koulutoimen, pohjoisen kaupunginosan päivähoidon ... - Valkeakoski

KOULUTOIMEN, POHJOISEN KAUPUNGINOSANPÄIVÄHOIDON SEKÄ KÄYNNISSÄPIDON JAAUTOMAATION KOULUTUS- JA TUTKIMUS-KESKUKSEN TILARATKAISUT4.10.2004

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT, RAJAUKSET JA VALMISTELU...................32 APIAN PERUSOPETUSKOULUN (7-9 LUOKAT) JA VALKEAKOSKENLUKION KOULUTILOJEN VAIHTOEHTOISET RATKAISUT.............................42.1 TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET .................................................................92.1.1 APIAN KOULUKIINTEISTÖ PERUSKORJATAAN NYKYISEENKÄYTTÖÖN..................................................................................................92.1.2 APIAN KOULUKIINTEISTÖÖN PERUSKORJATAAN VALKEAKOSKENLUKION TILAT ...........................................................................................102.1.3 APIAN KOULUKIINTEISTÖÄ EI PERUSKORJATA JA RAKENNETAANUUSI LUKIO TIETOTIELLE .......................................................................112.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET................................................................143 KOULURAKENTAMISEN VALTIONOSUUS ....................................................184 KÄYNNISSÄPIDON JA AUTOMAATION KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUSMAC (MAINTENANCE AND AUTOMATION CENTRE)....................................195 POHJOISEN KAUPUNGINOSAN PÄIVÄKODIN RAKENTAMINEN................216 TYÖRYHMÄN ESITYS ......................................................................................237 LIITTEET............................................................................................................242

1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT, RAJAUKSET JA VALMISTELUValkeakosken kaupunginjohtaja Pertti Kataja perusti 19.1.2004 työryhmänvalmistelemaan selvitystä Valkeakosken kaupungin koulutoimen, päivähoidon sekäkäynnissäpidon ja automaation tutkimus- ja koulutuskeskuksen tilatarpeista ja niidentoteuttamisvaihtoehdoista sekä niiden rakennus- ja käyttökustannuksista. Työryhmäntehtävänä oli myös arvioida mahdollisten tilojen omistus- ja hallintamuotoa,kaavoitustilannetta ja jatkosuunnittelua. Työryhmän tuli saada selvityksensä valmiiksi30.9.2004 mennessä.Työryhmään kaupunginjohtaja nimesi seuraavat henkilöt:Puheenjohtaja:Jukka Varonen, talous- ja kehittämisjohtaja, Valkeakosken kaupunkiSihteeri:Markku Rimpelä, koulutoimenjohtaja, Valkeakosken kaupunkiJäsenet:Raimo Alarova, rehtori, Valkeakosken seudun ammatillisten oppilaitostenkuntayhtymäPentti Bergmann, kaupungininsinööri, Valkeakosken kaupunkiLiisa Henttonen, paikallisjohtaja, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksenkuntayhtymä, Valkeakosken yksikköHarri Kuivalainen, kaavoituspäällikkö, Valkeakosken kaupunkiRaimo Koskela, toimitusjohtaja, Vaske OyPasi Syrjä, lukion rehtori, Valkeakosken kaupunki.Lisäksi työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Valkeakosken kaupungistaRoukon päivähoitoalueen johtaja Mervi Riikonen ja Apian koulun rehtori MarkoTuominen. Koulutilojen vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutusten arviointityöhön ovatosallistuneet myös Naakan koulun rehtori Hannu Viitaniemi ja Tyryn koulun rehtoriAulis Saarinen.Työryhmä (tarveselvityksen ohjausryhmä) rajasi selvityksen koskemaan koulutilojenosalta seuraavia vaihtoehtoja:1 Valkeakosken lukio ja Apian koulu (7-9-vuosiluokat) jatkavat toimintaansakorjatussa ja nykyaikaistetussa Apian koulurakennuksessa.2 Valkeakosken lukio jatkaa toimintaansa korjatussa ja nykyaikaistetussa Apiankoulurakennuksessa. Kaupunki keskittää vuosiluokkien 7-9 opetuksen kahdellekoululle. Koska lukio ei tarvitse toimintaansa koko rakennusta, voidaan kaupunginmuiden toimintojen tiloja sijoittaa Apian kiinteistöön. Lisäksi arvioidaanrakennettavien lisätilojen tarve vuosiluokille 7-9.3 Valkeakosken lukio siirtyy Lotilan alueelle rakennettavaan uudisrakennukseenammattikorkeakoulun välittömään läheisyyteen Tietotielle. Kaupunki keskittäävuosiluokkien 7.-9. opetuksen kahdelle koululle.Työryhmä on tilannut erillisen tarveselvityksen laadinnan JP-Terasto Oy:ltä.Tarveselvitys on tämän raportin liitteenä. Tarveselvityksen rahoituksesta onvastannut Vaske Oy.3

2 APIAN PERUSOPETUSKOULUN (7-9 LUOKAT) JA VALKEAKOSKENLUKION KOULUTILOJEN VAIHTOEHTOISET RATKAISUTAlueellisen kehittymisen näkökulmaSeutukunta. Etelä-Pirkanmaan seutukunnan visioksi on määritelty: ”TampereEteläinen on kasvava, laadukkaan elämisen, asumisen, innovatiivisen yrittäjyyden jakorkeatasoisen osaamisen seutu.Alueiden menestymisen katsotaan perustuvan osaamiselle. Osaamisenkehittämisessä oppilaitokset ovat avainasemassa sekä opetuksen tarjoajina ettäinnovaatioiden synnyttäjinä ja levittäjinä. Alueen perusosaaminen rakentuumonipuolisen toisen asteen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen varaan. Etelä-Pirkanmaan kehittymisessä on oleellista tukeutua jo olemassa olevien toimijoidenvahvuuksien hyödyntämiseen ja selkeyttää eri toimijoiden rooleja sekä luoda uusiayhteistyömuotoja ja verkostoja. Näin sanotaan tuoreessa Etelä-Pirkanmaan koulutusjatutkimuspoliittisessa ohjelmassa vuosille 2004-2010. Raportissa ei käsitelläperusopetuksen merkitystä osaamisen kehittymiselle, mutta on selvää, että senmerkitys on suuri. Laadukas yhtenäinen perusopetus luo tiedolliset ja taidollisetvalmiudet toiselle asteelle siirtymiselle.Edellä mainitun raportin toimenpidesuosituksissa on esitetty mm., että oppilaitostenvälinen tiivis ja tuottava yhteistyö tulee varmistaa sijoittamalla oppilaitokset jakoulutusalat lähelle toisiaan. Eritasoisten oppilaitosten fyysinen läheisyys onmerkittävin tae yhteistyön toteuttamiseksi. Seutukunnan tulevaisuuden kannalta onelintärkeää, että nuorisoikäluokille tarjotaan realistisia, helposti saavutettaviakoulutusväyliä lähellä kotia. Näin turvataan, että kouluttautunut nuori jääpaikkakunnalle antamaan panoksensa seudun asukkaana, työntekijänä ja alueenkehittäjänä.Raportin toimenpide-ehdotuksissa myös muistutetaan, että nykyinen lainsäädäntö javaltakunnan tason ohjeet edellyttävät tiivistä ja tuottavaa yhteistyötä sekä enemmänyhteistyöalueita oppilaitosten ja yritysten välille.Valkeakoski CAMPUS koetaan tärkeäksi Etelä-Pirkanmaan koulutus- jatutkimuspoliittisessa ohjelmassa. Elinkeinoelämä kannustaa oppilaitoksialisäämään keskinäistä yhteistyötä niin horisontaalisesti kuin vertikaalisestikin.Tavoitteena on kattava alueellinen koulutustarjonta, joka rakentuisi kunkinoppilaitoksen vahvuuksille. Toiminnallista campuskonseptia pidetään selvästitärkeänä. Vielä parempi elinkeinoelämän näkökulmasta on fyysinen, siis samallaalueella kiinteässä vuorovaikutuksessa toimiva campus.Valkeakosken kaupunki. Korkea osaaminen on nostettu merkittäväksitulevaisuuden arvoksi myös Valkeakosken kaupungin visiossa – Valkeakoski onkasvava, korkean osaamisen ja hyvien palveluiden asuin- ja yrityskaupunki -todellinen mansikkapaikka. Kaupungin näkökulmasta osaamisen kehittymistäedistetään parhaiten joustavilla uudistumiskykyisillä palvelurakenteilla, laadukkailla jakattavilla kaupunkipalveluilla, turvaamalla henkilöstön työkykyisyys ja korkeatyömotivaatio sekä ennen kaikkea satsaamalla koulutukseen ja korkean osaamisenkeskuksen kehittämiseen.4

Koulutoimi on omassa strategiatyössään asettanut vision arvopäämääräksilaadukkaat ja monipuoliset opetuspalvelut. Koulutoimen strategisia päämääriä ovatmm. seuraavat:1. Valkeakoski tarjoaa laadukkaan opetussuunnitelmallisesti yhtenäisenperusopetuksen kaikille.2. Valkeakosken lukio tarjoaa laadukkaita oppilaitospalveluita alueellisestimerkittävänä ja vetovoimaisena kaupunkilukiona.3. Jatkuva arviointi- ja kehittämistyö sekä riittävä resursointi ja pätevähenkilöstö takaavat laadukkaat opetuspalvelut.Asetetut strategiset päämäärät toteutuvat, kun:a. Opetuksen laatu turvataan riittävällä taloudellisella resursoinnilla.b. Palvelurakenteen uudistamisessa painotetaan alueellisesti tiivistäoppilaitosten välistä yhteistyötä. Perusopetuksessa yhteistyö korostuuyhtenäisen perusopetuksen toteuttamisessa. Korkeaa osaamista edistetäänmm. monipuolisella lukion ja ammattiopiston välisellä yhteistyöllä sekä toisenasteen ja korkea-asteen oppilaitosten välisellä yhteistyölläc. Kouluverkko mitoitetaan tarvetta vastaavaksi.d. Opetushenkilöstön eläköityminen pystytään hallitsemaan. Seuraavan kahdenvuoden aikana 35:lla opettajalla on mahdollisuus jäädä eläkkeelle.Perusopetuksen kehitysnäkymät ja -haasteetKoulukeskuksen strategian ydin on luoda yhtenäisesti johdettu, tasovertailut kestäväopetusjärjestelmä, joka sopeutuu häiriöittä kouluverkon muutoksiin. Yhtenäisestijohdettu tarkoittaa toimivaa suunnittelu- ja arviointijärjestelmää, jonka puitteissasuoriutumista voidaan jatkuvasti arvioida.Henkilöstösuunnittelussa on huomioitava, että vuosina 2005-2008 on 35:llaopettajalla mahdollisuus jäädä eläkkeelle. Näistä 32 opettajaa on perusopetuksesta.Tähän poistumaan tulee varautua seudullisella yhteistyöllä rekrytoinnissa jarakenteen muuttamisella niin, että opettajatarve on pienempi. Samalla tuloksellisuuttavoidaan kasvattaa kohdentamalla resurssit rakenteista opetuksentoimintaedellytyksiin.Erityisen tuen laadullinen ja määrällinen tarve on kasvava. Tähän tarpeeseenvastataan mahdollistamalla erityisen tuen kohdentaminen tarvelähtöiselläresursoinnilla.Opetuksen puitteet järjestetään niin, että oppimistulokset niin perus- kuin lukioopetuksessakinvoidaan pitää vertailuryhmien tasolla tai niiden yläpuolella.Yhdyskuntarakenteen kehityksen mukaisesti koulukeskus kykenee reagoimaankouluverkon muutoksiin.Edellä esitetyt kehitysnäkymät ja –haasteet korostuvat kun asiaa tarkastellaanlaajemmasta näkökulmasta. Samojen haasteiden edessä ollaan niin seudullisestikuin valtakunnallisestikin. Tämä aiheuttaa esim. rekrytointiin lisää paineita. Etenkinlehtoreiden osalta tullaan lähivuosina kohtaamaan suoranaista työvoimapulaa.5

Perusopetuksen resursoinnissa tulee asettaa etusijalle koulutoimen ydintehtävä.Perusopetuksen ydintehtävä on opetuksen ja kasvatuksen järjestäminen. Tässäonnistuminen edellyttää riittävät ajalliset ja taloudelliset resurssit. Ydintehtävänhoitamiseen tulee osoittaa riittävä määrä opetustunteja turvallisessaopiskeluympäristössä. Vain siten kykenemme tukemaan oppilaiden oppimista jakasvamista sekä huolehtimaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeista.Valkeakoskella koulutoimen resurssit eivät tule riittämään nykyisen kouluverkonylläpitämiseen ilman, että opetuksen laatu ja määrä laskevat.Koulukeskuksen keskeisenä päämääränä on yhtenäisen perusopetuksen ajatuksensisäistäminen. Vuoden 1999 perusopetuslakiuudistuksessa poistettiinperusopetuksen jako ala- ja yläasteeseen. Meneillään olevaopetussuunnitelmauudistus perustuu yhtenäiseen perusopetukseen.Valtakunnalliseen tuntijakoon tehdyt muutokset tukevat yhtenäisen perusopetuksentoteuttamista. Paikallisesti tulee Valkeakoskellakin luoda fyysiset edellytyksetyhtenäistä perusopetusta tukevaksi. Tämä edellyttää koulujen välistä voimakastayhteistyötä ja yksiselitteiset perusopetusalueet, joissa oppilaan koulutie ainayhdeksänteen luokkaan asti tiedetään jo ensimmäiselle luokalle määrättäessä.Lisätilan tarve kahdessa 7.-9.- luokkien koulussa. Tilatarpeet voidaan ratkaistasiten, että opetuksen ja oppimisen edellyttämät tilat ovat käytettävissä Naakan jaTyryn kouluissa. Tiloina käytetään olemassa olevia koulujen tiloja sekämoduulirakenteisia opetustiloja. Efektian (2002) tekemän selvityksen mukaanlisätilantarve on seitsemän luokkahuonetta. Oppilaiden sijoittelun mukaan katsotaanmillaiset lisätilatarpeet kummassakin koulussa tulee olemaan. Erityisluokkientilatarpeeseen on tehtävä järjestelyjä (FY, KE, BI, KO, ATK), jotka on ratkaistavamahdollisimman pian, kun uuden opetussuunnitelman tuomat tarpeet ovat selvillä.Lisätiloja pohdittaessa tulee huomioida Tyryn koulun osalta Roukon koulun läheisyysja sen antamat mahdollisuudet tilaratkaisuihin. Tyryn ja Roukon koulujen tilojenristikkäiskäyttö toteutuu tälläkin hetkellä. Roukon koulusta on mahdollista vapauttaakaksi luokkatilaa tekemällä Eerolan koulusta neljäluokkaisen koulun (kaksisarjainen1-2 koulu, siis kaksi ensimmäistä ja kaksi toista luokkaa). Mahdollisesti lisääntyvätilojen ristikkäiskäyttö edistää yhtenäisen perusopetuksen toteutumista ja laajentaisiEerolan toimintamahdollisuuksia.Naakan koulun osalta tilaratkaisuissa tullaan keskittymään pääasiallisesti nykyistentilojen muutoksiin tarvetta vastaaviksi. Näillä muutoksilla saadaan aikaan yksi taikaksi isoa luokkatilaa (n. 60 m 2 ), joiden tarve kasvavalla oppilasmäärällä on suurin.Lukion kehitysnäkymät ja -haasteetLukio-opetuksen laadukkuus perustuu laaja-alaisen ja korkeatasoisenyleissivistyksen tuottamiseen. Opetus pohjautuu tiedekeskeiseen näkökulmaan, jasiinä pyritään soveltamiseen ja kokeellisuuteen sekä tieteiden välisten raja-aitojenylittämiseen. Opetuksen arvopäämäärinä korostuvat osaaminen, tieto ja luovuus.Lukion rooli oman alueensa sivistäjänä ja kehittymisen edistäjänä korostuutulevaisuudessa entisestään.Lukioiden toiminta on muuttunut huomattavasti viimeisten vuosien aikana.Parhaillaan on menossa mm. ylioppilaskirjoitusten rakennekokeilu sekä reaali- jaäidinkielen kokeen uudistukset. Lukioiden välinen keskinäinen kilpailu on lisääntynyt,6

mikä johtaa lukioiden erilaistumiseen opetussuunnitelmallisesti ja organisatorisesti.Selvänä valtakunnallisena kehityssuuntana on nähtävissä suurten lukioidenlisääntyminen ja valtakunnallisen lukioverkon harveneminen.Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille2003 – 2008 sanotaan: ”Oppimisympäristöjä kehitettäessä kiinnitetään huomiotaopiskelun monipuolisuuteen ja laaja-alaisuuteen.” Lukion opetustarjonnanmonipuolisuus ja laaja-alaisuus ovat kytköksissä lukion kokoon: mitä suurempiyksikkö, sen paremmat mahdollisuudet monipuoliseen tarjontaan. Opiskelunmonipuolisuutta ja laaja-alaisuutta voidaan syventää myös yhteistyöllä muidenpaikallisten oppilaitosten kanssa. Samassa kehittämissuunnitelmassa kannustetaankoulutusjärjestelmän toiminnallisten rakenteiden kehittämiseen erityisenä tavoitteenaeri sektorien ja koulutusmuotojen yhteistoiminnan vahvistaminen ja joustavuuden,tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantaminen. Oppilaitostenopetussuunnitelmallisten rajojen häivyttäminen on tarpeen myös työ- jaelinkeinoelämän ja korkea-asteen koulutuksen muuttumisen takia.Yhteistyön päämääränä on lisätä opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella muissalukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.Valkeakoskella relevanttia olisi keskittyä lukion ja ammattiopiston sekä lukion jaHämeen ammattikorkeakoulun väliseen yhteistyöhön. Se tukee lukion koko toimintaaja edistää opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia. Valkeakosken ammattiopistonkannalta lukion kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa useamman tutkinnonsamanaikaisen suorittamisen. Lisäksi yhteistyö helpottaa oppilaitoksen vaihtamistakesken opintojen, mikäli nuoren valinta on osoittautunut epäonnistuneeksi. Tämävähentää myös syrjäytymistä. Hämeen ammattikorkeakoulu hyötyy yhteistyöstä mm.opiskelijarekrytoinnissa.Muuttuva toimintaympäristö on huomioitu määriteltäessä lukion toiminta-ajatusta:Valkeakosken lukiota kehitetään aitona luokattomana, opiskelijalähtöisenäja alueellisesti merkittävänä kaupunki- ja seutulukiona. Toiminnan perustanmuodostavat laaja-alainen yleissivistys, jatko-opintovalmiuksienluominen sekä nuorten hyvinvoinnin ja kasvun tukeminen.Monipuolinen valinnaisuus, toimiminen erilaisissa kansallisissa jakansainvälisissä oppilaitosverkostoissa ja yhteisöllisten menetelmienkorostaminen tukevat toimintaidean toteuttamista. (Lukionopetussuunnitelmaluonnos)Oppilasmäärän kehitysEnnusteiden mukainen oppilasmäärän kehitys Valkeakosken 7.-9. –luokilla jalukiossa on kuvattu taulukossa yksi.Taulukon sarakkeissa – olemassa olevat oppilaat – kuvataan oppilaskehitystäValkeakoskella tällä hetkellä asuvien lasten ja nuorten määrän mukaan. Kouluissaolevien osalta mukana on myös vieraspaikkakuntalaiset. Luvut on ilmoitettulukuvuosittain.Taulukon sarakkeissa – väestöennuste omavarainen – on huomioitu vainsyntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutus väestön kehitykseen kuvattaessa7

väestökehitystä 13-15 -vuotiaiden ja 16-18 -vuotiaiden ikäryhmissä. Tiedot on saatutilastokeskuksen väestöennusteesta. Laskelmien lähtöväkilukuina on vuoden 2003väkiluvut.Taulukon kaikista sarakkeista näkyy, että 7.-9.-luokilla oppilasmäärät ovatsuurimmillaan vuosina 2006-2009, josta se taas lähtee laskuun pudoten alle nykyisentason. Kyseinen kehitys tulee huomioida joustavin tilaratkaisuin.Lukion luvut sarakkeessa – olemassa olevat oppilaat - perustuvat oletukseen, ettälukio säilyy Apian koulun tiloissa. Väestöennusteiden mukaan lukionopiskelijamäärässä ei nykyiseen tilanteeseen ole odotettavissa suurta muutosta.Lukion mahdollisen Tietotien uudisrakennuksen vaikutuksia opiskelijamäärään onarvioitu kappaleessa 2.1.3.Perusopetuksessa oleva oppilasmäärä on nykyisin noin 1 200 oppilasta pienempikuin vuonna 1972.7-9 LUOKKIEN JA LUKION OPPILASMÄÄRIEN ENNUSTEETOLEMASSAOLEVAT TILASTOKESKUKSENOPPILAATOMAVARAISENNUSTELV. 7-9 LK LUKIO VUOSI 13-15 v 16-18 v2004-05 619 312 2004 632 6892005-06 666 298 2005 673 6622006-07 691 296 2006 697 6552007-08 703 294 2007 716 6322008-09 674 311 2008 682 6742009-10 659 325 2009 682 6972010-11 652 330 2010 661 7162011-12 640 318 2011 652 6822012-13 650 312 2012 647 6802013-14 634 305 2013 637 6612014-15 637 302 2014 639 6512015-16 610 299 2015 602 6472016-17 614 292 2020 597 5862025 600 5992030 593 5992035 585 5922040 563 579Taulukko 1. Oppilasennusteet (omavaraisennuste tilastokeskus)Väestön ikääntyminen (pienenevät oppilasikäluokat) sekä Tampereenkaupunkiseudun läheisyys lisäävät tulevaisuudessa Etelä-Pirkanmaan oppilaitostenkilpailua opiskelijoista Tampereen oppilaitosten kanssa. Toisaalta Tampereenläheisyys parantaa osaavan henkilökunnan rekrytointimahdollisuuksia.8

2.1 TOIMINNALLISET VAIKUTUKSETAlla oleviin kappaleisiin on kirjattu selvitystyön pohjalta keskeiset toimintaanvaikuttavat tekijät. Toiminnallisten etujen ja haittojen luettelointi johtaa helpostisamojen asioiden käänteiseen toistamiseen, jonka vuoksi työryhmä päätyiesittämään pääsääntöisesti eri vaihtoehtojen myönteisiä vaikutuksia.Jokaiseen lukuun on kirjoitettu myös pohdinta siitä, miten vaihtoehto tukee kaupunginja koulutoimen strategian toteutumista. Lisäksi arvioidaan vaihtoehdon toteutumisenmaankäytölliset ja kaavalliset vaikutukset.2.1.1 APIAN KOULUKIINTEISTÖ PERUSKORJATAAN NYKYISEEN KÄYTTÖÖNPerusopetuksen 7.-9. –luokkien koulujen oppilasmäärät tulevat olemaanmaksimissaan noin 230 oppilasta / koulu. Lukion opiskelijamäärä säilynee ennusteenmukaisena.Vaihtoehdon toteutuessa saavutetaan seuraavat toiminnalliset edut:• perusopetuksessa säilyy kattavampi kouluverkko• opetukseen ja harrastuksiin liittyvien palvelujen saatavuus on helpompaa, koska7-9 koulu sijaitsee keskustan läheisyydessä• vältytään Naakan ja Tyryn koulujen lisätilaratkaisulta• perusopetuksessa monipuolisemmat mahdollisuudet opetusjärjestelyissä• perusopetuksessa opettajien henkilökohtainen tietämys eri koulujen opetuksestaon monipuolisempaa, koska kiertävät opettajat näkevät ja viestittävät eri koulujentoiminnasta.Strategian toteutumisen näkökulmasta katsottuna saneeraaminen nykyisillekoulumuodoille ei palvele yhtenäisen perusopetuksen muodostumista siinä määrinkuin kahden 7.-9.-luokkien koulujen vaihtoehdot. Lukion, ammattiopiston ja HAMK:nvälinen yhteistyö ei muodostu tässä vaihtoehdossa niin saumattomaksi kuin siinätapauksessa jos lukio rakennettaisiin Tietotielle. Nykyinen tilaratkaisu ei parhaallamahdollisella tavalla tue lukiokoulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.Esimerkiksi itsenäiseen opiskeluun ei ole sellaista mahdollisuutta kuin olisiaikuismaisessa ympäristössä. Tässä vaihtoehdossa opettajatarve ei muuturekrytointia helpottavaksi, eikä pystytä hyödyntämään eläkepoistumaa taloudellistentavoitteiden saavuttamiseksi. Opetustoiminnan kannalta tämä on taloudellisestikallein vaihtoehto.Maankäytölliset ja kaavalliset vaikutuksetTässä vaihtoehdossa Apian koulukorttelin maankäyttö säilyy nykyisellään, jotenkaavallisia toimenpiteitä ei tarvita.9

2.1.2 APIAN KOULUKIINTEISTÖÖN PERUSKORJATAAN VALKEAKOSKENLUKION TILATNaakan ja Tyryn 7.-9. –luokkien koulussa oppilasmäärät nousevat maksimissaannoin 350 oppilaaseen. Lukion opiskelijamäärä säilynee ennusteen mukaisena.Keskeiset PERUSOPETUKSEEN vaikuttavat tekijät:1. Opetus- ja kasvatustehtävän toteutuksen edellytykset paranevat kahden 7.-9. -luokkien koulussa• palvelee paremmin yhtenäisen perusopetuksen ajatusta. Syntyy selvästi kaksiperusopetusaluetta, jolloin oppilaaksi otto helpottuu ja päätös kokoperusopetuksesta tehdään jo ensimmäiselle luokalla määrättäessä• valinnaisuus suurempi, koska valinnan suorittaneita oppilaita yhdessä koulussaon enemmän• oppilaiden kuljetukset koulujen välillä vähenee• opettajien yhtenäisemmät tulkinnat opetussuunnitelmasta, toteuttamisesta jakehittämisestä• tuntikehyksen käyttö on paremmin kohdennettavissa2. Henkilöstöresurssien käyttö tehostuu kahdessa 7.-9. –luokkien koulussa• opettajavoimien käyttö suoraan opetukseen tehostuu yhteisten opettajien määränvähentyessä (tunteja ei kulu opettajien siirtymiskorvauksiin)• opettajien sitoutuneisuus koulun kehittämiseen lisääntyy ja yhteistyö tiivistyyyhteisten opettajien vähentyessä• opettajien työssä jaksaminen voimistuu, koska isommassa koulussa on laajempityöyhteisöllinen tuki.• henkilöstön eläköitymisen vaikutukset helpommin hallittavissa• henkilöstötarve vähenee 5-8 henkilöllä (ei johda irtisanomisiin)• hallinnon henkilöstöresurssien tehokkaampi kohdentaminen. Kansliahenkilöstöntasaisempi jakautuminen perusopetuksessa. Hallinto-organisaatio selkeytyy• oppilassijoittelusta johtuva hallinnollinen työ vähentyy, koska lähikoulutmäärätään ensimmäiselle luokalle tultaessa koko perusopetuksen ajaksiKeskeiset LUKIOKOULUTUKSEN vaikuttavat edut:Vaihtoehto tukee yhtenäisen opiskeluilmapiirin kehittymistä. Opiskelijoille saadaanitsenäisen opiskelun tiloja sekä opettajille työskentely-, ohjaus- ja vastaanottotiloja.Opetukseen ja lukiolaisten harrastuksiin liittyvien palvelujen käyttömahdollisuudetsäilyvät entisellään.Vaihtoehdon etuna on myös se, että tiloja jää muille toimijoille ( esim. koulutoimisto,Valkeakoski-opiston toimintoja).10

B. RAKENTAMISKUSTANNUKSET1 PERUSKORJAUS/UUDISRAKENNUS 8 870 8 698 8 5822 YHDYSKUNTATEKNISET TYÖT 0 0 353 VÄLIAIKAISTILAT 565 54 0(RAKENNUSAIKAISET TILAT, YHT.)4 TYRYN LISÄTILAT 0 37 37RAKENTAMINEN YHTEENSÄ EUROA 9 435 8 789 8 654RAKENTAMINEN YHTEENSÄ MARKKAA 56 098 52 257 51 454RAKENTAMISEN KUSTANNUKSETVUOSIKUSTANNUKSENA- pitoaika 40 vuotta- korkokanta 5 %547 510 502VUOSIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1000 EUROA(käyttö- ja rakentamiskustannukset) 3 385 2 698 2 703VUOSIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1000 MARKKAA(käyttö- ja rakentamiskustannukset) 20 128 16 040 16 071Rakentamisen valtionosuus on mahdollista saada n. 1,52 miljoonan euron suuruisena kun sitä haetaan 2006-2009 kierroksellaRakentamiskustannukset on muutettu vuosikustannuksiksi annuiteettitekijälläNäillä ratkaisuilla ei ole vaikutusta oppilaskohtaisiin valtionosuuksiin.Lukion oppilaskohtainen valtionosuus 3960 €/oppilasPerusopetuksen oppilaskohtainen valtionosuus 4727 €/oppilasTaulukko 2. Koulutilojen vaihtoehtoiset ratkaisut15

Käyttökustannuksiin on laskettu hallinto ja opetustoiminta, kiinteistökustannuksetsekä ruokailu. Kustannukset sisältävät Apian 7.-9. –luokkien ja Valkeakosken lukionoppilaiden aiheuttamat kustannukset.Käyttökustannuksia laskettaessa ei ole huomioitu oppilaskohtaisesti tuleviavaltionosuuksia, koska niiden määrä ei ole riippuvainen rakentamisen vaihtoehdoistavaan oppilasmäärästä.Perusopetuksen laskennallinen valtionosuus vuonna 2004 on 4727 € / oppilas.Lukion laskennallinen valtionosuus on 3960 € / opiskelija. Jos esimerkiksi lukionopiskelijamäärä kasvaisi 30 oppilaalla nousisi valtionosuuden kokonaismäärä118.800 € vuodessaRakennuskustannuksiin on laskettu peruskorjaus/uudisrakennus,yhdyskuntatekniset työt, väliaikaistilat ja kahden 7.-9.- luokkien koulujen lisätilat.Rakennuskustannuksissa ei ole huomioitu rakentamisen valtionosuutta.Vuosikustannukset sisältävät käyttö ja rakentamiskustannukset.Rakentamiskustannukset on muutettu vuosikustannuksiksi annuiteettimenetelmälläsiten, että taloudellinen pitoaika on 40 vuotta ja korkokanta on 5%.Kaikki kustannukset on laskettu ilman arvonlisäveroa.Apian koulun purkukustannusten ja tontin myyntituloja ei ole sisällytettylaskelmaan, koska ei ole käytettävissä tietoa Apian koulukorttelin maankäytöllisestäratkaisusta.Jos oletetaan, että Apian koulukiinteistö puretaan kokonaisuudessaan (875 000 €) jatontti myydään (550 000 €) niin Apian koulukiinteistöä ei peruskorjata ja rakennetaanuusi lukio Tietotielle – vaihtoehdon vuosikustannukset ovat noin 24 000 € kalliimmatkuin Apian koulukiinteistöön peruskorjataan Valkeakosken lukion tilat -vaihtoehdossa.16

Alla on pylväskaaviot taulukosta 2 vertailun helpottamiseksi. Kaaviot on tehtyjokaisesta kustannusalueesta erikseen.3 0002 8381000 euroa2 5002 0001 5001 0005002 188 2 201Apian koulukiinteistöperuskorjataan nykyiseenkäyttöönApian koulukiinteistöönperuskorjataan Valkeakoskenlukion tilatApian koulukiinteistöä eiperuskorjata ja rakennetaan uusilukio Tietotielle0KÄYTTÖKUSTANNUKSET YHTEENSÄ EUROAKaavio 1.9 6009 4351000 euroa9 4009 2009 0008 8008 6008 4008 7898 654Apian koulukiinteistöperuskorjataan nykyiseenkäyttöönApian koulukiinteistöönperuskorjataan Valkeakoskenlukion tilatApian koulukiinteistöä eiperuskorjata ja rakennetaanuusi lukio Tietotielle8 200RAKENTAMINEN YHTEENSÄ EUROAKaavio 21000 euroa4 0003 5003 0002 5002 0001 5001 0003 3852 698 2 703Apian koulukiinteistöperuskorjataannykyiseen käyttöönApian koulukiinteistöönperuskorjataanValkeakosken lukion tilat5000VUOSIKUSTANNUKSET YHTEENSÄEUROA (käyttö- jarakentamiskustannukset)Apian koulukiinteistöä eiperuskorjata jarakennetaan uusi lukioTietotielleKaavio 317

3 KOULURAKENTAMISEN VALTIONOSUUSApian koulun saneeraushanke on mukana koulutuksen perustamishankkeidenrahoitussuunnitelmassa 2004-2007. Apian koulun peruskorjauksen ensimmäisellevaiheelle on myönnetty valtionosuus vuodelle 2006. Valtionosuus perustuu Roukonkoulun saneeraukseen haetulle valtionosuudelle. Hyväksytty kustannusarvio on 2413 000 € ja valtionosuus määräytyy Valkeakoskelle 31 prosentin mukaan.Myönnetty valtionosuus on 748 000 €. Liitteenä olevan tavoitehinta-arvion mukaankaikissa kolmessa vaihtoehdossa veroton kustannusarvio on 8,58 – 8,87 miljoonaaeuroa.Opetusministeriöstä saadun tiedon mukaan hankkeelle ei saada valtionosuuttavuodelle 2006, koska toteuttamisvaihtoehdoista ei ole tehty yksiselitteistä päätöstäeikä hankkeesta näin ollen ole voitu tehdä hankesuunnitelmaa.Kustannusarviot eri vaihtoehdoissa ovat huomattavasti hyväksyttyä valtionosuudenperusteena olevaa kustannusarviota suurempia. Kaupungin edun mukaista on tehdähankkeelle uusi hakemus, jolla haetaan suurempaa valtionosuuttarahoitussuunnitelmakaudelle 2006-2009. Mahdollinen valtionosuudenmyöntämisvuosi on 2007. Hankeen toteuttamiselle voidaan hakea aloittamislupaavuotta aikaisemmin.Rakentamisen valtionosuus on mahdollista saada n. 1,52 miljoonan euronsuuruisena kun sitä haetaan 2006-2009 kierroksellaValtionosuutta ei myönnetä kuin koulutuksen järjestämisluvan saaneille yhteisöille,mikä tekee muut rahoitusmuodot epäedullisiksi.18

4 KÄYNNISSÄPIDON JA AUTOMAATION KOULUTUS- JATUTKIMUSKESKUS MAC (MAINTENANCE AND AUTOMATION CENTRE)Hämeen ammattikorkeakoulun (jäljempänä HAMK) Valkeakosken yksikössä on jovuodesta 2001 alkaen toiminut AutoMaint käynnissäpidon osaamiskeskittymä.Toiminnan ydinosaamista on älykkäät ohjausjärjestelmät ja sen tavoitteena onrakentaa kärkiosaaminen automaattisen tiedonkeruun sekä etäkäytön ja –diagnostiikan alueelle. Osaamiskeskittymän laajentamiseksi Käynnissäpidon jaautomaation koulutus- ja tutkimuskeskukseksi (jäljempänä MAC) allekirjoitettiinaiesopimus 18.12.2002 Tampereen teknillisen yliopiston (jäljempänä TTY)Hydrauliikan ja automatiikan laitoksen, Valkeakosken kaupungin, ValkeakoskenSeudun Kehitys Oy:n ja Valkeakosken ammattiopiston kanssa.MAC:n tavoitteena on edistää käynnissäpidon ja automaation tutkimusta sekäaktiivisesti edesauttaa tutkimustiedon ja uuden teknologian siirtymistäteollisuusyrityksiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden ja koulutuksen kautta. Hankeedistää yliopistojen, korkeakoulujen ja yritysten yhteistoimintaa. Näininnovaatioympäristö Etelä-Pirkanmaalla kehittyy ja yritysten kasvumahdollisuudetparanevat.Hankkeen kautta myös mukana olevat oppilaitokset, TTY, HAMK ja ammattiopistosaavat käyttöönsä alan uusimman tiedon ja pystyvät hyödyntämään sitäkoulutuksessaan. Samalla niiden mahdollisuudet yritysyhteistyöhön paranevat.Edelleen tavoitteena on helpottaa uusien yritysten syntymistä esihautomotoiminnankautta sekä tukemalla olemassa olevaa hautomotoimintaa. Teollisuudenalakohtaisesti painopistettä haetaan elintarvike- ja pakkausalasta.Käynnissäpidon ja automaation tutkimus- ja koulutuskeskus MAC –hankkeentavoitteena on käynnistää keskuksen toiminta niin, että keskus muodostuuitsenäiseksi, toimintansa rahoittavaksi yksiköksi 5 vuoden kuluessa.Työpaikkoja keskuksessa on vuonna 2008 noin 60.Keskuksen välittömään yhteyteen on tarkoitus rakentua yrityspuisto, joka tarjoaakilpailukykyisen sijaintipaikan alan yrityksille.MAC- hankekokonaisuus koostuu neljästä hankkeesta (projektista); EPAK(Elintarvike- ja pakkausalan automaation ja käynnissäpidon kehittämiskeskus),Yrityspalvelukeskus, Koetehdas ja TTY/IHA:n tutkimusyksikkö. Hankkeidenkokonaiskustannusarvio on 3.841.770 euroa, josta EU:n ja Suomen valtionrahoitusosuus on 2.321.862 euroa, kuntien 803.500 euroa, yritysten 527.408 euroa jaoppilaitosten (HAMK) 189.000 euroa. Hankekokonaisuuden kuntarahoitusosuuson kerätty vuoden 2004 loppuun mennessä.EPAKHankkeessa kehitetään kansainvälisesti merkittävä elintarvike- ja pakkausalanautomaation kunnossapidon tutkimus- ja koulutusyksikkö. Tässä jatketaanAutomaint-hankkeessa aloitettua osaamisen kehittämistä ja luodaan kansainvälisiä19

yhteyksiä. Yrityksille järjestetään mahdollisuuksia yhteisiin tutkimushankkeisiinosaamiskeskittymässä. Hankkeesta on kehittynyt noin 30 tutkijan kokonaisuus.Yrityspalvelukeskus – MAC Business ParkHankkeen tehtävänä on markkinoida alueen mahdollisuuksia uudelleyritystoiminnalle sekä huolehtia tarvittavien toimitilojen suunnittelusta,rakennuttamisesta ja hallinnoinnista. Tavoitteena on luoda edellytykset yritysten jatutkimusyksikköjen yhteistyölle ja samalla edistää työpaikkojen syntymistä alueelle.KoetehdasElintarvike- ja pakkausalan koetehtaan tehtävänä on tarjota puitteet käynnissäpidonja automaation tutkimukselle ja koulutukselle. Tehdasjärjestelmä tullaanrakentamaan yhteistyössä alan yritysten kanssa. Järjestelmää käytetäänoppilaitosrajat ylittävissä tutkimushankkeissa, tutkintoon johtavassa koulutuksessasekä erityisesti alan yrityskoulutuksessa. Koetehtaalla on tiiviit yhteydet HAMK:nbioklusteriin, Tampereen osaamiskeskusohjelmaan, liha-alan tutkimuskeskukseen jaalan elinkeinoelämään.TTY:n tutkimusyksikköHankkeen tehtävänä on yritysyhteyksien luominen ja hallinta, tutkimushankkeidenvalmistelu ja hakeminen, tutkimusyksikön toimintaedellytysten kehittäminen jayhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Yksikön ytimen muodostaaprofessuuri, johon varat saadaan lahjoituksina yrityksiltä ja muilta toimijoilta. Kaksitutkijaa palkataan hankkeen kautta ja loput tutkijat Tekesin rahoituksella.Tässä tarveselvityksessä on esitetty TTY:n tutkimusyksikön tilantarve. Epakhankkeentilan tarve voidaan ensi vaiheessa ratkaista Hämeen ammattikorkeakoulunvanhan A-rakennuksen saneerauksen yhteydessä rakentuvilla tiloilla.TTY:n tutkimusyksikön rakentamisen tavoitehintakustannus on 2.109.000 euroa (alv0 %) ja kiinteistön ylläpitokustannukset 54.000 euroa/vuosi (alv 0 %).Maankäytölliset ja kaavalliset vaikutuksetKäynnissäpidon ja automaation tutkimus- ja koulutuskeskus MAC –hankkeenkäyttöön rakennettavat tilat on selkeintä sijoittaa ensisijaisesti Taitotien jaLempääläntien väliseen kortteliin. Tämä kortteli on nykyisessä asemakaavassa liikejatoimistorakennusten korttelialuetta (K-6). Kortteliin saa sijoittaa myös muita,ympäristövaikutuksiltaan vastaavia työtiloja, sekä vähäisesti myymälätiloja (10 %).Korttelin rakennusoikeus on yhteensä 6.415 kem 2 ja sallittu kerrosluku II.Maankäytöllisesti MAC:n toteuttaminen Taitotielle edistää Lotilanvainion alueenkaupunkikuvallista ja toiminnallista täydentymistä.20

5 POHJOISEN KAUPUNGINOSAN PÄIVÄKODIN RAKENTAMINENSosiaali– ja terveystoimen lasten päivähoito– ja esiopetus tulosalueen sitovanatavoitteena vuodelle 2002 oli Pohjoisen kaupunginosan päiväkodin hankeselvityksentekeminen. Pohjoisen kaupunginosan päiväkodille tehtiin rakentamisvarausJuusonrannan asuntoalueelta. Juusonranta/Lotila on sijainniltaan kaupunginväestökasvun painopistealueella, samoin sen sijainti on hyvä ajatellen perheitä, jotkakulkevat esim. Tampereelle työhön. Alueen ympäristössä meneillään olevienkaavahankkeiden toteutuminen mahdollistaa n. 90 uutta omakoti-/rivitaloasuntoaLotilanjärven länsirannalle sekä n. 200 uutta omakotitaloa Vanhankylän-Mäntylänalueelle. Myös Kärjenniemen suunnalle on tavoite kaavoittaa kymmeniä uusiatontteja lähivuosina. Kaikki mainitut alueet tulevat olemaan houkuttelevia erityisestinuorten lapsiperheiden kannalta.Uudeksi vaihtoehdoksi on noussut päiväkodin sijoittaminen Tietotienrakennusprojektin osaksi. Tällöin voidaan mahdollisesti saavuttaa hiemansynergiaetua rakentamiskustannuksissa, muttei kuitenkaan esim. ruokahuollon taihenkilökunnan käytön suhteen. Säästö rakentamisessakin lienee hyvin vähäinen,koska päiväkodilla on kompleksin muista toiminnoista poikkeavia tila- japihavaatimuksia, jotka on syytä täyttää korkeatasoisesti vähintään 20…30 vuodenkäyttöä ajatellen. Päiväkodin sijoittaminen täytyy ratkaista jo Tietotien asemakaavamuutoksenlaatimisvaiheessa rakennusmassan tarkkuudella, jotta sille voidaanvarata tarvittavat piha-, leikki- ja pysäköintialueet.Mikäli päiväkotia ei rakenneta osaksi Tietotien kompleksia, on uusi päiväkotijärkevintä sijoittaa sille aiemmin varatulle tontille Juusonrannan Ratsutielle. Tämätontti on täysin räätälöity päiväkotikäyttöön; tontin viereen on varattu pysäköintialue jatontti rajautuu suoraan Patruunanpuiston leikki- ja palloilualueeseen. Molemmillasijoituspaikoilla on eduksi, jos rakennuksen sisäinen muuntojousto mahdollistaa senmuuttamisen myöhemmin esimerkiksi korttelituvaksi tai vanhusten palvelutilaksi.Valkeakoskella (tilanne 31.8.04) on väestörekisterin mukaan 1360 alle kouluikäistälasta, joista päivähoidossa on 844 lasta. Päiväkodeissa heistä on 697 lasta, näistäesiopetuksessa 220 lasta. Valkeakoskella ryhmäkokosuositusten ylittävien lastenlukumäärä on 35 lasta. Jos tulossa oleva uusi varhaiskasvatuslaki muuttaaryhmäkoon säädöksiä, on jo nykytilanteessa lapsia ns. ylipaikoilla kahdenpäiväkotiryhmän verran. Syntyneiden määrä on pysynyt jo vuosia n. 200 lapsessa, jakokemus on osoittanut, että tämänhetkinen muuttovoitto on lisännyt alle kouluikäisiälapsia 10-15 lapsen verran vuosittain.Taulukossa 3 on esitetty tilastokeskuksen omavaraisuusennuste. Taulukossa onhuomioitu vain syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutus väestön kehitykseenkuvattaessa väestökehitystä 0-6 -vuotiaiden ikäryhmissä. Tiedot on saatutilastokeskuksen väestöennusteesta. Laskelmien lähtöväkilukuina on vuoden 2003väkiluvut.21

TILASTOKESKUKSENOMAVARAISENNUSTEVUOSI0-6 v2004 14302005 14232006 14002007 13912008 13842009 13962010 13972011 13972012 13992013 13992014 13992015 13972020 13842025 13592030 13022035 12642040 1216Taulukko 2. Omavaraisuusennuste 0-6 v. (tilastokeskus)Perhepäivähoitoa järjestetään 82 lapselle hoitajien kodeissa.Ryhmäperhepäivähoitokodeissa lapsia on 65. Kotona työskentelevienperhepäivähoitajien määrä on jatkuvasti vähentynyt esimerkiksi eläkkeelle jäämistenvuoksi. Uusia kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia on vaikea löytää. Vuonna1990 heitä oli 49 henkilöä, v. 2002 25 henkilöä ja v. 2004 19 henkilöä. Tämä lisääpaineita päiväkotiryhmien ja ryhmäperhepäiväkotien perustamiseen. Lastenpäivähoito onkin joutunut vuokraamaan paljon lisätiloja päiväkotien ulkopuolelta. Seon lisännyt vuokramenoja, eivätkä kaikki tilat ole rakenteiltaan pysyväänpäivähoitotoimintaan soveltuvia.Uuden päiväkodin myötä voitaisiin luopua joko kokonaan tai osittain ns.satelliittiryhmistä kaupungin alueella. Pohjoispuolen satelliittiryhmiä ovat Koivurinne,Alppikatu, Roukon ryhmäperhepäiväkoti ja Tohkassa toimiva ryhmä. Näidensatelliittiryhmien vuokramenot ovat yhteensä 45 902 euroa vuodessa. Satelliittiensaattaminen muun yksikön yhteyteen tuo mukanaan synergiaetuja, etenkintukiprosessit kuten laitos –ja ruokahuolto tehostuvat.Henkilöstöratkaisuissa ei tarvita uusia vakansseja, mutta olemassa olevia nimikkeitäjoudutaan muuttamaan, esimerkiksi perhepäivähoitajasta päivähoitajaksi.Päiväkodin rakentamisen tavoitehintakustannus on 1.273.000 euroa (alv 0 %) jakiinteistön ylläpitokustannukset 29.000 euroa/vuosi (alv 0 %).22

6 TYÖRYHMÄN ESITYSTyöryhmä on päättänyt yksimielisesti esittää seuraavaa1) APIAN KOULUKIINTEISTÖÄ EI SANEERATA KOULUKÄYTTÖÖN JARAKENNETAAN UUSI LUKIO TIETOTIELLE.Talouden näkökulmasta kahden 7.-9. –luokkien koulujen vaihtoehdot ovatedullisimmat rakentamis- ja käyttökustannusten osalta. Valtionosuutta haetaanvuodelle 2007 ja aloittamislupaa vuodelle 2006.Toiminnallisuuden näkökulmasta vaihtoehto palvelee parhaiten toisen- ja korkeaasteenvälistä yhteistyötä ja yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista. Vaihtoehtoedistää Valkeakoski CAMPUS osaamis- ja tutkimuskeskittymän luomista japirkanmaalaisittain kilpailukykyisen lukion rakentamista. Tätä esitetääntoimenpidesuosituksena myös Etelä-Pirkanmaan koulutus- ja tutkimuspoliittisessaohjelmassa. Perusopetukseen voidaan muodostaa kaksi yhtenäistäperusopetusaluetta, joissa voidaan toteuttaa yhtenäisen perusopetuksenopetussuunnitelmaa.Strategisesta näkökulmasta katsottuna vaihtoehto edistää parhaiten Pirkanmaanmaakunnan, Etelä-Pirkanmaan seudun, Valkeakosken kaupungin ja Valkeakoskenkoulutoimen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi vaihtoehdollasaavutetaan parhaiten opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksenkehittämissuunnitelmassa vuosille 2003 – 2008 asetetut tavoitteet.Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta vaihtoehto edistää Lotilanvainion alueentäydentymistä monipuoliseksi osaamis- ja tutkimuskeskittymäksi. Samalla Apiankoulukortteli avautuu uudelle, keskustan kehittämisen mahdollistavalle maankäytölle:lähinnä korkeatasoiselle keskusta-asumiselle ja liiketoiminnoille.2) PÄIVÄKOTI esitetään rakennettavaksi alkuperäisen suunnitelman mukaan silleaiemmin varatulle tontille Juusonrannan Ratsutielle. Päiväkodin rakentaminenesitetään aloitettavaksi aikaisintaan vuonna 2006. Rakennus tulee rakentaa siten,että se on mahdollista myöhemmin muuttaa muuhun käyttötarkoitukseen. Uudenpäiväkodin myötä luovutaan joko kokonaan tai osittain satelliittiryhmistä.3) Ensi vaiheessa TTY:N TUTKIMUSYKSIKÖN ja myöhemmin muidenkäynnissäpidon ja automaation tutkimus- ja koulutuskeskus MAC –HANKKEENtarvitsemien tilojen rakennuttamista ja kiinteistön hallinnointia varten esitetäänperustettavaksi Valkeakosken kaupungin omistama toimitilayhtiö. Perustettavantoimitilayhtiön osakepääoma muodostettaisiin Valkeakosken kaupungin apporttinaluovuttamista vuokralle annetuista teollisuustiloista (ei lunastushalleista).Rakentamista varten tarvittavien lainojen vakuudeksi kaupunki myöntää yhtiölletilojen rakentamista varten nostamille lainoille omavelkaiset takaukset.Perustettava toimitilayhtiö voisi toteuttaa myös muita kaupungin elinkeinopolitiikanmukaisia tilaratkaisuja yritysten käyttöön.23

7 LIITTEET- Karttaliite- JP Teraston tarveselvitys24

ALLEKIRJOITUSSIVUTyöryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt:Puheenjohtaja:Jukka Varonen, talous- ja kehittämisjohtaja, Valkeakosken kaupunkiSihteeri:Markku Rimpelä, koulutoimenjohtaja, Valkeakosken kaupunkiJäsenet:Raimo Alarova, rehtori, Valkeakosken seudun ammatillisten oppilaitostenkuntayhtymäPentti Bergmann, kaupungininsinööri, Valkeakosken kaupunkiLiisa Henttonen, paikallisjohtaja, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksenkuntayhtymä, Valkeakosken yksikköHarri Kuivalainen, kaavoituspäällikkö, Valkeakosken kaupunkiRaimo Koskela, toimitusjohtaja, Vaske OyPasi Syrjä, lukion rehtori, Valkeakosken kaupunki.__________________Jukka Varonen__________________Markku Rimpelä__________________Raimo Alarova__________________Pentti Bergmann__________________Liisa Henttonen__________________Harri Kuivalainen__________________Raimo Koskela__________________Pasi Syrjä

KARTTALIITEMACUUSI LUKIOPÄIVÄKOTI7-1