Inkeriläisten Viesti - Suomen Inkeri-liitto ry
Inkeriläisten Viesti - Suomen Inkeri-liitto ry
Inkeriläisten Viesti - Suomen Inkeri-liitto ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
soiminen perustui Suomi-Seurassa paljoltivapaaehtoisten asiantuntijoiden ja vapaamuotoisen<strong>Inkeri</strong>-työ<strong>ry</strong>hmän suureen panokseen.Vapaaehtoinen <strong>Inkeri</strong>-työ<strong>ry</strong>hmäorganisoi yhteistyössä seuran toimistonkanssa monipuolisen opintotoiminnan lisäksimm. maanlaajuisen kirjakeräyksen(25000 kirjaa ja lisäksi kustantamoilta92000 oppikirjaa), varainkeruun (162000markkaa eli nykyrahassa 37000 euroa),<strong>Inkeri</strong>n päivän konsertin, korttien (LiiliMõtuste) ja äänikasettien (Arvo Survo)myynnin sekä kahden viikon mittaisen inkerinsuomalaistenyhdistysten puheenjohtajien<strong>Suomen</strong> ja Ruotsin vierailun. Suomi-Seura<strong>ry</strong>:n johtokunta kiitti erityisestiopettaja Raija Karosta, joka organisoi pitkältioppikirjakeräyksen ja opettajille tarkoitetutkurssit (viikon mittaisille intensiivikursseilleLeningradissa, Tartossa jaTallinnassa osallistui yli 80 opettajaa).Tammikuisen vierailuni yhteydessä olikäynyt ilmi, että Pärnussa Saima Hirvosenjohtamille suomen kielen kursseilleoli 300 halukasta, mutta oppilaspaikkojaoli vain kahdellekymmenelle. Kielenopetuksentarve oli ilmeinen ja opettajistaoli huutava pula. Ensimmäisten kurssienopettajina toimivat Tartossa Jukka Kuittinenja Ville Korvenheimo, Tallinnassa EiraPenttinen ja Hannele Jönsson-Korhola jaLeningradissa Pirjo Mikkonen ja KaijaMarkus. Kuittinen <strong>ry</strong>htyi vastaamaan inkeriläistenkoulutusohjelman toteutuksestayhdessä Suomi-Seuran opintopäällikköJyrki Ijäksen ja opetusalan ja kouluviranomaistenedustajien asiantuntija<strong>ry</strong>hmänkanssa. <strong>Inkeri</strong>läisopettajien koulutusta annettiinperus- ja jatkokursseina ja heitä ohjattiinopettajia oppimateriaalien käyttöön.Suomi-Seura koulutti kolmen vuodenaikana yli 300 opettajaa inkerinsuomalaistenkieli<strong>ry</strong>hmien opettajiksi. MyösSuomeen muuttaneiden koulutus alkoi.Taloudellista tukea koulutustoimintaantuli opetusministeriön kautta nykyrahassayli 40 000 euroa ja keräysten ja rahastojenkautta lisää.Yritin herätellä laajempaa mielenkiintoainkerinsuomalaisten asiaan kirjoittamallalehtiin: ”<strong>Inkeri</strong>läiset uskaltavat taasolla ihmisiä” (Aamulehti), ”Viro ja <strong>Inkeri</strong>”(Uusi Suomi). Kokemusten karttuessakirjoitin lisää inkeriläiskysymyksestä:”<strong>Inkeri</strong>läisten toinen tulevaisuus” (Kanava4/89), ”Suomi ja <strong>Inkeri</strong> – uusi kulttuurisilta”(Turun Sanomat ym. maakuntalehdet26.6.1989).1990–1991: paluumuutto ja herääväviranomaistoimintaVuonna 1990 tapahtui paljon. <strong>Suomen</strong> viranomaisetheräsivät inkerinsuomalaistentarpeisiin. Näkyvin ja kauaskantoisinoli presidentti Mauno Koiviston lupaus10.4.1990 Neuvostoliiton suomalaisillepaluumuuttajan asemasta Suomessa.Kaksi päivää myöhemmin Suomi-Seuralaati valtioneuvostolle muistion inkeriläistenneuvonta- ja vastaanottokeskuksesta.Tein Juhana Aunesluoman kanssatyöministeriölle arvion paluumuutonmääristä ja osallistuin kirkon selvitystyöhön.Loppukevään ja kesän aikana Suomi-Seurantoimisto vastasi yli tuhanteenmuuttomahdollisuuksia koskevaan tiedusteluun.Suomi-Seuran toiminnan päätavoite olisaada <strong>Suomen</strong> viranomaiset ottamaan inkerinsuomalaistenasia omakseen. Seuravälitti viranomaisille inkeriläisjärjestöjentekemiä aloitteita ja laati itse esityksiä mm.inkeriläisten tiedotus-, koulutus- ja ohjauspalvelujenjärjestämisestä. Lukuisten aloitteiden,kurssien, vierailujen, lahjoitusten,neuvottelujen ja ehdotusten joukosta poimittakoon:25.11.1990 esitys työministeriölle<strong>Inkeri</strong>-keskuksen perustamisesta.Vuoden 1991 aikana inkeriläishankkeisiintuli mukaan uusia viranomaisiaja järjestöjä. Tämä helpotti Suomi-Seurantyöpainetta. Rovasti Leino Hassisenaloitteesta Suomi-Seura kutsui vuodenalussa koolle kaksi neuvottelua, joissakäynnistyi inkerinsuomalaisten vanhustenauttamiseen tähtäävä toiminta. Pää-inkeriläisten viesti5
Osallistu ja voita!<strong>Inkeri</strong>läisten kesäjuhlatHelsingissä 10.7.2010Lastenpiirustuskilpailuwww.inkeriseura.comPieni lintu tuo kesän. Kesä tuo juhlan.Tervetuloa inkerinsuomalaisten vuoden aurinkoisempaan juhlaan! Luvassaon musiikkia, tanssia, esiintymisiä, tunnelmallisia hetkiä ja runsaasti muutakesäistä ohjelmaa. Juhlan pienimmille vieraille tarkoitetussa ohjelmassaon piirileikkiä, hauskanpitoa, klovnitemppuja ja iloisia yllätyksiä. Voit myösosallistua lasten piirustuskilpailuun ja voittaa jännittäviä palkintoja. Tutustuohjelmaan osoitteessa www.inkeriseura.com ja tule!Aika ja paikka: 10.7.2010, Juhlakirkko klo 10:00, Kesäjuhlat klo 12:00-20:00, Karjalatalo(Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki), tiedustelut 040 578 3894, 050 565 9805inkeriläisten viesti7
kaupungilla oli suuri kulttuurinen ja taloudellinenmerkitys <strong>Inkeri</strong>nmaan kehitykseen.Kaikki maataloustuotteet vietiin”Linnaan, siel män’ kaik kaupaks”ja kansa varttui ja kukoisti taloudellisesti.Samaan aikaan katovuodet köyhdyttivät<strong>Suomen</strong> kansaa. Tämä aiheuttisen, että vauraaseen <strong>Inkeri</strong>in muutti jatkuvastiuusia siirtolaisia Suomesta. Uusimuuttoaalto toi mukanaan omat käytöstapansa,kulttuurinsa, kieliominaisuudetsekä omaperäiset sananparret. <strong>Inkeri</strong>nmaalla, suuren Pietarin kaupunginliepeillä, syntyi mielenkiintoinen <strong>Suomen</strong>murteiden ja paikallisten kielten jakulttuurien sekaantuminen. Syntyi uusiilmiö, inkeriläisyys ja <strong>Inkeri</strong>n suomalainenyhteisö. Yhteys Suomeen pysyivilkkaana etenkin kirkon välityksellä.Kirkko teki huomattavaa valistustyötäkansan keskuudessa ja monissa sakaristoissaoli kirjastoja, joita seurakuntalaisetkäyttivät.Vallankumouksen jälkeen <strong>Inkeri</strong> saisitten kokea suuret myller<strong>ry</strong>kset ja kirkkojoutui vallanpitäjien vihan kohteeksi.Vuonna 1937 <strong>Inkeri</strong>n suomalaisten julkinenkirkollinen ja uskonnollinen toimintapäättyi. Vaikka yli 300 vuotta toiminutvanha <strong>Inkeri</strong>nkansan kirkko lakkautettiin,<strong>Inkeri</strong>n kansa ei lakannut olemasta. Kansallaoli yhä esi-isiltä perityt kristillisetarvot, jotka se halusi siirtää lapsilleen jatuleville sukupolville.Kommunistisen valtion pyrkimys olirepiä <strong>Inkeri</strong>n kansa juuriltaan ja sulattaase muuhun Venäjän väestöön. <strong>Inkeri</strong>nkansa häädettiin pois kotimaastaan ja hajotettiinpitkin laajaa Venäjää. Vaikka inkeriläisetolivat näin ajautuneen kauak sitoisistaan, he tunsivat kuitenkin yhä olevansayhtä suomalaista kokonaisuutta.Kevätkokous 2010Anne Tuohimäki• <strong>Suomen</strong> <strong>Inkeri</strong>-<strong>liitto</strong> <strong>ry</strong>:n sääntömääräinenkevätkokous pidettiin 28. päivänämaaliskuuta 2010.• Kokouksen aluksi laulettiin yhteisestiArvon mekin ansaitsemme.• Liiton puheenjohtaja Toivo Flink avasikokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi.• Liiton varapuheenjohtaja Keijo Korkkatoivotti uuden puheenjohtajan ToivoFlinkin lämpimästi tervetulleeksi mukaantoimintaan ja kukitti hänet.• Kokouksen puheenjohtajaksi valittiinToivo Flink ja sihteeriksi Anne Tuohimäki.• Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin AnittaIline ja Aliisa Majava, jotka toimivattarvittaessa ääntenlaskijoina.• Kokouksen laillisuudentoteamisen jälkeenhyväksyttiin esityslista.• Esiteltiin tilinpäätös,joka koostuu toimintakertomuksestajatilikertomuksestatilintarkasta jienlausunnon kera.Tilinpäätös hyväksyttiinja tili ja vastuuvapausmyönnettiinasian omaisille v. 2009.inkeriläisten viesti9
<strong>Inkeri</strong>läinen maitokauppias, ohtjankkaHannu AhokasVanhassa <strong>Inkeri</strong>ssä suomalaiset ja inkeroisettuottivat merkittävän osan Pietarinkaupungin ravinnosta. Ennen rautateitälähiruoka teki mahdolliseksi suurkaupunginkehittymisen. Tämä taloudellinen toimeliaisuuskääntyi kuitenkin riippuvuudeksija lopulta inkeriläisiä vastaan.Vuonna 1827 brittiläinen A. B. Granvillekuvasi matkallaan inkeriläisen ”maito-naisen”,joka kiersi myymässä maitoa.Granville arveli maidon kuuluvan kaupunginkalleimpiin elintarvikkeisiin. Hänkirjoitti maidon tulleen pääosin Viipurinpuoleiselta Nevan rannalta Okhta-nimisestäkylästä, jonka inkeriläinen vastineon von Köppenillä (1867) ja Nevalaisella(1991) Ohajoki ja Kurosella (2002) OhtajokiLempaalan pitäjässä. Aira Kurosentoimittamasta kirjasta ”<strong>Inkeri</strong>n keittiö”(2002) käy selville, että maitoa myyvääinkeriläistä naista kutsuttiin ohtjanka-nimellä.Nimi johtui seudusta, jossa valtaosatorimaidosta tuotettiin.Von Köppen luetteloi Ohajoen kylänasukkaat äyrämöisiksi. Toisaalla hän kuitenkinmääritti asukkaat savakoiksi suomalaistenohella. (von Köppen 1867: 51,116.) Nevalaisen (1991) mukaan Ohajoellaasui suomalaisia ennen neuvostoaikaa.Kurosen teoksessa esiintyy Granvillenkuvan kanssa samankaltaista pukeutumistyyliä,joskin Kurosen kuvassa pääliinaon enemmän kaulalle ja hartioille kiedot-tu (2002: 60). Granville kiitteli maidonmyyjänhohtavanvalkoisin hihoin kruunattuapukua tyylikkääksi ja siistiksi. Hänkirjoitti myyjän varusteisiin kuuluvankaksi ruukkua, joilla on tuohesta punotutkannet. Kurosen mukaan ruukuissa tarjottiinmyyntiin myös viiliä, jota kutsuttiin<strong>Inkeri</strong>ssä jamakaksi (Nirvi 1971, Kuronen2002). Karjalassa jamakka saattoitarkoittaa myös viilistä edelleen kuumentamallasaatua maitorahkaa. Kummassakintapauksessa maidon juoksevuus onjämähtänyt. Maitoa säilytettiin ns. maitopadoissa(Kuronen 2002: 77). Nämäolivat kuitenkin kannettaviksi liian painavia,joten myyjä kuljetti maitoa kuvankaltaisissa kevyemmissä astioissa.Viitteet:Granville, A. B. 1828: St. Petersburgh. A journalof travels to and from that capital. Osa2: 1-743. H. Colburn: London.Kuronen, A. 2002: <strong>Inkeri</strong>n keittiö. SKS (toim.)862: 1-175.Köppen, P. 1867: Erklärender Text zu der ethnographischenKarte des St.petersburger Gouvernements.Kaiserliche Akademie der Wissenschaften:Pietari. 150 s.Nevalainen, P. 1991: Liitteet. – Nevalainen, P.& Sihvo, H. <strong>Inkeri</strong>, historia, kansa, kulttuuri.SKS (toim.) 547: 401–411.Nirvi, R. E. (toim.) 1971: Inkeroismurteiden sanakirja.Lex. Soc. Fenno-ugricae 18: 1-730.Kirjoittaja on MTT:n erikoistutkijaTestamentin tekijä<strong>Inkeri</strong>läisten sivistyssäätiö tukee mahdollisuuksiensamukaan mm. inkeriläistennuorten opiskelua.Jos haluat jälkisäädökselläsi tukea inkeriläistenasiaa, ottaa säätiö vastaan testamenttejaja lahjoituksia.Yhteydenotot säätiön hallituksen osoitteella<strong>Inkeri</strong>läisten sivistyssäätiöKäpylänkuja 1, 00610 Helsinkitai puheenjohtaja Toivo Ihopuh. 050 505 2335inkeriläisten viesti11
Uutisia inkeristäWladimir KokkoIn memoriamViola MalmiYksi Venäjän suomalaisen ja karjalaisenkulttuurin tukipylväistä, koreografi ja kotimaansaperinnekulttuurin tutkija ViolaMalmi, kaatui. 15. maaliskuuta Petroskoissa.Viola Malmi kierteli perinnekulttuurintutkijana eri puolilla Karjalaa jakävi myös <strong>Inkeri</strong>ssä. 1970-luvulla, jolloin<strong>Inkeri</strong>-sana ei olut virallisessa käytössä,hän auttoi Röntyskä-yhtyettä ToksovanRappulasta löytämään oman sijansaNeuvostoliiton suomalaiskulttuurissa.Viola Malmi johti 15 vuoden ajan Karjalantasavallan Kantele-yhtyettä ja perustioman tanhuteatterin Karjalan gornitsa.Violan työtä arvostettiin Suomessa, missähän pääsi toteuttamaan muutaman perinnekulttuurihankkeen.Viola Malmi kirjoitti kymmenisen arvokastakirjaa Karjalan perinnekulttuuristaja on ansainnut monta korkeata arvonimeäja kunniamerkkiä. Muisto hänenverrattomasta panoksestaan maan suomalaiseenkulttuuriin säilyy inkerinsuomalaistensydämissä.Näyttely inkerinsuomalaistenkarkottajistaMaaliskuun lopussa 1942, Leningradinpiirityksen aikaan, inkerinsuomalaisetkarkotettiin epäluotettavana kansana Siperiaan.Keitä olivat nuo, jotka karkotuksentoimeenpanivat? Millaisista ihmisistäkoostuivat NKVD:n joukot, jotka eivättaistelleet rintamilla, eivätkä evakuoineetnälänhädässä olleita leningradilaisia,vaan työnsivät inkeriläisnaisia ja lapsiahärkävaunuihin.Pietarin kaupungin historian museossaavattiin maaliskuussa väliaikaisnäyttelyNKVD:n ja ”smershin” joukkojentoiminnasta Leningradin piirityksen aikana.Näyttelyn on tarkoitus toimia kunnianosoituksena”uhrautuvaisen työn”tehneille. Esillä on aseita, vakoilun lopettamisestaannettuja kunniamerkkejäja kymmeniä toiminnasta kertoviaasiapapereita. Eräässä asiapaperissa lukee,että lokakuuhun 1942 mennessäNKVD:n joukot olivat karkottaneet piirityksestäyli 128000 kansanvihollista,joista 58210 oli suomalaisia ja saksalaisia.Asiapaperissa puhutaan nimenomaan”karkottamisesta” ”evakuoinnin”sijaan, vaikka Venäjän rehabilitointitodistuksissaon ollut tapana puhua diplomaattisesti”erikoisevakuoinnista”.Näyttely on avoinna Pietarin kaupunginhistorian museossa osoitteessa Gorohovajakatu2.Tohtori Flinkluennoi PietarissaViime vuonna aloitettu <strong>Suomen</strong> Pietarinpääkonsulaatin luentosarja sai huhtikuussaesiintyjäksi Toivo Flinkin. Flink luennoiotsikolla ”Onko <strong>Inkeri</strong>nmaan historiaosana <strong>Suomen</strong> historiaa?” Sali täyttyi niinasiantuntijoista ja historian harrastajista12inkeriläisten viesti
kuin tavallisista inkerinsuomalaisistakin.Mielenkiintoisen luento poiki vilkkaankeskustelun, joka jatkui myös epävirallisessamuodossa tarjoilun aikana.<strong>Inkeri</strong>läisyys mediassaRiikka Mahlamäki-Kaistinen<strong>Inkeri</strong>läisyys, inkeriläisten palautuksetja paluumuutto ovat herättäneet kuluneidenkuukausien aikana vilkasta keskusteluaInternetissä. Toivo Flinkin teokseninnoittamana Helsingin Sanomien Internetkeskustelupalstalla on pohdittu inkeriläisyyttäja inkeriläisten kohtaloa aina-kin 42:n kommentin verran. (www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Palautetut+inkerläiset)Myös Savon sanomien Internet sivuilleon muodostunut pitkä keskustelu inkeriläisyydestäotsakkeella ”<strong>Inkeri</strong>nsuomalaistenoikeus paluumuuttoon loppuu”.(www.savonsanomat.fi) (Palstat ovat löydettävissämyös hakusanaparilla ”inkeriläiset2010”)<strong>Inkeri</strong>läinen paluumuuttaja, ViolaHeistonen, puolestaan pureutui huhtikuun17. päivätyssä blogissaan inkeriläisyyteenotsakkeella ”Onko Suomi maksanutkunniavelkaansa <strong>Inkeri</strong>n kansalle”.Blogi löytyy osoitteesta http://viovio.blogit.uusisuomi.fi.Akateemikko Leonid Gildin teos<strong>Inkeri</strong>nsuomalaisten kohtaloon tilattavissa <strong>Inkeri</strong>läisten sivistyssäätiöltä.Teoksen hinta on 20 € + toimituskulut.Tilaukset toimistostapuh. 045 2612 342 Annikki KeloHyvät lehtemme lukijat ja <strong>Suomen</strong> <strong>Inkeri</strong>-<strong>liitto</strong> <strong>ry</strong>:n henkilöjäsenetTämän lehden välissä on <strong>Suomen</strong> <strong>Inkeri</strong><strong>liitto</strong><strong>ry</strong>:n vuoden 2010 jäsenmaksun tilillepanokorttiniille henkilöille, jotka haluavatolla yhdistyksemme henkilöjäseniä.Henkilöjäsenen maksu on 10 €.Pyydämme teitä kirjoittamaan tilillepanokortintiedonantoja osaan jäsenen nimenja osoitteen. Varsinkin silloin, josmaksatte jonkun toisen henkilön puolestajäsenmaksun, ovat jäsenen nimi ja osoiteerittäin tärkeitä, jotta yhdistyslain mukainenjäsenluettelomme pysyy ajan tasalla.Yhdistyslaki määrää, että jäsenistöstätäytyy pitää jäsenluetteloa, josta näkyvätjäsenten nimet ja kotipaikat.Ne henkilöt, joiden kotipaikkakunnallaei ole omaa toimivaa jäsenjärjestöä,ja henkilöt, jotka oman jäsenjärjestönsäjäsenyyden lisäksi haluavat olla myös<strong>Suomen</strong> <strong>Inkeri</strong>-<strong>liitto</strong> <strong>ry</strong>:n suoria henkilöjäseniäja täten tukea yhdistyksemmetoimintaa, voivat liittyä jäseniksi.Jäsenellä on äänioikeus liiton kokouksissaja täten mahdollisuus vaikuttaa liitontoimintaan.Jäseneksi voivat liittyä ne, jotka hyväksyvätyhdistyksen säännöt ja tarkoituksen.Jäsenet hyväksyy yhdistyksenhallitus. Jäseneksi pyrkivää henkilöä pyydämmeottamaan yhteyttä toimistonhoitajaAnnikki Keloon puh. 045 2612 342.inkeriläisten viesti13
apahtumaIlmoittajilleJotta tapahtumakalenteriintoivotut järjestöjen ilmoituksetehtisivät painoon, tulee nelähettää toimitussihteerille,postitusmuodosta riippumatta,siten, että ne ovat perilläviimeistään lehden kakkossivullailmoitettuna aineistonvastaanottopäivänä.Turun seudun <strong>Inkeri</strong>-seurantapahtumiaBessede-hetket jatkuvat Palvelupisteessäjoka kuukauden 1. ja 3. perjantaiklo 13.00 Irma Kapasen vetäminä.Tervetuloa viettämään teehetkeä vapaankeskustelun merkeissä.Hallitus kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenämaanantaina klo 16.30 Palvelupisteessä,Uudenmaankatu 1. Jos teilläon asioita, joita haluaisitte hallituksenkäsittelevän, ottakaa yhteyttä hallituksenjäseniin tai Palvelupisteeseen.reitistä ja ohjelmasta ilmoitetaan myöhemmin.Tiedustelut Irja Pelkoneninkerikerho@gmail.com taip. 040 550 5712Lahden seudun <strong>Inkeri</strong>-seurantapahtumiaVuoden 2010 toiminta• Kerhoillat joka kuukauden toinenmaanantai alkaen klo 15.00 Lutherinkirkko, Vuorikatu 37• 28.6.–2.7.2010 matka Haapsaluun• Heinäkuussa 2010 <strong>Inkeri</strong>läistenkesäjuhla• 1.–31.8.20010 <strong>Inkeri</strong>-näyttelykirjastossa, Kirkkokatu 31, Lahti• 9.8.2010 inkeriläispäiväTuohirannassa ”kimppakyydein”• 13.9.2010 kerhoilta• 11.10.2010 syyskokous• 8.11.2010 kerhoilta• 5.12.2010 joulumatka KangasalalleHyvinkään <strong>Inkeri</strong>-kerhontapahtumiaKe 9.6. Kesäpäivät Vaiveron Myllytilalla,Myllytilantie 34. Linja-auto lähteeklo 11.30 kirkonmäeltä ja palaa noin klo15.00. Bussimatka on maksullinen. Paikanpäällämm. inkerinsuomalaisia leivonnaisia.Su 22.8. Retkipäivä Hyvinkään seurakunnanleirikeskukseen. Tiedot linja-autonKirjaston <strong>Inkeri</strong>-näyttelyyn pyydämmevinkkejä, esineitä, valokuvia <strong>Inkeri</strong>stä.Erityisen tärkeää olisi löytää kuvia inkeriläistenpalautuksesta Neuvosto<strong>liitto</strong>on.Näyttelyn yhteyshenkilöArvo Korkkinen p. 044 581 7681Sihteeri Maria Lahti p. 0400 841 741Kerhoilloista ja kokouksista tiedusteluihinvastaa Maria Lahti, p. 0400 841 74114inkeriläisten viesti
SeukotTiedustelut: Pirkko Huurtop. (09) 783 391 tai 0400 748 318<strong>Inkeri</strong>kotiKarjalataloKäpylänkuja 100610 HelsinkiHelsingin seudun <strong>Inkeri</strong>-seurantapahtumiaTiedustelut Toivo Tupinp. 040 578 3894Kuukausikokoukset vuodelle 2010Kevät• Su 30.05. klo 14.00 KuukausikokousSyksy/Talvi• Su 26.09 klo 14.00 Kuukausikokous• Su 31.10 klo 14.00 Kuukausikokous• Su 28.11. klo 14.00 JoulujuhlaKarjalatalolla, Juhlasali, 2. Krs.Kuukausikokoukset pidetäänosoitteessa:<strong>Inkeri</strong>kotiKarjalataloKäpylänkuja 100610 Helsinki<strong>Inkeri</strong>keskuksen tapahtumiawww.inkerikeskus.fi<strong>Inkeri</strong>keskus <strong>ry</strong>.Hämeentie 103 A00550 Helsinkikalenteri<strong>Inkeri</strong>n kulttuuriseurantapahtumiaYhteystiedot ja tiedustelut:<strong>Inkeri</strong>n Kulttuuriseura <strong>ry</strong>.Wallininkatu 7, 00530 Helsinkip. (09)2733 225 klo 10–16.00Sähköposti:posti@inkeri.com/toimisto@inkeri.com28.–30.8.2010 Peipsijärvensipulimarkkinat ja Petserin luostariPeipsijärven ympärillä Virossa on paljonnähtävää. Alueella asuvat karjalaistaustaisetsetukaiset. Vanhauskoisten kylissäon oma tunnelmansa. Kesämatkan kohteenaon Lüübnitsa, jossa vietetään sipulimarkkinoita.Tutustumme myös setujenulkoilmamuseoon.Ensimmäinen yö vietetään Värskankylpylässä Seutumaalla.Toisena päivänäylitämme Venäjän rajan ja tutustummevanhaan Petserin luostariin, joka ontoiminut yhtäjaksoisesti yli 500 vuotta.Luostarilta matka jatkuu 50km päähänPihkovaan, jossa tutustutaan Kremliin.Yöpyminen tapahtuu paikallisessa hotellissa.Kolmantena päivänä lähdemmepaluumatkalle Tallinnaan.Matkan hinta 370€, sisältää laivamatkatTallinnaan, bussikuljetuksen, suomenkielisenopastuksen koko matkanaikana, majoittumisen kahden hengenhuoneisiin, aamiaiset ja kolme lounasta.Pakollisen <strong>ry</strong>hmäviisumin hinta on 43 €.Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimiiTiit Reisid ja matkanjohtajana<strong>Inkeri</strong>n kulttuuriseuran puh. joht. HelenaMiettinenIlmoittautumiset sähköpostitse koivujatahti@inkeri.comtai <strong>Inkeri</strong>n kulttuuriseuraanp.(09) 2733 225 (ark. 10–16.00)tai Eeva Kotiniitty, p. 358 405 373 243.inkeriläisten viesti15
levitä inkeri-tietoaSAATAVANAINKERILÄISTENSIVISTYSSÄÄTIÖSTÄAnnikki Kelop. 045 2612 342• KirjallisuuttaGild, Leonid<strong>Inkeri</strong>nsuomalaistenkohtalo 20 €Häkkinen, JuhoSiihen maahan, jonka minäsinulle osoitan, I-II, 15 €Kalevalaseuran vsk. 69–70<strong>Inkeri</strong>n teillä, 11,50 €Maria Luukan laulut ja loitsut,6,50 €Krifors, LarsOli onnistuttava, 15 €Kuivanen, Lilja (toim.)<strong>Inkeri</strong>n vuotuisjuhlat 2003, 20 €Nevalainen, Pekka<strong>Inkeri</strong>läinen siirtoväki1940-luvulla, 25 €Nevalainen, Pekka & Sihvo,Hannes (toim.)<strong>Inkeri</strong> – historia, kansa,kulttuuri, 50,50 €Nokkala, TapaniPaavo Räikkönen <strong>Inkeri</strong>n mies,25 €Ojala, EllaPitkä kotimatka, 14 €Pelastunut albumi, 22 €Ensimmäinen kevät, 16 €Sananlaskuja ja tarinoita, 8 €Pelkonen, HannuVoihan Venäjä, 25 €Pettinen, AlbertLauluja koululaisille, 4 €Lauluja sekakuorolle, 6 €Pärnänen, E.Antti Kivekäs I-II, 9 €Ripatti, MariaElämä yhden kortin varassa,16,50 €Santtu, LauriMurrejuttuja, 2,50 €Saressalo, Lassi<strong>Inkeri</strong>, 3,5 €Savolainen, AatuSuomalainen sissisodassa, 15 €Savolainen, Mikko<strong>Inkeri</strong>nmaa, 33,50 €Seppänen, HeikkiEtelän tien kulkija – Vilho Helanen,25 €Sihvo, Jouko<strong>Inkeri</strong>n kansan 60kohtalonvuotta, 24 €Sihvo, Jouko (toim.)<strong>Inkeri</strong>nsuomalaisten kohtalo,20 €Störgren, AleksanderMutkainen tie vapauteen, 10 €Suominen, HellinMooses Putron elämäkerta,2,50 €Survo, ArvoItku <strong>Inkeri</strong>lle, 17 €Sveriges ingermanländarnashistoria, 24 €Tuukkanen, SaimiElämäni helminauha, 5 €• Äänilevyjä<strong>Inkeri</strong>kuoroMinä tyttö, CD 10 €Nouse <strong>Inkeri</strong>, äänilevy 2,50 €Survo, Arvokasetti Omall maall, 9 €• Karttoja<strong>Inkeri</strong>n karttav. 1933, 12 €<strong>Inkeri</strong>n karttav. 1992, 10 €Kylä- ja tiekartta, €Keski-<strong>Inkeri</strong> v. 1993, 10 €• Liput<strong>Inkeri</strong>n pöytälippu(satiinia) +salko marmorijalustalla 18,50 €<strong>Inkeri</strong>n pöytälippu(polyesteria) +salko marmorialustalla 15 €<strong>Inkeri</strong>n pöytälippu(satiinia), 10 €<strong>Inkeri</strong>n pöytälippu(polyesteria), 8 €• AdressiSurunvalitteluun, 7 €SAATAVANA INKERINKULTTUURISEURASTAPuh. 09-2733 225Flink, Toivo & Mäkilä, Eeva<strong>Inkeri</strong>n lasten oppikirja, 5 €KalevalaSuomeksi ja venäjäksi.Käännös Hiiri, A. & Kiuru, E.20 €Miettinen & Uusma<strong>Inkeri</strong>n satulipas, 17 €Miettinen, HelenaKohtalontie. Kertomus inkeriläisenopettajan elämäntaipaleesta<strong>Inkeri</strong>nmaalta Ruotsiin japaluusta Neuvosto<strong>liitto</strong>on, 5 €Miettinen & JogansonPetettyjen toiveiden maa.Arator. 15 €Monahof, AniaKärsimyksen pyhät kyyneleet,13 €Pärnänen, E.Antti Kivekäs I-II, 5 €Sava, <strong>Inkeri</strong> & Miettinen,HelenaLiljan kuva kutsuu, 15 €• <strong>Inkeri</strong>läistäkansanmusiikkiaRöntyskätPiirileikkilauluja<strong>Inkeri</strong>nmaalta, 7,50 €Vuotilainen, PaavoRunoja, 12 €Vainikka & MiettinenIloinen <strong>Inkeri</strong>, 15 €Suur-synty kiesusKorpikansan Survon Arvonkertomana, 28 €
Change language