lataa pdf-versio - PubliCo Oy

Henkilökorttiin liitetyllä tunnisteella on mahdollisuus kontrolloidaesim. tilojen ja koneiden käyttöoikeutta. Ajoneuvossataas on lukulaite, jolla käyttäjä tunnistetaan.Turvallinen taloyhtiöViime vuosina myös taloyhtiöt ovat havahtuneet miettimäänturvallisuusasioita. Esimerkiksi Kiinteistöliitto on patistellut taloyhtiöitälaatimaan omat turvallisuussuunnitelmansa. Kaikki eivätsitä tee, vaikka pelastustoimilainsäädäntö edellyttää suunnitelmanlaatimista vähintään viiden asuinhuoneiston taloyhtiöissä.Kiinteistöjen turvallisuudessa on lisäksi useita uusia kysymyksiä,jotka liittyvät tietoturvaan ja henkilöturvallisuuteen.Esimerkiksi taloyhtiön puuhaama kameravalvonta autokatokseenmenee heti nurin, mikäli yksikin osakas vastustaa hanketta.Turvallisuuden esteettisempää puolta edustaa valaistus,josta on saatu hyviä kokemuksia Jyväskylässä. Kaupunki kehuuonnistuneensa tavoitteessaan tuottaa urbaanin valaistuskulttuurinkeinoin ”pimeän ajan kollektiivista asukasviihtyvyyttä”– ja samalla turvallisuus paranee. Tuoreen tutkimuksen mukaanperäti 90 prosenttia jyväskyläläisistä pitää arkkitehtuurin,taiteen, siltojen, puiden ym. yksittäisten kohteiden valaisemisesta.Lähes yhtä monelle on tärkeää, että oma arkiympäristö onpimeällä kauniisti valaistu. Valaistuskohteet ovat myös lisänneetasukkaiden kokemaa yleistä turvallisuuden tunnetta.Valo vapauttaaAnne-Marjut Rauhala tutki Jyväskylän yliopistolle tehdyssä taidehistorianpro gradu -työssään valaistusta kaupunkitilan tekijänä.Rauhalan mukaan kaupunkivalaistuksen sisäinen olemusalkoi muuttua 1980–1990-lukujen aikana, jolloin havahduttiinkaipaamaan laadukkaampaa julkista tilaa – ja ennenkaikkea oivallettiin päivänvaloisan ja yönpimeän kaupunginontologinen ero. Pimeän ajan kaupunkitilan olemus sai uuttaryhtiä, kun valaisemalla ryhdyttiin muotoilemaan ja sisustamaansitä.Vaikka ryöstöjä ja liikenneonnettomuuksia toki haluttiin valaistuksenkeinoin edelleen estää, ne eivät enää olleet ainoatsyyt kaupungin valaisemiseen: eläminen ja kokeminen, viihtyisyysja estetiikka nousivat varteenotettaviksi tekijöiksi. Näinpaljastui ”yöllisen kaupungin atmosfääri”, Rauhala havainnoi.Kaupunkien arkkitehtonisia rakenteita ryhdyttiin valonavulla paljastamaan myös pimeällä. Maailman eri kaupunkienteettämien valaistuksen yleissuunnitelmien lukumäärä kääntyijyrkkään nousuun 1990-luvun puolivälissä, jolloin myös lukuisatvalaistustapahtumat ja -viikot saivat alkunsa. 2000-luvunpuolella tahti kiihtyi myös Suomessa.Rauhala huomauttaa, että uudentyyppiset valaistussuunnitelmatsyntyvät nyt dynaamisissa ja nuorekkaissa valaistussuunnittelutoimistoissa,joita johtavat usein jo kansainvälistäkinmenestystä saaneet maestrot. ■26 kita 2 / 2010