Palontorjunta 5/1980 - Pelastustieto

Jälleen kulttuurihistoriallinen menety~Kaavin kirkko paloi maan tasalle• Toukokuun 11. aamuyöllä hiemanennen kello kahta syttyi Kaavin kunnassapalamaan kirkkorakennus. jokakuului yhtenä kulttuurihistoriallisestiarvokkaiden kirkkojemme hiljalleenhupenevaan joukkoon.• Voisi yhtyä Kaavin kunnan palopäällikönOsmo Hakkaraisen katkeriin sanoihin.kun hän vastausta odottamattakysyi: "Pitikö juuri meidän kirkkommeolla nyt vuorossa?"• Samaa kysymystä hieman toisessamuodossa lienevät monet Hakkaraisenkolleegat pohtineet puukirkkojen kunnissakaikkialla Suomessa.Tapahtumien kulkuPalopäällikkö Osmo Hakkarainen saikotiinsa ilmoituksen kirkon syttymisestävähän ennen kello kahta sunnuntaitavasten yöllä. Samoihin aikoihin Kuopionaluehälytyskeskus vastaanotti paloilmoituksenja antoi välittömästi sireenihälytyksenKaavin puolivakinaisellepalokunnalle. Palopaikalle matkalla olleestasammutusautosta Hakkaraiselleilmoitettiin liekkien näkyvän jo kirkonulkopuolellakin ja tiedon seurauksenaHakkarainen pyysi aluehälytyskeskustalähettämään apuvoimia naapurikunnista,Tuusniemestä, Riistavedeltä, Juankoskelta,Muuruvedeltä ja Kuopiosta.Kaikkiaan sammutustyöhön osallistuiyli 60 miestä.Kaavin palokunnan 6 miestä, sammutusauto,jossa oli 3500 1 vettä sekä9500 litran säiliöauto kahden hengenmiehityksellä saapuivat palopaikalle viisiminuuttia kello kahden jälkeen. Kolmetuumaistenrunkojohtojen selvitys alkoiheti ja veden saanti varmistettiin.Palopäällikön varamiehenä toiminut palomiesVesa Jäntti johti sammutustyötäsiihen saakka, kun viikkovapaalla ollutpalopäällikkö Hakkarainen saapui paikalle.Sammutuksen johdon ottanutHakkarainen totesi heti palokuntansavoimavarat liian pieniksi kirkon pelastamiseen.Tämä johtui suihkujen vähyydenja vesijohtojen verkostopaineen mataluudesta.Näin ollen hän keskitti voimiaympäristön suojaamiseen.Kirkossa tuli oli saanut voittamattomanotteen. Pääsisäänkäynnin lattia,Kirkko kauttaaltaan tulessa. Samuttajien tehtäväksi jäi ympäristön suojaaminen. Kuva: Osmo Kanerva.260 PALONTORJUNTA 1980:5

Aamulla 750 m 2 :nkirkosta oli jäljellävain savuava rauniokasa.Jälkisammutustyötäja vartiointiajatkui vielä seuraavaanaamuunsaakka. Kuva: OsmoKanerva.Tuusniemen palokunta iltapäivällä vähänennen 14.00.Keskusrikospoliisin Kuopion lääninosastonannettua luvan, jälkisammutus-ja raivaustyöt aikoivat aamullakuuden aikaan. Tätä työtä kesti iltamyöhälieja sen jälkeen alueen vartiointijatkui seuraavaan aamuun asti.urkuparvi ja seinät paloivat valtoimenaaneikä suihkuilla ylletty ikkunoidenkautta palopesäkkeisiin, joita oli levinnytjo ullakollekin. 10-11 sekuntimetrintuuli lietsoi paloon lisää voimaa.Kuumuuden rikottua ikkunat savukaasutsyttyivät tuleen alttarin luona.Hakkarainen kertoo: "Kirkko oli täynnäsavua enkä uskaltanut lähettää miehiäsavusukellukseen häkäräjähdyksenja kovan kuumuuden takia. Alttaritauluaei niissä olosuhteissa ollut mahdollistapelastaa."Hakkarainen haluaa lisäksi kiinnittäähuomiota alttaritaulujen kiinnitykseen,joka ainakin Kaavin kirkossa olisi tehnytpelastustoimet vaikeiksi helpommissakinolosuhteissa. "Onko taulun välttämättäoltava niin lujasti seinässä kiinni,että ilman järeää sorkkarautaa sitä ei irtisaada? Voisi olettaa tukevien ripustuskoukkujenriittävän."Kaavin kirkon alttaritaulu oli vakuutusarvoltaan100 000 markkaa ja se siispaloi kirkon mukana.Tuhon laajuusKaavin kirkkorakennus paloi perustuksiaanmyöten. Ja kuten palopäällikkötoteaa," 4,7 miljoonan markan edestäomaisuutta hävisi kolmessa tunnissaolemattomiin". Kirkko oli vakuutettu 4milj. markan arvosta ja irtaimen omaisuudenvakuutusarvo oli hieman yli700 000 markkaa. Kulttuurihistoriallisiaarvoja ei Kaavin - kuten ei muidenkaanvanhojen kirkkojen kohdalla voidarahassa arvioida.Noin 50 metrin päässä kirkon länsipuolellasijaitseva kellotapuli säilyi suojaustoimenpiteidensekä tuulen suunnanansiosta. Samoin tuulen yläpuolella ollutlämpökeskus säästyi tuholta. Tuulenalapuolella olleen ladon katto sen sijaansyttyi tuleen, mutta saatiin nopeastisammutettua.Kirkon katto romahti noin klo kolmenaikaan ja aiheutti kipinäsateen, jokakantautui tuulen mukana yli kilometrinpäähän. Räntäisen sään ansiosta kipinöintiei aiheuttanut harmeja.PALONTORJUNTA 1980:5JälkitoimenpiteetYmpäristökunnista saapuneet apuvoimatkeskitettiin vedenhuoltoon ja suihkujensiirtoon sekä kirkon ympäristönsuojaamiseen. Kahteen 3" runkojohtoonriittivät palokuntien kolmetuumaiset,mutta ei enää kolmanteen, jota kipeästiolisi tarvittu. Kaikkiaan käytössäoli 2300 metriä 3" letkua.Sammutus- ja suojaustyöt jatkuivataamuviiteen asti, jolloin hiljalleen alkoiyksiköiden vapauttaminen tehtävistä.Ympäristökuntalaisista lähti viimeisenäKaavin puukirkkoKaavin kirkko oli linnoitusarkkitehtiPehr Granstedtin suunnittelema ja sevalmistui käyttöönsä vuonna 1817.- Sen pinta-ala oli n. 735 m 2 . Istumapaikkojakirkossa oli 1000. Arvokas,alkuperäinen alttaritaulu oli hovimaalariAdolf von Beckerin maalaamavuodelta 1884.Kirkosta oli 4 uloskäyntiä. Parvekkeitaoli kolme, jokaisesta johti yksikapea poistumistie.Kantavana rakennusaineena olikäytetty veistettyä honkahirttä. Ulkopuolisenaverhouksena oli vuorauslau-Kaavin kirkon sammutus- japelastussuunnitelmaKaavin kirkkoa varten oli laadittu sammutus-ja pelastussuunnitelma sekäohje 'toimenpiteet tulipalon tai muunvaaran uhatessa Kaavin kirkkoa taikellotapulia'.Pelastus- ja sammutussuunnitelmaon liitteineen 9 konekirjoitusliuskaa,toimintaohjeet on lueteltu 3 liuskalla.Tässä pääkohdat sammutus- ja pelastussuunnitelmasta:1) Kirkon sijainti,2) Rakenteellinen paloturvallisuus,3) Kirkon henkilökunta, 4) Sammutuskalusto.Suunnitelma sisältää toimintaohjeetKaavin palokunnan sammutustyönjohtajalle kirkkopalon varalta, sii-Mistä palo alkoi?Keskusrikospoliisin Kuopion lääninosastonsuorittamien palonsyytutkimustenmukaan voidaan melkoisella varmuudellapäätellä, ettei tällä kerralla ollutkyseessä murhapoltto, kuten esim.Rautavaaran kirkkopalon kohdalla.Palon alku on voitu paikallistaa pääovenvasemmalle puolelle, urkuparvelle.Tutkimusten ollessa vielä kesken oletetaanviallisten sähköjohtojen aiheuttaneenpalon. Tutkimusten aikana on ilmennyt,että jo hieman ennen puoltayötäohikulkija oli havainnut kirkossa valoilmiön,jota ei kuitenkaan osannut yhdistääpalonaluksi. 0ta. Kateaineena oli kuparipelti. Yläpohjanlämpöeriste oli mineraalivilla,alapohjan pintaverhouksena pahvi levyja laudoitus.Kirkossa oli keskuslämmitys (vesi).Lämpökeskus sijaitsi kirkon ulkopuolella.Kellotapuli on erillisrakennus ja sesäilyi palossa. Tapuli on veistettyähonkahirttä ja kateaine kuparipelti.Paloteknisessä luokittelussa sekäkirkko että kellotapuli kuuluvat luokkaanpaloahidastavat.nä kerrotaan oman ja avustavien palokuntienkalustoresurssit, se määrääsammutusyksiköiden sijoituksen, kertooensisijaisesti pelastettavan omaisuudensijaintipaikat, luettelee kirkonhenkilökunnan puhelinnumeroineen jaselvittää jälkivahinkojen torjunnan.Toimintaohjeet tulipalon tåi muunvaaran uhatessa Kaavin kirkkoa taikellotapulia - ohje on tarkoitettu kirkonhenkilökunnalle. Se luettelee kirkkoherran,kanttorin, suntion ja taloudenhoitajantodennäköiset tehtävätpalon tai muun onnettomuuden uhatessa.261