1 - Terveyskirjasto

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS8nus, näytteenottopäivä, pyydetty laboratoriotutkimus(Sk-SienVi, Kuntaliitonnro 3509)• tutkimuksen pyytäjä (myös toimipaikka),laskutustiedot ja hoitavan lääkärinnimi ja puhelinnumero tai sähköpostiosoite• näytteenottokohta tarkasti (esimerkiksivarvasväli, nivustaive, jalkapohja, kämmen,kasvot, hiuspohja, varpaan- tai sormenkynsi)• kliininen kysymyksenasettelu (sieniinfektionpois sulkeminen tai epäily infektiostasekä sille oleellisesti altistavatsairaudet tai vammat ja lääkehoidot, ulkomaanmatkatja eläinkontaktit)• edeltävä sienilääkitys. Jos näyte otetaansienilääkityksen varoaikana, siitä on mainittavalähetteessä.Näytteen tutkiminenlaboratoriossa– Sienten laboratoriodiagnostiikka on tartuntatautilainmukaan luvanvaraista laboratoriotoimintaa,jota voidaan tehdä vainkliinisen mikrobiologian alan asiantuntijanvalvonnassa.• Toiminnan edellytyksenä on, että laboratoriotilat,tutkimusmenetelmät ja ulkoinenlaaduntarkkailu täyttävät perusvaatimukset[44, 45].– Tutkimukseen kuuluvat aina näytteen suoramikroskopointi (natiivitutkimus), jokaon vaativa morfologinen tutkimus, sekänäytteen viljely [33–35, 46] B ; [36, 37].– Nopeat geenitekniikkaan perustuvat dermatofyyttispesifisetmenetelmät näyttävätlupaavilta, mutta ne ovat kehittämisvaiheessaeikä niitä ole vielä Suomessa rutiinikäytössä[47–50] A .Suora mikroskopointi eli natiivitutkimus– Näytteen suora mikroskopointi on sieni-infektioidendiagnostiikassa keskeisin ja vaativintutkimus, minkä vuoksi sieninäytteidennatiivi- ja viljelytutkimuksia ei voidaeriyttää eikä porrastaa. Tekijän tulee ollatehtävään perehdytetty ammattihenkilö.– Natiivitutkimuksen perusteella on mahdollistatehdä päätelmiä löydöksen kliinisestämerkityksestä, vaikka viljelytulos jäisikinnegatiiviseksi.– Natiivitutkimukseen tarvitaan mahdollisimmanhienojakoista näytettä. Ennenmikroskopointia natiivitutkimukseen varattuosa näytemateriaalista käsitellään10–20-prosenttisella kaliumhydroksidilla,jonka haitallinen kiteytyminen voidaan estääglyserolin lisäyksellä. Paksun näytteenvarovainen kuumennus (ei saa kiehua, koskasilloin muodostuu artefakteja) muuttaakudoksen läpinäkyväksi, jolloin sienirakenteetovat helpommin tunnistettavissa.– Näyte mikroskopoidaan sellaisenaan faasikontrastimikroskoopilla.Luotettavampitulos saadaan kuitenkin käyttämällä fluoresenssimikroskooppiaja optisia kirkasteita.– Varsinkin natiivitutkimuksessa löydettyjenopportunistisienten rakenteiden tulee vastataviljelyssä kasvaneiden sienten rakenteita,koska vain siinä tapauksessa voidaantehdä päätelmiä löydösten kliinisestä merkityksestä.– Natiivitutkimuksessa löydettyjen sienirakenteidentunnistus on erityisen tärkeäämyös niissä tapauksissa, joissa toistettujenkinsieniviljelyjen tulokset jäävät negatiivisiksi.– Tyypilliset artrosporiketjut sienirihmassaviittaavat dermatofyyttilöydökseen, muttane eivät läheskään aina ole nähtävissä.– Natiivitutkimuksen perusteella sientä eipystytä tunnistamaan lajitasolle eikä myöskäänarvioimaan, onko sienilöydös eläväävai kuollutta.Viljely– Kynsi-, hilse- ja hiusnäytteet tulisi viljelläkolmen vuorokauden kuluessa näytteenotosta.– Kynnestä otettu näytemateriaali hienonnetaanmahdollisimman hienoksi jauheeksi.Natiivitutkimuksesta jäljelle jäänyt näytemateriaaliviljellään elatusalustoille.– Viljelyssä käytetään vähintään kahta elatusaineagaria,joissa molemmissa on bakteerikasvuaestävää antibioottia ja toisessa vieläSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä