11.07.2015 Views

enertec - suomen energiateknologiajulkaisu 2/2013 - PubliCo Oy

enertec - suomen energiateknologiajulkaisu 2/2013 - PubliCo Oy

enertec - suomen energiateknologiajulkaisu 2/2013 - PubliCo Oy

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

ENERGIAN AMMATTILAISILLEVenäläisettulevat,oletko valmis?<strong>enertec</strong>.fiSähköstäfiksumpaa javihreämpääPVO:n Lauri Virkkunen toivoisi selkeitäpelisääntöjä energiainvestoinneille


Yksi kumppani – useita palveluitaTurvallisempaa, yksinkertaisempaa ja kannattavampaaInspecta tuntee valmistuksen ja kunnossapidonhaasteita yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella.Yli 1400 asiantuntijan voimin palvelemmeturvallisuuteen, laatuun ja elinkaareen liittyvissä kysymyksissä- Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassaja Baltian maissa.Palveluidemme avulla voidaan tunnistaa piileviäriskejä ja valmistautua ennalta arvaamattomaan ennenkuin riskit muuttuvat turhiksi kustannuksiksi,toimintahäiriöiksi tai pahimmassa tapauksessa henkilövahingoiksi.Sovellamme ammattitaitoammesultoinnistaja koulutuksesta asiakkaidemme hyödyksiparhaalla mahdollisella tavalla.Inspecta on kumppani, joka tarjoaa laajan valikoimanturvallisuutta ja kannattavuutta lisääviä palveluitasaman katon alta. Yhdessä tehostammeliiketoimintaanne ja mahdollistamme kestävämmättoimintatavat sekä turvallisemman työympäristön.Uusi asiakaslehtemme IQ on ilmestynyt.Tilaa soittamalla 010 521 600 tai asiakaspalvelu@inspecta.comInspecta, PL 113, 00181 Helsinki


38 Puhdasta palamista Ecofan ® puhaltimilla39 Tekmur <strong>Oy</strong> laajentanut toimintansa kotimaastakansainväliseksi40 Hajautettu energiantuotanto ja jätehuoltoyhdistyvät hyötyvoimalassa41 Yksi laite, monta sovellusta42 Sulzerilla näyttöä asiakastyytyväisyydestäKotkassa44 Biomassoista laadukasta polttoainettaenergiantuotantoon46 Kladnon haastava CFB-voimalaitosprojektiTsekeissä käynnistyy aikataulussa48 Tuulivoiman tuotanto kasvaa hitaasti muttavarmastiTuulivoima on Suomessa ollut viime vuosina ’vastatuulessa’, muttaalalla uskotaan silti parempaan tulevaisuuteen. Tiukentuvat ympäristövaatimuksetja EU:n direktiivit vaativat lisäämään uusiutuvanenergian osuutta sähköntuotannossa.52 Tuntipohjainen etäluenta sekä kaukolämpöönettä kaukojäähdytykseen on viisas valinta54 Kaukolämpöä ja -jäähdytystä älykkäisiinkaupunkiverkkoihinKaupunkien älykkäät energiaverkot ovat tulevaisuutta – muttaosittain jo tätä päivää monilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Turussa,Helsingissä, Lahdessa ja Oulussa kaukolämpömittarien etäluentahankkeetedistyvät ripeästi.4858 Arvo-Putki näkee kaukokylmän kehittyvänäliiketoiminta-alueena60 Hallitakseen laatua, ainoa keino on hallitakoko ketjua suunnittelusta tuotteeseen62 KVL-Tekniikka rakentaa Tampereellakaukokylmää64 Energian ja informaation uuden ajan verkostotehostaa energiankäyttöä ja luo uusia palveluita66 Johtotieto <strong>Oy</strong>:llä on yhteiskunnallinen rooli68 Ajankohtaista54<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 5


POHJOLAN VOIMAN LAURI VIRKKUNEN:Energiapäätöksissä tarvitaanyli vaalikauden ulottuvaavastuuta”Antakaa energiainvestoinneille selkeät pelisäännöt, mutta älkäämuuttako niitä joka vaalikausi”, Pohjolan Voiman toimitusjohtajaLauri Virkkunen sanoo eduskuntatalon portailla Helsingin Töölössä."Tämä on suurin toiveeni päätöksentekijöille."äätöksentekijöillä pitäisi olla monipuolinenkuva energiasektorin tär-”Pkeistä tekijöistä niin, että ymmärrettäisiin,mitkä ovat yksittäisen asian vaikutukset kokonaisuuteen.Parhaiten yhteiskunta tukeeenergiainvestointeja varmistamalla toimintaympäristönvakauden sekä tekemällä pitkäjänteisiäpäätöksiä. Tempoileva päätöksentekoon myrkkyä investoinneille”, Virkkunenmuistuttaa.Hänen oma työpaikkansa on kivenheitonpäässä Töölönkatu 4:ssä, Kuparitalossa.Pohjolan Voima tuottaa sähköä jalämpöä osakkailleen ja on merkittävä energiainvestoija.Investointipäätöksiä vaikeuttaase, että eduskuntatalossa ja EU:ssa tehtävätenergiapoliittiset päätökset vaihtelevatja johtavat epävarmaan tilanteeseenkansakunnan energiatalouden kannalta.Virkkunen on huolestunut siitä, ettäpolitiikan päättäjät eivät aina tunnu ymmärtävänteollisuuden päätösten pitkäjänteisyyttä.”Energiasektorin kvartaali on 25vuotta, mikä johtuu investointien pitkäikäisyydestä.Vuosi 2020 on meille huomennaja vuosi 2030 ylihuomenna. Lähivuosinatehtävien merkittävien poliittisten päätöksienvaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.Toivottavasti ministeri Vapaavuorenkoolle kutsuma parlamentaarinen komiteaetenee rivakasti vuoteen 2050 ulottuvassatiekarttatyössä ja tekee yli vaalikausienulottuvia linjauksia."Virkkusta askarruttaa myös se, ettämarkkinaehtoiset investoinnit on ajettuahtaalle. Uusiutuvan energian tuotannonlisääminen on tärkeä tavoite. Kehityksenhaasteena on kuitenkin jatkuvasti kasvavajulkinen tuki, jolloin koko energiajärjestelmäalkaa nojautua tukiin. Keski-Euroopassaollaan jo tilanteessa, jossa markkinaehtoisetinvestoinnit eivät etene. Tukijärjestelmätjohtavat myös siihen, että yhtenäistenEU:n energiamarkkinoiden sijaanvahvistuvat kansalliset markkinat. "Energiajärjestelmästätulee kallis ja tehoton”,Virkkunen toteaa.”On luotava kilpailukykyinen järjestelmä,jossa on mahdollista investoidamarkkinaehtoisesti.””Uusiutuvan tuet ja päästökauppaovat päällekkäistä ohjausta, jolloin tuetosaltaan heikentävät päästökaupan ohjausvaikutusta.Lopputulos on, että hiili saakilpailuetua. Päästökaupalle pitäisi antaamahdollisuus näyttää tehonsa. Alkuperäisenäideana oli, että päästöt aiheuttavatenergian tuottajalle lisäkustannuksia. Kunpäästökauppa luotiin, lähdettiin siitä, ettäse olisi osa markkinaehtoista toimintaa.”ENERGIAPOLITIIKANTILANNE MUUTTUNUT"Aloitin Pohjolan Voiman toimitusjohtajanaheinäkuussa 2010. Samana päivänäeduskunta teki kauaskantoisia päätöksiävahvistamalla ydinvoiman lisärakentamisenja uusiutuvan energian tavoitteet. Tuolloinsekä EU:n että kansallinen energiapolitiikkanäytti varsin selkeältä."”Nyt tilanne on toinen. Yritysten toimintaympäristöon muuttunut merkittävästi”,Virkkunen toteaa.Politiikassa tapahtuu useita asioita,jotka ovat sinänsä erillisiä, mutta vaikuttavatkaikki energiapolitiikan kokonaisuuteen:eduskunta jatkaa kansallisen energia-ja ilmastostrategian käsittelyä syysistuntokaudellaan,ja hallitus on aloittanutvuoteen 2050 ulottuvan vähähiilisen Suo-6 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Kuva: Pohjolan Voima <strong>Oy</strong><strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 7


Kuva: Esa Ahdevaara / GSS Lucky-Designmen tiekartan valmistelu, tätä varten onasetettu mainittu parlamentaarinen komitea.Eduskuntakäsittely ajoittunee keväälle2014, jolloin puolueet jo valmistautuvatvuoden 2015 vaaleihin. Windfall-veroollaan ottamassa käyttöön vuonna 2014.Hallitus haluaa luopua lähes täysin hiilenkäytöstä vuoteen 2025 mennessä. Tuulivoimanuusi tavoite vuoteen 2025 lisääsäätövoiman tarvetta.Hallitus on aloittanut myös ilmastolainvalmistelut. Ympäristösuojelulain keskeisiäkäsiteltäviä asioita ovat mm. teollisuuspäästödirektiivintoimeenpano jaluontoarvot. Teollisuuspäästödirektiivi jasen toimeenpano vähentävät merkittävästivoimalaitosten päästöjä. Energiatehokkuusdirektiivintoimeenpano on sekinmeneillään. Tilanne on jo muuttunut 2008tehtyjen 20-20-20 –päätösten jälkeen. Nämäpitävät sisällään 20 prosentin pudotuk-8 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


www.hollmingworks.comsen kasvihuonekaasuista vuoden 1990 tasolta.Toisaalta uusiutuvien osuuden kulutuksestapitäisi nousta 20 prosenttiin. EU:nenergiatehokkuuden pitäisi nousta viidenneksellä.Samalla EU valmistelee energia- ja ilmastopolitiikkaanvuoteen 2030 ja 2050.Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on pitääköolla yksi vai useampia tavoitteita. Tiekartatvuoteen 2050 ovat käsittelyssä, päämääränäon, että energiantuotannon pitäisiolla käytännössä lähes päästötöntä.Päästökaupan back-loading ja rakenteellisetmuutokset ovat käsittelyssä. Komissiovalmistelee aloitetta kestävyyskriteereistäja kapasiteettimekanismista. Kestävyyskriteeritsaattavat tuoda uusia vaateitametsäenergian käytölle. Eri maiden kapasiteettimekanismitpirstaloivat energiamarkkinaa.Sähkömarkkinoiden tavoitteenaon edelleen integroituminen vuoteen2014 mennessä.Kansainvälisesti uusi kattava kansainvälinenilmastosopimus on tarkoitus saadasovittua vuonna 2015. Nähtäväksi jäätoteutuuko se.EU:n talous on huonossa jamassa jasen kilpailukyky on romahtanut. Saksa ontehnyt täyskäännöksen energiapolitiikassaan.Tuetun uusiutuvan energian määräon kasvanut nopeasti sähkömarkkinoilla.Päästöoikeuksien hinta on hyvin alhainen.Syitä ovat muun muassa teollisuustuotannonromahtaminen ja uusiutuvien tuet. Euroopanenergiamarkkinoiden integroituminenon hidastunut eikä muu maailma oleseurannut EU:n ilmastopolitiikkaa.Liuskekaasu ja öljy ovat mullistamassaglobaalit energiamarkkinat. USA saavuttaneetätä kautta öljyomavaraisuuden.Kiinassa puolestaan on maailman suurimmatliuskekaasuvarannot. Euroopassa olevatvarannot ovat heikommin hyödynnettävissäkuin USA:n varannot. Liuskekaasuja -öljy laskevat hiilen hintaa, ja halpa hiililöytänee tiensä Eurooppaan.MITEN SUOMALAISET PÄÄTTÄJÄTVOISIVAT VAIKUTTAA?”Pohjolan Voima on investoinut 2000-luvullanoin neljä miljardia euroa hiilidioksidineutraaliintuotantoon. Tästä noin 1,5miljardia euroa on suunnattu uusiutuvaanenergiaan. Vesivoiman perusparannusohjelma,jolla tehostimme Iijoen vesivoimalaitoksemmetuotantoa, on vastikään saatupäätökseen. Vuodesta 2000 alkaen PohjolanVoima on rakentanut kutakuinkin yhdenuuden biovoimalaitoksen vuosittain.Tänä vuonna on käynnistynyt osakkuusyhtiöVaskiluodon Voiman voimalaitokseenVaasaan biokaasutin. Se korvaa hiilen käyttöämerkittävästi metsähakkeella. Olkiluodossaovat tunnetusti meneillään suurteninvestointien vuodet.””Tehon ja säätövoiman riittävyys pi-<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 9


Kuva: Vantaan Energia10 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Superior deliveryand market successthrough cooperationAssembliesHOLLMING WORKS GROUPtää turvata Suomessa. Investointien pitäisiedetä ensisijaisesti markkinaehtoisesti.Kuulun niihin, jotka peräänkuuluttavatyhtä tavoitetta EU:ssa. Jos se on päästötavoiteniin luonnollinen ohjauskeinonaonpäästökauppa. Turpeen käyttö pitääturvata myös tulevaisuudessa, ja bioenergiannollapäästöisyys turvata. Tällä hetkelläuusien turvealueiden luvittaminen ei etene,ja poliittisesti turpeen käyttöä halutaanvähentää. Käytännössä turve on korvautunutpääosin kivihiilellä”, Virkkunen tuoesille keskeisimpiä viestejään.ENERGIAOMAVARAISUUSEDELLEEN TÄRKEÄ TEKIJÄ”Suomen perspektiivistä maailmaa katseltaessa,on todettava, että Suomi on ollutpääomaköyhä maa. Suomalaiset yrityksetovat olleet pieniä, mutta voimavarojenyhdistäminen on mahdollistanutnykyisten energiateollisuuden rakenteidensynnyttämisen. Energiaomavaraisuuson edel leenkin tärkeä tekijä”, Virkkunenmuistuttaa.”Suomen sähköstä 20 prosenttia tuleeulkomailta. Viimeisen vuoden aikanaSuomesta on poistunut kapasiteettia noin1 000 MW:n verran. Tämä on vähentänytomavaraisuutta entisestään" Virkkunenviittaa päätöksiin lopettaa Mussalon ja Inkoonlaitokset. Laitoksilla on ollut viimevuosina merkitys lähinnä huippujen tasaajana.Virkkunen muistuttaa säätövoimansaatavuuden merkityksestä Suomen energiaomavaraisuudenkeskeisenä osana, jakatse siintää väkisinkin pohjoisen Suomenallashankkeisiin. Säätövoimaa saadaankäyttämällä norjalaista vesivoimaa, kysyntäjoustolla,jolloin esim. energiaintensiivinenteollisuus säätää tuotantoaan sähköntuotannon ja muun kulutustarpeen mukaisestisekä kotimaisella säätösähköllä, kutenvesivoimalla tai lauhdevoimalla. Kotimaisensäätösähkön etuna on se, että selisää energiantuotannon kotimaisuutta jaomavaraisuutta.Koska sähkön varastointiin ei ole vieläkeksitty ratkaisua, sähköä pitää aina ollasaatavilla kulutusta vastaava määrä. Tähäntarvitaan säätövoimaa. Säätövoima tasapainottaasähkömarkkinoilla kysynnän jatarjonnan, sähkön kulutuksen ja tuotannon,tasapainoon. Vuositasolla tasapainosaavutetaan korkeammalla lämpövoimantuotannolla pakkasjaksojen aikaan. Vuorokausittaisenresurssien käytön ohjaa tasapainoonsähköpörssin kysyntä, jonka mukaantarjolla olevan kapasiteetin teho säädetääntarjottujen hintojen perusteella kullekintunnille.Tasapaino ns. viimeisen tunnin aikanakuuluu järjestelmävastaavana toimivallekantaverkkoyhtiö Fingridille, tätä aiemmintasapainosta huolehtii yhteispohjois-<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 11


Kuva: Esa Ahdevaara / GSS Lucky-Designmainen sähkömarkkina. Säätövoima hankitaanmerkittävissä määrin helposti säädettävissäolevasta vesivoiman tuotannostapohjoismaisilta sähkömarkkinoilta.Tuulivoiman lisäys tuo sähköjärjestelmäämmelyhytaikaisen säädön lisäystarvetta,jota yleensä hankitaan tuontina pohjoismaisiltasähkömarkkinoilta. Tuulivoimantuotanto-osuuden kasvattaminen korostaatuotantoennusteiden päivittämisentarvetta. Tuulettomat jaksot voidaan hyvinennustaa 1–2 päivää etukäteen. Markkinoidenkäytettävissä pitää olla riittävästikonventionaalista tuotantokapasiteettiahitaana varavoimana.”Yhteisillä pohjoismaisilla sähkömarkkinoillasäätövoimatarpeeseen vaikuttavatennen kaikkea tuulivoimahankkeet.Suomen lisäksi säätövoimaa edellyttäviätuulivoimahankkeita on suunnitteillaja rakenteilla niin Ruotsissa, Norjassa kuinTanskassa”, Virkkunen toteaa. Ennen PohjolanVoimaa hän toimi Vattenfallin johtajana,joten pohjoismainen näkökulma ontullut vuosien varrella hyvin tutuksi.Pohjoismaisilla sähkömarkkinoillasäätösähkö on saatu pääosin norjalaisestavesivoimasta. Norjan vesivoimalle riittääkiinnostusta, sillä Keski-Euroopassa ontuulivoimahankkeita noin 100 000 MW:nedestä. Norjalaisen vesivoiman hyödyntämistäon tähän asti rajoittanut riittäviensiirtoyhteyksien puute, mutta siirtoyhteyksiäon suunnitteilla ja rakenteilla Pohjanmerenyli Keski-Eurooppaan."Keskeinen kysymys on, riittääköNorjan vesivoima säätösähköksi kaikilleja millä hinnalla. Mielestäni säätövoimaapitäisi meillä kotimaassakin olla nykyistäenemmän. Vesivoima olisi ehdottomastiparas vaihtoehto tähän. Toki myös lämpövoimalaitoksillaon säädössä roolinsa."Virkkunen toteaa. RISTO VAKEAPÄÄ12 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 13


Sähköstä fiksumpaa javihreämpääENERGIAYHTIÖT INVESTOIVAT KILPAAYMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPIIN RATKAISUIHINYLEISTÄ MIELIPIDEILMASTOA PEILATEN – JASAMALLA ÄLYVERKOT VALTAAVAT ALAA14 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Kuva: Kymenlaakson Sähkö <strong>Oy</strong>Energia-alalla on samanaikaisesti useampi miinapurettavana. Ilmastonmuutos vaatii kestäviä ratkaisuja,kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista on pidettävä huoli jatoimitusvarmuus ja saatavuus on turvattava tilanteessakuin tilanteessa.<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 15


Kuva: Juhani HeikkinenKansalaiset ovat myös heränneet haasteisiin.Tuoreen tutkimuksen mukaankolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä,että Suomen pitäisi olla sähkönhankinnassaomavarainen. Vastaajista joka viideskannatti tuotannon lisäämistä niin, että siitäriittää myös vientiin.Energiateollisuus ry:n YouGov Finlandillateettämän kansalaiskyselyn mukaanvain joka kymmenes piti sähkönhankinnannykytilannetta hyvänä, ja vain ani harvahalusi sähköä tuotavan entistä enemmän.Vastaukset osoittavat suomalaistenpitävän sähköomavaraisuutta tärkeänäasiana. Tämä on ymmärrettävää, silläsähkön tuonti Suomeen on lisääntynyt jovuosia. Viime vuonna tuonnin osuus sähkönkulutuksesta oli noin viidesosa (20,5prosenttia).Energiateollisuus toivookin, ettäpäättäjät kehittävät toimintaympäristöäpitkäjänteisesti siihen suuntaan, että suunnitellutmiljardi-investoinnit uuteen kotimaiseentuotantokapasiteettiin voivat toteutua– ja sitä myöten myös omavaraisuusasteparanee.MYYTTI EUROOPANKALLEIMMASTA SÄHKÖSTÄKyselyssä tiedusteltiin myös kansalaistennäkemyksiä sähkön ja kaukolämmön hinnoista.Hieman yli puolet vastaajista pitisähköä Suomessa kalliina, kolmannes keskihintaisenaja edullisena vain hyvin harva.Joka toinen myös uskoi sähkön olevanSuomessa EU-maiden keskiarvoa kalliimpaa,vaikka kansainvälisissä sähkön hintavertailuissaSuomi on itse asiassa Euroopanedullisimpien maiden joukossa. Kaukolämpöäkalliina piti vain reilu neljännes jakeskihintaisena tai edullisena joka toinen.Kuluttajan maksamasta sähkö- jakaukolämpölaskusta noin kolmannes onveroja. Vain joka neljäs vastaaja piti verojenosuutta sopivana, kun taas kaksi kolmestahalusi laskea niitä. Sähköön kohdistuvaverorasitus on arka asia, sillä suomalaisetkotitaloudet käyttävät sähköä mm.kylmistä ja pimeistä talvista johtuen noinkolme kertaa enemmän kuin EU-kotitaloudetkeskimäärin.Jatkuvien huonojen talousuutistenhavahduttama kansa on myös huolissaanSuomen kilpailukyvystä ja työpaikoista –tutkimuksessa jopa yhdeksän kymmenestäkansalaisesta jakoi tämän huolen. Energiaomavaraisuusvaikuttaa kauppataseeseenja sitä kautta kansantalouteen. Myösenergian hinnan ja verotuksen yhteys elinkeinoelämänkilpailukykyyn – samoin kuinesimerkiksi kansalaisten ostovoimaan – ontullut selväksi.ILMASTONMUUTOSTAUNOHTAMATTAIlmastonmuutostakaan kansalaiset eivätole unohtaneet: kolme neljästä vastaajastapiti ilmastomuutosta vähintään jossainmäärin hyvinvointia uhkaavana tekijänä.16 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Joka viides piti vaikutuksia erittäin suurena uhkana – muttatoisaalta yhtä iso osa ei nähnyt ilmiössä mitään uhkaa.Ilmastonmuutosta halutaan hillitä esimerkiksi tuulivoimalla,johon suomalaiset suhtautuvat yllättävänkin suopeasti.Energiateollisuus ry, Motiva <strong>Oy</strong> ja Suomen Tuulivoimayhdistysselvittivät kyselytutkimuksella kansalaisten jakuntapäättäjien näkemyksiä tuulivoimasta – ja yllättyivät.Suomalaiset toivovat lisää tuulivoimaa – myös omankunnan alueelle. Myös loma-asukkaat suhtautuvat mökkikuntansatuulivoimaloihin ja suunnitteilla oleviin hankkeisiinhuomattavasti positiivisemmin kuin kyselyyn osallistuneetkuntapäättäjät luulevat. Tutkimuksen toteutti AulaResearch <strong>Oy</strong>.Kuntapäättäjät arvioivat tutkimuksessa eri sidosryhmiensuhtautumista omassa kunnassa toteutettuun taisuunnitteluvaiheessa olevaan tuulivoimahankkeeseen. Vain14 % kyselyyn vastanneista valtuutetuista arvioi kunnanloma-asukkaiden suhtautumisen olevan myönteistä ja jopa49 % pelkää kesämökkiläisten suhtautuvan hankkeeseenkielteisesti.TUULIVOIMAA NAAPURIIN?– AIVAN OK!Kansalaisten parissa toteutettu kysely kuitenkin osoittaa,että loma-asukkaista yli puolet (57 %) on tyytyväisiä kesämökkikunnantuulivoimahankkeeseen tyytymättömienosuuden jäädessä 16 %:iin. Myös vakituisista asukkaistavaltaosa (73 %) kertoo olevansa kotikuntansa tuulivoimahankkeeseentyytyväinen. Takana lienee siis – ainakinosittain – tuttu kuvio, jossa tyytyväiset suuret massat ovathiljaa, ja harvalukuiset vastustajat sitäkin enemmän äänessäja esillä.Tutkimuksen mukaan kansalaisista samoin kuin kuntapäättäjistä83 prosenttia suhtautuu tuulivoimaan positiivisestitai erittäin positiivisesti. Tuulivoiman käytön lisäämistäkannattaa 90 prosenttia kansalaisista ja 87 prosenttiapäättäjistä. Valtaosa päättäjistä suhtautuu tuulivoimaanmyönteisesti riippumatta siitä, onko kunnassa rakennettuatuulivoimaa. Huomattava osa päättäjistä aikoo aktiivisestiedistää tuulivoiman rakentamista.Energiayhtiöissä on huomattu yleisen asenneilmastonmuutos. Toimitusjohtaja Kari Rämö Kymenlaakson Sähkö<strong>Oy</strong>:stä kertoo, että yrityksessä edetään vihreällä kärjelläkansalaisten toiveiden mukaisesti:”Sähkön tuotannon investoinnit kohdistetaan uusiutuviinja päästöttömiin kohteisiin. Uusiutuvissa panostetaanvesivoimaan ja bioenergiaan”, Rämö kertoo ja lisää,että tuulivoimassa tavoitteena on valtakunnan energiastrategianmukainen taso suhteutettuna markkinaosuuteen.KUSTANNUSTEHOKAS KEINOVALIKOIMAVastaavasti toimintavarmuuden parantamisessa keskitytäänkustannustehokkaimpiin ratkaisuihin: verkosto auto-Atlas CopcondieselgeneraattoritAtlas Copcon dieselgeneraattorittuottavat sähköä missä tahansa. Ne ovattaloudellisia, ympäristöystävällisiä jahiljaisia. Generaattoreita on saatavanakokoluokissa 12–1250 kVA.<strong>Oy</strong> Atlas Copco Louhintatekniikka AbTuupakankuja 1, 01740 Vantaapuh. 020 718 9300, fax 020 718 9301www.atlascopco.fi<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 17


maation lisäämiseen, johtojen siirtoonmetsistä teiden varsille sekä maakaapelointiin.”Asetetut tavoitteet toimintavarmuudelleovat realistisia, mutta verkkotoiminnanjäykkä valvontamalli saattaa vaarantaatarvittavien investointien rahoituksen”,Rämö pohtii. Verkon kunnossapitokulutovat luokkaa 6,5 M€/a ja verkostoinvestoinnitluokkaa 14 M€/a.”Tällä tasolla myös jatketaan lähivuosina.”Toimialalla tunnusomaista on, ettäenergiainfrastruktuuri muuttuu erittäinhitaasti: suurten voimalaitosten ja sähkönjakeluverkon keskimääräinen käyttöikä onyli 20 vuotta ja perusparannusten käyttöikääsaadaan lisää. Toisaalta, jahka uudetteknologiat on energia-alalla hyväksytty,ne valtaavat markkinoita hyvin nopeasti.Toimitusjohtaja Juhani Järvelä OulunEnergiasta kertoo, että päivän sanapohjoisessa on ”lähienergia”, joka tuotetaanalueel la, jalostetaan alueella, käytetäänalueella ja toiminnasta kaikki hyötyjää alueen käyttöön. Oulun Energian keihäänkärkenätässä toiminnassa on Toppilanvoimalaitos.”Toppilan voimalaitoksella energianhuoltovarmuuden turvaamiseksi on panostettulähienergian – eli tässä tapauksessametsä- ja turve-energian – saatavuudenvarmistamiseen ja sitä kautta myössähkön- ja lämmön yhteistuotannon kokonaistehokkuudenparantamiseen”, Järvelätoteaa.SUOMEN ENNÄTYS NÄKÖPIIRISSÄ?Toppilan alkuvuosi on sujunut ennätysvauhdissametsäenergian käytön suhteen.Järvelän mukaan puuta on käytetty laskennallisestiyli yhden TWh:n vuosivauhdillaja toteutuessaan tämä olisi ensimmäinenkerta, kun Suomessa puunjalostusteollisuudenulkopuolella tällaiseen määräänpäästäisiin.Toppilan voimalaitokselta saa puuenergiastatehdyn kaukolämmön noin50 000 ihmistä ja käyttösähkönsä noin110 000 asiakasta.”Tässä olemme sellaisessa tilanteessa,että kun sähköasiakkaanamme olevaluulee esimerkiksi, että hänellä on sähkökiuaskotonaan, niin näiden lukujen perustellahanhänellä onkin puukiuas”, Järveläheittää.Toppilassa aloitetaan myös tuhkanrakeistaminen metsälannoitteeksi tämänvuoden aikana. Tuhkalla voidaan edistäämetsän kasvua ja ehkäistä ilmastonmuutosta,kun ilmakehän hiilidioksidia sitoutuukasvavaan puustoon. Tuhkalannoituksellalisätään energiakäyttöön soveltuvaabiomassan määrää uudella ekologisemmallatavalla.UUSI VOIMALAITOSKONSEPTITYÖN ALLAVuonna 1977 käynnistynyt Toppila 1 -voimalaitoson elinkaarensa päässä tämänvuosikymmenen lopussa ja parhaillaan ollaantekemässä esiselvitystä uudesta voimalaitoskonseptista,kertoo Järvelä.”Samoin esiselvitystä tehdään Pyhäsalmenkaivokseen kaavailusta pumppuvoimalaitoksesta,jossa putouskorkeuttaolisi 1 400 metriä. Pumppuvoimalaitostoisi uusiutuvan energian tuekseen tarvitsemaasäätösähköä”, Järvelä sanoo. Hankkeessamukana ovat Oulun Energian lisäksiPyhäsalmen kaivosyhtiö, Oulun SeudunSähkö, Vantaan Energia ja Turku Energia.Sähköverkon säävarmuus on priorisoitukorkealle myös: tämän puolen investointeihinpistetään keskimäärin 10 miljoonaaeuroa joka vuosi.Järvelä kertoo, että yhtiössä tehdäänparhaillaan tutkimuspilottia, joka tähtääenergiankulutushuippujen leikkaamiseen.Ensimmäisenä huippujen leikkaamista kokeillaankaukolämmössä.”Aurinkolämmön osalta toteutammepienimuotoisen pilotoinnin kaukolämmönkorvaamiseksi”, Järvelä lisää.Aurinkosähkön tuotannon suhteenOulun Energia on tekemässä muutamankymmenen asiakkaan kanssa kokeilua, jossakäytännön pilotoinnilla testataan sähköntuotannononnistumista pohjoisessaSuomessa. Yhtiö tukee asiakkaita noin40 % sähköpaneelien investoinnissa.Kuva: Vantaan Energia18 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Kuva: Elenia <strong>Oy</strong>Nykyään moni sähköasiakas voi seurata energiankäyttöäänaina tuntitasolle saakka. Esimerkiksi Elenia Mukana –palvelussa asiakas voi mm. seurata sähkönkulutustaankilowatteina ja euroina, tehdä vikailmoituksen sekätarkistaa ovat sähköt päällä kotona tai kesämökillä omallaälypuhelimellaan.Tavallisia kansalaisia lähellä taas on Energiatili -palvelu,jonka kautta kymmenet tuhannet rekisteröityneetihmiset näkevät energiankäyttönsä tunti tunnilta:”Tämä lisää tietoisuutta siitä, että sähkönkäyttö ontarkoituksenmukaista. Ei pelkkää säästöä säästön takia,vaan helpointa on ensin luopua turhasta kulutuksesta”,Järvelä linjaa.FIKSUMPAA SÄHKÖÄSähköyhtiöt ovatkin nyt joukolla tarjoamassa asiak kailleentäsmällisempää tietoa kulutustottumuksista. EsimerkiksiElenia <strong>Oy</strong>:llä on Elenia Mukana -palvelu älypuhelimiin jatablettitietokoneille.”Sähkönkulutuksen seuranta sekä kilowatteina ettäeuroina on palvelulla helppoa”, lupaa Elenian toimitusjohtajaTapani Liuhala.Älypuhelinsovellukset ovat kuitenkin vain osa SmartGrid -toimintaa, jossa Elenia on melkoinen edelläkävijäSuomessa. Yhtiö on rakentanut älykkäisiin sähköverkkoihinpohjaavia ratkaisuja määrätietoisesti jo yli vuosikymmenen:esimerkiksi keskitetty ja standardisoitu vikapalvelulanseerattiin 2002; sähköasemien laajakaistasatelliittiohjausalkoi 2008; uusinta uutta on automaattinen vianpaikannus, erotus ja sähkönjakelun palautus.<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 19


Kuva: Fortum <strong>Oy</strong> / Tomi ParkkonenSähköntoimitusten turvaamiseksi nen kertoo, että sähköverkon kehittämi-tämiElenia investoi sähköverkkonsa maakaapelointiin:”Olemme maakaapeloineet kaikenuuden ja uudistettavan verkon jo vuodesta2009 emmekä käytännössä rakennalainkaan uutta ilmaverkkoa. Tänä vuonnainvestointimme nousevat yli 75 miljoonaneuron”, Liuhala toteaa.Elenia Säävarma -sähköverkon rakentamisestaon laadittu yrityksen nettisivuilleläpinäkyvä palvelu, jossa näytetään kaikkikuluvan vuoden kaapelointikohteet sekäensi vuodelle suunnitellut kohteet, urakoitsijatja aikataulut. Samanlainen kartta ontulossa yhtiön sähköverkon raivauksista.nen ja samalla sähkön toimituskyvyn turvaaminenon pitkäjänteistä työtä, jota Vantaallaon tehty vuosikymmenet – ja tehdäänedelleen.”Sähköverkon toimitusvarmuutta parannammevuosittaisilla kunnossapitoinvestoinneillaja esimerkiksi sähköasemienuusimisella, verkon silmukoinnilla ja automaationlisäämisellä”, Laukkanen listaa.Samalla Vantaan Energia on kunnostautunutkestävien energiaratkaisujen etsijänä:yhtiö on viime vuosikymmeninä investoinutmerkittävästi mm. vesivoimaan,ydinvoimaan ja tuulivoimaan.”Tällä hetkellä tärkein investointimmeuusiutuvaan ja kestävään lämmön- jaVANTAAN SÄHKÖVERKKOJO MAAN ALLAsähköntuotantoon on Itä-Vantaalle rakennettavajätevoimala”, Laukkanen kertoo.Kaapelointia suoritetaan nyt ympäri Suomea,mutta mitä suurempi kaupunki, sitävarmemmin johdot ovat jo piilossa maanpovessa. Esimerkiksi Vantaan Energiansähköverkosta yli 80 % on kaapeloitunamaan alla yhtiön toimialueen kaupunkirakenteestajohtuen. Sähköverkko on siis jovarsin hyvässä suojassa myrskyiltä.Laakereilla ei silti ole varaa jäädä lepäämään:toimitusjohtaja Pertti Laukka-SÄHKÖN HINTA?Mikä sitten on sähköyhtiöiden toimitusjohtajiennäkemys tuotteen hinnasta nytja tulevaisuudessa? Tukkusähkön hintaon laskenut jo kahden vuoden ajan, mikäon jo pääosin siirtynyt vähittäismyyntihintoihin.Kymenlaakson Sähkön Kari Rämönmukaan sähkön vähittäismyyntihintoihinei kohdistu merkittäviä muutospai-neita kuluvana eikä ensi vuonna. ”Sopimustyypistäriippuen pienet hintamuutoksetovat mahdollisia sekä ylös että alaspäin”,hän täsmentää.Vantaan Energian Pertti Laukkanenkomppaa: sähkön vähittäismyynnissä einostopaineita ole lähiaikoina edessä.”Toisaalta pörssihinta on ollut jokauan matalalla tasolla, mikä aiheuttaa taloudellisiapaineita sähkön tuotannon kannattavuuteen”,hän huomauttaa.Oulun Energian Juhani Järvelä tyytyytoteamaan, että sähkön suhteen markkinatmäärittävät hinnat, ja sähköyrityksetjoutuvat sopeutumaan kulloiseenkin tilanteeseen.”Tavoitteenamme on pitkäjänteisestiolla aina kilpailukykyinen jollakin tuotteellakussakin tuoteryhmässä”, hän linjaa.Elenian Tapani Liuhala lisää, että siirtohinnateivät nekään tule pomppaamaanhuomattavasti ylöspäin.”Olemme tehneet pitkälle tulevaisuuteenulottuvat investointisuunnitelmat,jotka mahdollistavat vakaat siirtohinnat eikäkorotuspaineita lähivuosina ole”, Liuhalakorostaa. SAMI J. ANTEROINEN20 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


JOHTOTIETO OYMaanalaisenjohtoviidakontietopankkiwww.johtotieto.fi<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 21


Venäläiset tulevat, oletko valmis?YDINVOIMA-ALALLA LUOTETAAN TAAS NAAPURIN APUUN– ALAN ASIANTUNTIJOITA PUHUTTAA ENEMMÄN HUOLIOSAAMISPÄÄOMAN SÄILYTTÄMISESTÄYdinvoiman tulevaisuus on vielä hämärän peitossa – mutta viimeaikaiset käänteet ovat ainakin pitäneet huolensiitä, että ydinvoimabisnestä ei pääse kukaan syyttämään tylsäksi. Saksalaisen E.ON:in vetäytyessä Fennovoimanhankkeesta, ovi jäi enemmän kuin raolleen uusille kansainvälisille pelureille. Suorat neuvottelut ydinvoimalaitoksentoimittamisesta aloitettiin japanilaisen Toshiban kanssa helmikuussa <strong>2013</strong> ja neuvottelut venäläisen Rosatomintytäryhtiö Rusatom Overseasin kanssa starttasivat pari kuukautta myöhemmin. Kesään mennessä tuli selväksi, ettäjapanilaiset eivät sopimusta saa, ja Fennovoima keskittyi neuvotteluihin vain Rusatomin kanssa.Kuvat: Fennovoima <strong>Oy</strong>22 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Heinäkuussa Fennovoima ja RusatomOverseas allekirjoittivat kehityssopimuksen,joka tähtää sopimukseen ydinvoimalantoimittamisesta. Kehityssopimus linjaayhteiset tavoitteet, joiden mukaan yhtiötpyrkivät loppuvuoden neuvotteluissakohti varsinaista laitostoimitussopimusta.Fennovoimasta kerrotaan, että Hanhikivi1 -laitoksen toimitussopimus on tarkoitusallekirjoittaa vuoden <strong>2013</strong> loppuunmennessä. Lisäksi neuvotellaan RusatomOverseasin tulosta Fennovoiman vähemmistöomistajaksiyhden kolmanneksenosuudella.PASSELI KOKONAISPAKETTINyt tapetilla oleva 1 200 megawatin AES-2006-reaktori vastaa kooltaan Fennovoimanomistajien tarpeita. Lisäksi RusatomOverseasin tarjoama kokonaispaketti vaikuttaisisoveltuvan Fennovoimalle hyvin.Pyhäjoelle puuhattava ydinvoimalaon siis näillä näkymin painevesilaitos AES-2006, joka on VVER-laitosten tuorein kehitysaskel.Laitostyyppi noudattaa IAEA:nvaatimuksia – ja vastaavia eurooppalaisiastandardeja – ja sen suunnittelu päivitetäänvastaamaan uusimpia suomalaisiaturvallisuusvaatimuksia.VVER sinänsä on tuttu juttu Suomessa:Loviisassa on käytössä kaksi VVER-440-laitosyksikköä, joita on käytetty turvallisestivuosikymmeniä. AES-2006:ta vastaavaalaitosta on tilattu eri puolille maailmaa,ja lisäksi laitostyyppiä rakennetaanparastaikaa Venäjälle.Alan asiantuntijoita diilin päätyminenVenäjälle ei yllätä – venäläisillä on nimittäinyllättävä valttikortti hihassaan. JukkaLaaksonen, Säteilyturvakeskuksen (STUK)entinen pääjohtaja, siirtyi runsas vuosiRusatom Overseasin leipiin. Laaksonenkuitenkin toteaa, että hän ei ole Hanhikivi1 -projektissa mukana lainkaan.<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 23


BUSINESS AS USUAL?Jukka Laaksonen myöntää silti seuranneensaprosessia tarkalla silmällä. Hänen havaintojensamukaan tiedot Fenno voimanja Rosatomin välisten neuvotteluiden alkamisestavuoden alussa otettiin Suomessavarsin rauhallisesti vastaan sekä poliittisellatasolla, tiedotusvälineiden kommenteissaja kansalaisten keskuudessa.”Ainakin itse sain sen vaikutelman,että vastaanotto oli selvästi myönteiselläpuolella”, Laaksonen pohtii.”Tämä viittaisi siihen, että informaatiouusien venäläisten laitosten turvallisuudestaon Suomessa mennyt perille paljonparemmin kuin muualla läntisessä maailmassa”,Laaksonen toteaa, joskin lisää ettämuualla tätä infoa on kyllä jaettukin varsinniukasti.Laaksosen mukaan Tšernobylin sitkeähaamu alkaa hitaasti väistyä – myös suomalaistenmielestä. Hän näkee Tšernobylinkäännekohtana, joka herätti naapurin panostamaanturvallisuuteen oikein tosissaan.Laaksonen kehaisee venäläisten vahvaatarkastusmekanismia ja huomauttaa,että nykyisillä VVER-laitoksilla on takanaan1 500 käyttövuotta ilman vakavia onnettomuuksia.Itse Tšernobylin jälkipyykkikin alkaa– vihdoin ja viimein – olla käsitelty. Heinäkuussatiedotettiin, että vuoden 1986ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttamalaskeuma ei ole lisännyt syöpien määrääSuomessa. STUKin, Syöpärekisterin jaTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)rekisteritutkimuksessa ei saatu viitteitä siitä,että syöpäilmaantuvuus olisi kohonnutonnettomuutta seuranneena vuosikymmenenätai sen jälkeen.PELIKENTTÄNÄ MAAILMAEläkkeeltä vielä kerran kentälle rekrytoituLaaksonen on venäläisfirmassa arvostettuhuippuasiantuntija, jonka tehtävänäon parantaa ydinturvallisuutta niissä maissa,jotka venäläisiä ydinvoimaloita ostavat.Tutuksi ovat tulleet mm. Iso-Britannia jaTšekki – ja venäläisistä ydinvoimaloistaovat kiinnostuneita myös esimerkiksi Unkari,Puola, Slovakia ja Bulgaria.Laaksonen ei usko, että länsimaisettoimijat sinnittelevät ydinvoimabisneksessämukana enää kovinkaan kauaa: hänenmukaansa Venäjä, Etelä-Korea ja Kiina tekevättulevaisuuden ydinvoimalat. Kiinallaon tosin edessä näytön paikka, sillä seei ole rakentanut vielä ensimmäistäkäänreaktoria.Laaksonen ei usko, että länsimaisettoimijat sinnittelevät ydinvoimabisneksessämukana enää kovinkaan kauaa: hänenmukaansa Venäjä, Etelä-Korea ja Kiina tekevättulevaisuuden ydinvoimalat. Kiinallaon tosin edessä näytön paikka, sillä sen ainoatvientireaktorit on rakennettu Pakistaniineikä kyseiselle reaktorityypille ole laajempiamarkkinoita.Sen lisäksi, että venäläiset kauppaa-24 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


vat reaktoreitaan maailmalle, maassa onkäynnissä laaja ydinvoiman rakennusohjelma,jonka myötä uudet laitokset korvaavatTšernobyl-tyyppiset reaktorit. Vaikkavenäläiset ydinvoimalat ovat mielikuvissasangen heikossa hapessa, Laaksonenhuomauttaa, että totuus on toinen: venäläisillereaktoreille on tehty perusteellisetstressitestit ja uuteen laitekantaan oninvestoitu jo miljardi euroa. Käytönaikaisissatarkastuksissa on tosin edelleen puutteita,sen Laaksonen myöntää – tämä johtuuyksinkertaisesti siitä, että Venäjällä ei ole– toistaiseksi – ollut riittävästi nykyaikaisiaultraäänilaitteita metallin tutkimiseen.YHTEISTYÖTÄTIIVISTÄMÄSSÄMillaista suomalais-venäläistä yhteistyötäon sitten odotettavissa? Laaksonen vastaa– yleisellä tasolla – että Rosatomin toimintapolitiikkaankuuluu käyttää vientiprojekteissaanmahdollisimman paljon kyseisissämaissa olevia yhtiöitä – mm. laitevalmistajia,rakentajia, suunnittelutoimistoja – laitostoimituksenalihankkijoina.”Lisäksi politiikkana on ottaa hyväksihavaittuja yhtiöitä muuallakin alihankkijoiksi.Mahdollisuudet yhteistyön laajentamiseenovat siis tällä rintamalla.”Laaksonen huomauttaa, että perinteisestiesimerkiksi Fortum on tehnyt monenlaistayhteistyötä Venäjän ydinteollisuudenkanssa myös muualla kuin Loviisanlaitoksen ympärillä. Fortumin harjoittamakonsultointi on jatkuvaa, mutta niinpienimuotoista toimintaa, että uutiskynnysylittyy harvakseen – mutta yhteistyölläon siis pitkät perinteet yritysmaailmassa.”Lisäksi Suomen ja Venäjän turvallisuusviranomaistenvälinen yhteistyö on ollutja on edelleen kiinteää.”YDINLUOKAN MALLIOPPILASSuomessa on totuttu ajattelemaan, ettätäällä ydinvoimaan liittyvät asiat on hoidettuviimeisen päälle – ja ainakin STUKintuore maaraportti tukee kuvaa ”luokanmallioppilaasta”. Elokuussa STUK toimittiKansainväliselle atomienergiajärjestölleIAEA:lle ydinturvallisuutta koskevanyleissopimuksen mukaisen maaraporttinsa,jonka tarkoituksena on varmistaa ettämaassa ydinturvallisuus ja sen valvonta onkorkealla tasolla. Sopijamaiden ydinturvallisuusviranomaisetlaativat kolmen vuodenvälein maaraportit, jotka käydään läpi vertaisarvioinnissa.Suomen maaraportti ei suurta draamaatarjoa: STUKin johtopäätös on, ettäSuomi täyttää ydinturvallisuussopimuksentavoitteet ja velvoitteet. Samalla esimerkiksiLoviisan ja Olkiluodon käyvien laitostenturvallisuutta on jatkuvasti parannettu javiranomaisvaatimuksia on kehitetty huomioidenkäyttökokemukset, turvallisuustutkimuksetsekä tieteen ja tekniikan kehittyminen.Kuluneen kolmen vuoden raportointijaksonmerkittävimmät asiat Suomessaovat olleet viranomaisohjeiston kokonaisuudistus,Fukushiman onnettomuudenseurauksena tehty turvallisuusarviointi suomalaisillaydinvoimalaitoksilla, IAEA:n järjestämäviranomaisvalvonnan arviointi sekäOlkiluoto 3:n rakentamisen jatkuminen.HARMAITA HIUKSIAHARMAISTA HIUKSISTAHaasteitakin sentään vielä löytyy – tästäpuolesta vastaavat mm. käyvien laitostenikääntyminen, digitaalisen automaationluotettavuuden osoittaminen sekä osaamisenja resurssien hallinta huomioidenuudet laitoshankkeet ja nykyisten työntekijöideneläköityminen.STUKin uusi pääjohtaja Petteri Tiippanaei halua nostaa yhtä haastetta yli muiden.Hänen mukaansa yhteinen nimittäjäkaikille näille tekijöille on tavallaan osaaminen:”Meillä on iso osaamispääoma poistumassaalalta ja uutta väkeä on tullut sisäänopettelemaan”, Tiippana to teaa jalisää, että eläköitymisaalto iskee – ja onosittain jo iskenyt – samalla lailla itse alanyrityksiin kuin esimerkiksi STUKiin taiVTT:hen.”Voimayhtiöillä itsellään on ensisijai-<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 25


kansallinen SAFIR2014-ydinturvallisuusohjelma(2011–2014), jonka yhtenä tärkeänätehtävänä on huolehtia korkeatasoisestaja kansainvälisestä ydinturvallisuustutkimuksesta.Keskeistä on myös laskenta- jakoevalmiuksien ylläpitäminen sekä tutkimusinfrankehittäminen.Esimerkiksi viime vuonna ohjelmassatehtiin 300 julkaisua, joista tutkimusraporttejaoli noin 140, kansainvälisiä konferenssipapereita75 ja tieteellisiä artikkeleita35 kappaletta. Tutkimushankkeidenmäärä vuonna 2012 oli 42.Yli-insinööri Jorma Aurela työ- ja elinkeinoministeriönenergiaosastolta kertoo,että SAFIR on jatkanut samalla linjalla myöstänä vuonna.”Fukushiman opetuksia on käytettyeräänä kriteerinä etsittäessä tutkimusaiheita.Hanke-ehdotukset kilpailutetaan vuosittainja Valtion Ydinjätehuoltorahasto rahoittaaohjelmaa noin 5,6 miljoonalla eurollavuosittain, koko rahoituksen ollessanoin 10 miljoonaa”, Aurela toteaa ja täsmentää,että infrastruktuurin kehittäminenmuodostaa tästä noin 1,5 M€ vuosittain.Infran osuus on ollut kasvamaan päin viimeaikoina.nen vastuu siitä, että ne tuovat riittävääosaamista taloon.”Tiippana itsekin on uudessa työtehtävässä– varsinainen työsarka alkaa syyskuussa.STUKin strategia on laadittu seuraavaksiviideksi vuodeksi ja pääjohtaja pitääajanjaksoa erittäin mielenkiintoisena:Olkiluoto 3:n käyttöönottoa odotellaan jo,uusia laitoksia pitäisi päästä rakentamaan,vanhoja täytyy huoltaa ja ylläpitää…”Lisäksi ydinpolttoaineen loppusijoituksestaon jätetty rakentamislupahakemusja arviointi sen osalta on tarkoitussaada päätökseen 2014 aikana”, Tiippanatoteaa ja täsmentää, että kyseessä pioneerihankemyös kansainvälisessä perspektiivissä.LAPPU LUUKULLE OTANIEMESSÄKaiken muun lisäksi Espoossa sijaitsevatutkimusreaktori aiotaan lakkauttaa, jotenreak torin purkutöiden valvonta tuleetyöllistämään myös STUKia.”Itse asiassa seuraavan viiden vuodenaikana meillä on harvinaislaatuinentilanne, jossa meillä on valvottavana projektejaelinkaaren joka vaiheesta”, Tiippanasummaa.Tulevaisuus on mitä suurimmassamäärin digitaalinen: esimerkiksi OL3:ssaon digitaalinen ohjausautomaatio, jokavie omalta osaltaan ydinvoimaa 2010-luvulle.Myös vanhemmat laitokset vilauttavatdigi-kulmaa:”Loviisassakin osa analogisesta ohjausautomaatiostatullaan korvaamaandigitaalisilla järjestelmillä.” STUKin roolinatulevassa digitalisaatiossa on varmistaa,että turvallisuus säilyy joka tilanteessa.SAFIR KÄÄNTYY LOPPUSUORALLEHuoli osaamispääoman säilyttämisestä ontoimialalla yhteinen. Suomessa onkin ryhdyttytoimiin, joiden avulla varmistetaan,että elintärkeän alan tutkimus ja asiantuntemussäilyvät maassa. Alan kärkihanke onUUTTA VERTA TARVITAANTEM:n osaamistyöryhmän raportin mukaanalalle tarvitaan vuoteen 2025 mennessäyhteensä noin 2 400 uutta asiantuntijaa,joilla on oltava osaamista alan erityispiirteistä.Aurelan mukaan asiantuntijoidenrekrytoimisen lisäksi tutkimusinfrastruktuuriaon kehittävä vielä roimasti. Polttavimmatinvestoinnit kohdistuvat Lappeenrannanteknillisen yliopiston kokeellisentermodynamiikan laitteistoihin ja VTT:nuuteen ydinturvallisuustaloon. VTT ja Senaatti-Kiinteistötpäättivät 26 miljoonaaeuroa maksavan talon rakentamisesta keväällä<strong>2013</strong>.”Lisäksi talon teknillinen infrastruktuurivaatii yli 10 miljoonan euron investoinnit”,Aurela arvioi.Ydinturvallisuustalo valmistuu Otaniemeenvuonna 2016–2017 ja siellä tuleetyöskentelemään noin 150 tutkijaa. SAMI J. ANTEROINEN26 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 27


Kuva: Markku Ojala / STUK:n kuvapankkiSTUK:n pääjohtaja Petteri Tiippana sanoo,että jos valtiohallinnon vääjäämättömiltävaikuttavat leikkaukset totetutuvatkaavaillussa laajuudessa, niin se on suoraanpois suomalaisten säteilyturvallisuudesta.Valtion säästöt rampauttamassa STUKia?STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana on huolissaan siitä, miten kansalaistensäteilyturvallisuus varmistetaan tulevina vuosina. Tummana pilvenä horisontissaodottavat nimittäin valtionhallinnon vääjäämättömiltä vaikuttavat leikkaukset.oin sanoa sen ihan suoraan, ettäjos leikkaukset toteutuvat kaa-”Vvaillussa laajuudessa, se on suoraan poissuomalaisten säteilyturvallisuudesta”, Tiippanatoteaa.Pääjohtajan huolen takana on tutkimuslaitosuudistusja viimekeväinen kehysriihi,jossa päätettiin leikata sosiaali- ja terveysministeriönalaisten laitosten valtionrahoituksesta30 miljoonaa euroa vuonna2015. STUKin lisäksi tulilinjalla ovat Terveydenja hyvinvoinnin laitos THL, Työterveyslaitosja Kelan tutkimusosasto.”Olemme itse arvioineet, että meidänkohdalla tavoiteltavat säästöt voisivatpahimmillaan olla 5–6 miljoonan euronluokkaa, mikä vastaa 50–60 työvuotta”.STUK ei moista iskua kestä ilman, ettäpolvet notkahtavat:”Emme voi ylläpitää toimintojammenykyisessä mittakaavassa, jos nämä säästötviedään läpi. Etenkin ydin- ja säteilyonnettomuuksienvalmiustoimintaan ja mittauksiintämä jättäisi todella pahat jäljet.”Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli Suomessatai lähialueella tapahtuisi ydinonnettomuus,Stuk ei pystyisi nykyiseen tapaanottamaan tilanteesta koppia. Säteilymittauksia,ennusteita ja suosituksia eivoisi enää tehdä entiseen malliin.Lisäksi STUK on perinteisesti suorittanutsäteilyn mittaamista mm. voimalaitostenja kaivosten ympäristössä – muttanyt on vaarana, että tämä toiminta käytännössäloppuisi kokonaan. Myös laboratoriotoimintaon nyt katkolla.Kehysriihen lisäksi hallitus pelaa nytkovaa peliä myös tutkimuslaitosuudistuksessa,jonka tarkoitus on vähentää sosiaali-ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimustaja siirtää tutkimusrahaa laitoksiltaSuomen Akatemialle ja valtioneuvostonkansliaan.”Tutkimusrahoituksen jakajana toimisitässä kuviossa sitten Suomen Akatemianyhteyteen perustettava elin”, toteaaTiippana, joka epäilee että STUK tuskinnousee listalla kovin korkealle, kun rahaatarvitsevia tahoja pistetään jonoon jajärjestykseen tutkimuksen strategisen jayhteiskunnallisen merkityksen perusteella.”Koska meidän tutkimuksen tavoitteenaon tukea säteilyvalvontaa ja valmiustoimintaa,rahaa ei liene paljon luvassa.” SAMI J. ANTEROINEN28 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


IDEOITA, IHMISIÄ, INNOVAATIOITAIDEAS, PEOPLE, INNOVATIONSHelsingin Messukeskus 1.–3.10.<strong>2013</strong>Teknologia’13 yhdistää aikansa merkittävimmät messut yhdeksi teknologia-alan huipputapahtumaksi.Vuoden tärkein kohtaamispaikka tarjoaa kävijöilleen runsaasti maksuttomia seminaareja ja satoja alan yrityksiä.Ohjelmassa mm. Muotoilun Road Show (Design Forum Finland), Teknologia 13 –Tervetuloa vuoteen 2020!(Tekes – Liideri – Liiketoiminta, tuottavuutta ja työniloa –ohjelma), Teknologian ja luovuuden seminaari – markkinoinnin menestystarinoita(MTL ry), ECT Forumissa Key Note -puheenvuoroissa mm. Pekka Ala-Pietilä, Marko Ahtisaari, Mika Vehviläinen.Samaan aikaan:Ilmoittaudu kävijäksi jo tänään! Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy ilmoittautuneille kävijöille.Avoinna 1.–2.10. klo 9–17 ja 3.10. klo 9–16www.teknologia13.fi<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 29


ONKALOssa harjoitellaan loppusijoitustaTVO:n ja Fortumin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta vastaava Posiva <strong>Oy</strong> tarkentaa uusil la testeillääntähän asti kerättyä tietoa ja hankkii kokonaan uutta. Käytännön testeissä on paljon sellaista, jota ei ole koskaanennen tehty Suomessa. Loppusijoitustunnelin sulkeva betonitulppa on tarkoitus valaa ensimmäistä kertaaOlkiluodossa vuoden 2014 aikana.Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustunnelinpäähän tulee järeä teräsbetoninentulppa. Se huolehtii siitä, ettätunnelin täyttömateriaalit pysyvät sisällätunnelissa ja tunneli tiiviinä.Tähän tarkoitukseen suunniteltuatäysikokoista teräsbetonista tulppaa eiole ennen Suomessa valettu eikä testattu.Nykysuunnitelmien mukaan tulppa valetaanEurajoen Olkiluodon maanalaisessatutkimustilassa ONKALOssa keväällä 2014.Loppusijoitusprojektin kannalta onolennaista selvittää, kuinka betonitulppakäytännössä toimii. Käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoituksesta Suomessa vastaavaPosiva testaa ONKALOssa 420 metrinsyvyydessä tulpan rakennettavuutta. Tavoitteenaon hankkia tietoja ja kokemustatäyden mittakaavan tulpan rakentamisesta.Olennaista on myös osoittaa tulpanpaineenkesto ja vesitiiveys.Jotta tulppatesti voidaan ONKALOssatehdä, louhitaan maanalaiseen tutkimustilaankaksi tunnelia. Toiseen näistä tehdäänbetonitulppa. Lisäksi tunneli täytetään aidonloppusijoitustunnelin tapaan. Toinentunneli toimii monitorointitunnelina.Tulpan taakse jäävässä tunneliosuudessapaine nostetaan keinotekoisestiloppusijoitustunneleiden paineolosuhteitavastaavaksi. Tällöin tulppaan kohdistuusekä pohjaveden että tunnelitäytönaiheuttama paine.TULPPAA SEURATAANALUSTA LÄHTIENTestitulpan sisään asennetaan kymmeniäantureita, joilla kerätään tietoa lämpötiloista,kosteudesta, paineolosuhteista sekämuodonmuutoksista betonirakenteessaja sen lähialueella. Myös tulpan takanaolevaan täyttöön asennetaan antureita senkäyttäytymisen seuraamiseksi.”Tulppa on tarkassa seurannassa valustalähtien. Betoniosasta saamme ensimmäisiätietoja heti tulppatestin käynnistyttyä.Tunnelin täytön osalta mittaustuloksiatulee siinä vaiheessa, kun täyttö alkaakostua. Laajemmin tuloksia on käytettävissävuonna 2015”, Posivan kehitysinsinööriPetri Koho arvioi.Koho sanoo Posivan keräävän tietoatulppakokeesta siihen saakka, kunnes tulppapuretaan.”Puramme sen siinä vaiheessa, kunolosuhteet kokeessa ovat vakiintuneet eikäkoe tarjoa enää uutta tietoa. Kokeen purkamisenyhteydessä pystymme todentamaan,ovatko antureiden antamista tiedoista tehdytjohtopäätökset olleet oikeita.”Loppusijoitustunnelin tulppauskoe,joka kulkee Suomessa nimellä POPLU, onosa yhteiseurooppalaista kehityshanketta,jonka tavoitteena on loppusijoitustilojensulkemisteknologian testaaminen täydessämittakaavassa.Kehitysinsinööri Petri Koho sanoo tulevantulppatestin tarjoavan Posivalle arvokastatietoa.OSATESTEISTÄ TIETOA KOKOLOPPUSIJOITUKSEENOlkiluodossa tehdään ennen loppusijoituksenaloittamista monia täyden mittakaavantestejä, muun muassa loppusijoitustunnelintäytön ja loppusijoituskapselin asennuksenosalta. Ennen niitä Posiva hankkii tietoaloppusijoituksen työvaiheista tekemälläyksittäisiä laitteiden koekäyttötestejä taitäyden mittakaavan kokeita.”Testaamme ja toteutamme ensinkokonaisuuden osia, yhtä osaa kerrallaan.Yksittäisistä testeistä saamme uutta tietoakokonaisuutta ajatellen ja pystymme paremminsuunnittelemaan laajempien kokonaisuuksientestitöitä”, Posivan tutkimuspäällikköKimmo Kemppainen sanoo.Kaikella testaus- ja tutkimustyöllätähdätään käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen,joka on tarkoitus aloittaaOlkiluodossa nykysuunnitelmien mukaanvuonna 2022. Posiva kerää loppusijoituksessa tarvittavaatietoa maanalaisen tutkimustilan ONKALOndemonstraatiotiloissa. Ylimmässä tunnelissanäkyy teräsbetoninen tulppa, joka aiotaanvalaa vuonna 2014.30 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Kuvat: Risto ValkeapääVantaan jätevoimala rakennetaantiukalla aikataulullaJätevoimalavalmistuuvuonna 2014Itä-VantaalleKehä III:n jaPorvoonväylänristeyksessäolevalletontille.32 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Vantaan Energian jätevoimalan rakennustyötolivat kiireisimmässä vaiheessasyyskuussa <strong>2013</strong>.Laitoksen savupiippu kohoaa jo Vantaanmaisemaan ja massiivinen voimalaitosrakennusnäkyy kauas. Vuonna 2014 jätevoimalanpitää ottaa vastaan jätteitä suureltaalueelta eteläisestä Suomesta.Työmaalla työskenteli syyskuussa yli650 ihmistä useista eri kansallisuuksista.Valtava rakennus oli kielten sekoituksenakuin Baabelin torni. Erona oli vain, että tällätyömaalla kielet yhdistyivät, lähinnä huonoksienglanniksi.Jätevoimalasta tulee Suomen suurin,ja se on yksi merkittävimmistä kertainvestoinneistaVantaan Energian historiassa.Hankkeen kustannusarvio on lähes 300miljoonaa euroa. Uusi jätevoimala korvaaMartinlaakson voimalaitoksen viimeistäänvuonna 2015 käyttöikänsä loppuun tulevanyhden tuotantoyksikön.Jätevoimala valmistuu viime hetkelläajatellen pääkaupunkiseudun jätehuoltoa.EU-direktiivi kieltää polttokelpoisenSuoritusarvot (+5°C)NCR MCRPolttoaineteho MW 208,4 221,3Jäte MW 116,6 128,3Maakaasu (GT) MW 85,8 85,8Maakaasu (HRSG LP) MW 6,0 7,2Sähköteho, brutto MW 80,5 84,5GT MW 31,0 31,0ST MW 49,5 53,5Omakäyttö MW 2,1 2,4Nettosähköteho MW 78,4 82,1Kaukolämpöteho (turb+HRSG) MW 106,7 114,0Sk-lauhdutus MW 12,6 13,9KL-teho yhteensä MW 119,3 127,9Kokonaishyötysuhde % 94,9 94,9(ilman sk-lauhdutusta) % 88,8 88,6jätteen kaatopaikkaläjityksen lähes kokonaan(HSY) ja Rosk`n Roll <strong>Oy</strong> toimittavat voima-2016 alkaen.laitokseen sekajätettä. Voimalan jätebunk-Helsingin seudun ympäristöpalvelut keri on mitoitettu varastoimaan seitsemän<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 33


Jätevoimalan laitetoimittajatJätteenpolttokattilat:Savukaasujen puhdistus:Lämmön talteenotto:Turbiinit:Lämmön talteenottokattila:Laitoksen suunnittelu:Hitachi Zosen Innova AG, SveitsiLAB SA., RanskaMetso Power <strong>Oy</strong>, SuomiSiemens Osakeyhtiö, Suomi(rakennetaan Ruotsissa ja Saksassa)MW Power <strong>Oy</strong>, SuomiPöyry <strong>Oy</strong>j, Suomipäivän aikana kertyvät jätteet eli kapasiteettiariittää pitkien pyhien ajaksi.Jätteet poltetaan arinapolttotekniikalla,joka tunnetaan toimintavarmana,maailmanlaajuisesti käytettynä jätteenpolttotekniikkana.Lämpöä voimala tuottaa noin 920gigawattituntia (GWh) ja sähköä 600GWh vuodessa. Lämmöntuotanto vastaanoin puolta Vantaan vuotuisesta lämmöntarpeesta.KOETELTUA ARINATEKNIIKKAKATTILARATKAISUSSA”Laitoksessa on kaksi vierekkäin asennettuaHitachi Zosen Inova arinakattilaa, joidenyhteisteho on 100 MW ja polttolämpötila1 000 astetta. Kyse on lämmön jasähkön yhteistuotannosta. Turbiinipuolelletulee Siemensin höyryturbiini ja kaasuturbiini,jolla lisätään voimalan energiatehokkuutta.Hyötysuhde tulee olemaan 98,5prosenttia, kun lauhduttimet on asennettusavukaasujen perään. Hukkalämpö meneeomiin tarpeisiin”, projektipäällikkö TuomasSalmi kertoo.Hänen kanssaan tehty kierros työmaallaosoitti, että Suomen suurin jätevoimalatyömaaon vaikuttava paikka jopelkästään korkeuserojen takia. Ei tunnulainkaan liioitellulta, että työturvallisuudestamuistutetaan joka käänteessä. Silti työmaallaon sattunut yksi kuolemaan johtanuttapaturma.”Työturvallisuudessa kuri on tiukka.Työntekijöiden varustus tarkistetaan jokakerta työmaalle tultaessa ja toistuvistapuutteista tulee porttikielto työmaalle.Ilman kypärää, suojalaseja, turvakenkiä jaliivejä työmaalle ei ole tulemista. Työmaallaon ehdoton 0-toleranssi alkoholin suhteen”,Salmi toteaa.Vaikka työmaalla oli kiireisin aikasyyskuun puolivälissä, työntekijöiden liikkuminenvaikutti kiireettömältä ja kulkureititolivat selkeitä ja turvallisen oloisia elityömaan logistiikka tuntui toimivan. Toimivallalogistiikalla onkin keskeinen merkitys,jotta jätevoimalan rakentaminen pysyy aikataulussa.Se on todettu kantapään kauttamonilla suurilla voimalaitostyömailla.Kurkistus jätebunkkeriin hirvittäisikorkean paikan kammoa potevaa eikäkuonabunkkerikaan mikään pieni ole. Ihminenbunkkerin pohjalla on kuin muurahainen.Pohjakuonaa syntyy vuodessa 65 500tonnia ja kattila- ja lentotuhkaa 5 600 tonnia.Kattilan pohjakuonasta metallit erotetaanhyötykäyttöön ja muu kuona hyödynnetäänmm. maanrakennuksessa ja meluvalleissa.Savukaasun puhdistuksen reaktiotuotteet,13 100 tonnia vuodessa menevätEkokemin käsittelylaitokselle.”Kattiloiden polttoilma otetaan jätebunkkerista,johon tulee alipaine estämäänhajuhaittojen leviämistä”, Salmi toteaa.Hän on ollut reilut kolme vuotta VantaanEnergiassa, mutta kokemukset jäteasioistaulottuvat monen vuoden päähän.”Olen kotoisin Riihimäeltä ja toimin pitkäänEkokemissä.”Salmella on siten kokemusta jätevoimalanhuollosta, johon kuuluu mm. kahmarihuoltokorkealla jätebunkkerin päällä.Kahmari sekoittaa jätekasaa tasalaatuiseksi.RISTO VALKEAPÄÄ34 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


VähemmänhiilidioksidipäästöjäHiilidioksidipäästöjen kokonaismääräon 270 000 tonnia. Fossiilistenpolttoaineiden (kivihiili, maakaasu) käyttöenergiantuotannossa Vantaalla väheneenoin 30 %. Lisäksi jätevoimala parantaamyös kansallista huoltovarmuutta.Jätevoimalalla on myös työllistävävaikutus, sillä voimalan myötä Vantaallesyntyy kymmeniä uusia työpaikkoja.KOTIMAISTA ENERGIAAJätevoimala on ympäristön kannalta hyvätapa tuottaa energiaa. Sekajäte onkotimaista polttoainetta, joka parantaapääkaupunkiseudun energiaomavaraisuutta.Jätevoimalassa tuotetaan vuodessa600 gigawattituntia (GWh) sähköäja 920 GWh kaukolämpöä. Sähköävoimalassa syntyy valtakunnan verkkoonja lämpöä Vantaan kaukolämpöverkkoon.Jätevoimalan energiatehokkuuson huippulaatua. Sen tuottama kaukolämpövastaa noin puolta Vantaan vuotuisestalämmitystarpeesta ja sähkö noinkolmasosaa Vantaan kulutuksesta. Laitoksenkorkean hyötysuhteen ansiostapolttoaineen sisältämästä energiastasaadaan talteen yli 90 %.Jätevoimalan ansiosta pääkaupunkiseudunja Uudenmaan kaatopaikoillepäätyy vuodessa noin 300 000 tonniavähemmän jätettä. Näin vähennetäänmyös kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristöhaittoja.Jätevoimala auttaa myös ilmastonmuutoksenhillitsemisessä, koska se vähentääympäristöhaittoja ja kaatopaikallepäätyvän sekajätteen määrää. VantaanEnergian fossiilisten polttoaineiden (hiili,maakaasu) käyttö sähkön ja lämmöntuotannossa vähenee noin 30 prosenttia.Yhtiön kokonaispäästöt vähenevät noin20 prosenttia nykyisestä. Hankkeella on myöstyöllistävä vaikutus.RISTO VALKEAPÄÄ<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 35


Kuva: Vantaan Energia / Markku VuorisaloVantaan jätevoimalaitokseen merkittävästisähköistys- ja automaatiotekniikkaayhdeltä toimittajaltaVantaan jätevoimalaitos rakentui vauhdilla kesänkin aikana. Syksyllä työt ovat jo siinäpisteessä, että pääautomaatiojärjestelmän asennukset voivat alkaa.aitoksen automaatiossa tavoitteenaon ollut turvallinen, luotettava,”Lyhdenmukainen ja helppokäyttöinen järjestelmä.Korkea käyttöaste saavutetaanesimerkiksi sillä, että laitteet ja laitteistotovat kahdennettuja”, Vantaan Energian jätevoimalansähkö- ja automaatiokunnossapidostavastaava kunnossapitoinsinööriTimo Linna kertoo.Toinen tapa saavuttaa tavoite on ollutse, että laitekannat ovat olleet yhteneväisetniiltä osin kuin se on ollut mahdollista.Tavoitteena on ollut mahdollisimman pienivaraosaluettelo. Lisäksi tämä helpottaavoimalaitoksen käyttöä ja kunnossapitoa.Siemens on yksi merkittävistä toimittajistajätevoimalaitokselle. Yhtiö toimittaaVantaalle kaasu- ja höyryturbiinit, pääautomaationja sähkönjakelutekniikkaa. Lisäksilaitoksen useat alajärjestelmät on toteutettuSiemensin S7-pohjaisilla logiikoilla.”Voisi sanoa, että Siemens toimittaalaitoksen toiminnan kannalta elintärkeätjärjestelmät”, Linna täsmentää.Vantaan Energia on pilkkonut laitoksenrakentamisen useaan eri osaprojektiin.Siemens on näissä toimittajana useal la eriosa-alueella, ja pääautomaatio integroi käytännössäkaikki ohjausjärjestelmät yhteen.KAIKKI SULAUTUU YHTEENVantaan Energian jätevoimalaitoksen aivotovat Siemensin SPPA-T300-pääautomaatiojärjestelmä.Siihen on liitetty noin15 000 I/O:ta ja kaikki muut alajärjestelmät.Laitoksen kaikkia toimintoja ei ohjatasuoraan pääautomaatiosta, mutta niistäsyötetään sinne tietoja.”Kyseessä on Siemensin neljännensukupolven automaatiojärjestelmä. Semahdollistaa kokonaisvaltaisen integroinninvoimalaitoksen kaikkien järjestelmienosalta”, kertoo Siemensin automaatio- jasähköjakelutekniikan toimituksista vastaavaprojektipäällikkö Mikko Parkkonen.Vantaan Energia on halunnut, ettäkoko laitos on hallinnoitavissa yhdestä järjestelmästä.”Voimalaitosta ajaville ihmisille ontärkeää, että käytössä on vain yksi näkymä.He pystyvät sisäistämään silloin järjestelmänparemmin. Jos ei olisi yhtä pääautomaatiojärjestelmää,niin pahimmillaanse tarkoittaisi 40 erilaista näkymää ohjaamossa”,Timo Linna kertoo.”Etu korostuu turbiinien ohjauksessa,joita voimme ohjata kokonaisuudessaanpääautomaatiojärjestelmästä”, Linnatäsmentää.TEHOKKAAT TURBIINITSiemens toimittaa myös Långmossebergeninvoimalaitokseen höyry- ja kaasuturbiinitapujärjestelmineen. Kaasu- ja höyryturbiinien sähköteho on yhteensä noin80 MW ja kaukolämpöteho noin 120 MW.”Kaasuturbiinilla varmistetaan tehokassähköntuotanto. Kaasuturbiini tuottaasähköä maakaasusta, ja samalla se kuumentaajätteenpolttokattiloiden höyryä.Tämä varmistaa, että jätteenpolton höyrytulee korkeampilämpöisenä höyryturbiiniin,joten se tuottaa enemmän sähköä”, kertooSiemensin projektipäällikkö Pasi Tarula.Suomessa ei ole aiemmin yhdistettykaasuturbiinia jätevoimalaitokseen. Siemensvastaa myös kaasuturbiinin pitkäaikaisestahuollosta. 36 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Pohjatuhkan, lentotuhkan, kalkin ja hiekan käsittely Raaka- ja prosessivesien suodatusKokemuksella. Luotettavasti.www.kopar.fiJätepalaaenergiaksiORGANISATIONCERTIFIED BYVantaan Energia on luotettava ja vastuu uulli llinenympäristösertifioitu yritys.Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä kierrätykseenkelpaamattomasta sekajätteestäympäristöä ja luonnonvaroja säästäen.Jätevoimala valmistuu vuonna 2014.<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 37


Puhdasta palamista Ecofan ® puhaltimillaModulaarinen Ecofan ® keskipakoispuhallinsarjamahdollistaa yksilöllisen puhallinvalinnan 12 miljardinvaihtoehdon joukostaKoja <strong>Oy</strong> aloitti teollisuuspuhaltimienvalmistuksen vuonna 1945 ja siitä astiolemme toimineet tiiviissä yhteistyössä erilaistenlaitosvalmistajien ja loppukäyttäjienkanssa kehittäen puhallinsarjaamme vastaamaankunkin prosessin vaatimuksiin.Nykyisin puhallinvalinta, toimintasimulaatiotja optimointi tehdään Ecofan ® -mitoitusohjelmallajolla varmistetaan puhallinvalinnansoveltuvuus kaikkiin käyttökohteenerityisvaatimuksiin ja ajotilanteisiin.Puhaltimien kokonaisenergiatehokkuustulee näin varmistettua heti valintavaihteessaja tarvittaessa valinta voidaantehdä painottaen yleisintä ajotilannetta.Puhaltimiamme on käytössä ympärimaailmaa niin terästehtaissa ja kaivoskohteissakuin maailman suurimmissa soodakattiloissaja vaativissa energiatuotannonkohteissa. Pitkä kokemus yhdistettynä jatkuvaantuotekehitykseen ja innovaatioihinvarmistavat erinomaisen suorituskyvyn jatinkimätön laatu häiriöttömän toiminnanvuosiksi eteenpäin.Jätteenpoltossa hyödynnetään seosuus jätteeksi luokitellusta materiaalistajoka soveltuu energiantuotantoon. Näissämenetelmissä materiaalia joko poltetaantai kaasutetaan, jolloin ympäristön kuormitusvähenee merkittävästi verrattuna siihen,että energiatuotantoon soveltuva materiaalisäilöttäisiin täyttyville kaatopaikoilleja samanaikaisesti uutta materiaalia käytettäisiinenergiatuotannossa. Jätteenpoltonkiinnostavuutta lisää myös 1999 hyväksyttyEU direktiivi, joka rajoittaa biojätteenmäärää kaatopaikoilla.Jätteenpolton korkeat ympäristövaatimuksetasettavat jätekattiloiden puhaltimillekorkeita suorituskykyvaatimuksiamahdollisesti monivaiheisten savukaasujensuodatusprosessien kautta. Koja Ecofan ®-puhallinsarjasta löytyy kuitenkin erinomaisiavaihtoehtoja kaikkiin tilanteisiin, joistaSuomessakin on olemassa useita esimerkkejä.38 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Tekmur <strong>Oy</strong>laajentanuttoimintansakotimaastakansainväliseksi”Tekmur <strong>Oy</strong> on suomalainen yritys, jolla on syvääteknistä osaamista ja materiaalien tuntemustatulen- ja haponkestävän muurauksen alalta miltei30 vuoden ajasta. Viisi vuotta sitten tehty täysinuuden strategian osana oli ulkomaan toiminnanlaajeneminen. Kasvustrategia on ollut onnistunut”,toimitusjohtaja Tomas Johnsson kertoo.www.koja.fiEcofan®-prosessipuhallinvalikoima alikoimasisältää eri polttotekniikoihinsoveltuvat, vat,luotettavat jaenergiatehokkaatpalamisilma- jasavukaasupuhaltimet.Prosessipuhaltimetsiakaskuntaamme kuuluu maailmanlaajuisesti mm. valimo-,teräs-, kaivos-, elintarvike- ja kemianteollisuu-”Aden lisäksi myös lämpö- ja voimalaitoksia. Yritys on menestyksellisestitoiminut viiden viime vuoden aikana Suomen lisäksimm, Ruotsissa, Eestissä, Latviassa, Puolassa, Itävallassa,Brasiliassa, Uruguaissa, Pakistanissa, Kiinassa, Venäjällä, Ukrainassa,Japanissa, Thaimaassa ja Turkissa.””Maailmalle viedään osaamista tulen- ja haponkestienrakenteiden asennustyöstä ja materiaaleista. Kysyntä on kasvanutmyös isompien projektien projekti valvonnan puolella.Kun viisi vuotta sitten projektin koko oli luokkaa 50–100 000€niin tällä pystymme sekä rahoitusmielessä että toteutuksenkannalta hoitamaan noin 10 kertaa isompia projekteja”, toimitusjohtajaJohnsson kertoo.”Tukeaksemme etenkin kotimaisen teollisuuden kasvuahaluamme kantaa oman kortemme kekoon, jotta kehittyminenei pysähtyisi. Yhtiön osakkeenomistajia ovat sen toimihenkilötsekä muurarit. Panostamme toimintamme, organisaatiommeja henkilöstömme kehitykseen. Seuraamme tulen-ja haponkestävän alan kehitystä. Unohtamatta vanhojaja hyviksi todettuja menetelmiä, etsimme asiakkaillemmekestävämpiä ja nykyaikaisempia vaihtoehtoja niin palveluidenkuin materiaalien osalta.””Pitkäaikainen yhteistyö alan ammattilaisten kanssa ontuottanut monipuolisen ja laadukkaan yhteistyöverkoston.Yhteistyössä alihankkijoiden ja materiaalintoimittajien kanssatoteutamme asiakkaidemme tarpeiden pohjalta laadittujensuunnitel mien mukaiset korkealaatuiset ja kestävät rakenteet”,Johnsson toteaa. KOJA oy | Lentokentänkatu 7, PL 351,33101 Tampere, puhelin 03 282 5111PARHAAT POLTTIMET ASIAKKAAN TARPEESEENYour burner partner.Enviroburners <strong>Oy</strong> <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 39


Hajautettu energiantuotanto jajätehuolto yhdistyvät hyötyvoimalassaEkokem <strong>Oy</strong> Ab rakensi Jepualle KWH Mirkan tuotantolaitokselle voimalan, joka tuottaa hiomatuotteidenvalmistusjätteestä energiaa Mirkan omaan prosessiin. Prosessiin integroitu hyötyvoimala tuo Mirkalle merkittäviäkustannussäästöjä.KWH Mirka Ab:n Jepuan tuotantolaitoksellevalmistuu bio- ja jäteperäistäpolttoainetta hyödyntävä hyötyvoimala.Koekäyttövaiheeseen edennyt laitos rakentuiympäristönhuoltoyritys Ekokemin jahiomatuotteita valmistavan Mirkan tiiviinyhteistyön tuloksena. Mirkan tuotannossasyntyy vuosittain noin 2 500 tonnia jätettä,joka uuden voimalan myötä hyödynnetäänenergiana kaatopaikkaamisen sijasta.Hyötyvoimalan energiantuotanto alkaasyksyn <strong>2013</strong> aikana.ENSIMMÄINENPIENEN KOKOLUOKANJÄTTEENPOLTTOLAITOSMirkan tuotannossa syntyvä hiomapaperijäteon haasteellinen polttoaine, jonkahyödyntämiseen ei ollut valmista ratkaisua.Ekokem kehitti kattilavalmistajan kanssauudenlaisen leijukerrospolttoon perustuvanhöyrykattilan. Kyseessä on Suomenensimmäinen bio- ja jäteperäistä polttoainettahyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos.BFB-höyrykattilan polttoainetehoon 10 MWpa.”Erityisosaamisemme jätehuollossasekä jäteperäisen energian tuottamisessamahdollisti KWH Mirkan ratkaisun toteutumisen”,kiteyttää Ekokemin energialiiketoiminnankehityspäällikkö Antti Kokko.Ekokem investoi hyötyvoimalaan yli10 miljoonaa euroa.MIRKALLE MERKITTÄVIÄKUSTANNUSÄÄSTÖJÄRatkaisun myötä Mirkan kasvihuonepäästötvähenevät noin 6 000 tonnia vuodessa.Raskaan polttoöljyn sijasta Mirkan tuotantolaitoksentarvitsema energia, vuodessanoin 43 GWh, tuotetaan biopolttoaineilla,hiomatuotejätteillä ja muilla energiajätteillä.Mirkalle uusi voimala tuo merkittäviäkustannussäästöjä energian hankinnassaja jätehuollossa.Ekokem ja Mirka ovat selvittäneetyhteistyössä myös materiaalikierrätyksenmahdollisuuksia energiatuotannon ohessa.Vuoden aikana kattilatuhkaan päätyynoin 800 tonnia hiomamateriaalia. Materiaalintalteenottoa ja soveltuvuutta uudelleenkäytettäväksi tutkitaan parhaillaankäynnissä olevassa yhteisessä tutkimushankkeessa.Hiomamateriaalin kustannuson merkittävä Mirkalle.”Ekokem etsii aktiviisesti teollisuusympäristössätoimivia asiakkaita, joidenkanssa on mahdollista kehittää ja toteuttaauudenlaisia ratkaisuja materiaali- ja energiahyötykäyttöön”,Kokko toteaa. 40 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Yksi laite, monta sovellustaGasmet FTIR-kaasuanalyaattorit onsuunniteltu teollisuuden päästö-,prosessi- ja ympäristöilmamittauksiin.Gasmet -analysaattoreilla voidaan mitatasamanaikaisesti kaikki jätteenpolttoasetuksenja IED-direktiivin mukaiset yhdisteetsekä useita kymmeniä muita orgaanisiaja epäorgaanisia yhdisteitä. Näytekaasuaei tarvitse kuivata tai laimentaaennen mittaamista. Kuumennettu näytteenottojärjestelmäyhdessä tarkoin valittujenmateriaalien kanssa takaa luotettavanja tarkan mittauksen niin märkäpesurinjälkeen tapahtuvassa päästömittauksessakuin ennen kaasunpuhdistusta tapahtuvassaraakakaasumittauksessa. JatkuvatoiminenGASMET CEMS II päästömittausjärjestelmätäyttää EN 15267-3 standardinmukaiset vaatimukset mittaustarkkuudellekaikille sertifioiduille kaasuille. KannettavaGasmet DX4000-kaasuanalysaatto-ri puolestaan soveltuu vertailumittauksiin(QAL2, AST) ja muihin lyhytkestoisiin mittausjaksoihin.KOTIMAISTA TEKNIIKKAAVAATIVIIN MITTAUKSIINGasmet-kaasuanalysaattoreilla voi nyt mitatamyös polttolaitosten elohopeapäästötja prosessikaasujen elohopeapitoisuuden.Gasmet CMM -elohopea-analysaattori soveltuupienimpienkin kaasumaisen kokonaiselohopeapitoisuuksienmittaamiseenvaativissa sovelluksissa. Edistyksellinenatomifluoresenssi-mittausperiate (CVAF)mahdollistaa elohopean mittaamisen suurissapöly- ja rikkidioksidipitoisuuksissa kutenpolttolaitoksen raakakaasussa ennensuodattimia, sementtiteollisuuden päästökaasuissatai rikkihappotehtaan prosessikaasuissa.Elohopea-analysaattorin pieninmittausalue on 0–10 μg/Nm 3 ja havainto-raja on 0.02 μg/Nm 3 . Yhdessä FTIR-päästömittausjärjestelmänkanssa jatkuvatoiminenelohopea-analysaattori antaa ympäristöluvanhaltijalle työkalut päästömittauksiinmyös tulevaisuudessa, mikäli päästöraja-arvotkiristyvät ja jatkuvatoimisesti mitattavienkaasujen määrä lisääntyy.Tämän vuoden lokakuussa tullaan allekirjoittamaaneloho pean käyttöä rajoittavaja elohopean päästömittauksiin velvoittavaYK:n ympäristöohjelman mukainenMinamatan sopimus.Elohopeaa epäpuhtautena sisältävientuoteiden, kuten rikkihapon, valmistusprosessissavoidaan Gasmet CMM-laitteistollamitata prosessikaasujen elohopeapitoisuuttareaaliajassa. Tämä mahdollistaalopputuotteen elohopea-epäpuhtauksienminimoinnin kustannustehokkaalla tavalla.Kannettava Gasmet DX4000 -kaasuanalysaattori ja kuumennettavanäytteenottoyksikkö soveltuvat hyvin vesiliukoisten ja reaktiivistenkaasujen kuten vetykloridin mittauksiin.<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 41


Kuva: Sulzer Pumps Finland <strong>Oy</strong>Sulzerilla näyttöäasiakastyytyväisyydestä KotkassaSulzer Pumps Finland <strong>Oy</strong> toimitti KotkanEnergialle pumput Karhulan hyötyvoimalaan2000-luvun lopulla. Toimitusei ole kansainvälisessä mittakaavassa merkittävä,mutta kokoluokassaan ja asiakastyytyväisyydessäse on sitä. Asiasta voidaannyt kertoa kokemuksen pohjalta.”Toimitimme Kotkan Energialle kattilanMBN-syöttövesipumppua, AHLSTARpumppujamuuhun prosessiin sekä pumppujajäähdytysvesijärjestelmään. Hoidammemyös niiden huollon vuonna 2008aloittaneella laitoksella”, myyntipäällikköJukka Vanhala Sulzer Pumps Finland<strong>Oy</strong>:stä kertoi.Kotitalouksien lajiteltua jätettä polttava34 MW:n laitos on ollut kaupallisessakäytössä huhtikuusta 2009, joten huollostaon ehtinyt kertyä kokemuksia jo useanvuoden ajalta.Kotkan Energian toimitusjohtaja VesaPirtilä toteaa, että Sulzer Pumps Finland<strong>Oy</strong>:n valitseminen toimittajaksi oli luontevaratkaisu, onhan kyse kotimaisesta ja paikkakunnallavaikuttavasta yrityksestä. ”Kokemuksettoimituksesta ja huollosta ovatolleet hyviä”, Pirtilä sanoi.Suomen Sulzerin juuret ovat Ahlströminpumpputeollisuudessa, jonka haastavimpiatoimituksia oli Loviisan ydinvoimalanprimääripiirin pääkiertopumput. SulzerPumps on vastannut niiden huollosta tähänpäivään asti, ja laitos tunnetaan kansainvälisestikorkeista käyttökertoimistaan.Sulzerin Suomen pumpputehdas toimiiyhteistyössä Sulzer Pumpen (Deutschland)GmbH:n kanssa. Bruchsalissa Saksassatoimiva tehdas on erikoistunut suuriinvoimalaitospumppuihin. Suomen tehdastäydentääkin valikoimaa pienempienvoimalaitoksien toimituksissa."Olemme olleet aktiivisia Suomenmarkkinoilla, ja olemme muistuttaneet julkisestikonsernissamme siitä, kuinka tärkeitämyös pienet laitosprojektit ovat”, JukkaVanhala toteaa.Vanhala itse on Karhulan poikia elikasvanut ”tehtaan varjossa”. Onnistumisetkotikentän toimituksissa tuntuvat kaikistaosapuolista hyviltä.KARHULA HUOLLONKESKUSPAIKKAKarhulan varaosa- ja huoltokeskus onSulzer Pumpsin pohjoismaisen huoltoverkostonkeskuspaikka. Palveluvalikoima kattaapumppujen ja sekoittimien kaikki huoltotarpeetkoko eliniälle. Lisäksi toiminnanpiiriin kuuluvat varaosapalvelut ja huoltosekävarastopalvelusopimukset.”Tarjoamme asiakkaidemme käyttöönmyös monipuolisen ja syvällisenpumppausosaamisemme sekä asiantuntijapalvelut.Toimintaa Karhulassa tukevatvalimo, tutkimuskeskus sekä pumpputehdas”,Vanhala sanoo.Sulzer Pumps Finland <strong>Oy</strong>:n Karhulanpumpputehdas valmistaa pumppuja sellu-ja paperiteollisuuden, metalliteollisuuden,elintarviketeollisuuden sekä lannoiteteollisuudentarpeisiin. Karhulan tehdaskäyttää valmistusprosesseissaan modernejatuotantomenetelmiä ja -laitteita.Sulzer Pumps Finland <strong>Oy</strong>:n Karhulanvalimo valaa vaativia haponkestäviä ja runsaastiseostettuja pumppu- ja sekoitinvalukappaleitapääosin Sulzer Pumpsin omilletehtaille Suomeen, Saksaan, Englantiinja USA:han. Karhulan valimo on yksi maailmansuurimmista pumppu- ja sekoitinvaluihinkeskittyneistä valimoista. KaikillaKarhulan yksiköillä on sertifioidut laatu-,ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät.Sulzer Pumps on maailmanlaajuisestijohtava laitetoimittaja prosessiteollisuudessatoimiville asiakkailleen. RISTO VALKEAPÄÄ42 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Varavoima on turvattu.Asiantuntemuksemme on käytettävissänne.Akkuvoima <strong>Oy</strong>Puhelin 020 799 9640Faksi 020 799 9641www.akkuvoima.fiVaraajia ja virtalähteitä30 vuoden kokemuksellaEllego Powertec <strong>Oy</strong>, Linnapellontie 18, 24910 HALIKKO ASPuh : (02) 737 250 /// Fax : (02) 737 2530 /// e-mail: info@ellego.fiwww.ellego.fi– Materiaalit– Suunnittelu– Asennus– Huoltosuunnitelmat– Huoltosopimukset<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 43


BMH TECHNOLOGY OYBiomassoista laadukastapolttoainetta energiatuotantoonBMH toimittaa polttoaineen jatuhkan käsittelyn kokonaisratkaisujaerityyppisille voimakattiloille20–1000 MWth. Järjestelmäratkaisummevastaavat nykyaikaistenvoimakattiloiden polttoaineenkäsittelylle ja polttoaineen laadulleasettamiin haasteisiin.ERILAISET POLTTOAINEET, ERILAISETTEKNISET RATKAISUTSuomen energiatuotannossa käytettä vienpolttoaineiden kirjo laajenee jatkuvasti.Puuperäiset biomassat ja peltobiomassa,turve biomassan tukipolttoaineena, kuori,puu- tai kasvipohjaiset pelletit, kierrätyspolttoaine(SRF), liete, hiili ja eri polttoaineidenseokset ovat tätä päivää. Etenkinensiharvennuspuun käytön ennustetaanvielä lisääntyvän pienpuun tarpeen vähentyessäsellu- ja paperiteollisuudessa.Mitä tasalaatuisempaa kattilaansyötettävä polttoaine on, sitä paremminpolttoprosessi ja päästöt ovat hallittavissa.BMH:n toimittamiin polttoaineen käsittelyjärjestelmiinolennaisena osana kuuluupolttoaineen laadunvarmistus. Saapuvanpolttoaineen vastaanotto automaattisinenäytteenottojärjestelmineen, seulonta,murskaus ja epäpuhtauksien poisto takaavatpolttoaineen oikean palakoon, puhtaudenja homogeenisuuden. Kun valmis polttoaineon tasalaatuista, sen varastointi japurkaus varastosta sekä eri polttoaine lajiensekoitus polttoprosessin tarpeen mukaantapahtuu sujuvasti.Järjestelmät ovat pitkälle automatisoitujaeivätkä tarvitse jatkuvaa valvontaa,mikä pitää käyttöikäkustannuksetalhaisina. Panostus polttoaineen esikäsit-BMH:n rakentama viljellyn pajun ja metsähakkeen vastaanotto- ja käsittelylaitos. Biomassankäyttöönoton jälkeen vanha hiilivoimala on pystynyt merkittävässä määrin vähentämäänkivihiilen käyttöä.telyyn varmistaa korkealaatuisen polttoaineen,mikä maksaa itsensä takaisin si. Rakennusprojekti on edennyt suunniteltettäuuden voimalaitoksen polttoaineek-korkeammalla käytettävyydellä ja helpottamallapolttoprosessin ja sitä kautta sen osalta valmiusaste on jo 70–80 promienmukaan. Itse polttoaineen valmistuk-päästöjen hallintaa kattilalaitoksella. senttia ja tasausvaraston sekä voimakattilallevievien automaattisten syöttö- jaKIERRÄTYSPOLTTOAINE (SRF),annostelulinjojen rakentaminen jatkuuVARTEENOTETTAVA MAHDOLLISUUS aikataulun mukaisesti.Naapurimaassamme Ruotsissa tartuttiin BMH:n kehittämässä Tyrannosauruslaitoksessakaupan ja teollisuuden jätteestäkierrätyspolttoaineen tarjoamiin mahdollisuuksiinjo keväällä 2012. Mälarenergi AB sekä yhdyskuntajätteestä jalostetaan SRFkierrätyspolttoainettakorvaamaan fossiili-Västeråsisissa rakentaa maailman suurintaSRF-kierrätyspolttoainetta pääpolttoaineenakäyttävää voimalaitosta.laiteratkaisujen ansiosta laitoskoko onsia polttoaineita. Modulointiin perustuvienKesällä 2014 voimalaitoksen yhteyteenvalmistuu BMH:n toimittamana meniä tuhansia jätetonneja käsittelevistähelposti skaalattavissa muutamia kym-kolmi linjainen Tyrannosaurus-laitos, joka pienlaitoksista jopa miljoonia jätetonnejavuodessa läpäiseviksi suurlaitoksiksi. jalostaa vuodessa 450 tuhatta tonnia jä-44 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


KAIKKI POLTTOAINEET EIVÄTKULJE SAMOJA POLKUJAReceiving Preparation Storage ConveyingBoilerfeedingAshhandlingIT JUSTWORKSBETTERThe home of TyrannosaurusBMH Technology <strong>Oy</strong>P.O. Box 32 (Sinkokatu 11), FI-26101 Rauma, FinlandPhone +358 20 486 6800, Fax +358 20 486 6990Email bmh@bmh.fiwww.bmh.fiEnergiatuotannon polttoaineissa on merkittäviä eroja. Siksi myösniitä käsittelevän teknologian täytyy olla paitsi ehdottoman laadukastaja luotettavaa myös nuo polttoaineiden erot huomioivaa janiiden erityisominaisuudet hyödyntävää.BMH:lla on alalta yli 60 vuoden kokemus ja jatkuva tuotekehityksemmetakaa, että pystymme tarjoamaan turvallisimman jaympäristöystävällisimmän ratkaisun joka lähtöön, polttoaineidenkäsittelyjärjestelmät avaimet käteen -periaatteella.<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 45


Kladnon haastava CFBvoimalaitosprojektiTsekeissäkäynnistyy aikataulussaKun Foster Wheeler Energia <strong>Oy</strong>Group sopi kesäkuussa 2010 saksalaisenKraftanlagen Power PlantsGmbH:n (KAP) kanssa 135 MWe:nkiertopetikattilalaitoksen (CFB)toimituksesta Alpiq Generation-yhtiön (CZ) Kladnon voimalaitokselleTsekkeihin, ei se tiennyt ettäitse luontoäiti oli päättänyt laittaakapuloita projektin rattaisiin. Tästähuolimatta voimalaitos käynnistyyaikataulussa vuoden <strong>2013</strong> lopulla.EDISTYKSELLISTÄ CFB-TEKNOLOGIAA TSEKKEIHINCFB-teknologian valinta oli Alpiq Generationilleselvää alusta asti. ”Kladnon voimalaitoksellaaloitettiin laitosmodernisoinninsuunnittelutyö vuonna 2006. Siinä selvitettiinmahdollisuuksia parantaa voimalaitoksentehokkuutta. Vanha voimalaitoskattilaei ollut enää uudistettavissa, joten päätimmehankkia uuden voimalaitoksen. CFBteknologiaoli jo havaittu hyväksi teknologiaksiruskohiilen ja biomassan yhteispolttoon.Kun Foster Wheeler teki erittäin kilpailukykyisentarjouksen, päätimme vaihtaateknologiatoimittajaa”, kertoo AlpiqGenerationin voimalaitospäällikkö StanislavKlanduch.Foster Wheelerin toimituslaajuuteenkuuluu sähköteholtaan 135 megawatinCFB-kattilalaitoksen suunnittelu, toimitus,asennus ja käyttöönotto, mukaan lukiensavukaasunpuhdistuslaitteistot ja laitosrakennukset.”Tämä on Foster Wheelerinseitsemäs CFB-toimitus Tsekkeihin,ja osuva esimerkki yhtiön kiertopetiteknologianpolttoainejoustavuudesta. Laitossuunniteltiin ruskohiilen ja biomassanrinnakkaispolttoon, joka mahdollistaa näidenpaikallisten polttoaineiden tehokkaanyhteiskäytön”, sanoo Foster Wheeler Ener-gia <strong>Oy</strong> Groupin toimitusjohtaja Tomas Harju-Jeanty.VOIMALAITOS VALMIIKSI TUULESSA,TUISKUSSA JA TULVASSAKladnon projekti on edennyt mallikkaastija aikataulussaan huolimatta monista työmaahaasteista.”CFB-kattilan asennus sujuihyvin, ja uskon että Foster Wheeler pystyyselvittämään hyvin myös koekäyttöajanhaasteet. Olemme olleet tyytyväisiä FosterWheelerin toimintaan”, Klanduch jatkaa.”Oikukkaat sääolot antoivat omat lisämausteensaprojektille. Lokakuun 2012lopulla työmaa-alueelle putkahti äkkitalvilumineen ja pakkasineen koeponnistustaKladnon voimalaitos sijaitsee Tsekissä lähellä Prahaa”Olemme olleet tyytyväisiä Foster Wheelerintoimintaan”, kertoo voimalaitospäällikköStanislav Klanduch Alpiq Generationilta.edeltävänä päivänä. Lisäksi rankat sateetja tulvat saapuivat kesäkuun <strong>2013</strong> alussahöyrypuhallusten aikaan. Tällöin voimalaitoksenvedenottamon päällä oli yli neljämetriä vettä ja vedensaanti katkesi. Tästähuolimatta pysyimme aikataulussa ja kattilanluovutus tapahtuu vuoden lopussa”,kertoo Foster Wheelerin projektipäällikköMatti Nikkilä. KALLE NUORTIMOKuvat: Kalle Nuortimo / Foster Wheeler Energia <strong>Oy</strong>46 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Edistyksellistä energiateknologiaa.Tänään tehtävät voimalaitospäätökset vaikuttavat energiantuotannontaloudellisuuteen ja ympäristön hyvinvointiin vielä vuosikymmenien kuluttua.Me haluamme huolehtia luonnosta kehittämällä tehokkaita ja ympäristöäsäästäviä energiaratkaisuja voimalaitos- ja teollisuuskattiloihin sekä niidenkunnossapitoon ja huoltoon. Yhtiön ydinosaamista on kiertopetiteknologia,jossa olemme markkinajohtaja. Edistyksellisen teknologian ohellamenestyksemme nojaa vahvaan projektiosaamiseen ja osaavaan henkilöstöön.Tuoteet ja palvelut:<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 47


TUULIVOIMAN TUOTANTOKASVAA HITAASTI MUTTA VARMASTITuulivoima on Suomessa ollut viime vuosina ’vastatuulessa’, mutta alalla uskotaan silti parempaan tulevaisuuteen.Tiukentuvat ympäristövaatimukset ja EU:n direktiivit vaativat lisäämään uusiutuvan energian osuuttasähköntuotannossa. Tuulivoiman lupabyrokratiaa onkin jo alettu vähentää.Myös tekniikan kehittyminen ja entistä tarkemmat tuuliennusteet antavat osaltaan aihetta optimismiin.Yhteyspäällikkö Heidi Rauhala Ilmatieteenlaitokselta pitää tuulivoimaavarteenotettavana energiamuotona Suomessa.”Tuuliolosuhteet ovat meillä samankaltaisetkuin Saksassa, joka on kuitenkinyksi suurimmista tuulivoiman tuottajistaEuroopassa.””Esimerkiksi rannikot ovat Suomessahyviä alueita tuulivoimatuotannon kannalta.Kyllä täällä tuulivoimalla tulevaisuuttaon”, Rauhala vakuuttaa.Tuuliennusteet, joita Ilmatieteen laitoslaatii tuulivoiman tuottajille, poikkeavattavanomaisista sääennusteista. Tuuliennusteitavoimaloille laskettaessa arvioidaantuulioloja nimenomaan maanpintaaylempänä, tuulivoimalaitoksen turbiininnapakorkeudella.”Ylemmistä ilmakerroksista saadaanhavaintodataa radioluotauksin, mastoihinsijoitetuista tuulimittareista sekä LIDAR- jaSODAR -mittausten avulla”, kertoo Rauhala.Laitoksella on laadittu myös Suomentuuliatlas, jota voidaan käyttää apuna etsittäessätuulivoimarakentamiseen parhaitensoveltuvia alueita.TUULIENNUSTEILLAON KYSYNTÄÄViime aikoina sääennusteet ovat tulleettarkemmiksi kuin aiemmin. Rauhalan mukaanse johtuu paljolti ennusteiden laskennassakäytettävän mallin tarkkuudesta.”Kun laskupisteitä tulee lisää, se vaa-48 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Kuvat: Winwind <strong>Oy</strong>vireillä, ja itsekin odotan mielenkiinnolla,milloin asiat lähtevät oikein vauhdillakäyntiin. Uusiutuvat energiamuodot lämmittävätmeteorologin sydäntä”, Rauhalasanoo.Tuuliolojen lisäksi laitoksella tehdäänhavaintoja ja ennusteita muun muassa auringonsäteilystä.”Ilmatieteen laitoksella pohditaanparhaillaan myös parhaita toimintamallejaauringon säteilyn ennustamiseen.”tii enemmän niiltä tietokoneilta, joilla mallejalasketaan. Tarvitaan yhä tehokkaampiakoneita.””Lisäksi tuulen ennustaminen onhaastavampaa kuin vaikkapa lämpötilojenennustaminen. Siksi ennusteita tuulivoimantuottajillelaadintaan yleensäkorkeintaan kahden vuorokauden aikajänteellä.Jos vaikkapa matalapaine muuttaavähänkin reittiään, tuuliolot voivat muuttuaaivan toisenlaisiksi. Lisäksi ennustepisteenympäristö vaikuttaa voimakkaammintuuleen kuin lämpötilaan”, Rauhala selittää.Viime aikoina Ilmatieteen laitos onsaanut voimayhtiöiltä jonkin verran uusiakyselyitä esimerkiksi tuuliennusteistaja muista tuulivoimaan liittyvistä sääpalveluista.”Nyt tuntuu, että tuulivoima-alallaonkin tahti taas lähtenyt hieman kiihtymään.Kyselyjä tulee vähän enemmänkuin aikaisemmin.””Uusiakin tuulivoimahankkeita onTALOUSTAANTUMAVÄHENSI HANKKEITAOdotettua verkkaisemmin etenevä tuulivoimarakentaminenSuomessa on aiheuttanutvaikeuksia joillekin alan laitevalmistajille.Tuulivoimaloita Haminassa ja Intiassavalmistava Winwind <strong>Oy</strong> aloitti keväällä<strong>2013</strong> YT-neuvottelut, joiden seurauksenayhtiö päätyi lomautuksiin ja seitsemäntyöntekijän irtisanomiseen.Winwindin toimitusjohtaja RavichandranNarasimman arvioi, että kansainvälinentalouskehitys on hidastanut tuulivoimanrakentamista Suomessa.”Keskeisin syy tuulivoimahankkeidenhidastumiseen on parin vuoden takainentaantuma. Sen jälkeen uusia hankkeitaei ole tullut kovinkaan paljon. Investoijatovat tulleet varovaisiksi, vaikka juurinyt kannattaisi investoida”, Narasimmantiivistää tilanteen.Narasimmanin mukaan tilanteeseenolisi puututtava kaikkien osapuolten yhteisvoimin.”Nyt tarvitaan hallituksen, liike-elämän,rahoittajien ja osakkeenomistajienyhteisymmärrystä, ei vain Suomessa vaanmuuallakin maailmassa. Olisi kehitettäväyhteistä strategiaa ja suunnitelmia tuulivoimarakentamisenedistämiseksi.”Winwindillä on Suomessa tätä nykyämeneillään Myllykankaan tuulivoimaprojekti.Vientihankkeita on ollut muun muassaVirossa, mutta nyt ne on kaikki saatuvalmiiksi. Muutamia vuosia sitten käynnistettyHaminan tuulivoimalatehdas toimiisiis vajaateholla.”Uskon kuitenkin, että lähivuosinatuulivoima saa Suomessa lisää jalansijaa.Myös tuotekehitys lisääntyy. Tuulivoimallaon vielä hyviä mahdollisuuksia Suomes-<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 49


Ajoksen tuulipuisto Kemissäsa, ja myös tuulivoiman osuus maan sähköntuotannossavarmasti lisääntyy”, Narasimmanarvioi.RAKENNUSLUPIINPIENIÄ HELPOTUKSIAWinwindin entinen Euroopan myyntijohtaja,nykyinen Element Power Finlandinmaajohtaja Jukka Kuuskoski muistuttaa,että tuulivoima-alalla on jo nyt paljon uusiasuunnitelmia vireillä.”Tuulivoimalaitosten luvitus on ollutviime aikoina hidasta. Nyt kuitenkin onsaatu esimerkiksi Raahen seudulle alue,jolle laitoksia voidaan rakentaa ilman ettäpuolustusvoimien tutkahankkeet olisivatesteenä. Toivottavasti rakentaminenhelpottuu muuallakin”, Kuuskoski sanoo.Kesällä <strong>2013</strong> hallitus esitti, että kunnatvoisivat myöntää poikkeuslupia tuulivoimalanpystyttämiseksi kaavoitetulleja rakennetulle teollisuus- tai satamaalueelle, ellei laitoksesta ole häiriötä alueenmuulle toiminnalle. Nykyisten säädöstenmukaan tuulivoimarakentaminen vaatii ainaasemakaavamuutoksen.”Valtiovallallekin on ehkä ollut yllätys,että tuulivoiman rakentamisen tiellä onnäin paljon hidasteita. Alan yleinen kehityson ollut odotettua jähmeämpää. Valtio onyhä tuulivoiman kannalla, mutta virkamieskoneistossaresurssit ovat tiukoilla. Myösennakkotapausten puuttuminen on jumittanutlupakäsittelyä”, Kuuskoski pohtii.TUULIVOIMAHANKKEISTAHYÖTYÄ KANSANTALOUDELLESuomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) puheenjohtajaJari Suominen niin ikäänarvioi, että lupien hakeminen uusille tuulivoimalaitoksilleon törmännyt byrokratiaan.”Lupakäsittelyssä ei ole ollut selkeitäsäveliä. Ohjeita ja säännöksiä on etsittyvuosien mittaan, ja toimijan näkövinkkelistäohjeistus on muuttunut koko ajan”,Suominen ihmettelee.”Ensin ei ollut ohjeistusta ollenkaan,ja sitten luotiin maailman tiukin tuulivoimaohjeistus.Nyt sitä ollaan hiljakseen palauttamassatakaisin maan pinnalle, muttabyrokratiaa on edelleen aika paljon.”Viime kädessä kyse ei Suomisen mukaanole siitä, että hallitus ei olisi tukenuttuulivoimaa.”On vain luotu sellainen koneisto, ettävirkamiesten on helpompaa pelata varmanpäälle. Jos ottaa riskejä jossakin asiassa,niin joku voi aina tulla syyttämään.”Suomisen mukaan tuulivoiman tukemiseenolisi päteviä kansantaloudellisiaperusteita.”Fossiilisen energian tapauksessakaikki toiminnasta saatavat hyödyt tulevatvoimayhtiölle, ja yhteiskunta kantaasitten kustannukset. Tuulivoiman tuottajasen sijaan ei saa hyötyjä itselleen, vaanne koituvat yhteiskunnalle.””Tuulivoiman käyttö vähentää haitallisiapienhiukkaspäästöjä ja pienentäätuontienergian ja päästökaupan laskua,mutta näistä asioista ei tuulivoiman tuottajahyödy vaan kansantalous. On arvioitu,että jokainen tuulivoimaan investoitutukieuro palautuu kuusinkertaisena yhteiskunnalle.””Uskon, että Suomi pääsee tavoitteeseensatuottaa tuulivoimalla kuusi terawattituntiasähköä vuonna 2020 ja yhdeksänterawattituntia vuonna 2025. Suomenkilpailukyky paranee uusiutuvaa kotimaistaenergiaa käyttämällä, ei tuontipolttoaineidentai tuontienergian avulla”, Suominentähdentää. MERJA KIHLARI MONONEN50 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Lisää käyttöikää, kestävää kumppanuutta.Tarjoamme eri valmistajien nopeakäyntistenmeri- ja teollisuusmoottoreiden elinkaarentukipalveluita tehoalueella 300 – 500 kW.Toimimme asiakaslähtöisesti nopeasti joustavasti laadukkaasti.Patria Aviation <strong>Oy</strong>Diesel EnginesLinnavuorentie 237240 Linnavuori, Finlandpuh. 020 4691www.patria.fiValtuutettu MTUhuoltotoimittajaSuomalainen suodatintehdasAIRFIL OYMustanhevosentie 1–237800 TOIJALApuh. 020 740 2500fax. 020 740 2510sales@airfil.euwww.airfil.fi<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 51


TIMO PESONEN TAMPEREEN KAUKOLÄMMÖSTÄ:Tuntipohjainen etäluentasekä kaukolämpöön ettäkaukojäähdytykseen on viisas valintaTampereen kaukolämpö- ja-kylmäliiketoiminnan kehitysvastaava TimoPesonen kaukojäähdytyskontin edessä– konttisysteemillä hoidetaan toiminnanalkuvaiheessa jäähdytystä. Graffittitaiteilijatovat saaneet luvalla vapaat kädet senkoristeluun.un kaukolämmön etäluenta alkoi”K vuonna 2008, siirryttiin uuteen aikaanpalvelumahdollisuuksien ja asiakasläheisyydenlisäämisessä , kehityspäällikköTimo Pesonen Tampereen Kaukolämpö<strong>Oy</strong>:stä kertoi.”Tuntipohjaisen etäluennan valintaoli meille itsestäänselvyys, vaikka toimialallavielä tuolloin otettiin käyttöön kuukausiluentaanperustuvia luentajärjestelmiä.Kaikkien kaukolämpö-, maakaasu- ja kaukojäähdytysasiakkaidemmekäyttötiedotluetaan tuntisarjoina ja tallennetaan järjestelmiimme,joissa tiedot analysoidaan.””Etäluenta on mahdollistanut uusienpalvelujen käyttöönoton ja niiden kehittämisessäon vielä paljon mahdollisuuksia.Energiankäytön raportointi on saatu täysinuudelle tasolle ja on vielä paljon palveluita,joita voidaan kehittää tältä pohjalta.””Hinnoittelun kehittämisessä tuntipohjainenetäluenta mahdollistaa kaikkikuviteltavissa olevat hinnoittelumallit.Mahdollista on esimerkiksi sellainen hinnoittelumalli,että energian asiakashintamuuttuu tunneittain, kuten tuotantokustannuksetkin,jos sellaista ohjaavaa hinnoitteluahalutaan.””Etäluennan käyttöönotto mahdollistivesivirtaperusteisen hinnoittelummeoikeellisuuden tarkistamisen asiakaskohtaisesti,johon ryhdyimme oma-aloitteisestiheti, kun mittaustietoja alkoi kertyä.Urakka on ollut iso ja jo loppusuoralla, jotenlähes kaikkien asiakkaiden hinnoitteluperusteeton tarkistettu. Ennen etäluentaalaajamittainen sopimusvesivirtojen tarkistusoli käytännössä mahdotonta”, Pesonentoteaa”Etäluennan myötä asiakkaiden laitteidenkunnon seuranta on tullut mahdolliseksija viat paljastuvat heti. Laskutuslukemienoikeellisuus ja ajantasaisuus on tehostanutlaskutusta.””Mittaustietoihin perustuvien palveluidenkehittämisen lähtökohtana on energiatehokkuudenlisääminen älykkäitä järjestelmiähyödyntäen. Mittausten hallintaja etäluentaosaamisemme raportointipalveluineenon tarjolla esimerkiksi kiinteistöjenalamittauksissa hyödynnettäväksi.Pirkkalan ja Ylöjärven kaukolämpö- jamaakaasuliiketoiminnat ostettiin kokonaisuuteenvuosina 2003 ja 2004. Henkilöstöäei lisätty, mikä merkitsi sitä, että synergiahyödytsaatiin täysimittaisina.Tampereen Kaukolämpö <strong>Oy</strong>:llä on yhteistyötäTampereen Veden kanssa, ja sekäkäyttöveden että kaukojäähdytyksen vedettulevat kulkemaan samoissa väylissä Näsijärvensyvänteistä lähtien. Kaukojäähdytyksenliiketoimintaa on toteutettu Tampereellavuoden päivät.Tampereen Kaukolämpö <strong>Oy</strong> lämmittäänoin 220 000 ihmisen kodin ja kaukojäähdytystekee tuloaan. RISTO VALKEAPÄÄ52 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Lämpövoimalaitos, Kerava, NK2L Double LiteJos sähköverkko pettää,varavoimala herää heti.Mestaruussarjan ovetValitse Champion Door kangasnosto-ovet ja jakoseinät!Saat suuriin kohteisiin varmakäyttöiset ja pitkäikäiset,hyvin eristävät ja lähes huoltovapaat ovet.www.championdoor.com Alansa luotettu markkinajohtaja pitää laitoksesitoimintakunnossa. Hangosta Nuorgamiin, vuodestaja vuosikymmenestä toiseen.Ota yhteyttä.Huoltopalvelut:020 786 3737Varaosat:020 786 3659AGCO Power <strong>Oy</strong> GenPowexVesimyllynkatu 3, Tampereinfo.agcopower@agcocorp.comwww.genpowex.fiPaljetasaimet ja kuumuudenkestävättuotteet Suomessa jo yli 40 vuottaKANGASPALKEETMETALLIPALKEETKUMIPALKEETSUOJAPALKEETPTFE- PALKEETKARTOITUKSETASENNUKSETHITSAUSSUOJAUSOMPELUTUOTTEETKUUMANKESTÄVÄTTIIVISTEETNyt myös kanaviston kuntokartoitusKE-Burgmann Finland <strong>Oy</strong>09-825501<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 53


Kaukolämpöä ja -jäähdytystäälykkäisiin kaupunkiverkkoihinKaupunkien älykkäät energiaverkot ovat tulevaisuutta – mutta osittain jo tätä päivää monilla paikkakunnilla.Esimerkiksi Turussa, Helsingissä, Lahdessa ja Oulussa kaukolämpömittarien etäluentahankkeet edistyvät ripeästi.Entistä tiheämpään tahtiin tehtävät kulutusmittaukset tuovat uusia mahdollisuuksia niin kaukolämmönkuluttajille kuin energiayhtiöillekin. Myös kaukojäähdytyksen etäluenta yleistyy.Älykkäät kaupunkiverkot ovat energiatehokastainfrastruktuuria. Parhaillaanmuun muassa VTT tutkii älykkäitäverkkoja, joilla voitaisiin säästää energiaaja tarjota energian käyttäjille erilaisialisäpalveluita.Kun kiinteistön energiamittarienluen nasta saadaan dataa, esimerkiksi energiayhtiötvoivat tehdä yhteenvetoja, joistaon hyötyä sekä energian tuottajille ettäyksittäisille kuluttajille. Tietojen pohjaltaon mahdollista vaikkapa tehdä ennusteitasiitä, millaisia energiainvestointeja kaupungissakannattaa tehdä. Samalla voidaanselvittää kaupungin tai kaupunginosanenergiakäyttäytymistä.Usein älykkäistä verkoista (smart grid)on puhuttu sähköverkkojen yhteydessä,mutta samantyyppisiä teknisiä innovaatioitavoidaan soveltaa myös kaukolämpöjakaukojäähdytysverkkojen kehitystyössä.Selvitämme myös jatkuvasti uusia laajentumismahdollisuuksia”,Koski vahvistaa.”Nykypäivän Helsingissä rakennusmääräykset,jotka ohjaavat ikkunapintaalanpienentämiseen ja jäähdytystarpeenminimoimiseen, eivät enää päde. Kiinteistötnimittäin toimivat aurinkokeräiminä,Uutta infrastruktuuria rakennetaan.joiden avulla tuotetaan uusiutuvaa kaukolämpöä.””Ajankohtaisiin hankkeisiimme kuuluuEsplanadin alle louhittu jäähdytysvesivarasto,joka tulee tuotantokäyttöön kesällä2015.”Jo aiemmin Helsinkiin on rakennet-HELSINKIIN LISÄÄKAUKOJÄÄHDYTYSTÄHelsingin Energialla on vankka kokemuspaitsi kaukolämmöstä myös kaukojäähdytyksestä.Yhtiön mukaan molemmat ovatosa Smart-Cityä, älykästä kaupunki-infrastruktuuria.”Tämä tarkoittaa muun muassa sitä,että kiinteistöjen hukkalämmöt kerätääntalteen ja jatkojalostetaan hyötykäyttöön”,luonnehtii Helsingin Energian jäähdytysliiketoiminnanpäällikkö Kosti Koski.Liikekiinteistöjen ja julkisten rakennustenlisäksi Helsingin Energia on viimevuosina saanut kaukojäähdytysasiakkaiksimyös useita keskikaupungin taloyhtiöitä.”Asiakaspuolella kaukojäähdytyksenliittymämäärät kasvavat tasaisesti.54 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


tu jäähdytysvesivarasto Pasilaan sekä KatriValan puiston suuri lämpöpumppulaitos.”Katri Valan laitoksen avulla hukkalämmötprosessoidaan hyötykäyttöön kaukolämmöksi.””Kaikki Helsingin Energian kaukojäähdytysasiakkaatovat olleet alusta lähtienmukana kulutustietojen etäluennassa.Myös kaukolämmössä olemme siirtyneetetäluentaan”, Koski toteaa.Etäluennan myötä Helsingin Energianasiakkaat voivat seurata sähkön, lämmönja jäähdytyksen kulutustietojaan ilman lisämaksuaSävel Plus -palvelun kautta.LÄMMÖNKULUTUSTIEDOTINTERNETIIN OULUSSAOulun Energia asensi ensimmäiset kaukolämmönetäluennan pilottikohteet toimialueellaanjo vuonna 2006.Kuvat: Ari Mononen”Vuodenvaihteessa 2010–2011teimme päätöksen siitä, että kaikki kaukolämpöasiakkaatotetaan etäluentaan.Nyt viimeisetkin on saatu liitetyksi mukaan,noin 9 000 asiakasta kaikkiaan”,toteaa energiainsinööri Markku SutinenOulun Energiasta.Oulussa kaukoluentaa on toteutettukahdella tavalla.”Omakotialueilla hyödynnämme etäluennassavapailla taajuuksilla toimivaa radioverkkoa.Sen kautta mittareilta välittyytietoa samalla asuinalueella sijaitsevallekeskittimelle, jolta tiedot sitten luetaanOulun Energian järjestelmään.””Toisena vaihtoehtona käytämmeGPRS-matkapuhelinverkkoa, jonka välitykselläsaadaan tuntisarjat suoraan isommistakiinteistöistä. Osa kerrostaloista ei tosinole vielä tuntisarjaluennassa. Omakotitalojenmittarit luetaan kerran päivässä”, Sutinenselittää.Etäluentaan siirtymisen taustalla oliSutisen mukaan sähkömarkkinalaki, jonkamukaan 80 prosenttia sähköasiakkaista pitijoka tapauksessa saada etäluennan piiriin.”Päätimme sitten ottaa kaukolämmönkinetäluentaan saman tien. Jos kaukojäähdytystulee meillä käyttöön, sekinotetaan ilman muuta mukaan kaukoluentaan”,Sutinen vakuuttaa.Etäluetuista tiedoista saatava tarkempikulutusraportointi auttaa Sutisen mukaanniin sähköä kuin kaukolämpöä käyttäviäasiakkaita säästämään energiaa.”Asiakkaiden käyttötiedot saadaannyt internet-palveluun. Silloin myös vikatilanteisiinvoidaan reagoida entistä nopeammin.”TURUSSA ASENNETAANETÄLUENTAMITTAREITALämpöpäällikkö Ari Eklundin mukaan etäluentahankekäynnistettiin Turussa vuonna2012, mutta tarjouksia laitteista saatiinvasta vuoden <strong>2013</strong> puolella.”Nyt olemme tehneet sopimuksenlaitetoimituksista Landis+Gyrin kanssa.Ensimmäiset koeasennukset tehtiin syyskuun<strong>2013</strong> alussa, ja asiakkaille asennetaanensimmäiset etäluettavat kaukolämpömittaritsyksyllä. Aikataulun mukaankaikki kaukolämmön asiakkaat ovat etäluennassavuodenvaihteeseen 2014–2015mennessä”, Eklund täsmentää.Verkkoalue on laaja, koska TurunEnergia hallinnoi myös Kaarinan, Naantalinja Raision kuntien kaukolämpöverkkoja.Ne on vuokrattu 15 vuodeksi TurunEnergialle.”Etäluentajärjestelmä perustuuGPRS-tyyppiseen matkapuhelinverkkoon.Jokaiseen mittariin asennetaan Landis+Gyrin valmistama etäluentapääte, jokatoimittaa kulutustiedot Turun Ener gialle.Oma henkilöstömme asentaa laitteet, muttatiedon välitys hoidetaan ostopalveluna”,sanoo Eklund.SKANSSIIN ÄLYKÄSENERGIAVERKKOSuurimmalla osalla Turun Energian sähköasiakkaistaon jo etäluettavat sähkömittarit.<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 55


”Nyt myös kaukolämpö otetaan mukaan.Kun etäluenta on saatu kuntoon,voimme toimittaa dataa kaukolämmöntuntikulutuksesta verkon asiakkaille”, Eklundmainitsee.Turussa on ollut myös kaukojäähdytystätarjolla jo muutaman vuoden ajan.Tätä nykyä Turun Energialla on noin 60kaukojäähdytysasiakasta.”Olemme jatkaneet kaukojäähdytysverkkoa,ja aikanaan otamme myöskaukojäähdytysasiakkaat mukaan kaukoluentaan. Asennuksia tehdään lähiaikoina,kaukolämmön uusien mittarien asentamisenyhteydessä”, tarkentaa Eklund.”Tähän mennessä kaukojäähdytysverkkotoimii pääasiassa TYKS-sairaalan,Turun yliopiston, Biocityn sekä isojen liikekiinteistöjenalueella. Tavoitteenammeon laajentaa verkkoa myös asuinkerrostaloihin.”Turussakin kaukolämmön ja kaukojäähdytykseninfrastruktuuri on tulossaosaksi älykästä kaupunkiverkkoa.”Itse asiassa sähköverkko toimii Turussaälyverkon tapaan jo nyt. Tuntimittauksenansiosta energian ristiinmyyntion sähköverkossa helpompaa”, Eklundto teaa.Rakenteilla olevaan Skanssin kaupunginosaanTurussa on Eklundin mukaan tulossaälykäs sähkö- ja lämpöverkko.”Verkon yksityiskohtia kehitelläänparhaillaan. Skanssiin tulee iso asuinalue.”LAHDESSA POHDITAANUUSIA KÄYTTÖSOVELLUKSIA”Etäluentajärjestelmien asennus LahtiEnergian pilottikohteissa alkoi vuonna2011”, kertoo myyntipäällikkö Henry VirtanenLahti Energia <strong>Oy</strong>:stä.”Juuri nyt teemme viimeisiä etäluenta-asennuksia.Aloitimme kaukolämpökohteista,minkä jälkeen myös maakaasukohteetotettiin saman tien mukaan etäluentaan.”Kulutustiedot kerätään GSM-puhelinverkonkautta. Sähkön osalta Lahdessaon siirrytty mittarikohtaiseen etäluentaanjo aiemmin.”Systeemi toimii hyvin ja säästää aikaaja vaivaa, sekä meiltä että asiakkailta.”Nyt etäluennassa on noin 8 000 kaukolämmönja 350 maakaasun käyttöpaikkaa.Lahti Energia siirtyi kaukolämmönkausihinnoitteluun joulukuussa 2012. Hinnoittelujaksojenpituus on kolme kuukautta,joten kaukolämmöllä on Lahdessa erilaisethinnat eri vuodenaikoina.”Pyrimme uudella hinnoittelusysteemilläsiihen, että myyntihinta vastaisi mahdollisimmanhyvin tuotantorakennetta. Talvellahinta on korkeampi, koska silloin tarvitaanhuippulämpökeskuksia.””Etäluentaa käytettäessä tietoa tuleeasiakkaille aivan eri tahtiin kuin aikaisemmin.Asiakkaat voivat vertailla eri ajanjaksojenkulutuslukemiaan esimerkiksi internetinkautta. Jos kiinteistössä on vaikkaparyhdytty energiaa säästäviin toimiin, niidenvaikutukset voidaan nähdä heti.”Kaukojäähdytystä Lahdessa on tähänmennessä kytketty vasta yhteen kohteeseeneli Sibelius-taloon.”Kaupungissa ei ole oikein sellaisiakeskittymiä, missä olisi paljon kaukojäähdytyksentarvetta. Tutkimme kuitenkin erivaihtoehtoja”, Virtanen mainitsee.”Muutenkin pohdimme uusia käyttösovelluksiaälykkäille kaupunkiverkoille.Kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä käytetty.Niitä voidaan vielä jalostaa ja käyttäämoniin tarkoituksiin.” MERJA KIHLARI MONONEN56 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Energian säästöäja luotettavuuttavoimantuotantoonAHLSTAR-pumpuillaaatutulenkestävätuotteet ja ratkaisutwww.termorak.fieollisuudelleUUDEN ALKU?The Heart of Your ProcessOulun Energia suuntaa vahvasti tulevaisuuteen jakehittää aktiivisesti uusia tuotteita ja palveluja.Tähän työhön etsimme innovatiivisia kumppaneita, joitakiinnostavat energiatoimialan monet mahdollisuudet.Lähetä lyhyt kuvaus ideastasi, niin otamme yhteyttäinnovaatiot@oulunenergia.fiAHLSTAR-pumpun elinkaaren aikaisia kustannuksia minimoidaankorkealla hyötysuhteella, vankalla rakenteella ja oikealla pumpunvalinnalla. Näiden ansiosta pumpun energiankulutus pienenee jakokonaisluotettavuus paranee.AHLSTAR-pumppusarja on kehitetty vuosikymmenten pituiseenkokemukseemme ja prosessituntemukseemme pohjautuen. Seon läpimurto, josta on todellista hyötyä käyttäjille.Sulzer PumpsSulzer Pumps Finland <strong>Oy</strong>PL 66, 48601 KotkaPuh. 010 234 3333www.sulzer.com/Sulzer-Pumps-Finland<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 57


Helsingin Energian Töölönlahdenkadun työmaalle meneviä kaukokylmäelementtejä DN250/355 spiro-suojakuorella.Arvo-Putki näkee kaukokylmänkehittyvänä liiketoiminta-alueenaArvo-Putki <strong>Oy</strong> on tavarantoimittajana mukana useissa kaukolämpö- ja kaukokylmäprojekteissamm. Tampereella, Helsingissä, Turussa ja Porissa. Yhtiön tehtaanjohtajan Juha Sillanteränmukaan erityisesti kaukokylmän rakentaminen on kasvava alue.aukokylmä tuo uusia mahdollisuuksiakiinteistöjen jäähdytyk-"Kseen. Kaukojäähdytys on luontoa ja energiaamerkittävästi säästävä ratkaisu. Kaukokylmäputkistoinavoidaan hyödyntäävastaavanlaisia putkistoja kuin kaukolämpöjärjestelmissä.""Useiden vuosien kokemusten perusteellaerityisesti Pohjoismaissa on voituhavaita, että kaukolämpö ja kaukokylmäovat ympäristöystävällisiä, luotettaviaja energiatehokkaita ratkaisuja kiinteistöjenlämmitykseen ja jäähdytykseen muihinverrattuna. Ne ovat myös kustannuksiltaanmonia muita ratkaisuja huomattavastiedullisempia."Arvo-Putki toimittaa kaukolämpöputkistojasekä kaukokylmäputkistoja jaerikoisputkistoja esimerkiksi höyryn jaaggressiivisten kemikaalien kaukosiirtoon."Valmistamme tuotteemme täysinfreonivapaasti ympäristöä säästäen. Ympäristönhyvinvointi, ekotehokkuus ja energiatehokkuusovat tärkeitä arvoja tuotannossamme.Muita vahvuuksiamme ovatjoustavuus, nopeus ja täsmällisyys. Joustammeasiakkaan tarpeiden mukaan. Tarjoammenopean palvelun ja täsmälliset toimitukset",Juha Sillanterä kertoo."Kotimaa on päämarkkina-alueemmeja asiakkaitamme ovat kunnat, kaupungitsekä kaukolämpöalan urakoitsijat.Olemme pieni tehdas ja sen vuoksi joustava.Haluamme toimittaa asiakkaan tarvitsemiaerikoisosia sekä olla joustavia asiakkaidemmeprojektien onnistumiseksi. Kunoja on avattu ja putkisto vuotaa, osia onsaatava nopeasti. Silloin joustava tehdastoimii nopeasti. Haluamme olla asiakkaitammenopeasti palveleva kumppani.""Valmistamme korkealuokkaiset kaukolämpötuotteemmetarkkojen laatuvaatimustemmemukaisesti, jotka ovat tiukemmatkuin Euroheat & Power -sertifiointiedellyttää. Samaa huolellisuutta ja tarkkuuttanoudatamme kaikessa tuotannossamme.Tavoitteenamme on tuotteidemmejatkuva luotettavuus ja siten parempienergiatehokkuus."Euroheat & Power ylläpitää kaukolämpötuotteideneurooppalaista laadunvarmistusjärjestelmääja sertifiointia hyväksytyilletuotteille. Varmistuksen tavoitteenaon tuotteiden luotettava laatu. Arvo-Putki<strong>Oy</strong>:lle on myönnetty jo 1.6.2007 Euro heat& Power laadunvarmistussertifikaatti. RISTO VALKEAPÄÄ58 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Uusiutuvan energianasiantuntijaValintanapuhdashuominenDORANOVAwww.doranova.fidoranova@doranova.fipuh. (03) 3143 1111Elinkaaripalvelutja laitosratkaisutbiokaasuntuotantoon,sekä kaatopaikkakaasunhyödyntämiseen.Luotettavuustekniikka ja riskienhallinta: Kokenut riskiasiantuntija suunnitteluprojekteihinne Puolueettomat 3. osapuolen riskianalyysit järjestelmille CE-sertifioinnin tuki, vaatimuksenmukaisuusTeemme järjestelmille ja tuotteille: Luotettavuusanalyysit: FMEA, RAM, LCC, RCM Riskianalyysit: Hazop, SIL, LOPA, Riskitasot, Prosessi-FMEA Ohjelmoitavat laitteet: MTBF, SIL, EN 61508, dokumentointi Yrityskurssit, koulutuspaketit: www.reliabilityacademy.fiAL Safety Design, Yläportti 1 B, 02210 ESPOOtel: +358-9-884 3066, info@alsafety.com, www.alsafety.comTervetuloa <strong>enertec</strong>:nENERGRGIANAMMATTITIILAIAISILLEIja prometallinosastolle 6b88Teknologia’13<strong>enertec</strong>.fiVenäläisettulevat,oletko valmis?Sähköstäfiksumpaa javihreämpääPVO:n Lauri Virkkunen toivoisi selkeitäpelisääntöjä energiainvestoinneillemessuilla1.–3.10.<strong>2013</strong>HelsinginMessukeskuksessa.<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 59


KAMSTRUPIN FILOSOFIA:”Hallitakseen laatua,ainoa keino onhallita koko ketjuasuunnittelustatuotteeseen”Kuvat: Kamstrup A/S”Tekniikan valinta etäluennassa on äärimmäisen tärkeää.Nykytekniikka mahdollistaa tuntisarjojen luennanradiotekniikalla, jossa Kamstrupilla on Suomessa oma500 milliwatin taajuus. Energiamittareista saadaan niinsuuri lähetysteho ulos”, Kamstrupin Suomen ja Vironmaajohtaja Olli Torikka kertoo.Kamstrup A/S:n tekninen osaaminen javalmistus ovat kokonaan yhtiön omissakäsissä. Se ei käytä alihankkijoita, vaantuotanto on keskitetty Tanskan tehtaalle.Siellä kehitetään ja tehdään tuotteet piirikorttejamyöten.”Kamstrupin filosofia on, että hallitakseenlaatua, ainoa keino on hallita kokoketjua suunnittelusta tuotteeseen.”Enertec-lehti kertoi Kamstrupin tekniikastajo vuosituhannen vaihteessa, jolloinetäluennan ja samalla älykkäidensähköverkkojen historiaa alettiin kirjoittaaSuomessa.Kamstrupin tekniikassa reititin onmerkittävä tekijä. Jokainen mittari toimiireitittimenä, ja radioverkon mittarit keskustelevattoistensa kanssa. Jos joku mittaritipahtaa pois pelistä, järjestelmä hakeeuuden reitin.”Tekniikka on vaatinut vuosien kehitystyön,ja tiedon määrä, mikä voidaansaada ulos mittarista, on noussut. Nyt onkinhyvä kysymys, miten tämä tieto voidaanmahdollisimman tehokkaasti ja pelkistetystihyödyntää. Mittareissa on kovalevy,jolla on tietoa vuosiksi taaksepäin. Tuntitasollapystytään menemään taaksepäin45 vuorokautta”, Olli Torikka sanoo.Tietoa on käytettävissä valtava määrä,mutta energiayhtiön ei kannata lähettääkaikkea tietoaan ulos, vaan asiakkailleon räätälöitävä tarpeiden mukaisia tietopaketteja.Energiamittauksen liiketoiminta onjatkuvassa kehitysvaiheessa. Kaukojäähdytyksenetämittaus on ajankohtainenasia, jossa mittausteknisenä ongelmanaovat valtavat virtaukset ja pienet lämpötilaerot.Se ei tarkoita sitä, että mittaustekniikassaolisi ongelmia. Tarvitaan vain runsaastiaikaa, jotta lopulliset tiedot ovat vihdoinviimeinen käytettävissä.Mikä on sitten tulevaisuuden näkymä?Torikan mukaan mittaritekniikankauppa on kasvava alue. Mittarikaupassatällä hetkellä 40 prosenttia on alamittauksia,jossa ovat mukana energia ja vesi.Konesalit ovat myös paisuva liiketoiminnanalue.Sähkön, lämmön ja kylmän laajamittaisenälykkään mittauksen jälkeen on tulossayhä laajeneva veden mittaus, joka onmaailmanluokan kysymys.Kaikki nämä tekijät kytkeytyvät myösälykkäiden kaupunkiverkkojen kehitykseen.RISTO VALKEAPÄÄ60 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


yksi markkinoidenlaajimmistatuotevalikoimistaMe Vaconilla pidämme monipuolisuutta tärkeänä. Siksipyrimme jatkuvasti laajentamaan tuotevalikoimaamme.Suunnittelemme taajuusmuuttajia ja inverttereitä kaikkiinteollisuuden sovelluksiin, jotta mahdollisimman monetyritykset pystyisivät vähentämään energiankulutustaan.Kiinnitämme myös entistä enemmän huomiotaympäristöystävällisyyteen tuotantoprosesseissamme javalitessamme komponentteja tuotteisiimme.Vaconin tuotevalikoima kattaa tehoalueen 0,25 kW–5 MW.www.vacon.fi<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 61


KVL-TekniikkarakentaaTampereellakaukokylmää”Kaukokylmä on kasvava alueliiketoiminnassamme. Tampereellaolemme rakentaneet kesänaikana 1,7 kilometrin runkolinjaakeskustaan, josta syyskuussaoli 90 prosenttia valmiina. Nytrakennettu linja kulkee TampereTalolta – Tammelan kaupunginosankautta Stockmannille. Muutamanvuoden sisällä rakennettavasyöttölinja kolmen kilometrin päästäNäsijärvestä kaupinojalta liitetääntähän rakentamaamme verkostoon”,projektipäällikkö Markus KanervaKVL-Tekniikka <strong>Oy</strong>:stä sanoo.Tampereen yliopistollisen keskussairaalanalueella on runsaasti kaukokylmäkuormaa,joten yhteys Näsijärven kylmälähteenvälillä on keskeinen osa Tampereenkaukokylmäverkostoa.Kesä <strong>2013</strong> on ollut suotuisaa rakentamisaikaasäiden osalta, ja työt ovatedenneet hyvin aikataulussa. Sateisenakesänä vesi pyrkii täyttämään kaivannot,mikä luonnollisesti haittaa töiden etenemistä.”Jos sadetta tulee, kaupungin keskustassavesi ei imeydy mihinkään, vaanjää työmaan monttuun”, Kanerva toteaa.KVL-Tekniikka toimii valtakunnallisestikokonaispalveluyrityksenä kaukolämmönja -kylmän rakentamisessa. Sen osaamiseenkuuluvat sekä maanrakennus ettäputkiston hitsaus- ja eritystyöt.Siirtolinjojen ja jakeluverkoston rakentamisenlisäksi se tekee myös lämmönjakokeskustenuusimisia kiinteistöille.”Kaukolämpö ja -kylmä urakoissahitsauksen laatu on avainkysymys. Putkistonkäyttöikä on pitkä eikä vaurioita saaesiintyä. Suurimmat riskit tulevat ulkoisistatekijöistä, sillä putkiston sisällä oleva vesiei normaalisti aiheuta vaurioita”, Kanervatoteaa.”Ongelmana kuitenkin alkaa olla se,että putkilinjojen tilat keskustassa ovatkäymässä ahtaiksi. Se on todettu myösTampereella kaukokylmää rakennettaessa.”RISTO VALKEAPÄÄ62 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


tällä hetkellä on noin 3 200 henkilöä ja laitosyksikönrakennustyöt ovat pääosin valmiit,kertoo OL3-projektin vanhempi asiantuntijaKäthe Sarparanta.”Reaktorilaitoksella on tällä hetkelläasennustyöt ja koekäytöt menossa”, Sarparantalisää.Turbiinilaitoksella työt ovat edenneetkäyttöönottovaiheeseen. Sarparanta vahvistaa,että turbiinilaitoksen mekaanisetasennukset ovat lähestulkoon valmiina.”Turbiinilaitoksen ensimmäisen vaiheenkoekäytöt ovat meneillään.”MERIVESI JÄÄHDYTTÄÄElokuussa laitosyksikön merivesipiirin jäähdytysvesitunnelitsaatiin käyttökelpoisiksi.TVO:n työlupakonttorin päällikkö ja vuosihuoltokoordinaattoriJarno Lallin mukaanmeriveden tulvitus sekä sisäänottoettäulostulotunneleihin ja niiden jälkeisiinjäähdytysvesijärjestelmien rakenteisiin onnistuisuunnitelmien mukaan.Laitosyksikön käytön aikana jäähdytysvesitunnelissavirtaa merivettä noin 53kuutiota sekunnissa. Jäähdytysvesitunnelion kooltaan massiivinen: esimerkiksi jäähdytysvedensisäänottotunnelin poikkipinta-alaon 60 neliötä.Meriveden avulla jäähdytetään laitosyksikönturbiineilta tulevaa vesihöyryä, jolloinse lauhtuu takaisin vedeksi turbiininlauhduttimissa. Lauhduttimissa hyödynnettymerivesi lämpenee noin 10 astettalaitosyksikön läpi kulkiessaan. Merivesi jasähköntuotannossa käytettävä prosessivesikulkevat omissa suljetuissa piireissään, eivätkäne sekoitu keskenään.Merivettä on tällä hetkellä molemmissatunneleissa sekä tulo- ja poistopuolenjäähdytysvesijärjestelmärakenteissaodottamassa seuraavia laitosyksikönjäähdytysvesijärjestelmien käyttöönottoaktiviteetteja.KYMMENEN VUOTTA TÄYNNÄKäthe Sarparannan mukaan tulevan talvenaikana kiireitä tulee riittämään myös:”Reaktorilaitospuolella putkisto- jakaapeliasennukset jatkuvat, samoin koekäytötja turbiinipuolella jatkuvat edelleenkäyttöönottokokeet.”Töitä tehdään, mutta aikataulut ovatvenyneet ja paukkuneet moneen kertaan.OL3-projekti täytti alkuvuodesta jo10 vuotta, sillä valtioneuvosto teki tammikuussa2002 uudesta ydinvoimalaitosyksiköstämyönteisen periaatepäätöksen.Eduskunnan vahvistus saatiin toukokuussa2002. Tarjouskilpailun ja TVO:n vastuullaolleiden maanrakennustöiden jälkeen Olkiluoto3 -työmaa luovutettiin laitostoimittajalle,ja varsinaiset rakentamistyöt alkoivatvuoden 2005 keväällä. Alkuperäisen aikataulunmukaan ydinvoimalan olisi pitänytolla käynnissä 2009.EI VALMISTU ENSI VUONNA– EIKÄ SEURAAVANAOlkiluoto 3:n eli OL3:n rakentamisesta vastaaavaimet käteen -toimituksella Areva NPGmbH:n, Areva NP SAS:n ja Siemens AG:nmuodostama ranskalais-saksalainen konsortio.Areva vastaa hankkeessa reaktorilaitoksestaja Siemens turbiinilaitoksesta.Viimeisiin käänteisiin kuuluu, ettäAreva ilmoitti TVO:lle joulukuussa 2011 laitosyksikönvalmistuvan säännölliseen sähköntuotantoonelokuussa 2014. Arevaltasaatujen tietojen perusteella TVO kuitenkinarvioi, että laitosyksikkö ei valmistu säännölliseensähköntuotantoon vuonna 2014.TVO:n kannan mukaan laitostoimittaja onvastuussa aikataulusta.”Uutta vahvistusta ja analyysia valmistumispäivästäemme ole vielä saaneet.Odotamme vahvistusta uudesta valmistuspäivämäärästälaitostoimittajalta”, Sarparantasummaa.ERISTYSPUOLELLA HILJAISTAYksi projektin alihankkijoista on KAEFER<strong>Oy</strong>, joka aloitti eristystyöt Olkiluoto 3:n työmaallatammikuussa 2012. ProjektipäällikköSampsa Järveläinen kertoo, että paljonalkua pidemmälle ei urakassa ole päästy.”Jatkuvasti tulee viivästyksiä meistäriippumattomista syistä”, Järveläinen kuvailee.Silloin kun töitä on päässyt tekemään,kaeferilaisia on ollut jättityömaalla15–20, mutta yli sataankin päästään, jahkaprojektissa saadaan suurempaa vaihdettasilmään.KAEFERin kontolla on kaikkien keskeistenputkistojen eristäminen, lukuunottamatta turbiinisalia. Urakkaan kuuluumm. neljä höyrystintä putkistoineen.“Päällystys toteutetaan kiiltävillärosteripintaisilla kaseteilla, jotka sisältäväteristysvillan.”Oma lukunsa urakassa on rakennustenja niiden sisällä olevien tuhansien huoneidenläpiviennit, joita on peräti 10 000kappaletta. Läpiviennit eristetään kiinni, jatapauskohtaisesti mukaan tulee mahdollisestimyös tulisuojaus.”Sitten on vielä läpivientejä, joidenon kestettävä esimerkiksi vedenpainetta”,Järveläinen lisää. SAMI J. ANTEROINEN14 <strong>enertec</strong> 2 / 2012 <strong>enertec</strong> 2 / 2012 15Viime aikoina Suomessa on alettu suosia tuulivoimaa,mutta viranomaiset ovat asettaneet senrakentamiselle monenlaisia uusia esteitä.päristövaikutusten arviointi (YVA). Maan- jarautateiden, lentokenttien sekä ilmavalvontatutkienläheisyydessä tuulivoiman rakennushankkeillaon usein edessä melkoisiaongelmia.Suomessa tuulivoimalaitokset tarvitsevatsamat luvat kuin muutkin teollisetrakennelmat. Yksittäisiä voimalaitoksiavarten tarvitaan rakennus- tai toimenpidelupa.Tuulivoimapuistojen rakentamistavarten saatetaan edellyttää myös suunnittelutarveratkaisuatai ranta-alueilla poikkeuslupaa.”Tuulivoimarakentamisen ehtoja onviime aikoina kiristetty”, toteaa SuomenTuulivoimayhdistys ry:n toiminnanjohtajaAnni Mikkonen.Suomessa tiukennuksia tuulivoimalaitostenrakennuslupien ehtoihin tuli voimaankesäkuussa 2011. ”Nyt ehdot meilläovat paljon tiukempia kuin muualla maailmassa.Taustalla on varmaankin se, ettäeri viranomaiset ovat havahtuneet siihen,että Suomeen on lähivuosina tulossa paljonuusia tuulivoimalaitoksia. Niinpä eri tahotovat ryhtyneet arvioimaan tuulivoimanvaikutuksia oman toimialansa kannalta.”30 <strong>enertec</strong> 1 / 2012 <strong>enertec</strong> 1 / 2012 31TILAA ENERTECKESTOTILAUKSENAHINTAAN 21 € / VUOSIHinta sisältää alv 10 %. Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa.Tarkemmat tilaustiedot: www.<strong>enertec</strong>.fi/vuositilaus.htmlEnertec on sitoutumaton, moniarvoinen, kaikki energiantuotantomuodotsisältävä <strong>energiateknologiajulkaisu</strong>.ENERGIAN AMMATTILAISILLEENERGIAN AMMATTILAISILLEENERGIAN AMMATTILAISILLE<strong>enertec</strong>.fiSTUK:in pääjohtajaTero Varjorantakorostaa pitkäjänteistäydinturvallisuusajatteluaMaamme suurinvaravoimalaitos tekeesähkönjakelustavarmempaa<strong>enertec</strong>.fiJohdotpois säidenarmoiltaEnergianinternet tulee– oletko valmis?Tekniikan tohtoriMatti Supponen puhuu toimiviensähkönsiirtoyhteyksien puolesta<strong>enertec</strong>.fiVenäläisettulevat,oletko valmis?Sähköstäfiksumpaa javihreämpääPVO:n Lauri Virkkunen toivoisi selkeitäpelisääntöjä energiainvestoinneilleEnertec tavoittaa valtakunnallisesti energia-alan ammattilaiset yrityksissä,sähkö- ja lämpölaitoksissa ja teollisuudessa.OL3-työmaalla pusketaan kohtikiireistä talveaKuva: TVOUudet rajoitukset hidastavattuulivoiman lisärakentamistaKuvat: WinWinduurille tuulivoimapuistoille on suunnitteluvaiheessayleensä tehtävä laaja S ym-yöt Olkiluoto 3:n työmaalla jatkuvatT hyvällä sykkeellä – työmaan vahvuusTilaajapalveluArkisin klo 8–16 puh. 03 4246 5309 taisähköpostilla tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fi


OHJELMAPÄÄLLIKKÖ MARKKU J. VIRTANEN VTT:LTÄ:Energian ja informaation uuden ajanverkosto tehostaa energiankäyttöä jaluo uusia palveluita”Älykkään kaupunkikokonaisuuden luomisessa pyritään ohjaamaanloppukäyttäjä osaksi energiankäytön kokonaisuutta. Kyse ei olepelkästään sähköstä vaan myös lämmityksestä ja jäähdytyksestä.Olennaisena osana ovat informaatiojärjestelmät ja sosiaalinen mediasekä ammattimaisesti toimiva kaupallinen media”, ohjelmapäällikköMarkku J. Virtanen VTT:ltä sanoo.TT:llä on Smart Cityn kehittämisessäerittäin laajat kotimaiset ja ulko-”Vmaiset tutkimus ja yritysverkostot, projektisalkkuja erityisen vahva EU-hankekanta.VTT panostaa aiheeseen innovaatio -ohjelmalla.Sen merkittävin kansainvälinenyhteistyökumppani on Samsungin johtamaKorea Micro Energy Grid yritysryhmä.””Osaamistamme ovat vaativien järjestelmäarkkitehtuuriensuunnittelu jasuunnittelun tuki sekä arviointi. Tarjoammetältä perustalta älykkäiden kaupunkienpilottiprojektien luontia. VTT on myös mukanaEIT ict labs Digital Cities aktiviteetissaedistämässä Smart Cities -aihealueen tutkimustulostenkaupallistamista. Aktiviteetinpääkonttori on Budapestissa, ja Suomessajäsenenä on Helsinki Node (VTT). KotimaassaVTT:llä on yhteistyötä mm. Oulunkaupungin kanssa.””Smart Grid ratkaisuissa tähdätään’Älykäs energia -arvoverkon’ luomiseen.VTT:n intressinä on kehittää älykkäitäkytkettyjä energiajärjestelmiä, jotkaovat energiatehokkaita ja toimintavarmoja.Edistämme paradigman muutosta eli aivanuudenlaisen toimintamallin synnyttämistäyhdistämään toimijaverkostoa, jokamuodostuu energiaoperaattoreista, kiinteistönomistajista,asukkaista ja palvelutarjoajista.Verkosto käyttää ICT-perusteisiaratkaisujen älykkäiden energia- ja informaatioverkkojentiedonsiirtoon, operointiinja uusien palvelujen synnyttämiseen.Rakenteeseen kuuluvat rakennuksiin jalaajempaan energiainfrastruktuuriin kytketytmonen energialähteen järjestelmätja ratkaisut aluetason mittakaavassa.””Paradigman muutostarve perustuuhuoleen maapallon ympäristön kestävyydestänykyisen kaltaisen päästökuormanrasituksessa. Vuonna 2050 tavoitteena onSuomessakin 80 prosenttia nykyistä pienemmäthiilidioksidipäästöt. Ilman älykkäitäenergia- ja informaatiorakenteita siihenpääseminen ei ole mahdollista”, ohjelmapäällikköVirtanen toteaa.VTT TUTKII JA RAKENTAAÄLYKKÄÄN KAUPUNGINPALVELUALUSTAA”VTT:n intressi on tutkia ja rakentaa älykkäänkaupungin palvelualustaa. Intressi onkokonaisvaltainen ja tähtäimenä on useantoimijan väliset suuret ja skaalattavat palvelujärjestelmät.Kehitämme digitaalisiinpalveluihin sopivia avoimia rajapintoja, sekäedistämme avoimen tiedon syntymistä,välitystä ja hyödyntämistä. Palvelualustayhdistää energialiiketoimintaa, liikenteenpalveluita sekä rakennetun ympäristön kehittymistäenergiatehokkaaseen suuntaan.Kyseessä on avoimen tiedon yhdistämisestäja liiketoiminnan synnyttämisestä ja kehittämisestäsen mukaisesti.”Ohjelmapäällikkö Markku J. Virtasen64 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


taavien lupaviranomaisten kanssa. Kehitämmetoimintamallia ja työkaluja rakennusvalvonnallekorkean laatutason saavuttamiseksirakentamisessa.””Tavoitteina on varmistaa ensisijaisestijatkuvilla reaaliaikaisilla mittauksilla,että energiatehokkaat rakennukset uusinerakenteineen ja järjestelmineen eivät aiheutakosteus- ja sisäilmaongelmia eivätkäjohda kalliisiin korjaustoimenpiteisiin jälkikäteen.Mittaustietojen määrittelyhankeon jo käynnissä.Tutkimme ja todennamme paikallis-oma erikoistumisen alue oli alun perin talotekniikkaja rakennusten energiatekniikka.”Yksi perusaskel älykkääseen kaupunkiinjohtavalla tiekartalla on miten rakennat,käytät ja ylläpidät energiaviisastarakentamista. Arvolupaus on toimintavarmaenergiatehokas rakennus. VTT:n intressinäon tutkia ja kehittää toimintamalleja,menetelmiä ja palveluja, joilla varmistetaanenergiatehokkaan rakentamisen edellyttämäkorkean laatutason suunnittelu ja toteutussekä oikea käyttö. Tär keää on yhteistoimintarakennusten laatutasosta vastenja uusiutuvien energialähteiden todellisenpotentiaalin. Keräämme ja kehitämmealueella asuvien loppukäyttäjien energiatietoisuuttakäyttäen monipuolista verkkomediaaja muita ICT-palveluita. Näin synnytettävätietoisuus lisää aktiivisuutta ja kysyntää,joka johtaa uusien järjestelmien japalvelujen kehittämiseen”, Virtanen toteaalopuksi. RISTO VALKEAPÄÄ<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 65


Johtotieto <strong>Oy</strong>:lläon yhteiskunnallinen rooli”Johtotieto <strong>Oy</strong> tarjoaa valtakunnallisen maanalaisten kaapeleiden ja putkien sijaintiselvityksen sekä tarvittaessatilaa kaapelinäytön kohteeseen. Myös ilmajohtojen sijaintiselvitys hoituu kauttamme”, Johtotieto <strong>Oy</strong>:ntoimitusjohtaja Petri Nuutinen sanoo.ieto kaikista kaapeleista on tärkeää,”T vaikka joku voi sanoa, että näkeehänilmajohdon ´sokea Kreettakin´. Muttaei se niin ole, myrskytuhoja joudutaan purkamaanpimeässä ja huonoissa sääoloissa,jolloin tieto johdoista on tärkeä metsäkoneidenohjaajille.”Nuutinen korostaa sitä, että sähkö,tele, vesi- sekä muiden maanalaisten infraaomistavien yhtiöiden olisi dokumentoitavajohtotietonsa kattavasti sähköiseen muotoon.Sähköisten ”digitoitujen” aineistojenkautta tiedon käsittely nopeutuu ja tietotulee huomioitua sijaintiselvitystä tehtäessä.Myös käytöstä poistetuista johdoistaja kaapeleista on oltava tieto.”Dokumentointi lähtee ruohonjuuritasolta,ja tällä tiedolla on suuri yleinenmerkitys, joka kasvaa kaiken aikaa. Toiminnallammeehkäisemme yhteiskunnan elintärkeidentoimintojen infrastruktuurin vaurioitumista.Johtotiedoista olisi sen tärkeydenvuoksi saatava myös kattavat lait jaasetukset tukemaan toimintamallin yhtenäistämistä.””Tietoyhteiskunta on rakentunut yhäenemmän energia- ja tietotekniikasta riippuvaiseksikokonaisuudeksi. Mikäli jokinosa arvoketjussa ei toimi tai vaurioituu,seurantavaikutukset ovat merkittävät.””Vapautamme yritysten henkilöstöresurssitparemmin tulosta tuottaviin liiketoimintoihin.Johtotieto <strong>Oy</strong>:llä on yli 20vuoden kokemus johtojen sijaintitieto- janäytönvarauspalvelusta.Johtotieto käsittelee vuosittain kymmeniätuhansia kontakteja, joissa maanrakennusyritykset,kunnat, yksittäiset kaivajat,suunnittelijat ja viranomaiset tiedustelevatjohtojen sijaintitietoja”, Nuutinenkertoo.”Varmistamalla ennalta johtojen jakaapeleiden sijainnin kaivutyön kohteenaolevalla alueella, vältät mahdolliset onnettomuudetja vahingot sekä niistä johtuvatviivästykset töissäsi. Kaapelien sijaintivoidaan selvittää sijaintikartan perusteella,tai jos johdonomistaja on niin määritellytmaastonäytöllä.””Laajensimme edelleen palvelutarjontaammeavaamalla Johtotietopankinwww.johtotietopankki.fi ”extranet-palvelun”,jonka välityksellä voi tehdä kaapeliensijainnin esiselvityksen. Yhteiskaivu.fion johdonomistajille, heidän suunnittelijoilleen,urakoitsijoilleen sekä kunnissa javaltiolla työskenteleville suunnittelijoilletarkoitettu valtakunnallinen nettiportaali”,Nuutinen toteaaJohtotieto <strong>Oy</strong> kuuluu Suomen Erillisverkot -konserniin. Suomen Erillisverkot<strong>Oy</strong> on valtion kokonaan omistama voittoatavoittelematon osakeyhtiö. Omistajaohjauksestavastaa Valtioneuvoston kanslia.Vuoden 2011 lopussa konsernissa oli 82työntekijää ja sen liikevaihto oli 31,6 miljoonaaeuroa. Suomen Erillisverkot -konsernintehtävänä on turvata yhteiskuntammeelintärkeiden toimintojen johtamista.Sen perinteinen toiminta on sisältänytvaltakunnallisen viranomaisradioverkkoVIRVEn operoinnin sekä päätelaite- jahuoltotoiminnan. RISTO VALKEAPÄÄ66 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


WeMaint SolutionsUudenlaiset ratkaisutteollisuuden mittaavaankunnossapitoonWe makethe windwinErikoisvoiteluaineettuulivoimalaitoksiinOta yhteyttä!Seppo Hyvönen, toimitusjohtajap. 050 380 9159Tehoa, varmuutta ja hallintaaenergiantuotantoonSuunnittelemme me ja toteutamme: Me tarjoamme voiteluaineet tuulivoimalaitoksiin.Voiteluainevalikomamme kattaa kaikki käyttö kohteet.Kansainvälisen verkostomme kautta tuotteemme,palvelumme ja tukemme on paikallista.Olemme maailmanlaajuisesti luotettuvoiteluainespesialisti.Pro planning is pro qualitywww.protacon.com Fuchs Oil Finland <strong>Oy</strong>puh. 020 7459 660fuchs@fuchs-oil.de <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 67www.fuchs.oil.fi


AJANKOHTAISTAPalstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.Varavoimalan huolto kannattaa ainaAGCO Power <strong>Oy</strong> GenPowex on suunnitellut, valmistanut ja huoltanutluotettavia, dieselkäyttöisiä pää- ja varavoimalaitoksia jo yli 60 vuotta.Sairaalat, tietokonesalit, palo- ja pelastuslaitokset, vesi- ja voimalaitokset,teollisuus, maatalous: sähköisten järjestelmientäytyy toimia keskeytyksettä, kun kyse on ihmishengistä, turvallisuudestaja tuotannon jatkumisesta.Varavoimalan on toimittava myös silloin, kun sitä ei tarvita– jotta se toimisi silloin, kun sitä tarvitaan.Ammattitaito ja luotettavuus ovat huollon avainsanoja varavoimaloidenhuollossa. AGCO Power <strong>Oy</strong> GenPowex pitää kaikenlaisetvaravoimalat täydessä toimintakunnossa jatkuvasti.Yritys on alansa johtava ja suurin toimija Suomessa. Sillä onvuosikymmenten kokemus dieselgeneraattoreita käyttävien voimaloidensuunnittelusta, valmistuksesta ja huollosta.Toiminta-alueena on koko maa Hangosta Petsamoon. Noin40 genpowexilaista vastaa varavoimaloiden ja niiden järjestel mientoimivuudesta. Varavoiman toimivuus ja sen varmistaminen onkaikkien yhteinen etu. Nykyisin laitteistoja huolletaan monestipuutteellisesti ja vikoja esiintyy usein. Lisäksi osa varajärjestelmistäon peräisin jo 1970-luvulta.Akkuvoima <strong>Oy</strong>Lyijyakut pitävät pintansavaravoima-akuissaUusien akkuteknologioiden, etenkin Litium pohjaistenteknologioiden, lisääntyminen on aiheuttanutkysymystulvan lyijyakkujen tulevaisuudesta.Huollon laiminlyönti on säästöä väärässä paikassa. Varavoimaloidentäytyy käynnistyä pitkänkin seisontajakson jälkeenheti. Säännölliset kuukausi- ja vuosihuollot sekä koekäytöt varmistavatlaitoksen toimivuuden ja turvallisuuden koko sen elinkaarenajan.AGCO Power <strong>Oy</strong> GenPowex huoltaa kaiken merkkiset varavoimalat.Se tarjoaa mm. huoltosopimukset, varasosat suoraanvarastosta, huollot ja korjaukset asiakkaan luona, järjestelmäosaamisen,käyttöönotot ja koulutukset sekä vanhojen laitosten modernisoinnit.Lisätietoja: www.genpowex.fiLyijyakut ovat edelleen ylivoimaisesti eniten käytetty teknologiakemiallisesti varatussa sähkössä.Lyijyakkuja kehitetään edelleen hyvin voimakkaasti. Useatvalmistajat kehittävät akkujaan monella eri sektorilla, niin ke miallistenominaisuuksien kuin fyysistenkin ominaisuuksien puolella.Vastaavasti Litium akkujen markkinoidenvaltaus on saanut vakaviatakaiskuja niin teknisten vaikeuksien kuin rahoituksenkin suhteen.Tällaisista ongelmista meillä Suomessa on liiankin hyviä esimerkkejä,kuten Fisker Karman akkuongelmat ja European batteriesLitiumakkutehtaan ajautuminen konkurssiin jo alkumetreillä. Näihinprojekteihin luotiin paljon tulevaisuuden uskoa ja käytettiinmiljoonia veronmaksajien rahaa. Valitettavasti tulos jäi varsin heikoksi.Vastaavia tarinoita on Maailmalla paljon, joten tässä suhteessaemme ole yksin ongelmien kanssa.Myös uudet käyttötarkoitukset, kuten tuuli- ja aurinko energiallatoimivat pienvoimalat, autonomiset ilman verkkosähköäoperoidut tukiasemat ja start stop -järjestelmät autoissa, vaativatuusia ominaisuuksia myös akuilta.Saksalainen Hoppecke on kehittänyt uuden AGM -akkusarjan(ESS technology) UPS, telecom ja sykilseen käyttöön. Akutkestävät erittäin hyvin vaikeitakin ympäristöolosuhteita ja ovatlähes immuuneja lämpöryntäykselle. Myös muita tuotteita, OSPHC avoimet massalevy akut suurille virroille, sekä Aqua Gen ® katalyyttitulpatavoimille akuille. Näistä referensseinä mainittakoonmm. kotimaiset ydinvoimalaitokset, teleoperaattorit ja rautatiet.Amerikkalaisen Northstar akkutehtaan Blue akut on kehitettyvaativiin vain osittain varauksessa toimiviksi akuiksi uusiutuvilleenergialähteille ja autonomisiin tukiasemiin.Lyijyakut siis kehittyvät edelleen ja ovat teknisesti ja kaupallisestijärkevä vaihtoehto, sekä erittäin hyvin kierrätettävissä.Edustamme useita akkuteknologioita, mikä antaa mahdollisuudentarjota teknisesti ja kaupallisesti oikea tuote vaadittuunkohteeseen. Toimitusvarmuuden takaa laaja kumppanuusverkostoja kehittynyt logistiikka. Lisätietoja: www.akkuvoima.fi68 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Antti-Teollisuudelle merkittävä puupellettienkäsittelyjärjestelmän tilaus LatviastaAntti-Teollisuus on saanut noin miljoonan euron tilauksen puupellettienkäsittelyjärjestelmästä Latviasta. SIA LatGranin tilaussisältää järjestelmän suunnittelun, valmiiden puupellettiensiirto-, varastointi- ja lastauslaitteistot sekä siilojen asennuksen.Asennustyö alkaa vuoden <strong>2013</strong> aikana ja laitos otetaan käyttöönkesällä 2014.Latvian Gulbenen uudelle LatGran4 tehtaalle tulevaan kokonaisratkaisuuntulee Antti- Teollisuuden toimittama suuri 5 500m³:n varastosiilo ja lisäksi 220m³:n lastaussiilo lastauslaitteineen,teräsrakenteita sekä pellettikuljettimet.”Gulbenen tehtaalla puupelletit lastataan pääosin junaan,mikä on poikkeuksellista pellettitehtailla. Olemme kehittäneet liikkuvanlastauslaitteiston, jonka avulla junaa ei tarvitse liikuttaavaunun lastauksen aikana”, kertoo kaupallinen johtaja MarkkoTakkinen.Gulbenen uusi pellettitehdas on samantyyppinen kuin Lat-Granin Kraslavan tehdas, joka avattiin vuonna 2011.”Yhteistyömme LatGranin kanssa alkoi, kun toimitimme KraslavaanLatGran3 puupellettien käsittelyjärjestelmän vuoden 2011syksyllä. Tehtaan tuotanto on lähtenyt hienosti käyntiin ja se on jopaylittänyt tuotantotavoitteensa. Tehokkaan järjestelmämme kauttakulkee vuosittain 165 000 tonnia pellettejä”, Takkinen sanoo.”Olemme erittäin iloisia, että asiakkaamme on ollut tyytyväinenyhteistyöhömme ja luottaa asiantuntemukseemme myösGulbenen tehtaan osalta. Nyt toimitettavaan järjestelmään on tehtyparannuksia Kraslavan toimitukseen verrattuna. Näkyvin parannuson suljettu kuljetinlaitteisto, joka vähentää pellettien käsittelyssäsyntyvän puupölyn leviämistä.”LatGranilla on pellettituotantoa kolmella paikkakunnalla.Gulbenen tehtaasta tulee neljäs ja se nostaa yrityksen kokonaistuotannon550 000 tonniin vuoteen 2015 mennessä. Suurin osapelleteistä menee vientiin. Lisätietoja: markko.takkinen@antti-teollisuus.fiRiippumaton luotettavuuskonsulttiAL Safety Design <strong>Oy</strong> on v.1991 perustettu riippumatonkonsulttitoimisto, joka on erikoistunut luotettavuustekniikkaanja teknisten järjestelmien riskienhallintaan.Autamme asiakkaitamme kehittämään ylivoimaisia teknologiatuotteitaluotettavuuden, turvallisuuden ja laadun suhteen.Asiantuntijoillamme on satojen riskianalyysien kokemus eriteknologia-alueilla. Asiakkaitamme ovat mm. koneenrakennusyritykset,järjestelmien toimittajat ja hankkijat, laitevalmistajat, insinööritoimistotsekä SME korkeateknologiayritykset.Tunnistamme tuotteenne riskit ja autamme vähentämään neyleisesti hyväksyttävälle tasolle. Riskikustannuksia aiheutuu mm.takuuajan vioista, toimintahäiriöistä, tuotannonkeskeytyksistä, onnettomuuksistaja työtapaturmista.Ennakoiva riskianalyysi edistää teknologiatuotteen kilpailuetuaja markkinoilletulon onnistumista. Tarjoamme seuraaviaasiantuntijapalveluita:– Puolueettomat 3. osapuolen riskianalyysit projekteihin –HAZOP, FMEA, PPA, SIL, LOPA, ALARP– Riskienhallinta, elektroniikkajärjestelmät: MTBF, Fides, MIL,FMEDA– Luotettavuus, käyttövarmuus - RAM, FMEA, LCC, RCM– Koneturvallisuuden riskikartoitukset, CE-merkintä,conformance-dokumentaatiot, luotettavuuslaskelmatLisätietoja: www.alsafety.com<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 69


AJANKOHTAISTAPalstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.Champion Doorenergiavarastojen ovetErityisesti bioenergian, kuten puun, hakkeen, turpeen, pelletinjne. varastoinnissa ja käsittelyssä kangasnosto-ovi on luotettavaratkaisu. Tekniikkansa ansiosta se soveltuu erityisesti likaisiinja pölyisiin kohteisiin ja on lähes huoltovapaa.Ylöslaskostuva rakenne mahdollistaa erittäin suurten oviaukkojentoteutuksen. Ovi ei avautuessaan vie tilaa rakennuksen sisältä,eikä siten vaadi ylimitoitettuja tukiranteita. Osa oven kankaastavoidaan korvata myös verkolla, jolloin tuulikuorman vaikutusoveen vähenee. Samalla tilaan pääsee valoa ja tilan ilmanvaihtoparanee, mikä on tärkeä seikka mm. hakevarastoissa. Ovivoidaan varustaa myös läpinäkyvällä pvc-ikkunalla.Ovien ohjaukseen on useita vaihtoehtoja; mm. radio-,liiketutka-, vetokytkinohjaus, ja turvallisuutta voidaan lisätä alareunantörmäystunnistimella, liikennevaloilla tai laservaloverholla. Lisätietoja: www.championdoor.fiVanha siilo tuhkan tilapäisvarastoksiMonilla voimalaitoksilla on ajoittaisia ongelmia tuhkan varastoinnissa,sillä asiakas tuhkalle on olemassa, mutta he tarvitsevattuhkaa vain oman aikataulunsa mukaisesti. Voimalaitoksessatuhkaa kuitenkin syntyy joka päivä, jopa tuhansia tonnejakuukaudessa. Sementtiteollisuus on tyypillinen tuhkaa käyttäväasiakasryhmä. Toinen jätetyyppisten materiaalien käyttöön liittyväseikka ovat jatkuvasti tiukentuneet ympäristömääräykset, jotkaeivät enää salli tuhkan tai monien muiden materiaalien kuljettamistakaatopaikoille.Kun voimalaitos tarvitsee tuhkalle välivarastoa, kyseeseentulee useimmiten siilo tai joskus jokin muu varastorakennus. Tällöinyhtiöllä on kaksi vaihtoehtoa, joko hankkia kokonaan uusi taihyödyntää jotakin lähistöllä sijaitsevaa, käytöstä poistettua rakennelmaa.Olemassa olevan siilon muuttaminen välivarastoksi saattaamaksaa vain noin 10 % uudisrakennuksen kustannuksista, jotense on hyvinkin varteenotettava vaihtoehto.Kopar Group on vuosien mittaan konvertoinut vanhoja siilojauusiokäyttöön, etupäässä tuhkan välivarastoksi. Tällaisessa tapauksessasiilolle tai vastaavalle rakennukselle asetetaan kuitenkinjoitakin perusvaatimuksia: siilon seinien täytyy olla vahvat japohjan suhteellisen tasainen, kuitenkin niin, että pohja on lievästikartiomainen ja nousee 7–8 asteen kulmassa kohti keskustaa.Kartiomaisuus ei tosin ole ehdoton edellytys, koska tuhka voidaanpurkaa myös ilmakourujen avulla.Suunnitteluvaiheessa täytyy ottaa huomioon useita seikkoja:miten toteutetaan tuhkan syöttö siiloon, mahdollinen pneumaattistenkuljettimien ja kompressorien tarve, automaatio. Myösturvallisuusseikkojen huomioiminen vaatii omaa erikoisosaamistaan.Lisätietoja: www.kopar.fi70 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Beckhoff toimittaa automaatiota jakelumuuntamoihinKuopion Energia on kehittämässä vuosien 2012–2017 aikanasähköverkon verkostoautomaatioprojektiin liittyen sähköjakelumuuntamoidenkeskijänniteverkon kytkinlaitteiden etäohjaukseen,-hallintaan ja -valvontaan liittyviä ala-asemalaitteita.Testaus- ja evaluointijakson sekä tarjouskilpailun jälkeen KuopionEnergia valitsi ala-aseman etähallintalaitteekseen BeckhoffinCX5000-sarjan sulautetun PC:n ja EtherCAT I/O järjestelmän.Seuraavassa järjestelmältä vaadittuja keskeisiä ominaisuuksia,jotka kaikki ovat vakiona Beckhoffin CX5000-sarjan laitteissa: Soveltuvuus vähintään 4 erottimen etäohjaukseen 10BASE-T/100BASE-TX Ethernet-liityntä Suora IEC60870-5-104/IEC61850 protokollatuki ilmanulkopuolisia protokollamuuntimia DIN -kisko kiinnitteinen 24 VDC käyttöjännite Laaja käyttölämpötila-alue -25…+60 °C Soveltuvuus sähköverkko-ympäristöön, soveltuvat EN ja IEC-standardit sekä CE -hyväksyntä Vähintään seuraavat analogiset ja binääriset I/O:t: Toivottavia lisäominaisuuksia: Akuston kunnonvalvonta VPN tai muu vastaava tietoliikenteen salausmenetelmä Palomuuri Pienjänniteverkon laatumittaukset Kaapelivikojen tarkastaminen Analogia- ja binääri-I/O:n vapaa laajennettavuus Beckhoff CX5000-sarjan sulautetun PC:n teknisiä ominaisuuksia.standardien IT-ratkaisujen käytön ala-asemien yhteydessä, esimerkkinäetädiagnostiikka ja mahdolliset ohjelmistopäivitykset.KUOPION ENERGIA OY LYHYESTIKuopion Energia muodostuu Kuopion Energia <strong>Oy</strong>:stä ja KuopionEnergia Liikelaitoksesta, jotka omistaa kokonaisuudessaan Kuopionkaupunki. Kuopion Energialla on noin 52 000 sähkö- ja 5 600kaukolämpöasiakasta.Kuopion Energia Liikelaitos siirtää sähköä ja toimittaa kaukolämpöäasiakkailleen. Liikevaihto vuonna 2012 oli 62 miljoonaaeuroa ja tämän hetkinen henkilöstön lukumäärä on n. 60 henkilöä.Kuopion Energia Liikelaitos takaa asiakkaiden sähkön- ja lämmönsaanninvaltakunnan kärkitasoa olevalla toimitusvarmuudella.BECKHOFF AUTOMATION OY LYHYESTIBeckhoff CX5000-sarjan sulautetut PC:t on varustettu monipuolisinliitännöin ja niitä on helppo laajentaa ja konfiguroida myös kentällä.Kuopio Energian sähköverkon käyttöpäällikkö Simo Hyvärinenon ollut tyytyväinen ensimmäisen koekäytössä olleen BeckhoffCX5020 ala-aseman toimintaan.Kuopio Energian Information Systems Manager Jami Miettisenmukaan Beckhoffin CX5020 on yllättävän monipuolinen laite.IEC60870-5-104 protokollalla ala-aseman integrointi käytönvalvontajärjestelmäänonnistui menestyksekkäästi. Lisäksi hän arvostaaCX5020:n aitoa XPe käyttöjärjestelmää, joka mahdol listaaBeckhoff toimittaa avoimia automaatiojärjestelmiä, jotka pohjautuvatPC-pohjaiseen ohjaustekniikkaan. Tuotevalikoimaan kuuluvatmuun muassa kenttäväyläkomponentit, liikkeenohjaustuotteet,teollisuus-PC:t ja ohjauspaneelit sekä automaatiosovelluksienohjelmistot. Eri ryhmien tuotteita voidaan käyttää erillisinäkomponentteina, tai ne voidaan integroida täydellisiksi ohjausjärjestelmiksi.Beckhoffin tuotteita ja järjestelmäratkaisuja käytetäänmaailmanlaajuisesti monenlaisissa sovelluksissa nopeista työstökeskuksistaja sähkölaitosautomaatiosta aina älykkääseen rakennusautomaatioon.Beckhoff Suomen pääkonttori on Hyvinkäällä. Haarakonttoritsijaitsevat Tampereella, Seinäjoella ja jatkossa Tallinnassa. KaikissaBeckhoff Suomen konttoreissa on myynti, tekninen tuki, koulutus,tuotekehitys, sovellukset ja huolto edustettuna. Hyvinkäälläsijaitsee Beckhoff komponenttien keskusvarasto. Beckhoff ontoiminut Suomessa vuodesta 1986, ensin edustajan välitykselläja vuodesta 2000 Beckhoff tytäryhtiönä. Lisätietoja: j.hillebrand@beckhoff.fi<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 71


AJANKOHTAISTAPalstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.Weishaupt uudisti monarch ®-poltinmallistonWeishauptin uusilla WM monarch ® -polttimilla saavutetaanerittäin alhaiset päästöt samalla kun polttimet edustavatvalmistajan tunnettua korkeaa laatutasoa ja ovat käytössä kestäviä.Digitaalisen poltinohjausjärjestelmän ansiosta WM-polttimienasennus, säätö ja käyttö sekä huoltaminen on entistäkinhelpompaa ja tarkempaa.WM-poltinsarja on johdonmukaisen, kestävän ja tulevaisuuteensuuntautuneen kehitystyön tulos. WM 10, 20 ja 30 mallienlisäksi on nyt myös valmistunut uusi WM 50 -poltin. Nämä kaasuja/taiöljypolttimet on toteutettu tarkalla digitaalisella palamisenohjauksella, mikä ei ainoastaan tarkoita erittäin hyvää palamisenhyötysuhdetta, vaan mahdollistaa myös kaikki tarvittavat turvajasäätötoiminnot. Uusi WM 50 -poltin myös korvaa vanhemmatkeskisarjan teollisuuspolttimet.Vuonna 2016 voimaantulevan rikkidirektiivin myötä suositellaanöljyn korvaamista neste-, maa- tai LNG-kaasulla. UudellaWeishaupt-polttimella ja kaasulla saavutetaan merkittäviä etuja.Palamisen hyötysuhde paranee, koska kattila puhdistuu sisältä,vetoisuus kasvaa ja jäännöshappea voidaan pienentää. Polttoainettakuluu vähemmän ja optimoidun palamisilmapuhaltimen ansiostasäästyy sähköä. Melu pienenee merkittävästi erityisesti käy-WM-poltinsarja korvaa monta aiempaa poltinmallia. WM 10, 20, 30ja 50 mallit kattavat tehoalueen 55 kW:sta 11 MW:iin.tettäessä palamisilmapuhaltimessa taajuusmuuttajaa. Myös polttimenhuoltokustannukset pienenevät. Lisätietoja: www.enviroburners.fiPNEUGUNPneuplan <strong>Oy</strong>:n kehittämä PNEUGUN siilotykki on kaasupurkausten tuottamiseen kehitetty painelaite, joka rakenteellisestikoostuu painesäiliöstä ja sen sisään rakennetusta laukaisujärjestelmästä.Väliaineena laitteistossa käytetään usein ilmaa, muttarakenne mahdollistaa myös muiden inerttisten kaasujen, kutenvaikkapa typen käytön.RATKAISU TUKOKSIINBulkkimaisten aineiden käsittely ei aina suju ilman ongelmia jausein on odotettavissa tukoksia. Siilotykki on suunniteltu poistamaantukoksia ja edistämään materiaalivirtaa erilaisissa siiloissa,kuljetusputkistoissa ja lämmityskattiloissa. Esimerkiksi leijupetikattiloissaja muissa vastaavissa laitoksissa arinahiekan poistoavoidaan tehostaa siilotykin paineimpulsseilla. Näin vältetään tuotantokatkoksetjatkuvatoimisessa prosessissa.NOPEAMPI LAUKAISUSamoihin käyttötarkoituksiin vastaavia painelaitteita on kehiteltyvuosikymmenien varrella. Näiden vanhempien laitteiden tuottamapaineimpulssi kehitetään perinteisesti männällä, joka aiheuttaaimpulssin. Haittapuolena mäntätoimisessa mallissa on kuitenkinmännän suuri massa, joka hidastaa impulssin muodostusta.PNEUGUN on varustettu laukaisujärjestelmällä, joka on kal-Siilotykki tuottaa voimakkaita paineimpulsseja.volla toteutettu. Kevyemmän laukaisujärjestelmän ansiosta kaasupurkautuu nopeammin ja PNEUGUN tuottaa räjähdysmäisenlaukauksen. Kalvotoimisella laukaisujärjestelmällä saadaan impulssilaukaistua jopa sekunnin välein kun mäntätoimisella siihen kuluusuunnilleen 10–15 sekuntia riippuen tykin koosta. Tykillä kehitetäänyleensä nopea sarja impulsseja, joka on havaittu tehokkaaksimenetelmäksi tukosten poistoon. Lisätietoja: www.pneuplan.fi72 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Lämmintä, kylmää vai molempia?Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto, ja lämmitysenergian alamittaus on tuttua jo monille paritaloasukkaillekin.Nollaenergia-periaatteella tehdyissä kerrostaloissa on jo huoneistokohtaisia lämpöenergiamittareita.Ostoskeskuksissa, tavarataloissa ja jopa omissa kodeissa viilennetään tiloja kesällä jäähdytyksen avulla.Samoin aurinkoenergiasta on alettu kiinnostua enenevässämäärin, onhan Suomessa kesällä suurempi aurinkoenergiamääräkuin Keski-Euroopassa. Kaikkien näiden energiamäärämittaukseensekä lämmityksen ja jäähdytyksen yhdistelmiin on Saint-Gobain Pipe System <strong>Oy</strong>:llä tarjota kattava valikoima erikokoisialämpöenergiamittareita.Saint-Gobain Pipe Systems <strong>Oy</strong> tuo maahan saksalaisenHydrometer GmbH:n ultraäänitoimista lämpöenergiamittariaSharky 775. Kaikkiin mittarityyppeihin saa etäluennan: potentiaalivapaanulostulon esim VAKiin, M-BUS-väyläliitännän tai jo tehtaallavalmiiksi integroidun radioluennan.Etäluenta säästää aikaa ja rahaa. Yhteyden laitteisiin voi ottaavuorokauden ajasta välittämättä ja niin usein kuin haluaa.Ener gian myyjä saa energiamäärämittarista kulutustietojen lisäksimm. tiedot tämän hetkisestä virtauksesta, takaisinvirtauksesta,lämpötiloista, vikatiloista… Lämpöenergiamittari Sharky 775 onhelppo asentaa ja kaikki tarvittavat osat kuuluvat toimitukseen.Kulutuksen historiatiedot pysyvät mittarin muistissa 24 kuukautta.Lisätietoja: www.sgps.fi,anneli.kuusisto@saint-gobain.comMaaseutuverkon kaapelointi kasvussaSähkömarkkinalain muutoksen tultua voimaan 1.9.<strong>2013</strong> sähköntoimitusvarmuuden vaatimukset tiukentuivat huomattavasti.Lisäksi jakeluverkkoyhtiöille toimituskatkoksista lankeavatsanktiot kasvavat asteittain. Yksi tehokkaimmista markkinoilla olevistatekniikoista tämän haasteen ratkaisuun on maakaapeloinninvoimakas lisääminen. Lähivuosina haja-asutusalueen jakeluverkkoatullaankin uudistamaan merkittävissä määrin alkaen runkoverkostajatkuen haarayhteyksiin.Maakaapeliyhteyden kustannuksia voidaan hillitä merkittävästi,mikäli suunnittelutyö tehdään huolellisesti suosien tarkoituksenmukaisiaratkaisuja. Käytännössä tämä tarkoittaa kaapelinasentamista auraamalla, mikäli mahdollista, ja valitsemalla käyttötarkoitukseennähden oikein mitoitettu kaapelityyppi.Haja-asutusalueen runkoyhteyksiin hyväksi ratkaisuksi onosoittautunut Reka Kaapelin keskusköydetön keskijännitekaapeliAHXAMK-WP. Kokonaan alumiinisena kaapelina se on kevyt jahelppo käsitellä ja kustannuksiltaan edullisempi kuin perinteisetratkaisut. Haarayhteyksien kaapelointiin pienillä poikkipinnoillatarkoituksenmukainen ja kustannustehokas vaihtoehto on kevytkeskijännitteinen kaapeli AHXAMK-WPL ”Kapeli”. Pieni poikkipintaja optimoitu rakenne tekevät Kapeli-kaapelista kevyen ja helponkäsitellä haastavissakin maasto-olosuhteissa.Kolmas keino maakaapeloinnin tehostamiseen on maadoitustenylimitoituksen välttäminen. Esimerkiksi kosteilla alueilla eiaina ole tarpeellista asentaa erillistä kupariköyttä kaapelin kanssasamaan kaivantoon koko yhteyden pituudelta, vaan maadoituksetkannattaa mitoittaa aina todellisen tarpeen mukaisesti. Lisätietoja: www.reka.fi, antti.pirttila@reka.fi<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 73


AJANKOHTAISTAPalstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.Airfil <strong>Oy</strong> valmistautuu tulevaan nousuunlisäämällä tarjontaa energiateollisuudellePitkän linjan suomalainen suodatintehdasAIRFIL <strong>Oy</strong> investoi lisää sekä ilman- ettänestesuodattimien tuotantoon tehtaalleenToijalaan. Uusi tuotantolinja saadaan käyttöönalkavan syksyn aikana. Linjan joustavateknologia lisää pitkää kuormitusta kestävienilmansuodattimien valmistuskapasiteettiaesim. EN779:2012 ja EN1822:2009 standardienmukaisissa hieno- ja HEPA-suodattimissasekä teollisuuden ja ajoneuvojen käyttämissähydrauliikan ja polttoaineiden vaihtosuodattimissa.Pitkäaikainen yhteistyö alan parhaidensuodatinmateriaalivalmistajien, kuten suomalaisenAhlstrom <strong>Oy</strong>:n kanssa, on antanutAirfilille vahvan taustatuen voimalaitostentarvitsemien suodattimien kehittämisessä ja tulokset näkyvät nytmyös käytännössä pidentyneinä vaihtoväleinä ja suodatusasteenparanemisina.Vuonna 2012 solmittu maahantuontisopimus amerikkalaisvalmistajaPecoFacetin kanssa on tuonutAirfilille lisää asiakkaita ja laajentanut etenkinpolttoaineiden suodattimien valikoimaa. Suomeenon toimitettu PF:n polttoainesuodatinjärjestelmiäkerosiinin suodatukseen mm. Ilmavoimille.Myös viime vuonna solmitun pitkäaikaisentoimitussopimuksen mukaisesti NesteOil on laajentanut jalostamosuodatinhankintojaanAirfilista.Myös viennissä on edetty samalla kunlisääntyvä valmistuskapasiteetti ja tuotteidenlaadun kehitys parantaa näkymiä useillamarkkinoilla.Airfil <strong>Oy</strong> pystyy siis tarjoamaan suomalaiselleenergiateollisuudelle entistäkin kattavammanvalikoiman ja varmemmat toimituksetja suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen lisäämällä kapasiteettia,valmistuen näin tulevaan nousuun. Lisätietoja: www.airfil.fiEllego Powertec <strong>Oy</strong>takaa sähkönjakelunllego Powertec <strong>Oy</strong>:n pitkä kokemus DC-UPS- ja vakiojännitevaraajajärjestelmissätakaa asiakkaillemme luotettavan”Esähkönjakelun. Varaajia käytetään pääsääntöisesti paikallisakustojenlataamiseen muun muassa prosessiteollisuudessa, muuntoasemillaja kotimaisissa ydinvoimaloissa”, sanoo Ellego Powertecintoimitusjohtaja Rami Arvonen.”Järjestelmämme suunnitellaan asiakaslähtöisesti ja kohteentarpeiden mukaan. DC-UPS- ja vakiojännitevaraajat suunnitellaanja valmistetaan Suomessa asiakkaan toiveiden mukaanjoko tyristori- tai hakkuritekniikalla.””Valtaosassa sähköjärjestelmiä tulee vastaan tilanteita, joissanormaali sähkönsyöttö katkeaa. Osassa järjestelmiä se sallitaan,mutta niissä, missä niitä ei sallita, Ellego Powertec <strong>Oy</strong>:n varaajatja DC-UPS-järjestelmät huolehtivat, että sähkönjakelu jatkuu häiriöttömänäkatkoksien aikana.”SÄHKÖN VARMISTUS VAATIVIIN OLOIHIN”Luotettavat DC-UPS-järjestelmät ympäri maailmaa varmistavatsähkönjakelun vaativissakin olosuhteissa mm. laivoissa, teollisuuslaitoksissaja sähköasemilla. Nämä yhdessä varaajien kanssa muodostavattärkeän osan Ellego Powertec <strong>Oy</strong>:n liiketoimintaa ja niihinpanostetaan myös tulevaisuudessa paljon jatkuvan tuotekehityksenkautta”, toimitusjohtaja Arvonen toteaa.”Perinteisten virtalähderatkaisujen rinnalle olemme kehittäneetmodulaariset järjestelmät. Näiden avulla varmistamme tarvittaessaredundanssin ja päivitettävyyden tulevaisuuden tarpeitasilmälläpitäen.Olemme tarvittaessa asiakkaillemme kumppanina tuotteenkoko elinkaaren ajan. Tarjoamme asiakkaillemme käyttöön osaamisemmeaina suunnittelusta tuotteen käyttöönottoon ja huoltopalveluihin.”Ellegon toiminnassa laatu- ja ympäristöasiat ovat tärkeässäroolissa. Toiminta on sertifioitu täyttämään ISO9001:2008 jaISO14001:2004 vaatimukset. Lisätietoja: www.ellego.fi74 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


”Pk-yritysten kannattaapanostaa mittaavaankunnossapitoon – nytse on taloudellisestijärkevää”Vaihdetaanko teidän tuotantolaitoksessa laakereita ja muitaosia huollon yhteydessä, vaikka ne olisivat vielä ehjiä – varmuudenvuoksi? Olisitko kiinnostunut saamaan laitteiden kunnostatietoa, jolla voisitte havaita rikkoutumisen ajoissa ja välttäänäin turhat tuotannon seisokit?Yleinen käsitys on, että mittaava kunnossapito on kallista javain suurten yritysten ulottuvilla. WeMaint Solutions tarjoaa asiakkailleenuudenlaista toimintamallia, joka mahdollistaa kunnonvalvonnanvärähtelymittaukset myös pk-yrityksille. Asiakas suorittaamittauksia itsenäisesti ja tulokset analysoidaan etätyönä. Näin mittaustiheyttävoidaan kasvattaa matkakustannuksia aiheuttamatta.”Nyt sellaistenkin laitteiden valvonta on taloudellisesti järkevää,joita ei ennen kannattanut valvoa”, sanoo WeMaintin toimitusjohtajaSeppo Hyvönen.Ratkaisut soveltuvat kaikille teollisuudenaloille ja kaikenkokoisiinyrityksiin, joissa on pyöriviä laitteita. Palvelu räätälöidäänaina asiakkaan tarpeiden mukaisesti yksittäisen laitteen valvonnastakokonaisiin tuotantolaitoksiin. WeMaint toimittaa myös online-järjestelmiäpienistä 6 mittauspisteen järjestelmistä laajempiinlangattomiin ratkaisuihin. Ota yhteyttä! Lisätietoja: www.wemaint.fiÖljypitoisuuden mittaus käy kaikissa oloissaVesien öljypitoisuuden mittaus on teollisuuden keskeinen tarve.Tarkka pitoisuusarvo on oltava selvillä, oli kyse teollisuudenjäte-, lauhde- tai raakavedestä.Saksalaisyhtiö Deckma Hamburg kehitti ensimmäisten joukossaöljypitoisuuden sähköisiä mittausmenetelmiä jo 1970-luvulla.Aluksi menetelmän selvästi tärkein käyttö kohdistui pilssivesimittauksiin.Nykyään kehittyneiden öljypitoisuusmittausten tarveon tähdellisimmillään metsä- ja muussa prosessiteollisuudessa.Myös Suomessa ensimmäiset, tuoreet sovellukset ovat näiltä aloilta.”Riippuu ’vesityypistä’, millainen mittari on sopivin. Eri mittarityypiteroavat toisistaan mittausalueeltaan, siis siitä, kuinka suuria öljypitoisuuksiavoidaan mitata. Jonkin verran on eroja myös eri mallienlämpötilankestossa”, kertoo öljypitoisuusmittareita Suomen markkinoilletoimittavan Labkotec <strong>Oy</strong>:n tuotepäällikkö Tommi Pasonen.Tavallisin mittausalue on 0–200 ppm:ää eli miljoonasosaa.Kiintoaineen mittausalue ulottuu 600 ppm:iin. Pasosen mukaanmittausalue 0–200 ppm on normaalisti riittävä myös silloin, kunvedessä on öljyn lisäksi vettä sameuttavaa kiintoainesta.Teknisen kehityksen ansiosta sameus ei enää vääristä mittaustuloksia,kuten aiemmissa tämän tekniikan kehitysvaiheissa. Tästäominaisuudesta on hyötyä erityisesti mittauksista luonnonvesissä,mutta myös teollisuuden vesipäästöjä analysoitaessa.Deckma Hamburgin valmistamien ja Labkotecin Suomessatoimittamien öljypitoisuusmittarien toiminta perustuu valon sirontakuvioidenvaihteluun erilaisissa öljy- ja kiintoainespitoisuuksissa.Jos vesinäyte on samea, valo siroaa 90 asteen kulmassa. Yhtäuseampi mittaus eri sirontakulmissa ’paljastaa’ laitteelle öljypitoisuuden.”Keveimmän mittarimallin mittausalue 0–10 ppm. Se yleensäriittää silloin, kun öljypitoisuutta mitataan esimerkiksi voimalaitostenlauhdevedestä. Mittausalue 0–30 ppm puolestaan on riittäväteollisuuden rutiinimittaustarpeisiin. Jos taas on syytä epäillä, ettäveteen on päässyt öljyä tavallista enemmän, vähintään 0–100ppm:n mittausalue on perusteltu”, Pasonen kertoo. VESA TOMPURILisätietoja: www. labkotec.fi<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 75


AJANKOHTAISTAPalstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.Enoron järjestelmät jalostavat ja välittävätälykkään verkon tietoaEnoro <strong>Oy</strong> tarjoaajärjestelmiä, joidenpohjalta älykkäässäsähköverkossa voidaantoimia reaaliaikaisentiedon pohjalta.Enoron kehittämätjärjestelmät liikuttavattietoa niin kuluttajan,sähköntuottajan,sähköverkon haltijan kuinkantaverkkoyhtiönkinvälillä.Enoron järjes telmien avulla on mahdollista seu rata, mihin sähköäkuluu ja kuinka paljon. Tiedon avul la sähkönkäyttöä voidaanohjata ja energiayhtiöiden asiakkailleen tarjoamia palveluja kehittää.Taloja voidaan esimerkiksi lämmit tää silloin, kun se on halvinta.”Sähkön käyttöä ja tuotantoa pys tytään entistä paremmintasaa maan sen mukaan, mikä tarve ja hinta kulloinkin on. Älykkäätsäh köverkot mahdollistavat tämän, ja meidän järjestelmämmeovat kes keisessä asemassa jalostamassa ja välittämässä tietoa”,tuote- ja palvelujohtaja Petteri Kekkonen kertoo.Tämä säästää sekä energiaa että rahaa, koska sähköstä eitarvitse maksaa silloin, kun se on kalleinta ja infrastruktuuria pystytäänkäyttä mään järkevämmin. Kuluttajat voi vat myös itse tuottaaenergiaa esi merkiksi aurinko- tai tuulivoimalla, ja energiayhtiövoi ostaa ylimääräi sen sähkön.”Energiatehokkuus on valinto ja, ja kuluttaja voi tehdä järkeviäva lintoja vain tiedon varassa. Aiem min ei ole ollut järkeväätapaa tehdä päätöksiä kulutuskäyttäytymisen muuttamiseksi”,Kekkonen sanoo.Nyt kuluttaja pystyy jatkuvasti seuraamaan energiankulutustaanja tekemään aidosti valintoja, joilla oma kulutus muuttuu.”Kun ihmiset kiinnostuvat tästä, alkaa markkinoille tulla uusiaso velluksia ja laitteita, jotka voi vat hyödyntää käytettävissä olevaaohjaustietoa. Iso haaste energian säästön kannalta on siinä,miten kuluttajat kiinnostuvat älykkäiden sähköverkkojen mahdollistamistapalveluista”, myynti- ja markkinoin tijohtaja Timo Aaltonenarvioi.Enoro toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa sekä Keski-Eu roopassa. Tavoitteena on kasvattaa suomalaista ICT-osaamisenvientiä entistä laajemmin kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuudensähkönjake lussa suuri merkitys tulee olemaan älykkäillä sähköverkoilla.Tämän vuoden loppuun mennessä vähintään 80 prosenttiasuomalaisista kotitalouk sista tulee olemaan älykkäiden sähköverkkojenpiirissä. Lisätietoja: www.enoro.com76 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


Vaconin taajuusmuuttajat auttavat Westenergyätekemään jätteestä energiaaWestenergyn uusi jätteenpolttolaitos Mustasaaressa,Vaasan lähistöllä, on Euroopan moderneimpia jätteenpolttolaitoksia.Se tuottaa sähköä ja kaukolämpöäVaasan seudulle. Vaconin taajuusmuuttajat ovat tärkeässäroolissa prosessinohjauksessa. Westenergy oliyksi Vuoden 2012 ilmastoteko -palkinnon saajista.Tammikuussa <strong>2013</strong> kaupallisen toiminnan aloittanutWestenergyn jätteenpolttolaitos hyödyntää kierrätyskelvottomanjätteen sisältämän energian tehokkaasti, turvallisesti japuhtaasti. Pääosa poltettavista jätteistä on tavallista kotitalouksissasyntyvää jätettä. Laitoksessa voidaan hyödyntää myös erilaisiateollisuuden jätteitä, kuten elintarviketeollisuuden ja puunjalostusteollisuudenjätteitä sekä maatalouden jätteitä. Laitoksenkokonaishyötysuhde on n. 85 %.Westenergy tuottaa vuodessa 80 GWh sähköä, mikä vastaanoin 7 000 kotitalouden tarvetta. Lisäksi Westenergy tuottaavuodessa 260 GWh kaukolämpöä, mikä on suunnilleen kolmasosaVaasan kaupungin tarvitsemasta määrästä. Toukokuustasyyskuuhun Westenergy on Vaasan Sähkö <strong>Oy</strong>:n ainoa kaukolämmöntuottaja. Tämä vähentää vastaavasti kivihiilen ja raskaanpolttoöljyn tarvetta.VACONIN TAAJUUSMUUTTAJAT OHJAAVATPUMPPUJA JA PUHALTIMIAWestenergyllä on yli 30 VACON ® NXC ja VACON ® NXS -taajuusmuuttajaa,joita käytetään prosessin useimmissa vaiheissa, pääasiassapumppujen ja puhaltimien ohjaukseen. Yli puolet Vaconintaajuusmuuttajista on toimitettu pääurakoitsija Hitachi ZosenInova AG:n ja heidän aliurakoitsijoidensa kautta. Lähes kaikki laitoksentaajuusmuuttajat edustavat Vaconin brändiä, mikä helpottaapäivittäistä toimintaa.NOPEUDENSÄÄTÖ PARANTAA PROSESSINOHJAUSTA JALUOTETTAVUUTTAKaukolämmön tuotannossa Vaconin taajuusmuuttajat ohjaavatpumppuja ja puhaltimia prosessin tarpeen mukaan. Kun pumpuntai puhaltimen nopeutta vähennetään taajuusmuuttajan avulla puoleen,energian kulutus ja laitteistoon kohdistuva rasitus vähenevät,pumpun käyttöikä kaksinkertaistuu ja luotettavuus paranee.Westenergyn sähkö- ja automaatiopäällikkö Kai Alavillamo pitääluotettavuutta suuressa arvossa. ”Arvostamme korkealaatuisiaja luotettavia tuotteita, ja nämä ominaisuudet kuvaavat Vaconintaajuusmuuttajia. Meidän kokemuksemme ovat hyvin myönteisiä,ja kannaltamme on merkittävä etu, että Vacon on paikallinen toimittaja”,hän sanoo.VUODEN 2012 ILMASTOTEKO -PALKINTOKestävän kehityksen foorumi valitsi Vuoden ilmastoteko 2012 -palkinnonsaajaksi Vaasan Sähkö <strong>Oy</strong>:n, Vaskiluodon Voima <strong>Oy</strong>:n jaWestenergy <strong>Oy</strong> Ab:n yhteistyön, joka on nimetty Vaasan energiatäyskäännökseksi.Yhteistyön lopputuloksia ovat hiilidioksidipäästöjenväheneminen ja paikallisen ilmanlaadun para neminen, miljoonieneurojen investoinnit aluetalouteen sekä lähellä tuotetun energiantuottaminen alueen asukkaille. Alueen energian tuotannon hiilidioksidipäästötvähenevät 425 000 tonnia vuodessa, mikä vastaalähes yhtä prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Lisätietoja: www.vacon.comWestenergy <strong>Oy</strong> Ab:n jätteenpolttolaitos Mustasaaressa hyödyntää vuosittain energiana 150 000 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä,josta syntyy sähköä ja kaukolämpöä Vaasan kotitalouksien tarpeisiin. Vaconin taajuusmuuttajia hyödynnetään mm. pumppujen ja puhaltimienohjauksessa.Kuva: Westenergy <strong>Oy</strong> Ab<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 77


AJANKOHTAISTAPalstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.SavukaasunhappimittauksetenergiantuotannossaSavukaasun happimittaukset ovat keskeisessä asemassa voimalaitostenpolttotapahtuman säädössä. Happisäädöllä vaikutetaanmerkittävästi päästöihin ja siihen kuinka hyvin polttoainekyetään polttotapahtumassa muuttamaan energiaksi.Mittaustapoja on useita, mutta luotettavimmaksi mittaustavaksihappipitoisuuden mittaamisessa savukaasuista on osoittautunutZirkonium-kennolla toteutettu mittaus. Mittaus on stabiilija vain vähän huoltoa vaativa, lisäksi se toimii myös korkeissalämpötiloissa.Zirkonium-kenno perustuu sähkökemialliseen kennoon. Kennolämmitetään 600 ºC lämpötilaan, mikä mahdollistaa happi-ionienläpikulun kennossa ja saa aikaan sähköisen voiman, josta onmahdollista määrittää happiprosentti.Uusinta tekniikkaa edustaa MSRS-tekniikka, jossa vertailukaasuon kapseloitu Zirkonium-kennon toiselle puolelle ja mitattavakaasu on toisella puolella. Tekniikan etuna on, ettei tarvitsejärjestää erillistä ilman pumppausta kennolle. Lisäksi mittauskennosaadaan hyvin pienikokoiseksi, tärinänkestäväksi ja pitkäikäiseksi.MSRS-kenno reagoi muutoksiin nopeasti, jopa 90 %muutoksesta sekunneissa, ja tämäkin ominaisuus johtuu sensorinpienestä koosta.XZR500-happianalysaattori on suunniteltuhaastaviin olosuhteisiin.78 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


XZR500-happianalysaattori savukaasunhappimittaukseen automaattisellakalibrointilaitteistolla varustettuna.Ratkaisujaenergian tuotannonvaativiin kohteisiinVaikka laitteet ovat luotettavia ja hyvin toistavia, niinsilti tarvitaan kalibrointia. Laitteiden kalibroinnilla varmistetaan,että näyttämät ovat oikeita. Kalibrointi on syytä suorittaavuoden välein tai useammin, jos prosessiolosuhteetsellaista vaativat. Kalibrointiin on saatavana myös laitteita,jotka suorittavat kalibroinnin automaattisesti.Antureita käytetään myös sovelluksissa, joissa on aggressiivisiakaasuja tai hyvin korkeita lämpötiloja. Näihin tilanteisiintarvitaan antureissa erikoismateriaaleja, kuten halarja keraamiset anturit. Keraamisten antureiden lämpötilankestoon jopa 1 400 ºC. Lisäksi saatavana on myös alhaistenja hyvin kosteiden sovellusten antureita.Michell Instruments valmistaa savukaasun happianalysaattoreita,joita Suomessa edustaa Sarlin <strong>Oy</strong> Ab. Happianalysaattoreissakäytetään uusinta MSRS-tekniikkaa. MichellInstruments on toiminut 1970-luvulta lähtien omalla sektorillaan,joka käsittää prosessien happimittausten lisäksimyös kosteus- ja kastepistemittaukset. Valmistajan valikoimassaon antureita tavallisiin polttoprosesseihin, muttamyös erikoisempiin sovelluksiin kuten happipitoisuudenvalvontaan lannoitteen valmistuksessa kompostoimalla taipetrokemian sovelluksiin esimerkiksi säiliöiden happipitoisuudenvalvontaan. Savukaasujen happimittaukset- MSRS-anturiteknologia Savukaasujen tummuusmittaukset Polttoaineiden kosteusmittaukset Lämpötilan mittaukset Kattilakamerat Kaasuhälyttimet ja -järjestelmätSarlin <strong>Oy</strong> AbPuh. 010 550 4000www.sarlin.comLisätietoja: www.sarlin.com<strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong> 79


AJANKOHTAISTAPalstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan.Doranova <strong>Oy</strong> ja Jepuan Biokaasu <strong>Oy</strong> yhteisponnistukseen Pohjois-PohjanmaallaSuomen edistyksellisin biokaasulaitos kohoaa JepualleTäydellistä hallintaaenergiaketjuunProtacon <strong>Oy</strong> on luonut polttoaine- ja materiaalivirtojen hallintaanONCE-järjestelmän. Järjestelmän avulla materiaali- jaenergiaketjuun kuuluvat osapuolet saavat reaaliaikaiset tiedot polttoaine-ja materiaalitoimituksista. Protaconin Business ManagerinHannu Lepolan mukaan järjestelmä säästää merkittävästi asiakkaidenaikaa, rahaa ja hermoja. Protaconilla on pitkä kokemus jalaaja-alainen osaaminen energialaitosten prosesseista. Yritys konsultoilogististen prosessien kehittämisessä ja toteuttaa laajat logistiikkajärjestelmätpuomeineen ja liikennevaloineen.”ONCEen siirretään tietoja monista järjestelmistä. Esimerkiksisaapuvasta erästä kirjataan tunnistetiedot punnituksessa ja laatutiedotnäytteenoton jälkeen. Varastoissa operoivien kuormaajienautomaattipäätteet päivittävät varastotilanteen. Tällaista kokotoimitusketjun yhdistävää järjestelmää eivät kilpailijamme tarjoa.”Lepolan mukaan ONCEn keskeisimpiä etuja ovat tiedon ajantasaisuusja tarkkuus. Kun polttoaine- ja materiaalierän laatu tiedetääntarkasti, hinnoittelu on todenmukaista ja budjetointi pitää.Logistiikkakin helpottuu varastotilannetietojen tarkentuessaja toimitusaikataulujen porrastusmahdollisuuden myötä.”Excel-kirjanpidon korvautuessa web-pohjaisella ONCElla,työ helpottuu, virheet vähenevät, eikä hyvityslaskuja tarvita. Koulutammeasiakkaamme järjestelmän tehokkaaseen käyttöön sekävastaamme tuesta ja ylläpidosta.”Käsittelykapasiteetiltaan ja biokaasutuotannoltaan yksi Suomensuurimmista biokaasulaitoksista ko hoaa kesän <strong>2013</strong> aikanaJepualle Uuteenkaarlepyyhyn Pohjois-Pohjanmaalla. EdelläkävijänJepuan biokaasulaitoksesta tekee maanalainen putkiverkosto,jonka avulla laitos kerää raaka-aineensa elintarviketeollisuudeltasekä maatiloilta useiden kilometrien säteellä. Lisäksi laitoksentuottama biokaasu rikastetaan suoraan paikan päällä biometaaniksija pakataan käyttövalmiina kaasusäiliöihin, joissa senvoi toimittaa käyttäjille.Biokaasulaitoksen rakennustyöt Jepualla päästiin aloittamaantammikuussa ja biokaasun tuotanto käynnistetään syksyynmennessä. Laitoksen käsittelykapasiteetti on 90 000 tonniaraaka-ainetta vuodessa ja kokonaisinvestointi 10 miljoonaa euroa.Doranova <strong>Oy</strong> on hoitanut laitoshankkeen eri vaiheet ympäristölupahakemuksentekemisestä laitoksen suunnitteluun, sekävastaa laitoksen rakentamisesta, käyttöönotosta ja henkilöstönkoulutuksesta. Jepuan Biokaasu <strong>Oy</strong> puolestaan vastaa laitoksenkäytöstä ja ylläpidosta.”Hanke on merkittävä koko biokaasualan edistymiselle Suomessa.Maamme tarvitsee hajautetun biokaasulaitosten verkon,sillä raaka-aineiden käsittely on järkevintä lähellä niiden tuotantopaikkaa.Maamme hallitus on kirjannut uusiutuvien energianlähteidenmerkittävän lisäämisen tavoitteeksi hallitusohjelmaansa,ja haluamme olla osaltamme rakentamassa ratkaisuja kohtitätä tavoitetta”, Doranova <strong>Oy</strong>:n varatoimitusjohtaja Jarno Laitinensanoo.Jepuan biokaasulaitos on edelläkävijä tavassa, jolla se kerääraaka-aineensa ja hyödyntää niistä syntyvän energian. Useidenkilometrien pituiset keräysputket kulkevat maan alla kohti lähialueidenelintarviketeollisuutta ja maatiloja. Vastaavaa järjestelmääei ole missään muualla. Aiemmat raaka-aineiden siirtoputketovat olleet mitaltaan korkeintaan kymmeniä metrejä ja johtaneetyhdestä rakennuksesta toiseen.Laitos käsittelee sekä teollisuuden että maatalouden sivuvirtoja,kuten lantaa, teollisuusjätteitä ja jätevesiä sekä peltobiomassaa.Nämä raaka-aineet mädätetään hallitusti hapettomassatilassa, ja niistä muodostuva biokaasu ja hiilidioksidi kerätääntarkasti talteen. Biokaasu hyödynnetään energiana toimittamallase käyttäjille joko kaasuverkoston kautta tai säiliöihin pakattuna.”Laitoksessamme biokaasu rikastetaan edelleen kaupalliseksibiometaaniksi, joka on käyttökelpoista esimerkiksi alueen teollisuudelle.Suunnitelmissa on myös tuottaa biokaasua liikennepolttoainemarkkinoille”,kertoo Jepuan Biokaasu <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtajaKurt Stenvall. Haapajärven Lämpö otti ONCE-järjestelmän käyttöön tänäkeväänä. Toimitusjohtaja Janne Alpuan mukaan toimitukseen kuuluivatterminaali-, näytteenotto- ja pyöräkonepäätteet.”Halusimme yhtenäistää ja tehostaa polttoaineseurantaamme,jotta voimme parantaa polttoaineen laatua ja säästää kustannuksissa.Laitosmiehemme ovat olleet tyytyväisiä, sillä heilläjää enemmän aikaa laitoksen käyttöön ja huoltoon. Minä tiedäntarkkaan varastotilanteen ja raportteihin kuluu kuuden tunnin sijastapuoli tuntia. Protacon on kuunnellut tarpeitamme tarkkaanja järjestelmästä tuli meidän näköisemme”, Alpua kiittelee. TUOMAS LEHTONENLisätietoja: www.protacon.fi80 <strong>enertec</strong> 2 / <strong>2013</strong>


| BA11-12aE |NykypäiväntalonrakennusmateriaalitBeckhoff rakennusautomaatioKuinka rakennat joustavasti:BetonistaKuinka rakennat perinteisesti:TiililläKuinka rakennat älykkäästi:Beckhoff automaatiokomponenteillaKuinka rakennat turvallisesti:Teräksestäwww.beckhoff.fi/buildingRakennuksen kaikki tekniset järjestelmät voidaan liittää yhteen käyttämällä Beckhoffi nPC- ja Ethernet-pohjaista rakennusautomaatiota. Edut: minimoida investointikustannuksia,saada monipuoliset liitynnät, pienentää suunnittelukustannuksia sekä täyttää kaikkiautomaation vaatimukset, joilla saavutetaan rakennuksen energiatehokkuusluokka A.Beckhoffi n modulaarinen ohjausjärjestelmä mahdollistaa I/O-pisteiden liittämisen jokosuoraan Beckhoff väyläterminaalijärjestelmään tai liityntään eri väylien kautta.IPCI/OAutomationwww.beckhoff.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!