

Eläintaudit Suomessa 2008
Kuvailulehti
Julkaisija
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Julkaisun nimi Eläintaudit Suomessa 2008
Tekijät
Tiivistelmä
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Tämä julkaisu sisältää tietoa Suomen eläintautitilanteesta vuonna 2008. Julkaisuun
on koottu ajankohtaista tietoa eläintautien esiintymisestä maassa
sekä niihin liittyvistä valvonta- ja seurantaohjelmista. Julkaisussa kuvataan
myös tehtyjä toimenpiteitä eläintautien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Eläintautitilanne Suomessa pysyi myös vuonna 2008 hyvänä. Vastustettavista
helposti leviävistä eläintaudeista todettiin vain newcastlentautia harrastekyyhkysissä
ja kalojen virusperäistä verenvuotoseptikemiaa (VHS)
muutamalla merialueen kalanviljelylaitoksella. Etelä-Ruotsissa todettujen
sinikielitartuntojen vuoksi tehostettiin sinikielitautiseurantaa koko maassa,
erityisesti Länsi- ja Etelä-Suomessa. Lisäksi laadittiin sinikielitautistrategia
ja aloitettiin varautuminen mahdollisiin sinikielitautirokotuksiin. Muista
eläintaudeista todettiin mm. pernarutto yhdellä sonnilla samalla tilalla,
jolla tautia esiintyi myös vuonna 2004, sekä q-kuume, ensimmäistä kertaa
Suomessa.
Julkaisuaika 2009
Asiasanat
tarttuvat eläintaudit, vuositilastot
Julkaisusarjan
nimi ja numero Eviran julkaisuja 7/2009
Sivuja 35
Kieli
Suomi
Luottamuksellisuus Julkinen
Julkaisun kustantaja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Taitto
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Virastopalveluyksikkö
ISSN 1797-299X
ISBN
978-952-225-040-7 (pdf)

Eläintaudit Suomessa 2008
Beskrivning
Utgivare
Livsmedelssäkerhetsverket Evira
Publikationens titel Djursjukdomen i Finland 2008
Författare
Resumé
Livsmedelssäkerhetsverket Evira
Denna publikation innehåller information om djursjukdomsläget i Finland år
2008. I publikationen har sammanförts aktuell information om förekomsten
av djursjukdomar i landet och till dem anslutande tillsyns- och uppföljningsprogram.
I publikationen beskrivs också vilka åtgärder som vidtagits i avsikt
att förebygga och bekämpa djursjukdomar.
Även år 2008 förblev djursjukdomsläget i Finland gott. Av lättspridda sjukdomar
som skall bekämpas konstaterades endast newcastlesjuka bland hobbyduvor
och smittsam viral hemorrhagisk septikemi (VHS) i några fiskodlingsanläggningar
i havsområdet. Till följd av blåtungauetonguefallen som
konstaterats i södra Sverige intensifierades uppföljningen av blåtungauetongue
i hela landet, särskilt i västra och södra Finland. Utöver det utarbetades
en blåtungauetonguestrategi och etablerades beredskap med tanke
på eventuella vaccinationer mot blåtungauetongue. Av övriga djursjukdomar
konstaterades bl.a. mjältbrand hos en tjur på samma gård, där sjukdomen
förekom också år 2004, och q-feber konstaterades för första gången
i Finland.
Utgivningsdatum 2009
Referensord
smittosamma sjukdomar, årstatistik
Publikationsseriens
namn och nummer Eviras publikationer 7/2009
Antal sidor 35
Språk
Finska
Konfidentialitet Offentlig handling
Förläggare
Livsmedelssäkerhetsverket Evira
Layout
Livsmedelssäkerhetsverket Evira, Enhet för ämbetsverkstjänster
ISSN 1797-299X
ISBN
978-952-225-040-7 (pdf)

Eläintaudit Suomessa 2008
Description
Publisher
Finnish Food Safety Authority Evira
Title Animal Diseases in Finland 2008
Authors
Abstract
Finnish Food Safety Authority Evira
This publication contains information about the animal disease status of
Finland in 2008. Current information is provided in the publication about the
prevalence of animal diseases in Finland and about the associated surveillance
and monitoringcontrol and surveillance programmes. The publication also
describes action taken to prevent and fight animal diseases.
The animal disease status remained good in Finland also in 2008. The only
controlled, highly contagious animal diseases found in 2008 were Newcastle
disease detected in racing pigeons and viral hemorrhagic septicemia (VHS)
detected in a few open sea fish farms. Due to the bluetongue infections
reported in Southern Sweden, control activities for bluetongue were
enhanced in the entire country, particularly in Western and Southern Finland.
A bluetongue strategy was also developed with preparations started for
possible bluetongue vaccinations. Other reported animal diseases included
e.g. anthrax found in one bull in the same farm in which the disease occurred
also in 2004, as well as Q fever, which had never before been detected in
Finland.
Publication date 2009
Keywords
contagious animal diseases, year statistics
Name and number of
publication Evira publlications 7/2009
Pages 35
Language
Finnish
Confidentiality Public
Publisher
Finnish Food Safety Authority Evira
Layout
Finnish Food Safety Authority Evira, In-house Services
ISSN 1797-299X
ISBN
978-952-225-040-7 (pdf)

Eläintaudit Suomessa 2008

Eläintaudit Suomessa 2008
Sisällys
1. Ajankohtaista vuonna 2008.................................................................................................... 8
Newcastlentautiepidemia kyyhkysissä........................................................................... 8
Pernarutto......................................................................................................................... 8
Leukoosiepäily.................................................................................................................. 8
Q-kuume naudalla............................................................................................................ 9
Sikojen PMWS-tartunta (post-weaning multisystemic wasting syndrome).................. 9
2. Sinikielitauti eli bluetongue.................................................................................................. 10
3. Lintuinfluenssa....................................................................................................................... 11
4. Tarttuvat sienimäiset aivorappeumat (TSE-taudit).............................................................. 13
BSE (naudan sienimäinen aivorappeuma, bovine spongiformicencephalopathy)..... 13
Scrapie............................................................................................................................. 14
Muiden eläinlajien TSE-tutkimukset.............................................................................. 14
5. Raivotaudin vastustaminen................................................................................................... 15
6. Salmonellavalvonta eläimissä.............................................................................................. 16
7. Kalataudit............................................................................................................................... 20
Liite 1: Tuotantoeläimet ja kotieläintilat Suomessa vuonna 2008.......................................... 24
Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008............. 25
Liite 3: Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset Suomessa
vuosina 1995-2008........................................................................................................ 30
Liite 4: Eläintautien esiintyminen Suomessa............................................................................ 32

Eläintaudit Suomessa 2008 - Ajankohtaista vuonna 2008
1. Ajankohtaista vuonna 2008
Newcastlentautiepidemia kyyhkysissä
Helposti leviävistä eläintaudeista todettiin
kesällä 2008 newcastlentautia harrastekyyhkysillä
kuudessa pitopaikassa eri
puolilla Suomea. Tartunta löytyi itsestään
kuolleiden lintujen kuolinsyytutkimuksissa.
Kontaktitiloja tutkittiin yhteensä 19 kpl. Tartunnan
saaneiden lakkojen linnut lopetettiin
ja lakat desinfioitiin. Lisäksi tutkittiin lähiympäristön
tiloista kaikki viiden kilometrin
säteellä olleet siipikarjatilat ja muut lintujen
pitopaikat sekä ulkona pidettävä siipikarja
10 km:n säteeltä. Näiltä tiloilta (55 kpl,
joista 36 siipikarjatiloja) saadut tutkimustulokset
olivat kaikki kielteisiä. Epidemiologisessa
selvityksessä tartuntojen arvioitiin levinneen
tilalta toiselle joko lintukaupan tai
toukokuussa pidetyn harraste-eläinnäyttelyn
välityksellä. Tauti ei kuitenkaan levinnyt
siipikarjatiloille eikä epidemialla ollut kaupallisia
vaikutuksia.
Suomessa tutkitaan vuosittain kaikki vanhempaispolven
siipikarjatilat Newcastlentaudin
varalta EU:n Suomelle myöntämän
rokotusvapaan maan aseman ylläpitämiseksi.
Siipikarjassa on viimeksi todettu Newcastlentautia
vuonna 2004 yhdellä kalkkunatilalla
Länsi-Suomessa. Vaikka siipikarjaa
ei Suomessa saa rokottaa Newcastlentautia
vastaan, on kilpailuihin osallistuvien kyyhkyslakkojen
kyyhkyset rokotettava eläintautilainsäädännön
mukaan.
Pernarutto
Eteläsuomalaisella tilalla todettiin syksyllä
pernaruttotartunta yhdellä nuorella sonnilla.
Eläimellä ei ollut pernarutolle tyypillisiä
kliinisiä oireita, mutta se oli ollut hoidettavana
kivestulehduksen vuoksi eläinklinikalla.
Tartuntaan ei kuollut yhtään nautaa lukuun
ottamatta sairauden vuoksi lopetettua
sonnia. Sonnin kotitilalla oli samaan aikaan
2 kuumeilevaa nautaa, jotka tutkittiin ja lääkittiin
antibiootein varmuuden vuoksi. Näistä
ei tartuntaa voitu osoittaa. Tila oli sama,
jolla todettiin tartunta myös vuonna 2004.
On todennäköistä, että tilan maaperä on aiempina
vuosikymmeninä saastunut pernaruttoitiöillä
ja niiden saneeraaminen lopullisesti
on mahdotonta. Tartunta ei kuitenkaan
levinnyt tilalta muualle eikä ihmisiä sairastunut.
Leukoosiepäily
Tammikuussa 2008 todettiin yhdellä keinosiemennyskäyttöön
tarkoitetulla 13 kk:n
ikäisellä kasvatusaseman sonnilla leukoosivasta-aineita
epäsuoralla ELISA-testillä. Sonni
ja sen kanssa samassa karanteenissa olleet
28 muuta sonnia tutkittiin leukoosin
varalta tarkoituksena siirtää eläimet tutkimusten
jälkeen keinosiemennysasemalle.
Sonni ehdittiin kuitenkin teurastaa muista
syistä ennen lisänäytteiden saamista eikä
viruksen osoittaminen sonnista ollut mahdollista.
Kattavan epidemiologisen selvityksen
perusteella tutkittiin sonnin alkuperätilan
eläimet samoin kuin kaikki sonnin
kanssa kontaktissa kasvatusasemalla olleet
eläimet EY-lainsäädännön edellyttämällä tavalla
kahdesti kielteisin tuloksin (yhteensä
420 näytettä). Myös tutkimus, joka oli tehty
ennen sonnin siirtoa alkuperätilalta kasvatusasemalle
oli kielteinen. Tapauksen selvittelyä
vaikeutti jatkotutkimuksiin ulkomaille
lähetetyn näytteen tulosten ristiriitaisuus
eikä varmuutta sonnin leukoositartunnasta

Eläintaudit Suomessa 2008 - Ajankohtaista vuonna 2008
ilman viruseristystulosta ollut mahdollista
enää saada.
Leukoosia on vastustettu Suomessa jo 1960-
luvulta lähtien. Vastustustyön tuloksena
EU:n komissio myönsi Suomelle leukoosivapaan
maan aseman vuonna 1999. Manner-
Suomi oli todettu vapaaksi jo vuonna 1996.
Valtakunnallisessa ohjelmassa on vuodesta
1990 lähtien tutkittu kaikki lypsykarjat
ja keinosiemennyskäyttöön tarkoitetut eläimet
sekä osa emolehmäkarjojen eläimistä
leukoosin varalta aina vuoteen 2007 asti.
Vuonna 2007 seurannoissa siirryttiin otannalla
tehtäviin tutkimuksiin ja vuonna 2008
emolehmäkarjojen tutkimukset lopetettiin
kokonaan, muut tutkimukset säilyivät ennallaan.
Sonnia lukuun ottamatta kaikki
näytteet ovat olleet kielteisiä tänä aikana
eikä sonnin tutkimustulos vaikuttanut Suomen
leukoosivapaan maan asemaan.
Q-kuume naudalla
Q-kuumeen aiheuttajabakteeri Coxiella burnetii
osoitettiin elokuussa länsisuomalaisen
nautatilan tankkimaidosta. Tilan naudasta
oli aiemmin löytynyt vasta-aineita. Tilalla
ei ollut Q-kuumeen oireita, vaan vasta-aineet
todettiin muiden tutkimusten yhteydessä.
Q-kuumeen aiheuttajaa ei ole aiemmin
todettu Suomessa eläimissä eikä se
ole lakisääteisesti vastustettava eläintauti.
C. burnetii –tartuntaa esiintyy maailmanlaajuisesti.
Sen aiheuttama Q-kuume on zoonoosi
(voi tarttua eläimistä ihmisiin) ja sitä
voi esiintyä lähes kaikilla eläinlajeilla.
Sikojen PMWS-tartunta (post-weaning
multisystemic wasting syndrome)
Vuonna 2008 sikojen sairauksista erityisen
huomion kohteena oli PMWS-oireyhtymä.
Ensimmäisen kerran PMWS-tautia oli todettu
loppuvuonna 2007. PMWS-taudin kehittyminen
edellyttää sekä sian circovirus tyyppi
2:n läsnäoloa että erilaisten altistavien tekijöiden
yhteisvaikutusta. Tilatasolla PMWSoireyhtymä
voi aiheuttaa porsaiden näivettymistä
vieroituksen jälkeen, kuolleisuuden
lisääntymistä ja joissakin tapauksissa myös
hengitystie- ja suolistotulehdusoireita. Tilatason
PMWS-diagnoosi voidaan tehdä vain,
jos tilalla todettujen kliinisten oireiden lisäksi
tilalta lähetetyissä näytteissä todetaan
laboratoriotutkimuksissa PMWS-taudille
tyypillisiä imukudosmuutoksia. PMWS-oireyhtymä
ei kuulu lakisääteisesti vastustettaviin
eläintauteihin, vaan siihen liittyvät
vastustustoimet tehdään kansallisen eläinterveydenhuollon
koordinoimana.
Vuoden 2008 aikana kliininen PMWS-oireyhtymä
todettiin kahdella porsastuotantoa
harjoittavalla tilalla. Kuten muuallakin
on tapahtunut, PMWS-tautiin viittaavia kudosmuutoksia
todettiin yksittäisissä näytteissä
myös muutamilta sellaisilta porsastuotantotiloilta,
joilla ei esiintynyt PMWS:lle
tyypillistä oirekuvaa. PMWS-tautiin viittaavia
kudosmuutoksia löytyi laboratoriotutkimuksissa
vieroitettujen porsaiden lisäksi
myös nuorista lihasioista. Tällaisia tapauksia
todettiin yli 10 lihasikalan näytteissä. Näiden
havaintojen perusteella PMWS-tauti voi
joissain tilanteissa kehittyä myös lihasikakasvatuksen
alkuvaiheessa silloinkin, kun lihasikojen
lähtötiloilla ei ole todettu kliinistä
PMWS-oireyhtymää.
Tutkituissa näytteissä todettiin PMWS-muutosten
yhteydessä usein myös muita samanaikaisia
keuhkotulehdusta tai suolistotulehdusta
aiheuttavia tartuntoja. Circovirus
tyyppi 2:n on epäilty liittyvän myös PDNStautiin
(porcine dermatitis and nephropathy
syndrome). Vuonna 2008 todetuista
kahdesta PDNS-tapauksesta toinen liittyi
näytelähetykseen, jossa saman tilan muissa
näytteissä todettiin PMWS-tautiin viittaavia
muutoksia.

Eläintaudit Suomessa 2008 - Sinikielitauti eli bluetongue
2. Sinikielitauti eli bluetongue
Sinikielitautiin varautumista ja tautiseurantaa
jatkettiin myös vuonna 2008. Sinikielitaudin
vastustusstrategiaa valmisteltiin eri
skenaarioiden ja kaiken käytettävissä olevan
tiedon pohjalta yhdessä maa- ja metsätalousministeriön
ja elinkeinon kanssa. Vastustusstrategian
mukaiset torjuntatoimet
riippuvat siitä, millä alueella, mistä näytteistä,
mihin vuodenaikaan ja kuinka laajalti
tartuntoja todetaan. Eläinten siirtorajoitukset
ovat keskeinen osa tartunnan vastustamista.
Strategiassa linjataan myös ne tilanteet,
joissa rokotuksiin voitaisiin turvautua.
Koska kaikkia tilanteita ei voida ennakoida,
myös tapauskohtaiseen harkintaan on jätetty
mahdollisuus rokotuspäätöksiä tehtäessä.
Kliinisten sinikielitautiepäilyjen vuoksi tutkittiin
näytteitä kaikkiaan kolmen tilan märehtijöistä.
Kaksi epäilyistä oli naudoissa,
yksi lampaissa. Ensimmäisessä epäilyssä oireet
johtuivat valoyliherkkyydestä, toisessa
epäilyssä oli kyseessä ilmeisesti hyönteisten
pistoista johtuva yliherkkyysreaktio. Kolmas
tautiepäily tehtiin teuraslampaista. Kielessä
todettujen muutosten syntymekanismi jäi
lopullisesti selvittämättä, mutta muutokset
saattoivat olla mekaanisesti syntyneitä.
Taudin maahantuloa ehkäistään huolehtimalla
maahantuotavien märehtijöiden riittävästä
tarkastamisesta silloin, kun eläimiä
tuodaan maista ja alueilta, jossa tautia
esiintyy. Elävien eläinten tuonnin sijasta
suositellaan tuotavan spermaa tai alkioita.
Jos eläviä eläimiä tuodaan, tuonnit suositellaan
tehtäviksi vektorivapaana aikana eikä
tiineitä märehtijöitä suositella tuotavan riskialueilta.
Kaikki maahantuodut märehtijät
tutkitaan sinikielitaudin varalta välittömästi
maahantuonnin jälkeen.
Vuonna 2007 aloitettua seurantaa emolehmäkarjojen
teuraista Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen
maakunnissa jatkettiin. Yhteensä
tutkittiin 2 624 verinäytettä 404
karjasta (taulukko 11 liitteessä 2); näistä
1 639 oli peräisin edellä mainitulla seuranta-alueella
sijaitsevista 133 karjasta. Luonnonvaraisia
märehtijöitä tutkittiin vuoden
aikana 220 kpl (127 valkohäntäkaurista, 59
metsäkaurista sekä 34 hirveä). Kaikki tutkimustulokset
olivat kielteisiä.
Etelä-Ruotsissa syksyllä todettujen sinikielitartuntojen
vuoksi, seurantaa laajennettiin
lypsykarjoihin loppuvuodesta. Kaikki Ahvenanmaan,
Varsinais-Suomen, Uudenmaan,
Itä-Uudenmaan sekä Satakunnan eteläosan
lypsykarjat tutkittiin tankkimaitonäytteistä
sinikielitaudin vasta-aineiden varalta. Kaikkiaan
tutkittiin 748 tankkimaitonäytettä,
joista yhdessä ahvenanmaalaisen lypsykarjan
näytteessä todettiin vasta-aineita. Tutkimustulos
osoittautui virhepositiiviseksi, koska
karjasta otetuissa yksilöverinäytteissä ei
todettu vasta-aineita eikä virusta.
Sinikielitaudin diagnostiikkaa kehitettiin
pystyttämällä RT-PCR-menetelmä, jolla voidaan
tunnistaa alukkeista riippuen läntiseen
ja itäiseen genotyyppiin kuuluvat virukset.
Viruksen serotyyppi voidaan määrittää käyttäen
serotyyppispesifisiä alukkeita.
10

Eläintaudit Suomessa 2008 - Lintuinfluenssa
3. Lintuinfluenssa
Lintuinfluenssan seurantaohjelmaa jatkettiin
EY-lainsäädännön mukaisesti sekä siipikarjassa
että luonnonvaraisissa linnuissa.
Siipikarjatiloja tutkittiin tuotantosuuntakohtaisesti
sekä siipikarjalajeittain. Yhteensä
tutkittiin 1 875 näytettä 143 parvesta. Yhden
hanhitilan kahdessa linnussa todettiin
H5-vasta-aineita, mutta virusta ei kuitenkaan
voitu osoittaa eikä tilalla esiintynyt
taudin oireita. Tila oli sama, jolla on todettu
aiempina vuosina lintuinfluenssavasta-aineita.
Matalapatogeenisia influenssa A -viruksia
on vuosien mittaan todettu sorsista ja lokeista.
Yleisin sorsalinnuilla esiintyvä alatyyppi
Suomessa on ollut H3N8, jonka lisäksi
niistä alustavien tutkimusten perusteella on
löydetty alatyyppejä H4, H5N2, H6 ja H12.
Lokeista on tavattu H13- ja H16-alatyyppejä.
Valtaosa elävistä linnuista otetuista näytteistä
saatiin metsästyksen yhteydessä. Lisäksi
tutkittiin itsestään kuolleita lintuja,
jotka oli lähetetty taudinsyynselvityksiin.
Korkeapatogeenista lintuinfluenssaa siipikarjassa
esiintyi eri puolilla maailmaa myös
vuonna 2008. Vallitseva alatyyppi oli edelleen
H5N1. Sitä todettiin ennen kaikkea
useassa Aasian maassa, joista eräissä tilanne
voidaan katsoa endeemiseksi. Euroopassa
H5N1-virusta todettiin vuoden 2008 aikana
sekä siipikarjassa että luonnonlinnuissa:
Puolassa tautitapauksia esiintyi siipikarjassa
mm. kalkkunoissa, munintakanoissa ja
omatarvekanalassa. Myös Iso-Britanniassa
todettiin sekä H5N1- että H7N7-alatyypin
influenssa A -virusta siipikarjassa. Osa Euroopan
alueen korkeapatogeenisen H5N1-
viruksen tartunnoista siipikarjassa on todennäköisesti
peräisin luonnonlinnuista. Kaikki
taudinpurkaukset Euroopassa saatiin tiloilla
kuriin stamping out -menetelmällä.
Luonnonvaraisten lintujen kevätmuuttoon
liittyneen riskin vuoksi määrättiin siipikarja
pidettäväksi sisätiloissa kevään 2008 aikana
kuten aiempinakin vuosina.
Taulukko 1. Luonnonvaraisten lintujen iintuinfluenssatutkimustulokset vuonna 2008.
Korkeapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia ei todettu.
Vuosi
Tutkittujen lintujen lukumäärä
Positiivisia näytteitä
(pcr / viruseristys)
2003 319 -/-
2004 394 -/-
2005 392 5/3
2006 535 13/7
2007 777 14/13
2008 437 21/15
11

Eläintaudit Suomessa 2008 - Lintuinfluenssa
Taulukko 2. Siipikarjan lintuinfluenssatutkimukset vuonna 2008. Yhteensä 1875 seeruminäytettä.
Korkea- tai matalapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia ei todettu.
Lukumäärä
Kalkkunat
Muninta
kanat
Hanhet ja
ankat
Tarhattu
riista
Omatarveja
luomukanalat
Strutsit Yht.
Näytteet 956 514 251 74 70 10 1 875
Parvet 78 48 5 2 7 3 143
12

Eläintaudit Suomessa 2008 - Tarttuvat sienimäiset aivorappeutumat (TSE-taudit)
4. Tarttuvat sienimäiset
aivorappeumat (TSE-taudit)
BSE (naudan sienimäinen aivorappeuma,
bovine spongiformic encephalopathy)
EY:n yhteisen TSE-tautien valvontaohjelman
mukaisesti Suomessa on tutkittu vuosittain
kaikki yli 24 kk:n ikäiset hätäteurastetut, itsestään
kuolleet ja lopetetut naudat sekä
kaikki yli 30 kk:n ikäiset normaalisti teurastettavat
naudat BSE-taudin varalta. Vuoden
2008 lopussa EU:n komissio myönsi Suomelle
ja muille nk. vanhoille jäsenmaille (EU-
15) alhaiseen BSE-riskiin perustuen mahdollisuuden
vähentää tutkimuksia nostamalla
tutkittavien eläinten ikärajaa kaikissa nautaryhmissä
48 kuukauteen. Myös Maailman
eläintautijärjestön (OIE) yleiskokous myönsi
Suomelle BSE-taudin suhteen mitättömän
riskin aseman toukokuussa 2008. Suomen
ainoa BSE-tapaus todettiin joulukuussa
2001.
Taulukko 3. BSE-tutkimukset vuonna 2008. Kaikki tutkimustulokset olivat kielteisiä.
Terveinä
teurastetut
Kliiniset
epäilyt tilalla
Hätäteurastetut
Tilalla itsestään
kuolleet
Keskushermostosairauteen
viittaavia
oireita ante
mortem tarkastuksessa
Yhteensä
91 067 1 564 18 235 180 110 047
Taulukko 4. BSE-seurantanäytteet naudoista vuosina 2001-2008.
Vuosi Tutkitut näytteet (kpl) Positiiviset näytteet (kpl)
2001 27 876 1
2002 137 317 0
2003 131 405 0
2004 127 659 0
2005 118 006 0
2006 123 651 0
2007 119 360 0
2008 110 047 0
13

Eläintaudit Suomessa 2008 - Tarttuvat sienimäiset aivorappeutumat (TSE-taudit)
Scrapie
Scrapie-taudin seuranta Suomessa aloitettiin
vuonna 1995, jolloin tutkimukset tehtiin
histopatologisesti. Tutkimusmenetelmien
kehittyminen antoi 2000-luvun vaihteessa
mahdollisuuden huomattavasti suurempien
näytemäärien tutkimiseen. Elokuussa
2004 Euroopan komissio hyväksyi Suomen
kansallisen scrapievalvontaohjelman
(1427/2004/EY) ja myönsi samalla lisävakuudet
lampaiden, vuohien ja niiden sukusolujen
tuonnissa Suomeen. Lisävakuuksien
ylläpitäminen edellyttää kaikkien raadonkeräilyalueella
kuolleiden yli 18 kk:n ikäisten
lampaiden ja vuohien tutkimista TSE-tautien
varalta.
Vuonna 2008 Suomessa ei todettu yhtään
scrapie-tapausta. Aiempina vuosina todetut
tapaukset löytyvät taulukosta 5. Lampaiden
genotyyppien tutkimuksia jatkettiin ja
genotyyppauksia tehtiin yhteensä 107. Tutkimustulosten
perusteella voidaan päätellä,
että suomalaisissa lampaissa, etenkin suomenlampaassa,
esiintyy hyvin vähän scrapielle
resistenttejä genotyyppejä.
Muiden eläinlajien TSE-tutkimukset
Muiden eläinlajien näytteitä tutkittiin vuonna
2008 yhteensä 282. Näistä 145 oli turkiseläimiä,
89 luonnonvaraisia tai tarhattuja
märehtijöitä, 41 kissoja ja 7 eläintarhaeläimiä.
Kaikki tulokset olivat kielteisiä.
Taulukko 5 . Scrapieseurantatutkimukset lammas- ja vuohikatraista vuosina 1995-2008.
Lammas
Vuohi
Positiiviset
Vuosi
Näytteet (kpl)
Positiiviset katraat/näytteet
(kpl Näytteet (kpl
katraat/näytteet
(kpl)
1995 345 0/0 0 0/0
...
1997 406 0 0 0
...
2002 2 418 0/0 245 2/4
2003 2 673 0/0 250 0/0
2004 1 342 1/1 1) 261 0/0
2005 1 337 1/1 1) 830 3/4
2006 3 834 2/2 1) 516 0/0
2007 2 997 1/1 1) 431 0/0
2008 1 164 0/0 274 0/0
…Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina.
1) Nor98
14

Eläintaudit Suomessa 2008 - Raivotaudin vastustaminen
5. Raivotaudin vastustaminen
Suomi on ollut virallisesti raivotautivapaa
maa vuodesta 1991 lähtien. Villi- ja kotieläinepidemia
koettiin vuosien 1988-1989 aikana.
Epidemia saatiin hallintaan rokotuskampanjoilla.
Vuonna 2008 raivotautia ei esiintynyt Suomessa
eikä Suomen lähialueilla. Viimeksi
raivotauti todettiin vuonna 2007 Intiasta
vastoin maahantuontimääräyksiä tuodulla
koiranpennulla ja Suomessa hoitoon hakeutuneella
ulkomaalaisella henkilöllä. Tapaukset
eivät liittyneet toisiinsa. Tuontitapaukset
eivät ole vaikuttaneet Suomen raivotautivapaan
maan asemaan.
ottamatta 25–35 km leveälle vyöhykkeelle,
joka ulottui Tohmajärveltä Värtsilän korkeudelta
Virolahdelle ja edelleen etelärannikkoa
pitkin Pyhtäälle asti.
Venäjän puolella vuosittaiset syöttirokotukset
on toteutettu Suomen rajan läheisyydessä
Leningradin alueella ja Karjalan tasavallassa
sen jälkeen, kun vuonna 2003 Suomen
ja Venäjän eläinlääkintöviranomaisten välisen,
raivotaudin torjuntaan liittyvän yhteistyön
tuloksena rokotusaluetta laajennettiin
Venäjän puolelle. Venäjän puolella paikalliset
metsästäjät ovat huolehtineet syöttien
levityksestä.
Raivotautitilannetta on seurattu Suomesta
ja Suomen lähialueilta saaduilla villieläinnäytteillä
vuosittain. Lisäksi tutkimuksia on
tehty paikallisten viranomaisten toteamista
kliinisistä raivotautiepäilyistä. Vuoden 2008
aikana tutkittiin eläinten aivonäytteitä raivotaudin
varalta kielteisin tuloksin yhteensä
838 ( 787 villi- ja 51 kotieläintä). Suurin osa
näytteistä oli ketuista ja supikoirista. Raivotautiepäilyjä
oli yhteensä 95. Näistä näytteistä
suurin osa oli eläimistä, joiden käytös
oli muuttunut tai antoi muuten aihetta raivotautiepäilyyn.
Raivotautivapauden varmistamiseksi Suomessa
on rokotettu villieläimiä syöttirokottein
jo vuodesta 1988 lähtien. Ohjelmalla
pyritään estämään villieläinten raivotaudin
leviäminen Suomeen ja ihmisten ja kotieläinten
sairastuminen raivotautiin. Vuonna
2008 jatkettiin vuosittaisia luonnonvaraisten
eläinten rokotuksia raivotaudin maahan
leviämisen estämiseksi. Ilmateitse levitettiin
touko- että syyskuussa 80 000 Fuchsoral
SAD B 19 – rokotesyöttiä vesistöjä lukuun
Syöttirokotuksien onnistumista Suomessa
seurattiin tutkimalla pienpetojen raivotautivasta-ainepitoisuuksia
ja merkkiaineena
käytetyn tetrasykliinin esiintymistä. Vuonna
2008 tutkittiin rokotusalueelta yhteensä
129 eläintä, joista 51:lla (39,5 %) oli raivotaudin
vasta-aineita. Rokotesyötin syömisen
osoittavaa tetrasykliinimerkkiainetta tutkittiin
475 näytteestä. Rokotusalueelta saaduista
näytteistä todettiin 70 % ketuista ja
37 % supikoirista merkkiainepositiivisiksi.
Metsästyskoirien ja viranomaisten palveluskoirien
rokottaminen raivotautia vastaan on
yhä pakollista ja myös muiden koirien ja kissojen
rokotusta suositellaan. Suomeen tuotavilta
koirilta, kissoilta ja freteiltä vaaditaan
voimassa oleva raivotautirokotus, eräistä
raivotautivapaista maista tapahtuvia koiranja
kissanpentujen tuonteja lukuun ottamatta.
Lisäksi koirilta, kissoilta ja freteiltä, jotka
tulevat sellaisista EU:n ulkopuolisista maista,
joissa raivotauti ei ole hallinnassa, edellytetään
raivotautivasta-ainetutkimusta.
15

Eläintaudit Suomessa 2008 - Salmonellavalvonta eläimissä
6. Salmonellavalvonta eläimissä
Salmonellaa esiintyy tuotantoeläimissä Suomessa
hyvin vähän. Suomen kansallinen
salmonellavalvontaohjelma on toiminut
vuodesta 1995 EU:n komission päätöksellä
94/968/EY ja siihen on tehty uudistuksia
vuosien mittaan. Ohjelma koskee nautoja,
sikoja ja siipikarjaa sekä niistä saatavaa
lihaa ja kananmunia. Valvontaohjelman tavoitteena
on ehkäistä salmonellatartunta
näistä lähteistä ihmisiin ja pitää salmonellan
esiintyminen tuotantoeläimillä ja niistä
saatavissa elintarvikkeissa alle 1 %:n vuositasolla.
Tavoite saavutettiin vuonna 2008.
OIE-listan salmonellooseista lampaiden
S. Abortus ovista ja siipikarjan S. Gallinarumia
ei ole koskaan todettu Suomessa. Siipikarjan
valkovatsuri (S. Pullorum) on todettu
vuonna 1961.
a) Nautakarjan salmonellatartunnat
Nautakarjoja tutkitaan vuosittain imusolmukenäytteistä
teurastamoilla ja ulostenäytteistä
kliinisten tautiepäilyjen, eläinten
myyntien ja näyttelyyn vientien yhteydessä
sekä keinosiemennystoimintaan liittyen.
Ulostenäytepositiivisia karjoja on todettu
2000–luvulla vuosittain kymmenkunta.
Vuonna 2008 niitä todettiin yhteensä 9 kappaletta,
joista 7 tartuntaa oli serotyyppiä S.
Typhimurium, yksi S. Panama - tartunta ja
yksi tila, jolta todettiin sekä S. Enteritidis FT
21 - että S. Konstanz -tartunta. Kaikki näistä
olivat uusia tartuntoja. Yksi tartunnoista
todettiin teurastamolöydöstä (S. Typhimurium
FT 104b) seuranneissa tutkimuksissa,
kaksi myyntiä varten otetuista näytteistä (S.
Panama ja S. Typhimurium FT 41), yksi keinosiemennyssonnien
lähtökarjoille tehdyissä
tutkimuksissa (S. Typhimurium FT 41),
yksi vasikkaripulin selvittämiseksi tehdyissä
tutkimuksissa (S. Typhimurium FT 104),
yksi kliinisten oireiden (verinen ripuli) takia
otetuissa näytteissä (S. Typhimurium FT 41)
sekä loput kolme (S.Typhimurium FT 1 ja FT
41 sekä Enteritidis + Konstanz) tuottajien
ottamista muista näytteistä. S. Typhimurium
FT 104 – karjasta salmonellaeristyksiä tuli 8
kuukauden ajan ja FT 104b – karjasta 3 kuukauden
ajan, muista karjoista salmonellaeristyksiä
ei todettu tartunnan toteamiskuukauden
jälkeen. Salmonellan esiintyminen
nautakarjassa on esitetty kuvassa 1.
Salmonellavalvontaohjelman mukaisesti
naudoista otetaan vuosittain satunnaisotantana
noin 3 000 eläinkohtaista imusolmukenäytettä
teurastamoilta tutkittavaksi salmonellan
esiintymisen varalta. Vuonna 2008
tutkittiin 2 988 näytettä ja yhdestä näytteestä
eristettiin salmonella: S. Typhimurium FT
104b (kuva 2). Liitteessä 3 on taulukko nautojen
ja sikojen imusolmukkeiden salmonellatutkimuksista
vuosina 1995-2008.
b) Sikojen salmonellatartunnat
Emakoista ja lihasioista otetaan vuosittain
teurastamoissa satunnaisotantana kummastakin
ryhmästä noin 3 000 imusolmukenäytettä
tutkittavaksi salmonellan varalta (kuva
3). Vuonna 2008 emakoista tutkittiin 3 040
imusolmukenäytettä, joista kahdesta eristettiin
salmonella, molemmissa S. Typhimu-
16

Eläintaudit Suomessa 2008 - Salmonellavalvonta eläimissä
rium FT 1. Lihasioista tutkittiin 3112 imusolmukenäytettä,
joista kolmesta eristettiin
salmonella: S. Typhimurium FT 40 yhdestä
ja S. Typhimurium FT 1 kahdesta. Ulostenäytepositiivisia
sikaloita ei vuoden 2008 tutkimuksissa
todettu.
Liitteessä 3 on taulukko nautojen ja sikojen
imusolmukkeiden salmonellatutkimuksista
vuosina 1995-2008.
S alm onellapos itiivis ik s i todettuja k arjoja y hteens ä S . Infantis Ty phim urium M uut s eroty y pit
350
300
250
200
150
100
50
0
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Kuva 1. Salmonellapositiiviset nautakarjat 1993–2008.
Teuras tam o: im us olm uk enäy tteitä / k pl
P os itiivis ten näy tteiden os uus / %
3500
0,9
3000
0,8
2500
0,7
0,6
k pl
2000
1500
0,5
0,4
%
1000
0,3
0,2
500
0,1
0
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
0
Kuva 2. Nautojen imusolmukenäytteiden salmonellatutkimukset.
17

Eläintaudit Suomessa 2008 - Salmonellavalvonta eläimissä
Teuras tam o: im us olm uk enäy tteitä / k pl
P os itiivis ten näy tteiden os uus / %
7000
0,35
6000
0,3
5000
0,25
k pl
4000
3000
0,2
0,15
%
2000
0,1
1000
0,05
0
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
0
Kuva 3. Sikojen imusolmukenäytteiden salmonellatutkimukset.
c) Siipikarjan salmonellatartunnat
Suomessa sekä munintakanojen että lihasiipikarjan
(broilereiden ja kalkkunoiden) salmonellavastustus
perustuu tuotantotilojen
valvontaan kaikissa tuotantovaiheissa ja sitä
kautta salmonellatartunnan ennaltaehkäisyyn.
Kansallisen valvontaohjelman mukaisissa
tutkimuksissa ei vuonna 2008 todettu
salmonellaa broilereiden, kalkkunoiden
ja munintakanojen isovanhempais- tai vanhempaisparvissa.
Tuotantopolven munintakanoissa todettiin
salmonellaa yhden parven pölynäytteessä,
S. Typhimurium FT 2, mutta ulostenäytteissä
ei todettu salmonellaa (tutkittu 638 parvea).
Tuotantopolven broilereista on eristetty
2000–luvulla vuosittain salmonellaa 3-10
parvesta ja kalkkunoista 1-6 parvesta, yhteensä
parvia on tutkittu noin 4 000 vuosittain
(kuva 4). Vuonna 2008 todettiin tutkituista
3 311 broileriparvesta salmonellaa
kolmessa parvessa, joissa kaikissa todettiin
S. Livingstone – tartunta. Tuotantopolven
kalkkunaparvista todettiin tutkituista 466
parvesta yksi S.Typhimurium FT 1 – positiivinen
parvi. Positiiviset parvet lopetetaan.
Siipikarjan tuotantopolven munan- ja lihantuotantoparvista
vuosina 1995-2008 tehdyt
tutkimukset ovat liitteessä 3.
18

Eläintaudit Suomessa 2008 - Salmonellavalvonta eläimissä
Teuras tam o: parvinäy tteitä / k pl
P os itiivis ten näy tteiden os uus / %
5000
4500
4000
3500
3,5
3
2,5
k pl
3000
2500
2000
1500
1000
500
2
1,5
1
0,5
%
0
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
0
Kuva 4. Siipikarjaparvien (broilerit ja kalkkunat) salmonellatutkimukset.
19

Eläintaudit Suomessa 2008 - Kalataudit
7. Kalataudit
Lakisääteisesti vastustettavien, valvottavien
tautien listalle on vesiviljelyeläinten
tautien osalta nimetty kolme uutta tautia:
lohen tarttuva anemia (ISA, infectious salmon
anemia), karppien ja koikarppien herpesvirus
(KHV, koi herpesvirus) ja äyriäisten
valkopilkkutauti (WSD, white spot disease).
ISA-taudin osalta Suomelle on jo hyväksytty
taudista vapaan maan asema, ja valvonta
tapahtuu muun virustautivalvonnan yhteydessä.
KHV - ja WSD -tautien osalta Suomi
on hakenut vuonna 2008 EU:n komissiolta
tautivapaata asemaa historiallisin syin.
Lakisääteisesti vastustettavat kalataudit
Kalojen vastustettavista taudeista eniten
ongelmia aiheuttaa kasvatetuilla kirjolohilla
todettu VHS (virusperäinen verenvuotoseptikemia,
Viral Haemorrhagic Septicaemia).
VHS-taudin vuoksi perustettiin 2000-luvun
alussa kolme rajoitusaluetta joista yksi, Pyhtään
rajoitusalue, purettiin onnistuneen hävittämisohjelman
päätyttyä kesällä 2008.
Pahin tilanne VHS-taudin osalta on edelleen
Ahvenanmaan rajoitusalueella, jossa
VHS löydettiin vuonna 2008 kolmelta laitokselta.
VHS-tauti on Ahvenanmaalla johtanut
kalankasvatuksen toimintatapojen muuttamiseen
tappioiden pienentämiseksi. Toinen
voimassaoleva VHS-rajoitusalue on Uudenkaupungin,
Pyhärannan ja Rauman kuntien
alueella. Siellä tilanne on viime vuosina ollut
hyvä ja rajoitusalueen purkamiseen pyrittiin
vuonna 2008. Taudista vapautumisen
osoittamiseksi suoritetuissa näytteenotoissa
löydettiin kuitenkin VHS-virus syksyn 2008
näytteenotossa. Rajoitusalueen purkamiseksi
vaaditaan kahden vuoden tehostettu
näytteenotto negatiivisin tuloksin ja niinpä
tehostettua näytteenottoa jatketaan kyseisellä
alueella edelleen.
IPN-taudin (tarttuva haimakuoliotauti, Infectious
Pancreatic Necrosis) osalta vuosi
2008 oli hyvä. IPN-tautia todettiin vuonna
2008 vain yhdellä merialueen kalanviljelylaitoksella.
IPN on vastustettava tauti vain
sisämaassa, joten merialueella todettu IPN
ei aiheuta toimenpiteitä.
BKD-tautia (bakteeriperäinen munuaistauti,
bacterial kidney disease) todettiin vuonna
2008 seitsemältä uudelta tai saneeratulta
sisämaan laitokselta, sekä neljältä merialueen
laitokselta. BKD-tautia vastustetaan
vain sisämaassa, joten merialueen löydökset
eivät johda toimenpiteisiin. Sisämaan
tapaukset koskivat lähinnä oireettomia taudin
kantajakaloja ja painottuivat Pohjois-
Suomeen. BKD:n osalta hankaluuksia aiheuttavat
mahdollisesti pitkään piilevänä
pysyttelevät infektiot, diagnostiikan hitaus
sekä kalankasvattajien motivaatio-ongelma
ryhtyä saneerauksiin.
Gyrodactylus salaris -lohiloista ei edelleenkään
tavattu sen suoja-alueella Ylä-Lapissa.
Muualla Suomessa loinen on kohtalaisen
yleinen.
SVC-tautia (karpin kevätviremia, spring viremia
of carp) ei Suomessa ole koskaan tavattu.
20

Eläintaudit Suomessa 2008 - Kalataudit
Taulukko 6. Kalojen virustautien seurantatutkimukset vuosina 1998-2008.
SVC
Kalanviljelylaitosten määrä, joista
virus eristetty
IHN, IPN, VHS seurantatutkimukset
Sisävesilaitostos/poo-
Merilai-
Sisäve-
LRL 2) / silaitos/
Vuosi pooleja 1) leja 1) pooleja pooleja 1) IHN IPN VHS SVC
1998 91/655 60/190 19/269 4/34 0 2 0 0
…
2002 72/464 61/489 38/224 2/12 0 5 14 0
2003 73/520 54/236 46/314 1/21 0 2 3 0
2004 77/487 58/244 49/347 4/22 0 1 2 0
2005 75/541 68/256 43/356 4/21 0 4 9 0
2006 73/471 55/205 32/232 2/5 0 7 10 0
2007 81/450 83/288 35/298 1/3 0 9 3) 2 4) 0
2008 69/440 43/154 32/278 2/20 0 1 3) 4 5) 0
… Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina.
1)
Yksi pooli sisältää 10 kalan näytteet
2)
LRL= luonnonravintolammikko-ohjelma, sekä hautomot että lammikot
3)
IPN-tautia todettiin vain merialueen laitoksissa
4)
VHS-tautia todettiin merialueella Ahvenanmaan rajoitusalueella
5)
VHS-tautia todettiin merialueella Ahvenanmaan ja Uusikaupunki, Pyhäranta, Rauma -alueen rajoitusalueilla
Taulukko 7. Kalojen bakteeriperäisen munuaistaudin (BKD) seurantatutkimukset vuosina
1998-2008.
Vuosi
Laboratorionäyte Silmämääräinen BKD-tapauksia (kpl 4 )
laitoksia/kaloja laitoksia/kaloja Meri Sisävesi Nousualue 1)
1998 82/6 645 /1 214 3 2 2)
...
2002 94/5 997 20/824 15 5 2) 1
2003 138/9 623 14/587 3 2 2)
2004 101/7 821 2 2 2) 1 3)
2005 92/ 8 789 3 5
2006 110/7 778 1 7
2007 84/7 299 2 2
2008 80/4 375 4 7
…Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina.
1) Merialueen vaelluskalojen nousualue
2) Osa laitoksista tyhjennetty ja desinfioitu
3) Luonnosta pyydetty lohen emokala
4) Positiiviset laitokset tai nousualueen kalat
21

Eläintaudit Suomessa 2008 - Kalataudit
Taulukko 8. Gyrodactylus salaris -seurantanäytteet vuosina 1997-2008. Kaikki tutkimustulokset
kielteisiä.
Vuosi
Tenojoki
Näätämöjoki
Paatsjoki Paatsjoki, laitoskalat
Lohi Lohi Harjus Taimen
Tuulomajoki
Siika ja
muikku Lohi Nieriät Taimen Harjus
1997 150 150 31 5 106 150 90 14 18
...
2002 159 118 60 150 60 31 64
2003 153 174 23 150 92 29
2004 175 145 200 60 20
2005 160 145 189 61
2006 163 155 8 150 60 25
2007 197 161 14 150 60
2008 100 120 15 150 60 30
…Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina.
Muut haitalliset kalataudit
Paisetaudin (Aeromonas salmonicida subsp.
salmonicida) viimeiset suoja-alueet poistuivat
eläintautilainsäädännöstä vuonna 2008.
Tauti on pysynyt viime vuosina hallinnassa
lähinnä rokotusten avulla. Poikasia tuottavia
laitoksia suojaa nyt kalanistuttajille asetettu
vaatimus varmistua siitä, että istutus ei lisää
paisetaudin leviämisen riskiä laitoksille.
Flavobakteereiden aiheuttamia ongelmia
poikaskasvatuksessa ei ole juurikaan pystytty
ehkäisemään. Vaikka viileän kesän ansiosta
lämpimän veden flavobakterioosia
(Flavobacterium columnare) esiintyi huomattavan
vähän, kylmän veden flavobakterioosi
(Flavobacterium psychrophilum) oli
edelleen eniten lääkehoitoja vaatinut kalatauti.
Vuonna 2008 todettiin yhä runsaasti Yersinia
ruckeri -bakteerin biotyyppi 2 -kannan
aiheuttamia taudinpurkauksia kirjolohilla
Ahvenanmaalla, Saaristomerellä sekä Suomenlahdella.
Tämä Suomen oloissa uusi
bakteerikanta aiheuttaa paljon suurempaa
kuolleisuutta kuin meillä jo vuosikymmenten
ajan silloin tällöin sisämaassa eristetty
vanha kanta, joka luokitellaan biotyypiksi
1. Sisävesialueen biotyyppi 1 -kannasta
poikkeavaa, toista biotyyppi 1 -kantaa on
myös todettu yksittäisissä tapauksissa taudinaiheuttajana
murtovesialueella. On todennäköistä,
että Y. ruckeri -bakteerin aiheuttamaa
yersinioosia joudutaan jatkossa
torjumaan rokotuksin.
Kalan lihaksessa 1-20 mm:n rakkuloina
esiintyvää siian rakkoloisiota (Henneguya
zschokkei) on paikoin todettu runsaasti viljellyllä
siialla Ahvenanmaalla. Rakkoloisiota
todetaan Suomessa myös luonnonsiioilla ja
-muikulla sekä makeassa että murtovedessä.
Toinen siikojen lihaksessa todettu loinen
on haukimato (Triaenophorus crassus). Madon
ympärillä ei ole rakkulaa tai kapselia.
Joissakin vesistöissä haukimatoa voi esiintyä
siioissa ja/tai muikuissa hyvinkin runsaasti.
Kumpikaan edellä mainituista loisista
ei ole ihmiselle tai kotieläimille vaarallinen.
Loisten aiheuttamien esteettisten haittojen
vuoksi sekä kalankasvattajille että kalastajille
on aiheutunut merkittäviä taloudellisia
tappioita, sillä suoraan kuluttajalle myytävässä
tuoreessa kalassa ei lainsäädäntömme
mukaan saa olla näkyviä loisia tai loisten
aiheuttamia muutoksia siinä määrin,
että kala on ilmeisellä tavalla loisten pilaama.
22

Eläintaudit Suomessa 2008 - Kalataudit
Rapujen taudit
Suomessa ravunviljely on lähes aina pienimuotoinen
maaseudun sivuelinkeino, joka
alueellisesti keskittyy Etelä-Suomeen. Ravustus
sen sijaan on merkittävä sisävesikalastuksen
muoto. Vuosittaiseksi rapusaaliiksi
arvioidaan yhteensä 3-7 miljoonaa joki- ja
täplärapua, täpläravun osuuden ollessa
edelleen kasvamassa. Raputalouden suurin
ongelma on rapurutto, jonka aiheuttaa leväsieni
Aphanomyces astaci. Tautia todettiin
vuonna 2008 yhdeksän kertaa jokiravuissa,
näistä yksi laitosravuista. Kemijoella
vuonna 2006 varmistettu tartunta todettiin
edelleen samoilla alueilla, joilla osittain on
jäljellä jopa ravustettavia kantoja. Täpläravuista
tehtiin ainoastaan yksi rapuruttodiagnoosi,
vaikka tartunta on hyvin yleinen
täplärapupopulaatioissa. Täplärapu on rapuruton
luontainen isäntälaji, joten akuutti
tauti on harvinainen.
23

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 1: Tuotantoeläimet ja kotieläintilat Suomessa vuonna 2008
Liite 1:
Tuotantoeläimet ja kotieläintilat
Suomessa vuonna 2008
Taulukko 9. Kotieläinten määrä Suomessa 1.5.2008.
Eläinlaji Eläimiä Tiloja
Nauta 915 345 17 437
- lypsylehmät 289 281 13 340
Lammas 122 218 1 789
- uuhet 12 kk ja yli 54 674 1) 1 737 1)
Vuohi 5 918 448
Sika 1 482 762 2 529
- emakot 50 kg ja yli 168 628 1 689
Siipikarja (ml. harraste-) 10 521 654 1 461
Hevonen 68 000 5 454
Biisoni 196
Poro 193 342 4 091
1)
tiedot 1.12.2008
Taulukko 10. Kalanviljelylaitosten lukumäärä vuonna 2008 (lähde: RKTL).
Meri kpl Sisävesi kpl Yhteensä 1 kpl
Laitoksia kaikkiaan 1 145 363 508
Ruokakalalaitokset 135 63 198
Poikaslaitokset 17 85 102
Luonnonravintolammikkoviljelijät - 220 220
1
Lukuja ei tule laskea suoraan yhteen, sillä osalla laitoksia on useita tuotantosuuntia
24

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008
Liite 2:
Tuotantoeläinten virus- ja
bakteeritautien tutkimukset
vuosina 1990-2008
Taulukko 11. Nautojen näytteistä (yhteismaito, seerumi, sperma, elimet) eräiden virus- ja bakteeritautien
vuoksi tehdyt tutkimukset tutkimussyyn mukaan jaoteltuna 2008.
Naudat
Näytteet
(positiiviset)
Näytteet
(positiiviset)
Serologia Viruseristys Serologia
Viruseristys
Serologia
BVD IBR/IPV Leukoosi
Bluetongue
Serologia
Luomistauti
Serologia
EU-seuranta
lypsykarjat/
yhteismaitonäyte
12 637 (8) 2 885 2 885 748 1)
EU-seuranta
emolehmäkarjat/
yksilöverinäyte
3 507 2) 3 507 2 624 3)
Keinosiemennystoiminta
1 622 307 1 622 0 1622 1 294
Vapaaehtoinen
BVDohjelma
1 269 634
BVD:n
vastustus
D116 45 (28) 21 (1)
Tuonti
(elävät
naudat,
sperma) 259 459 259 208 0 209
Tuontialkion
vastaanottajat
218 100
Taudin/ luomisen
syy 31 66 38 54 422 29 57
Muut syyt
(vienti) 11 3 11 0 221 20
Yhteensä 19 599 1 490 8 422 262 5 150 3 630 1 351
1)
Näytteet kaikista Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sekä Satakunnan eteläosien lypsykarjoista.
2)
Näytteet 492 karjasta.
3)
Näytteet 404 karjasta lähinnä Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen alueelta.
25

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008
Taulukko 12. Lypsykarjojen seurantatutkimukset yhteismaitonäytteistä vuosina 1990-2008.
Vuosi
Näytteet
(kpl)
BVD IBR/IPV Leukoosi
Positiiviset(%)
Näytteet
(kpl)
Positiiviset
(kpl)
Näytteet
(kpl)
Positiiviset
(kpl)
1990 0 1) 0 9 879 5 9 879 4
...
1992 5 024 0,80 37 923 1 37 923 11
...
1997 28 577 0,42 28 577 0 28 577 0
...
2002 19 870 0,29 19 870 0 19 870 0
2003 18 519 0,15 18 519 0 18 519 0
2004 17 300 0,23 17 300 0 17 300 0
2005 16 146 0,20 16 146 0 16 146 0
2006 15 088 0,15 15 088 0 15 088 0
2007 13 483 0,11 13 483 0 1 887 0
2008 12 637 0,06 2) 2 885 0 2 885 0
…Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina.
1)
Kyseistä tautia ei ole tutkittu
2)
Yksi viruserittäjä karja, muut vanhoja seropositiivisia karjoja
Taulukko 13. Liha/emolehmäkarjojen seurantatutkimukset veriserologiset seurantatutkimukset
vuosina 1993-2008.
Vuosi
Näytteet
(kpl)
BVD IBR/IPV Leukoosi
Positiiviset
(kpl)
Näytteet
(kpl)
Positiiviset
(kpl)
Näytteet
(kpl)
Positiiviset
(kpl)
1993 3 248 54 1) 3 248 0 3 248 0
...
1997 2 845 18 2 845 0 2 845 0
...
2002 2 816 9 2 816 0 2 816 0
2003 6 753 2 6 753 0 6 753 0
2004 4 248 7 4 248 0 4 248 0
2005 3 573 6 3 573 0 3 573 0
2006 4 997 4 4 997 0 4 997 0
2007 2 432 2 2 432 0 2 432 0
2008 3 507 1 2) 3 507 0 0 0
…Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina. Vuodesta 1995 alkaen näytteet tehty otantana
teurastamoista. Vuodesta 2003 alkaen näytteenotto on kohdistettu emolehmäkarjoihin.
1)
Useimmissa karjoissa 1-2 vasta-ainepositiivista
2)
Seropositiivinen vanha nauta
26

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008
Taulukko 14. Seuranta- ja terveysvalvontatutkimukset luomistaudin (bruselloosin) varalta vuosina
1990-2008.
Vuosi
Lammas Vuohi Nauta Sika
Näytteet
(kpl)
Näytteet
(kpl)
Yhteismaitonäytteet
(kpl)
Verinäytteet
(kpl)
Näytteet
(kpl)
1990 0 0 9 879 0 0
...
1992 12 931 777 37 923 0 0
...
1997 3 521 341 2 944 644 9 370
...
2002 4 255 1 143 3 078 277 15 042
2003 3 361 1 273 2 810 2 760 14 530
2004 3 139 1 493 3 036 2 760 13 909
2005 3 756 1 165 2 861 3 234 15 323
2006 3 546 1 186 2 755 4 570 12 858
2007 3 069 1 508 2 044 3 200 3 428
2008 3 474 1 459 0 1) 1 294 2 578
...Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina.
Kaikki tutkimustulokset olivat negatiivisia.
1)
Monivuotisen seurannan jälkeen päätettiin lopettaa tautivapauden osoittamiseksi tehdyt yhteismaitonäytteiden tutkimukset
ja keskittyä luomistapausten tutkimiseen.
Taulukko 15. Sikojen verinäytteistä merkittävien virustautien vuoksi tehdyt tutkimukset vuonna
2008. Kaikki tutkimukset olivat kielteisiä.
Aujeszkyn
tauti
TGE/PRCV PRRS Sikarutto Sikainfluenssa
EU-seuranta 1 094 1) 1 094 1 088 1 088 1 088 -
Keinosiemennystoiminta
878 866 1 194 878 492 470
Alkuperätilat (30
kpl) 504 512 512 512 505 511
Eläinten terveydenhuolto
(ETU) - 477 500 - - -
Tuonti / vienti 215 197 283 204 167 152
Taudin syyn
selvitys 84 26 127 31 38 2
Villisiat 164 164 161 164 161 164
Yhteensä 2 939 3 336 3 865 2 877 2 451 1 299
1)
EU-seurantanäytteet emakoista 472 tilalta.
SVD
27

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008
Taulukko 16. Sikatautien seuranta- ja terveysvalvontanäytteet vuosina 1992-2008.
Vuosi Aujeszky TGE Sikarutto
Leptospiroosi
(suluissa
positiiviset)
SIkainfluenssa
SVD PRRS
1992 4 595 4 595 1 300 1 181 - - -
...
1997 10 534 10 534 2 551 - 1 306 2 325 1 306
...
2002 18 284 18 084 5 665 926 (14) 5 302 5 342 5 605
2003 17 319 17 109 4 897 673 (5) 4 556 4 564 4 810
2004 15 612 15 381 4 335 386 (7) 4 017 4 054 4 248
2005 15 986 15 766 3 524 257 (0) 3 406 3 110 3 686
2006 13 365 13 193 4 738 214 (2) 2 759 4 449 3 341
2007 13 822 13 393 4 709 249 (1) 1 791 4 064 3 217
2008 2 479 2 952 2 481 161(2) 2 085 984 3 294
…Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina välivuosina
Taulukko sisältää seurantaverinäytteet emakoista, karjuista ja lihasioista. Vuosina 1992-1997 kaikki näytteet on otettu teurastamoilla.
Muut paitsi leptospiroosinäytteet olivat negatiivisia. Kliinistä leptospiroosia ei ole todettu tuotantoeläimissä koskaan.
Taulukko 17. Lampaiden maedi-visna ja vuohien CAE-terveysvalvontaohjelman näytteet vuosina
1994-2008.
Lammas
Positiiviset
katraat
(kpl)
Positiiviset
näytteet
(kpl)
Vuohi
Positiiviset
näytteet
(kpl)
Positiiviset
katraat
(kpl)
Tutkitut
Tutkitut
katraat
katraat
Vuosi (kpl)
(kpl)
Yht.(kpl)
1994 545 8 46 73 0 0 13 708
...
1997 430 0 0 62 0 0 14 436
...
2002 320 1 1 45 0 0 17 926
2003 307 0 0 46 0 0 17 880
2004 275 0 0 39 0 0 17 896
2005 278 0 0 38* 0 0 19 932
2006 292 1 14 37* 1 1 19 149
2007 253 0 0 32* 0 0 16 771
2008 274 0 0 32* 0 0 19 904
*luku sis. tiloja, jossa vuohien lisäksi myös lampaita
…Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina.
28

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 2: Tuotantoeläinten virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuosina 1990-2008
Taulukko 18. Siipikarjan 1) tautien seurantaohjelmissa tehdyt serologiset määritykset taudeittain
vuosina 1993-2008.
Vuosi
AI ART ND
Näytteet
(kpl)
Positiiviset
tilat/
näytteet
(kpl)
Näytteet
(kpl)
Positiiviset
tilat/
näytteet
(kpl)
Näytteet
(kpl)
Positiiviset
tilat/
näytteet
(kpl)
1993 0 0/0 2 769 0/0 5 437 0/0
... ... ... ... ... ... ...
1997 0 0/0 4 916 0/0 5 016 0/0
... ... ... ... ... ... ...
2002 0 0/0 5 204 11/15 3) 5 185 1/20 4)
2003 1 739 0/0 5 632 0/0 5 681 1/58 4)
2004 2 147 0/0 6 152 3/8 3) 6 164 1/22
2005 2 486 0/0 5 015 17/349 3) 4 989 1/6 4)
2006 1 989 2/41 2) 5 387 5/5 3 ) 5 443 2/29 4)
2007 1 865 1/4 2) 5 101 0/0 5 101 0/0
2008 1 875 1/2 2) 8 317 0/0 8 317 1/40 5)
… Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina.
1)
Neuvoston direktiivin 90/539/ETY mukainen määritelmän mukaan siipikarja = kanat, kalkkunat, helmikanat, ankat, sorsat,
hanhet, viiriäiset, kyyhkyset, fasaanit, peltopyyt ja sileälastaiset linnut (mm. emut ja strutsit), joita kasvatetaan tai tarhataan
tarkoituksena lisääntyminen, lihan tai munien tuotanto kulutusta vasten tai riistan istutus maastoon metsästystä varten.
2)
H5- vasta-aineita, vain serologisesti positiivisia, ei viruseristystä eikä taudin oireita
3)
vain serologisesti positiivisia, ei viruseristystä tai taudin oireita
4)
maternaalisia eli emolta jälkeläisille siirtyneitä vasta-aineita tuontilinnuissa
5)
vasta-aineita, ei viruseristystä eikä taudin oireita
29

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 3: Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset Suomessa vuosina 1995-2008
Liite 3:
Kansallisen salmonellavalvontaohjelman
mukaiset tutkimukset
Suomessa vuosina 1995-2008
Taulukko 19. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset imusolmukenäytteet teurasnaudoista
ja -sioista vuosina 1995-2008.
Nautojen imusolmukenäytteet
Emakoiden imusolmukenäytteet
Lihasikojen imusolmukenäytteet
Näytteetiivisetiiviseteetiivisetiiviseteetiivisetiiviset
Posi-
Posi-
Näyt-
Posi-
Posi-
Näyt-
Posi-
Posi-
Vuosi (kpl) (kpl) (%) (kpl) (kpl) (%) (kpl) (kpl) (%)
1995 2 728 23 0,8 2 725 9 0,3 2 792 10 0,4
...
1997 3 116 2 0,1 3 165 4 0,1 3 209 6 0,2
...
2002 3 141 2 0,1 2 952 4 0,1 3 210 3 0,1
2003 3 141 2 0,1 2 962 6 0,2 3 300 3 0,1
2004 3 058 6 0,2 3 304 6 0,2 3 336 0 0
2005 3 003 3 0,1 3 181 5 0,2 3 252 7 0,2
2006 3 022 2 0,1 3 070 4 0,1 3 262 1 0,03
2007 2 930 2 0,1 3 066 3 0,1 3 166 2 0,10
2008 2 988 1 0,03 3 040 2 0,1 3 112 3 0,10
…Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina.
Taulukko 20. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset salmonellatutkimukset siipikarjan
tuotantopolven munantuotantoparvista 1995-2008.
30
Kasvattamo
Kanala
Vuosi
Tutkitut
parvet 1)
(kpl)
Positiiviset
parvet
(kpl)
Positiiviset
parvet
(%)
Tutkitut
parvet 1)
(kpl)
Positiiviset
parvet
(kpl)
Positiiviset
parvet
(%)
1995 220 1 0,45 2 935 5 0,17
...
1997 331 1 0,30 4 942 1 0,02
...
2002 281 0 0 1 883 0 0
2003 175 1 0,57 1 974 0 0
2004 168 0 0 1 967 1 0,05
2005 208 0 0 1 827 1 0,05
2006 203 0 0 1 639 0 0
2007 216 0 0 1880 2 0,11
2008 222 0 0 1915 1 0,05
...Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina.
1) Parvet tutkitaan kolme kertaa munintakauden aikana, minkä vuoksi sama parvi voi esiintyä luvussa useamman kerran.

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 3: Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset tutkimukset Suomessa vuosina 1995-2008
Taulukko 21. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset salmonellatutkimukset lihasiipikarjan
tuotantopolven parvista 1995-2008.
Vuosi
Tutkitut
parvet (kpl)
Broilerikasvattamo
Positiiviset
parvet (kpl)
Positiiviset
parvet (%)
Tutkitut
parvet (kpl)
Kalkkunakasvattamo
Positiiviset
parvet (kpl)
Positiiviset
parvet (%)
1995 2 112 80 3,8 238 0 0
...
1997 2 951 21 0,7 95 2 2,1
...
2002 3 157 11 0,3 555 3 0,5
2003 3 287 5 0,2 1 055 6 0,6
2004 3 132 5 0,2 989 1 0,1
2005 3 087 3 0,1 900 1 0,1
2006 3 020 9 0,3 1 026 2 0,2
2007 3 278 8 0,2 711 1 0,1
2008 3 311 3 0,1 466 1 0,2
...Tutkimukset tehty vastaavalla tavalla myös taulukosta puuttuvina vuosina.
31

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 4: Eläintautien esiintyminen Suomessa
Liite 4:
Eläintautien esiintyminen Suomessa
Taulukko 22. Eräiden eri eläinlajeille yhteisten tautien esiintyminen Suomessa.
Eläintauti Pääasialliset kohde-eläimet Zoonoosi* Viimeksi todettu
Aujeszkyn tauti
(pseudorabies)
Sika, märehtijät, koira, kissa* x Ei koskaan
Bluetongue Märehtijät Ei koskaan
Ekinokokkoosi
• E. multilocularis Kettu, supikoira, jyrsijät x Ei koskaan
• E. granulosus
Märehtijät, sika, hevonen,
koira, susi
x 2008
Heartwater Märehtijät Ei koskaan
Jänisrutto (tularemia)
Metsäjänis, rusakko, jyrsijät,
linnut
x 2008
Karjarutto Märehtijät 1877
Leptospiroosi Nauta, sika, hevonen, koira x 2008 1)
Luomistauti (bruselloosi) Märehtijät, sika x 1960
New world screwworm Nisäkkäät Ei koskaan
Old world screwworm Nisäkkäät Ei koskaan
Paratuberkuloosi Märehtijät 2007 2)
Pernarutto (anthrax) Märehtijät, sika, hevonen x 2008
Q-kuume Märehtijät x 2008
Raivotauti (rabies) Nisäkkäät x 1989 3)
Rift valley fever Märehtijät x Ei koskaan
Salmonellatartunnat Useat eri eläinlajit x 2008
Suu- ja sorkkatauti Sorkkaeläimet 1959
Trikinelloosi
Sika, hevonen, karhu, ilves,
pienpedot
x 2008
Vesikulaarinen stomatiitti Märehtijät, hevonen, sika x Ei koskaan
West Nile fever Linnut, hevonen x Ei koskaan
*zoonoosi = tauti voi tarttua eläimistä ihmiseen
1)
ei kliinistä tautia
2)
eläintarhaeläimellä
3)
maahantuodulla koiranpennulla vuonna 2007
32

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 4: Eläintautien esiintyminen Suomessa
Taulukko 23. Eräiden ilmoitettavien nautatautien esiintyminen Suomessa.
Taudin nimi
Viimeksi todettu
Hemorraaginen septikemia
Ei koskaan
IBR/IPV 1994
Kinokuume (malignant catarrhal fever)
Ei koskaan
Lumpy skin-tauti
Ei koskaan
Naudan anaplasmoosi
Ei koskaan
Naudan genitaalinen kampylobakterioosi (vibrioosi)
Ei koskaan
Naudan spongiforminen enkefalopatia (BSE) 2001
Naudan virusripuli (BVD) 2008
Nautaeläinten tarttuva leukoosi (EBL, enzootic bovine leucosis) 1996 1)
Nautatuberkuloosi 1982
Punatauti (naudan babesioosi) 2008
Theilerioosi
Ei koskaan
Tarttuva naudan keuhkorutto 1920
Trikomonoosi 1952
Trypanosomoosi (tsetse-kärpäsen levittämä)
Ei koskaan
1)
Vasta-aineita todettu yhdellä keinosiemennyssonnilla vuonna 2008, mutta virustartuntaa ei saatu vahvistettua
Taulukko 24. Eräiden lampaiden ja vuohien ilmoitettavien tautien esiintyminen Suomessa.
Taudin nimi
Viimeksi todettu
Lammas- ja vuohirokko
Ei koskaan
Lampaiden epididymiitti (Brucella ovis)
Ei koskaan
Maedi-visna 2006
Nairobi sheep disease
Ei koskaan
Pienten märehtijöiden rutto
Ei koskaan
Salmonella abortus ovis
Ei koskaan
Scrapie 2007*
Tarttuva agalaktia
Ei koskaan
Uuhien tarttuva luomistauti (ovine chlamydiosis)
Ei koskaan
Vuohen aivoniveltulehdus (CAE)
Ei koskaan
Vuohien tarttuva pleuropneumonia
Ei koskaan
* Atyyppinen scrapie
33

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 4: Eläintautien esiintyminen Suomessa
Taulukko 25. Eräiden ilmoitettavien sikatautien esiintyminen Suomessa.
Taudin nimi
Viimeksi todettu
Afrikkalainen sikarutto
Ei koskaan
Aivastustauti 2001
Nipah-virus enkefaliitti
Ei koskaan
Sian kystikerkoosi
Ei koskaan
Sikarutto 1918
Sikojen vesikulaaritauti (SVD)
Ei koskaan
PMWS (postweaning multisystemic wasting syndrome) 2008
PRRS (porcine reproductive and respiratory syndrome)
Ei koskaan
TGE (transmissible gastroenteritis) 1981
Taulukko 26. Eräiden ilmoitettavien siipikarjatautien esiintyminen Suomessa.
Taudin nimi
Ankkojen tarttuva maksatulehdus
ART/TRT/SHS (avian/turkey rhinotracheitis/swollen head
syndrome)
Viimeksi todettu
Ei koskaan
1999
Gumborotauti (IBD, infectious bursal disease) 2006 1)
Kanakolera (fowl cholera, Pasteurella multocida) 1993
Kanatyfus (fowl tyhpoid, S .Gallinarum)
Ei koskaan
Lintuinfluenssa
Ei koskaan
Marekin tauti 2008
Mycoplasma gallisepticum -tartunta (avian mycoplasmosis) 1988
Mycoplasma synoviae –tartunta (avian mycoplasmosis) 2005
Newcastlentauti 2008 2)
Psittakoosi ja ornitoosi (avian chlamydiosis) 2008 2)
Tarttuva henkitorventulehdus (ILT, avian infectious laryngotracheitis)
1978
Tarttuva keuhkoputken tulehdus (IB, avian infectious bronchitis) 1997
Valkovatsuri (S. Pullorum) 1961
1) ei kliinistä tautia
2) vain harrastelinnuilla
34

Eläintaudit Suomessa 2008 - Liite 4: Eläintautien esiintyminen Suomessa
Taulukko 27. Eräiden ilmoitettavien hevostautien esiintyminen Suomessa.
Taudin nimi
Viimeksi todettu
Afrikkalainen hevosrutto
Ei koskaan
Astumatauti (dourine)
Ei koskaan
Hevosen tarttuva aivoselkäydintulehdus (WEE, EEE, VEE)
Ei koskaan
Hevosen tarttuva kohtutulehdus (CEM) 2006
Hevosinfluenssa (tyyppi A) 2008
Hevosen näivetystauti (EIA) 1943
Piroplasmoosi 1998 1)
Rinopneumoniitti / virusabortti 2008
Räkätauti (malleus) 1942
Surra (Trypanosoma evansi)
Ei koskaan
Virusarteriitti 2005
1) tuontihevonen
Taulukko 28. Vastustettavien kala- ja raputautien esiintyminen Suomessa.
Taudin nimi
Viimeksi todettu
Epitsoottinen vertamuodostavan kudoksen kuolio (EHN)
Ei koskaan
Epitsoottinen ulseratiivinen syndrooma (EUS)
Ei koskaan
Lohen tarttuva anemia (ISA)
Ei koskaan
Tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio (IHN)
Ei koskaan
Virusperäinen verenvuotoseptikemia (VHS) 2008
Koikarpin herpesvirus (KHV)
Ei koskaan
Bakteeriperäinen munuaistauti (BKD) sisämaassa 2008
Lohiloistartunta (Gyrodactulus salaris) suoja-alueella 1996
Tarttuva haimakuoliotauti (IPN) sisämaassa 1990
Karpin kevätviremia (SVC)
Ei koskaan
Piscirickettsia salmonis
Ei koskaan
Oncorhynchus masou –virus (OMV)
Ei koskaan
Äyriäisten valkopilkkutauti (WSD)
Ei koskaan
35

Kannen kuva: Evira kuvapankki/Kari Salonen
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Mustialankatu 3, 00790 Helsinki
Puhelin 020 690 999, Faksi 020 77 24350
www.evira.fi
Eviran julkaisuja 7/2009
ISSN 1797-299X
ISBN 978-952-225-040-7 (pdf)