Käpylän PK Väinölänkatu 7 rakennustekninen kuntotutkimus

TUTKIMUSRAPORTTIKorjausrakentaminenPÄIVÄYS 15.08.2014PROJEKTI Rakennetekninen kuntotutkimus ja haitta-ainekartoitusTILAAJA Helsingin Kaupungin Rakennusvirasto / HKR-RakennuttajaKOHDE Käpylän peruskoulu, Väinölänkatu 7, 00610 HELSINKI

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.20142(73)SISÄLTÖ1. YHTEENVETO ............................................................................................................ 91.1 Havainnot ja johtopäätökset ............................................................................ 91.2 Jatkotoimenpide-ehdotukset ......................................................................... 101.3 Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksista ........................................................... 112. YHTEYSTIEDOT ....................................................................................................... 122.1 Kohde ............................................................................................................... 122.2 Tilaaja ............................................................................................................... 122.3 Tutkimuksen suorittajat.................................................................................. 122.3.1 Rakennetekniikka .................................................................................. 123. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT .............................................................................. 133.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet .................................................................. 133.2 Lähtötiedot ...................................................................................................... 133.3 Kohteen yleistietoja ........................................................................................ 133.3.1 Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset ................................... 134. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA .................................................................................... 144.1 Tutkimusten laajuus ....................................................................................... 144.2 Suoritettavat tutkimukset ja mittaukset ........................................................ 144.2.1 Riskirakennetarkastelu .......................................................................... 144.2.2 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu ................................................... 144.2.3 Kosteuskartoitus .................................................................................... 154.2.4 Rakennekosteusmittaus ........................................................................ 154.2.5 Rakennetyyppien tarkennukset ja rakenneavaukset .............................. 154.2.6 Mikrobitutkimus ...................................................................................... 164.2.7 Merkkiainekokeet ................................................................................... 164.2.8 Hormikartoitus ........................................................................................ 164.3 Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet.............................................................. 174.4 Rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaari ................................... 175. SALAOJAT JA KUIVATUSJÄRJESTELMÄT .......................................................... 185.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset ................................. 185.2 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 185.3 Rakennetyyppi ................................................................................................ 185.4 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 18

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.20143(73)5.5 Johtopäätökset ............................................................................................... 205.6 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 205.6.1 Kiireelliset korjaustarpeet ....................................................................... 205.6.2 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet ......................................................... 205.6.3 Korjaussuositus ..................................................................................... 206. MAANVASTAINEN ULKOSEINÄRAKENNE (US1)................................................. 216.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset ................................. 216.2 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 216.3 Rakennetyyppi ................................................................................................ 216.4 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 226.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ..................................................... 226.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot ................................................... 226.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 236.5.1 Kosteuskartoitus .................................................................................... 236.5.2 Rakennekosteusmittaus ........................................................................ 236.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset .................................... 256.5.4 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet .............................................. 266.6 Johtopäätökset ............................................................................................... 266.7 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 276.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet ....................................................................... 276.7.2 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet ......................................................... 276.7.3 Korjaussuositus ..................................................................................... 277. MAANVARAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP1) .................................................... 277.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset ................................. 287.2 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 287.3 Rakennetyyppi ................................................................................................ 287.3.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu ................................................... 287.4 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 297.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ..................................................... 297.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot ................................................... 297.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 307.5.1 Kosteuskartoitus .................................................................................... 307.5.2 Rakennekosteusmittaus ........................................................................ 30

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.20144(73)7.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset .................................... 317.5.4 Rakenteiden ja materiaalien muut tutkimukset sekä analysoinnit .......... 317.5.5 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet .............................................. 327.6 Johtopäätökset ............................................................................................... 327.7 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 327.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet ....................................................................... 327.7.2 Korjaussuositus ..................................................................................... 328. RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP2A)............................................ 338.1.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu ................................................... 338.2 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 348.2.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ..................................................... 348.2.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot ................................................... 348.3 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 358.3.1 Kosteuskartoitus .................................................................................... 358.3.2 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset .................................... 358.3.3 Merkkiainekoe ........................................................................................ 358.3.4 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet .............................................. 368.4 Johtopäätökset ............................................................................................... 368.5 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 378.5.1 Korjaussuositus ..................................................................................... 379. RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP2B)............................................ 379.1 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 379.2 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 389.2.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ..................................................... 389.2.2 Rakenneavauksessa tehdyt havainnot .................................................. 389.3 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 399.3.1 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet .............................................. 399.4 Johtopäätökset ............................................................................................... 399.5 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 399.5.1 Kiireelliset korjaustarpeet ....................................................................... 399.5.2 Korjaussuositus ..................................................................................... 3910. MAANVARAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP2C).................................................. 4010.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset ................................. 40

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.20145(73)10.2 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 4010.3 Rakennetyyppi ................................................................................................ 4010.3.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu ................................................. 4110.4 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 4110.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ................................................... 4110.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot ................................................. 4110.4.3 Rakenneavauksessa tehdyt havainnot ................................................ 4110.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 4210.5.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset .................................. 4210.5.2 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet ............................................ 4210.6 Johtopäätökset ............................................................................................... 4310.7 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 4310.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet ..................................................................... 4310.7.2 Korjaussuositus ................................................................................... 4311. MAANVARAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP3) .................................................... 4311.1 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 4411.2 Rakennetyyppi ................................................................................................ 4411.3 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 4411.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ................................................... 4411.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot ................................................. 4511.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 4611.4.1 Kosteuskartoitus .................................................................................. 4611.4.2 Rakenteiden ja materiaalien muut tutkimukset sekä analysoinnit ........ 4611.4.3 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet ............................................ 4611.5 Johtopäätökset ............................................................................................... 4611.6 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 4611.6.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet ....................................................... 4611.6.2 Korjaussuositus ................................................................................... 4612. VÄLIPOHJARAKENNE (VP1) .................................................................................. 4712.1 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 4712.2 Rakennetyyppi ................................................................................................ 4712.3 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 4912.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ................................................... 49

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.20146(73)12.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot ................................................. 4912.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 5012.4.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset .................................. 5012.4.2 Merkkiainekoe ...................................................................................... 5012.4.3 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet ............................................ 5012.5 Johtopäätökset ............................................................................................... 5012.6 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 5112.6.1 Korjaussuositus ................................................................................... 5112.6.2 Siirtäväkorjaus ennen peruskorjausta .................................................. 5113. VÄLIPOHJARAKENNE (VP2) .................................................................................. 5113.1 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 5113.2 Rakennetyyppi ................................................................................................ 5213.3 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 5213.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ................................................... 5213.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot ................................................. 5213.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 5313.4.1 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet ............................................ 5313.5 Johtopäätökset ............................................................................................... 5313.6 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 5313.6.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet ....................................................... 5313.6.2 Korjaussuositus ................................................................................... 5314. VÄLIPOHJARAKENNE (VP3) .................................................................................. 5414.1 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 5414.2 Rakennetyyppi ................................................................................................ 5414.3 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 5414.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ................................................... 5414.3.2 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ................................................... 5414.3.3 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot ................................................. 5514.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 5514.4.1 Kosteuskartoitus .................................................................................. 5514.4.2 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet ............................................ 5614.5 Johtopäätökset ............................................................................................... 5614.6 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 56

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.20147(73)14.6.1 Korjaussuositus ................................................................................... 5615. JULKISIVUT ............................................................................................................. 5615.1 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 5615.1.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ................................................... 5615.2 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 5715.2.1 Rakenteiden ja materiaalien muut tutkimukset sekä analysoinnit ........ 5715.3 Johtopäätökset ............................................................................................... 5715.4 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 5715.4.1 Korjaussuositus ................................................................................... 5715.4.2 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat ............................. 5716. YLÄPOHJARAKENNE (YP1)................................................................................... 5816.1 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 5816.2 Rakennetyyppi ................................................................................................ 5816.2.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu ................................................. 5916.3 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 6016.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ................................................... 6016.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot ................................................. 6016.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 6116.4.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset .................................. 6116.4.2 Merkkiainekoe ...................................................................................... 6116.4.3 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet ............................................ 6116.5 Johtopäätökset ............................................................................................... 6216.6 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 6216.6.1 Korjaussuositus ................................................................................... 6217. YLÄPOHJARAKENNE (YP2)................................................................................... 6217.1 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 6317.2 Rakennetyyppi ................................................................................................ 6317.3 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 6317.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ................................................... 6317.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot ................................................. 6417.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 6417.4.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset .................................. 6417.4.2 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet ............................................ 65

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.20148(73)17.5 Johtopäätökset ............................................................................................... 6517.6 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 6517.6.1 Korjaussuositus ................................................................................... 6518. VESIKATTO .............................................................................................................. 6518.1 Riskirakennetarkastelu ................................................................................... 6618.2 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 6618.2.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ................................................... 6618.3 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 6618.3.1 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet ............................................ 6618.4 Johtopäätökset ............................................................................................... 6718.5 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 6718.5.1 Kiireelliset korjaustarpeet ..................................................................... 6718.5.2 Korjaussuositus ................................................................................... 6719. IKKUNAT .................................................................................................................. 6719.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset ................................. 6719.2 Rakenteesta tehdyt havainnot ....................................................................... 6719.2.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut ................................................... 6719.3 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset ......................................... 6819.3.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset .................................. 6819.3.2 Rakenteiden ja materiaalien muut tutkimukset sekä analysoinnit ........ 6819.3.3 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet ............................................ 6819.4 Johtopäätökset ............................................................................................... 6819.5 Toimenpide-ehdotukset.................................................................................. 6919.5.1 Korjausvaihtoehto A ............................................................................. 6919.5.2 Korjausvaihtoehto B ............................................................................. 6919.5.3 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiat ............................. 6920. MÄRKÄTILAT ........................................................................................................... 6921. HAITTA-AINEET JA ONGELMAJÄTTEET .............................................................. 7022. HORMIKARTOITUS.................................................................................................. 7123. LIITTEET ................................................................................................................... 72

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.20149(73)1. YHTEENVETO1.1 Havainnot ja johtopäätöksetKuntotutkimuksen kohteena ollut kiinteistö on vuonna 1929 valmistunut koulurakennus.Rakennuksessa on luokkasiiven osalla viisi maanpäällistä ja yksi osittain maanalla oleva kerros. Siipiosissa on kaksi maanpäälistä ja yhdet osittain maan alla olevatkerrokset. Luokkasiivessä on lisäksi vanha lämmityskattilahuone, joka sijaitseekellarikerroksessa, kokonaan maan pinnan alapuolella. Rakennus on rakennettubetoniperusmuurin varaan tukeutuville rapatuille massiivitiiliseinille. Rakennuksenalapohja on pääosin betonirakenteinen ja ryömintätilainen. Alapohjan betonirakenneon 2-kuorinen ja betonikuorien välissä on toja-levy eristys. Kellaritiloissa jaeteläsiiven keittiötiloissa on maanvarainen eristämätön betonilaatta. Välipohjat ovatkaksoislaattoja, turvetäytöllä. Myös yläpohjaeristeenä on käytetty turvetta. Vesikatteenaon harvalaudoituksen päälle asennettu sinkitty ja maalattu rivipeltikate.Rakennus on peruskorjattu vuonna 1977, peruskorjauksen laajuudesta ei saatu tietoa.Tilaajalta saadun tiedon mukaan rakennukseen on vuonna 2000 asennettu salaoja-sadevesijärjestelmät ja niiden yhteydessä on tehty myös perusmuurien ulkopuolisetvesieristykset. Samalla on myös ryömintätiloja kunnostettu. Tehtyjen havaintojenmukaan ikkunoista on osa uusittu. Kiinteistölle aiemmin suoritetuista rakenteellisistatutkimuksista ei ollut tietoa.Merkittävin sisäilmanlaadun epäpuhtauslähde on tutkimuksen perusteella väli-, alajayläpohjissa eristeenä käytetyt orgaaniset materiaalit turve ja toja-levy sekä rakenteisiinjätetyt purkamattomat muottilaudoitukset, joissa tutkimusten yhteydessä havaittiinmikrobivaurioita. Lisäksi sisäilmahaitan aiheuttajana voidaan pitää väli- jayläpohjien heikkoa ilmatiiveyttä, ryömintätilassa vallitsevia olosuhteita ja maanvastaisiinrakenteisiin kohdistuvaa maaperän kosteutta. Huomioitava on myös rakennuksenheikosti toimiva painovoimainen ilmanvaihto ja rakenteissa käytettyjen materiaaliensisältämät, paikoin runsaat, PAH-pitoisuudet. Vanhoihin rakenteisiin syntyneistähalkeamista ja saumoista johtuen mikrobeja ja PAH-yhdisteitä saattaa kulkeutuasisäilmaan. Myös PAH-yhdisteet ovat terveydelle haitallisia. Sisäilmalaatuaheikentävänä asiana on myös ensimmäisen kerroksen rikkinäisissä putkieristeissäkäytetty asbesti.Rakennuksen henkilöturvallisuudelle muodostaa riskin kauttaaltaan alustastaan irtioleva julkisivurappaus.Maanvaraisen alapohjan kohdalla massiivinen maanvastainen seinärakenne on alaosastaankostea. Kosteusrasitus johtuu maaperästä nousevasta kosteudesta, ja tilojenlattioista havaittiin myös maaperästä nousevaa kosteutta. Kosteus aiheuttaapinnoitevaurioita ja lisää pintarakenteiden homehtumisriskiä.Ryömintätilan osalle suunniteltu peruskorjaus on jäänyt keskeneräiseksi ja toteutuson osittain laadittujen suunnitelmien vastainen. Tällä hetkellä ryömintätilan kosteus-/ mikrobiologiset olosuhteet eivät vastaa suunniteltua tasoa. Ryömintätila on nyt alipaineistettu,mutta sen paine-ero sisäilmaan nähden saattaa muuttua, mikäli rakennuksenilmanvaihtoon tehdään muutoksia.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201410(73)Vesikatteen vaurioituminen on edennyt niin pitkälle, ettei katteena toimivan pellinhuoltokäsittely ole enää mahdollista. Lisäksi vesikaton läpivienneissä havaittiin aktiivisiavesivuotopaikkoja, jotka kastelevat palopermantoa ja sen eristeitä.Huullettujen ikkunoiden toimivuus on heikko ja rakennuksessa on runsaasti ikkunoita,joita ei saatu suljettua. Yleisesti ikkunat eivät ole tiiviit ja niiden maalipinnoissasekä ikkunakittauksissa on runsaasti vaurioita.Hormikartoituksessa todettiin painovoimaisen ilmanvaihdon toimivan heikosti ja korvausilmaatulevan niukasti ja hallitsemattomasti rakenteista. Lisäksi joihinkin tiloihinasennetut koneelliset poistot sekoittavat painovoimaista ilmanvaihtoa. Koneellisenilmanvaihdon kanavissa havaittiin myös asennusvirheitä.1.2 Jatkotoimenpide-ehdotuksetJulkisivurappaus on kauttaaltaan irti alustastaan ja siten se aiheuttaa riskin rakennuksenhenkilöturvallisuudelle. Ikkunoiden karmirakenne on upotettu rappaukseenja siksi rappauskorjauksen yhteydessä on tehtävä myös ikkunoiden uusiminen / peruskorjaus.Rappausvaurioiden laajuuden vuoksi työ tulisi suorittaa pikaisesti.Vesikatteessa on akuutteja vuotopaikkoja, joiden paikkaaminen tulisi tehdä heti. Lisäksivesikate on kunnoltaan niin heikko, että sen uusiminen on suositeltavaa tehdäpikaisesti.Sisäilman laatua heikentää tällä hetkellä rikkonaiset asbestia sisältävät putkieristeetja puukoolattujen lattiarakenteiden mikrobivaurioituneet eristeet sekä PAH-pitoisetyhdisteet, jotka tulisi poistaa pikaisesti. Lisäksi maanvaraisen alapohjan kohdallamaaperästä nouseva kosteus on aiheuttanut pinnoitevaurioita ja pintarakenteidenhomehtumista ja siksi kosteudelle alttiiden pintojen pintamateriaalit tulisi poistaa pikaisesti.Peruskorjauksen yhteydessä on huomioitava, että ylä-, ala-, ja välipohjien orgaaniset,kosteudesta herkästi vaurioituvat / jo vaurioituneet, sekä PAH-yhdisteitä sisältävätmateriaalit tulevat aiheuttamaan / aiheuttavat jo nyt todennäköisesti ongelmiasisäilmaan. Vanhojen rakenteiden tiivistyskorjaukset eivät ole varmatoimisia ja niidentoimivuuden arviointi vaatisi säännöllistä seurantaa. Siksi orgaanisten ja PAHyhdisteitäsisältävien materiaalien poistaminen rakenteista on suositeltavaa toteuttaaperuskorjauksen yhteydessä.Ryömintätilassa on kosteutta ja perusmaa on mikrobikasvuston peittämää. Lisäksiryömintätilassa on paikoin runsaasti orgaanista, mikrobeja tuottavaa, rakennusjätettä.Tällä hetkellä ryömintätila on alipaineistettu, mutta sen paine-ero sisäilmaannähden saattaa muuttua, kun rakennuksen ilmanvaihtoon tehdään muutoksia. Ryömintätilaansuunniteltu ja jo osittain toteutettu peruskorjaus on saatettava loppuuntulevan peruskorjauksen yhteydessä. Lisäksi peruskorjauksen yhteydessä onmaanvaraisen alapohjan kohdalla maaperästä nouseva kosteusrasitus katkaistavaja rakennuksen ilmanvaihtoa tehostettava.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201411(73)1.3 Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksistaKiireelliset korjaustarpeet- Akuuttien vesivuotojen korjaaminen (vesikatteen luukut, katteen läpiviennit).- Asbestia sisältävien putkieristeiden poistaminen.- Puukoolattujen alapohjarakenteiden (AP2b ja AP2c) uusiminen- Maanvaraisen alapohjarakenteen (AP1) pintamateriaalien poistaminen (eteläsiivenruokala ja siihen liittyvät sosiaali- ja varastotilat).- Vesikatteen uusiminen- Julkisivurappausten uusiminen- Ikkunoiden uusiminen tai peruskorjaaminen- Pumppukaivojen hälytinjärjestelmien toimivuuden varmistaminenEsiselvitys ja jatkotutkimustarpeet- Liikuntasalin välipohjan (VP2) eristetilan ylipaineen syyn selvittäminen.Jatkosuunnittelutarpeet- Ilmanvaihdon korjaussuunnittelu- PeruskorjaussuunnitteluKorjaustoimenpiteet (peruskorjauksen yhteydessä) rakenneosittain luettelona- Ryömintätilaan suunnitellun peruskorjauksen loppuun saattaminen ja toteutettujenkorjaustöiden muuttaminen vastaamaan laadittuja suunnitelmia.- Maanvaraisen alapohjarakenteen (AP1) uusiminen (eteläsiiven ruokala ja siihenliittyvät sosiaali- ja varastotilat).- Ryömintätilaisen alapohjarakenteen (AP2a) ei-kantavien rakenteiden uusiminen.- Välipohjarakenteen (VP 1) ei-kantavien rakenteiden uusiminen- Yläpohjarakenteiden (YP1 ja YP2) ei-kantavien rakenteiden uusiminen

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201412(73)2. YHTEYSTIEDOT2.1 Kohde2.2 TilaajaKäpylän peruskouluVäinölänkatu 700610 HELSINKIHelsingin Kaupungin RakennusvirastoKasarminkatu 2100099 Helsingin kaupunkiKirsi Torikka-Jalkanenpuh 050 364 9055email kirsi.torikka@hel.fi2.3 Tutkimuksen suorittajat2.3.1 RakennetekniikkaWise Group Finland Oy puh 020 743 5250Sinikalliontie 5 faksi 020 743 525102360 EspooMika Mantere, RI, Tekn.yopuh 044 427 9334email mika.mantere@wisegroup.fiJuho Antikainen, ins. AMKpuh 044 427 9286email juho.antikainen@wisegroup.fiLauri Mäkelä, Tekn. yopuh 040 833 0275email lauri.makela@wisegroup.fiJussi Saari, ins. YAMKpuh 044 088 3017email jussi.saari@wisegroup.fiJimmy Sobott, ins. AMKpuh 044 427 9266email jimmy.sobott@wisegroup.fiTomi Valkeapää, ins. AMKpuh 040 833 0260email tomi.valkeapaa@wisegroup.fi

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201413(73)3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteetTilaajalta ei saatu erityistä tietoa rakennuksessa ilmenneistä sisäilmaan tai rakenteisiinliittyvistä ongelmista.Tutkimuksen tarkoituksena oli rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten suoritusalapohja-, välipohja-, yläpohja-, ulkovaippa- ja vesikattorakenteille. Tutkimuksen tavoitteenaoli mahdollisten sisäilman laatua heikentävien rakenneosien ja vaurioidensekä niiden laajuuden toteaminen. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä määritettiin tutkittujenrakenteiden haitta-aineita, korjaustarvetta ja korjaustoimenpiteiden laajuutta.3.2 LähtötiedotTilaaja on toimittanut lähtötiedoiksi kiinteistön sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvänkatsauksen sekä arkkitehtisuunnitelmia.Käytössä olleet piirustukset ja asiakirjat:- Sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus, HKR-rakennuttaja09.03.2009- Arkkitehtisuunnitelmia3.3 Kohteen yleistietojaKiinteistö on koulurakennus, joka on saadun tiedon mukaan valmistunut vuonna1929.Käyttökohteet: koulu, päiväkoti, nuorisotalo, asukaspuistoRakennuksia: 1Kerrosmäärä: 5 + 1, siipiosat ovat 2-kerroksisiaTilavuus: 18 487 m 3Kerrosala: 4 808 brm 2Ilmanvaihto: Painovoimainen (osittain koneellinen poistojärjestelmä)Lämmitys: Kaukolämpö3.3.1 Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjauksetSisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus (HKR) 2009Ryömintätilojen korjauksia 2000-luvullaSalaoja- ja sadevesijärjestelmien korjaus sekä perusmuurien vedeneristys 2000-luvunalussaPeruskorjaus 1977

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201414(73)4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA4.1 Tutkimusten laajuusTutkimus suoritettiin lähes kattavasti koko kiinteistölle, sisältäen ulkovaipparakenteet,alapohjarakenteet, välipohjarakenteet, yläpohjarakenteet, maanvastaiset rakenteet,salaojat ja ikkunat.4.2 Suoritettavat tutkimukset ja mittauksetToimeksiannon laajuus pääkohdittain:- Riskirakennetarkastelu lähtötietojen ja piirustusten perusteella kohdennettunamaanvastaisiin rakenneosiin ja ulkovaipparakenteisiin- Maanvastaisten rakenteiden kosteus- ja rakennetekninen selvitys- Ryömintätilojen kuntotutkimus ja tuuletuksen toiminnallinen tarkastelu- Alapohja-, välipohja- ja yläpohjarakenteiden tiiveyden tarkastelu- Märkätilarakenteiden kuntokartoitus- Salaojajärjestelmien korkeusaseman määritys sekä tarkastuskaivojen tarkastus- Ulkoseinärakenteiden rakennetekninen tutkimus ja julkisivurakenteiden kuntotutkimussisältäen julkisivuvarusteiden, ikkunoiden ja ovien kuntokartoituksen- Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden kuntotutkimus- Kiinteistön haitta-ainetutkimukset muiden tutkimusten yhteydessä- Hormikartoitus4.2.1 RiskirakennetarkasteluRiskirakennekartoitus suoritettiin kiinteistökierroksen ja kiinteistön arkkitehtipiirustustenavulla.Riskirakennekartoituksen tarkoituksena oli paikallistaa rakenneratkaisuja ja rakennetyyppejä,joiden kosteusteknisen toimivuuden voidaan olettaa olevan puutteellistatai vaurioitumisriskin aiheuttavaa.4.2.2 Lämpö- ja kosteustekninen tarkasteluRakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa tarkastellaan ilmenevien tarpeidenmukaisesti rakennusfysikaalisen mitoitusohjelmiston avulla. Tarkastelu suoritetaanpääsääntöisesti laskennallisesti käyttäen tietokoneohjelmaa DOF-lämpö 2.2 sekäkäyttäen materiaalien yleisiä teknisiä tietoja sekä materiaaliominaisuuksia.Laskennan perusteella suoritettu homehtumisriskin arviointi on suoritettu YP28,Kosteus- ja homevaurioitineen rakennuksen kuntotutkimus, kappaleen 3.2.2 esimerkin3.1 mukaisesti.Käytettäessä materiaalivalmistajien yksittäiselle tuotteelle ilmoittamia teknisiä tietojasaattaa esiintyä pieniä eroavuuksia saatuihin tuloksiin nähden. Rakennusajankohdanmateriaalien ja niiden valmistajien ollessa tuntemattomia (ei lähtötiedoissa ilmoitettuja),on tarkastelut suoritettava yleisten materiaalitietojen mukaisesti.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201415(73)Ohjelmalla suoritetussa laskennallisessa tarkastelussa on huomioitava, että senlähtötiedot on oletettu vakioiksi. Sisäilman lämpötilana on käytetty 21 °C ja sisäilmankosteuslisänä verrattuna ulkoilmaan on käytetty TTY:n tutkimusraportin 140 mukaisiakuukausittaisia arvoja. Rakenteen sisäpuolisten tilojen sisäilman kosteussisältö(ja lämpötila) voi poiketa laskennassa käytetyistä arvoista huomattavasti riippuentilan toiminnasta ja ilmanvaihdosta. Ulkoilman lähtötietoina on käytetty kohderakennuksenpaikkakunnan keskimääräisiä kuukausittaisia sääolosuhteita.4.2.3 KosteuskartoitusKartoituksessa rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin pintakosteusilmaisimellaGann Hydromete Compact B. Kartoitus suoritettiin maanvastaisille alapohja- ja ulkoseinärakenteille.Gann Hydromete Compact B pintakosteudentunnistimen mittaus perustuu suurtaajuudellatapahtuvaan materiaalin dielektrisyysvakion mittaukseen. Laite mittaa materiaalinkosteuden 25...50 mm syvyydestä. Mittalaite antaa virheellisen tuloksen,mikäli mittaussyvyydellä on metallia (putket, sähkövastuskaapeloinnit, peltiverhoukset,jne.)Pintakosteudenilmaisimella tehtyjen havaintojen tarkastelussa ja tulosten arvioinnissatulee huomioida, ettei kyseisellä menetelmällä kyetä mittaamaan rakenteenkosteuspitoisuutta vaan ainoastaan arvioimaan materiaalien kosteuspitoisuutta.Saatujen arviointituloksien luotettavuutta on tarkasteltava huomioiden mm. rakennetyyppi,pintamateriaali, vedeneristyskerroksen sijainti ja tyyppi sekä rakenteidenkuivana oloaika (aikaväli, jolloin ei ole suoritettu rakenteita kastelevaa käyttöä).4.2.4 RakennekosteusmittausKosteusmittaus suoritettiin soveltaen RT 14–10984 ohjekorttia (Betonin suhteellisenkosteuden mittaus).Rakenteista tehtävistä kosteuden ja lämpötilan mittauksissa käytettiin Vaisala Oy:nmittalaitetta varustettuna kuhunkin mittaukseen tarkoitetulla mittapäällä. Kiviainesrakenteidenkosteusmittauksissa poratut mittausreiät puhdistettiin ja tulpattiin porauksenjälkeen. Tulpatuissa mittausrei'issä kosteuden annettiin tasaantua vähintään3 vuorokautta ennen mittausta.On huomioitava, että mittaustulokset kyseisillä mittausmenetelmillä ovat hetkellisiäja ne kuvastavat vain rakenteen mittausajankohtana ollutta kosteustilaa. Mikäli rakenteenkosteusteknistä toimintaa halutaan tarkastella tarkemmin, mittaukset tuleesuorittaa pitempiaikaisina seurantamittauksina eri vuodenaikoina.Rakennekosteusmittausten sijaintien määrittelyssä jouduttiin huomioimaan kiinteistönkäyttö ja sen asettamat rajoitteet.4.2.5 Rakennetyyppien tarkennukset ja rakenneavauksetSuoritettujen rakenneavausten sijainnit määritettiin riskirakennekartoituksen ja rakenteidenkosteuskartoituksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan. Rakenneavaustenpäätarkoituksena oli määrittää rakennetyypit ja rakenneratkaisut sekäverrata rakenteiden alkuperäisten suunnitelmien mukaisuutta ja rakenteellista toimivuutta.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201416(73)Rakenneavausten yhteydessä tarkasteltiin rakenteiden vaurioitumisasteita ja vaurioidenlaajuutta.Rakenteiden avauskohdista suoritetaan:− rakenteiden ja rakennemittojen kirjaus sekä vertaus vanhoihin suunnitelmiin− aistinvaraisesti havaittavien vaurioiden kirjaus− avauskohdan valokuvaus− analyysinäytteenotto ja kosteusmittaus, mikäli näin on määritettyRakenneavausten sijaintien määrittelyssä jouduttiin huomioimaan kiinteistön käyttöja sen asettamat rajoitteet.4.2.6 MikrobitutkimusRakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja mahdollisia kosteusvaurioita voidaan tutkianormaalien kosteusmittausten lisäksi mikrobitutkimuksella. Tietyt mikrobilajikkeetindikoivat rakenteen kosteusvaurioista, johtuen eri mikrobilajikkeiden vaatimistaerilaisista kosteusolosuhteista. Esimerkiksi aktinobakteerit (sädesienet) vaativatkorkean vesiaktiivisuuden (RH > 90…95 %) rakenteessa pesäkkeen kehittymistävarten, ja siten viittaavat materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen.Huomioitavaa on, että mahdolliset mikrobivauriot rakenteessa saattavat vaikuttaamyös oleskelutilojen sisäilmaan heikentävästi.Mikrobitutkimuksen tekemiseen on olemassa useita erilaisia tapoja. Tämän kuntotutkimuksenyhteydessä otettiin materiaalinäytteitä ulkoseinä- ja alapohjarakenteidenlämmöneristeestä ja analyysitapa on laimennossarja-menetelmällä. Tehty analyysitäyttää Sosiaali- ja Terveysministeriön laatiman Asumisterveysohjeen asettamatvaatimukset. Analyysi kertoo mikrobien määrän lisäksi niiden lajikkeet.Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen javaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteen elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuus onsuurempi kuin 10 000 cfu/g, aktinobakteeripitoisuus on suurempi kuin 500 cfu/g tainäytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavaa mikrobistoa..4.2.7 MerkkiainekokeetTutkimuksessa pyrittiin selvittämään, missä kohdin ulkoseinärakenteissa ja liittymärakenteissaesiintyy ilmavuotoja sekä epätiiveyksiä. Riittävällä otannalla pyritäänselvittämään, mitkä epätiiveyksistä ovat systemaattisia ja mitkä satunnaisia. Lisäksimerkkiainekokeella voidaan arvioida seinärakenteissa mahdollisesti olevien mikrobikasvustojenhaitallisten aineenvaihduntatuotteiden tai hiukkasten siirtymistä sisäilmaan.Merkkiainekokeiden suorituksen osalta on huomioitava, että suuria huonetiloja eivälttämättä tarkasteta kauttaaltaan, vaan merkkiainekokeella pyritään ensisijaisestitarkastamaan eri rakennetyypeissä esiintyvien liittymärakenteiden tiiveys.4.2.8 HormikartoitusTutkimusten yhteydessä suoritettiin hormistokartoitus. Hormistokartoituksessa pyrittiinselvittämään hormien tiiveyttä, havainnoimaan hormien vuotoja sekä sisätiloihinettä toisiin hormeihin sekä havaitsemaan mahdollisia tukoksia savukokeiden

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201417(73)avulla. Lisäksi hormistokartoituksessa pyrittiin määrittämään hormien koot ja muodotsekä arvioimaan ilmanvaihdon toimivuutta.4.3 Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet−−−−−−Pintakosteusilmaisimet: Gann Hydromette Compact LBRakennekosteusmittaus: Kosteusmittauslaitteet, Vaisala OyjMerkkiainekoe, Dräger/TrotecVaaituskone,Porauskalusto, Milwaukee, HiltiTimanttiporauskalusto4.4 Rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaariKiinteistön ikä on 85 vuotta. Oheisessa taulukossa on arvioitu rakenteiden ja LVIjärjestelmienjäljellä olevaa käyttöikää yleiseen käyttöikään verrattuna. Käyttöiätovat yksilöllisiä ja riippuvat olennaisesti myös huolto- ja ylläpitotoimenpiteistä, jotenpoikkeamia suosituksellisiin elinkaariin voi esiintyä. Tutkittavien rakennusosien jäljelläolevaa käyttöikää on käsitelty tarkemmin tutkimustuloksissa.Taulukko 1. Keskimääräiset käyttöiät (RT 18-10922, Kiinteistön tekniset käyttöiät)TunnusTila/rakenne/järjestelmäKeskimääräinentekninen käyttöikäRasitusluokka: normaali(tai erikseenmainittu)Tilan/rakenteen/ /järjestelmänikä(aikaväli edelliseen kokonaisvaltaiseenkorjaukseen)113 Kuivatusrakenteet1131Salaojajärjestelmä (1950-2000)(kohteessa rasitusluokka vaikea)30 vuottatarkastusväli 2 vuottahuuhteluväli 5 vuotta14 vuotta122 Perustukset ja alapohjat12211222Perusmuurin vedeneristys, kuumabitumisively20 vuotta 14 vuotta124 Julkisivut1241 Rappaus (kolmikerrosrappaus) 50 vuotta 85 vuotta124 Julkisivut1242 Ikkunat, puuikkuna 50 vuotta126 Vesikatot85 vuotta, osa uusittu (ajankohdastaei tietoa)1263Vesikatteet, sinkitty ja maalattu rivisaumakateMärkätilarakenteet60 vuotta 85 vuotta

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201418(73)13321336Märkätilan lattia, laatta + bitumieriste(1950…)Märkätilan seinä, laatoitus, kosteussulku,kiviainesrakenne30 vuotta ei tietoa18 vuotta ei tietoaLämmöntuotanto, Lämmönjakelu, LämmönluovutusG1190Savupiiput, rakennusaineiset50 vuotta,12 kk nuohousväli85 vuotta5. SALAOJAT JA KUIVATUSJÄRJESTELMÄT5.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjauksetTilaajalta saadun tiedon mukaan salaoja- ja sadevesijärjestelmät on peruskorjattu2000-luvun alkupuolella. Lisäksi ryömintätilaan on asennettu salaojaputkistoja, ilmanvaihtokanavistojaja kevytsorakerros. Peruskorjausta varten laaditut (16.5.2000päivätyt) suunnitelmat olivat tutkimusten yhteydessä käytettävissä. Suunnitelmienmukaan salaoja- / sadevesijärjestelmät on asennettu sisäänkäyntikatoksen edustaalukuun ottamatta kauttaaltaan.Salaojaputkiston huuhtelusta ei saatu tietoa.5.2 RiskirakennetarkasteluVanhan lämmityskattilahuoneen kohdalla salaojitus on lattiapinnan yläpuolella ja sitensalaojituksella ei ole kykyä kuivattaa kattilahuoneen lattia- / seinärakenteita (alaosia).5.3 RakennetyyppiSalaojaputkitus on toteutettu kahdella rinnakkaisella muoviputkella (⌀ 100mm). Tarkastuskaivotovat pääosin muovia (rumpuputkia), muutama kaivo on betonirakenteinenja kaikissa tarkastuskaivoissa on lietepesät.Suunnitelmien perusteella salaojituksen ympärystäytöt sekä sokkelin vierustäytöton tehty pestyllä salaojasepelillä (⌀ 8-32mm).Ryömintätilassa putkisto on toteutettu yhdellä muoviputkella (⌀ 100mm). Tarkastuskaivotovat muovia. Kaikissa tarkastuskaivoissa on lietepesät.5.4 Rakenteesta tehdyt havainnotLaadittujen suunnitelmien mukaan salaojaputkiston korkoasema on riittävästi lattiapinnanalapuolella. Vanhan lämmityskattilahuoneen kohdalla salaojitus on lattiapinnanyläpuolella ja siten salaojituksella ei ole kykyä kuivattaa kattilahuoneen lattia- /seinän alaosien rakenteita. Katso kohta 11, (AP3).Tutkimusten yhteydessä salaojituksen korkoasema määritettiin vaaitsemalla. Toteutetunputkiston korkoasemassa ei havaittu merkittäviä eroja laadittuihin suunnitelmiin.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201419(73)Tarkastuskaivoa numero 9 ei löydetty, (kuva 5.1). Tutkituissa tarkastuskaivoissa eihavaittu lietettä, eikä vettä, (kuva 5.3). Salaojajärjestelmään kuuluu kaksi hälyttimellävarustettua pumppukaivoa. Kaivojen hälytyslaitteiston toiminnasta ei saatuvarmuutta / tietoa, (kuva 5.2).Lisäksi rakennuksessa on kaksi pohjaveden pumppukaivoa. Kaivojen hälytyslaitteistontoiminnasta ei saatu varmuutta / tietoa.Ryömintätilan putkiston asennustapa / -syvyys eivät vastaa suunnitelmia (kuva 6.4)ja putkiston kyky kuivattaa alapohjaa on suunniteltua heikompi. Ryömintätilan pinnallesuunniteltu kevytsorakerros on korvattu salaojasoralla tai se puuttuu kokonaan.Lisäksi vanhan täyttömaan poisto ja ryömintätilan syventäminen on tehty vainosittain. Tämän johdosta ryömintätilan kosteusrasitus on suunniteltua suurempi jamaan pinnalle on muodostunut mikrobikasvustoa. Ryömintätilassa havaittiin myöspurkamatonta muottilaudoitusta, joka kohottaa tilan mikrobipitoisuutta.Kuva 5.1 Tarkastuskaivo nro 9 paikkaKuva 5.2 PumppukaivoKuva 5.3 TarkastuskaivoKuva 5.4 Ryömintätilan putkistoleikkaus, korjaussuunnitelmanmukaan.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201420(73)5.5 JohtopäätöksetSalaojitusten asennustapa ja korkoasemat vastaavat pääosin vuonna 2000 laadittujasuunnitelmia ja nykyisiä rakennusmääräyksiä. Salaojien kunnossa tai toimivuudessaei havaittu merkittäviä puutteita. Salaojajärjestelmälle ei ole tämän tutkimuksenperusteella tarpeen suorittaa korjauksia tulevan peruskorjauksen yhteydessä.Tarkka korjaustarve määrittyy kuitenkin tässä tapauksessa täyttökerrosten ja perusmuurinvesieristyksen tarkastuksen perusteella.Salaojituksen täyttökerroksilla (sokkelin vierustäyttö) on merkittävä vaikutus salaojientoimivuuteen ja maahan kosketuksissa olevien rakenteiden kosteusrasitukseen.Tutkimuksen yhteydessä täyttökerrosten rakennetta ei tutkittu.Salaojitus sijaitsee vanhan lämmityskattilahuoneen lattiapinnan yläpuolella ja sitensalaojituksella ei ole kykyä kuivattaa kattilahuoneen lattia- / seinärakenteita (alaosia).Katso kohta 11, AP3.Ryömintätilan kuivatusjärjestelmään tehty peruskorjaus ei vastaa suunnitelmia jatehtyjen korjaustoimien kyky kuivattaa alapohjaa on suunniteltua heikompi. Siksiryömintätilassa olevan ilman ja maaperän kosteudet ovat edelleen korkealla tasolla.Pumppukaivojen varaan rakennetun kuivatusjärjestelmän toimivuus perustuu vedensiirtämiseen ylempään tasoon pumpulla ja pumppujen toimimattomuus aiheuttaaveden tulvimista. Tulvimista tapahtuisi tässä kohteessa lämmityskattilahuoneen lattialle,ryömintätilan salaojiin tai sisäpihalta katsoen rakennuksen oikean puoleisellesivustalle. Tulviva vesi lisää rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta merkittävästija siksi pumppukaivoissa on oltava pumpun vikaantumisen aiheuttamasta vedennoususta kertova luotettava hälytinlaitteisto.5.6 Toimenpide-ehdotukset5.6.1 Kiireelliset korjaustarpeet- Pumppukaivojen (4 kpl) hälytinjärjestelmien toimivuus on varmistettava.5.6.2 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet- Tarkastuskaivon numero 9 sijainti on selvitettävä ja kaivon kunto on tarkastettava.Kaivon kansi tulee jättää esille myöhempiä huoltotoimia varten.- Täyttökerrosten rakenne ja perusmuurin vesieristys on suositeltavaa todentaakoekuoppien avulla ainakin pohjoissiiven ruokalan kohdalta, koska sen maanvastaisessaulkoseinässä havaittiin kohonnutta kosteutta. Samalla on suositeltavaavarmentaa maanvastaisten seinärakenteiden vedeneristysten liittymien toteutustapaja kunto. Mikäli täyttökerrokset eivät vastaa vuoden 2000 suunnitelmia,on kuivatuskorjauksen suoritus tarpeellinen.5.6.3 Korjaussuositus- Salaojajärjestelmää ylläpitävät toimenpiteet (kuvaus, huuhtelu ja kaivojen puhdistus)suositellaan suoritettavan viiden vuoden välein.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201421(73)- Ryömintätila ja sen salaojaputkisto on suositeltavaa korjata vuonna 2000 laadittujensuunnitelmien mukaisesti. Samalla ryömintätilasta on poistettava kaikki orgaaninenrakennusmateriaali.6. MAANVASTAINEN ULKOSEINÄRAKENNE (US1)Kohteen ulkoseinän rakennekuvia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestäei saatu varmuutta. Rakennetyypin mukaisia rakenteita voidaan olettaa olevankaikissa 1. kerroksen maan pinnan alapuolella sijaitsevissa tiloissa:- Eteläsiiven 1. krs:n keittiö ja sen sosiaali- ja kellaritilat- Pohjoissiiven 1. krs:n ruokala, varasto- ja keittiötilat- Luokkasiiven maanvastainen seinäTutkittu tila oli eteläsiiven keittiön sosiaalitila.6.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjauksetTiloihin on tehty sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus vuonna 2009 (HKR-Rakennuttaja). Katselmuksessa havaittiin eteläsiiven sosiaali- ja varastotiloissa ulkoseinissänoin yhden metrin korkeuteen saakka kohonnutta kosteutta. Havainnottehtiin pintakosteustunnistimella. Lisäksi seinäpinnoitteissa havaittiin kosteuden aiheuttamiapinnoitevaurioita ja tilassa oli havaittu hienoinen mikrobiperäinen haju.6.2 RiskirakennetarkasteluRiskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella.Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisentoiminnan tarkastelu.Riskirakennetarkastelussa havaittiin, että maanvaraisen alapohjan osuudella seinänalaosasta puuttuu kapillaarikato ja seinään siirtyy maaperästä kapillaarisestikosteutta. Kosteus aiheuttaa rakenne- ja pinnoitevaurioita sekä lisää seinän alaosanhomehtumisriskiä.6.3 RakennetyyppiAlkuperäisiä rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä.US1, Maanvastainen ulkoseinärakenne, rakenneavauksella RA.01-US1 todennettu rakenneMitta (mm)Rakenne, materiaali- sisäpuolen pintakäsittely20 rappaus330 tiili5 vesieristys, bitumisively- betoni

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201422(73)US1, rakenneavaus6.4 Rakenteesta tehdyt havainnot6.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutEteläsiiven sosiaali- ja varastotilojen seinissä havaittiin kosteuden aiheuttamia vaurioitarappauksessa ja maalipinnoitteessa, (kuvat 6.1 ja 6.2). Vauriot ulottuivat lattiapinnastan. 50 cm:n korkeuteen. Näiden tilojen kohdalla alapohjarakenne onmaanvarainen ja siten poikkeaa muiden tilojen alapohjarakenteesta (ryömintätilallinen).Muissa tiloissa (ryömintätilallisten alapohjien kohdalla) ei seinän maali- / rappauspinnoissahavaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä / vaurioita.Kuva 6.1 Vaurioita seinän alaosassa.Kuva 6.2 Vaurioita seinän alaosassa.6.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnotUlkoseinän alaosan rakennetta tarkasteltiin sisäpuolelta seinän alaosaan tehdyllärakenneavauksella (RA1). Rakennusavaus tehtiin timanttiporalla (⌀ 50mm), (kuvat6.3 ja 6.4).Rakenneavauksessa todettiin seinärakenteen kantavan osan olevan massiivinen tiilirakenteinenseinä. Seinä tukeutuu betonisokkelin varaan. Betonirakenne nouseetiilikuoren ulkopinnalla siten, että se kannattelee myös sokkelin luonnonkivilaattoja.Tiili- / betonirakenteen rajapintaan on asennettu vesieristykseksi bitumisively. Seinärakenteessaei todettu olevan kosteusrasituksen vaikutuksesta vaurioitumisalttiitarakennemateriaaleja.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201423(73)Kuva 6.3 RakenneavausKuva 6.4 Rakenneavaus6.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset6.5.1 KosteuskartoitusKosteuskartoitus käsitti maanvastaisten ulkoseinien kosteuskartoituksen. Maanvaraisenalapohjan osuudella (eteläsiiven keittiö, sosiaali- ja varastotilat) kartoitettiinmyös väliseinien kosteudet. Kosteuskartoitus suoritettiin rakenteen pinnoilta pistokoemaisesti(noin 30–50 % kokonaisalasta).Eteläsiiven maanvastaisen alapohjan osuudella havaittiin ulko- ja väliseinien alaosissamerkittävästi kohonnutta kosteutta. Pohjoissiiven ruokalan ulkoseinän alaosassahavaittiin päätyseinän ja ulkonurkan kohdalla kohonnutta kosteutta. Lisäksipohjoissiiven sosiaalitilan suihkuhuoneessa havaittiin ulko- ja suihkuseinän alaosissakohonnutta kosteutta. Suihkun käytöstä ei saatu tietoa, mutta mikäli suihkuaon käytetty, voidaan suihkutilassa havaitun kosteuden olettaa olevan peräisin suihkunroiskevesistä. Poikkeavan kosteuden alueet on merkitty liitteenä olevaan vauriokarttaan(Liite 1, sivu 2).Kosteuskartoituksen perusteella määritettiin rakennekosteusmittausten sijainnitsekä mittaussyvyydet. Seuraavassa kappaleessa on esitetty mitatut rakennekosteusmittaustulokset.6.5.2 RakennekosteusmittausRakennekosteusmittaus käsitti maanvastaisen ulkoseinärakenteen rakennekosteusmittaukset.Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksena kolmesta mittauspisteestä.Rakennekosteusmittausten sijainnit on esitetty raportin liitteenä 1 (sivu 2)olevissa pohjapiirustuksissa.Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan kosteuslähteen aiheuttajaa,rakenteen kosteusteknistä toimintaa ja pintamateriaalin vaikutusta rakenteenkosteustekniseen toimintaan.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201424(73)Tuloksista on nähtävissä, että maanvaraisen lattiarakenteen kohdalla (eteläpäädynkeittiön sosiaalitila) seinä on alaosastaan täysin märkä. Mittausten perusteella seinänkosteus vähenee etäisyyden lattiaan kasvaessa niin, että ylemmässä mittauspisteessäei normaalista poikkeavaa kosteutta enää havaittu.Tuulettuvan alapohjan kohdalla tehdyistä mittauksista vain pohjoissiiven ruokalannurkka-alueella mitattiin kohonneita kosteuspitoisuuksia. Tämä havainto tukee tilassapintakosteustunnistimella suoritettua kosteuskartoitusta. Myös nurkka-alueellaseinän kosteuspitoisuus pienenee etäisyyden lattiaan kasvaessa, mutta kosteuspitoisuudenpieneneminen on kuitenkin muita mittauskohtia vähäisempää jaseinä oli myös ylemmästä mittauskohdasta kostea.Mittaussyvyyden ei todettu vaikuttavan seinärakenteen kosteuteen, vaan mitatutkosteuspitoisuudet pysyivät lähes vakioina läpi rakennekerrosten. Seinässä betonirakenteenja tiilen välissä olevalla vesieristeellä ei ole siis vaikutusta rakenteen kosteuteen.Koska rakenne ei myöskään ulkopinnasta ole muuta rakennetta kosteampi,voidaan maanvaraisten alapohjien alueella kohonneen kosteuspitoisuuden aiheuttajanapitää perustuksista ja seinän alaosasta (alapinnasta ja sivulta) tapahtuvaaveden kapillaarista siirtymistä seinärakenteeseen. Maanvaraisen alapohjan osuudellaon myös väliseinissä sama ongelma.Maanvastaisille seinärakenteille suoritetut kosteusmittaukset on esitetty taulukossa2.Taulukko 2. Maanvastaisten seinärakenteiden kosteusmittaukset

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201425(73)MittauspisteTunnus Tila Rakenne (mittauskohteen materiaali)Mittausetäisyys[mm]Mittaussyvyys[mm]Suhteellinenkosteus[RH%]Lämpötila[ºC]KO.01 A 1 US, tiili 150 100 97,0 + 18,1 15,0KO.01 B 1 US, tiili 150 250 99,2 + 17,3 14,7KO.01 C 1 US, betoni 150 400 93,3 + 17,0 13,6KO.02 A 1 US, tiili 400 100 84,9 + 19,0 13,9KO.02 B 1 US, tiili 400 250 92,7 + 18,2 14,5KO.02 C 1 US, betoni 400 400 91,0 + 17,9 13,9KO.03 AKO.03 BKO.03 CKO.04 AKO.04 BKO.04 CKO.05 AKO.05 BKO.05 CKO.06 AKO.06 BKO.06 CTilat:111111222222US, tiiliUS, tiiliUS, betoniUS, tiiliUS, tiiliUS, betoniUS, tiiliUS, tiiliUS, betoniUS, tiiliUS, tiiliUS, betoni15015015040040040015015015040040040010025040010025040010025040010025040068,771,069,666,871,174,098,310010070,665,455,5+ 18,9+ 18,1+ 17,9+ 19,6+ 18,8+ 18,5+ 20,4+ 20,3+ 20,5+ 21,8+ 21,9+ 22,6Huokosilmankosteuspitoisuusg/m 311,211,010,711,311,511,817,517,717,913,612,711,21 Huoneilma 61,4 + 21,2 11,42 Huoneilma 59,6 + 23,0 12,31 Pohjoissiiven ruokala (tilassa on ryömintätilallinen alapohja)2 Eteläsiiven keittiön sosiaalitila (tilassa on maanvarainen alapohja)6.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimuksetVäliseinän alaosan maali- / rappauspinnasta otettiin yksi materiaalinäyte mikrobitutkimuksiavarten. Näyte on esitetty taulukossa 3.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201426(73)Taulukko 3. Väliseinän materiaalinäyteTunnus Tila MateriaaliMA.01 Sos. tilan käytävä, eteläsiipi maali / tasoiteAnalyysivastaukset on liitteenä (Liite 3).Materiaalinäytteestä MA.01 löytyi kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajikkeita. Analyysivastauksenja asumisterveysohjeen mukaan tämä ei suoranaisesti viittaa vieläkosteusvaurioon, koska materiaalinäytteen elinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuus onvähäinen.Materiaalinäytteessä havaitut mikrobilajistot ovat kuitenkin sellaisia, että voivat aiheuttaaherkissä ihmisissä oireilua, mikäli niiden osasia tai aineenvaihduntatuotteitapääsee ilmavuotoreittejä pitkin sisäilmaan.6.5.4 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetAsbestimäärityksiä tehtiin yksi kappale. Bitumisivelyssä ei todettu asbestia. Laboratorionanalyysivastaus on raportin liitteenä 6, sivu 2.PAH-määrityksiä tehtiin yksi kappale. Bitumisivelyssä todettiin runsaasti yli viitearvonolevia PAH-yhdisteitä (86000 mg/kg). Rakennusmateriaalia tulee käsitellä PAHtyönä(RATU 80-0381) kuvatun ohjeen mukaisesti. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävävaarallisena jätteenä. Laboratorioanalyysi on raportin liitteenä 7, sivu 1.6.6 JohtopäätöksetMaanvastaisten seinärakenteiden ulkopuoliset vedeneristykset on havaintojen jalähtötietojen mukaan uusittu kauttaaltaan vuoden 2000 salaojakorjauksen yhteydessä.Havaintojen ja kosteusmittaustulosten perusteella kosteuden esiintyminen ja liikkuminenmaanvastaisissa seinärakenteissa aiheutuu seinän alaosan rakenteesta jaalapuolisesta maaperästä. Maanvaraisen alapohjan alueella seinän kosteuskuormitustalisää seinän sivusta, alapohjatäytöstä, tapahtuva kosteuden siirtyminen rakenteeseen.Alapohjan täyttömaa on hienojakoista ja kosteaa.Seinärakenteeseen siirtyvää kosteuskuormitusta on vähennettävä estämällä perustuksistaseinän alaosaan tapahtuva kapillaarikosteuden siirtyminen. Lisäksi maanvaraisenalapohjan osuudella on alapohjan täyttömaasta ja alapohjalaatasta seinärakenteeseensiirtyvä kosteuden kulku katkaistava. Katso kohta 7 (AP1). Yleisestimaanvastaisissa rakenteissa sisäpuolen pintakäsittelyn tulisi olla vesihöyryä hyvinläpäisevä ja kosteusrasituksen kestävää.Pohjoissiiven ruokalan ulkonurkan kohonneen kosteuden voidaan olettaa johtuvanperusmuurin ulkopuolisen vesieristyksen vuodosta.Suihkutilassa havaitut kosteudet oletetaan syntyneen käytön aikaisista roiskevesistä.Tilan tekninen käyttöikä on loppu eikä seinissä tai lattiarakenteessa voida olettaaolevan toimivaa vesieristystä.Korjauksissa on huomioitava, että seinärakenteessa käytetyssä bitumisivelyssä havaittiinmerkittäviä PAH-pitoisuuksia. PAH-yhdisteiden kulkeutuminen huoneilmaanon tiiliseinän paksuudesta huolimatta mahdollista tiilisaumoissa olevien halkeamien

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201427(73)kautta. Siksi seinäpintojen sekä rakenteen rajapintojen ilmatiiveyteen on kiinnitettäväerityistä huomiota. Mikäli rakennetta joudutaan purkamaan tulee materiaali käsitelläPAH-työnä (RATU 80-0381) kuvatun ohjeen mukaisesti. Purkujäte on käsiteltäväja hävitettävä vaarallisena jätteenäMaanvastaisen seinärakenteiden korjaustoimenpiteisiin vaikuttavat olennaisestimaanvaraisen alapohjan korjaustapa sekä salaojituksen täyttökerrokset ja siksimaanvaraisen alapohjan alueella seinien korjaustoimet on tehtävä alapohjakorjaustenyhteydessä.Rakenne on betoni ja tiiltä, joilla on kohtalaisen kestävä HHL3 homehtumisherkkyysluokka(VVT-TTY homeriskimalli).6.7 Toimenpide-ehdotukset6.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet- Eteläsiiven ruokalan sosiaali- / varastotilojen käyttö ei ole suositeltavaa ennenperuskorjausta.6.7.2 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet- Sokkelien vierustäyttöjen todentaminen ja pohjoissiiven ruokalan kohdalla perusmuurinvesieristyksen tarkastaminen.- Suihkutilan käyttö on selvitettävä. Mikäli suihkutilaa ei ole käytetty suihkutustarkoitukseenon seinärakenteessa havaitun kosteuden syy selvitettävä.6.7.3 Korjaussuositus- Maanvaraisella alapohjaosuudella seinien (ulko- ja väliseinät) alaosien injektointi.- Ulkoseinärakenteen sisäpintojen ilmatiiveyden tiiveyksien korjaaminen / varmistaminen.Myös kaikkien rakennerajapintojen ilmatiiveys on korjattava / varmistettava.- Maanvastaisten seinärakenteiden ulkopuolinen korjaussuositus tarkentuu valtaosinsalaojituksen täyttökerrosten perusteella. Mikäli täyttökerroksia joudutaanuusimaan, on suositeltavaa uusia myös perusmuurien vedeneristykset kaivutöidenaikana.Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.7. MAANVARAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP1)Kohteen rakennekuvia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatuvarmuutta. Rakennetyypin mukaisia rakenteita voidaan olettaa olevan eteläsiiven 1.krs:n keittiössä ja siihen liittyvissä sosiaali- ja varastotiloissa.Tutkittu tila oli eteläsiiven 1. krs:n keittiön sosiaalitila.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201428(73)7.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjauksetTiloihin on tehty sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus vuonna 2009 (HKR-Rakennuttaja). Katselmuksessa havaittiin lattiassa kohonnutta kosteutta. Havainnottehtiin pintakosteustunnistimella. Lisäksi tiloissa oli havaittu hienoinen mikrobiperäinenhaju.7.2 RiskirakennetarkasteluRiskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella.Riskirakennetarkastelun laajuutena oli lähinnä rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnantarkastelu.Rakennusaikakaudelle tyypillistä on, että alapohjan täyttömaa on kapillaarisesti kosteuttanostavaa. Tämän seurauksen lattiarakenne kastuu ja lattiapinnoitteina käytetyttiiviit rakenteet keräävät kosteuden alleen ja esim. muovimattojen alapintaansaattaa syntyä mikrobikasvustoa.7.3 RakennetyyppiAP1, Maanvarainen betonilaatta, rakenneavauksella RA02-AP1 todennettu rakenneMitta (mm)Rakenne, materiaali2 muovimatto45 betonilaatta7 laasti / tasoitekerros50 betonilaatta- täyttömaa, hienojakoinen hiekka7.3.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkasteluAP1, rakenneavausAlapohjarakenteessa AP1 on lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelun perusteellapuutteita. Rakenteessa ei ole kapillaarikatkokerrosta, jolloin maaperän kosteus voikulkeutua kapillaarisesti maanvaraiseen betonilaattaan. Koska rakenteessa ei olemyöskään erillistä lämmöneristyskerrosta, perusmaan korkean lämpötilan vuoksidiffuusiolla kulkeutuva kosteus perusmaasta rakenteeseen on ajoittain koholla. Laskennallisentarkastelun perusteella lattiamaton kiinnityspinnassa on ajoittain korkeakosteuspitoisuus, jolloin kohonnut kosteuspitoisuus voi aiheuttaa kiinnitysaineen kohonneitaepäpuhtausemissioita sisäilmaan.Laskennallisessa tarkastelussa on kuitenkin huomioitava, että sen lähtötiedot onoletettu vakioiksi (luku 4.2.2). Maanvaraisten laattojen keski- ja reuna-alueidenlämpö- ja kosteuskäyttäytyminen poikkeavat toisistaan. Laskenta on tehty yksiulotteisestija laskennassa perusmaan lähtötietoina on käytetty lämpötilana +10 C ja RH100 % (TTY:n tutkimusraportti 128). Perusmaan kosteuspitoisuus ja lämpötila vaikuttavatmerkittävästi laskennalliseen kosteustekniseen tarkasteluun.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201429(73)Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelut ovat raportin liitteenä (Liite 2,sivut 1 ja 2).7.4 Rakenteesta tehdyt havainnot7.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutSuoritetuissa tarkastuksissa havaittiin maalamalla pinnoitettujen lattioiden kohdallamaalipintojen runsasta hilseilyä, (kuva 7.1).Kuva 7.1 Maalipinnan hilseilyä.7.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnotAlapohjan rakennetta tarkasteltiin lattiaan tehdyllä rakenneavauksella (RA2). Rakenneavaustehtiin timanttiporalla (⌀ 120mm), (kuvat 7.2 ja 7.3).Rakenneavauksessa todettiin alapohjan olevan maanvarainen lämmöneristämätönmassiivibetonilaatta. Laatta on valettu kahdessa osassa ja betonikuorien välissä onhavaittavissa laastikerros. Lattiapinnoitteena toimivan muovimaton alla havaittiinvoimakas mikrobiperäinen haju. Betonilaatan alla oleva täyttömaa on hienojakoista,eikä lattiarakenteessa ole maaperästä nousevan kosteuden estävää vedeneristystäeikä kapillaarikatkoa. Lattiarakenteessa ei todettu olevan kosteudesta vaurioitumisalttiitarakennemateriaaleja muovimattoa lukuun ottamatta.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201430(73)Kuva 7.2 Rakenneavaus.Kuva 7.3 Rakenneavaus.7.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset7.5.1 KosteuskartoitusKosteuskartoitus suoritettiin rakenteen pinnoilta pistokoemaisesti, otantavälin ollessa0,5 – 1 metriä.Rakenteessa havaittiin kauttaaltaan kohonnutta kosteutta. Poikkeavan kosteudenalueet on merkitty liitteenä olevaan vauriokarttaan (Liite 1, sivu 2).Kosteuskartoituksen perusteella määritettiin rakennekosteusmittausten sijainnitsekä mittaussyvyydet.7.5.2 RakennekosteusmittausRakennekosteusmittaus käsitti maanvastaisen lattiarakenteen rakennekosteusmittaukset.Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksena kahdesta mittauspisteestä.Rakennekosteusmittausten sijainnit on esitetty raportin liitteenä 1 (sivu 2)olevissa pohjapiirustuksissa.Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan kosteuslähteen aiheuttajaa,rakenteen kosteusteknistä toimintaa ja pintamateriaalin vaikutusta rakenteenkosteustekniseen toimintaan.Tuloksista on nähtävissä, että maanvarainen lattiarakenne ja sen alla oleva täyttömaaovat märkiä. Tutkimusten yhteydessä myös muovimaton alta mitattiin kosteuttaviiltomittauksella (VM.01) Tämänkin mittaustuloksen perustella todettiin lattiamatonalla olevan runsaasti kosteutta.Maalaamalla pinnoitetuissa lattioissa mittaussyvyys vaikutti hieman lattiarakenteenkosteuteen niin, että lattian pinta oli hieman muuta rakennetta kuivempi. Maalipinnanlohkeilun vuoksi lattiapinta ei ole tiivis ja betonilaatan yläpinnasta pääsee haihtumaankosteutta.Maanvaraiselle lattiarakenteille suoritetut kosteusmittaukset on esitetty taulukossa4.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201431(73)Taulukko 4. Maanvaraisen lattiarakenteen kosteusmittauksetMittauspisteTunnus Tila Rakenne (mittauskohteen materiaali)Mittausetäisyys[mm]Mittaussyvyys[mm]Suhteellinenkosteus[RH%]Lämpötila[ºC]KO.07-A 1 AP, betoni - 25 96,8 + 19,2 16,0KO.07-B 1 AP, betoni - 75 99,9 + 18,4 15,8KO.07-C 1 AP, täyttömaa - >110 96,0 + 17,9 14,7KO.08-A 2 AP, betoni - 25 89,9 + 19,9 15,5KO.08-B 2 AP, betoni - 75 99,8 + 19,5 16,8KO.08-C 2 AP, täyttömaa - >110 97,0 + 19,0 16,3VM.01 1 Viiltomittaus muovimaton- - 96,9 + 20,6 17,4alta1 ja 2 Huoneilma 59,6 + 23,0 12,3Huokosilmankosteuspitoisuusg/m 3Tilat:1 Eteläsiiven keittiön sosiaalitila, pinnoitettu muovimatolla.2 Eteläsiiven keittiön sosiaalitilan käytävä, pinnoitettu maalilla (maalipinta kulunut/ hilseillyt).7.5.3 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimuksetRakenteesta otettiin rakenneavauksen yhteydessä yksi materiaalinäyte mikrobitutkimuksiavarten.Taulukko 5.Tunnus Tila MateriaaliMA.02 1 eteläsiipi, lattia muovimattoAnalyysivastaukset on liitteenä (Liite 3).Materiaalinäytteestä MA.02 löytyi kosteusvaurioon viittaavan viitearvon ylittäviämääriä mikrobeja. Materiaalinäytteestä löytyi myös kosteusvaurioon viittaavan viitearvonylittäviä määriä aktinobakteereja (sädesieniä).Materiaalinäytteestä saatujen tulosten perusteella muovimaton alapinnasta löytyitoksiinintuottajamikrobeja ja aktinobakteereja. Nämä voivat aiheuttaa herkissä ihmisissäoireilua, mikäli niiden osasia tai aineenvaihduntatuotteita pääsee ilmavuotoreittejäpitkin sisäilmaan.7.5.4 Rakenteiden ja materiaalien muut tutkimukset sekä analysoinnitAlapohjan täyttömaan käytetyn maa-aineksen rakeisuus tutkittiin Rakeisuustutkimuksenperusteella maa-aines on hienojakoista maa-ainesta ja on siten kapillaaristakosteutta nostavaa. Liite 9, sivut 1-4.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201432(73)7.5.5 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetAsbestimäärityksiä tehtiin yhteensä neljä kappaletta. Näytteistä kaksi otettiin tilojenmuovimatoista, yksi betonilaatan laastikerroksesta ja yksi väliseinän anturan yläpinnanvesieristeestä. Näytteissä ei todettu asbestia. Laboratorioanalyysi on raportinliitteenä 6, sivu 2.PAH-määrityksiä tehtiin yksi kappale. Väliseinän betonianturan päällä olevassa vesieristyksessätodettiin runsaasti yli viitearvon PAH-yhdisteitä (72000 mg/kg). Laboratorioanalyysion raportin liitteenä 7, sivu 2.7.6 JohtopäätöksetHavaintojen ja kosteusmittaustulosten perusteella kosteuden esiintyminen ja liikkuminenmaanvaraisessa lattiarakenteissa aiheutuu seinien alaosien rakenteesta jaalapohjan alla olevasta maaperästä. Maatäyttö on märkää, hienojakoista ja kapillaarisestikosteutta nostavaa maa-ainesta. Maaperän hienojakoisuuden vuoksi salaojituksellaei ole kykyä kuivattaa rakennuksen alustaa. Lattiarakenteesta puuttuuvesieristys ja lattian alta puuttuu kapillaarikatko. Maaperän kosteus pääsee nousemaanbetonilaattaan ja muovimattojen sekä muiden tiiviiden pinnoitteiden käyttäminentällaisessa lattiarakenteessa estää kosteuden haihtumista laatasta ja betonilaattaankertyy huomattavia kosteusmääriä. Muovimaton alle kertynyt kosteus onmahdollistanut mikrobikasvuston syntymisen maton alapintaan.Korjauksissa on huomioitava, että väliseinän anturan pinnassa käytetyssä bitumisivelyssähavaittiin merkittäviä PAH-pitoisuuksia. PAH-yhdisteiden kulkeutuminenhuoneilmaan on mahdollista seinän ja lattian rajapinnasta. Peruskorjauksen yhteydessäon rakenteen rajapintojen ilmatiiveyteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikälirakennetta joudutaan purkamaan, tulee materiaali käsitellä PAH-työnä (RATU80-0381) kuvatun ohjeen mukaisesti. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisenajätteenä. Lisäksi korjauksissa on huomioitava muovimaton mikrobivaurio jalattiapinnoitteen purku on suoritettava (RATU 82-0239) kuvatun ohjeen mukaisesti.Rakenne on betonia, joilla on kohtalaisen kestävä HHL3 homehtumisherkkyysluokka(VVT-TTY homeriskimalli).7.7 Toimenpide-ehdotukset7.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet- Lattian muovimatto ja seinien alaosien pinnoitteet on poistettava. Pinnat onpuhdistettava mekaanisesti, eikä niiden uudelleen pinnoittamista suositella ennenperuskorjausta.- Tilojen käyttö oleskeluun ei ole suositeltavaa ennen peruskorjausta.7.7.2 Korjaussuositus- Maanvarainen alapohjarakenne suositellaan kauttaaltaan uusittavaksi. Uusimisenyhteydessä on myös alapohjan maatäytöt vaihdettava ja kosteuden siirtyminentäyttömaasta ulko- / väliseiniin on katkaistava.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201433(73)- Lattiarakenteen ja seinien rajapintojen ilmatiiveyteen on kiinnitettävä erityistähuomiota.- Alapohjan kapillaarikatkokerrokseen on lisäksi suositeltavaa asentaa radon- /kuivatusputkisto.Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.8. RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP2A)Kohteen rakennekuvia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatuvarmuutta. Rakennetyypin mukaisia rakenteita voidaan olettaa olevan kaikissa 1.kerroksen tiloissa, lukuun ottamatta eteläsiiven keittiötä ja siihen liittyviä sosiaali- javarastotiloja, kuvaamataidon luokka sekä pohjoissiiven sosiaalitila.Tutkittu tila oli eteläsiiven ruokala.AP2a Tuulettuva alapohjarakenne, rakenneavauksella RA.03 (eteläsiiven ruokala)Mitta (mm)Rakenne, materiaali- muovimatto16 magnesiamassa- laasti / tasoitekerros50 betonilaatta120 toja-levy- vesieristys- betonilaatta / -palkisto (ylälaatta)- ontelotila (h = 40 – 140 cm) AP2a, rakenneavaus8.1.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkasteluAlapohjarakenteessa AP2A on lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelun perusteellapuutteita. Orgaanisen lämmöneristemateriaalin (Toja-levy) kylmällä puolella olevanvesieristekerroksen pinnan kosteuspitoisuus voi sisäpuolisesta kosteusrasituksestajohtuen ajoittain olla koholla ja mikrobikasvustolle olla suosiolliset olosuhteet.Laskennallisessa tarkastelussa on kuitenkin huomioitava, että sen lähtötiedot onoletettu vakioiksi (luku 4.2.2). Ryömintätilan lähtötietoina on laskennassa käytettyesimerkinomaisesti tammikuun ja heinäkuun ulko-olosuhteita. Laskentaan vaikuttaamerkittävästi ryömintätilan olosuhteet, jotka riippuvat ryömintätilan tuuletuksen tasostasekä ryömintätilan perusmaan pintakerroksen kosteuspitoisuudesta sekä lämmöneristyskyvystä.Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelut ovat raportin liitteenä (Liite 2,sivut 3 ja 4).

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201434(73)8.2 Rakenteesta tehdyt havainnot8.2.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutSisäpuolelta suoritetuissa tarkastuksissa rakenteessa ei havaittu viitteitä vaurioista.Rakennuksen ryömintätiloja on kunnostettu. Korjaustöiden yhteydessä ryömintätiloistaon poistettu vanhoja alapohjan muottilautoja ja tilan tuulettuvuutta on parannettuasentamalla ryömintätilaan koneellinen poistoilmakanavisto. Ryömintätilankosteutta on vähennetty salaojaputkistolla ja maanpinnan sorastuksella, ennen sorastustasavipitoista maa-ainesta on poistettu. Sorastus on suunnitelmista poiketentoteutettu vain osittain ja suunnitelmissa esitetty alapohjarakenteen alapuolien lisäeristämisentoteutus on jäänyt myös vain osittaiseksi. Lisäksi asennetun salaojaputkistonkorkoasema ei vastaa suunnitelmia ja siten sen kyky kuivattaa ryömintätilanmaapohjaa on suunniteltua pienempi. Ryömintätiloissa havaittiin edelleen purettua/ purkamatonta muottilaudoitusta ja savisen pintamaan päällä on mikrobikasvustoasekä vesilammikoita, (kuvat 8.1 ja 8.2).Kuva 8.1 Ryömintätilassa muottilautoja.Kuva 8.2 Ryömintätilassa mikrobikasvustoa.8.2.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnotAlapohjan rakennetta tarkasteltiin lattiaan tehdyllä rakenneavauksella (RA3). Rakenneavaustehtiin timanttiporalla (⌀ 120mm) poraamalla. Poraus lopetettiin ylälaattapalkistonlaatan yläpintaan, (kuvat 8.3 ja 8.4).Rakenneavauksessa todettiin, että muovimaton alla lattiapinnoitteena on magnesiamassaja alapohjan lämmöneristeenä on käytetty toja-levyä. Toja-levyssä havaittiinlievä mikrobiperäinen haju. Toja-levy on pääosin orgaanista materiaalia ja siten sevaurioituu altistuessaan kosteudelle. Lattiarakenteessa on toja-levyn ja betonilaatanvälissä kosteuseristeenä bitumisively. Rakenteesta johtuen toja-levyyn kohdistuvakosteusrasitus on pieni, mutta rakennusvaiheessa levy on jo altistunut kosteudelle.Altistuessaan kosteudelle toja-levyyn saattaa syntyä mikrobikasvustoa.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201435(73)Kuva 8.3 Rakenneavaus.Kuva 8.4 Rakenneavaus.8.3 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset8.3.1 KosteuskartoitusKosteuskartoitus suoritettiin rakenteen pinnoilta pistokoemaisesti, otantavälin ollessa1 – 3 metriä. Rakenteessa ei havaittu kohonnutta kosteutta.8.3.2 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimuksetLattiarakenteen lämpöeristeestä (toja-levystä) otettiin materiaalinäyte mikrobitutkimuksiavarten. Näytteen tiedot on esitetty taulukossa 6.Taulukko 6. Lattiarakenteen materiaalinäyteTunnus Tila MateriaaliMA.03 ruokala, eteläsiipi, ryömintätilainen alapohja lämmöneriste, toja-levyAnalyysivastaukset on liitteenä (Liite 3).Materiaalinäytteestä MA.03 löytyi kosteusvaurioon viittaavan viitearvon ylittäviämääriä mikrobeja. Materiaalinäytteestä löytyi myös kosteusvaurioon viittaavan viitearvonylittäviä määriä aktinobakteereja (sädesieniä).Materiaalinäytteestä saatujen tulosten perusteella toja-levystä löytyi toksiinintuottajamikrobejaja aktinobakteereja. Nämä voivat aiheuttaa herkissä ihmisissä oireilua,mikäli niiden osasia tai aineenvaihduntatuotteita pääsee ilmavuotoreittejä pitkin sisäilmaan.8.3.3 MerkkiainekoeEnnen merkkianekokeen suorittamista mitattiin ryömintätilojen ja huonetilojen välinenpaine-ero. Merkkiainekokeessa merkkiainetta syötettiin alapohjan ryömintätiloihin.Ryömintätilat on koneellisesti alipaineistettu ja merkkiainekokeessa ei ryömintätiloistahavaittu ilmavuotoja sisätiloihin. Merkkiainekokeiden suoritusalueet onmerkitty myös liitteenä olevaan pohjapiirustukseen (Liite 1, sivut 1-7).

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201436(73)8.3.4 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetAsbestimäärityksiä tehtiin yhteensä kuusi kappaletta. Näytteistä kolme otettiin tilojenmuovimatoista, yksi laatoitetusta lattiasta (laatta, kiinnityslaasti ja sauma-aine),yksi lattiatasoitteesta ja yksi toja-levyn alapinnassa olevasta bitumisivelystä. Näytteissäei todettu asbestia. Lisäksi magnesiamassalattian asbestipitoisuutta määritettiinmuiden tilojen kohdalla, eikä massassa todettu asbestia. Laboratorion analyysivastauson raportin liitteenä 5.PAH-määrityksiä tehtiin kaksi kappaletta. Näytteet otettiin lattiarakenteen vesieristeenäkäytetystä bitumista ja lattiatasoitteesta. Lattiarakenteessa eristelevyn allaolevassa bitumissa todettiin runsaasti yli viitearvon PAH-yhdisteitä (3500 mg/kg).Laboratorion analyysivastaus on raportin liitteenä 6.Kellaritilojen lattiamaalista määritettiin PCB-summapitoisuus. Kaikissa lattiamaaleissatodettiin vaarallisen jätteen viitearvot ylittäviä PCB-pitoisuuksia.8.4 JohtopäätöksetRakennuksen ryömintätiloja on kunnostettu. Korjaustöiden yhteydessä ryömintätiloistaon poistettu vanhoja alapohjan muottilautoja ja tilan tuulettuvuutta on parannettuasentamalla ryömintätilaan koneellinen poistoilmakanavisto. Ryömintätilankosteutta on vähennetty salaojaputkistolla ja maanpinnan sorastuksella, ennen sorastustasavipitoista maa-ainesta on poistettu. Sorastus on suunnitelmista poiketentoteutettu vain osittain ja suunnitelmissa esitetty alapohjarakenteen alapuolien lisäeristämisentoteutus on jäänyt myös vain osittaiseksi. Lisäksi asennetun salaojaputkistonkorkoasema ei vastaa suunnitelmia, ja siten sen kyky kuivattaa ryömintätilanmaapohjaa on suunniteltua pienempi. Ryömintätiloissa havaittiin edelleen purettua/ purkamatonta muottilaudoitusta ja savisen pintamaan päällä on mikrobikasvustoasekä vesilammikoita. Massiivisen alapohjarakenteen ja alipaineistuksen takia ryömintätilastaei tiiveysmittauksilla havaittu ilmavuotoja sisätiloihin. Ryömintätilan mikrobipitoisuuson kuitenkin korkea ja mahdolliset ilmavuodot sisäilmaan heikentävätsisäilman laatua.Alapohjaeristeenä on käytetty toja-levyä, joka orgaanista ainesta sisältävänä rakennusmateriaalinaon kostuessaan vaurioitumisaltis. Toja-levyssä todettiin kosteusvaurioitumiseenviittaavia lajikkeita ja määriä mikrobikasvustoa / bakteereja. Korjauksissaon huomioitava toja-levyn mikrobivaurio ja lattiapinnoitteen purku on suoritettava(RATU 82-0239) kuvatun ohjeen mukaisesti.Korjauksissa on lisäksi huomioitava, että lattiarakenteen vesieristeenä käytetyssäbitumisivelyssä havaittiin merkittäviä PAH-pitoisuuksia. PAH-yhdisteiden kulkeutuminenhuoneilmaan on mahdollista lattian halkeamista/ läpivienneistä sekä seinänja lattian rajapinnasta. Peruskorjauksen yhteydessä on rakenteen läpivientien ja rajapintojenilmatiiveyteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikäli rakennetta joudutaanpurkamaan tulee materiaali käsitellä PAH-työnä (RATU 80-0381) kuvatun ohjeenmukaisesti. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä.Kaikissa lattiamaaleissa todettiin vaarallisen jätteen viitearvot ylittäviä PCB-pitoisuuksiaja purkujäte on käsiteltävä vaarallisena jätteenä.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201437(73)Rakenteessa on orgaanista materiaalia sisältävää eristelevyä (toja-levy), joilla onkohtalaisen herkkä HHL2 homehtumisherkkyysluokka (VVT-TTY homeriskimalli).8.5 Toimenpide-ehdotukset8.5.1 Korjaussuositus- Ryömintätilaan suunniteltu peruskorjaus on saatettava loppuun laadittujen suunnitelmienmukaisesti.- Alapohjarakenteiden kohdalla suositellaan alapohjan ei-kantavien rakenteidenuusimista. Tällöin tavoitteena on korjata kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakenteetsekä estää uusien kosteus- ja mikrobivaurioiden synty. Ryömintätilan mikrobipitoisenilman kulkeutuminen sisätiloihin estetään varmistamalla / parantamallaalapohjan tiiveyttä. Rakenteissa oleva PAH-yhdisteitä sisältävä bitumikerrospoistetaan ja siten ehkäistään PAH-yhdisteiden kulkeutuminen sisätiloihin.Alapohjarakenteen korjaus pääkohdittain:- Lattiapinnoitteiden ja pintabetonilaatan poistaminen- Toja-levyn poistaminen- Vesieristeen poistaminen- Kantavan betonilaatan puhdistus- Alapohjan lämmöneristyksen uusiminen- Alapohjarakenteiden liittymien tiivistykset ja pintarakenteiden tekeminenIlmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.9. RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP2B)Kohteen rakennekuvia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatuvarmuutta. Rakennetyypin mukaisia rakenteita voidaan olettaa olevan seuraavissatiloissa:- Kuvaamataidon luokka 1. krs, luokkasiipi (tutkittu tila)9.1 RiskirakennetarkasteluRiskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella.Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat rakennemateriaalit ja rakenteen rakennusfysikaalisentoiminnan tarkastelu.Lattiarakenteena on betonilaatan päälle tehty puurakenteinen lattia. Betonilaatanalla on ryömintätila, joten maakosteutta ei betonilaattaan siirry. Laattaan on 2000-luvulla asennettu myös alapuolinen lämmöneristys, joka nostaa laatan lämpötilaa jasiten ehkäisee sisäilman kosteuden tiivistymistä laatan yläpintaan. Ennen lämmöneristeenasentamista on, betonilaatan viileydestä johtuen, sisäilmassa olevakosteus voinut tiivistyä laatan pintaan. Mikäli kosteutta on tiivistynyt tarpeeksi, ovatbetoniin kosketuksissa olevat puurakenteet saattaneet vaurioitua.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201438(73)RakennetyyppiAP2B Tuulettuva alapohjarakenne, rakenneavauksella RA.14 (kuvaamataidon luokka)Mitta (mm) Rakenne, materiaali28 lankkulattia150 puukoolaus / siporex (murska)10 vesieristys80 betonilaatta / -palkisto (ylälaatta)100 EPS-eriste- ontelotila (h = 100 cm) AP2a, rakenneavaus9.2 Rakenteesta tehdyt havainnot9.2.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutSuoritetuissa tarkastuksissa havaittiin lankkulattiassa tuuletussäleikköjä, (kuva 6.2).Säleiköt oli sijoitettu huoneen pitkien sivujen reunoille ja ne olivat n. 60cm välein.Tutkimuksissa havaittiin, että säleikköjen tarkoitus on varmistaa lankkulattian alapuolisentilan tuulettuminen. Lankkulattian alla on kuitenkin pölyä yms. epäpuhtauksiajotka ilmavirtauksien mukana pääsevät kulkeutumaan huoneilmaan, heikentäensisäilman laatua.Kuva 9.1 Yleiskuva.Kuva 9.2 Tuuletussäleikköjä.9.2.2 Rakenneavauksessa tehdyt havainnotAlapohjan rakennetta tarkasteltiin lattiaan tehdyllä rakenneavauksella (RA14). Rakenneavaustehtiin käsisirkkelillä ja timanttiporalla (⌀ 120mm). (Kuvat 6.7).Rakenneavauksessa todettiin, että lattian alkuperäinen lämmöneriste on murskattua/ lohkottua kevytbetonia. Eristetilassa on lisäksi runsaasti pölyä ja hieman orgaanistarakennusjätettä. Eristekerroksen alla on vesieristeenä bitumisively.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201439(73)Kuva 9.3 Rakenneavaus.9.3 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset9.3.1 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetAsbestimäärityksiä tehtiin yksi. Bitumisivelyssä ei todettu asbestia. Laboratorionanalyysivastaus on raportin liitteenä 6, sivu 3.PAH-määrityksiä tehtiin yksi. Bitumisivelyssä todettiin runsaasti yli viitearvon PAHyhdisteitä(65000 mg/kg). Laboratorion analyysivastaus on raportin liitteenä 7, sivu4.9.4 JohtopäätöksetPuurakenteinen pintalattia ei ole tiivis ja lattiaan asennetut tuuletusventtilit mahdollistavateristekerroksessa olevien epäpuhtauksien ja kaasumaisten PAH-yhdisteidenkulkeutumisen sisäilmaan, heikentäen sen laatua. Lattiarakenteen vesieristeenäkäytetyssä bitumisivelyssä havaittiin merkittäviä PAH-pitoisuuksia, joten rakennettapurkaessa tulee materiaali käsitellä PAH-työnä (RATU 80-0381) kuvatunohjeen mukaisesti. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä.9.5 Toimenpide-ehdotukset9.5.1 Kiireelliset korjaustarpeet- Tilan käyttö ei ole suositeltavaa ennen tilan peruskorjausta.9.5.2 Korjaussuositus- Ryömintätilaan suunniteltu peruskorjaus on saatettava loppuun laadittujensuunnitelmien mukaisesti- Alapohjan ei-kantavien rakenteiden uusiminen. Alapohjarakenteen korjauspääkohdittain:· Lankkulattia ja sitä kannattelevat puurakenteet puretaan

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201440(73)· Betonilaatan yläpuoliset lämmöneristeet ja eristetilassa olevat rakennusjätteetpoistetaan· Betonilaatta puhdistetaan· Uusien lattiarakenteiden tekeminen.Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.10. MAANVARAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP2C)Kohteen rakennekuvia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatuvarmuutta. Rakennetyypin mukaisia rakenteita voidaan olettaa olevan seuraavissatiloissa:- Pohjoissiiven keittiön sosiaalitila (tutkittu tila)10.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjauksetTiloihin on tehty sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus vuonna 2009 (HKR-Rakennuttaja). Katselmuksessa tilassa havaittiin voimakas maakellarimainen haju.10.2 RiskirakennetarkasteluRiskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella.Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat rakennemateriaalit ja rakenteen rakennusfysikaalisentoiminnan tarkastelu.Lattiarakenteena on betonilaatan päälle tehty puurakenteinen lattia. Betonilaatanalla on ryömintätila, joten maakosteutta ei betonilaattaan siirry. Betonilaatan viileydestäjohtuen on sisäilmassa oleva kosteus voinut tiivistyä laatan pintaan. Mikälikosteutta on tiivistynyt tarpeeksi, ovat betoniin kosketuksissa olevat puurakenteet /materiaalit saattaneet vaurioitua.10.3 RakennetyyppiAP2C Tuulettuva alapohjarakenne, rakenneavauksella RA.13 (pohjoissiiven sosiaalitla)Mitta (mm)Rakenne, materiaali28 lankkulattia100+50 puukoolaus (pk) / kutterinlastuja (vähän)60 betonilaatta / -palkisto (ylälaatta)10 vesieristys22 muottilauta- ontelotila (h = 56 cm)AP2C, rakenneavaus

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201441(73)10.3.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkasteluAlapohjarakenteessa AP4 on lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelun perusteellapuutteita. Pääosa rakenteen lämmöneristyskyvystä on vesihöyrytiiviin rakennekerroksen(bitumisivelyn) lämpimällä puolella, jolloin sisäpuolisesta kosteusrasituksestajohtuen vesieristeen pinnalla olevassa kutterilastussa ja puukoolauksessa voiajoittain olla mikrobikasvustolle suosiolliset olosuhteet. Riippuen ryömintätilan perusmaankosteuspitoisuudesta ja pintamaan lämmöneristyskyvystä sekä ryömintätilantuuletuksen tasosta, ryömintätilaan rajoittuvan betonilaatan alapinnan muottilaudoissaon ajoittain mikrobikasvustolle suosiolliset olosuhteet etenkin syksyisin.Laskennallisessa tarkastelussa on kuitenkin huomioitava, että sen lähtötiedot onoletettu vakioiksi (luku 4.2.2). Ryömintätilan lähtötietoina on käytetty esimerkinomaisestitammikuun ja heinäkuun ulko-olosuhteita.Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelut ovat raportin liitteenä (Liite 2,sivut 4 ja 5).10.4 Rakenteesta tehdyt havainnot10.4.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutTarkastuksen yhteydessä havaittiin kattoon asennetun ilmanvaihtokoneen vesiputkistossavuoto, jonka seurauksen lankkulattiaan on syntynyt pieni vaurio, (kuva10.1). Mikrobiperäistä hajua ei havaittu.Kuva 10.1 Ilmanvaihtokoneen vuodon aiheuttama vaurio.Kuva 10.2 Yleiskuva.10.4.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot10.4.3 Rakenneavauksessa tehdyt havainnotAlapohjan rakennetta tarkasteltiin lattiaan tehdyllä rakenneavauksella (RA13). Rakenneavaustehtiin käsisirkkelillä ja timanttiporalla (⌀ 50 mm).

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201442(73)Rakenneavauksessa todettiin, että lankkulattia on avattu ja alkuperäinen lämmöneristeon pääosin poistettu, muutamia lastuja oli paikoin jätetty, kuvat 10.3 ja10.4). Eristetilassa havaittiin lisäksi runsaasti pölyä. Lattialankkuja kannattelevapuupalkisto on uusittu ja sen materiaalina on käytetty painekyllästettyä puuta. Lattiankorjaustöiden yhteydessä lattiaan ei ole asennettu lämmöneristettä. Alapohjanperuskorjaussuunnitelmissa rakenne oli suunniteltu alapuolelta eristettäväksi, muttaeristys on toteuttamatta ja nyt lattiasta puuttuu kokonaan lämmöneriste. Betonilaatanpinnassa on vesieristeenä bitumisively.Kuva 10.3 Rakenneavaus.Kuva 10.4 Rakenneavaus.10.5 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset10.5.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimuksetRakenteesta otettiin yksi materiaalinäyte mikrobitutkimuksia varten. Näytteen tiedoton esitetty taulukossa 7.Taulukko 7. Materiaalinäytteen tiedotTunnus Tila MateriaaliMA.13 Keittiön sosiaalitila, pohjoissiipi alapohjaeriste, puulastuAnalyysivastaukset on liitteenä (Liite 3).Materiaalinäytteestä MA.13 löytyi kosteusvaurioon viittaavan viitearvon ylittäviämääriä mikrobeja, myös lajistonsa puolesta näyte viittaa kosteusvaurioon. Materiaalinäytteestälöytyi myös mesofiilisiä bakteereja, mutta kosteusvaurioon viittaaviaaktinobakteereja (sädesieniä) ei löytynyt.Saatujen tulosten perusteella materiaaleista ei löytynyt toksiinintuottajamikrobejaeikä aktinobakteereja.10.5.2 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetAsbestimäärityksiä tehtiin yksi. Bitumisivelyssä ei todettu asbestia. Laboratorionanalyysivastaus on raportin liitteenä 6, sivu 2.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201443(73)PAH-määrityksiä tehtiin yksi. Bitumisivelyssä todettiin runsaasti yli viitearvon PAHyhdisteitä(62000 mg/kg). Laboratorioanalyysi on raportin liitteenä 7, sivu 3.10.6 JohtopäätöksetLattiarakennetta on korjattu, ilmeisesti tilassa havaitun mikrobiperäisen hajunvuoksi. Korjaukset on tehty puutteellisesti ja lattiasta puuttuu mm. lämmöneriste.Lattiakoolauksena on käytetty painekyllästettyä puutavara, jonka käyttö sisätiloissaei ole suositeltavaa, lisäksi lattiaan jätetyssä vanhassa lastueristeessä on mikrobikasvustoa.Eristämätön tyhjä ontelotila lattian alla saa aikaa ilmavirtauksia (konvektio),joiden seurauksena tilaan kulkeutuu vesihöyrypitoista sisäilmaa, jonka sisältämäkosteus saattaa tiivistyä kylmempään betonipintaan. Tiivistyvän kosteudenvaikutuksesta puurakenteisiin saattaa syntyä kosteusvaurioita tai olemassa olevatvauriot pahenevat. Puurakenteisen pintalattian epätiiveyskohdista eristetilassa olevatepäpuhtaudet ja kaasumaiset PAH-yhdisteet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan,heikentäen sisäilman laatua. Lattiarakenteen vesieristeenä käytetyssä bitumisivelyssähavaittiin merkittäviä PAH-pitoisuuksia rakennetta purkaessa tulee materiaalikäsitellä PAH-työnä (RATU 80-0381) kuvatun ohjeen mukaisesti. Purkujäteon käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä.10.7 Toimenpide-ehdotukset10.7.1 Kiireelliset korjaustarpeet- Tilan käyttö ei ole suositeltavaa ennen tilan peruskorjausta.10.7.2 Korjaussuositus- Ryömintätilaan suunniteltu peruskorjaus on saatettava loppuun laadittujensuunnitelmien mukaisesti- Alapohjan ei-kantavien rakenteiden uusiminen. Alapohjarakenteen korjauspääkohdittain:· Lankkulattia ja sitä kannattelevat puurakenteet puretaan· Betonilaatan yläpuoliset lämmöneristeet (vain vähäinen määrä) poistetaan· Betonilaatta puhdistetaan· Uusien lattiarakenteiden tekeminen.Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.11. MAANVARAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP3)Kohteen rakennekuvia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatuvarmuutta. Rakennetyypin mukaisia rakenteita voidaan olettaa olevan seuraavissatiloissa:- Lämmönjakohuone, kellarissa (tutkittu tila)

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201444(73)11.1 RiskirakennetarkasteluRiskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella.Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisentoiminnan tarkastelu.Riskirakennetarkastelussa seinän alaosien betoniteräksissä havaittiin korroosiota jakosteuden aiheuttamia pinnoite vaurioita. Kosteus lisää myös seinän alaosan homehtumisriskiä.11.2 RakennetyyppiAP3 Maanvarainen alapohjarakenne, rakenneavauksella RA.04 (lämmönjakohuone, kellari)Mitta (mm)Rakenne, materiaali- sisäpuolen pintakäsittely, maali40 betonilaatta3 vesieristys, bitumi45 betonilaatta270 betonilaatta / lohkokivi25 vesieristys, bitumi100 betonilaatta AP3, rakenneavaus- alapohjatäyttö, hiekka11.3 Rakenteesta tehdyt havainnot11.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutSuoritetussa tarkastuksessa seinärakenteen alaosassa havaittiin runsaasti betoninkarbonatisoitumisesta seuranneita raudoitusterästen korroosiovaurioita, joiden seurauksenamyös teräksiä suojaava ohut betonipeite oli paikoin lohkeillut irti (kuva11.1).

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201445(73)Kuva 11.1 Seinän alaosan betoniteräsvaurio.Kuva 11.2 Yleiskuva.11.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnotAlapohjan rakennetta tarkasteltiin lattiaan tehdyllä rakenneavauksella (RA4). Rakenneavaustehtiin timanttiporalla (⌀ 150mm), (kuvat 11.3 ja 11.4). Tilassa, johonrakenneavaus tehtiin, on lattiapinnan korko +17.60. Ennen rakenneavauksen tekemistäselvitettiin uusitun salaojituksen korkoasema. Selvityksessä todettiin salaojituksenkorkoasemaksi +18.42 ja viereisen talon salaojituksen korkotaso on alimmillaan+ 17.30. Lisäksi viereisen rakennuksen kohdalla on vuonna 2005 mitattu pohjavedenpinnan tasoksi +15.02.Rakenneavauksessa todettiin alapohjan olevan maanvarainen lämmöneristämätönmassiivibetonilaatta, samalla todettiin, että laatta on suunniteltu vedenpainelaataksi.Laatan alla havaittiin pintalaatan korkeuteen asti ulottuvaa paineellista vettä. Laattaon valettu neljässä osassa ja vedenpainelaattana toimivan betonilaatan molemmillepuolille on tehty bitumista vesieristys. Betonilaatan alla oleva täyttömaa on hienojakoista.Lattiarakenteessa ei todettu olevan kosteudesta vaurioitumisalttiita materiaaleja.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201446(73)Kuva 11.3 Rakenneavaus.Kuva 11.4 Rakenneavaus.11.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset11.4.1 KosteuskartoitusKosteuskartoitus käsitti lattian ja seinien alaosien kosteuskartoituksen. Kosteuskartoitussuoritettiin rakenteen pinnoilta pistokoemaisesti (noin 0,5 metrin välein).Lattian reuna-alueilla ja seinien alaosissa havaittiin merkittävästi kohonnutta kosteutta.Poikkeavan kosteuden alueet on merkitty liitteenä olevaan vauriokarttaan(Liite 1, sivu 1).11.4.2 Rakenteiden ja materiaalien muut tutkimukset sekä analysoinnitPCB ja raskasmetallimäärityksiä tehtiin yksi. Lattiamaalissa todettiin runsaasti PCByhdisteitä(910 mg/kg).11.4.3 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetAsbestimäärityksiä tehtiin yhteensä kaksi kappaletta. Molemmat bitumikerrokset sisältävätasbestia. Laboratorioanalyysi on raportin liitteenä 6, sivu 2.PAH-määrityksiä tehtiin kaksi kappaletta. Molemmissa bitumikerroksissa todettiinrunsaasti yli viitearvon PAH-yhdisteitä (12000 mg/kg, alempi ja 13000 mg/kg,ylempi). Laboratorion analyysivastaus on raportin liitteenä 7, sivu 2.11.5 JohtopäätöksetSeinärakenteissa havaittu kosteus ja sen aiheuttama betoniterästen korroosio johtuuheti lattiapinnan alapuolella olevasta vedestä. Lattialaatan vesieriste oli havaintojenmukaan vesitiivis ja toimiva, mutta seinien alaosien rakenne ei ole tiivis ja kosteuttapääsee siirtymään seinärakenteeseen. Rakenteen vuotokohtaa ei pystyttymäärittämään ja vesieristyksen korjaaminen ei ole teknisesti, ainakaan kustannustehokkaasti,mahdollista. Rakenneavauksen jälkeen tilaan asennettiin pohjavesikaivoja pumppu. Pumppaamon tarkoitus on laskea paikallisesti veden pinta vedenpaine-eristeenalapinnan tasolle. Tällä toimenpiteillä vähennetään seiniin kohdistuvaakosteusrasitusta. Pumppaamon kohdalla on lattiarakenteessa olevat PAH-yhdisteitäsisältävät vesieristeet näkyvissä ja niistä haihtuvat yhdisteet heikentävät sisäilmaa.11.6 Toimenpide-ehdotukset11.6.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet- Seinäpintojen alaosien kosteustilannetta on tarkkailtava rakenteen kuivumisentodentamiseksi.11.6.2 Korjaussuositus- Pumppaamon kohdalla näkyvissä olevat lattian vesieristykset on kapseloitavakaasutiiviisti.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201447(73)12. VÄLIPOHJARAKENNE (VP1)Kohteen rakennekuvia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatuvarmuutta. Rakennetyypin mukaista rakenteita voidaan olettaa olevan kaikissa 1. –4. kerroksen tiloissa, lukuun ottamatta liikuntasalin ja sen alapuolisten tilojen välistävälipohjaa sekä suihkuhuoneen ja sen alapuolisen tilan välistä välipohjaa.Rakennetta tutkittiin seuraavista tiloista:- Luokkasiiven 4. kerros etelä- ja pohjoispäätyjen opetustilat.12.1 RiskirakennetarkasteluRiskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella.Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisentoiminnan tarkasteluun.Arkkitehtikuvien leikkauspiirustuksessa on havaittavissa välipohjien olevan rakenteeltaankaksoislaattoja. Aikakaudelle tyypillisesti tässä rakennetyypissä betonikuorienvälissä on täytteenä orgaanista materiaalia. Kosteudelle altistuessaan rakenneon erittäin vaurioitumisherkkä.12.2 RakennetyyppiVP1 Välipohjarakenne, rakenneavauksella RA.05 (eteläpäädyn opetustila, 4 krs).Mitta (mm)Rakenne, materiaali- muovimatto55 betonilaatta25 hiekka100 betonilaatta22 muottilauta320 turve / betonipalkisto- betonilaatta (alalaattapalkiston) VP1, rakenneavaus

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201448(73)VP1 Välipohjarakenne, rakenneavauksella RA.06 (eteläpäädyn opetustila, 4 krs).Mitta (mm)Rakenne, materiaali- muovimatto30 betonilaatta30 hiekka120 betonilaatta22 muottilauta280 turve / betonipalkisto- betonilaatta (alalaattapalkiston) VP1, rakenneavausVP1 Välipohjarakenne, rakenneavauksella RA.10 (pohjoispäädyn opetustila, 4 krs).Mitta (mm)Rakenne, materiaali- muovimatto30 betonilaatta30 hiekka120 betonilaatta22 muottilauta280 turve / betonipalkisto- betonilaatta (alalaattapalkiston) VP1, rakenneavausVP1 Välipohjarakenne, rakenneavauksella RA.10 (pohjoispäädyn opetustila, 4 krs).Mitta (mm)Rakenne, materiaali- muovimatto40 betonilaatta10 hiekka80 betonilaatta22 muottilauta280 turve / betonipalkisto- betonilaatta (alalaattapalkiston) VP1, rakenneavaus

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201449(73)12.3 Rakenteesta tehdyt havainnot12.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutSuoritetuissa aistinvaraisessa tarkastuksessa rakenteessa ei havaittu ulkoisiamerkkejä vaurioista eikä tiloissa havaittu mikrobivaurioon viittaavaa hajua.Kuva 12.1 Yleiskuva.Kuva12.2 Yleiskuva.12.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnotVälipohjan rakennetta tarkasteltiin neljästä rakenneavauksesta (RA5, RA6, RA10 jaRA11). Rakenneavaukset tehtiin timanttiporalla (⌀ 50 – 100 mm), (kuva 12.3).Rakenneavauksessa todettiin rakenteen vastaavan arkkitehtipiirustuksessa esitettyärakennetta. Työmenetelmistä johtuen pintalaatan valamiseen käytetty muottilaudoitustaei ole purettu, ja muottilaudoitus on edelleen rakenteessa. Betonikuorienvälissä on täytteenä turve.Kuva 12.3 Rakenneavaus.Kuva 12.4 Muottilautaa.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201450(73)12.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset12.4.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimuksetRakenteesta otettiin viisi materiaalinäytettä mikrobitutkimuksia varten. Näytteidentiedot on esitetty taulukossa 8.Taulukko 8. Materiaalinäytteiden tiedotTunnus Tila MateriaaliMA.07 eteläpääty, luokka 404, välipohja eriste, turveMA.08 eteläpääty, luokka 404, välipohja eriste / muottilauta, turve / puuMA.11 pohjoispääty, luokka 509, välipohja eriste, turveMA.12 pohjoispääty, luokka 509, välipohja eriste, turveMA.14 pohjoispääty, luokka 404, välipohja muottilauta / puuAnalyysivastaukset on liitteenä (Liite 3).Kaikista materiaalinäytteestä löytyi viitearvon ylittäviä määriä mikrobeja. MateriaalinäytteestäMA.07 ja MA.08 löytyi myös viitearvon ylittäviä määriä bakteereja.12.4.2 MerkkiainekoeRakenteiden tiiveysmittauksessa välipohjasta havaittiin vuotoreittejä luokkatiloihin.Vuotoja oli rakenteiden rajapinnoissa, halkeamissa ja kattoon asennettujen kiinnikkeidenkohdilla Merkkiainekokeiden suoritusalueet on merkitty myös liitteenä olevaanpohjapiirustukseen (Liite 1, sivut 1-7).12.4.3 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetAsbestimäärityksiä tehtiin muovimatoista yhteensä kymmenen kappaletta. Näytteissäei todettu asbestia. Laboratorioanalyysi on raportin liitteenä 6, sivut 1-3.12.5 JohtopäätöksetVälipohjien turve-eristeestä ja palkiston muottilaudoituksesta löydettiin mikrobi- jabakteerikasvustoa. Muottilaudoitukseen vauriot ovat syntyneet jo palkistojen valunyhteydessä ja turpeesta, luonnonmateriaalina, on erittäin usein mahdollista löytäävanhoja mikrobikasvustoja ja itiöitä. Tavanomaisissa sisäilman kosteusolosuhteissatäytemateriaaleissa ei tapahdu aktiivista homeenkasvua. Tällöin mahdollinen sisäilmanlaatua huonontava tekijä on rihmastokappaleiden ja itiöiden pääsy sisäilmaanmikäli rakenteita ”ravistellaan” tai rakenteiden läpi tapahtuu voimakkaita ilmavirtauksia.Vesivahinkotilanteissa ko. täytemateriaaleissa tapahtuu voimakasta mikrobikasvua,mikä aiheuttaa homeenhajua huonetilaan.Rakenteiden tiiveysmittauksessa välipohjasta havaittiin vuotoreittejä huonetiloihin.Vuotoja oli rakenteiden rajapinnoissa, halkeamissa ja kattoon asennettujen kiinnikkeidenkohdilla. Rakenteen tiivistäminen ylä- ja alapinnasta ei ole teknisesti pitkäikäineneikä lopputuloksen kannalta ole varma toiminen, koska myöhempienasennusten / korjausten yhteydessä tiivistyskerrosta tullaan mahdollisesti rikkomaan.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201451(73)12.6 Toimenpide-ehdotukset12.6.1 Korjaussuositus- Välipohjarakenteen uusiminen peruskorjauksen yhteydessä. Korjaus pääkohdittain:· Pintalaatta poistetaan· Turve-eristeet ja muottilaudat poistetaan.· Betonilaatta puhdistetaan· Uusien lattiarakenteiden tekeminen.Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.12.6.2 Siirtäväkorjaus ennen peruskorjausta- Välipohjarakenteen tiivistyskorjaus tehdään tilakohtaisesti tarvittaessa. Tiivistyskorjaustehdään, mikäli tilassa epäillään välipohjaeristeiden sisältämienepäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan.Ilmoitettu korjaustyö edellyttävät suunnittelua.13. VÄLIPOHJARAKENNE (VP2)Kohteen rakennekuvia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatuvarmuutta. Rakennetyypin mukaista rakenteita voidaan olettaa liikuntasalin kohdalla.Rakennetta tutkittiin seuraavista tiloista:- Liikuntasali.13.1 RiskirakennetarkasteluRiskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella.Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisentoiminnan tarkasteluun.Arkkitehtikuvan leikkauspiirustuksessa on havaittavissa välipohjan olevan rakenteeltaankaksoislaatta. Aikakaudelle tyypillisesti tässä rakennetyypissä betonikuorienvälissä on täytteenä orgaanista materiaalia. Kosteudelle altistuessaan rakenneon erittäin vaurioitumisherkkä.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201452(73)13.2 RakennetyyppiVP2 Välipohjarakenne, rakenneavauksella RA.15 (liikuntasali).Mitta (mm)Rakenne, materiaali28 lankkulattia150 puukoolaus 50 + 100 (ristikoolaus)180 kevytbetoni murska / puutolpitus- betonilaattaVP2, rakenneavaus13.3 Rakenteesta tehdyt havainnot13.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutSuoritetuissa aistinvaraisessa tarkastuksessa rakenteessa ei havaittu ulkoisiamerkkejä vaurioista eikä tilassa havaittu mikrobivaurioon viittaavaa hajua.Kuva 13.1 Yleiskuva.Kuva 13.2 Portaat.13.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnotVälipohjan rakennetta tarkasteltiin portaiden ylimmän askelman otsaan tehdystä rakenneavauksesta(RA15). Rakenneavaus tehtiin rasiaporalla (⌀ 120 mm), (kuvat13.3 ja 13.4).Rakenneavauksessa todettiin rakenteen poikkeavan täytemateriaalin osalta muistavälipohjarakenteista (VP1). Välipohjan täytteenä on lohkottua / murskattua kevytbetonia.Kevytbetonin seassa on hieman rakennusjätettä (tiiltä, puumateriaali, yms).

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201453(73)Kuva 13.3 Rakenneavaus.Kuva13.4 Rakenneavaus.13.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset13.4.1 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetAsbestimäärityksiä tehtiin yksi. Portaiden pinnoitteista otetusta näytteestä ei todettuasbestia. Laboratorion analyysivastaus on raportin liitteenä 6, sivu 1.13.5 JohtopäätöksetVälipohjan kantavan betonipalkiston muottilaudoitus saattaa olla purkamatta. Muottilaudoitukseenon syntynyt vaurioita jo palkistojen valun yhteydessä. Rakennetta eitutkittu, koska suuremmasta rakenneavauksesta olisi ollut haittaa tilan käytölle. Tavanomaisissasisäilman kosteusolosuhteissa muottilaudoissa ei tapahdu aktiivistahomeenkasvua. Tällöin mahdollinen sisäilman laatua huonontava tekijä on rihmastokappaleidenja itiöiden pääsy sisäilmaan mikäli rakenteita ”ravistellaan” tai rakenteidenläpi tapahtuu voimakkaita ilmavirtauksia. Välipohjan eristetilassa havaittiinvoimakas ylipaine ja rakenneavauksen kohdalta virtasi ilmaa liikuntasaliin. Ylipaineenaiheuttajaa ei saatu selvitettyä. Liikuntasalin pintarakenne ei ole tiivis ja ylipaineentakia eristetilasta on runsaasti ilmavuotoreittejä liikuntasaliin.13.6 Toimenpide-ehdotukset13.6.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet- Lattiarakenteessa olevan ylipaineen syy on selvitettävä.13.6.2 Korjaussuositus- Rakenteessa olevan ylipaineen poistaminen ja siitä aiheutuvat korjaustyöt.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201454(73)14. VÄLIPOHJARAKENNE (VP3)Kohteen rakennekuvia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatuvarmuutta. Rakennetyypin mukaista rakennetta voidaan olettaa olevan vain liikuntasalinsuihkutilassa ja sen alapuolella olevan ruokalan välinen välipohja.Rakennetta tutkittiin seuraavista tiloista:- Liikuntasalin suihkutilat, pohjoissiivessä.14.1 RiskirakennetarkasteluRiskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella.Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti rakenteen vesieristyksen arviointiin.Tilaan suoritetuista korjaustoimista ei saatu tietoa ja tilan seinän pintamateriaalistapäätellen seinistä puuttuu vesieristys.14.2 RakennetyyppiVP3 Välipohjarakenne, rakenneavauksella RA.12 (liikuntasalin suihkutila, pohjoispääty, 2 krs).Mitta (mm)Rakenne, materiaali6 lattiapinnoite, epoksi20 betoni / lattiatasoite, kaatokorjaus65 betoni15 vesieristys65 betoni5 vesieristys370 leca-sora VP3, rakenneavaus- betonilaatta / -palkisto14.3 Rakenteesta tehdyt havainnot14.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelut14.3.2 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutPintamateriaaleista tehtyjen havaintojen mukaan tila on peruskorjattu 70-luvulla tehdynperuskorjauksen yhteydessä, lattiapinnoite vaikutti uudemmalta. Lattiapinnoitteentekemisen yhteydessä myös seinästä on uusittu kolme alinta laattariviä (pinnoitteennosto seinälle). Tilassa olevan lattiakaivon tiiveydestä ei voitu varmistua,(kuva 14.2). Suoritetuissa aistinvaraisessa tarkastuksessa rakenteessa ei havaittuulkoisia merkkejä vaurioista, eikä tilassa havaittu mikrobivaurioon viittaavaa hajua.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201455(73)Kuva14.1 Yleiskuva.Kuva 14.2 Lattiakaivo.14.3.3 Rakenneavauksissa tehdyt havainnotRakennetta tarkasteltiin rakenneavauksesta (RA12). Rakenneavaus tehtiin timanttiporalla(⌀ 75 mm), (kuvat 14.3 ja 14.4).Rakenneavauksessa todettiin, että laatta on valettu neljässä eri osassa. Ylimmäinenosa on valettu parantamaan lattian viettävyyttä kohti lattiakaivoa. Lattiarakenteessaon kaksi bitumilla tehtyä vesieristyskerrosta ja välipohjatäytteenä on kevytsora. Lattiarakenteessaei todettu olevan kosteudesta vaurioitumisalttiita materiaaleja. Lattianvesieristeenä toimii sen pinnoite.Kuva 14.3 Rakenneavaus.Kuva 14.4 Rakenneavaus.14.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset14.4.1 KosteuskartoitusKosteuskartoitus käsitti lattia- ja seinäpintojen kosteuskartoituksen. Kosteuskartoitussuoritettiin pintakosteustunnistimella rakenteen pinnoilta pistokoemaisesti (0,5 –

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201456(73)1 m:n otantavälillä). Suihkujen roiskevesialueella seinien alaosissa, alimman laattarivinkohdalla, havaittiin hieman kohonnutta kosteutta. Kosteuskartoitus tehtiin myösseinän toiselta puolelta ja siellä ei vastaavia kosteuksia havaittu. Kosteuden voidaanolettaa lattapinnan ja seinälle nostetun lattiapinnoitteen välissä, eikä se siten aiheutaseinärakenteen kostumista. Poikkeavan kosteuden alueet on merkitty liitteenä olevaanvauriokarttaan (Liite 1, sivu 2).14.4.2 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetAsbestimäärityksiä tehtiin yhteensä kaksi kappaletta. Molemmat bitumikerrokset sisältävätasbestia (antofylliitti). Laboratorion analyysivastaus on raportin liitteenä 6sivut 2 ja 3).PAH-määrityksiä tehtiin kaksi kappaletta. Bitumikerroksissa ei todettu PAH-yhdisteitä.Laboratorioanalyysi on raportin liitteenä 7, sivut 3 ja 4.14.5 JohtopäätöksetTehtyjen havaintojen mukaan seinistä puuttuu nykyaikainen vesieristys ja siten tilantekninen käyttöikä on päättynyt. Suihkun roiskevesien pääsy laattasaumojen kauttaseinärakenteeseen on siis mahdollista. Rakenteisiin pääsevä kosteus lisää aina rakenteenhomehtumis- ja vaurioitumisriskiä. Lattiakaivo on alkuperäinen ja siinä havaittiinsyöpymistä eikä sen tiiveydestä voitu varmistua. Lattiakaivon mahdollisestavuodosta ei tarkastuksen yhteydessä tehty havaintoja, mutta riski kaivon vuotamiselleon olemassa.14.6 Toimenpide-ehdotukset14.6.1 Korjaussuositus- Suositellaan tilan peruskunnostamista nykyisin voimassa olevien määräystenmukaisesti (Rakentamismääräyskokoelman RakMK C2).Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.15. JULKISIVUTRakennuksen maanpinnan yläpuolella olevat ulkoseinät ovat rakentamisajankohdalletyypillisiä massiivitiiliseiniä. Julkisivut ovat rapattuja ja sisäpinnat tasoitettujaja maalattuja, ulkorappausta ei ole pinnoitettu.15.1 Rakenteesta tehdyt havainnot15.1.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutJulkisivupinnoille tehtiin rappauksen kopokartoitus, jossa todettiin, että ulkoseinienrappaus on 95 %:n alalta irti alustastaan ja siten se muodostaa jo riskin henkilöturvallisuudelle,jos rappaus lohkeilee irti ja putoaa. Rappauspinnassa havaittiin ainoastaanyksi kokonaan irronnut rappausalue, jonka pinta-ala on n. 1m 2., (kuva 15.1).Tämän vaurion on aiheuttanut syöksytorven vuodon aiheuttama julkisivun kastuminen.Ulkoseinien sisäpinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Seinien tasoitekerroksessa

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201457(73)ja maalipinnassa ei havaittu kosteuden aiheuttamaa kupruilua. Tasoitekerros olipaikoin irti alustastaan (kopoa).Kuva 15.1 Vaurio ulkorappauksessa.Kuva 15.2 Yleiskuva.15.2 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset15.2.1 Rakenteiden ja materiaalien muut tutkimukset sekä analysoinnitJulkisivurappauksen kuntoa tutkittiin kolmesta kohdasta otetuista rappausnäytteistä.Näytteissä todettiin rappauskerrosten olevan tasalaatuisia ja kunnoltaantyydyttäviä / välttäviä. Rappauskerroksen paksuus vaihteli 15 – 35 mm välillä, rappausverkkoaei ole käytetty.15.3 JohtopäätöksetJulkisivupinnoille on 95 %:n alalta irti alustastaan, ja siten se muodostaa jo riskinhenkilöturvallisuudelle, jos rappaus lohkeilee irti ja putoaa. Rappauspinnassa kokonaanirronneen rappausvaurion on aiheuttanut syöksytorven vuodon aiheuttama julkisivunkastuminen.15.4 Toimenpide-ehdotukset15.4.1 Korjaussuositus- Ulkorappauksen uusiminen.Ilmoitettu korjaustyö edellyttää suunnittelua.15.4.2 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiatEnnen ulkoseinien rappauskorjausta on suositeltavaa uusia ikkunat.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201458(73)16. YLÄPOHJARAKENNE (YP1)Kohteen rakennekuvia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatuvarmuutta. Rakennetyypin mukaisia rakenteita voidaan olettaa olevan kaikissa yläpohjissalukuun ottamatta liikuntasalin yläpohjaa.Rakennetta tutkittiin:- Eteläsiiven yläpohja (RA07 ja RA08).- Luokkasiiven yläpohja (RA09).16.1 RiskirakennetarkasteluRiskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella.Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti käytettyihin rakennusmateriaaleihinja rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkasteluun.Arkkitehtipiirustuksen leikkauspiirustuksessa on havaittavissa yläpohjien olevan rakenteeltaankaksoislaattoja. Aikakaudelle tyypillisesti tässä rakennetyypissä betonikuorienvälissä on täytteenä orgaanista materiaalia. Kosteudelle altistuessaan rakenneon erittäin vaurioitumisherkkä.16.2 RakennetyyppiYP1A Yläpohjarakenne, rakenneavauksella RA.07 (eteläsiiven matalamman lattian osuus).Mitta (mm)Rakenne, materiaali60 betonilaatta (palopermanto)- tervapaperi22 muottilauta440 turve / betonipalkisto- betonilaatta (alalaattapalkisto)YP1A, rakenneavaus

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201459(73)YP1B Yläpohjarakenne, rakenneavauksella RA.08 (eteläsiiven korkeamman lattian osuus).Mitta (mm)Rakenne, materiaali35 betonilaatta (palopermanto)- tervapaperi22 muottilauta660 turve / betonipalkisto- betonilaatta (alalaattapalkisto)YP1B, rakenneavausYP1C Yläpohjarakenne, rakenneavauksella RA.09 (luokkasiipi).Mitta (mm)Rakenne, materiaali35 betonilaatta (palopermanto)- tervapaperi80 Ilmarako22 muottilauta660 turve / betonipalkisto- betonilaatta (alalaattapalkisto)16.2.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkasteluYP1C, rakenneavausYläpohjarakenteen YP1A lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu tehtiin rakenteita rikkomattomanja rakenneavauksesta tehdyn tarkastelun lisäksi laskennallisesti käyttäenDOF-lämpö laskentaohjelmaa. Yläpohjarakenteessa YP1A on tarkastelun perusteellapuutteita. Laskennallisen tarkastelun perusteella muottilautojen pinnoillaon mikrobikasvustolle suosiolliset olosuhteet. Rakenteen rakennekerrosten vesihöyrynläpäisevyydeteivät laskennan perusteella pienene ulospäin mentäessä,vaan rakenteen lämmöneristyskerroksen kylmällä puolella on lämmöneristystä vesihöyrytiiviimpiärakennekerroksia.Laskennallisessa tarkastelussa on kuitenkin huomioitava, että sen lähtötiedot onoletettu vakioiksi (luku 4.2.2). Yläpohjan ontelotilan olosuhteina on esimerkinomaisestikäytetty ulkoilman olosuhteita. Yläpohjan ontelotilan olosuhteisiin vaikuttaamerkittävästi mm. tuuletuksen taso ja auringon säteily, mitä laskentaohjelma (Doflämpö)ei huomioi. Ohjelma ei myöskään huomioi turve-eristeen hygroskooppisuutta(kosteuden sitomis- / luovuttamiskykyä).

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201460(73)Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelut ovat raportin liitteenä (Liite 2,sivut 5 ja 6).16.3 Rakenteesta tehdyt havainnot16.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutSuoritetuissa aistinvaraisessa tarkastuksessa rakenteessa ei havaittu ulkoisiamerkkejä vaurioista, eikä tiloissa havaittu mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Yläpohjanullakkotilassa säilytetään runsaasti sammutustöitä hankaloittavaa ja palokuormaalisäävä irtainta, (kuvat 16.1 ja 16.2).Kuva 16.1 Yleiskuva.Kuva 16.2 Yleiskuva.16.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnotYläpohjan rakennetta tarkasteltiin kolmesta rakenneavauksesta (RA.07, RA.08 jaRA.09). Rakenneavaukset tehtiin timanttiporalla (⌀ 100 mm), (kuvat 16.3 ja 16.2).Rakenneavauksessa todettiin rakenteen vastaavan arkkitehtipiirustuksessa esitettyärakennetta. Työmenetelmistä johtuen pintalaatan valamiseen käytettyä muottilaudoitustaei ole purettu ja muottilaudoitus on edelleen rakenteessa. Muottilaudoissahavaittiin pitkälle edennyttä lahovaurioitumista. Yläpohjan lämmöneristeenäbetonikuorien välissä on turve.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201461(73)Kuva 16.3 Rakenneavaus.Kuva 16.4 Rakenneavaus.16.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset16.4.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimuksetRakenteesta otettiin yhteensä 5 materiaalinäytettä mikrobitutkimuksia varten. Näytteidentiedot on esitetty taulukossa 9.Taulukko 9. MateriaalinäytteetTunnus Tila MateriaaliMA.04 eteläsiiven yläpohja muottilautaMA.05 eteläsiiven yläpohja turveMA.06 eteläsiiven yläpohja turveMA.09 luokkasiiven yläpohja muottilauta, puuMA.10 luokkasiiven yläpohja turveAnalyysivastaukset on liitteenä (Liite 3).Materiaalinäytteestä MA.04 – MA.09 löytyi kosteusvaurioon viittaavan viitearvon ylittäviämääriä mikrobeja ja bakteereja. Materiaalinäytteestä MA.10 ei löytynyt kosteusvaurioonviittaavia aktinobakteereja tai muita yleisesti kosteusvaurioon viittaaviamikrobeja.16.4.2 MerkkiainekoeRakenteiden tiiveysmittauksessa yläpohjasta havaittiin vuotoreittejä luokkatiloihin.Vuotoja oli rakenteiden rajapinnoissa, halkeamissa ja kattoon asennettujen kiinnikkeidenkohdilla Merkkiainekokeiden suoritusalueet on merkitty myös liitteenä olevaanpohjapiirustukseen (Liite 1, sivut 1-7).16.4.3 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetAsbestimäärityksiä tehtiin kaksi. Muottilaudoituksen päälle asennetussa tervapaperissaei todettu asbestia. Laboratorion analyysivastaus on raportin liitteenä 6, sivut1 ja 2.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201462(73)PAH-määrityksiä tehtiin kaksi. Muottilaudoituksen päällä olevassa tervapaperissatodettiin runsaasti yli viitearvon PAH-yhdisteitä (9400 mg/kg, eteläsiipi ja 6700mg/kg, luokkasiipi). Laboratorion analyysivastaus on raportin liitteenä 7, sivut 2 ja 3.16.5 JohtopäätöksetYläpohjien turve-eristeestä ja muottilaudoituksesta löydettiin mikrobi- ja bakteerikasvustoa.Muottilaudoituksen vaurioituminen on alkanut jo palkistojen valun yhteydessäja vaurioiden laajuuden perusteella vaurioituminen on jatkunut. Turpeesta,luonnon materiaalina, on erittäin usein mahdollista löytää vanhoja mikrobikasvustojaja itiöitä. Tällöin mahdollinen sisäilman laatua huonontava tekijä on rihmastokappaleidenja itiöiden pääsy sisäilmaan mikäli rakenteita ”ravistellaan” tai rakenteidenläpi tapahtuu voimakkaita ilmavirtauksia. Rakenteiden läpi tapahtuu hallitsemattomiailmavirtauksia rakenteiden rajapinnoista ja läpivientien kohdilta. Vesivahinkotilanteissako. täytemateriaaleissa tapahtuu voimakasta mikrobikasvua, mikä aiheuttaahomeenhajua huonetilaan.Rakenteiden tiiveysmittauksessa yläpohjasta havaittiin vuotoreittejä luokkatiloihin.Vuotoja oli rakenteiden rajapinnoissa, halkeamissa ja kattoon asennettujen kiinnikkeidenkohdilla. Ilmavuotojen seurauksena yläpohjarakenteissa olevista PAH-yhdisteitäsisältävistä rakennusmateriaaleista saattaa sisäilmaan kulkeutua kaasumaisiaPAH-yhdisteitä.Rakenteen tiivistäminen on teknisesti haastavaa, eikä se ole lopputuloksen kannaltaläheskään varmatoiminen, koska myöhempien asennusten / korjausten yhteydessätiivistyskerrosta tullaan rikkomaan. Lisäksi tiivistyskorjauksen toimivuutta tulisi tarkastaamuutaman vuoden välein koko rakennuksen elinkaaren ajan.Yläpohjien lämmöneristävyys on nykytasoon verrattuna heikko.16.6 Toimenpide-ehdotukset16.6.1 Korjaussuositus- Yläpohjarakenteen uusiminen peruskorjauksen yhteydessä. Korjaus pääkohdittain:· Pintalaatta poistetaan· Turve-eristeet ja muottilaudat poistetaan.· Betonilaatat ja palkit puhdistetaan· Uusien lattiarakenteiden tekeminen.Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.17. YLÄPOHJARAKENNE (YP2)Rakennetyypin mukainen rakenne on liikuntasalin yläpohjassa. Rakennetta tutkittiinrakenneavauksella (RA16).- Liikuntasalin yläpohja (RA16).

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201463(73)17.1 RiskirakennetarkasteluRiskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella.Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti käytettyihin rakennusmateriaaleihinja rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkasteluun.Arkkitehtipiirustuksen leikkauspiirustuksessa on havaittavissa yläpohjan olevan rakenteeltaankaksoislaatta. Aikakaudelle tyypillisesti tässä rakennetyypissä betonikuorienvälissä on täytteenä orgaanista materiaalia. Kosteudelle altistuessaan rakenneon erittäin vaurioitumisherkkä17.2 RakennetyyppiYP2 Yläpohjarakenne, rakenneavauksella RA.16 (liikuntasalisiipi.Mitta (mm)Rakenne, materiaali22 lauta- rakennuspaperi330 turve / betonipalkisto- betonilaatta (alalaatapalkisto)YP2, yleiskuva17.3 Rakenteesta tehdyt havainnot17.3.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutSuoritetuissa aistinvaraisessa tarkastuksessa rakenteessa ei havaittu ulkoisiamerkkejä vaurioista, eikä tiloissa havaittu mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Yläpohjanullakkotilassa oin runsaasti palokuormaa ja tilasta puuttuu suunnitelmissa esitettypalopermanto. Yläpohjan ilmanvaihto on rakenteellisesti niukka, koska räystäsalueidentuuletusreitit on tukittu eristeillä. Niukasta tuulettumisesta aiheutuneitavaurioita ei kuitenkaan havaittu, (kuvat 17.1 ja 17.2).

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201464(73)Kuva 17.1 Yleiskuva.Kuva 17.2 Yleiskuva.17.3.2 Rakenneavauksissa tehdyt havainnotYläpohjan rakennetta tarkasteltiin rakenneavauksesta (RA.16). Rakenneavaus tehtiinpurkamalla yläpinnan laudoitusta (kuvat 17.3).Rakenneavauksessa varmistuttiin, ettei rakenne ole palopermannon suhteen arkkitehtikuvanmukainen. Yläpohjan lämmöneristeenä on turve.Kuva 17.3 Rakenneavaus.Kuva 17.4 Rakennuspaperi.17.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset17.4.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimuksetRakenteesta otettiin yksi materiaalinäyte mikrobitutkimuksia varten. Näytteen tiedoton esitetty taulukossa 10.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201465(73)Taulukko 10. Yläpohjan materiaalinäyteTunnus Tila MateriaaliMA.18 liikuntasalin yläpohja eriste, turveAnalyysivastaukset on liitteenä (Liite 4).Materiaalinäytteestä löytyi analyysivastauksen mukaan epätavanomainen mikrobilajisto,tulos ei kuitenkaan suoranaisesti viittaa kosteusvaurioon.17.4.2 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetAsbestimäärityksiä tehtiin yksi. Muottilaudoituksen päälle asennetussa rakennuspaperissaei todettu asbestia. Laboratorion analyysivastaus on raportin liitteenä 6, sivu2).PAH-määrityksiä tehtiin yksi. Muottilaudoituksen päällä olevassa rakennuspaperissaei todettu viitearvon ylittävää määrää PAH-yhdisteitä. Laboratorioanalyysi onraportin liitteenä 7, sivu 3.17.5 JohtopäätöksetYläpohjien turve-eristeestä löydettiin epätavanomaista mikrobi- ja bakteerikasvustoa.Turpeesta, luonnon materiaalina, on erittäin usein mahdollista löytää vanhojamikrobikasvustoja ja itiöitä. Tällöin mahdollinen sisäilman laatua huonontava tekijäon rihmastokappaleiden ja itiöiden pääsy sisäilmaan mikäli rakenteita ”ravistellaan”tai rakenteiden läpi tapahtuu voimakkaita ilmavirtauksia. Rakenteiden läpi tapahtuuhallitsemattomia ilmavirtauksia rakenteiden rajapinnoista ja läpivientien kohdilta.Vesivahinkotilanteissa ko. täytemateriaaleissa tapahtuu voimakasta mikrobikasvua,mikä aiheuttaa homeenhajua huonetilaan.Yläpohjan lämmöneristävyys on myös heikko.17.6 Toimenpide-ehdotukset17.6.1 Korjaussuositus- Yläpohjarakenteen uusiminen peruskorjauksen yhteydessä. Korjaus pääkohdittain:· Laudoitus poistetaan· Turve-eristeet poistetaan.· Betonilaatat ja palkit puhdistetaan· Uusien rakenteiden tekeminen.Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.18. VESIKATTOVesikatteena on harvalaudoituksen päälle asennettu sinkitty ja maalattu rivipeltikate,pellityksessä on vaakasaumoja. Aluskatetta ei ole asennettu, mutta yläpohjatilojenhyvien tuulettumisedellytysten takia aluskatteen puuttuminen ei ole lisännytyläpohjan vaurioitumisriskiä.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201466(73)18.1 RiskirakennetarkasteluRiskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella.Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti käytettyihin rakennusmateriaaleihinja rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkasteluun.Kiinteistökierroksella havaittiin katteessa syöpymistä ja reikiä.18.2 Rakenteesta tehdyt havainnot18.2.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutVesikatteen harvalaudoituksen väli vaihtelee 50 – 70 mm välillä ja siten sen kykysitoa peltikatteen alapintaan kondensoituvaa vettä on riittävä. Katteeseen suoritetuistakunnostustoimista ei saatu tietoa.Katetta suojaava maalipinta on kauttaaltaan pahoin kulunut ja kate on suurelta osinruostevaurioitunut, (kuva 18.1). Lisäksi katteessa havaittiin runsaasti reikiä sekäkatteen putkiläpivienneissä epätiiveyttä, (kuva 18.2). Suojaavan maalipinnoitteenpuuttumisen / heikon kunnon takia katteen sinkitys on syöpynyt ja kate on ruostevaurioitunut.Kuva 18.1 Katteessa ruostevaurioita.Kuva 18.2 Läpivienti epätiivis.18.3 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset18.3.1 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetVesikatteen raskasmetallianalyysissä todettiin maalin sisältävän viitearvot ylittäviämääriä sinkkiä ja lyijyä, joten purkutyön yhteydessä purkujäte on käsiteltävä vaarallisenajätteenä. Laboratorion analyysivastaus on raportin liitteenä 8.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201467(73)18.4 JohtopäätöksetKatteen läpiviennit eivät ole tiiviit ja katteessa havaittiin useita pieniä reikiä. Kateenpinnoite ja katetta suojaava sinkkipinnoite ovat kuluneet. Kate on suurelta osin ruosteessa.Katteen iän ja havaittujen laajojen vaurioiden perusteella katteen kunnostusei ole enää mahdollista.18.5 Toimenpide-ehdotukset18.5.1 Kiireelliset korjaustarpeet- Läpivientien tiivistys.18.5.2 Korjaussuositus- Vesikatteen uusiminen ja aluskatteen asennus.Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.19. IKKUNATKohteen ikkunat ovat 2-puitteisia ja 2-lasisia sisäänpäin aukeavia puuikkunoita. Ikkunapelliton asennettu.19.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjauksetSisäpihan puoleisia ikkunoita lukuun ottamatta ikkunat ovat huullettuja ja siten voidaanpäätellä, että ne on kertaalleen uusittu.19.2 Rakenteesta tehdyt havainnot19.2.1 Rakenteita rikkomattomat tarkastelutSuoritetuissa tarkastuksissa havaittiin ikkunoiden mekaanisessa toiminnassa paljonpuutteita ja osaa ikkunoista ei saatu suljettua lainkaan tai niiden sulkeminen oli hankalaa.Tarkastushetkellä ikkunoissa ei havaittu vedon tunnetta (vuodenaika, kesä),mutta talvella voidaan olettaa ikkunoiden vetävän. Ikkunapuitteiden ja karmien maalipintahilseilee ja ikkunakittauksissa havaittiin lohkeilua. Lisäksi pistopiikillä koestattaessapuuosissa havaittiin pinnan pehmenemistä. Ikkunapellitysten liitokset eivätole tiiviit ja peltien maalipinta hilseilee. Ikkunat ovat 2-lasisia ja niiden energiatehokkuuson heikko.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201468(73)Kuva 19.1 Maalipinta hilseilee.Kuva 19.2 Ikkunakittaukset lohkeilee.19.3 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset19.3.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimuksetIkkunatilkkeestä otettiin yksi materiaalinäytettä mikrobitutkimuksia varten. Näytteentiedot on kerrottu taulukossa 10.Taulukko 10.Tunnus Tila MateriaaliMA.04 /02. Kuvaamataidon luokka ikkunatilke, jouhiAnalyysivastaukset on liitteenä (Liite 5).Materiaalinäytteestä MA.04/02 ei löytynyt kosteusvaurioon viittaavia aktinobakteereja(sädesieniä) tai muita yleisesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Materiaalinäytteenelinkykyisten sieni-itiöiden pitoisuus ei myöskään viitannut materiaalinkostumiseen ja vaurioitumiseen.19.3.2 Rakenteiden ja materiaalien muut tutkimukset sekä analysoinnit19.3.3 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineetPAH-määrityksiä tehtiin yksi kappale. Ikkunan tilkkeessä ei todettu viitearvon ylittäviämääriä PAH-yhdisteitä. Laboratorion analyysivastaus on raportin liitteenä 7, sivu1).19.4 JohtopäätöksetIkkunoiden toimivuus on heikko ja rakennuksessa on runsaasti ikkunoita, joita eisaatu suljettua. Ikkunat eivät ole tiiviit ja niiden kohdalla on lämmityskaudella oletettavastivetoa. Ikkunoiden ja niiden karmirakenteiden tiivistäminen on teknisesti vaikeatoteuttaa. Ikkunoiden maalipinnoissa, varsinkin ulkopuitteessa, on runsaasti hilseilyä.Ikkunoiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on päättynyt. Ikkunapeltienkallistus on niukka ja peltien tiiveys seinä- / ikkunarakenteeseen on heikko. Ikkunapellitystenepätiiveydestä johtuen vettä saattaa ohjautua seinärakenteeseen, aiheuttaenmm. julkisivun rappausvaurioita.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201469(73)19.5 Toimenpide-ehdotukset19.5.1 Korjausvaihtoehto A- ikkunoiden uusiminen19.5.2 Korjausvaihtoehto B- ikkunoiden korjaaminen· ikkunoiden puuosien maalipintojen poistaminen ja uudelleen maalaus· ikkunarakenteiden lahovaurioituneiden puuosien uusiminen· puukarmien ja ulkoseinien rakenneliittymien uudelleentiivistykset· ikkunapellitysten uusiminen· ikkunoiden käynnin ja lukitusten säätö / korjaus19.5.3 Muiden hankkeiden yhteydessä huomioitavat asiatIkkunoiden uusiminen on tehtävä ennen rappauskorjauksia, koska ikkunakarmitovat upotettuina rappauksen sisään.20. MÄRKÄTILATMärkätiloille suoritettiin kuntokartoitus muiden sisäpuolisten tutkimusten yhteydessä.Wc-tilat tarkastettiin rinnastaen ne märkätiloihin, johtuen kohteen käyttötarkoituksestaja rasitusluokasta (opetuskäyttö).Havainnot pääkohdittain- märkätilat ovat kiviainesrakenteisia.- tilojen yleiskunto vaihtelee, mutta on pääosin tyydyttävä/välttävä- lattioiden pintamateriaalien kunnossa ja tartunnoissa on puutteita- lattiasaumoissa on halkeilua ja liitoksissa epätiiveyttä- seinärakenteiden saumoissa on halkeilua- yhdessä suihkutilassa on kohonneita pintakosteusarvoja sekä seinissä että lattiassa- wc-tiloissa ei ole lattiakaivoaPintamateriaalien ja havaintojen perusteella märkätilojen ikä vaihtelee, eikä tilojenkorjaushistoria ole tiedossa.Märkätilojen heikentyneestä kunnosta johtuen on peruskorjauksen yhteydessä suositeltavaauusia märkätilojen rakenteet kauttaaltaan nykymääräysten mukaisiksi.Kaikkiin wc-tiloihin suositellaan asennettavan lattiakaivo ja vedeneristystä kauttaaltaan(vrt. märkätila) suositellaan harkittavan.

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201470(73)Kuva 20.1 Vesikaluste.Kuva 20.2 Vesikaluste.21. HAITTA-AINEET JA ONGELMAJÄTTEETTutkimusten yhteydessä otettiin seuraavat näytteet:- asbestinäytteitä 43 kpl- PAH-näytteitä 14 kpl- raskasmetallimäärityksiä 5 kpl- PCB-määrityksiä 3 kplTutkimusten yhteydessä otetuista materiaalinäytteistä löytyi asbestia seuraavasti (8kpl):- eteläsiipi, ullakkotila, putkieriste, (näyte 21)- pohjoissiipi 1.krs, putkieriste, (näyte 31)- eteläsiipi, 1.krs, putkieriste, (näyte 32)- lämpökattilahuone, kellari, lattian vesieristeet (ylempi ja alempi), (näytteet 38 ja39)- liikuntasalin suihkutila, 2. krs, lattian vesieristeet (ylempi ja alempi), (näytteet 45ja 48)- vesikatto, maali, (näyte 46)Tutkimusten yhteydessä otetuista materiaalinäytteistä löytyi viitearvon ylittäviä määriäPAH-yhdisteitä seuraavasti (9 kpl):- eteläsiipi, 1. krs ruokalan sosiaalitila, seinän vesieriste, (näyte 30)- eteläsiipi, 1. krs ruokala, lattian vesieriste, (näyte 35)- eteläsiipi, 1. krs ruokalan sosiaalitila, väliseinäanturan vesieriste, (näyte 36)

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201471(73)- lämpökattilahuone, kellari, lattian vesieristeet (ylempi ja alempi), (näytteet 38 ja39)- eteläsiipi, yläpohja, tervapaperi, (näyte 40)- luokkasiipi, yläpohja, tervapaperi, (näyte 43)- pohjoissiipi, 1 krs. ruokalan sosiaalitila, lattian vesieriste, (näyte 42)- luokkasiipi, 1 krs. kuvaamataidontila, lattian vesieriste, (näyte 47)Tutkimusten yhteydessä otetuista materiaalinäytteistä löytyi PCB ja raskasmetallejaseuraavasti (5 kpl):- pohjoissiipi, 1. krs varasto, lattiamaali (PCB), (näyte 6)- pohjoissiipi, 2. krs käytävä, lattiamaali (PCB), (näyte 11)- lämpökattilahuone, kellari, lattiamaali (PCB), (näyte 37)- luokkasiipi, 1 krs. kuvaamataidontila, patterimaali (lyijy), (näyte 41)- vesikatto, maali (lyijy), (näyte 46)Haitta-aineanalyysien tutkimuspöytäkirjat ovat liitteenä (liitteet 7 ja 8).22. HORMIKARTOITUSTutkimusten yhteydessä suoritettiin hormistokartoitus.Hormistokartoituksessa on todettiin mm. seuraavia asioita:- Luokkien painovoimainen ilmanvaihto toimii puutteellisesti, koska korvausilmansaanti on heikkoa- Joissakin tiloissa on koneellinen tilakohtainen ilmanvaihto, joka osittain sekoittaapainovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta- Sääolosuhteiden vuoksi kaikkia hormeja ei kyetty savukokeiden avulla tutkimaan- Entisten asuntojen tiloihin (2 kpl) on asennettu huippuimurit ja tuloilmakojeeton sijoitettu wc-tiloihin (pääte-elimet kanavavoitu oleskeluiloihin)- Savipajan kanavapuhaltimen toiminta on puutteellinen, savu ei kulkeutunut tilastapois- Hormit ovat pääosin rakennusaineisia (tiili), ullakon kohdalla kipsirakenteisiaja jatkettu vesikatolle peltikanavina- Vesikatolla piippujen kyljissä olevat ”säleiköt” on tervattu umpeen, tällä on haitallinenvaikutus ilmanvaihdon toimivuuteen- Osassa tiloja hormeja on yhdistetty toisiinsa ja poistoilma kulkeutuu oleskelutilojenvälilläHormistokartoitusraportti on liitteenä, (liite 11).

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201472(73)23. LIITTEETLiite 1:Liite 2:Liite 3:Liite 4:Liite 5:Liite 6:Liite 7:Liite 8:Liite 9:Liite 10:Liite 11:Liite 12:Tutkimuskartat (7 sivua)Lämpö- ja kosteustekniset tarkastelut (8 sivua)Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit (3 sivua)Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit (3 sivua)Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit (2 sivua)Materiaalinäytteiden asbestianalyysit (3 sivua)Materiaalinäytteiden PAH-analyysit (4 sivua)Materiaalinäytteiden PCB ja raskasmetallianalyysit (2 sivua)Ohuthie (5 sivua)Rakenneleikkaukset (14 sivua)Hormikartoitus (18 sivua)Rakeisuusmääritys (4 sivua)

TUTKIMUSRAPORTTIVäinölänkatu 7, 00610 HELSINKI15.08.201473(73)Espoossa 15.8.2014Wise Group Finland Oy_________________Mika Mantere RI, Tekn.yoJuho Antikainen, ins. AMK____________________Jussi Saari, ins. YAMK

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250

Rakennuskohde:Käpylän ala-asteSisältö:Suunnittelija: Päiväys: Tunnus:Risto Koivusaari 12.8.2014 AP1Rakenteen päätiedot:U-arvo:Paksuus:Pinta-ala:Paino:Hinta:3.378 W/m2K204.000 mm1.00 m2434.90 kg0.00 euroVesihöyryn vastus: 5.921e+04 m2hPa/gVesih. läpäisykerroin: 1.689e-05 g/m2hPaLämmönvastus: 0.296 m2K/WPintavastus, ulko: 0.000 m2K/WPintavastus, sisä: 0.170 m2K/WKulma (0-90): 0.000Rakenteen kerrostiedot:Kerrokset sisältä (S) ulos (U)12345KERROS:MuovimattoBetoniLaastiBetoniHiekkainen soraT [mm]:2.0045.007.0050.00100.00LJ [W/mK]:0.14001.70001.20001.70002.0000VHV [m2sPa/kg]4.500000e+092.750000e+101.166667e+093.000000e+101.500000e+11Hinta [e/m3]:0.000.000.000.000.00Paino [kg/m3]:1200.002300.002000.002300.002000.00T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyysLämpötilat ja kosteudet:Piste:S123456UT [C]:21.0014.6814.1513.1712.9511.8610.0010.00KK [g/m3]:18.3212.5812.1811.4611.3110.579.409.40KM [g/m3]:12.6412.6412.5712.1612.1411.689.409.40SK [%]:69.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0Heinäkuu (744.0 h)C [g/m2]:0.002386.2022.210.002.106.350.000.00Lisätiedot:Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %)T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteusP:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\Väinöläntie 7, Untamontie 2 (Käpylän peruskoulu)\2014, kuntotutkimus\Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu\AP1.LA

Rakennuskohde:Käpylän ala-asteSisältö:Suunnittelija: Päiväys: Tunnus:Risto Koivusaari 12.8.2014 AP1Rakenteen päätiedot:U-arvo:Paksuus:Pinta-ala:Paino:Hinta:3.378 W/m2K204.000 mm1.00 m2434.90 kg0.00 euroVesihöyryn vastus: 5.921e+04 m2hPa/gVesih. läpäisykerroin: 1.689e-05 g/m2hPaLämmönvastus: 0.296 m2K/WPintavastus, ulko: 0.000 m2K/WPintavastus, sisä: 0.170 m2K/WKulma (0-90): 0.000Rakenteen kerrostiedot:Kerrokset sisältä (S) ulos (U)12345KERROS:MuovimattoBetoniLaastiBetoniHiekkainen soraT [mm]:2.0045.007.0050.00100.00LJ [W/mK]:0.14001.70001.20001.70002.0000VHV [m2sPa/kg]4.500000e+092.750000e+101.166667e+093.000000e+101.500000e+11Hinta [e/m3]:0.000.000.000.000.00Paino [kg/m3]:1200.002300.002000.002300.002000.00T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyysLämpötilat ja kosteudet:Piste:S123456UT [C]:21.0014.6814.1513.1712.9511.8610.0010.00KK [g/m3]:18.3212.5812.1811.4611.3110.579.409.40KM [g/m3]:7.707.707.737.957.968.209.409.40SK [%]:42.061.263.569.470.477.6100.0100.0Tammikuu (744.0 h)C [g/m2]:0.000.000.000.000.000.000.000.00Lisätiedot:Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %)T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteusP:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\Väinöläntie 7, Untamontie 2 (Käpylän peruskoulu)\2014, kuntotutkimus\Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu\AP1.LA

Rakennuskohde:Käpylän ala-asteSisältö:Suunnittelija: Päiväys: Tunnus:Risto Koivusaari 12.8.2014 AP2Rakenteen päätiedot:U-arvo:Paksuus:Pinta-ala:Paino:Hinta:1.136 W/m2K273.000 mm1.00 m2361.33 kg0.00 euroVesihöyryn vastus: 1.149e+06 m2hPa/gVesih. läpäisykerroin: 8.706e-07 g/m2hPaLämmönvastus: 0.880 m2K/WPintavastus, ulko: 0.040 m2K/WPintavastus, sisä: 0.170 m2K/WKulma (0-90): 0.000Rakenteen kerrostiedot:Kerrokset sisältä (S) ulos (U)1234567KERROS:MuovimattoMagnesiamassaBitumisivelyBetoniToja-levyBitumisivelyBetoniT [mm]:3.0016.002.0050.00120.002.0080.00LJ [W/mK]:0.14000.80000.13001.70000.23000.13001.7000VHV [m2sPa/kg]5.500000e+107.500000e+082.000000e+123.000000e+101.140000e+092.000000e+124.799999e+10Hinta [e/m3]:0.000.000.000.000.000.000.00Paino [kg/m3]:910.001600.001000.002300.00250.001000.002300.00T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyysLämpötilat ja kosteudet:Piste:S12345678UT [C]:21.0020.2320.1320.0419.9719.8417.4717.4017.1817.00KK [g/m3]:18.3217.5217.4217.3317.2617.1214.8814.8214.6314.47KM [g/m3]:12.6412.6412.6212.6211.6111.6011.5910.5910.5710.57SK [%]:69.072.272.472.867.367.777.971.572.273.0Heinäkuu (744.0 h)C [g/m2]:0.000.000.000.000.000.000.000.000.000.00Lisätiedot:T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteusP:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\Väinöläntie 7, Untamontie 2 (Käpylän peruskoulu)\2014, kuntotutkimus\Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu\AP2.LA

Rakennuskohde:Käpylän ala-asteSisältö:Suunnittelija: Päiväys: Tunnus:Risto Koivusaari 12.8.2014 AP2Rakenteen päätiedot:U-arvo:Paksuus:Pinta-ala:Paino:Hinta:1.136 W/m2K273.000 mm1.00 m2361.33 kg0.00 euroVesihöyryn vastus: 1.149e+06 m2hPa/gVesih. läpäisykerroin: 8.706e-07 g/m2hPaLämmönvastus: 0.880 m2K/WPintavastus, ulko: 0.040 m2K/WPintavastus, sisä: 0.170 m2K/WKulma (0-90): 0.000Rakenteen kerrostiedot:Kerrokset sisältä (S) ulos (U)1234567KERROS:MuovimattoMagnesiamassaBitumisivelyBetoniToja-levyBitumisivelyBetoniT [mm]:3.0016.002.0050.00120.002.0080.00LJ [W/mK]:0.14000.80000.13001.70000.23000.13001.7000VHV [m2sPa/kg]5.500000e+107.500000e+082.000000e+123.000000e+101.140000e+092.000000e+124.799999e+10Hinta [e/m3]:0.000.000.000.000.000.000.00Paino [kg/m3]:910.001600.001000.002300.00250.001000.002300.00T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyysLämpötilat ja kosteudet:Piste:S12345678UT [C]:21.0015.8415.1914.5914.1213.23-2.59-3.06-4.49-5.70KK [g/m3]:18.3213.5012.9812.5112.1611.513.943.803.383.06KM [g/m3]:7.707.707.637.635.165.135.132.662.602.60SK [%]:42.057.058.861.042.544.6100.070.177.085.0Tammikuu (744.0 h)C [g/m2]:0.000.000.000.000.000.000.480.000.000.00Lisätiedot:Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %)T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteusP:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\Väinöläntie 7, Untamontie 2 (Käpylän peruskoulu)\2014, kuntotutkimus\Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu\AP2.LA

Rakennuskohde:Käpylän ala-asteSisältö:Suunnittelija: Päiväys: Tunnus:Risto Koivusaari 12.8.2014 AP4Rakenteen päätiedot:U-arvo:Paksuus:Pinta-ala:Paino:Hinta:0.566 W/m2K262.000 mm1.00 m2173.17 kg0.00 euroVesihöyryn vastus: 5.708e+05 m2hPa/gVesih. läpäisykerroin: 1.752e-06 g/m2hPaLämmönvastus: 1.767 m2K/WPintavastus, ulko: 0.040 m2K/WPintavastus, sisä: 0.170 m2K/WKulma (0-90): 0.000Rakenteen kerrostiedot:Kerrokset sisältä (S) ulos (U)123456KERROS:LankkulattiaKutterilastu+koolausKutterilastu+koolausBitumisivelyBetoniMuottilautaT [mm]:28.00100.0050.002.0060.0022.00LJ [W/mK]:0.12000.14000.14000.13001.70000.1200VHV [m2sPa/kg]1.008000e+105.454545e+082.725000e+082.000000e+123.600000e+107.920000e+09Hinta [e/m3]:0.000.000.000.000.000.00Paino [kg/m3]:450.0080.0080.001000.002300.00450.0023KYLMÄSILTA:PuurunkoPuurunkoLJ [W/mK]:0.12000.1200SPA [%]:8.316.7Hinta [e/m3]:0.000.00Paino [kg/m3]:0.000.00LK [W/K](kpl):------T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys, SPA=Suht. pinta-ala, LK = LisäkonduktanssiLämpötilat ja kosteudet:Piste:S1234567UT [C]:21.0020.2219.1515.8914.2514.1814.0213.1813.00KK [g/m3]:18.3217.5116.4513.5412.2512.2012.0811.4711.34KM [g/m3]:12.6412.6412.6212.6212.628.378.308.288.28SK [%]:69.072.276.793.2100.068.668.772.273.0Heinäkuu (744.0 h)C [g/m2]:0.000.000.000.0021.630.000.000.000.00Lisätiedot:Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %)T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteusP:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\Väinöläntie 7, Untamontie 2 (Käpylän peruskoulu)\2014, kuntotutkimus\Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu\AP4.LA

Rakennuskohde:Käpylän ala-asteSisältö:Suunnittelija: Päiväys: Tunnus:Risto Koivusaari 12.8.2014 AP4Rakenteen päätiedot:U-arvo:Paksuus:Pinta-ala:Paino:Hinta:0.566 W/m2K262.000 mm1.00 m2173.17 kg0.00 euroVesihöyryn vastus: 5.708e+05 m2hPa/gVesih. läpäisykerroin: 1.752e-06 g/m2hPaLämmönvastus: 1.767 m2K/WPintavastus, ulko: 0.040 m2K/WPintavastus, sisä: 0.170 m2K/WKulma (0-90): 0.000Rakenteen kerrostiedot:Kerrokset sisältä (S) ulos (U)123456KERROS:LankkulattiaKutterilastu+koolausKutterilastu+koolausBitumisivelyBetoniMuottilautaT [mm]:28.00100.0050.002.0060.0022.00LJ [W/mK]:0.12000.14000.14000.13001.70000.1200VHV [m2sPa/kg]1.008000e+105.454545e+082.725000e+082.000000e+123.600000e+107.920000e+09Hinta [e/m3]:0.000.000.000.000.000.00Paino [kg/m3]:450.0080.0080.001000.002300.00450.0023KYLMÄSILTA:PuurunkoPuurunkoLJ [W/mK]:0.12000.1200SPA [%]:8.316.7Hinta [e/m3]:0.000.00Paino [kg/m3]:0.000.00LK [W/K](kpl):------T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys, SPA=Suht. pinta-ala, LK = LisäkonduktanssiLämpötilat ja kosteudet:Piste:S1234567UT [C]:21.0018.8115.816.622.031.831.37-0.99-1.50KK [g/m3]:18.3216.1213.477.565.575.495.334.484.30KM [g/m3]:7.707.707.687.677.673.743.673.663.66SK [%]:42.047.757.0100.0100.068.269.081.685.0Tammikuu (744.0 h)C [g/m2]:0.000.000.000.0082.590.000.000.000.00Lisätiedot:Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %)T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteusP:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\Väinöläntie 7, Untamontie 2 (Käpylän peruskoulu)\2014, kuntotutkimus\Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu\AP4.LA

Rakennuskohde:Käpylän ala-asteSisältö:Suunnittelija: Päiväys: Tunnus:Risto Koivusaari 12.8.2014 YP1Rakenteen päätiedot:U-arvo:Paksuus:Pinta-ala:Paino:Hinta:0.227 W/m2K583.000 mm1.00 m2356.30 kg0.00 euroVesihöyryn vastus: 2.457e+04 m2hPa/gVesih. läpäisykerroin: 4.071e-05 g/m2hPaLämmönvastus: 4.401 m2K/WPintavastus, ulko: 0.040 m2K/WPintavastus, sisä: 0.100 m2K/WKulma (0-90): 0.000Rakenteen kerrostiedot:Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S)12345KERROS:BetoniTervapaperiMuottilautaTurveBetoniT [mm]:60.001.0022.00440.0060.00LJ [W/mK]:1.70000.14000.12000.11001.7000VHV [m2sPa/kg]3.750000e+103.125000e+097.920000e+092.393600e+093.750000e+10Hinta [e/m3]:0.000.000.000.000.00Paino [kg/m3]:2300.000.00450.00160.002300.00T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyysLämpötilat ja kosteudet:Piste:U123456ST [C]:17.0017.0417.0717.0717.2420.8820.9121.00KK [g/m3]:14.4714.5114.5314.5414.6818.1918.2318.32KM [g/m3]:10.5710.5711.4511.5211.7111.7612.6412.64SK [%]:73.072.878.879.279.764.769.469.0Heinäkuu (744.0 h)C [g/m2]:0.000.000.000.000.000.000.000.00Lisätiedot:T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteusP:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\Väinöläntie 7, Untamontie 2 (Käpylän peruskoulu)\2014, kuntotutkimus\Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu\YP.LAM

Rakennuskohde:Käpylän ala-asteSisältö:Suunnittelija: Päiväys: Tunnus:Risto Koivusaari 12.8.2014 YP1Rakenteen päätiedot:U-arvo:Paksuus:Pinta-ala:Paino:Hinta:0.227 W/m2K583.000 mm1.00 m2356.30 kg0.00 euroVesihöyryn vastus: 2.457e+04 m2hPa/gVesih. läpäisykerroin: 4.071e-05 g/m2hPaLämmönvastus: 4.401 m2K/WPintavastus, ulko: 0.040 m2K/WPintavastus, sisä: 0.100 m2K/WKulma (0-90): 0.000Rakenteen kerrostiedot:Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S)12345KERROS:BetoniTervapaperiMuottilautaTurveBetoniT [mm]:60.001.0022.00440.0060.00LJ [W/mK]:1.70000.14000.12000.11001.7000VHV [m2sPa/kg]3.750000e+103.125000e+097.920000e+092.393600e+093.750000e+10Hinta [e/m3]:0.000.000.000.000.00Paino [kg/m3]:2300.000.00450.00160.002300.00T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyysLämpötilat ja kosteudet:Piste:U123456ST [C]:-5.70-5.46-5.24-5.20-4.0920.1820.3921.00KK [g/m3]:3.063.123.183.193.4917.4717.6918.32KM [g/m3]:2.602.604.764.945.405.547.707.70SK [%]:85.083.3100.0100.0100.031.743.542.0Tammikuu (744.0 h)C [g/m2]:0.000.000.008.4527.690.000.000.00Lisätiedot:Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %)T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteusP:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\Väinöläntie 7, Untamontie 2 (Käpylän peruskoulu)\2014, kuntotutkimus\Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu\YP.LAM

ASBESTIANALYYSI3099/ASB TUTKIMUSRAPORTTI31.7.20141(3)Tilaaja:Wise Group Finland Oy/ Juho AntikainenTilaus-/ toimituspäivä:22.7.2014 (tilaus)Kohde/ projektinumero:Väinölänkatu 7Menetelmät:Näytteet on tutkittu optisella analyysillä käyttäen polarisaatiomikroskooppia Nikon E200 POL ja/ tai alkuaineanalyysilläkäyttäen elektronimikroskooppia Leo 912 sekä alkuaineanalysaattoria (EDS) OxfordInstruments X-Max. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä.TULOKSET:Näyte Tila/ materiaali:Menetelmä: Asbestipitoisuus:tunnusVM/EM*01 Luokkasiipi, 1.krs käytävä. Putkikotelon levytys VM Ei sisällä asbestia.03 Luokkasiipi, 1.krs tyttöjen wc-tila. Välisemilaasti VM Ei sisällä asbestia.04 Juhlasalisiipi, 1.krs wc-tila. Seinälaatta, saumalaasti EM Ei sisällä asbestia.ja kiinnitysliima05 Juhlasalisiipi, 1.krs ruokala. Muovimatto, harmaa EM Ei sisällä asbestia.07 Puukäsityösiipi, 1.krs ruokala. Lattiamatto, harmaa EM Ei sisällä asbestia.08 Puukäsityösiipi, 1.krs sos.tila. Lattiamatto harmaa EM Ei sisällä asbestia.09 Puukäsityösiipi, 1.krs sähkökeskus. LattiamattoEM Ei sisällä asbestia.beige10 Juhlasalisiipi, 2.krs wc-tila. Lattiamatto, harmaa EM Ei sisällä asbestia.12 Luokkasiipi, 2.krs OT 3. Muovimatto harmaa EM Ei sisällä asbestia.13 Luokkasiipi, 2.krs kanslia. Muovimatto, vihertävä. EM Ei sisällä asbestia.14 Luokkasiipi, 2.krs kanslian komero. Muovimatto, EM Ei sisällä asbestia.ruskea15 Luokkasiipi, 2.krs opettajahuoneen käytävä.EM Ei sisällä asbestia.Muovimatto, ruskea16 Juhlasalisiipi, 3.krs salinportaat. MuovimattoEM Ei sisällä asbestia.harmaa, pinnoite punainen ja muovilista musta17 Luokkasiipi, 3.krs terveydenhoitajan keittiö.EM Ei sisällä asbestia.Muovimatto ruskea18 Luokkasiipi, 3.krs terveydenhoitajan wc-tila.VM Ei sisällä asbestia.Seinälaatta, sauma- ja kiinnityslaasti19 Luokkasiipi, 3.krs terveydenhoitajan odotustila. EM Ei sisällä asbestia.Muovimatto ruskea20 Luokkasiipi, 3.krs terveydenhoitajanEM Ei sisällä asbestia.siivouskomero. Muovimatto vihertävä.21 Puunkäsityösiipi, vintti. Putkieriste VM Sisältää asbestia,antofylliitti.22 Juhlasalisiipi, parvi. Muovimatto, ruskea EM Ei sisällä asbestia.Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

3099/ASB TUTKIMUSRAPORTTI31.7.20142(3)Näyte Tila/ materiaali:Menetelmä: Asbestipitoisuus:tunnusVM/EM*23 Luokkasiipi, 4.krs ikkunapenkki. Maali,EM Ei sisällä asbestia.pintavahvistuskangas ja tasoite24 Luokkasiipi, 5.krs OT 3. Muovimatto, vihertävä. EM Ei sisällä asbestia.25 Luokkasiipi, 5.krs OT 4. Muovimatto, vihertävä. EM Ei sisällä asbestia.26 Luokkasiipi, 5.krs ikkunapenkki. Maali ja tasoite. EM Ei sisällä asbestia.27 Luokkasiipi, 5.krs prh. Akustiikkalevy jaEM Ei sisällä asbestia.kiinnitysliima28 Puukäsityösiipi, 1.krs käytävä. Muovimatto,EM Ei sisällä asbestia.harmaa.29 Puukäsityösiipi, 1.krs sos.tila. LattiarakenteenVM Ei sisällä asbestia.vesieriste, laasti.30 Puukäsityösiipi, 1.krs sos.tila. seinärakenteenVM Ei sisällä asbestia.vesieriste, bitumi.31 Juhlasalisiipi, 1.krs käytävä. Putkieriste VM Sisältää asbestia,antofylliitti.32 Puukäsityösiipi, 1.krs käytävä. Putkieriste VM Sisältää asbestia,antofylliitti.33 Luokkasiipi, 1.krs kuvaamataidon luokka. Seinän EM Ei sisällä asbestia.rappauslaasti ja maali.34 Puukäsityösiipi, 1.krs ruokailu. Muovimatto,VM Ei sisällä asbestia.vesieriste (bitumi)35 Puukäsityösiipi, 1.krs ruokailu. Lattian vesieriste, VM Ei sisällä asbestia.bitumi.36 Puukäsityösiipi, 1.krs sos.tila. LattiarakenteenVM Ei sisällä asbestia.vesieriste (anturan päällä) bitumi38 Luokkasiipi, kellari lämmönjakohuone. Lattianvesieriste (ylempi) bitumi.VM Sisältää asbestia,antofylliitti.39 Luokkasiipi, kellari lämmönjakohuone. Lattianvesieriste (alempi), bitumi.VM Sisältää asbestia,antofylliitti.40 Puukäsityö-siipi, vintti. Yläpohjan tervapaperi. VM Ei sisällä asbestia.42 Juhlasalisiipi, 1.krs pukeutumishuone. LattianVM Ei sisällä asbestia.(puukoolattu) vesieriste, bitumi43 Luokkasiipi, yläpohja. Tervapaperi VM Ei sisällä asbestia.44 Juhlasalisiipi, yläpohja. Tervapaperi VM Ei sisällä asbestia.45 45. Juhlasalisiipi, suihkuhuone. Lattian vesieriste(ylempi), bitumi.VM Sisältää asbestia,antofylliitti.46 vesikaton maali VM Sisältää asbestia,krysotiili.Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

3099/ASB TUTKIMUSRAPORTTI31.7.20143(3)Näyte Tila/ materiaali:Menetelmä: Asbestipitoisuus:tunnusVM/EM*47 Luokkasiipi, 1.krs veistosali. Alapohjan vesieriste, VM Ei sisällä asbestia.bitumi.48 Juhlasalisiipi, suihkuhuone. Lattian vesieriste(alempi), bitumi.*VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppiVMSisältää asbestia,antofylliitti.Jussi Myllykangastutkija, FMpuh. 050-4395 077Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

PAH-ANALYYSITilaaja:Wise Group Finland Oy/ JuhoAntikainenTilaus-/ toimituspäivä:22.7.2014 (tilaus)3099/PAH TUTKIMUSRAPORTTI30.7.20141(4)Kohde/ projektinumero:Väinölänkatu 7Menetelmät:Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä. Analyysissä sovelletaanmenetelmää ISO 18287. Menetelmän määritysraja 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä.TULOKSET:02. Luokkasiipi,1.krs kuvaamataidonluokka.Ikkunatilke30. Puukäsityösiipi,1.krs sos.tilaSeinärakenteenvesieriste, bitumi34. Puukäsityösiipi1.krs ruokailu.Muovimatto,vesieriste(bitumi)35. Puukäsityösiipi,1.krs ruokailu.Lattian vesieriste,bitumi.Yhdiste: [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg]Naftaleeni < 2,0 14000 < 2,0 140Asenaftaleeni < 2,0 800 < 2,0 7,3Asenafteeni < 2,0 900 < 2,0 27Fluoreeni < 2,0 2200 < 2,0 < 2,0Fenantreeni < 2,0 13000 < 2,0 400Antraseeni < 2,0 5300 < 2,0 530Fluoranteeni < 2,0 10000 < 2,0 680Pyreeni < 2,0 7400 < 2,0 500Bentso(a)antraseeni < 2,0 5300 < 2,0 310Kryseeni < 2,0 5600 < 2,0 220Bentso(b)fluoranteeni < 2,0 7200 < 2,0 270Bentso(k)fluoranteeni < 2,0 6300 < 2,0 310Bentso(a)pyreeni < 2,0 3400 < 2,0 150Indeno(1,2,3-< 2,0 2500 < 2,0 < 2,0cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseen < 2,0 590 < 2,0 < 2,0iBentso(ghi)peryleeni < 2,0 1800 < 2,0 < 2,0PAH-yht.* < 100 86000 < 100 3500* Menetelmän mittausepävarmuus 24 %. Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu.Näytteitä 30 ja 35 vastaavat materiaalit tulee käsitellä PAH-työnä RATU-kortissa 82-0381kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä.Näytteitä 02 ja 34 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta poistaa ja hävittäänormaalisti.Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

TULOKSET:36. Puukäsityösiipi,1.krs sos.tila.Lattiarakenteenvesieriste (anturanpäällä) bitumi3099/PAH TUTKIMUSRAPORTTI30.7.20142(4)38. Luokkasiipi,kellari lämmönjakohuone.Lattian vesieriste(ylempi) bitumi.39. Luokkasiipi,kellari lämmönjakohuone.Lattian vesieriste(alempi) bitumi.40. Puukäsityösiipi,vintti.Yläpohjantervapaperi.Yhdiste: [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg]Naftaleeni 5300 4000 1900 < 2,0Asenaftaleeni 520 200 170 30Asenafteeni 1700 210 130 < 2,0Fluoreeni 1700 570 380 < 2,0Fenantreeni 12000 2200 1500 290Antraseeni 2400 610 660 94Fluoranteeni 11000 1400 1300 1600Pyreeni 8100 990 980 1200Bentso(a)antraseeni 4800 530 720 990Kryseeni 4700 380 740 870Bentso(b)fluoranteeni 6200 490 1000 1300Bentso(k)fluoranteeni 5700 640 1000 1300Bentso(a)pyreeni 3100 300 540 680Indeno(1,2,3-2200 < 2,0 330 480cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseen 480 < 2,0 84 130iBentso(ghi)peryleeni 1700 < 2,0 290 410PAH-yht.* 72000 13000 12000 9400* Menetelmän mittausepävarmuus 24 %. Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu.Näytteitä 36, 38, 39 ja 40 vastaavat materiaalit tulee käsitellä PAH-työnä RATU-kortissa 82-0381kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä.Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

TULOKSET:42. Juhlasalisiipi,1.krs pukeutumishuone.Lattian(puukoolattu)vesieriste, bitumi3099/PAH TUTKIMUSRAPORTTI30.7.20143(4)43. Luokkasiipi,yläpohja.Tervapaperi44. Juhlasalisiipi,yläpohja.Tervapaperi45. Juhlasalisiipi,suihkuhuone.Lattian vesieriste(ylempi), bitumi.Yhdiste: [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg]Naftaleeni 8400 < 2,0 < 2,0 < 2,0Asenaftaleeni 560 23 < 2,0 < 2,0Asenafteeni 860 < 2,0 < 2,0 < 2,0Fluoreeni 2200 < 2,0 < 2,0 < 2,0Fenantreeni 10000 68 < 2,0 < 2,0Antraseeni 1900 64 < 2,0 < 2,0Fluoranteeni 8200 1200 < 2,0 < 2,0Pyreeni 6000 900 < 2,0 < 2,0Bentso(a)antraseeni 3400 660 < 2,0 < 2,0Kryseeni 3700 550 < 2,0 < 2,0Bentso(b)fluoranteeni 5300 990 < 2,0 < 2,0Bentso(k)fluoranteeni 4700 980 < 2,0 < 2,0Bentso(a)pyreeni 2700 530 < 2,0 < 2,0Indeno(1,2,3-2100 380 < 2,0 < 2,0cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseen 450 82 < 2,0 < 2,0iBentso(ghi)peryleeni 1700 320 < 2,0 < 2,0PAH-yht.* 62000 6700 < 100 < 100* Menetelmän mittausepävarmuus 24 %. Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu.Näytteitä 42 ja 43 vastaavat materiaalit tulee käsitellä PAH-työnä RATU-kortissa 82-0381kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä.Näytteitä 44 ja 45 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta poistaa ja hävittäänormaalisti.Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

3099/PAH TUTKIMUSRAPORTTI30.7.20144(4)TULOKSET:47. Luokkasiipi,1.krs veistosali.Alapohjanvesieriste, bitumi.48. Juhlasalisiipi,suihkuhuone.Lattian vesieriste(alempi), bitumi.Yhdiste: [mg/kg] [mg/kg]Naftaleeni 3500 < 2,0Asenaftaleeni 150 < 2,0Asenafteeni 970 < 2,0Fluoreeni 1000 < 2,0Fenantreeni 8800 < 2,0Antraseeni 1500 < 2,0Fluoranteeni 9900 < 2,0Pyreeni 6900 < 2,0Bentso(a)antraseeni 5200 < 2,0Kryseeni 5600 < 2,0Bentso(b)fluoranteeni 7000 < 2,0Bentso(k)fluoranteeni 6200 < 2,0Bentso(a)pyreeni 3100 < 2,0Indeno(1,2,3-2300 < 2,0cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseen 600 < 2,0iBentso(ghi)peryleeni 1800 < 2,0PAH-yht.* 65000 < 100* Menetelmän mittausepävarmuus 24 %. Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu.Näytettä 47 vastaavat materiaalit tulee käsitellä PAH-työnä RATU-kortissa 82-0381 kuvattujenohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä.Näytettä 48 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta poistaa ja hävittää normaalisti.Petri Perätalotutkija, laboratorioanalyytikkopuh. 050-340 7810Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

PCB- JA RASKASMETALLIANALYYSI3099/PCB, RM TUTKIMUSRAPORTTI30.7.20141(2)Tilaaja:Wise Group Finland Oy/ Juho AntikainenTilaus-/ toimituspäivä:22.7.2014 (tilaus)Kohde/ projektinumero:Väinölänkatu 7Menetelmät:Tilaajan toimittaman näytteen PCB-pitoisuus tutkittiin soveltaen menetelmiä ISO 18287 sekä US-EPA 3665Aja raskasmetallianalyysi XRF-analysaattorilla, S1 TITAN. Laite on kalibroitu 2014. Tulokset koskevat vaintutkittuja näytteitä.TULOKSET:06. Juhlasiipi, 1.krsvarasto. Lattiamaali11. Juhlasalisiipi,2.krs käytävä.Lattiamaalimg/kg(mittausepävarmuus)37. Luokkasiipi,kellari lämmönjakohuone.Lattiamaali.mg/kg(mittausepävarmuus)mg/kgYhdiste (*):(mittausepävarmuus)PCB-summapitoisuus** 1600 210 910Antimoni (2500) - - -Arseeni (1000) - - -Kadmium (100) - - -Koboltti (1000) - - -Kromi (1000) - - -Kupari (2500) - - -Nikkeli (1000) - - -Lyijy (1500/2500***) - - -Vanadiini (10 000) - - -Sinkki (2500) - - -* Vaarallisen jätteen raja-arvot mg/kg, ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007** Seitsemän yhdisteen summapitoisuus. Vaarallisen jätteen raja-arvon 50 mg/kg ylittävät tulokset on lihavoitu(Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007). Menetelmän mittausepävarmuus 25 %.*** RATU 82-0382: rakennusmateriaalien raja-arvo 1500 mg/kg. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007: maa-aineksen raja-arvo 2500mg/kg.Näytteiden 06, 11 ja 37 PCB-pitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvon. Näytteitävastaavat materiaalit tulee käsitellä vaarallisena jätteenä.Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

3099/PCB, RM TUTKIMUSRAPORTTI30.7.20142(2)TULOKSET:41. Luokkasiipi,kuvaamataidonluokka. Patterimaalimg/kg(mittausepävarmuus)46. Vesikaton maali.mg/kg(mittausepävarmuus)Yhdiste (*):PCB-summapitoisuus** - -Antimoni (2500) < 100 < 100Arseeni (1000) 430 270Kadmium (100) < 100 < 100Koboltti (1000) < 100 < 100Kromi (1000) 220 220Kupari (2500) 170 130Nikkeli (1000) < 100 590Lyijy (1500/2500***) 5000 ± 170 2700 ± 210Vanadiini (10 000) 880 620Sinkki (2500) 140000 ± 450 4400 ± 70* Vaarallisen jätteen raja-arvot mg/kg, ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007** Seitsemän yhdisteen summapitoisuus. Vaarallisen jätteen raja-arvon 50 mg/kg ylittävät tulokset on lihavoitu(Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007). Menetelmän mittausepävarmuus 25 %.*** RATU 82-0382: rakennusmateriaalien raja-arvo 1500 mg/kg. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007: maa-aineksen raja-arvo 2500mg/kg.Näytteiden 41 ja 46 lyijyn ja sinkin pitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvon. Näytteitävastaavat materiaalit tulee käsitellä vaarallisena jätteenä.Petri Perätalotutkija, laboratorioanalyytikkopuh. 050-340 7810Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

LABROC 3038/OH TUTKIMUSRAPORTTI1 (5)1.8.2014OHUTHIEANALYYSITilaaja:Wise Group Finland Oy/ Juho AntikainenTilaus-/ toimituspäivä:12.07.2014 (tilaus)Kohde/ projektinumero:Väinölänkatu 7Näytetunnukset:01.OH, 02.OH, 03.OHNäytteiden materiaali, muotoja koko:Laasti, lieriönäyte Ø 50 mmNäytepreparaatti:Ohuthie 48 mm x 25 mm(paksuus 0,020-0,025 mm)Menetelmä:Tilaajan toimittamat näytteet tutkittiin Nikon SMZ-745T stereomikroskoopilla ja Nikon E200POLpolarisaatiomikroskoopilla. Analyysissä sovellettiin standardia ASTM C 856-11. Näytteenotosta vastaatilaaja. Ohuthieet on valmistettu tilaajan osoittamasta näytepinnasta pintaa vastaan kohtisuoraan.Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä.TULOSTEN ARVIOINTI / YHTEENVETO:Taulukossa 1, on arvioitu näytteiden kuntoa asteikolla: HYVÄ, TYYDYTTÄVÄ, VÄLTTÄVÄ ja HEIKKO. Arvionperustana on käytetty ohuthieanalyysin tuloksia. Karbonatisoituminen on määritetty ohuthieestä.Rapautuneisuutta on kuvattu asteikolla 0-4: 0 - ei rapautumaa, 1 - vähäistä, 2 - orastavaa, 3 - kohtalaista,4 - voimakasta.Laastien K/S-suhteen arviointi perustuu silmämääräiseen analyysiin, joten se on ainoastaan suuntaaantava.Taulukko 1:Näyte: Rakenneosa: Kunto: K/S-suhde: Pakkasenkesto/huokostäytteet:01.OH02.OH03.OHRapautuneisuus:julkisivurappausjulkisivurappausjulkisivurappaustyydyttävä 1. laasti 50/502. laasti S1003. laasti 90/10välttävä 1. laasti 50/502. laasti 20/803. laasti 80/20välttävä1. laasti S1002. laasti 50/503. laasti 50/50-/ei 1-/ei 2-/ei 2Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

LABROC 3038/OH TUTKIMUSRAPORTTI2 (5)1.8.2014YHTEENVETO:- rappaukset ovat suhteellisen tasalaatuisia (näytteiden 3. laastikerros on useinepätasalaatuinen), mutta osin harvoja- rappaukset koostuvat kolmesta erillisestä laastikerroksesta, joiden K/S-suhde vaihteleevoimakkaasti (kalkin määrä ei lisäänny rakenteessa oikeaoppisesti ulospäin mentäessä)- laastien sideaine on koostumukseltaan arviolta luokkaa KS90/10…S100- kiviaineen (luonnon hiekka + murskattu kalkkikivi) tartunnat ovat yleensä tyydyttävätharvan rakenteen, kuivumiskutistuman tai tekstuurisäröilyn seurauksena, laastien kuntoon tyydyttävä tai välttävä- 2. ja 3. laastikerroksessa havaittiin vähäisiä tai orastavia pakkasvaurioita- näytteen 02.OH rappauksessa havaittiin ennen laastin kovettumista syntyneitä halkeamia- merkittäviä sekundäärisiä kiteytymiä ei havaittuLabroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

LABROC 3038/OH TUTKIMUSRAPORTTIRakenneosa:JulkisivurappausNäyte: 01.OHNäytteen pituus:12-15 mmOhuthiepinta:Ulkopinta3 (5)1.8.2014Yleistiedot:- näytepala on ehjä- rappaus (yhteispaksuus 12-15 mm) on kerroksellinen, 1. laastikerros (uloin) 3 mm, 2.laastikerros (keskimmäinen) 3 mm ja 3. laastikerros (sisin) 6-9 mm (kerroskontaktit tiiviit)- karbonatisoituminen edennyt ulkopinnasta 12-15 mm (läpi) (määritettyfenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta)Laatu ja mikrorakenne:- mikrorakenne osin epätasainen (3. laastikerros, kiviainetta on suhteellisen runsaasti) taitasainen (1. ja 2. laastikerros)- tiivistyminen on tyydyttävä (1. ja 3. laastikerros) tai välttävä (2. laastikerros), kiviaineentartunnat paikoin epätasaiset- kiviaine osin pyöristynyttä ja laadultaan tavanomaista luonnon hiekkaa/-soraa(pääkivilajit: silikaattinen hiekka, 1. ja 3. laastikerroksessa lisäksi murskattua kalkkikiveä),suurin havaittu raekoko 0,7 mm (1. laastikerros), 2,8 mm (2. laastikerros) ja 0,5 mm (3.laastikerros), kiviaine ehjää ja rapautumatonta- sideaineen (kalkkisementtilaastit, 1. laastikerroksen määräsuhteet arviolta KS50/50, 2.kerroksen S100 ja 3. kerroksen KS90/10), mikrorakenne/-tekstuuri suhteellisen tasainen,kalkki paakkuuntunut 1. ja 3. laastikerroksessa- sideaineen karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä läpi (12-15 mm)- huokosia (Ø < 2,3 mm) jonkin verran (1. ja 3. laastikerros) tai kohtalaisesti (2. laastikerros)- huokosissa ei havaittu kiteytymiäRapautuneisuus/ säröily:- 1. laastikerroksessa havaittiin vähän ja 3. laastikerroksessa kohtalaisesti pienialaista,suuntautumatonta mikrosäröilyä (pituus alle 5 mm, leveys alle 0,04 mm, myötäileekiviainetta), 2. laastikerroksessa ei havaittu merkittävää mikrosäröilyä- kiviaineen tartunnat ovat paikoin auki (1. ja 3. laastikerros)Labroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

LABROC 3038/OH TUTKIMUSRAPORTTIRakenneosa:JulkisivurappausNäyte: 02.OHNäytteen pituus:38 mmOhuthiepinta:Ulkopinta4 (5)1.8.2014Yleistiedot:- näytepala on ehjä, mutta sisin laasti on hiekkaantunut- rappaus (yhteispaksuus 38 mm) on kerroksellinen, 1. laastikerros (uloin) 3 mm, 2.laastikerros (keskimmäinen) 10 mm ja 3. laastikerros (sisin) 25 mm (kerroskontaktit tiiviit)- karbonatisoituminen edennyt ulkopinnasta 38 mm (läpi) (määritettyfenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta)Laatu ja mikrorakenne:- mikrorakenne osin epätasainen (3. laastikerros, kiviainetta on suhteellisen runsaasti) taitasainen (1. ja 2. laastikerros)- tiivistyminen on tyydyttävä (1. ja 2. laastikerros) tai välttävä (3. laastikerros), kiviaineentartunnat paikoin epätasaiset (1. ja 2. laastikerros) tai usein auki (3. laastikerros), 3.laastikerroksessa havaittiin onteloita- kiviaine osin pyöristynyttä ja laadultaan tavanomaista luonnon hiekkaa/-soraa(pääkivilajit: silikaattinen hiekka, 2. ja 3. laastikerroksessa lisäksi murskattua kalkkikiveä),suurin havaittu raekoko 0,5 mm (1. laastikerros), 3,1 mm (2. laastikerros) ja 2,8 mm (3.laastikerros), kiviaine ehjää ja rapautumatonta- sideaineen (kalkkisementtilaastit, 1. laastikerroksen määräsuhteet arviolta KS50/50, 2.kerroksen KS20/80 ja 3. kerroksen KS80/20), mikrorakenne/-tekstuuri suhteellisentasainen, kalkki paakkuuntunut 2. ja 3. laastikerroksessa- sideaineen karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä läpi (38 mm)- huokosia (Ø < 3,8 mm) jonkin verran (1. ja 2. laastikerros) tai kohtalaisesti (3. laastikerros)- huokosissa ei havaittu kiteytymiäRapautuneisuus/ säröily:- 1. laastikerroksessa havaittiin vähän sekä 2. ja 3. laastikerroksessa kohtalaisestipienialaista, suuntautumatonta mikrosäröilyä (pituus alle 14 mm, leveys alle 0,08 mm,myötäilee kiviainetta)- 2. laastikerroksessa havaittiin pintaa vastaan kohtisuoria halkeamia (myötäilee kiviainetta,leveys alle 0,2 mm)- kiviaineen tartunnat ovat paikoin aukiLabroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

LABROC 3038/OH TUTKIMUSRAPORTTIRakenneosa:JulkisivurappausNäyte: 03.OHNäytteen pituus:23 mmOhuthiepinta:UlkopintaYleistiedot:- näytepala on poikki 13 mm ulkopinnasta, laastit ovat osin hiekkaantuneita- rappaus (yhteispaksuus 23 mm) on kerroksellinen, 1. laastikerros (uloin) 3 mm, 2.laastikerros (keskimmäinen) 9 mm ja 3. laastikerros (sisin) 11 mm (kerroskontaktit tiiviitpois lukien 2. ja 3. laastikerroksen tartunta, joka on avoin)- karbonatisoituminen edennyt ulkopinnasta 23 mm (läpi) (määritettyfenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta)5 (5)1.8.2014Laatu ja mikrorakenne:- mikrorakenne osin epätasainen (3. laastikerros, kiviainetta on suhteellisen runsaasti) taitasainen (1. ja 2. laastikerros)- tiivistyminen on tyydyttävä (1. laastikerros) tai välttävä (2. ja 3. laastikerros), kiviaineentartunnat osin auki (2. ja 3. laastikerros) tai yleensä tiiviit (1. laastikerros)- kiviaine osin pyöristynyttä ja laadultaan tavanomaista luonnon hiekkaa/-soraa(pääkivilajit: silikaattinen hiekka, 2. laastikerroksessa lisäksi murskattua kalkkikiveä),suurin havaittu raekoko 0,9 mm (1. laastikerros), 2,2 mm (2. laastikerros) ja 2,5 mm (3.laastikerros), kiviaine ehjää ja rapautumatonta- sideaineen (kalkkisementtilaastit, 1. laastikerroksen määräsuhteet arviolta S100, 2.kerroksen KS50/50 ja 3. kerroksen KS50/50), mikrorakenne/-tekstuuri suhteellisentasainen, kalkki paakkuuntunut 2. ja 3. laastikerroksessa- sideaineen karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä läpi (23 mm)- huokosia (Ø < 3,1 mm) jonkin verran (1. laastikerros) tai kohtalaisesti (2. ja 3. laastikerros)- huokosissa ei havaittu kiteytymiäRapautuneisuus/ säröily:- 2. ja 3. laastikerroksessa jonkin verran pienialaista, suuntautumatonta mikrosäröilyä(pituus alle 10 mm, leveys alle 0,07 mm, myötäilee kiviainetta), 1. laastikerroksessa eihavaittu merkittävää mikrosäröilyäTomi Tolppitutkija, FMpuh. 050-4395 079Vesa Kontiotutkija, FMLabroc Oy Y-tunnus: 2544332-6Teknologiantie 9 D Keilaranta 4 www.labroc.fi90590 OULU 02150 ESPOO puh. 050 4395 079

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250Rakennekerrokset:2 mm45 mm7 mm50 mmMuovimatto (v)Betonilaatta (v)Laastikerros (v)Betonilaatta (v)Perusmaa (v)Ohjeita:-Ominaisuudet:-

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250Rakennekerrokset:2 mm16 mm2 mm50 mm120 mm2 mmmuovimatto (v)Magnesiamassa (v)Laasti (v)Betonilaatta (v)toja-levy (v)Vesieristys (v)Betonilaatta / palkisto (v)Ohjeita:-Ominaisuudet:-

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250Rakennekerrokset:20 mm120 mm5 mmMaali (v)Rappaus (v)Tiili (v)Vedeneristys (v)Betoni (v)Ohjeita:-Ominaisuudet:-

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250Rakennekerrokset:2 mm40 mm10 mm80 mm22 mm280 mmMuovimatto (v)Betonilaatta (v)Hiekka (v)Betonilaatta (v)Muottilauta (v)Turve (v)Betonilaatta / palkisto (v)Ohjeita:-Ominaisuudet:-

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250Rakennekerrokset:28 mm50 mm100 mm180 mmlankkulattia (v)Puukoolaus 50x50 (v)Puukoolaus 50x100 (v)Pystypuut / kevytbetoni (v)Betonilaatta (v)Ohjeita:-Ominaisuudet:-

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250Rakennekerrokset:8 mm20 mm65 mm15 mm65 mm5 mm370 mmEpoksipinnoite (v)Betoni (kaatokorjaus) (v)Betoni (v)Vesieristys(v)Betoni (v)Vesieristys(v)Kevytsora (v)Betonilaatta / palkisto (v)Ohjeita:-Ominaisuudet:-

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250Rakennekerrokset:2 mm40 mm10 mm80 mm22 mmMuovimatto (v)Betonilaatta (v)Hiekka (v)Betonilaatta (v)Muottilauta (v)Turve (v)Betonilaatta / palkisto (v)Ohjeita:-Ominaisuudet:-

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250Rakennekerrokset:60 mm22 mm440 mmBetonilaatta (v)Tervapaperi (v)Muottilauta (v)Turve (v)Betonilaatta / palkisto (v)Ohjeita:-Ominaisuudet:-

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250Rakennekerrokset:35 mm22 mm660 mmBetonilaatta (v)Muottilauta (v)Turve (v)Betonilaatta / palkisto (v)Ohjeita:-Ominaisuudet:-

KorjausrakentaminenEspoo: 0207 435 250Rakennekerrokset:60 mm22 mm80 mm350 mmBetonilaatta (v)Tervapaperi (v)Muottilauta (v)Ilmarako (v)Turve (v)Betonilaatta / palkisto (v)Ohjeita:-Ominaisuudet:-