13.07.2015 Views

konhon osayleiskaava kehityskuvat 9.2.2009 161-d1474 - Valkeakoski

konhon osayleiskaava kehityskuvat 9.2.2009 161-d1474 - Valkeakoski

konhon osayleiskaava kehityskuvat 9.2.2009 161-d1474 - Valkeakoski

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

FCG Planeko OyVALKEAKOSKEN KAUPUNKIKÄRJENNIEMEN – METSÄKANSAN – KONHONOSAYLEISKAAVAKEHITYSKUVAT<strong>9.2.2009</strong><strong>161</strong>-D1474


FCG Planeko Oy 1 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________SisällysluetteloSisällysluettelo .......................................................................................................... 1Liitteet...................................................................................................................... 11 JOHDANTO................................................................................................................ 21.1 Osayleiskaavan tausta ja tarkoitus...................................................................... 21.2 Suunnitteluorganisaatio..................................................................................... 22 LÄHTÖKOHDAT .......................................................................................................... 32.1 Osayleiskaavan yleistavoitteet............................................................................ 32.1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) tavoitteet .......................................... 32.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ................................................. 32.1.3 Maakuntakaava .................................................................................... 52.1.4 Yleiskaava ........................................................................................... 62.1.5 Asemakaava ........................................................................................ 62.2 Sektorikohtaiset tavoitteet ja mitoitusperusteet.................................................... 72.2.1 Asumisen alueet ................................................................................... 72.2.2 Rantarakentaminen............................................................................... 72.2.3 Palvelujen sekä liike- ja työpaikkatoimintojen alueet ................................. 82.2.4 Virkistysalueet ja reitit .......................................................................... 82.2.5 Liikennealueet ...................................................................................... 92.2.6 Maa- ja metsätalous.............................................................................. 92.2.7 Maiseman- ja luonnonsuojelu ................................................................102.2.8 Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistokohteet ..........................................102.2.9 Tekninen huolto...................................................................................103 KEHITYSKUVAT.........................................................................................................113.1 Kärjenniemi–Metsäkansa–Konhon alueen neljä kehityskuvaa ................................113.2 Taustaa – Konhon alueen kehittämisstrategia .....................................................113.3 Vaihtoehto 1 ”Kehittyvä Konho”........................................................................123.4 Vaihtoehto 2 ”Kärjenniemestä lähikeskus” .........................................................133.5 Vaihtoehto 3 ”Elävä maisema”..........................................................................133.6 Vaihtoehto 4 ”Metsäkansa” ..............................................................................133.7 Vaihtoehtojen vertailu ......................................................................................14LiitteetLiite 1.Liite 2.Liite 3.Liite 4.Liite 5.Liite 6.LiikenneVerkostotLuonnonsuojeluVirkistysMaisemahistoriaMaisema ja kulttuuriympäristöt


FCG Planeko Oy 2 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________1 JOHDANTO1.1 Osayleiskaavan tausta ja tarkoitus1.2 SuunnitteluorganisaatioMaankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee yleiskaavan tarkoitukseksi ohjatayleispiirteisesti kaupungin yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaayhteen eri toimintoja. Yleiskaavassa esitetään kohdealueen kehittämisenperiaatteet. Tätä varten kaavassa osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksiinja annetaan niitä koskevat määräykset. Hyväksytty yleiskaava ohjaa yksityiskohtaistakaavoitusta ja muuta suunnittelua sekä rakentamista ja muutamaankäyttöä kaava-alueella. Yleiskaavan hyväksymispäätöksen tekee kaupunkiitsenäisesti kaavoitusta ohjaavia viranomaisia ja muita kaavan osallisiakuultuaan.Suunnittelualue rajautuu lännessä ja etelässä Vanajaveteen. Pohjoisessa rajanaon Lempäälän kunnan raja. Itäisenä rajana ovat Kärjenniemen taajamankeskeiset osat (osin asemakaavoitettu) sekä metsäiset selännealueet, joilla eiole rakentamispainetta. Alueen halki kulkee rautatie, Tampere–Helsinki moottoritie(VT 3) sekä yksi Valkeakosken sisääntuloväylistä (Toijalantie). Suunnittelualueenpinta-ala on noin 3000 ha.Mudinojan laaksoalue on osoitettu maakuntakaavassa maatalousalueeksi, jollaon erityisiä ympäristöarvoja. Lempääläntien varsi on vedenhankinnan kannaltatärkeää pohjavesialuetta. Metsäkansan ja Kärjenniemen kyläalueet on esitettymaakuntakaavassa palvelukyläkeskuksina. Makkaranselän puoleinenranta-alue on osa laajaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää aluekokonaisuutta.Alueen halki kulkee lisäksi Tampere-Helsinki moottoritie sekäValkeakosken pohjoinen sisääntulotie. Maakuntakaavassa on lisäksi osoitettuvesihuollon ja sähkönjakelun runkolinjoja.Alueen kaavallinen valmius on heikko. Alueen maankäyttöä ohjaa vain rantayleiskaava,joka rautatien itäpuolella on oikeusvaikutteinen. Alueelle ei olelaadittu asemakaavoja. Yleiskaavalla voidaan ohjata suoraan rakennuslupienmyöntämistä alueilla, joilla suunnittelutarve on vähäinen sekä suunnittelutarveratkaisujenkohdentamista otollisille alueille. Kyläkeskuksissa ja uusillaasuin- ja työpaikka-alueilla <strong>osayleiskaava</strong> on pohjana asemakaavojen laatimiselle.Osayleiskaavan ensimmäisenä vaiheena on maankäytön kehityskuvien laatiminen.Kehityskuvavaiheessa maankäyttövaihtoehtojen avulla tutkitaan Kärjenniemen–Metsäkansan–Konhonalueen erilaisia mahdollisuuksia kehittyä senomista vahvuuksista ja edellytyksistä käsin. Kehityskuvien laatiminen antaamahdollisuuden keskustella kaupungin ja osallisten tavoitteista eri näkökulmista.Osayleiskaavatyötä ohjaamaan on asetettu Valkeakosken kaupungilla ohjausryhmä,jonka jäseninä toimivat kaavoituspäällikkö Kirsti Peill, kaavoitusarkkitehtiTeija Mäkelä, kaupungingeodeetti Juha Mäkinen, 1. rakennustarkastajaSirpa Jokela, vs. ympäristöpäällikkö Jorma Kytölä, kaupungininsinööri PenttiBergmann, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen sekä varapuheenjohtajaHeikki Tyvi.FCG Planeko Oy:n suunnittelutyöryhmän ovat kehityskuvavaiheessa muodostaneetprojektipäällikkö Juha Mäkelä, suunnittelupäällikkö Alf Lindström sekäsuunnittelija Sakari Mustalahti ja biologi Marja Nuottajärvi. Pääsuunnittelijanaon kehityskuvavaiheessa toiminut FM maantieteilijä Juha Mäkelä.


FCG Planeko Oy 3 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________2 LÄHTÖKOHDAT2.1 Osayleiskaavan yleistavoitteetYleiskaavaa koskevat perustavoitteet määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissasekä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Valkeakosken kaupunginkaavoitusohjelmassa ei ole asetettu sisällöllisiä tavoitteita <strong>osayleiskaava</strong>nlaadinnalle.2.1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) tavoitteetMRL 5 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseensuunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien,kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävänelin- ja toimintaympäristön luomista;2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta;3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista;4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä;5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä;6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä;7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista;8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta;9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä;10) palvelujen saatavuutta; sekä11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteenja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.MRL 39 §:ssä yleiskaavalle on asetettu sisältövaatimukset. Yleiskaavaa laadittaessaon otettava huomioon:1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen,sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseenympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällätavalla;5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannaltatasapainoiseen elinympäristöön;6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;7) ympäristöhaittojen vähentäminen;8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.Em. seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavanyleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.Yleiskaavoituksessa tulee ottaa huomioon maakuntakaava. Yleiskaava ei saaaiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.2.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetMRL 24 §:n mukaan valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteeton otettava huomioon alueiden käytön suunnittelussa siten,että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteeton jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutustenperusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaanalueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linja-


FCG Planeko Oy 4 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________uksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Seuraavassa on poimittu aihepiireittäineräitä Kärjenniemen–Metsäkansan–Konhon alueen suunnittelussa huomioonotettavia tavoitteita (erityistavoitteisiin sisältyvät on kursivoitu):Toimiva aluerakenne• Aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvynvahvistamista tuetaan hyödyntämällä olemassa olevia rakenteitasekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojenkestävää hyödyntämistä.• Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisestialueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.• Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutustasekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudullaja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota joolemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnanja muun toimintapohjan monipuolistamiseen.• Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihinperustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviäasukkaita.Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu• Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämälläolemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia.• Edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävätalueet elinkeinotoiminnoille.• Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta,parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteenedellytyksiä.• Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetunympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueidenomaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaltaan sopeutuviin jamittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamiakehitettäessä viher-alueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuuyhtenäisiä kokonaisuuksia.• Uusia, huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita eitule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta.• Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailujamuita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaantukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurinhyväksikäyttöä.• Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävävähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muitamelulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamattariittävää meluntorjuntaa.Kulttuuri- ja luonnonperintö• Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekäniiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.• Edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuudensäilymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettavahuomioon ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäisetluonnonalueet, joita ei tule tarpeettomasti pirstoa.• Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailuaparantamalla monikäytön edellytyksiä.• Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataanluonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville.• Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet.


FCG Planeko Oy 5 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________2.1.3 Maakuntakaava• Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaataajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueitapirstoa muulla maankäytöllä.Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto• Kehitetään ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja.• Turvataan energiahuollon sekä viestijärjestelmien valtakunnalliset tarpeet.Verkostojen suunnittelussa otetaan huomioon alueen maankäyttöja erityispiirteet.Pirkanmaan maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymässä, valtioneuvoston29.3.2007 vahvistamassa (KHO vahv. 20.3.2008) maakuntakaavassa alue onpääosin ilman aluevarausmerkintöjä. Mudinojan laaksoalue on osoitettu maatalousalueeksi,jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Lempääläntien varsi onvedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (pv). Metsäkansan ja Kärjenniemenkyläalueet on esitetty palvelukyläkeskuksina (at). Makkaranselänpuoleinen ranta-alue on osa laajaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeääaluekokonaisuutta (luo 2). Alueen halki kulkee valtakunnallisesti ja seudullisestimerkittävät tiet (mo, st) sekä vesihuollon ja sähkönjakelun runkolinjoja.Kuva 2. Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen rajaus punaisella.


FCG Planeko Oy 6 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________2.1.4 YleiskaavaValkeakosken rakenneyleiskaavaKaupunginvaltuuston 20.6.2005 vahvistamassa oikeusvaikutuksettomassaValkeakosken rakenneyleiskaavassa Metsäkansan ja Kärjenniemen kyläalueeton merkitty säilyviksi tai kehitettäviksi kyläalueiksi (AT). Kärjenniemi on myösesitetty alueena, jolle on tarve laatia <strong>osayleiskaava</strong> tai kyläsuunnitelma. Muutoinsuunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) taimaisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA).Rantavyöhykkeellä on voimassa v. 1993 vahvistettu Valkeakosken rantojen<strong>osayleiskaava</strong>, jota sovelletaan oikeusvaikutteisena. Laadittavan <strong>osayleiskaava</strong>nei ole tarkoitus korvata rantojen <strong>osayleiskaava</strong>a rantarakentamisen ohjauksessa.Kuva 3. Ote rakenneyleiskaavasta.2.1.5 AsemakaavaAluetta ei ole asemakaavoitettu.


FCG Planeko Oy 7 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________2.2 Sektorikohtaiset tavoitteet ja mitoitusperusteet2.2.1 Asumisen alueetSelkeää kyläasutusta suunnittelualueella on Metsäkansassa kirkon ympäristössäsekä vanhan rautatieaseman alueella, Toijalantien molemmin puolin,sekä Kärjenniemessä koulun läheisyydessä Toijalantien eteläpuolella. Kyläalueidenvälitienoot ovat pääosin harvaan rakennettua, maatiloista tai erillispientaloistakoostuvaa haja-asutusta.Asumisen alueita kehitetään niille ominaisen luonteen mukaisesti:• Osayleiskaavassa säilytetään alue pääosin maaseutumaisena. Uudetasuinalueet ja erilliset rakennuspaikat sijoitetaan niin, että ne tukevatMetsäkansan ja Kärjenniemen kyläalueiden säilymistä elinvoimaisina jatarjoavat vaihtoehtoisia asumisen alueita maaseutumaisessa ympäristössä.• Asutuksen sijoittamisessa ensisijaiset uudet alueet ovat nykyistä kyläasutustatäydentävät ja niihin tukeutuvat rakennuspaikat. Suunnittelullapyritään suurehkoihin, laadukkaisiin rakennuspaikkoihin. Uuden asutuksensijoituksen painopisteinä tulee olla lähimpänä nykyisiä palvelupisteitä(koulu ja muut julkiset palvelut, kaupat, julkisen liikenteen reitit) sijaitsevatalueet.• Uusi asutus sijoitetaan yksittäisiä rakennuspaikkoja lukuun ottamattasiten, että se voidaan taloudellisesti liittää suunnitteilla olevaan vesi- javiemärijohtolinjaan ja nykyiseen tieverkkoon. Uudet asuinalueet osoitetaanpientalovaltaisina (erillispientalojen ja rivitalojen alueena).• Asutus tukeutuu Valkeakosken nykyiseen palveluverkkoon sekä alueeneteläosien osalta Akaan (Toijalan) keskustan kaupallisiin palveluihin.Uusia alueelle sijoittuvia asukaspalveluja ovat lähinnä virkistys- ja ulkoilualueetja -reitit. Alueella jo toimivien palveluyritysten toiminta ja kehittyminenturvataan kaavassa, mikäli toiminta ei ole luonteeltaan muidentavoitteiden vastainen. Kaavan yhteydessä tutkitaan veneilypalvelujentarve ja sijainti.• Uutta asutus pyritään osoittamaan melualueiden (päivämelu 55 dBA,yömelu 55 dBA) ulkopuolelle. Mikäli asutusta tai muita melusta häiriintyviätoimintoja osoitetaan melualueelle, kaavassa annetaan määräyksetmelusuojauksesta.Kaavatyön edetessä harkitaan, tulisiko <strong>osayleiskaava</strong>-aluetta laajentaa Vedentaanalueelle. Tiiviisti rakennetut kyläalueet sekä uudet asuinpientaloalueetosoitetaan asemakaavoitettavina alueina. Kaavassa rajataan lisäksi alueet,joilla rakentaminen edellyttää suunnittelutarveharkintaa (suunnittelutarvealue).Rakennuspaikat ranta-alueella esitetään lukumääräisesti sidottuina. Rantavyöhykkeenulkopuolella useampia rakennuspaikkoja sisältävät ryhmät merkitäänaluemerkinnöin ilman lukumäärämerkintöjä.Kaavan ohjausryhmä on asettanut mitoitukselliseksi tavoitteeksi 300-400 uuttaasuinpientaloa.2.2.2 RantarakentaminenRanta-alueella osoitetaan kaikki oikeusvaikutteisessa ranta<strong>osayleiskaava</strong>ssaesitetyt vakituisen ja vapaa-ajan asumisen rakennuspaikat. Vielä toteutumat-


FCG Planeko Oy 8 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________tomien rakennuspaikkojen sijaintia sekä rantarakennuspaikkojen rakennusoikeuttatarkistetaan tarvittaessa vastaamaan Kärjenniemen–Metsäkansan–Konhon <strong>osayleiskaava</strong>n laadintahetkellä käytössä olevia selvityksiä sekä alueidenkäyttöäkoskevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Kaavaan merkityillä rantarakennuspaikoillavoidaan kaavan perusteella suoraan myöntää rakennuslupia.Maanomistajien tasapuolinen kohtelu kaavoituksessa on varmistettu ranta<strong>osayleiskaava</strong>nlaadinnan yhteydessä kantatilatarkastelulla.Alueella, jolla ranta<strong>osayleiskaava</strong> ei ole oikeusvaikutteinen, on maanomistajientasopuolisen kohtelun varmistamiseksi tavoitteena osoittaa ranta<strong>osayleiskaava</strong>ssaesitetyt rakennuspaikat. Konhon alueen rantojen käyttö on jäänytvahvistamatta ranta<strong>osayleiskaava</strong>ssa alueen muusta suunnittelutarpeesta,moottoritiestä, johtuen. Konhon aluetta koskevat kuitenkin samat ranta<strong>osayleiskaava</strong>nlaadinnan yhteydessä tehdyt selvitykset sekä emätila- ja mitoitustarkastelut.Uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta moottoritien tai seututienmelualueelle tai alueille, joilla muu merkittävä maankäyttö on ristiriidassarantarakentamisen kanssa. Tällaisissa tapauksissa pyritään rakennusoikeussiirtämään maanomistajan muulle maa-alalle kaava-alueella. Rakennusoikeuksiensiirrossa otetaan huomioon voimassa oleva rantarakentamista koskevaohjeistus. Edellä kuvatulla menettelyllä pyritään varmistamaan, että kaavaratkaisuei ole maanomistajille kohtuuton. Oikeusvaikutuksetonta ranta<strong>osayleiskaava</strong>nosaa koskevista suunnitteluperiaatteista kuullaan alueellistaympäristökeskusta ennen kaavaluonnoksen nähtävillepanoa.Osayleiskaavassa tutkitaan alueet, joilla olevien lomarakennusten muuttaminenympärivuotisiksi on kokonaistaloudellisesti edullista. Jokamiehen oikeudellarantaan pääsy turvataan varaamalla riittävästi rakentamisesta vapaitarantaosuuksia. Maatilamatkailuun tai vastaavaan elinkeinoon liittyviä hankkeitapyritään edistämään varaamalla matkailupalvelujen alueita.2.2.3 Palvelujen sekä liike- ja työpaikkatoimintojen alueet2.2.4 Virkistysalueet ja reititKärjenniemessä toimii 1-6 vuosiluokkien koulu sekä päiväkoti. Alueella ei olemuita julkisia palveluja. Alueella ei toimi varsinaisia päivittäistavarakaupanliikkeitä. Ilolan Ravintola Vanha asema tarjoaa majoitus ja kahvila- ja ravintolapalvelujenlisäksi myös elintarvikemyyntiä sekä postipalveluita. Metsäkansanalueella sijaitseva Aino Klinikat Oy tarjoaa yksityisiä lääkäripalveluja.Kaava-alueella on lisäksi taimisuojien, vedenpuhdistuslaitteistojen ja metallistuotteidenvalmistusta. Varsinaista erityisiä aluevarauksia edellyttävää teollisuus-tai työpaikkatoimintaa alueella ei tällä hetkellä ole.Kaava-alue sijoittuu logistisesti potentiaaliselle alueelle moottoritien ja Valkeakoskenmerkittävän sisääntulotien tuntumaan. Alueen tekee työpaikkatoimintojenkannalta mielenkiintoiseksi myös tavaraliikenteen rata, joka kulkeeseututien rinnalla kaava-alueen halki. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan <strong>kehityskuvat</strong>arkasteluinuusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sijoittumistamoottoritien ja rautatien varteen.Julkisten ja kaupallisten palvelujen osalta alueen todennäköinen väestönkasvuei edellytä uusia palveluja. Kaavaratkaisuilla pyritään sen sijaan tukemaanolemassa olevien palvelujen säilymistä ja kehittymistä. Kärjenniemeä tukevatkaavaratkaisut lisäävät mahdollisuuksia tuottaa palveluita kaava-alueen ulkopuolellejäävän Kärjenniemen taajaman alueella.Ranta<strong>osayleiskaava</strong>ssa on osoitettu lähinnä paikallisia ja olemassa olevia kiinteistöjäpalvelevia venevalkama- ja uimaranta-alueita. Kaavanlaadinnan yh-


FCG Planeko Oy 9 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________2.2.5 Liikennealueet2.2.6 Maa- ja metsätalousteydessä tutkitaan laajempaa käyttäjäryhmää palvelevan venesataman ja uimarannansijoittumisedellytyksiä Konhon–Metsäkansan ranta-alueelle.Tavoitteena <strong>osayleiskaava</strong>ssa on turvata riittävät virkistysmahdollisuudet kokoalueen asukkaille. Tämä ei merkitse kuitenkaan sitä, että virkistykseen sopiviaalueita tulisi osoittaa kaavassa nimenomaan virkistysalueina. Hyvin hoidetutmetsätalousalueet tarjoavat lähes varsinaisten virkistysalueiden veroisetmahdollisuudet luonnossa liikkumiseen. Virkistysalueita on kuitenkin tarpeenosoittaa kaavassa uusien asuinalueiden toteuttamisen edellytyksenä olevia lähivirkistysalueina.Samalla tutkitaan mahdollisuutta osoittaa laajempi aluekokonaisuusulkoilua ja virkistystä palvelevaksi alueeksi, jolla voisi sijaita myösuimaranta ja veneilyn tukikohta.Nykyistä tieverkkoa pidetään suunnittelun lähtökohtana. Kaava-alueen halkikulkee seututietasoinen Toijalantie (mt 304) sekä paikallistietasoinen Lempääläntie(mt 3041), joiden välityskyky nykyisillä liikenne-ennusteilla on riittävä.Toijalantien varressa on koko matkalla kevyen liikenteen väylä ja maantienpoikki on toteutettu turvalliset alikulut. Vanhat kylätiet, kuten Metsäkansantieja Kopolantie, muodostavat lisäksi itsessään toimivan kevyenliikenteenreitin.Liikenteellisen suunnittelun tavoitteina ovat:• tieliikenteen turvallisuuden parantaminen ja liikenteen ympäristöhaittojenvähentäminen• yhteyksien turvaaminen osoittamalla yleisten teiden lisäksi tärkeät yhdystiet/kokoojakadut• kevyen liikenteen verkostoa täydentävien yhteystarpeiden osoittaminenMikäli asumista ja työpaikkatoimintoja osoitetaan tavaraliikenteen radan itäpuolelle,tutkitaan raideliikenteen kehittämisen ja liikenneturvallisuuden mahdollisestivaatimat eritasoliittymien paikat sekä korvaavat tieyhteydet poistettavilletasoristeyksille. Tarkastelut tehdään yhteistyössä Ratahallintokeskuksenkanssa.Tie- ja raideliikenteen melun osalta tarkastelu perustuu putkimalliin (Yleistenteiden melutilanne 2001, Hämeen tiepiiri 2002), jonka laatimisajankohdastaliikennemäärät ovat kasvaneet ja vastaavasti melualueet laajentuneet seututeilläarviolta 15 %:lla. Uutta asutusta tai muita melulle herkkiä toimintoja eisijoiteta melualueelle. Rajauksessa noudatetaan VN 993/92 melutason ohjearvoja(päivä/yömelu vanhoilla asuinalueilla 55/50 dBA, uusilla 55/45 dBA).Maatalouden säilyminen on alueen kulttuurimaiseman suojelun perusedellytys.Maa- ja metsätalouden kehittämismahdollisuuksia tuetaan osoittamallahyvät pelto- ja metsämaat edelleenkin tähän käyttöön. Myös maatalouden sivuelinkeinojen(maatilamatkailu, pientuotanto, suoramyynti) kehittämistä pyritäänedistämään.Yhtenäisille, avoimille peltoalueille ei osoiteta kilpailevaa maankäyttöä, vaanne varataan maanviljelyn harjoittamiseen. Arvokkaimpia osia lukuun ottamattanäillä alueilla voidaan kuitenkin säilyttää hajarakentamisen mahdollisuuskaupungin rakennusjärjestyksen mukaisella rakennuspaikalla. Myös metsäalueillaympäristöarvoiltaan erityisiä alueita lukuun ottamatta säilyy hajarakentamisenmahdollisuus. Olemassa olevaan maatilaan tai pientaloon liittyvärakentaminen sekä maa- ja metsätalouden kannalta välttämättömien talous-


FCG Planeko Oy 10 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________rakennusten rakentaminen on mahdollista edellä mainitusta poiketen kaikillapelto- ja metsäalueilla.2.2.7 Maiseman- ja luonnonsuojeluKaava-alueen maiseman oleellisia piirteitä ovat Mudinojan laaksoalueen sekärantapeltojen vaihtelevat viljelymaisemat, näitä kehystävät metsäiset selänteet,Metsäkansan kirkko ja asutushistoriallisesti arvokkaat alueet sekä vanhatkylätiet.Osayleiskaavassa säilytetään alueen maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaimmatpellot avoimena maisematilana. Peltoja reunustavat kehysmetsät japeltojen keskellä olevat edustavimmat metsäsaarekkeet pyritään säilyttämäänmetsäisinä.Alueelta tunnetaan ennestään kaksi paikallisesti arvokasta luontokohdetta:Ylenjärvi ja Malmijärven luhta. Lisäksi alueeseen rajoittuu Ukonniemen–Hällinsaaren lehto- ja luhta-alue. Kaava-alueelta on tiedossa myös muutamiahavaintoja liito-oravasta.Kaavanlaadinnan yhteydessä alueelta laaditaan luontoselvitys. Luonnon monimuotoisuudenkannalta tärkeät aluekokonaisuudet ja ekologiset yhteydetosoitetaan päämaankäyttöä tarkentavalla lisämerkinnällä ja otetaan huomioonmuuta maankäyttöä suunniteltaessa.2.2.8 Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistokohteet2.2.9 Tekninen huoltoAlueelta ei tunneta kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Osayleiskaavoituksenyhteydessä laaditaan erillinen selvitys historiallisen ajan muinaisjäännöksistä(mm. vanhat kylänpaikat) ja muinaismuistolain nojalla rauhoitetutkohteet osoitetaan kaavassa suojelumerkinnällä.Alueelle laaditaan rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva alueinventointi,jossa selvitetään vanhojen karttojen ja kirjallisuuden avulla maankäytön historianpääpiirteet sekä rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisestiarvokas rakennuskanta. Rakennuskannan suojelutarve tutkitaan kaavoituksenyhteydessä ja osoitetaan päämaankäyttöä tarkentavalla lisämerkinnällä.Rakennetun ympäristön arvokohteet pyritään säilyttämään ilmiasultaan ehyinä,asutushistoriallisina kokonaisuuksina. Vanhat säilyneet tielinjaukset pyritäänpitämään entisellään.Aiempien inventointien pohjalta alueelta on tiedossa yksi maakunnallisestimerkittävä rakennuskohde, Metsäkansan kirkko. Alueen maisemahistoriaa onselvitetty rakenneyleiskaavan laadinnan yhteydessä.Vesihuollon osalta päätavoite on hyvälaatuisen ja riittävän talousveden turvaaminenalueen asukkaille. Tavoitteena on mahdollisimman kattava keskitettyynvesihuoltoverkkoon liittyminen. Alueen halki kulkee runkovesijohtoja jaosia Kärjenniemen ja Metsäkansan alueesta on liitetty vesijohtoon. Vääränmäenalue Kärjenniemessä on liitetty jätevesiverkostoon.Alueelle on tehty Metsäkansan vesiosuuskunnan toimesta jätevesihuollon kehittämissuunnitelma,jota on arvioitu kaavatyöhön liittyen. On mahdollista, ettäMetsäkansan–Konhon alue on taloudellisinta liittää Akaan jätevesiverkostoon.


FCG Planeko Oy 11 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________Vesihuollon toteuttamisen osalta laaditaan kaavoituksen yhteydessä alustavasuunnitelma, jossa esitetään yleiskaavan edellyttämällä tarkkuudella uusienrunkovesi- ja viemärijohtojen sijainti, jätevesiviemärin tyyppi (paine- vai viettoviemäri)sekä pumppaamoiden määrä ja sijainti.Uusi asutus pyritään sijoittamaan ryhmiin siten, että vesihuollon järjestäminenvoidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja kestävän kehityksenperiaatteita noudattaen. Uutta rakentamista osoitettaessa kaavaan varmistutaansiitä, ettei pinta- ja pohjavesien laatu heikkene. Keskitetyn viemärin ulkopuolellatämä ratkaistaan kiinteistökohtaisin järjestelmin.Alueen halki kulkee 110 kV voimajohto, joka osoitetaan yleiskaavassa. Enintään20 kV voimajohtoja ei ole tarpeen osoittaa yleiskaavassa. Voimalinjojauusittaessa on ensisijaisesti pyrittävä käyttämään nykyisiä johtokäytäviä taisijoittamaan uudet linjat niin, etteivät alueen maisemalliset arvot vaarannu.Teleliikenteen mastoja sijoitettaessa maisemalliset arvot tulee alueella ottaaerityisesti huomioon ja välttää uusien mastojen rakentamista mm. yhteiskäyttöätehostamalla.Osayleiskaavassa pyritään ottamaan huomioon hyvien tietoliikenneyhteyksiensaaminen erityisesti kaava-alueen uusille asuntoalueille.3 KEHITYSKUVAT3.1 Kärjenniemi–Metsäkansa–Konhon alueen neljä kehityskuvaaOsayleiskaava-alueen maankäyttöä on tarkasteltu kolmen eri kehityskuvavaihtoehdonavulla. Mitoitukselliseksi tavoitteeksi kehityskuvissa on vaihtoehtoa4 lukuun ottamatta asetettu alustavasti 160–180 uutta pientaloasuntoa,jotka on sijoitettu vaihtoehdoissa eri tavoin. Vaihtoehto 4:ssä mitoitus on nostettu320 uuteen pientaloasuntoon. Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueitaon vaihtoehdoissa sijoitettu Konhon ja Metsäkansan alueille. Vaihtoehtojenvertailu on esitetty taulukossa.3.2 Taustaa – Konhon alueen kehittämisstrategiaKonhon alueelle laadittiin 2002–2003 kehittämisstrategia kolmen kunnan, Valkeakosken,Viialan ja Toijalan yhteistyönä. Alueesta on muodostunut liikenteellisestitärkeä solmukohta moottoritien rakentamisen myötä. Strategiaraportissaalueen kehittymismahdollisuuksia arvioitiin kolmen osa-alueen, Konhonkylän, Metsäkansan ja Sallinkulman–Hirsikankaan osalta. Osa-alueestaviimeksi mainittu muodostaa Turuntien (vt 9) molemmin puolin sijoittuvantyöpaikka-alueen, joka yhdistää Viialan ja Toijalan taajamia. Alueelle on laadittuYritys-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>, jonka Akaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt2007. Työpaikka- ja teollisuusalueiden lisäksi <strong>osayleiskaava</strong>ssa onosoitettu pientalovaltaisia asuinalueita.


FCG Planeko Oy 12 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________Metsäkansan strategian painopisteeksi asetettiin asuminen. Alueelle suositeltiinseuraavia toimintoja:• pienyritystoimintaa kyläalueelle• lähityöpaikka-alue (matkailuun ja vapaa-aikapalveluihin liittyvä), johonasuminen tukeutuu• sijaintiin perustuva, ”asumisen logiikkaa” toteuttava asuntoalue• seudullisia virkistys- ja vapaa-aikapalveluja ja lähivirkistysreittejä• maatalouden liitännäiselinkeinojen kehittämistä• mahdollisen matkailuun liittyvän ”jokerin” toteuttamistaMetsäkansa nähtiin lähinnä rakentamisen reservialueena, jota ei tulisi lähteäkehittämään ennen kuin lähempänä kaupunkia olevat alueet on rakennettu.Strategian jälkeen laaditussa rakenne<strong>osayleiskaava</strong>ssa kehittämisen painopisteon sijoitettu Kärjenniemen alueelle. Metsäkansaa kehitetään rakenne<strong>osayleiskaava</strong>ssalähinnä kylämäisenä alueena.Konhon painopiste kehittämisstrategiassa liittyy vapaa-aikapalveluihin jamaatalouden kehittämiseen. Alueelle suositellaan siinä seuraavia toimintoja:• kyläasutuksen ja maatalouden toimintaedellytysten säilyttämistä sekäliitännäiselinkeinojen kehittämistä ja yhdistämistä vapaaaikapalveluihin• vesistön aktiivista hyödyntämistä esim. kalastus- tai melontakeskuksena• mahdollisen matkailuun liittyvän ”jokerin” toteuttamistaMoottoritien ja siihen liittyvien ramppien rakentamisen myötä Konhon alue oneristynyt Metsäkansasta, jonka vuoksi sen liikenteellinen saavutettavuus jalogistinen kehittymispotentiaali on heikentynyt.3.3 Vaihtoehto 1 ”Kehittyvä Konho”Vaihtoehdossa 1 painotetaan moottoritien rajoittuvan alueen merkitystä kehitettävänätyöpaikka-alueena, Valkeakosken ”Yritys-Konhona”. Alueilla on tällähetkellä joitakin maatilan talouskeskuksia ja hajarakennuspaikkoja. Työpaikka-alueperustuu maantiekuljetuksiin, koska radanvarren alueet (Mamsellinkorpija Malmijärvi) ovat heikosti kantavia turve- ja liejumaita. Työpaikkaalueidenyhteispinta-ala on n. 110 ha.Asumisen kehittämisen painopiste on VE 1:ssä sijoitettu Vedentaantien varteen,jonne muodostuu n. 110–120 pientaloasunnon (300 asukasta) ”Metsäkansanlahdenpuutarhakaupunki”. Metsäkansan kyläalueelle sekä Kärjenniemenalueelle Pastintien ja Kopolantien varrelle on mahdollista sijoittaa n. 40pientaloasuntoa.Moottoritien länsipuolelle on rajattu rantaan matkailun kehittämisen selvitysalue,jonka toteutumisedellytykset ja alueelle sijoitettavat toiminnot tarkentuvatkaavoituksen kuluessa. Alueen käyttöönotto voi edellyttää eritasoliittymänmuuttamista vähintään ramppien osalta. Kehityskuvassa on osoitettu uudentieyhteyden merkinnällä muutettava eritasoliittymä ja sen vaihtoehtona nykyisentieyhteyden kehittäminen. Tasossa olevien maantieliittymien kehittäminenon arvioitu perustuvan kiertoliittymiin.Kaikissa vaihtoehdoissa Neitsytsaarta sekä Mamsellinkorven–Malmijärven aluettaesitetään virkistyksen ja ulkoilun kehittämisalueeksi.


FCG Planeko Oy 13 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________3.4 Vaihtoehto 2 ”Kärjenniemestä lähikeskus”Työpaikka-alueet on VE 2:ssa sijoitettu pääosin Metsäkansassa toimineen tiilitehtaanalueelle, tavaraliikenteen radan itäpuolelle. Sijainti mahdollistaa radanhyödyntämisen tavarakuljetuksissa. Toinen, pienialaisempi työpaikka-aluesijoittuu moottoritien tuntumaan. Työpaikka-alueiden yhteispinta-ala on n. 75ha.Asumisen kehittämisen painopiste on Kärjenniemen taajamaan rajoittuvallaalueella Lempääläntien, Pastintien ja Kopolantien varressa sekä hieman erilläänoleva alue Toijalantien varressa. Uusille pientaloalueille on mahdollista sijoittaan. 150–160 pientaloasuntoa. Lisäksi Metsäkanan kyläalueelle voidaansijoittaa n. 20 pientaloasuntoa.Kärjenniemen alue kehittyy VE 2:ssa esitetyn uuden asuinrakentamisen sekäKärjenniemen kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvan alueen kehittymisen myötäniin merkittävästi, että alueesta muodostuu lähipalvelukeskus, joka voi tarjotatärkeimpien julkisten palvelujen (koulu, päiväkoti, kokoontumistilat) lisäksimyös joitakin kaupallisia palveluita (lähikauppa tai elintarvikekioski,kahvila).3.5 Vaihtoehto 3 ”Elävä maisema”3.6 Vaihtoehto 4 ”Metsäkansa”Osayleiskaava-alueen vetovoima perustuu osittain maatalouden ylläpitämiinkauniisiin viljelymaisemiin. Kolmas vaihtoehto, ”Elävä maisema”, pyrkii hyödyntämäänerityisesti alueen maisemaa ja kylämäistä rakennetta. Uudetasuinalueet on sijoitettu pieniin kylämäisiin tai muutaman asunnon kokonaisuuksiin,jotka kehittyvät alueen maiseman ja kulttuuriperinnön ehdoilla. Rakentamisenmitoitukselta tämä vaihtoehto vastaa muita kehityskuvia. Rakentamientapahtuu kuitenkin vähitellen ja osin ilman asemakaavoitusta tai muutayksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. Asemakaavan laadintatarpeitaon kuitenkin täydentyvillä kyläalueilla Metsäkansassa sekä uusilla pientaloalueillaKärjenniemen alueella.Työpaikka-alueet ovat pinta-alaltaan pieniä. Sijoittumiseltaan ne vastaavatVE 2:ta. Pienimuotoista yritystoimintaa on mahdollista sijoittaa lisäksi kyläalueilleja maatilojen talouskeskusten yhteyteen. Työpaikka-alueiden yhteispinta-alaon n. 25 ha.Neljäs vaihtoehto on laadittu vastaamaan tavoitetilannetta, jossa ohjausryhmänmitoitustavoite saavutetaan yhden kehityskuvan puitteissa. Asumisenalueiden osalta on yhdistetty VE1 ja VE2 asuinalueita keskittämällä asutusToijalantien varteen sekä Vedentaantien alueelle. Uusille pientaloalueille onmahdollista näin sijoittaa n. 320 pientaloasuntoa. Työpaikkatoiminnot on keskitettyradan viereen, jolloin voidaan hyödyntää taloudellisesti raideliikennettä.Työpaikka-alueiden yhteispinta-ala on n. 100 ha.Koska toimintoja on muita vaihtoehtoja selvemmin sijoitettu radan itäpuolelle,on vaihtoehdossa esitetty kokoojakatuluonteisen rinnakkaistien rakentaminensekä tähän liittyvät eritaso- ja ramppiratkaisut. Metsäkansan kyläkeskukseenon sijoitettu palvelujen alueita.


FCG Planeko Oy 14 (20)Valkeakosken kaupunki <strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________3.7 Vaihtoehtojen vertailuYhdyskunta-rakenneVaihtoehto 1:”Kehittyvä Konho”- Kyläalueiden kehittämisen jaarvokkaiden peltoalueidenosalta maakuntakaavan mukainen- Työpaikka-alueiden osaltamaakuntakaavassa ei olealuevarauksia- Metsäkansanlahden asuntoalueenosalta poikkeaa maakuntakaavasta,turvaa kuitenkinmaisemallisesti arvokkaimmatpeltoalueet- Rakenneyleiskaava tukeeMetsäkansan ja Kärjennimenkyläalueiden kehittämistä.Työpaikka-alueiden ja Metsäkansanlahdenasuntoalueenosalta poikkeaa rakenneyleiskaavasta.- Yhdyskuntarakenne melkotiivis, mutta hajauttaa ValkeakoskenyhdyskuntarakennettaVaihtoehto 2:”Kärjenniemestälähikeskus”- Kyläalueiden kehittämisen jaarvokkaiden peltoalueidenosalta maakuntakaavan mukainen- Metsäkansan työpaikka-alueenosalta osin maakuntakaavanvastainen- Kärjenniemen uusien asuinalueidenosalta maakuntakaavassaei ole aluevarauksia.- Rakenneyleiskaava tukee Metsäkansankyläalueen ja pääosinmyös Kärjennimen uusienasuinalueiden kehittämistä.Toijalantien varressa olevaasuinalueen ja työpaikkaalueidenosalta poikkeaa rakenneyleiskaavasta.- Yhdyskuntarakenne hajanaisempikuin VE1:ssä, mutta eihajauta yhtä merkittävästiValkeakosken yhdyskuntarakennettaVaihtoehto 3:”Elävä maisema”- Kyläalueiden kehittämisen jaarvokkaiden peltoalueidenosalta maakuntakaavan mukainen- Metsäkansan työpaikka-alueenosalta osin maakuntakaavanvastainen- Maakuntakaavan MY-alueellesijoitettujen asumusryppäidenosalta vaatii huolellista sijoittamista.Kokonaisuutena kuitenkinmaakuntakaavan mukainen.- Rakenneyleiskaava tukee Metsäkansankyläalueen sekä Kärjennimenuusien asuinalueidenkehittämistä. Hajanaisemminsijoitettujen rakennuspaikkojenosalta poikkeaa rakenneyleiskaavasta.- Yhdyskuntarakenne hajanaisinvaihtoehdoista, rakenne kuitenkinkaava-alueelle ominainen.Vaihtoehtoa 4:”Metsäkansa”- Kyläalueiden kehittämisen jaarvokkaiden peltoalueidenosalta maakuntakaavan mukainen- Metsäkansan työpaikka-alueenosalta osin maakuntakaavanvastainen- Metsäkansan kyläalueen jaMetsäkansanlahden asuntoalueenosalta poikkeaa maakuntakaavasta,turvaa kuitenkinmaisemallisesti arvokkaimmatpeltoalueet. Kärjenniemen uusienasuinalueiden osalta maakuntakaavassaei ole aluevarauksia.- Rakenneyleiskaava tukee Metsäkansanja Kärjennimen kyläalueidenkehittämistä. Työpaikka-alueidensekä Toijalantienalkupään ja Metsäkansanlahdenasuntoalueen osaltapoikkeaa rakenneyleiskaavasta.- Yhdyskuntarakenne tukeutuuToijalantiehen ja on verrattaintiivis. Hajauttaa kuitenkin Valkeakoskenyhdyskuntarakennetta.Palvelurakenne- Koulu- ja päiväkotipalvelujenosalta tukeutuu Kärjenniemeen.- Muiden julkisten palvelujenosalta tukeutuu Valkeakoskenkeskustaajamaan (6-10km)- Kaupallisten palvelujen osaltatukeutuu Valkeakosken ja- Koulu- ja päiväkotipalvelujenosalta tukeutuu Kärjenniemeen.- Muiden julkisten palvelujenosalta tukeutuu Valkeakoskenkeskustaajamaan (6-10 km)- Kaupallisten palvelujen osaltatukeutuu pääosin Valkeakoskenja Akaan palveluihin- Koulu- ja päiväkotipalvelujenosalta tukeutuu Kärjenniemeen.- Muiden julkisten palvelujenosalta tukeutuu Valkeakoskenkeskustaajamaan (6-10 km)- Kaupallisten palvelujen osaltatukeutuu Valkeakosken jaAkaan palveluihin- Koulu- ja päiväkotipalvelujenosalta tukeutuu Kärjenniemeen.Voi edellyttää päiväkotipalvelujaMetsäkansan kyläalueella.- Muiden julkisten palvelujenosalta tukeutuu Valkeakoskenkeskustaajamaan (6-10 km)- Kaupallisten palvelujen osalta


FCG Planeko Oy 15 (20)Valkeakosken kaupunki <strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________Akaan palveluihin- Tukee Metsäkansassa olevienpalvelujen säilymistä/kehittymistä- Moottoritien länsipuolelletutkitaan matkailupalvelujensijoittumisen edellytyksiä.Alue vastaisi vaikutuksiltaanvähintään seudullista matkailuhanketta.- Tukee palvelujen kehittymistäKärjenniemen alueelle- Tukee Metsäkansassa olevienpalvelujen säilymistä/kehittymistätukeutuu Valkeakosken jaAkaan palveluihin. Huomattavaväestöpohjapotentiaali mahdollistaakuitenkin kaupallistenpalvelujen ja yksityisten julkisluonteistenpalvelujen syntymisenMetsäkansan kyläkeskukseen.Yhdyskuntatalous,tekninen huolto- Edellyttää jätevesiverkostonrakentamista alueelle ennenasuin- ja työpaikka-alueidenrakentamista. Konhon-Metsäkansan osalta tutkittavaliittymismahdollisuusAkaan verkostoon.- Metsäkansanlahden asuinalueenrakentaminen voiedellyttää alikulun ja uudentieyhteyden rakentamistarautatien poikki (toteutusvastuukaupunki). Alueen toteuttaminenmerkitsee lisäksikoulukuljetusten määränkasvua (5 km Kärjenniemenkoululle).- Työpaikka- ja asuinalueidenosalta edellyttää katuverkostoa,leikki- ja viheralueita,valaistusta ym. perus-infraa.- Moottoritien länsipuolellesijoitettava matkailupalvelujenalue edellyttäisi moottoritieneritasoliittymän muutoksiatai vähintäänkin nykyisenmaantieyhteyden rakentamistaosin uudelleen.Samoin alueen kehittäminenedellyttää moottoritien länsipuolenottamista vesi- ja jätevesihuollonpiiriin, mikämuissa vaihtoehdoissa ei ole- Edellyttää jätevesiverkostonrakentamista alueelle ennenasuin- ja työpaikka-alueidenrakentamista. Konhon-Metsäkansan osalta tutkittavaliittymismahdollisuus Akaanverkostoon.- Metsäkansan työpaikka-alueenrakentaminen voi edellyttääalikulun rakentamista rautatienpoikki (toteutusvastuu kaupunki).- Työpaikka- ja asuinalueidenosalta edellyttää katuverkostoa,leikki- ja viheralueita, valaistustaym. perus-infraa.- Edellyttää jätevesiverkostonrakentamista alueelle ennenasuin- ja työpaikka-alueidenrakentamista. Tukeutuu muitavaihtoehtoja voimakkaamminMetsäkansan vesiosuuskunnanvesihuoltosuunnitelmaan.Konhon-Metsäkansan osaltatutkittava liittymismahdollisuusAkaan verkostoon.- Metsäkansan työpaikka-alueenrakentaminen voi edellyttääalikulun rakentamista rautatienpoikki (toteutusvastuu kaupunki).Todennäköisesti vartioitutasoristeys kuitenkin riittää.- Työpaikka- ja asuinalueidenosalta edellyttää katuverkostoa,leikki- ja viheralueita, valaistustaym. perus-infraa.- Edellyttää jätevesiverkostonrakentamista alueelle ennenasuin- ja työpaikka-alueidenrakentamista. Tukeutuu selvimminToijalantietä noudattelevaanjätevesiverkon runkovaihtoehtoon.Eteläisimpienosien osalta on tutkittava liittymismahdollisuusAkaan verkostoon.- Metsäkansanlahden asuinalueenja työpaikka-alueiden rakentaminenedellyttänee rinnakkaistienja eritasoratkaisujentoteuttamista rautatienitäpuoliselle alueelle (toteutusvastuukaupunki). Metsäkansanlahdenalueen toteuttaminenmerkitsee lisäksi koulukuljetustenmäärän kasvua (5 kmKärjenniemen koululle).- Työpaikka- ja asuinalueidenosalta edellyttää katuverkostoa,leikki- ja viheralueita, valaistustaym. perus-infraa.


FCG Planeko Oy 16 (20)Valkeakosken kaupunki <strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________aivan välttämätöntä.Taajamakuva- Vaikutukset moottoritieltäavautuviin näkymiin merkittävät.Edellyttää korkeatasoistarakentamista, mikälitavoitellaan imagoltaan korkeaatyöpaikka-aluetta.- Vaikutukset seututieltäavautuviin näkymiin vähäiset.Vedentaantien alkupäämuodostuu esikaupunkimaiseksi,mikä eroaa selvästialueelle tyypillisestä taajamakuvasta.- Moottoritien länsipuolenmatkailupalvelujen kehittämisenselvitysalue muodostaakäyntikorttimaisen sisääntulonäkymänValkeakoskenkaupungille, jonkavuoksi alueen arkkitehtuuriinja rakentamisen laatuuntulee kiinnittää erityistähuomiota.- Vaikutukset moottoritieltäavautuviin näkymiin vähäiset.- Metsäkansan työpaikka-alueja Toijalantien sekä Lempääläntienvarren uudet asuinalueetmuuttavat maanteiltäavautuvaa taajamakuvaa, jasiirtävät Valkeakosken esikaupunkialueenreunaa lähemmäksimoottoritietä.- Vaikutukset moottoritieltäavautuviin näkymiin vähäiset.- Toijalantien ja Lempääläntienvarren uudet asuinalueetmuuttavat hieman maantieltäavautuvaa taajamakuvaa.- Uudet rakennusryhmät vanhojenkyläteiden varsilla muuttavataluetta rakennetummaksi.Uudisrakennukset voivat poiketatyyliltään merkittävästikinperinteisestä rakentamisesta.- Vaikutukset moottoritieltäavautuviin näkymiin vähäiset.- Metsäkansan työpaikka-alueja Toijalantien sekä Lempääläntienvarren uudet asuinalueetmuuttavat maanteiltäavautuvaa taajamakuvaa, jasiirtävät Valkeakosken esikaupunkialueenreunaa lähemmäksimoottoritietä. Vedentaantienalkupää muodostuuesikaupunkimaiseksi, mikäeroaa selvästi alueelle tyypillisestätaajamakuvasta.- Erityisesti Metsäkansan kyläalueellauudisrakentaminenmuuttaa kyläkuvaa. Uudisrakennuksetvoivat poiketa tyyliltäänmerkittävästikin perinteisestärakentamisesta.Väestön rakenne jakehitys alueella- Kaava-alueen nykyinen väestömääräon n. 400- Uusien asuinalueiden sekätäydennysrakennusalueidenväestömäärä on n. 450, mikäkaksinkertaistaa alueen nykyisenasukasmäärän.- Uudet asukkaat ovat todennäköisestilapsiperheitä, mikänuorentaa väestöjakaumaaja lisää tarvettakoulu-, päiväkoti- ja vapaaajanpalveluista.- Jotta väestönkehitys ja palvelujensaatavuus alueellaolisi hallittua, asemakaavoitustaon tarpeen vaiheistaa.- Uusien asuinalueiden sekä täydennysrakennusalueidenväestömääräon n. 500, mikä kaksinkertaistaaalueen nykyisenasukasmäärän.- Uudet asukkaat ovat todennäköisestilapsiperheitä, mikänuorentaa väestöjakaumaa jalisää tarvetta koulu-, päiväkoti-ja vapaa-ajan palveluista.- Jotta väestönkehitys ja palvelujensaatavuus alueella olisihallittua, asemakaavoitusta ontarpeen vaiheistaa.- Uusien asuinalueiden sekä täydennysrakennusalueidenväestömääräon n. 450, mikä kaksinkertaistaaalueen nykyisenasukasmäärän.- Uudet asukkaat ovat todennäköisestilapsiperheitä, mikänuorentaa väestöjakaumaa jalisää tarvetta koulu-, päiväkoti-ja vapaa-ajan palveluista.- Jotta väestönkehitys ja palvelujensaatavuus alueella olisihallittua, asemakaavoitusta ontarpeen vaiheistaa. Rakentamisentapahtuu osin ilman- Uusien asuinalueiden sekätäydennysrakennusalueidenväestömäärä on n. 800, mikäkolminkertaistaa alueen nykyisenasukasmäärän.- Uudet asukkaat ovat todennäköisestilapsiperheitä, mikänuorentaa väestöjakaumaa jalisää tarvetta koulu-, päiväkoti-ja vapaa-ajan palveluista.- Jotta väestönkehitys ja palvelujensaatavuus alueella olisihallittua, asemakaavoitusta ontarpeen vaiheistaa.


FCG Planeko Oy 17 (20)Valkeakosken kaupunki <strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________asemakaavoitusta, ja toteutuutodennäköisesti vähitellen pitkänaikavälin kuluessa.Työpaikat ja elinkeinotRakennettu kulttuuriympäristö,muinaismuistot,maisemansuojelu- Työpaikka-alueita n. 110 ha- Konhon yritysalue muodostaakäyntikortin moottoritieltäalueelle.- Mahdollistaa monipuolisentyöpaikka-alueen muodostumisen,myös paljon tilaavaativaa erikoiskauppaa.- Maisemallisesti arvokkaatpeltoalueet säilyvät viljelykäytössä,samoin yhtenäisetmetsäalueet metsätalouskäytössä.- Matkailupalvelujen alue voimuodostaa merkittävän työpaikka-alueenja toteutuessaanvilkastuttaisi kaavaalueenja Valkeakosken sekäAkaan elinkeinoelämää.- Ratkaisu ottaa pääosin huomioonalueen kehityshistorian,rakennetun kulttuuriympäristönja maisemallisestiarvokkaat peltoalueet.- Työpaikka-alueita n. 75 ha- Metsäkansan yritysalue mahdollistaalähityössäkäynnin.- Mahdollistaa monipuolisen työpaikka-alueenmuodostumisen,myös esim. puutarhatuotantoatai paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa.- Maisemallisesti arvokkaat peltoalueetsäilyvät viljelykäytössä,samoin yhtenäiset metsäalueetmetsätalouskäytössä.- Ratkaisu ottaa pääosin huomioonalueen kehityshistorian,rakennetun kulttuuriympäristönja maisemallisesti arvokkaatpeltoalueet.- Työpaikka-alueita n. 25 ha- Mahdollistaa työpaikkojen sijoittumistaalueelle. Yritystoiminnanmerkittävät alueet sijoittuvatkuitenkin edelleen lähempänäValkeakosken keskustaajamaa.- Maisemallisesti arvokkaat peltoalueetsäilyvät viljelykäytössä,samoin yhtenäiset metsäalueetmetsätalouskäytössä.- Ratkaisu ottaa pääosin huomioonalueen kehityshistorian,rakennetun kulttuuriympäristönja maisemallisesti arvokkaatpeltoalueet.- Työpaikka-alueita n. 100 ha- Metsäkansan yritysalue mahdollistaalähityössäkäynnin.- Mahdollistaa monipuolisen työpaikka-alueenmuodostumisen,myös esim. paljon tilaa vaativaaerikoiskauppaa.- Kaupallisten palvelujen muodostuminenMetsäkansan alueellelisää alueen omaehtoistakehitystä.- Maisemallisesti arvokkaat peltoalueetsäilyvät viljelykäytössä,samoin yhtenäiset metsäalueetmetsätalouskäytössä.- Ratkaisu ottaa pääosin huomioonalueen kehityshistorian,rakennetun kulttuuriympäristönja maisemallisesti arvokkaatpeltoalueet.VirkistysYmpäristönsuojelu jaympäristöhäiriöt sekäpohjavedet- Laajempi virkistystä ja ulkoiluatukeva alue sijoittuu Toijalantienvarteen Malmijärvenranta-alueelle.- Vanhat kylätiet toimivat pyöräilyreitteinä.- Uudet asuinalueet edellyttävätlähivirkistysalueita, uimarantaa,venevalkamaa,leikkialueita ja turvallisia kevyenliikenteen yhteyksiä.- Alueella ei ole liikenneväyliäja niiden melua lukuun ottamattaympäristöhäiriötätuottavia toimintoja tai eri-- Laajempi virkistystä ja ulkoiluatukeva alue sijoittuu Toijalantienvarteen Malmijärven ranta-alueelle.- Vanhat kylätiet toimivat pyöräilyreitteinä.- Uudet asuinalueet edellyttävätlähivirkistysalueita, uimarantaa,venevalkamaa, leikkialueitaja turvallisia kevyen liikenteenyhteyksiä.- Alueella ei ole liikenneväyliä janiiden melua lukuun ottamattaympäristöhäiriötä tuottaviatoimintoja tai erityisiä ympä-- Laajempi virkistystä ja ulkoiluatukeva alue sijoittuu Toijalantienvarteen Malmijärven ranta-alueelle.- Vanhat kylätiet toimivat pyöräilyreitteinä.- Uudet asuinalueet edellyttävätlähivirkistysalueita, uimarantaa,venevalkamaa, leikkialueitaja turvallisia kevyen liikenteenyhteyksiä.- Alueella ei ole liikenneväyliä janiiden melua lukuun ottamattaympäristöhäiriötä tuottaviatoimintoja tai erityisiä ympä-- Laajempi virkistystä ja ulkoiluatukeva alue sijoittuu Toijalantienvarteen Malmijärven ranta-alueelle.- Vanhat kylätiet toimivat pyöräilyreitteinä.- Uudet asuinalueet edellyttävätlähivirkistysalueita, uimarantaa,venevalkamaa, leikkialueitaja turvallisia kevyen liikenteenyhteyksiä.- Alueella ei ole liikenneväyliä janiiden melua lukuun ottamattaympäristöhäiriötä tuottaviatoimintoja tai erityisiä ympä-


FCG Planeko Oy 18 (20)Valkeakosken kaupunki <strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________tyisiä ympäristöhäiriöitä. Soranottopohjaveden muodostumisenkannalta merkittävältäharjualueelta edellyttääharkintaa ja ottoalueiden jälkihoitoa.- Koska alueella on olemassaolevaa haja-asutusta ja sinneesitetään asemakaavoitettaviapientaloalueita, alueelleei voida sijoittaa esim. melua,hajua tai pölyä tuottaviateollisuustoimintoja.ristöhäiriöitä. Soranotto pohjavedenmuodostumisen kannaltamerkittävältä harjualueeltaedellyttää harkintaa ja ottoalueidenjälkihoitoa.- Koska alueella on olemassaolevaa haja-asutusta ja sinneesitetään asemakaavoitettaviapientaloalueita, alueelle ei voidasijoittaa esim. melua, hajuatai pölyä tuottavia teollisuustoimintoja.ristöhäiriöitä. Soranotto pohjavedenmuodostumisen kannaltamerkittävältä harjualueeltaedellyttää harkintaa ja ottoalueidenjälkihoitoa.- Koska alueella on olemassaolevaa haja-asutusta ja sinneesitetään asemakaavoitettaviapientaloalueita, alueelle ei voidasijoittaa esim. melua, hajuatai pölyä tuottavia teollisuustoimintoja.ristöhäiriöitä. Soranotto pohjavedenmuodostumisen kannaltamerkittävältä harjualueeltaedellyttää harkintaa ja ottoalueidenjälkihoitoa.- Koska alueella on olemassaolevaa haja-asutusta ja sinneesitetään asemakaavoitettaviapientaloalueita, alueelle ei voidasijoittaa esim. melua, hajuatai pölyä tuottavia teollisuustoimintoja.Luonnonolot ja luonnonmonimuotoisuus- Arvokkaille luontoalueille eiosoiteta muuttavaa maankäyttöä.Luontoselvitys tehdäänkaavatyön luonnosvaiheessa.- Hulevesisuunnittelulla tuleevarmistaa, ettei vedenlaatumm. Ylenjärvessä heikkenemuuttuvan maankäytönvuoksi.- Arvokkaille luontoalueille eiosoiteta muuttavaa maankäyttöä.Luontoselvitys tehdäänkaavatyön luonnosvaiheessa.- Arvokkaille luontoalueille eiosoiteta muuttavaa maankäyttöä.Luontoselvitys tehdäänkaavatyön luonnosvaiheessa.- Arvokkaille luontoalueille eiosoiteta muuttavaa maankäyttöä.Luontoselvitys tehdäänkaavatyön luonnosvaiheessa.Maa- ja metsätalous- Maisemallisesti arvokkaatpeltoalueet säilyvät viljelykäytössä,samoin yhtenäisetmetsäalueet metsätalouskäytössä.- Kaavoituksella pyritään tukemaanmaatilamatkailua jamuita maatalouden liitännäiselinkeinoja.- Maisemallisesti arvokkaat peltoalueetsäilyvät viljelykäytössä,samoin yhtenäiset metsäalueetmetsätalouskäytössä.- Kaavoituksella pyritään tukemaanmaatilamatkailua ja muitamaatalouden liitännäiselinkeinoja.- Maisemallisesti arvokkaat peltoalueetsäilyvät viljelykäytössä,samoin yhtenäiset metsäalueetmetsätalouskäytössä.- Kaavoituksella pyritään tukemaanmaatilamatkailua jamuita maatalouden liitännäiselinkeinoja.- Maisemallisesti arvokkaat peltoalueetsäilyvät viljelykäytössä,samoin yhtenäiset metsäalueetmetsätalouskäytössä.- Kaavoituksella pyritään tukemaanmaatilamatkailua jamuita maatalouden liitännäiselinkeinoja.Liikenne(liikennemäärät, toimivuus,liikenneverkko,liikenneturvallisuus,joukko- ja kevytliikenne)- Liikennemäärät kasvavatseututiellä 304 arviolta 800–1000 ajoneuvolla / vrk, mikäei vielä heikennä toimivuutta.Koko seututien matkallaon kevyenliikenteen väylä jaalikulut.- Vedentaantiellä (pt 13741)liikenteen voimakas kasvu- Liikennemäärät kasvavat seututiellä304 arviolta 800–1000ajoneuvolla / vrk, mikä ei vieläheikennä toimivuutta. Kokoseututien matkalla on kevyenliikenteenväylä ja alikulut.- Kärjenniemen voimakas kasvusaattaa lisätä Lempääläntien(pt 3041) liikennemääriä Tam-- Liikennemäärät kasvavat seututiellä304 arviolta 800–1000ajoneuvolla / vrk, mikä ei vieläheikennä toimivuutta. Kokoseututien matkalla on kevyenliikenteenväylä ja alikulut.- Vedentaantiellä (pt 13741)liikenteen kasvu vaatii tien alkupäänrakenteellista paran-- Liikennemäärät kasvavat seututiellä304 arviolta 1500-2000ajoneuvolla / vrk, mikä tarkoittaaliikennemäärän kasvamistayli 50 %:lla nykytilanteeseenverrattuna. Raskaan liikenteenliikennemäärä on suurempikuin muissa vaihtoehdoissa.Liikenteen sujuvuuden tur-


FCG Planeko Oy 19 (20)Valkeakosken kaupunki <strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________vaatii tien alkupään rakenteellistaparantamista, kevytväylääja mahdollisestiradan tasoristeyksen muuttamistaalikuluksi.- Konhon työpaikka-alue saattaaedellyttää kiertoliittymäämaanteiden 304 (sisääntulotie)ja 3044 (Toijalantie) risteykseen- vanhat kylätiet toimivat täydentävinäkevyen liikenteenreitteinäpereen suunnan työssäkäynninvuoksi jopa 200–300 ajoneuvolla/ vrk, mikä voi merkitätien leventämistarvetta 0,5metrillä.- Metsäkansan työpaikka-aluevoi vaatia radan tasoristeyksenmuuttamista alikuluksi.- Nopeusrajoitus tiellä 304 Metsäkansanja Kärjenniemen välillätulee laskea 60 km:iintunnissa.- vanhat kylätiet toimivat täydentävinäkevyen liikenteenreitteinätamista ja kevytväylää. Tasoristeyksensäilyminen on varmistettavaRatahallintokeskukselta.- vanhat kylätiet toimivat täydentävinäkevyen liikenteenreitteinä. Metsäkansantie voivaatia valaistusta.vaamiseksi on seututien 304liittymäjärjestelyihin kiinnitettäväerityistä huomiota. Kokoseututien matkalla on kevyenliikenteen väylä ja alikulut.- Vedentaantiellä (pt 13741)liikenteen voimakas kasvuvaatii tien alkupään rakenteellistaparantamista ja kevytväylää.- Työpaikkatoimintojen alue sekäradan itäpuolelle osoitettuasutus edellyttänee kokoojakatuluonteisenrinnakkaistien jaristeämät radan kanssa tuleetoteuttaa eritasoratkaisuin.- Nopeusrajoitus tiellä 304 Metsäkansanja Kärjenniemen välillätulee laskea 60 km:iintunnissa.- vanhat kylätiet toimivat täydentävinäkevyen liikenteenreitteinä


FCG Planeko Oy 20 (20)Valkeakosken kaupunki<strong>161</strong>-D1474Kärjenniemen–Metsäkansan-Konhon <strong>osayleiskaava</strong>________FCG Planeko OyLaatinut:Tarkastanut:Juha Mäkeläprojektipäällikkö, FM maantiet.Alf Lindströmsuunnittelupäällikkö, arkkit. SAFAP:\PLAN\Tre\AAK\MMA\<strong>Valkeakoski</strong>_0<strong>161</strong>\D1474_OYK_Metsakansa\CSuunnitelmat\Kehityskuvat\Selostus_Metsäkansa_<strong>kehityskuvat</strong>_110209.doc

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!