ICE EVENT -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1.5.2008 ... - Tekes

ICE EVENT -HANKKEEN LOPPURAPORTTI1.5.2008 – 30.4.20101

TIIVISTELMÄIce Event -hanke perustui kansalliselle ja alueelliselle tarpeelle tutkia kesäkauden ulkopuolisentapahtumamatkailun mahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteina oli uuden tapahtumamallin luominen,matkailusesongin pidentäminen, tapahtumamatkailun vetovoimatekijöiden kartoittaminen,tapahtuman eri osa-alueiden kehittäminen, yritysten liiketoimintaosaamisen monipuolistaminen,kylmäosaamisen hyödyntäminen tapahtumissa ja yhden tai useamman kylmyysteemaanliittyvän tapahtuman luominen. Hankkeen pääasiallisina toiminta-alueina olivat Lahden seutusekä Levin alue.Hanketta rahoittivat Tekes, LAMK Matkailun ala, Lahti Travel, Levin Matkailu, Casseli Oy,HAAGA-HELIAn Vierumäen yksikkö sekä Messilän Maailma. Hanketta on hallinnoinut Lahdenammattikorkeakoulun Matkailun ala.Ice Event -hankkeessa tutkimuksellisuus muodostui tutkimusotteesta, joka nojaa prosesseistatietoa ammentaviin menetelmiin. Se soveltui hyvin tutkimus- ja kehittämishankkeen luonteeseen.Tutkimuksellisuutta täydennettiin matkailun alan opinnäytetöillä, projekteilla ja opintojaksotehtävillä.Tutkimustietoa kartutettiin kaikilla hankkeen tavoitealueilla.Hankkeen sisältö toteutui pitkälti tavoitteiden mukaisesti. Keskeisimpiä hankkeen tuloksia olivatsähköinen tapahtumantekijän työkalupakki, ajantasainen tutkimustieto hankkeen sisältöalueilta,tapahtumasisältöaihiot, jääbaari notSki, lumi- ja jäärakentamisen opas, tapahtumacateringinuudet tuoteideat, Cool Tour -seminaari, Kasviretkestä kokouspalveluihin -artikkelikokoelmasekä Lahden joulunavaustapahtuman kasvattaminen teemaltaan, kokoluokaltaan, kestoltaan jatekniseltä toteutukseltaan suuremmaksi.Monet yritysyhteistyökumppanit näkivät hankkeen hyödylliseksi, ja hankkeen kaikkiin tavoitteisiinsaatiin vastauksia. Kesäkauden ulkopuolella toteutettavissa tapahtumissa on paljon potentiaalia,ja Ice Event -hanke onnistui omalta osaltaan kehittämään tätä tapahtumatuottamisenvaativaa osa-aluetta.3

SISÄLLYSLUETTELO1 JOHDANTO1.1. Hankkeen keskeiset tavoitteet1.2. Hankkeen tausta ja toimijat1.3. Hankkeen aikataulu1.4. Hankkeen talous2 HANKKEEN TUTKIMUKSELLINEN PERUSTA2.1. Uusi tapahtumamalli2.2. Matkailusesongin pidentäminen2.3. Tapahtumamatkailun vetovoimatekijät2.4. Tapahtumien eri osa-alueiden kehittäminen2.5. Yritysten liiketoimintaosaamisen monipuolistaminen2.6. Kylmäosaaminen tapahtumatuottamisessa2.6.1 Lavatyöskentely2.6.2 Sähkölaitteet2.6.3 Valaistus2.6.4 Äänentoisto3 HANKKEEN SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN JA TULOKSET3.1. Uusi tapahtumamalli3.2. Matkailusesongin pidentäminen3.2.1 Kysely keskieurooppalaisille matkanjärjestäjille3.2.2 Tapahtumasisältöaihiot3.2.3 Levin maailmancup3.2.4 Lahden MM 2015 -projekti3.2.5 Lahden joulunavaus3.2.6 Agenttiseikkailu3.2.7 Winterfun@Satama3.3. Tapahtumamatkailun vetovoimatekijöiden kartoittaminen3.3.1 Winter Wonderland3.3.2 Talvisirkus - Jääntaika3.4. Tapahtuman eri osa-alueiden kehittäminen3.4.1 Tapahtumacatering maailmalla3.4.2 Suurtapahtuman cateringpalvelut3.4.3 Saarioinen ja Fazer3.4.4 Uusi ruokatuote kylmään tapahtumaan3.4.5 Lasten talviolympialaiset3.4.6 Ympäristönäkökulma tapahtumissa3.5. Yritysten liiketoimintamahdollisuuksien monipuolistaminen3.5.1 Cool Tour -seminaari3.5.2 Kasviretkestä kokouspalveluihin -artikkelikokoelma3.5.3 Kysely lahtelaisille tapahtumatoimijoille3.5.4 Gourmet appro667888991011111112131315161717181819202021212122232424242425262629303030304

3.6. Kylmäosaaminen tapahtumatuotannossa3.6.1 Winterfun@Satama3.6.2 Jää- ja lumirakentaminen sekä -somistaminen3.6.3 Vuokatti & Snowpolis3.6.4 Lahden joulunavaus3.7. Uusi tapahtuma4 HANKKEEN TULOSTEN ARVIOINTI JA ANALYSOINTI4.1. Osaamispotentiaalin kasvattaminen4.2. Välilliset vaikutukset muissa organisaatioissa4.3. Yhteiskunnalliset vaikutukset4.4. Hankkeen onnistuminen4.4.1 Organisaation toiminta4.4.2 Tavoitteiden saavuttaminen4.4.3 Rahoittajien näkökulma4.4.4 Hankkeen aikataulut4.4.5 Hankkeen aikana tehty tiedotus ja raportointi4.4.6 Hankesuunnitelmassa ennakoidut riskit ja niiden toteutuminen4.5. SWOT5 YHTEENVETOLÄHTEETLIITTEET3031313232343434363737373839393940414245485

1 JOHDANTO1.1. Hankkeen keskeiset tavoitteetIce Event -hankkeen tavoitteena oli positiivisesti hyötyä tapahtumamatkailusektorilla Suomenimagosta kylmänä matkailumaana lisäämällä tuotekehitystä ja tutkimalla kylmien tapahtumienjärjestämistä systemaattisesti ja kannattavasti. Pitkän aikavälin tavoitteena oli lisätä matkailijoidenrahankäyttöä ja viipymää, mikä hyödyttää matkailualaa ja tapahtumajärjestäjiä. Alan toimijoidenomaa tapahtumaosaamista kasvatettiin hankkeen aikana ja yrityksille luotiin omaa erityisosaamista,jota voi hyödyntää alan kansallisilla ja osin kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeeseenyhdistettiin monia Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetöitä, projekteja sekäopintojaksotehtäviä ja näin saatiin lisäresursseja selvitystyöhön.Ice Eventillä oli seitsemän keskeistä hankesuunnitelmassa kirjattua tavoitetta, jotka ohjasivathanketyön etenemistä.Uusi tapahtumamalliHankkeen aikana haluttiin luoda tapahtumamalli, jonka avulla tapahtuma voidaan toteuttaa järjestelmällisestija kustannustehokkaasti ja tarvittaessa siirtää paikasta toiseen ja paikkakunnaltatoiselle. Malli huomioi tapahtuman tuottamisen eri osa-alueet ja helpottaa tapahtuman tuottajanelämää. Tapahtumamalli on apuna uusille tapahtumatuottajille, mutta erityisesti myös tapahtumatuottamisenkonkareille, jotta nämä saisivat uusia ajatuksia ja vaihtoehtoja.Matkailusesongin pidentäminenHankkeessa etsittiin vaihtoehtoja matkailusesongin pidentämiseen erityisesti kesäkauden ulkopuolellatoteutettavien tapahtumien avulla. Ice Event oli mukana isommissa tapahtumissa yhteistyökumppaniensakautta, ja pienempiä tapahtumia toteutettiin matkailun alan opintojaksojenpuitteissa.Tapahtumamatkailun vetovoimatekijöiden kartoittaminenHankkeessa tutkittiin matkanjärjestäjien kiinnostusta erityisesti suomalaista kesäkauden ulkopuolistatapahtumamatkailua kohtaan – niin Suomessa kuin Euroopassa. Erityishuomiota kiinnitettiinmyös tapahtumien vetovoimatekijöiden kartoittamiseen tutkimuksen kohteena olleissatapahtumissa.Tapahtuman eri osa-alueiden kehittäminenHankkeessa kehitettiin uusia tapahtumiin soveltuvia cateringtuotteita. Lisäksi huomioitiin tapahtumiinvaikuttavat muuttuvat elementit ja epävarmuustekijät vaihtuvissa olosuhteissa.Yritysten liiketoimintaosaamisen monipuolistaminenHankkeessa pyrittiin kartoittamaan, millä toimenpiteillä matkailualan yritykset voisivat laajentaaja monipuolistaa liiketoimintaansa tapahtumien yhteydessä. Yhtenä keskeisenä toimintamuotonaoli tapahtumacateringin kehittäminen.6

Kylmäosaaminen tapahtumatuottamisessaHankkeessa hyödynnettiin teknologiaa ja kylmätutkimusta tapahtumatuottamisen apuna. Erityisestipanostettiin lumi- ja jääsomistuksen mahdollisuuksiin tapahtumatuottamisessa ja tutkittiinsen potentiaalia tapahtumamatkailun vetovoimatekijänä sekä kylmän sään vaikutusta tapahtumatuottamiseen.Uusi tapahtumaHankkeen aikana haluttiin luoda yksi tai useampi kiinnostava, kylmyysteemaan liittyvä tapahtuma.Toteutetuissa tapahtumissa kiinnitettiin huomiota mm. tapahtuman mallintamiseen jatuotekehitykseen.1.2. Hankkeen toiminta-alue ja toimijatIce Eventin toiminta-alueina olivat Lahden seutu sekä Levin alue. Hankkeen vastuullisena johtajanatoimi Lahden ammattikorkeakoulun Matkailun alan yliopettaja Tiina Seikkula. Hankkeessaoli kahden projektipäällikön malli, jossa Inkeri Määtällä oli 60 %:n ja Mikko Kääriällä40 %:n osuus. Projektisihteerinä toimi aluksi Aino-Maria Pokela, ja hänen jäätyä äitiyslomallesihteerinä jatkoi Erno Hokkanen. Projektin taloudesta vastasi Petra Vainio.Ice Eventin rahoittajina toimivat Tekes, Lahden ammattikorkeakoulun Matkailun ala, LevinMatkailu Oy, Lahti Travel Oy, Casseli Oy, Messilän Maailma Oy ja HAAGA-HELIA Oy AbVierumäen yksikkö. Rahoitusohjelmana oli Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma. Ohjelman tavoitteenaon vahvistaa vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten liiketoimintaosaamista. Muitayhteistyötahoja hankkeella ovat olleet Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti, Tekniikanala, Musiikin ala ja Liiketalouden ala.Tapahtumayhteistyötahoina Ice Eventillä toimivat opintojaksojen aikana:• Levin Maailmancup (15.–16.11.2008 ja 13.–15.11.2009)• Kaamosjazz (19.–22.11.2009)• Folklandia (8.–9.1.2010)• Suomen Urheilugaala (11.1.2010)• Speed Motor Circus (9.–11.4.2010).Näiden lisäksi tapahtumayhteistyötahoina olivat Lahti MM 2015 -projekti, Salpausselän kisat(6.–8.3.2009 ja 5.–7.3.2010), Lahden joulunavaus 21.11.2009) ja Lasten talviolympialaiset(8.2.2009 ja 21.2.2010). Mediayhteistyötä tehtiin lahtelaisen ESA-konsernin kanssa; mukanaolivat myös Radio Voima ja Etelä-Suomen Sanomat sekä Uusi Lahti. Muita yhteistyötahoja olivat4 Event, Lahden hiihtomuseo, Lahden uimahalli, lahtelaiset ravintolat, Lahden hiihtoseura,Willa Rauhala, Hohtokeilaus, T2 Elämyspalvelut, Frostiart ja Saarioinen Oy.7

1.3. Hankkeen aikatauluIce Event toteutettiin 1.5.2008 – 30.4.2010 välisenä aikana. Hanke aloitettiin aloituskokouksella28.5.2008. Toinen projektipäällikkö aloitti työssä heti 1.5.2008, ja toinen tuli mukaan1.8.2008. Hankkeen aikana järjestettiin kuukausikokouksia 14 kertaa (19.9.2008,15.10.2008,11.12.2008, 15.1.2009, 20.2.2009, 26.3.2009, 24.4.2009, 3.6.2009, 27.8.2009, 2.10.2009,3.11.2009, 16.12.2009, 26.1.2010, 17.3.2010 ja 9.4.2010), ja niissä seurattiin sisällön kulkua,taloutta ja aikataulua. Johtoryhmä kokoontui 6 kertaa (31.5.2008, 24.9.2008, 4.2.2009,16.9.2009, 3.2.2010 ja 14.4.2010).Johtoryhmään kuuluivat projektihenkilöstön lisäksi:• pj. Matti Kauppinen: HAAGA-HELIA Oy Ab Vierumäen yksikkö• Outi Tuovinen / Ulla-Maija Golnick: Tekes• Tiina Seikkula: Lahden ammattikorkeakoulu Matkailun ala• Yrjö Timonen: Messilän Maailma Oy• Panu Viljanen / Tiia-Mari Virtanen: Casseli Oy• Ilkka Väänänen / Anja Härkönen: Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus• Essi Alaluukas: Lahti Travel Oy• Mikko Saarinen: Levin matkailu Oy.1.4. Hankkeen talousHankkeen kustannuksiksi oli budjetoitu 344 425 euroa, joista henkilöstökulujen osuus oli 102500 euroa ja henkilösivukulujen osuus 51 250 euroa. Yleiskustannuksiin oli varattu 76 875 euroa.Matkakuluihin oli alun perin 23 800 euroa ja ostopalveluihin 90 000 euroa. Matkakuluihinsiirrettiin hankkeen aikana 25 000 euroa ostopalveluista. Näin budjetit matkakuluihin olivat 48800 euroa ja ostopalveluihin 65 000 euroa. Henkilöstökulut käytettiin suunnitellusti. Henkilösivukuluihinja yleiskustannuksiin jäi vielä kulutettavaa, koska rahoitusrakenteen takia niihin eisyntynyt enempää kuluja (Liite 1).Matkakulut ja ostopalvelut käytettiin myös muutosten mukaisesti. Rahoitusta saatiin Tekesiltä(59,8 %), LAMK Matkailun alalta (23,4 %), Levin Matkailulta (5,8 %), Lahti Traveliltä (5,8%), Casselilta (2,2 %), HAAGA-HELIAlta (1,7 %) ja Messilän Maailmaltalta (1,3 %). Rahoitusosuudeton laskutettu suunnitellusti rahoittajilta.2 HANKKEEN TUTKIMUKSELLINEN PERUSTAIce Event -hankkeen tutkimuksellisuus muodostui tutkimusotteesta, joka nojasi prosesseista tietoaammentaviin menetelmiin. Se otti hyvin huomioon erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissavallitsevan prosessimaisen luonteen. Tutkimuksellisuutta täydennettiin matkailun alanopinnäytetöillä, projekteilla ja opintojaksotehtävillä.”Erityisen olennaista arviointi on hankkeissa, joissa luodaan uutta, esim. etsitään uutta palvelukonseptiatai työkäytäntöä. Tämäntyyppisessä innovaatioprojektissa tavoitteet ja toteuttamisstrategiaovat välttämättä suhteellisen löyhiä: uutta palvelukonseptia etsitään kokeillen ja muokaten.8

Ilman toteuttamisprosessin arviointia ja seuraamista olisi hankalaa esittää, kuinka innovaatio syntyija kuinka se voidaan viedä käytäntöön. Arviointi on välttämätön edellytys sille, että projektinyhteydessä syntynyttä tietoa ja osaamista voidaan hyödyntää laajemminkin.” (Anttila 2007,35; Seppänen-Järvelä 2004, 22.)2.1. Uusi tapahtumamalliTapahtumatuottamiseen tarvitaan ammatillista otetta ja toimivia työkaluja. Tapahtumien hyvänhallinnoinnin ja johtamisen tärkeyttä korostavat mm. Goldblatt (2007), Bodwin ym. (2006),Van der Wagen (2004) sekä Allen ym. (2002). Hyvä hallinnointi ja johtaminen takaavat vahvanperustan, jonka varaan tapahtuman sisältö voidaan rakentaa. Ideointivaiheessa ja sisällönrakentamisen aikana ei kannata lähteä siitä, mitä jo muuallakin tehdään. Sisällön tulisi määräytyätapahtuman tavoitteiden mukaan.2.2. Matkailusesongin pidentäminenMatkailun sesonkiluonteisuus on ilmiö, joka tunnistetaan ympäri maailmaa. Sillä on niin myönteisetkuin kielteisetkin vaikutuksensa matkailuelinkeinoon. Sesonkiluonteisuudella tarkoitetaanyleisesti matkailijavirtojen epätasaista jakaantumista eri kuukausille (Butler 2001, 5). Sesongitjaetaan huippu-, väli- ja matalasesonkiin. Huippusesongiksi lasketaan kuukaudet, joina matkailijoitaon enemmän kuin määrä olisi, jos matkailijat olisi jaettu tasan jokaiselle kuukaudelle(Honkanen 2004, 194). Suurin osa suomalaisista tapahtumista järjestetään huippusesongin aikana.Kovasta kilpailutilanteesta huolimatta huippusesongin aikaan järjestetyt tapahtumat voivathyötyä esimerkiksi vähemmän haastavista sääolosuhteista ja potentiaalisten tapahtumamatkailijoidensuuremmasta määrästä (Getz 2005, 143).Kausiluonteisuuden tasaamisessa ja matalasesongin elävöittämisessä tapahtumilla on oma merkittäväroolinsa nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. Tapahtumien järjestämisessä matalasesonkinavoidaan nähdä myös useita hyötytekijöitä, esimerkiksi majoituskapasiteetin parempi riittävyys,mediahuomion herättäminen tai sponsorien ja esiintyjien helpompi saatavuus. Ongelmatonta kesäkaudenulkopuolella järjestettävien tapahtumien järjestäminen ei kuitenkaan ole. Haasteellisiaovat sekä luonnolliset että institutionaaliset syyt, eli tapahtumien on oltava riittävän vetovoimaisia,jotta ne houkuttelisivat kohteisiin kotimaisia tai varsinkin ulkomaalaisia tapahtumamatkailijoita.Tämä nostaa kesäkauden ulkopuolella järjestettävien tapahtumien vaatimustasoa. Viileissätai kylmissä sääolosuhteissa joudutaan kiinnittämään erityishuomiota esimerkiksi tekniikan toimivuuteensekä tapahtuma-asiakkaiden viihtyvyyteen ulko-olosuhteissa. Myönteistä kuitenkinon, että yhä useammalla ihmisellä on mahdollisuus matkustaa ympäri vuoden, ja tapahtumatvoivat houkutella näitä ihmisiä lyhyille lomille tai jopa pitämään vuosilomiansa tapahtumienaikaan. Esimerkiksi urheilufanit ovat innokkaita tapahtumiin osallistujia, joiden tavoitteena onerityinen elämys ajankohdasta riippumatta (Getz 2005, 142–143).Highamin (2005, 245, 258) mukaan urheilutapahtuman ollessa ensisijainen syy matkalle lähtöönon todennäköisempää, että matkalle lähdetään myös sesongin ulkopuolella. Jos taas urheilutapahtumaei ole ensisijainen syy matkaan, henkilö matkustaa pikemminkin sesonkien mukaan.Levin maailmancupin tapauksessa panostaminen oheistapahtumiin ja aktiviteetteihin voisi nostaaesiin lisää ensisijaisia syitä lähteä matkalle ja näin kasvattaa maailmancupin matkailijamääriä.9

2.3. Tapahtumamatkailun vetovoimatekijätTapahtumat voivat olla alueen vetovoimatekijöitä, jolloin ne houkuttelevat alueelle sen ulkopuolisiamatkailijoita, jotka myös yöpyvät alueella ja jättävät matkailutuloja alueelle. Tapahtumatvoivat myös saada jo alueella olevat matkailijat jäämään tai oman alueensa ihmiset kiinnostumaanja tulemaan tapahtumaan, sen sijaan että he matkustaisivat muualle. Tapahtumat rakentavatalueen brändiä ja tunnettuutta ja luovat samalla alueen imagoa (kuvio 1). Tapahtumattoimivat onnistuessaan myös alueen kehittämistoimien vauhdittajina. (Getz 2007, 141–144.)vedot, jotka hyväksytettiin haastatelluilla. Raportissa on hyödynnetty seuraavia MAP-projektinaikana tuotettuja julkaisuja: Muovituotealan tulevaisuuden osaamistarpeet Päijät-Hämeessä, Päijät-Hämeenmekatroniikkateollisuuden osaamistarpeiden analyysi, Ympäristöalan osaamistarpeetPäijät-Hämeessä sekä Hyvinvointi-, matkailu- ja vilja-alojen osaamistarpeet Päijät-Hämeessä.Kiitokset päijäthämäläisille puualan yrittäjille, joiden asiantuntemusta on hyödynnetty haastatteluissa.Erityiset kiitokset LAKES -Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy:n kehittämispäällikkö ViljoHakalalle, joka on ollut mukana analyysin rajauksessa sekä haastateltavien yritysten valinnassa.PAIKAN MARKKINOINTI• luo myönteisiä mielikuvia• houkuttelee asukkaita jainvestoijia paikkakunnalleMATKAILUVETOVOIMA• houkuttelee matkailijoita• laajentaa kysyntää• kasvattaa kävijöiden kulutusta jaoleskelun pituuttaIMAGOTEKIJÄ• nähtävyydet ja matkakohteet• taistelee negatiivista imagoa vastaan• tuo näkyvyyttäKATALYSAATTORI• tehostaa infrastruktuurin kehittämistä• avustaa urbaania uudistamista• tehostaa kaupankäyntiä• tukee toisia nähtävyyksiäELÄVÖITTÄJÄ• kannustaa ensikäyntiin tairohkaisee uudelleenkäymiseentoimipaikassa, kohteissa janähtävyyksissäKuvio 1. Tapahtumien taloudellinen merkitys ja matkailulliset vaikutukset(soveltaen Getz 2005, 13)Tapahtumat tukevat alueen markkinointitoimenpiteitä luodessaan positiivista mielikuvaa alueesta.Tapahtumien muokatessa alueen imagoa niiden vaikutus alueen vetovoimaisuuteen on myösmerkittävä. Tapahtumien taloudellista merkitystä tutkittaessa on monissa tutkimuksissa päästysamaan tulokseen; tapahtumat tukevat taloudellista kasvua ja lisäävät työpaikkoja.(Dwyer, Forsyth & Spurr 2008, 59.)10

2.4. Tapahtuman eri osa-alueiden kehittäminenTapahtumasta tekee erikoisen sen ainutlaatuisuus, tavoitteellisuus, juhlava ilmapiiri, ihmisenperustarpeiden tyydyttäminen, laatu, autenttisuus eli alkuperäisyys, perinne, joustavuus, vieraanvaraisuus,konkreettisuus, teemoitus, symboliikka, kustannukset ja/tai soveltuvuus (Getz2005, 17). Toisen näkemyksen mukaan tapahtumamotivaation synnyttävät uutuudenviehätys,lepo ja rentoutuminen, vuorovaikutteisuus sekä perheen tai ystäväporukan yhdessäolo (Meng,Tepanol & Uysal 2006, 43).2.5. Yritysten liiketoimintaosaamisen monipuolistaminenTapahtumilla on hyvin suuri rooli kaupunkien ja paikallisten yhteisöjen taloudessa. Tapahtumatovat niitä isännöiville paikkakunnille tärkeitä, sillä ne voivat antaa paikallisille asukkaille ylpeydenaihetta ja luoda uutta identiteettiä, samalla kun alue voi näyttää parhaimmat puolensa niinmatkailijoille kuin kaupallisille yhteistyötahoille. Tapahtumat voivat auttaa imagon ja profiilinluomisessa, ja ne voivat houkutella matkailijoita paikkakunnalle myös lomakauden ulkopuolella.Tapahtumilla voi myös olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Niiden avulla voidaan edesauttaapaikallisten yritysten ja elinkeinoelämän kehittämistä. (Raj ym. 2009, 3.)2.6. Kylmäosaaminen tapahtumatuottamisessaProsessina talvisen yleisötilaisuuden järjestäminen ei juuri eroa vastaavasta kesätapahtumasta.Ulkoilmatapahtumassa sää on aina tärkeä huomioitava tekijä. Sääolosuhteet vaikuttavat suoraankävijämääriin ja yleisön viihtyvyyteen, ja ne asettavat aina tiettyjä vaatimuksia tapahtumatekniikalle.Tapahtuman onnistunut tekninen toteutus lähtee liikkeelle hyvästä suunnittelusta, jonkakeskiössä on tekninen tuottaja. Teknisen tuottajan rooli ja vastuualueet riippuvat tapahtumanluonteesta ja tapahtumanorganisaation rakenteista. Tekninen tuottaja saattaa myös esiintyä nimellätekninen päällikkö tai tuotantopäällikkö. Pienemmissä tapahtumissa teknisen tuottajanrooli usein yhdistyy muiden vastuualueiden kanssa, kun taas suuremmissa tapahtumissa on useampiatoimijoita. Tärkeintä kuitenkin on selkeä vastuunjako (vrt. Kauhanen ym. 2002, 31).Teknisellä tuottajalla tulisi olla hyvä yleiskäsitys tapahtumatekniikasta. Teknisen tuottajan vastuualueisiinkuuluu tekniikan budjetointi ja resursointi, tekniikan vuokrasopimukset, yhteydetalihankkijoihin, rakentamisen aikataulutus, tapahtuma-alueen järjestys, työnjohdolliset tehtävät,lupien hankkiminen ja ilmoitusten tekeminen sekä yhteydenpito sidosryhmiin. Teknisentuottajan tehtävänä on myös huomioida ympäristötekijät ja ottaa talvella huomioon suunnittelussaseuraavat asiat:• talven asettamat vaatimukset laitteistolle (esim. ulkoiset toimintalämpötilat, lumen ja• huurteen keräytyminen laitteisiin)• talven asettamat haasteet työskentelylle (esim. liukkaus, kylmyys)• talven tuomat muuttuvat tekijät (esim. lumen kasautuminen/sulaminen, lämpötilavaihtelut).11

2.6.1 LavatyöskentelyTapahtumatekniikan rakennus lähtee liikkeelle lavatyöskentelystä, jolla luodaan puitteet myösmuulle esitystekniikalle. Massiivisten lavarakenteiden pystyttäminen voi edellyttää paikkakuntakohtaisestirakennusluvan hankkimista. Usein rakennus- tai toimenpidelupaa edellytetään, josrakennelma suunnitellaan ja toteutetaan vain määrättyä tapahtumaa varten. Jos taas kyseessä onkoottava lava tai muu valmisrakenne, ei varsinaista rakennuslupaa tarvita. (Vuoripuro 2007, 30.)Tilaisuuden järjestäjä vastaa rakennusvalvonnan informoimisesta. Jos lupia ja hyväksyttämisiä eiole haettu, on järjestäjä vastuussa rakennelman rikkoutumisen seuraamuksista. Vaikka kyseessäolisikin tapahtumatekniikan ammattilaisten toimittama valmisrakenne, kannattaa rakennusvalvontaantoimittaa rakennepiirustukset ja hyväksyttää rakentamisen vastuuhenkilö, jolloin ainakinosa korvausvastuusta siirtyy rakentamisesta vastaavalle yritykselle (Vuoripuro 2007, 28).Lavatyöskentelyn tarkoituksena on taata turvallinen toimintaympäristö kaikille tapahtumaanosallistuville, joten rakentaminen on syytä jättää aina asiansa osaavalle ammattilaiselle. Lavatekniikantoimittavan yrityksen tulee olla tarkoin selvillä siitä, minkälaiset toimintaohjeet lavatekniikanvalmistajat antavat tuotteidensa käsittelyyn ja että kaikkea välineistöä tulee käyttää valmistajanohjeiden mukaisesti.Yleisimmin koottavat lavat on tehty alumiinitrussista, joka on kevyttä ja kestävää, ja siksi se onerinomainen valinta tilapäisen rakennelman toteuttamiseen. Trussit mahdollistavat vaivattomanääni- ja valotekniikan ripustamisen lavan kattorakenteisiin. Pakkasella ei ole vaikutuksia alumiinitrussienkestävyyteen (Lamar 2010). Varsinainen lava kootaan usein yksittäisistä, pienemmistälavaelementeistä alumiinirakenteisten jalkaosien päälle. Lavaelementtien tulee olla materiaaliltaanvedenkestävää, esim. filmivaneria. Monet trussi- ja lavatekniikkaa valmistavat yritykset käyttävättuotteidensa tarkastukseen ulkopuolista sertifiointitahoa. Useimpien maailman suurimpienvalmistajien (esim. Milos, Prolyte, Litec, Global Truss ja Eurolite) tuotteiden tarkastuksen ontehnyt TÜV Nord Group, joka tarjoaa maailmanlaajuisesti tarkastus- ja sertifiointipalveluja varmistaentuotteiden turvallisuuden ja vastaavuudet standardeihin. Trussien valmistus Euroopassatehdään useimmiten DIN-standardien mukaisesti.Lavan katteet kannattelevat usein tuhansien kilojen painoa. Yritysten sisällä tulisi nimetä ripustusvastaava,joka tarkastaa ja valvoo, että kaikki ripustukset on tehty turvallisiksi. Ripustaminenvaatii paljon käytännön ja teorian osaamista. Monissa maissa ketju- ja moottorinostinten ripustajanasaa toimia ainoastaan siihen valtuutettu henkilö (Vasey 1999, 15). Suomessa pätevyydelleei ole lain asettamia vaatimuksia.Järkevin vaihtoehto talvisella ulkoilmalavalle on ns. ground support -järjestelmä myös siitä syystä,ettei Suomessa juuri muunlaisia olekaan (Manninen 2010). Ground support -lavoissa pystytetäänensin trussista rakentuvat kulmatornit, joihin jokaiseen tulee sähköiset moottorinostimet.Tämän jälkeen maantasossa rakennetaan katto-osa, joka nostetaan moottorinostimien avullaylös. Katteen alle tehdään lopulta varsinainen lava. Ground support -lavoissa on äärimmäisentärkeää, että lavaa kannattavat tornit ovat tukevasti suorassa maata vasten ja että ennen kokoamistaalue on putsattu lumesta.12

Suurimmat lavan turvallisuuteen vaikuttavat muuttuvat tekijät ovat lumisade ja tuuli. Lavankatolle voidaan asentaa tuulimittari, jolla tuulen voimakkuutta voidaan seurata. Tuulen yltyessälähelle turvarajan lukemia tapahtuma tulee keskeyttää ja lavan sivukatteet avata ja tarvittaessalavan katto laskea alas. (Kallioinen 2010.)Huolimatta siitä, että lavan rakenteet olisikin suunniteltu ohjaamaan katolle satava vesi pois,lumi saattaa muodostaa paksun kerroksen katolle aiheuttaen turvallisuusriskin. Pressukattoja eiole välttämättä suunniteltu kestämään useiden satojen kilojen painoa, ja lisäpaino vaikuttaa ainakoko lavan kannattavuuteen. Myös katolle kertyvä lumi pudotessaan muodostaa uhan kaikillelavan läheisyydessä liikkuville. Lumen katolle kertymisen seurantaan ja pudottamiseen tulee varautuahenkilö- ja laiteresurssein (Kallioinen 2010; Manninen 2010).Yksi merkittävimmistä seikoista talvella on varmistaa, ettei lunta ja jäätä jää rakenteiden väliin.Työskentelyyn talvella voidaan myös tarvita erityisiä laitteita tai koneita, kuten henkilönostinta,aurauskalustoa ja moottorikelkkoja. Toinen tärkeä huomioitava seikka talvisissa olosuhteissa ontyöskentelyyn tarvittava aika. Trussit ovat liukkaita ja niiden käsittelyssä on noudatettava erityistävarovaisuutta. Työntekijät väsyvät nopeammin ja heille täytyy tarjota mahdollisuus useampaanlämmittelytaukoon. Myös liukkaus ja kaapeleiden jäykistyminen hidastavat työntekoa. Laitteidenpurkamisen jälkeen täytyy myös varata aikaa laitteiden kuivattamiseen varastolla. (Pesonen2010.) Tapahtuman jälkeen myös laitteiden huoltoon tulee varata enemmän aikaa, kun lumitäytyy sulattaa ja rakenteiden on annettava kuivua kunnolla. (Kallioinen 2010; Manninen 2010.)2.6.2 SähkölaitteetYleisötapahtuma sisältää aina valtavan määrän sähkölaitteita, ja kosteus muodostaa aina riskinlaitteistolle. Johtojen ja sähkölaitteiden tulee olla ulkokäyttöön soveltuvia, ja laitteissa tulee ainaolla vikavirtasuojaus. Sähkönsyöttö ja kaapelointi tulee järjestää niin, ettei tapaturmavaaraa ole.Jos kaapelointia tehdään kulkuväylille, johdot tulee joko upottaa suojaputkessa maahan, tai onkäytettävä ajosiltoja. (Vuoripuro 2007, 32.)Talvisin kaapeleiden maahan upottaminen ei roudan takia ole mahdollista, joten ajosillat ovatlähestulkoon ainoa tapa suojata sähkö- ja datakaapelit. Johtojen liitoskohdat tulee suojata mahdollisimmanhyvin vedeltä ja lumelta. Kaikki sähköjohdot lämpenevät sähkökuorman kulkiessaniiden läpi. Jos kaapelointi on vedetty lumen päällä, johdot vajoavat hankeen lämmöstä johtuen.Joissain tapauksissa on helpompaa odottaa kevääseen, kuin yrittää kaivaa johdot lumen jajään alta ylös (Saarinen R. 2010). Jos tarvetta on rautalapioille tai -kangelle, on kaivamisurakkasyytä lopettaa, jotta johdot säilyvät ehjinä ja turvallisina.2.6.3 ValaistusYleisötapahtuman valaistusjärjestelmä koostuu valo-ohjaimesta, himmentimistä, valonheittimistäsekä data- ja sähkökaapeloinnista. Myös LED-screenien ja dataprojektorien käyttö osanatapahtumien visuaalisen ilmeen luomista on tullut tekniikan kehityksen myötä yleisemmäksi.Yleisötapahtumassa valo-ohjain eli valopöytä sijoitetaan useimmiten paikkaan, josta on hyvä näkyvyyslavalle. Useimmin samaan paikkaan eli etupäähän sijoitetaan myös miksauspiste.13

Valopöydästä lähtee valojen ohjauksessa yleisesti käytetty USITT DMX512/1990 -protokollaahyödyntävä datakaapeli himmentimille ja signaalin jakamiseen tarkoitetulle splitterille. Himmentimillekätevin paikka on yleensä lavan välittömässä läheisyydessä, josta himmenninsähköjohdetaan tavallisilla jatkojohdoilla tai useimmiten socapex-johdoilla konventionaalisille heittimille.Himmentimiltä tai splittereiltä jatketaan DMX-signaali liikkuville heittimille, LED-heittimilleja muille DMX-ohjatuille laitteille, kuten savu- ja usvakoneille.Kuten monissa muissakin sähkölaitteissa myös valotekniikassa kosteus aiheuttaa suurimmatongelmat. Kuivaa pakkassäätä pidetään vesisadekeliä mukavampana työskentelysäänä ja myösparempana vaihtoehtona laitteiden toimintavarmuuden kannalta. Talvella on kuitenkin tärkeääpyrkiä suojaamaan kaikki laitteet hyvin. Tuuli voi heittää irtolunta helposti katoksien alle, ja lumikulkeutuu kengissä ympäriinsä. Vaikka joissain tapauksissa laitteiden lumelta suojaaminenonkin vesisadetta hankalampaa, etuna pakkaskelissä on ilman vähäinen kosteus. Suuri osa valotekniikanvalmistajista ei ilmoita tuotteilleen alinta ulkoista toimintalämpötilaa, joten kannattaaolla suoraan yhteydessä valmistajiin varmistaakseen tietyn laitteen toimivuus pakkassäässä.Valo-ohjausjärjestelmät kannattaa aina sijoittaa lämmitettyihin tiloihin ja suojaan sateelta. Useimmatvalopöydät on tehty komponenteista, joita ei ole suunniteltu pakkaseen. Kovassa pakkasessavalopöytä voi reagoida hitaammin, ja valojen ohjaaminen vaikeutuu. Useimmiten ensimmäisetongelmat ilmenevät kosketusnäyttöjen kanssa. Jos valopöydän sijoittaminen sisätilaan ei ole mahdollista,ratkaisun voi tarjota pakettiauto tai lämmitetty teltta. Näköyhteys tapahtuma-alueelleon taattava, mutta kuuloyhteydeksi riittää usein yksinkertainen monitorointi.Suurinta osaa esitystekniikassa käytetyistä valonheittimistä ei ole tehty avoimeen ulkokäyttöön.Käytettäessä tällaisia heittimiä ulkoilmatapahtumien valaisuun on huolehdittava, että heittimetovat suojassa lavakatteiden alla tai että niissä on jokin muu sääsuoja (Lehto 2010).Heittimissä yleisimmin käytettyjen halogeeni- ja purkauslamppujen pakkassyttyvyys on hyvä,mutta kovassa pakkasessa (–30 celsiusastetta tai alle) purkauslamppujen syttyvyydessä voi ilmetäongelmia. Loisteputkien syttyvyyden kanssa ongelmia voi syntyä jo –15 celsiusasteen ulkolämpötilassa,joten niiden käyttöä Suomen talvisissa olosuhteissa kannattaa harkita. LEDit taasovat erinomaisia talvikäyttöön, sillä kylmyys on LEDeille vain eduksi. LEDin ominaisuuksiinkuuluu, että se palaa kirkkaammin kylmässä ilmassa, ja se tarvitsee hyvän jäähdytysjärjestelmäntoimiakseen. Kylmät olosuhteet myös pidentävät LEDien käyttöikää. On tosin muistettava, etteivätLED-tekniikkaa hyödyntävät laitteet välttämättä muilta osiltaan ole soveltuvia talvisäähän.Yleensä valonheittimien ongelma liittyy liian korkeiden toimintalämpötilojen aiheuttamaan ylikuumenemiseen,eikä alimpia toimintalämpötiloja usein ilmoiteta. Kovien pakkasien aikaan ongelmiavoi ilmetä liikkuvien heittimien asetusten muuttamisessa, jos digitaalinäytöt jähmettyvät.Markkinoilta löytyy laadukkaita DMX-kaapeleita, jotka kestävät kovankin pakkasen. Myös sovelluksialangattomaan DMX-ohjaukseen löytyy säänkestävinä. Ulkokäyttöön suunnitellut jatkojohdotja socapexit ovat myös pakkasenkestäviä. Kaapeleiden sisällä oleva kupari tosin jäykistyyalhaisissa lämpötiloissa, mikä hankaloittaa kaapeleiden vetoa ja purkua työskentelyvaiheessa(Pesonen 2010). Kaapelointiin kannattaa käyttää laadukkaita, kumista valmistettuja kaapeleita.Muovipäällysteiset johdot muuttuvat pakkasessa todella jähmeiksi ja tekevät käsittelystä entistä14

vaikeampaa (Lehtinen 2010). Kaapelointi kannattaa suunnitella mahdollisimman vähin kulkureittienylityksin. Sähköä voi olla mahdollista saada monesta suunnasta, mutta datakaapeleissaon ainoastaan yksi reittivaihtoehto: valopöydästä himmentimille ja heittimille.Kylmässä ja kosteassa ilmassa laitteisto tulisi saada nopeasti kytkettyä sähköverkkoon. Jos se vainon mahdollista, kannattaa pyrkiä järjestämään kalusto suoraan lämmitetystä tilasta ripustettavaksi.Näin huurteen ja kosteuden muodostuminen laitteisiin on vähäisempää. Suuret, nopeatlämpötilavaihtelut saadaan kuriin, ja kaluston pitäessä itsensä lämpimänä ongelmia ilmenee vähemmän.On myös hyvä antaa kaluston ”herätä” kytkemisen jälkeen ennen varsinaista käyttöönottoa.Kun laitteet on kytketty, on parempi pitää sähköt päällä ja pieniä tehoja heittimissä, etteikosteutta tai huurua pääse kertymään heittimiin. (Lehto 2010; Saarinen T. 2010.)Jos kalustoa on sijoitettu muuallekin kuin lavan katteiden alle, täytyy lumen kertyminen ottaahuomioon. Esimerkiksi LED-heittimet eivät tuota lämpöä välttämättä riittävästi sulattaakseensatavan lumen, ja näin ollen ne saattavat hautautua lumen alle. On myös tärkeää tehdä tiivistäyhteistyötä lumitöistä vastaavan tahon kanssa, ettei lumikasoja ilmesty laitteiden päälle ja etteivätkaapelit lähde aura-auton mukaan. (Pesonen 2010; Kallioinen 2010.)2.6.4 ÄänentoistoYleisölle suunnattu äänentoistojärjestelmä eli PA (Public Address) koostuu mikrofoneista, vahvistimista,kaiuttimista, miksauspöydistä, lavamonitoreista ja kaapeloinnista sekä äänen muokkaukseenkäytettävistä laitteistosta kuten esimerkiksi limittereistä, kaikulaitteista ja ekvalisaattoreista.Lavan mikrofonit poimivat tuotetun äänen. Äänisignaali viedään lavarasiaan tai monitorimiksauspöytään,josta se jatketaan kaukoseurantakaapelilla etupäähän, jossa sijaitsevat miksauspöydänlisäksi kaiutinjärjestelmän taajuuskorjaimet ja efektointi. Miksauspöydästä signaali jatketaan päätevahvistimilleja sieltä edelleen kaiuttimiin. Monet talven tuomat haasteet äänitekniikan suhteenovat yhteneviä valotekniikan kanssa; kovalla pakkasella digitaaliset näytöt eivät ole luettavissa, jakaapelointiin pätevät samat lainalaisuudet.Äänitekniikan digitalisoitumisen myötä monet laitteet sisältävät komponentteja, joiden ulkoisenlämpötilan käyttösuositukset lähtevät usein 0:sta celsiusasteesta ylöspäin. Äänitekniikassa työtätehdään korvilla, ja siksi miksauspöydän sijoittaminen sisätilaan on ongelmallista, kun äänikuuluu ulkona. Joissain tapauksissa miksaus voidaan tehdä lähikenttämonitorien ja ulkotiloissaolevan apukuuntelijan avulla sisätiloista käsin. Useimmiten parhaana ratkaisuna toimii etuosastaavoin lämmitetty teltta, jonne miksauspöytä ja äänenmuokkauslaitteet sijoitetaan. Tällaisen teltanhuonona puolena on tosin vain osittainen sääsuoja ja vaikea lämmitettävyys. Täsmälämpö saadaanaikaan parhaiten tuomalla infrapunalämmittimet äänipöytien läheisyyteen (Kallioinen 2010).Kuten valotekniikassakin, myös äänitekniikassa voidaan hyödyntää laitteiden omaa lämpöä pakkaseltasuojautumiseen. Päätevahvistimelle voidaan rakentaa pressusta suojamökki, joka estäälaitteen tuottaman lämmön karkaamisen. On suositeltavaa tosin varmistaa, ettei suojamökki itsessääntoimi kosteuden kerääjänä. (Saarinen R. 2010.)15

Kaiuttimissa ja monitoreissa talvi voi aiheuttaa ongelmia kaiutinkartioille ja puhekeloille. Vanhatapa sääolosuhteilta suojautumiseen on ollut kaiutinkartioiden käsittely silikonilla. Nykyäänmarkkinoilla on luotettavia, mutta hintavia talvisenkin sään kestäviä kaiuttimia.Talvella kaiuttimiin kertyvä huuru voi rikkoa kaiutinkartion tai sulaessaan muodostaa kosteuttalaitteen sisään. Laitteiden kytkemisen jälkeen ääntä kannattaa ensin ajaa kaiuttimiin hiljaisellavolyymilla ja voimistaa ääntä hitaasti. Huurua ei pääse muodostumaan, kun puhekelat pysyvätlämpiminä ja kaiutinkartiot liikkeessä. Kaiuttimille on hyväksi, jos ääntä ajetaan kaiuttimiinkoko tapahtuman ajan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa musiikin soittamista, vaan riittää,että kaiuttimiin ajetaan yleisölle huomaamatonta kohinaa alhaisella tasolla. (Saarinen R. 2010;Varpa 2010.)Äänitekniikan parissa työskentelyyn vaikuttavat samat hidastavat tekijät kuin lava- ja valotekniikkaankin:kaapeleiden jäykistyminen, liukkaus, työntekijöiden väsymys, tauot sekä jälkihuoltotoimenpiteet.Kylmyydellä voi olla myös merkitystä miksaustyölle, sillä ilman lämpötila vaikuttaaäänennopeuteen. Mitä kylmempi ilma, sitä hitaammin ääni liikkuu ilmassa. Normaalissayhtyesoiton miksauksessa tällä on hyvin vähän merkitystä käytännössä, mutta tilanteissa, joissaääni täytyy saada kuuluville isoille ihmismassoille laajalla alueella, täytyy myös lämpötila ottaahuomioon (Saarinen R. 2010).Tuuli on merkittävin yksittäinen muuttuva tekijä, joka vaikuttaa lavarakenteiden turvallisuuteen.Usein sivuseinäpressut eivät ole täysin tuulenkestäviä. Tällöin tihkusade pääsee seinästä läpi, jalavalla on vähemmän suojaa viimalta, mutta samalla varmistetaan, ettei koko lava pääse kaatumaanvoimakkaan tuulen yllättäessä. Lisäksi lavat tulee ankkuroida esimerkiksi jokaiselle kulmallesijoitettavilla vesitankeilla. Vesitankit ovat yleisesti käytettävä ja kätevä järjestelmä, koskane voidaan kuljettaa tyhjinä paikalle, täyttää lavan kokoamisen yhteydessä ja tyhjentää ennenpurkua. Pakkassäällä vesitankit kuitenkin ovat ongelmallisia. Veden jäätyessä yksittäinen tankkisaattaa muodostua vaikeaksi käsiteltäväksi lavaa purettaessa. Pakkaskelin ankkurointi voidaansuorittaa esimerkiksi rautapainoin (Manninen 2010).3 HANKKEEN SISÄLLÖN TOTEUTUMINEN JA TULOKSETHankkeen tavoitteita vietiin eteenpäin projektipäälliköiden sidosryhmäyhteistyön ja hankkeistetunopetuksen avulla. Sidosryhmäyhteistyötä harjoitettiin pääasiassa erilaisten tapahtumatuotannonkanssa tekemisissä olevien tahojen kanssa ja hankkeistetun opetuksen puitteissa käytiinläpi mm. tapahtuman tuotteistusta, markkinointia ja viestintää, kylmien tapahtumien ideointia,suunnittelua ja testausta, jäärakentamista ja -somistamista sekä uusien cateringtuotteiden ideointiaja testausta. Lisäksi työharjoittelukokemukset Levillä ja erilaiset tutustumiskäynnit hankkeenkannalta mielenkiintoisiin kohteisiin mahdollistivat tapahtumaosaamisen kasvattamisenhankeaikana. Ice Eventin hallinnollisina toimenpiteinä toistuivat sisällön, talouden ja tehtyjentuntimäärien seuraaminen.Hankkeen aikana toteutetuissa testitapahtumissa oli yhtymäkohtia useampiin hankkeen tutkimustavoitteisiin.Tämän takia testitapahtumat saattavat esiintyä useamman kuin yhden tutkimustavoitteenalla.16

3.1. Uusi tapahtumamalliHankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin tapahtumatuottamisen Internet-pohjainen suunnittelutyökalu,”Tapahtumantekijän työkalupakki”, joka pohjaa erilaisiin tapahtumajärjestämisenoppaisiin ja Etelä-Suomen Lääninhallituksen tukemaan Event Management -tapahtumatuottajienkoulutusohjelman aineistoon. Lisäaineistoa on kerätty mallinnusta varten koko hankkeen ajan,ja tietoa on saatu kaikista testitapahtumista, opinnäytetöistä, projekteista ja havainnoinneista.Mallinnuksen 7 eri vaihetta muodostuvat tapahtuman elinkaaresta eliideointi-, suunnittelu-, tuotanto-, toteutus-, päätös- sekä analyysi- ja tuotekehitysvaiheista (Liite2). Vaiheet sisältävät siihen tasoon liittyviä ohjeistuksia, analyysejä, kaavioita, taulukoita jamuita tapahtumatuottamisen apukeinoja. Mallinnusta voi hyödyntää tarpeen mukaan kokonaisuutenatai vain pieninä osina. Mallinnuksen asiasisältöä on testattu koko hankkeen ajan, muttavarsinaista sähköistä versiota testattiin projektipäälliköiden toimesta vasta mallinnussivuston valmistuttuahankkeen lopulla. Mallinnusta on mahdollista muokata edelleen tarpeiden mukaan.Mallinnuksen päivittäminen onkin tärkeä osa sivujen käytännön toimivuutta. Mallinnussivuilleon jatkossa mahdollista rajoittaa käyttöoikeuksia ja myöntää erikseen salasanoja, jolloin niidenkäyttöä voidaan rajoittaa vain tietylle käyttäjäkunnalle.Tapahtumamallinnuksen avulla tapahtuma voidaan tuottaa entistä kustannustehokkaammin javoidaan vähentää käytännön työmäärää, kun kaikki tarpeellinen muistettava on koottu yhteen.Samaa mallia voidaan toistaa ja muokata halutulla tavalla.3.2. Matkailusesongin pidentäminenSuomi on perinteisesti ollut kesätapahtumien luvattu maa. Erilaisia teemoja ja sisältöjä tarjoaviatapahtumia löytyy satoja erilaisia (kuvio 2). Jo pelkästään kulttuuritapahtumien yhteistyöjärjestöönFinland Festivalsiin kuuluvia tapahtumia järjestettiin 78 erilaista vuonna 2009, niistä suurinosa kesä-, heinä- tai elokuussa (Finland Festivals yleisömäärät 2009). Vain vajaa viidennesFinland Festivalsiin kuuluvista tapahtumista järjestettiin kesäkauden ulkopuolella, syys–toukokuussa.Mikäli luvut kattaisivat kaikki Suomen tapahtumat, olisi kesätapahtumien osuus kaikistatapahtumista vielä selvästi suurempi. Kesäkauden ulkopuolisissa tapahtumissa voikin nähdäpaljon käyttämätöntä potentiaalia ja uutuusarvoaUskonnollisetTapahtumatKulttuuri-Yritys-Musiikki-Urheilu-KaupallisetPoliittisetYksityisKuvio 2. Tapahtumien jaottelua (soveltaen Raj ym. 2009, 3)17

3.2.1 Kysely keskieurooppalaisille matkanjärjestäjilleHankkeen aikana toteutettiin kysely, jossa tutkittiin keskieurooppalaisten matkanjärjestäjien kiinnostustasuomalaisia tapahtumia kohtaan ja sitä, onko kiinnostusta niin paljon, että tapahtumienpohjalta voitaisiin kehittää todellista Suomeen suuntautuvaa tapahtumamatkailua jo melkohyvin toimivan kesätapahtumakauden ulkopuolella. Tutkimusaineistoa kerättiin saksalaisilta,ranskalaisilta ja englantilaisilta matkanjärjestäjiltä, jotka ovat jo entuudestaan olleet tekemisissäSuomeen suuntautuvan matkailun kanssa.Saatujen tutkimustulosten mukaan tapahtumamatkailu on potentiaalinen keino laajentaa matkailukauttaniin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Suomesta tunnetaan tällä hetkellä lähinnäkesä ja joulunaika – neljän selvästi toisistaan erottuvan vuodenajan sijaan. Potentiaalisimmaksitapahtumien järjestämisajankohdaksi nousi syksy ristiriitaisista kannatuslukemista huolimatta(Määttä 2009). Kahden eksoottisen elementin, pimeyden ja kylmyyden yhdistäminen voisituoda kaivattua autenttisuutta, kontrastia ja ainutlaatuisuutta potentiaalisten tapahtumien järjestämiseensyysaikaan.Mielenkiintoisimpina matkustuskuukausina kesäkauden ulkopuolella kansainväliset matkanjärjestäjätpitivät erityisesti joulu- ja tammikuuta, mutta melko yllättäen marraskuukin pärjäsi hyvin.Pientä ristiriitaa tulosten tulkintaan aiheuttaa lumivarmuuden korostaminen, mutta varsinaistentalvikuukausien, kuten helmi- ja maaliskuun, heikko menestys näkyy silti tuloksissa. Syys- jalokakuu saivat eniten mainintoja vähiten kiinnostavina matkustuskuukausina. (Määttä 2009.)3.2.2 TapahtumasisältöaihiotHankkeessa tuotettiin 56 sesongin laajentamiseen liittyvää uutta tapahtumasisältöaihiota. Matkailuntoimijoista koostunut raati käsitteli aihioita niiden vetovoimaisuuden, vaikuttavuuden,vaadittujen resurssien sekä matkailuelinkeinon hyödynnettävyyden näkökulmasta (Liite 3).Kiinnostavimmat sisältöaihiot raadin mukaan olivat:• Cool Food (teemoitettu musiikkipitoinen luomuruokatapahtuma)• Ice Garden (jään sisälle säilötyt kesäkasvit näyttelynä keskellä talvea)• Elävän kuvan festivaali (elokuvafestivaali ulkona kylmään vuodenaikaan)• Talviteatteri (kesäteatteria talvella)• Survivors Lahti (televisioformaattiin perustuva versio kylmään aikaan)• Vuoden Jäämies -kilpailu (extreme-lajeista koostuva haastava kisa)• Agenttiseikkailu (kaupungin keskustaa hyödyntävä toimintasuunnistus)• Talvifestarit (kesäfestivaalit talviolosuhteissa).Tapahtumat yhdistävät eri elementtejä, osuvat eri kohderyhmiin ja eri vuodenaikoihin ja eroavatsuuruusluokaltaan. Tapahtuma-aihiot ohjattiin edelleen Tekesin Tuli-hankkeelle, jossa toimivimmattapahtuma-aihiot voidaan tuotteistaa.18

3.2.3 Levin maailmancupHankkeen aikana toteutettiin kysely myös kotimaisille matkanjärjestäjille liittyen Levin alueenvetovoimaisuuteen tapahtumamatkatuotteen järjestämiselle. Kotimaisten matkanjärjestäjienvastauksissa ei mitään tiettyä kuukautta pidetty toista vetovoimaisempana. Vastaajat näkivätajankohdan riippuvan tapahtumasta, ja vastauksissa korostui lähinnä vain tapahtuman sisällönsopivuus ajankohtaan. (Lainio 2009.)Levin alppihiihdon maailmancup -kilpailua pidetään myös vetovoimaisena alkutalvisena tapahtumanatutkimustulosten perusteella. Tapahtuman ei nähty olevan kuitenkaan niin vetovoimainen,että matkanjärjestäjät, joilla ei ole omassa tuotannossaan paljon matkoja Suomeen, aloittaisivattapahtumamatkojen järjestämisen kisoihin. Yli kolmannes tutkimuksessa mukana olleista matkanjärjestäjistäoli kuitenkin kiinnostunut tapahtumamatkojen järjestämisestä jatkossa. Kausiluonteisuudentasaajana Levin maailmancupilla nähtiin olevan myös vaikutusta, sillä monillamatkanjärjestäjillä marraskuu oli melko hiljaista aikaa. Urheilutapahtuman ollessa ensisijainensyy matkalle lähtemiseen, on myös todennäköisempää, että matkalle lähdetään sesongin ulkopuolella.Jos taas urheilutapahtuma ei ole ensisijainen syy matkalle lähtöön, henkilö matkustaaennemminkin sesonkien mukaan. (Lainio 2009.)19

3.2.4 Lahden MM 2015 -projektiHanke toimitti pyynnöstä Lahti MM 2015 -projektille ehdotuksen uusista sosiaalisten oheistapahtumienvaihtoehdoista pohjoismaisten lajien MM-kilpailujen aikana ja yhteiskuntavastuuajattelusta,joka on otettu mukaan lopulliseen tapahtuman hakuasiakirjaan (Liite 4). Lahti MM2015 -projekti pystyi näin hyödyntämään hankkeen keräämää aineistoa.Lahden MM 2015 -hankkeen ajatuksen pohjalta toteutettiin myös Amazing ski race Lahti -pientapahtuma(3.3.2010). Tapahtuma toimii perusperiaatteeltaan tv-formaatista tutun kaavan mukaan,mutta hyvin pienellä maantieteellisellä sektorilla. Lahden keskustan välittömään läheisyyteenrakennettiin tehtävärata, joka muodosti selkeän ympyrän, ja se oli helposti kuljettavissa jaliikuttavissa. Tehtäväradalla oli 8 eri toimipistettä: radiohaastattelu, lumikenkäily, alppicurling,keilailu, vesijumppa, mäkihyppy simulaattorilla, ekoaseammunta sekä askartelu. Tapahtumaanosallistui 11 henkilöä. Tapahtumakonsepti on mahdollista siirtää mille tahansa paikkakunnalle,jossa keskustan välittömän läheisyyden toimijat hyötyvät taloudellisesti tapahtumasta. Se voidaanmyös muokata kohderyhmän mukaan, esim. iän, sukupuolen ja harrastuneisuuden mukaan.Myös hintahaarukasta on mahdollista tehdä laaja opiskelijaystävällisestä VIP-versioon. Lisäksitapahtuma voidaan toteuttaa mihin vuodenaikaan tahansa ja erikokoisilla kokoonpanoilla. Tapahtumaon siis muunneltavuudessaan, toistettavuudessaan ja siirrettävyydessään erinomainenkonsepti matkailutuotantoon edelleen kehitettäväksi.3.2.5 Lahden joulunavausLahden joulunavauksen yhteydessä järjestettiin yhteistyössä LahdenKeskustaeheytyksen kanssa (21.11.2009) Lahden Kauppatorilla iltatapahtuma, joka toimi osaltaanmyös kaupungin keskustan vetovoimaa lisäävänä tekijänä muuten varsin hiljaisena ajankohtana.Järjestetty iltatapahtuma tarjosi toimivat puitteet talvisen tapahtuman tekemiseen. Sisältöönpanostamalla ja tapahtumaa edelleen kehittämällä siitä voisi saada myös matkailullisestikiinnostavamman.20

3.2.6 AgenttiseikkailuHankkeen aikana luoduista tapahtuma-aihioista testattiin muutamia erilaisissa toimintaympäristöissä.Agenttiseikkailun tarkoituksena oli hyödyntää olemassa olevia palveluita ja nähtävyyksiäuudella, innovatiivisella tavalla. Seikkailu koostui erilaisista toimintarasteista, joihin kuljettiinjoukkueina kartan avustuksella. Seikkailun taustalla kulkee tarina, jossa osallistujat ovat agenttikokelaita,jotka jäljittävät kadonnutta muistitikkua. Seikkailu on muunneltavissa tarinan ja sisällönpuolesta, ja se soveltuu hyvin erilaisille kohderyhmille aktiviteettien vaativuustason mukaan.3.2.7 Winterfun@SatamaWinterfun@satama-tapahtuma perustui myös hankkeen aikana luotuihin tapahtuma-aihioihin.Hankkeen toimesta haluttiin testata suositun kesätapahtuma-alueen toimivuutta talvisissa olosuhteissa.Yhteistyössä Lahden matkustajasataman yrittäjien kanssa järjestettiin pirteä talvitapahtuma,jossa pääasiallisena ajatuksena ja keskeisinä ohjelmanumeroina olivat elävän kuvan näyttäminen,ulkoilma-DJ, erilaiset aktiviteetit ja tulishow. Tapahtuman tuloksena alueen yrittäjätsaatiin huomaamaan talviajan haasteet ja mahdollisuudet tapahtuman tuottamisessa.3.3. Tapahtumamatkailun vetovoimatekijöiden kartoittaminenTapahtumien vetovoimaisuutta tutkittiin erityisesti Levin Maailmancupin yhteydessä opinnäytetyössäja havainnoimalla (Liite 5). Lainion (2009) mukaan Levin Maailmancupin kohdalla itsekilpailu ei ollut kotimaisten matkanjärjestäjien mielestä ensisijainen syy Leville matkustamiseen.Levin imago nähtiin niin voimakkaasti hiihto- ja aktiviteettikeskuksena, että sen arvioitiinvaikuttavan matkustusmotivaatioon ensisijaisesti myös tapahtuman aikana. Levin maailmancupintapauksessa panostaminen oheistapahtumiin ja aktiviteetteihin voisi nostaa lisää ensisijaisiasyitä matkalle lähtemiseen ja näin kasvattaa matkailijamääriä maailmancupissa. Etenkin Levinmatkailukeskuksen imago nuorekkaana ja dynaamisena keskuksena tukee ja nostaa Levin maailmancupinvetovoimaisuutta tapahtumana.Suomalaisten matkanjärjestäjien vastausten perusteella tapahtuman vetovoimaisuuteen vaikuttavatsen medianäkyvyys, julkisuusarvo, tapahtuman brändi ja koko. Tapahtumilta toivottiinmyös monipuolisuutta, toimintaa ja hyvätasoisia palveluja. Urheilutapahtumissa tärkeäksi vetovoimatekijäksikoettiin myös suomalaisten menestys tai vähintään mukanaolo. Muina vetovoimaisuuteenvaikuttavina tekijöinä pidettiin erilaisia aktiviteetteja, hyvätasoista majoitusta, vireääyöelämää, tapahtuman ilmapiiriä, suurta osallistujamäärää sekä tapahtumamatkailukohteenhyvää saavutettavuutta. (Lainio 2009.)Urheilutapahtuman tärkeimpinä vetovoimatekijöinä korostuivat tapahtuman saama julkisuussekä suomalaisten urheilijoiden mukanaolo ja menestys. Tapahtuman julkisuudella on suurimerkitys tapahtumapaikkakunnilleja -kohteille imagon luojana. Kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen edellyttää tapahtumamatkailussakuitenkin perusasioiden kuntoon saamista. Markkinointia on tehtävä ajoissa, viestinnänon oltava riittävää ja selkeää ja tapahtumien oheispalveluiden kuljetukset majoituspaikoilleja muihin aktiviteetteihin on toimittava saumattomasti. Tapahtumien kestoa tulisi myös pyrkiäpidentämään. Lyhytkestoisten tapahtumien sijaan tulisi kehitellä pidempikestoisia tapahtumia,21

jolloin matkakustannusten osuus ulkomailta tultaessa jäisi kohtuullisemmiksi. Tapahtumissa tulisiolla oma osansa myös erilaisilla elämys- ja oheispalveluilla, sillä monilla tapahtumamatkalaisillasaattavat tapahtumaan osallistumisen syyt olla toissijaisia. (Määttä 2009.)Kansainväliset matkanjärjestäjät korostivat vastauksissaan majoitusta, ennakkotietoa tapahtumastaja tapahtumapaikkakunnasta sekä erilaisia aktiviteetteja iltaelämää unohtamatta. Tapahtumantyypillä, hinnalla, sijainnilla ja ajankohdalla nähtiin myös olevan vaikutusta tapahtumanvetovoimaisuuteen. Tapahtumassa itsessään kansainväliset matkanjärjestäjät näkivät tärkeiksivieraanvaraisuuden, tapahtuman teeman, ainutlaatuisuuden ja aitouden. Vähiten kiinnostustaherättivät kuuluisuudet sekä tapahtuman tarjoamat mahdollisuudet spontaaneihin aktiviteetteihin.(Määttä 2009.)Urheilutapahtumista eniten kansainvälistä mielenkiintoa herättivät maastohiihto, laskettelu jalautailu. Vähiten kiinnostivat lumella ja jäällä höystetyt lajierikoisuudet, kuten lumijalkapalloja jäägolf. (Määttä 2009.) Tämä tulos puoltaa esimerkiksi Levin maailmancupin ja Salpausselänkisojen edelleen kansainvälistymistä. Lainion (2009) mukaan suomalaiset matkanjärjestäjät pitävätLevin maailmancupia poikkeuksetta Suomelle hienona asiana. Suomalaisten menestyksenalppihiihdossa, kansainvälisyyden sekä medianäkyvyyden nähtiin vaikuttavan myönteisesti Levinmaailmancupkisojen vetovoimaisuuteen. Muina Levin maailmancupin vetovoimatekijöinä mainittiinhyvä saavutettavuus, oheispalvelut, hyvä rinne ja hissit, lumivarmuus, lentokentän läheisyys,majoituksen monipuolisuus, palveluiden hyvä taso sekä kauniit maisemat ja luonnonläheisyys.Sen matkailuvetovoimaan kielteisesti vaikuttavina tekijöinä pidettiin korkeaa hintatasoa jamahdollisia huonoja sääolosuhteita, kuten kovaa pakkasta. Kielteistä oli myös majoituspaikkojenkiinnittäminen lähinnä kisaorganisaation, VIP-vieraiden ja lehdistön käyttöön. (Lainio 2009.)Kulttuuritapahtumien puolella eniten kansainvälisten matkanjärjestäjien kiinnostusta herättivätjää- tai lumirakennelman sisällä järjestettävät konsertit ja hiljaisuuden retriitit. Vähiten kiinnostustaherättivät teatteri, kirjallisuus ja tanssi. Melko yllättävää on, että mahdollisuus hiljaisuuteenon myös mahdollisuus kaupalliseen toimintaan ja tapahtumaan. Musiikin tyylilajeista klassinenmusiikki osoittautui tuloksissa kiinnostavuudeltaan ylivoimaiseksi. Seuraavaksi eniten kiinnostivatpopulaari- ja etnomusiikki. Runous ja komiikka yhdessä aikaisemmin mainittujen teatterin,kirjallisuuden ja tanssin kanssa ovat vahvasti sidoksissa kieleen ja kulttuuriin, mikä varmasti selittääniiden heikkoa kiinnostavuutta kansainvälisten matkanjärjestäjien parissa. (Määttä 2009.)3.3.1 Winter WonderlandHankkeen aikana toteutettiin kaksi erilaista Winter Wonderland -tapahtumakokonaisuutta.Vuonna 2008 tapahtumayhteistyökumppanina oli Levin maailmancup (15.–16.11.2008).Vuonna 2009 yhteistyökumppaneiksi tulivat Levin Maailmancupin lisäksi Kaamosjazz (19.–22.11.2009), Suomen Urheilugaala (11.1.2010), Folklandia (8.–9.1.2010) sekä Speed MotorCircus (9.–11.4.2010). Uudenlainen toteutustapa mahdollisti erikokoisten ja teemaltaan erilaistentapahtumien käytännönläheisen tutkimisen. Hanke sai myös laajemman näkökulmanerilaisiin kylmän ajanjakson tapahtumiin ja niiden vetovoimaisuuteen.Levin maailmancupissa projektipäälliköt ja opiskelijat tutustuivat tapahtuman eri toimintoihinhavainnoiden tapahtumaa työtehtävien kautta joko mediakeskuksessa, akkreditoinnissa, kulje-22

tuksessa, VIP-palveluissa tai kilpailutoimistossa. Osin töitä myös kierrätettiin, jotta kaikilla olisimahdollisuus nähdä tapahtumaa eri puolilta.Levin maailmancupin 2008 ja 2009 havainnoista ja palautteista (N=26) tehtiin yhteenveto(Liite 6). Aineiston pohjalta pääasiallisiksi kehittämisehdotuksiksi nousivat vapaaehtoistyöntekijöidenperehdytys, organisointi ja sisäinen viestintä. Havainnointiaineiston perusteellavoidaan todeta, että monella osa-alueella oli selvästi kehitytty edellisen vuoden kehittämisehdotustenpohjalta. Esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijöiden työskentelyolosuhteita ja töidenorganisointia oli ajateltu. Samoin yleisöpalveluita oli keskitetty yhteen paikkaan.3.3.2 Talvisirkus – JääntaikaTalvisirkus – Jääntaika -tapahtumassa Ice Event toteutti sisätilojen somistusta eri elementeinmoniaistisesti ja elämyksellisesti. Elementteinä olivat tapahtumaan liittyen vesi, tuli, maa ja ilma,joita mukailivat mm. sisääntulossa ollut vesiseinä, tulta muistuttavat kangaspuhaltimet sekäjäätä muistuttavat kangasrakenteet. Tapahtumassa keskityttiin erityisesti eri aisteille tuotettuuntarjontaan. Käytetyt elementit ovat hyödynnettävissä tarvittaessa myös ulkotapahtumissa visuaalisenilmeen luomiseksi. Niillä voidaan korvata varmasti ja kustannustehokkaasti mm. aitoalunta ja jäätä. Yhteistyökumppanina Jään taika -tapahtumassa oli mm. Vancouverin olympialaistenilotulituksen tuottanut Pyroman Oy.23

3.4. Tapahtuman eri osa-alueiden kehittäminenTapahtuman eri osa-alueiden kehittämisessä keskityimme tapahtumien juoma- ja ruokatuotteidentutkimiseen ja kehittämiseen. Yhteistyötahoina toimivat Casseli Oy, Mikkelin ammattikorkeakoulusekä Saarioinen Oy.3.4.1 Tapahtumacatering maailmallaToinen projektipäälliköistä kävi Amsterdamissa lokakuussa 2008 tekemässä benchmarkkaustacateringpalveluiden tulevaisuuden mahdollisuuksista (Liite 7). Wageningen yliopiston tulevaisuudentutkimuslaitoksessa kerrottiin, miten äänet, valot, maut ja tuoksut vaikuttavat ruokailijoidenvalintoihin. Sama tuote eri valolla ja taustatunnelmalla sävytettynä vaikuttaa suurestiruoan menekkiin. Uutena trendinä voidaan nähdä mm. mobiilisyöminen, jolloin ruokailu tapahtuuihmisen ollessa liikkeellä. Tässä näkyy selviä yhtymäkohtia myös tapahtumaruokailuun.3.4.2 Suurtapahtuman cateringpalvelutHankkeen toimesta selvitettiin Salpausselän kisojen (6.–8.3.2009) yhteydessä kisayleisön kiinnostustacateringpalvelujen laajentamiseen. Suurin osa vastaajista tiesi, minkälaisia ruoka- jajuomatuotteita kisoissa on tarjolla, joten palveluiden näkyvyys ja saatavuus ovat melko hyviä.Tästä voi myös päätellä, että suurin osa kisavieraista käyttää tarjottuja palveluita. Suurimmanosan mielestä tarjonta on myös riittävää. Toisaalta vastauksista voi päätellä, että tarjontaa voisivielä lisätä ja monipuolistaa. Lapsiperheet olisi yksi selkeä kohderyhmä, jota ajatellen tuotevalikoimaavoisi laajentaa.Tarjolla olevista cateringtuotteista suosituimpia olivat makkara ja kuumat juomat, mutta niidentarjonta onkin kaikkein runsainta. Vastaukset antavat ymmärtää, että muillekin tuotteille olisikysyntää, kuten lämpimille ja suolaisille tuotteille sekä ruoka-annoksille, joita olisi helppo syödä.Tämä sisältää myös kuppikeitot eli sileät ja juotavat keitot. Kun on kyseessä talvi ja ollaanulkona, ihmiset haluavat jotain lämmintä ja täyttävää.Toivomuksena oli tuotteiden parempi hinta-laatusuhde. Suurin osa vastaajista piti tuotteidensopivana hintana 3–5 euroa, mutta alle 30-vuotiaiden keskuudessa sopiva hinta olisi 1–3 euroajohtuen siitä, että tässä ikäryhmässä on eniten opiskelijoita. Myyntipisteitä toivottiin lisää, koskamonet kritisoivat myös sitä, että niissä joutuu jonottamaan liian kauan. Tämä ei välttämättäjohdu siitä, että kojuja olisi liian vähän, vaan siitä, että ihmiset tulevat ostoksille samoihin aikoihinkisatapahtumien tauolla. Kisojen yhteydessä valmistunut jääbaari notSki ei ollut kisojenkannalta olennainen ja vetovoimaisuutta lisäävä tekijä. Cateringyrittäjän palveluiden kysyntääse lisäsi hieman.3.4.3 Saarioinen ja FazerSaarioinen kiinnostui hankkeen aloitteesta uusien tapahtumaruokatuotteiden lanseeraamisesta.Tapahtumat ovat olleet Saarioiselle tähän asti vähän hyödynnetty markkina-alue. Saarioinen lanseerasihankkeen aikana uuden tuotteensa, Piadinin, jota kokeiltiin Salpausselän kisoissa 2010yhteistyössä Casseli Cateringin kanssa nimenomaan kylmän tapahtuman ruokatuotteena, jota24

myytiin lämpölaatikoista yleisön keskellä kierrellen (Liite 8). Uutuustuotteen lanseeraus oli haastavampaa,kuin mitä Saarioisten markkinointihenkilöstö oli alun perin kuvitellut, sillä tuote oliasiakkaille vieras, jolloin perinteiset myyntituotteet kiinnostivat enemmän, mikä laski kysyntää.Alustavasti myös toinen suuri elintarviketeollisuuden edustaja Fazer oli kiinnostunut uuden tapahtumaruokatuotteensuunnittelusta ja lanseerauksesta. Fazer olisi ollut lähinnä kiinnostunutjo tuotekehittelyssä olevan tuotteensa (ruokaisa karjalanpiirakka) markkinoiden laajentamisestamyös tapahtumapuolelle. Tapahtumat eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi suuri ja kiinnostavamarkkina-alue, ja yhteistyötä ei jatkettu.3.4.4 Uusi ruokatuote kylmään tapahtumaanMikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat aloittivat kylmään tapahtumaan soveltuvan ruokatuotteenideoinnin hankkeen toimeksiannosta syksyllä 2009. Työ lähti liikkeelle cateringpalveluihinliittyvän selvityksen pohjalta. Laajaa idealistaa karsittiin, ja jäljelle jäivät tuotteet, jotkaolivat selvästi helpoimpia tuottaa ja testata testiryhmän kanssa. Testipaikka oli Salpausselän kisat,mikä rajoitti mm. elävän tulen käyttöä ruoanlaiton yhteydessä. Testattavaksi asti pääsivätruokaisat muffinssit (200 kpl) sekä rieskarullat (200 kpl).Muffinsseissa täytteinä oli kinkkua, ananasta ja aurajuustoa sekä toisessa versiossa aurinkokuivattuatomaattia, pestoa ja fetajuustoa. Rieskarullien rieskat olivat itse tehtyjä, ja täytteinä olivatriista, muikku ja kasvikset. Kaikki rieskarullat toimivat lämpiminä, mutta kylmänä tuotteenatoimivat hyvin myös kasvis- ja riistatäytteiset rieskarullat. Tuotteet olivat kiinnostavia, trendikkäinaineksin tehtyjä, täyttäviä, hyvännäköisiä ja uudenlaisia mutta tarpeeksi tuttuja. Ne kiinnostivatkaikkia ikäryhmiä ja kumpaakin sukupuolta. Tuotteiden täytteitä on myös mahdollistavaihdella esim. sesongin mukaan. Hajontaa oli eniten lähinnä muffinssien rasvaisuuden ja suolapitoisuudenkohdalla. Samoin muffinssien syöntilämpötila aiheutti erimielisyyksiä. Nuorisoatai iäkkäämpää väkeä ei haitannut rasvaisuus eikä suolaisuus, kun taas keski-ikäisissä naisissa olipaljon niitä, jotka kommentoivat rasvapitoisuutta.Muffinssit toimivat selvästi paremmin lämpiminä kuin kylminä, juuri rasvaisuutensa takia. Tuotteissaon myös otettava huomioon erityisruokavaliot, joten ne olisi tehtävä esim. laktoosittomistatuotteista, ja täytteet voisivat olla mahdollisimman vähän allergisoivia, jolloin ne sopisivatsuurelle yleisölle.Testattavat tuotteet olivat testiryhmille maksuttomia, mutta sopiva hinta näille tuotteille oli kyselyidenpohjalta muffinsseilla 2–3 euroa ja rieskarullilla 3–4 euroa. Juotava keitto oli yksi tuote,joka oli hyvin kiinnostava ja kehityskelpoinen, mutta se oli vaikea testattava näillä resursseilla.Juotavaa keittoa mietittiin myös Saarioisen tuoteperheeseen sopivaksi, mutta hekään eivät lopultahalunneet testata tässä vaiheessa tuotettaan tapahtumaeväänä. Uusilla mielenkiintoisillaleivonnaisilla olisi selvästi kysyntää tapahtumissa, ja niiden avulla voitaisiin laajentaa alueellistenosaajien liiketoimintamahdollisuuksia. Pienemmät leipomot olisivat varmasti myös joustavampiatuotekehittelyssä kuin suuret elintarvikeyritykset.25

Uusi juomatuote kylmään tapahtumaanMikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat aloittivat myös kylmään tapahtumaan sopivan juomatuotteensuunnittelun syksyllä 2009. Juomakehittelyä piti tehdä yhdessä cateringyritys Casselinkanssa, mutta lopulta opiskelijat tekivät tuotteensa itsenäisesti puhtaasti käytännön syistä.Ne testattiin Salpausselän kisoissa samaan aikaan uusien ruokatuotevaihtoehtojen kanssa. Juomatolivat pääsääntöisesti lämpimiä, koska niiden avulla oli tarkoitus saada ulkona olevat ihmiset nopeastilämpenemään. Juomissa oli sekä alkoholipitoisia että alkoholittomia versioita, molempiasukupuolia oli ajateltu, ja myös lapsille oli omat juomaehdotuksensa.Kisoissa testattiin neljää juomaa: kolmea alkoholijuomaa ja yhtä alkoholitonta. Alkoholipitoinenoli Talvinen Baileys -juoma, joka sisälsi minttuviinaa, Baileys-likööriä sekä maitoa. Toinenjuoma oli Loppukiri, jossa aineksina olivat rommi, sokeri, karpalo ja Sprite. Kolmas juoma oliBlack Winter Tea, joka sisälsi mustaa haudutettua teetä, minttuviinaa, Baileysia ja suklaarouhetta.Alkoholiton testivaihtoehto oli makumaito, jossa maitoa ja makusiirappeja yhdistettiin,vaahdotettiin ja tarjottiin kuumana. Makusiirappeina olivat persikka, suklaa, minttu ja hasselpähkinä.Kaikki juomat saivat hyvän palautteen, mutta suosituin oli Talvinen Baileys -juoma.Makumaidot herättivät paljon kiinnostusta, ja niissä olisikin aivan uutta potentiaalia tapahtumienuudeksi kuumaksi juomaksi. Makuja on monia variaatioita, ja ne sopivat niin lapsille kuinaikuisillekin. Ne voisi myös tarvittaessa terästää aikuiseen makuun sopiviksi.Suurtapahtumaan on selvästi luotava erilaiset juomat kuin pienempiin tapahtumiin. Suurtapahtumassaasiakaspalvelun on oltava nopeaa, jolloin juomasekoitusten on oltava melko pelkistettyjä,jotta ehditään palvella mahdollisimman monia asiakkaita mahdollisimman lyhyessä ajassa.Siksi esim. lisukkeet kuten suklaarouhe eivät toimi. Pienemmissä tapahtumissa, joissa ei olesuurta yleisömassaa palveltavana, toimivat monimutkaisemmatkin juomarakenteet, ja asiakkaatmyös ehtivät nauttia niistä enemmän. Ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteisen sävelen löytyminenon myös hyvin hankalaa, sillä uusien ajatusten pelätään helposti vievän aikaa tuloksentekemiseltä, ja siksi pitäydytään helposti vanhassa ja hyväksi havaitussa. Vastaavanlaisissa kehittämistehtävissäolisi tulevaisuudessa otettava kummankin osapuolen toiveet ja tavoitteet entistäparemmin huomioon hyvään ja innovatiiviseen lopputulokseen pääsemiseksi.3.4.5 Lasten talviolympialaisetLuonto- ja elämysmatkailun opiskelijat pääsivät suunnittelemaan oheisohjelmaa ja ruokatuotteitaLahden hiihtoseuran isännöimiin lasten talviolympialaisiin 2009 ja 2010. Tämä perinteikäsLahden urheilukeskuksessa toteutettava tapahtuma oli menestys haastavista sääolosuhteista huolimatta.Vuoden 2009 lasten talviolympialaisissa satoi vettä, ja vuonna 2010 pakkasta oli –20astetta. Lasten talviolympialaisten yhteydessä testattiin uusia vaihtoehtoja tapahtuman ruokatarjoiluunja todettiin kiinnostusta olevan erityisesti makeita tuotteita kohtaan. Säkkilaskukisa, vohvelit,lämmitetyt leivät ja hot dogit toimivat hyvin näissä tapahtumissa ja tässä kohderyhmässä.3.4.6 Ympäristönäkökulma tapahtumissaHankkeen aikana on tarkasteltu tapahtumia myös ympäristönäkökulmasta. Ympäristönsuojelulakimäärittelee vähimmäisvaatimukset suurempien tapahtumien järjestämisen suhteen.26

Kaikessa tapahtumatuotannossa kannattaa ottaa huomioon ympäristövastuulliset hankinnat, elivähennetään kertakäyttötuotteiden käyttöä ja hyödynnetään paikallisten toimijoiden tuotteitaja palveluita. Sähkön, vedenkulutuksen ja jätteen määrän minimointi ja logistiikan järkeistäminentuovat myös kustannussäästöjä.Tapahtumissa on otettava huomioon ympäristönäkökulmasta seuraavat seikat:Tapahtumapaikka• Sijainti/saavutettavuus• Kulkuyhteydet, kulkuneuvot (yksityiset/julkiset)• Alueen kulutuksen kestävyys• Ruokahuolto• Kokouspalvelut• Olemassa olevat rakenteet/tilapäisrakenteet• Majoitus• OheistapahtumatLiikenne• Lento-, laiva-, juna-, bussi- ja autoliikenne• Kevyen liikenteen järjestelyt• Esteettömyys• Paikoituksen riittävyys• Kannustaminen julkisen liikenteen käyttöön• Vapaaehtoinen päästövero lentoliikenteessä• Henkilöstön matkakortit/polkupyörätRakenteet• Olemassa olevien rakenteiden ja palveluiden hyödyntäminen• Panostaminen rakenteiden ylläpitoon, ei uusien rakentamiseen• Muilta lainaaminen tai vuokraaminen, ei omien ostaminen• Ympäristövastuun sitominen yhteistyökumppanuuteen• Olemassa olevat valaistus- ja sähköpisteetYhteistyökumppaneiden sitoutuminen ympäristösuunnitelmaan• Sitoudutaan ympäristösuunnitelmaan ja sen toteutukseen.• Tapahtuman ympäristöohjelman käydään läpi yhteistyökumppaneiden kanssa.• Kaikissa hotelleissa ja ravintoloissa tehdään ympäristökatselmus, jossa kirjataan yksikönlähtökohdat ympäristöystävälliseen toimintatapaan.• Ympäristöohjelman paras toteutustapa ja varsinainen toimenpiteiksi saattaminen varmistetaanyksikkökohtaisesti vahvistettavilla vuosittain tarkistettavilla ympäristöohjelmilla,joiden toteuttamisen koordinoi yksikössään ympäristövastaava.• Hotellien huoneistokohtaisina toimina kertakäyttö- ja yksittäispakattujen tuotteiden käyttöäon vähennetty, hotellihuoneissa on energiasäätöviestit, lähes puolet huoneista on tu-27

pakoimattomia huoneita ja määrä kasvaa, huoneisiin on asennettu veden virtauksen rajoittimet,huonelämpötiloja seurataan ja säädetään päivittäin, uusiopaperia käytetään ainakun se on mahdollista.• Aamiainen on toteutettu ympäristöystävällisiin pakkaustapoihin ja tuotteisiin panostamalla;kertakäyttö- ja yksittäispakkauksia käytetään vain asiakkaan odotusten mukaisesti.• Jätteet lajitellaan huolellisesti ja kierrätys on verkostoitu tehokkaaksi.• Tavarantoimittajien kanssa on kehitetty uusia pakkaustapoja ja sovittu syntyvän jätteenkierrättämisestä tavarantoimittajan toimesta. – Käytetty ruokaöljy kierrätetään.• Kehitystyötä tehdään yhteistyössä tavarantoimittajien kanssa.• Kaikissa hankinnoissa, tussikynistä elintarvikkeisiin, ympäristöarvot ovat keskeinen hankintaperuste.Hankinnat• Jaettavaa ja myytävää materiaalia pyritään hankkimaan vain tarvittava määrä.• Tuotteiden valinnassa painotetaan tuotteen kestävyyttä ja monikäyttöisyyttä (vaatteet, sateenvarjotja muu käyttötavara).• Mahdollisina palkintoina pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan palveluita ja esimerksipääsylippuja tuleviin tapahtumiin.• Ylimääräiset tavarat hyödynnetään tulevissa tapahtumissa.• Tiedotuksessa ja tapahtuman järjestämiseen liittyvässä työssä käytetään mahdollisuuksienmukaan kierrätyspaperia.– Tulostimien ja faksien mustekasetteja täytetään uusien ostamisensijaan.• Huoltotarvikkeiden määrä pyritään arvioimaan etukäteen, ja niitä hankitaan vain tarvittavamäärä.• Kaikissa hankinnoissa suositaan vähän pakattuja, ei yksittäispakattuja tuotteita.• Hankintakriteereinä on: kestävyys, monikäyttöisyys, kotimaisuus (lajin alkuperämaan huomioonottaen ei aina mahdollista), käyttökelpoisuus (esim. tapahtumatuotteet) ja luonnonmateriaaliensuosiminen.Jätehuolto• Huolehditaan siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.• Tarkistetaan, että kaikille syntyville jätteille on sopiva keräysastia.• Paperijätteelle järjestetään paperinkeräys.• Muovijäte, kuten vesipullot, kerätään erikseen ja toimitetaan uusiokäyttöön.• Tarvittaessa vuokrataan tai lainataan lisää astioita.• Tehdään jätepisteisiin selkeät ja havainnolliset opasteet.• Koulutetaan tapahtumahenkilökunta lajittelemaan ja opastamaan katsojia tarpeen mukaan.Siivous• Suurin osa siivouksesta tapahtuu yhteistyökumppaneiden toimesta tapahtuma-alueella.• Perehdytetään oma henkilökunta ja tapahtumassa mukana olevat yhteistyökumppanit ympäristöohjelmanjätehuoltosuunnitelmaan.• Huolehditaan ohjeistuksesta myös tapahtuman jälkisiivouksen aikana.28

Peseytyminen ja wc-ratkaisut• Saniteettiratkaisut ovat yhteistyökumppaneiden tiloissa joten niiden toteutuksesta vastaavatkyseiset yritykset.• Yhteistyökumppaneita tiedotetaan ympäristöä säästävästä tavasta toteuttaa peseytyminenja wc-palvelut.Viestintä• Tapahtuman ennakkotiedotus toteutetaan www-sivujen, radion, sähköpostin ja lehtienkautta.• Osallistujille tiedotetaan ympäristöasioista etukäteen: julkiset yhteydet, muut erikoisjärjestelyt.• Tilaisuuden aikana tiedotetaan esim. kuulutuksin ja ilmoitustaulun avulla.• Tapahtuman aikana huolehditaan tiedottamisesta opastein esim. pysäköinti, alueella liikkuminen,jätteiden lajittelu ym.• Vältetään jaettavaa materiaalia; esitteitä annetaan vain pyynnöstä.• Myös tapahtumaan tulevia yhteistyökumppaneita tiedotetaan tästä.Ympäristökasvatus• Opasteet tai vinkkitaulut ovat selkeät, esim. jäteastioiden sijainti ja lajitteluohjeistus, ohjeistusveden ja sähkön säästämisestä sijoitetaan pukuhuoneisiin ja jäteastioiden läheisyyteen.• Tiedotetaan ajoissa ja hyödynnetään ennakkoviestintä ympäristökasvatusmahdollisuutena• Koulutetaan henkilökuntaa ja sitoutetaan yhteistyökumppanit toimimaan suunnitelmanmukaisesti.3.5. Yritysten liiketoimintamahdollisuuksien monipuolistaminenHankkeen puitteissa tehtiin Ravintola Casselin omistaman Pianopaviljongin talvikäyttöön liittyväopinnäytetyö (Timonen 2009). Pianopaviljonki on toiminut kesäisin kahvilana ja talvisintilausravintolana. Nyt rakennukselle haluttiin lisäkäyttöä. Pianopaviljonki on kiinnostava kohdearkkitehtuuriltaan ja sijainniltaan. Myös henkilökunnan ystävällisyys, palvelun laatu ja paikansiisteys toimivat entuudestaan. Paikka poikkeaa jo ulkoisesti ja laadullisesti alueen muistatoimijoista, mutta sen olisi hyvä tehostaa olemassaoloaan esimerkiksi teemaviikoilla tai -päivilläsekä -tuotteilla, joita myös markkinoitaisiin näkyvästi. Tuotteistusta pitäisi tehostaa ja kehittääaivan omia Piano-tuotteita. Koko konseptin voisi rakentaa Piano-ajatuksen varaan, ruoasta, juomista,sisustuksesta ja oheisohjelmasta lähtien: oma viini, oma drinkki, oma salaatti, oma leipä,oma leivos, persoonalliset työvaatteet, taidetta, valoja ja musiikkia. Pianopaviljongin yhteydessätestattiin myös hankkeen toimesta Beach Party - ja Sunnuntaibrunssitapahtumia, joilla haettiinuusia ideoita Pianopaviljongin talvikäytön lisäämiseen.Uusia tapahtumaideoita kartutettiin Lahden ympäristöön keskittyneellä ekskursiolla potentiaalisilletapahtuma-areenoille (Messilä, Vierumäki ja Lahden Satama). Tapahtumaideat on toimitettuasianosaisille. Lahden Matkustajasatamassa järjestetty Winterfun@satama-tapahtuma maaliskuussa2009 mahdollisti myös sataman alueen yrittäjien mukanaolon tapahtumassa.29

3.5.1 Cool Tour -seminaariHanke järjesti Cool Tour -seminaarin, jossa luennoitsijoina olivat erityisasiantuntija Lea HäyhäTyö- ja elinkeinoministeriöstä, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja brändi- ja designasiantuntijaLisa Sounio. Seminaarin teemana oli Suomen matkailun tulevaisuus sekä brändäyksenmahdollisuudet. Lisäksi teknologia-asiantuntija, ohjelmapäällikkö Risto Mäkikyrö esitteli TekesinVapaa-ajan palvelut -ohjelman uuden ohjelmakauden 2010–2012 toimintaa. Tapahtumassaoli n. 150 osallistujaa. (Liite 9).3.5.2 Kasviretkestä kokouspalveluihin -artikkelikokoelmaCool Tour -seminaarin yhteydessä julkistettiin Ice Event hankkeen toimesta Kasviretkestä kokouspalveluihin-artikkelikokoelma matkailualan kehittämishankkeista ja opinnäytetöistä (Jakosuo& Jaakkola 2009). Julkaisu avaa näkökulman matkailualan nykypäivään antamalla puheenvuoronkoulutusalan toimijoille sekä Lahdessa valmistuneille restonomeille ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaneille. Artikkeleiden aiheiden kirjo kuvastaa matkailu- ja ravitsemisalanmonipuolisia kehitysnäkymiä. Julkaisua painettiin 300 kpl.3.5.3 Kysely lahtelaisille tapahtumatoimijoilleTapahtumien liiketoimintamahdollisuuksien monipuolistamisen ja yhteistyön lisäämisen lähtökohdistalahtelaisille tapahtumatoimijoille (N=58) lähetettiin sähköinen kysely tapahtumatoiminnastaLahdessa. Vastauksia saatiin 12 kappaletta. Kyselyyn vastanneiden mukaan tapahtumantekemistä hankaloittaa erityisesti viranomaisyhteistyön haasteellisuus sekä amatöörimäisyystalouden hallinnassa ja markkinoinnissa (Liite 10). Esille tuli myös kiinnostusta sähköiselle, tapahtumantekemistä helpottavalle järjestelmälle. Saadut tulokset tukevat sähköisen tapahtumamallinnuksentarpeellisuutta. Tuloksia hyödynnetään Lahden alueella tehtävän tapahtumastrategianluomisessa.3.5.4 Gourmet approGourmet appro oli uusi ajatus, joka juontaa juurensa opiskelijoiden perinteisestä anniskeluravintoloistatoiseen siirtyvästä viestistä. Tässä versiossa hyvätasoiset ravintolat valitsevat listoiltaansopivat miniannokset ja juomasuositukset, jolloin asiakas voisi esim. 10 eurolla / paikka saadakosketuksen paikan tarjontaan ja laatuun ja esim. saman päivän, viikonlopun tai viikon aikanakäydä useammassa paikassa. Tällöin kaikki mukana olevat yritykset hyötyvät. Gourmet appro olitarkoitus toteuttaa talvilomaviikolla, ja jotkut ravintoloista innostuivat ajatuksesta, mutta määräei ollut tarpeeksi, jotta approa olisi saatu aikaiseksi. Kaikki asiaa kommentoineet olivat kuitenkinvalmiita lähtemään vastaavaan mukaan hieman väljemmällä aikataululla.3.6. Kylmäosaaminen tapahtumatuotannossaKylmässä säässä on kaikki potentiaali matkailumarkkinoinnissa, mutta sitä ei ole vielä hyödynnettytarpeeksi. Suomen vuodenajat eivät ole keskieurooppalaisille tuttu käsite, ei edes talvikuukausienosalta. Kylmän käsite on myös hyvin laaja. Se, mikä on suomalaiselle kylmää, on jotodella kylmää keskieurooppalaiselle, ja esim. Suomen kesä saattaa olla hyvinkin viileä, vaikka30

suomalaiselle se olisi kuuma tai vähintään hyvin lämmin. Jää ja lumi ovat selkeitä vetovoimatekijöitä,mutta lumivarmuus on myös epävarmuustekijä. Jää ja lumi riittäisivät myös osaltaansivuelementteinä, ei välttämättä pääosan esittäjinä tapahtumassa. Oheistapahtumat ja -palvelutvoivat myös liittyä kylmyyteen esimerkiksi erilaisten elämysten ja aktiviteettien muodossa. Talvifestivaalisellaisenaan, vain suomalaisilla elementeillä höystettynä, ei riitä kansainvälisesti vetovoimaiseksikuvioksi. Talvifestivaalin testausten yhteydessä tutkitaan myös tapahtuman mahdollisuudetkansainvälisesti kiinnostavaksi tapahtumaksi. (Määttä 2009.)3.6.1 Winterfun@SatamaWinterfun@Satama -tapahtumaan rakennettiin lava lumesta ja jäästä ja sen toimivuutta ja valaisemismahdollisuuksiasekä kustannusrakennetta kokeiltiin. Tapahtumassa testattiin tekniikkaaelävän kuvan ja äänentoiston osalta. Tutkimustuloksena on, että lava on järkevintä vain koristellalumella ja jäällä, jolloin se on teknisesti ja turvallisesti helpompi toteuttaa. Lavan kustannuksetolivat kohtuulliset, mutta lava oli kooltaan pieni, ja suuremmissa tarpeissa kustannukset tulisivathyvin suuriksi toimivuuteen tarvittavien lisäelementtien takia. Elävän kuvan näyttämisenyhteydessä täytyy huomioida tekniikan ja valkokankaan pakkaskestävyys.3.6.2 Jää- ja lumirakentaminen sekä -somistaminenSalpausselän kisojen yleisöravintolan yhteyteen rakennettiin Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin1. vuosikurssin sisustusarkkitehtuuriopiskelijoiden suunnitelmien pohjalta jääbaariNotSki (Liite 11). Heidän apunaan toimi lumi- ja jääsomistamiseen erikoistunut FrostiartOy, joka auttoi ratkaisevasti käytännön toteutuksessa. Tämän projektin pohjalta saatiin valmistettuatee-se-itse-opas jäärakentamisestaja -somistamisesta. Oppaan tarkoituksena on antaa realistista tietoa jäärakentamisesta ja innostaaosaltaan materiaalin pariin.Ice Eventin toimesta tuotettiin 16-sivuinen opas kaikille jäärakentamisesta kiinnostuneille. Oppaassakerrotaan lyhyesti olennaiset jäärakentamiseen liittyvät asiat. Opas on tarkoitettu kenentahansa jäästä elementtinä kiinnostuneen käyttöön. Opas antaa jäästä realistisen kuvan kiehtovanarakennusmateriaalina. Opas on ladattavissa myös pdf-muodossa (Liite 12).31

Muotoiluinstituutin 1. vuosikurssin sisustusarkkitehtuurin 12 opiskelijaa suunnittelivat ryhmissäkolme erilaista ehdotusta jääbaariksi, joka toteutettaisiin Salpausselän kisojen yhteydessä 2009. IceEvent -projektin yhteistyötahoista koostunut raati äänesti parhaimmaksi vaihtoehdoksi notSkinimisenjääbaarin, joka koostui suurista jääelementeistä, valaistuksesta ja kangassomistuksesta.Jääbaarin toteutuksessa opiskelijoita auttoi lappeenrantalainen Frostiart, joka teki valtavan urakannostaessaan jäät Vesijärvestä, Messilän rannasta. Jään nostoon meni kolme päivää, ja jäätänostettiin 20 tonnia. Jää siirrettiin Lahden Urheilukeskukseen, jossa sitä alettiin työstää oikeaanmuotoon.Rakennusprojekti kesti kaksi viikkoa, ja valmiina jääbaari oli kokonaiset kolme päivää. Jääbaarioli visuaalisesti tyylikäs kokonaisuus. Valaistuksen kanssa oli ongelmia, joten koko kisayleisö eiehtinyt nähdä taideteosta koko upeassa valaistuksessaan. Konseptin voi kuitenkin todeta onnistuneeksi.Yleisöllä riitti mielenkiintoa, kuten myös medialla.Sää suosi terassilla kävijöitä, ja aurinko lämmitti jopa niin, että jää alkoi osittain sulaa. Projektinpäätteeksi kaikesta opitusta koottiin aineisto kaikille niille, jotka harkitsevat jäärakentamistatai -somistusta.3.6.3 Vuokatti & SnowpolisLähentyneen yhteistyön ansiosta LAMK:n luonto- ja elämysmatkailun opiskelijat pääsivät yhdessäHAAGA-HELIAn Vierumäen yksikön opiskelijoiden kanssa opintomatkalle monipuoliseenVuokattiin. Matkan aikana tutustuttiin Snowpoliksen lumi- ja jääosaamiseen ja PohjolanMyllyn ideoimiin Vuokatin markkinointi-, kehittämis- ja tapahtumasuunnitelmiin, unohtamattakuitenkaan toiminnallisempaa ja elämyksellisempää puolta tapahtumatuottamisesta. Asiantuntijaluentojenja esittelyiden lisäksi opiskelijat saivat käytännönläheistä oppia ohjelmapalvelutoiminnastaja Vuokatin mahdollisuuksista matkailukeskuksena ja tapahtuma-areenana.3.6.4 Lahden joulunavausLahden Joulunavaus -tapahtuma (21.11.2009) tarjosi kylmäosaamisen testaamismahdollisuudenrakennetun lavan, äänentoiston ja valaistuksen osalta. Tekniikan toimittajat valikoitiin tapahtumaanyhteistyökumppani Lahden Keskustaeheytys ry:n monivuotisen kokemuksen perusteella.Tekniikan toimittajat olivat avainasemassa tutkimuksen toteutuksessa asiantuntemuksensa ansiosta.Erityishuomiota kiinnitettiin myös väliaikaistilojen lämmitystarpeeseen sekä yleisön ja artistienviihtyvyyteen. Tapahtumana joulunavaus sopi hyvin Ice Eventin kylmäosaamisen tutkimistarpeisiinsen sijainnin, ajankohdan, sisällön, toteuttajatahojen ja teeman takia. Tapahtumaansuunniteltiin oheisohjelmaa, tutkittiin asiakastyytyväisyyttä lomakekyselyn avulla ja havainnoitiineri toimijoita ja toimintoja tapahtumassa. Kyselyn avulla selvitettiin mm. tapahtuman kiinnostavuuttaja sääolosuhteiden vaikutusta tapahtumaan osallistumiseen. Tekniikan osalta kattavanselvityksen teki Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Jere Mönkkönen. Kaikilta mukanaolleilta tekniikan edustajilta kyseltiin palautetta, kehittämisehdotuksia ja kommentteja tapahtumanteknisestä toteutuksesta. Tapahtumamallinnuksen näkökulmasta päästiin testaamaan erityisestisuunnittelu-, tuotanto- ja toteutusvaiheiden toimenpiteitä, kuten tapahtuman tekniikanrakentamiseen liittyviä turvajärjestelyjä, tiedonkulkua ja vastuukysymyksiä eri toimijoiden välillä.32

Ice Event -hankkeen osallistuminen juuri Lahden joulunavaukseen johtui monesta syystä. Ajankohtavalikoitui siksi, että tähän aikaan ei juuri ulkoilmatapahtumia ole, eli ajankohta oli vahvastitapahtumasesongin ulkopuolella. Lisäksi opiskelijoita oli käytettävissä erilaisiin tutkimusjatyötehtäviin tapahtuman aikana. Vuosikalenterin mukaan tähän aikaan pitäisi olla selvästikylmä, joten kylmän tapahtuman tutkimus puolsi paikkaansa. Tällä kertaa lämpömittari näyttiennätyksellisen lämpimiä lukemia (jopa yli +10 astetta), mutta lämpötila laski yötä kohti lähellenollaa, satoi vettä, ja tuuli oli navakkaa, joten olosuhteet olivat haastavat.Lahden joulunavaukseen hanke kiinnittyi siksi, koska tapahtumalla on jo selvästi tunnettuuttaja kiinnostavuutta, mutta se on melko vaatimattomalla tavalla toteutettu, jolloin haluttiin myöstestata mahdollisuutta nykyisen konseptin laajentamiseen, jolloin uudistunut tapahtuma saattaisiolla suurempaa ja monenikäistä yleisöä kiinnostava.Tapahtuman ajaksi rakennettiin kunnollinen trussilava, jonka rakentamisessa otettiin huomioonkylmä ilma ja turvallisuustekijät. Äänentoistossa ja valaistuksessa huomioitiin myös kylmät olosuhteet.Artistit esiintyivät aidosti ilman taustanauhoja. Tapahtuman oheisohjelmana oli musavisaa,latinalaisia tansseja ja kasaridiskoa. Yllättävän runsaslukuinen yleisö oli hienosti mukanatapahtumissa. Mukaan mahtui myös todellisia käytännön testauspaikkoja, kuten sulakkeidenpalamista yms., joista saatiin kunnollista kylmän tapahtuman mallinnusmateriaalia. Tapahtumaneri toimijat ovat myös lupautuneet haastateltaviksi, ja näin kaikkien heidän ammattitaitoansavoidaan käyttää tapahtumamallinnuksen hyväksi.Aina on myös mahdollista pystyttää valtava koko tapahtuma-alueen kattava teltta. Tällä tavointapahtuma-alue saadaan rajattua ja pystytään suojaamaan kaikki laitteet lumisateelta ja pahimmiltapakkasilta. Tässä tapauksessa tapahtumasta tulee tietenkin helpommin hallittava, muttamahdollisesti menetetään jotain talven tuomasta elämysarvosta.Työhön osallistuvien tulee pukeutua sään vaatimalla tavalla. Tapahtumatekniikan toteuttamisessaammattilaisten lisäksi tarvitaan usein apuvoimaa, jolle voi olla tarpeen muistuttaa itsestäänselviltäkin tuntuvia asioita. Usein nämä auttajat saattavat olla täysin tietämättömiä tapahtumatekniikasta.Kun vapaaehtoispohjalta toimivalle joukolle on etukäteen selvää, mitä ollaan tekemässä,tulee työskentelystä mielekkäämpää ja turvallisuus paranee.Jos tapahtumassa esiintyy yhtyeitä, tulee myös heidän tarpeensa ottaa huomioon. Monet soittimetovat hyvin herkkiä lämpötilan vaihteluille, ja ne kärsivät kovista pakkasista. Jos kitaran tuolavalle pakkaseen suoraan lämmitetystä tilasta, on soitin hetkessä epävireessä. Myöskään soittajiensormet eivät muitta mutkitta sovellu pakkaskeliin. Tämän vuoksi lavalle tulisikin taata tasainenlämpö, mikä on äärimmäisen hankalaa etenkin tuulisessa pakkassäässä. Lavalle sijoitettavillalämmittimillä ja valotekniikasta saatavalla lämmöllä pyritään vastaamaan näihin haasteisiin,mutta usein tulos on silti epätyydyttävä kompromissi.Lahden joulunavauksessa koettiin malliesimerkki siitä, millaisia vaikeuksia kosteus voi aiheuttaasähkölaitteille. Kosteudesta johtuen päätevahvistimille menevään sähkövirtaan aiheutui vuoto,joka laukaisi vikavirtasuojakytkimen. Kytkimen laukeaminen puolestaan aiheutti koko lavan äänentoistonhetkellisen mykistymisen. Kytkin laukesi esiintyjien välissä keskeyttäen ainoastaanprojektipäällikön haastattelun. Laitteet saatiin noin 20 minuutissa jälleen toimintakykyisiksisähköjen uudelleen järjestelyillä.33

Yleensä myös esitysvalaistuksessa on syytä pyrkiä energiatehokkuuteen, mutta talvisessa tapahtumassaheitinten lämpöhukkaa voidaan myös hyödyntää. Esimerkiksi voimakkaan halogeeninomaava PAR-heitin valaisee, mutta lämmittää myös kohdettaan ja ympäristöään.Lahden joulunavauksessa etupään äänentarkkailutilan lämmittämiseen käytettiin tehokasta 15kwpuhallinta, joka riitti edestä auki olevan pienen teltan lämmittämiseen. Pelkästään tämä tarkoittinoin 450kWh lisää energiakulutusta verrattuna siihen, jos tapahtuma olisi toteutettu kesällä.Kun tähän lisätään valaistuksen ylimääräisen käytön aiheuttama kulutus ja se tarve, mitä lavanja backstage-tilojen riittävään lämmitykseen olisi tarvittu, Lahden joulunavauksen kokoisessatapahtumassa tämä voi tarkoittaa 1000–1500 kWh ylimääräistä energiankulutusta.3.7. Uusi tapahtumaHankkeen aikana ideoitiin ja osin toteutettiin useita pieniä tapahtumia, esim. Winterfun@Satama,Agenttiseikkailu ja Amazing Ski Race Lahti. Lisäksi oltiin mukana kehittämässä olemassaolevia tapahtumia, kuten Lahden joulunavausta. Tapahtuma-aihioita tuotettiin hankkeen aikana56 kappaletta. Lisäksi Lahden seudun potentiaalisille tapahtuma-areenoille luotiin omia tapahtumaideoita.4. HANKKEEN TULOSTEN ARVIOINTIA4.1. Osaamispotentiaalin kasvattaminenHankkeen aikana on saatu koottua laaja tietopaketti tapahtumatuottamisen eri vaiheista, mikänäkyy käytännössä mallinnustyökalussa, jossa on kaikki potentiaali kaupalliseksi tuotteeksi.Mallinnuksessa on otettu huomioon myös tapahtuman hiilijalanjäljen mittaus, trendit ja teknisetvinkit kylmään tapahtumaan. Tietopaketti on hyödynnettävissä tapahtumatuottamisessaalueellisesti tai kansallisesti.Tutkimustuloksia on hankkeen aikana voitu yhdistää palvelemaan käytäntöä, mitä tapahtumatuottaminenkuitenkin pääsääntöisesti on. Ulkoilmatapahtumia ei ole juuri järjestetty kylmäänaikaan urheilutapahtumia lukuun ottamatta, ja tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, ettäkylmyys tuo mukanaan paljon haasteita, jotka aiheuttavat myös taloudellisia rasitteita, jotentapahtumatuottajan kannattaa harkita tarkaan, mikä on järkevää ja mikä ei.Suuret elintarviketalot on saatu huomaamaan tapahtuma-alan potentiaali markkinointi-/asiakasryhmänä.On mielenkiintoista, ettei Saarioinen eikä Oululainen ollut ajatellutkaan tapahtumiaomana kohderyhmänään, ja kuinka vain toinen niistä heräsi huomaamaan niiden potentiaalin.Tapahtumatuottamista pidetään selkeästi silläkin saralla puuhasteluna, mutta keskustelujen myötäainakin yksi alan toimija on saatu huomaamaan, että valtakunnallisesti ajatellen tapahtumiinkannattaisi panostaa, ja tällöin sillä olisi myös taloudellisesti merkitystä. Näin asiakkaat saisivataivan uusia makuelämyksiä, ja kokonaisuutena kokemus tapahtumasta olisi hieman parempi,toimivia perinteitä tietenkään unohtamatta. Hankkeen aikana on myös vahvistunut se ajatus,että cateringpalvelujen kohdalla kannattaa kääntyä pienempien toimijoiden puoleen. Tällöinniin tuotekehittely kuin toiminnan laatu ja nopeus ovat aivan toisenlaisia kuin suurilla toimi-34

joilla. Tämä mahdollistaisi myös lähiruoan tuottajien hyödyntämisen, ja se edistäisi alueellistahyvinvointia ja kestävyyttä.Hankkeen aikana on huomattu, että Suomessa on paljon kylmäosaajia. Jää- ja lumirakentajiaon eniten siellä, missä on materiaalia parhaiten saatavilla, mutta he ovat myös halukkaita siirtymääntarpeen tullen kohteen luokse. Jäästä on luotu hirsirakenteita, kaikenkokoisia rakennuksiaja rakennelmia, ja jää on otettu somisteeksi monenlaisissa tapahtumissa. Luonnon jää ei oleainoa vaihtoehto, myös ns. jäätehtaat ovat toimiva, joskin kalliimpi vaihtoehto jäämateriaalintuottamiseen.Tapahtumatuottamisen teknisellä puolella Suomessa on melko pieni ryhmä osaajia. Kunnollistenlava-, ääni- ja valotuottajien määrä on pieni, ja alueellisesti voi puhua kartellista, jossa toimijattietävät toistensa tekemiset, ja mikäli yksi ei ehdi, kysytään toista apuun. Nämä toimijatovat todellisia ammattilaisia, ja he tekevät työn aina sään ehdoilla omaan osaamiseensa luottaen,turvallisuusnäkökulmia unohtamatta. On yllättävää, ettei teknisistä ratkaisuista ole olemassa selviämanuaaleja, opastuksia tai ohjeistuksia, vaan tieto on usein omakohtaisesti opittua tai toisenkäden kokemusperäistä tietoa. Hankkeen toimesta saatiin luotua sähköinen opas tapahtumanteknisen toteuttamisen avuksi.Hankkeen aikana saatiin kehitettyä erityisesti Levin maailmancupin vapaaehtoistoimintaa. Ensimmäisenvuoden havainnointiaineiston pohjalta nousseet kehittämisehdotukset huomioitiinja korjattiin seuraavaksi vuodeksi, mikä taas heijastuu tyytyväisempinä työntekijöinä ja samallaasiakkaina.Tapahtumilla on tärkeä merkityksensä matkailukauden pidentäjinä. Jos tapahtumatuottamiseenei panosteta, jää tämä mahdollisuus hyödyntämättä. Lahden alueen tapahtumatoimijoilletehty kysely vahvisti käsitystä siitä, että parannettavaa on vielä monellakin tapahtumatuottamisenosa-alueella. Esimerkiksi lupa-asioiden hoito on nykyisellään varsin hankalaa, kun lupia eisaa yhdestä paikasta. Haasteita on myös kattavamassa yhteistyössä tapahtumatuottajien kesken.Kunnan, yritysmaailman ja kolmannen sektorin toimijoiden pitäisi kyetä luomaan toimivia yhteistyöverkostoja.Kaikilla tapahtuman tekemiseen osallistuvilla pitäisi olla myös yhteinen käsityssiitä, minkälaista tapahtumakokonaisuutta ollaan rakentamassa. Tämä takaisi myös paremmanja laadukkaamman lopputuloksen.Tapahtumien taloudelliset vaikutukset pitäisi pystyä todentamaan luotettavasti. Tämä toisi lisääuskottavuutta ja painoarvoa tapahtumien tekemiseen, ja niiden hyödyt aukeaisivat myös päättäjille.Suurimpina haasteina tapahtumatuottamisessa nähtiin amatöörimäisyys kaikilla tapahtumatuottamisenosa-alueilla, asiakasnäkökulman unohtaminen ja suuruudenhulluus. Lisäksitapahtumatekijöiden kesken kaivattiin yhteistyöfoorumia. Tapahtumien merkitys nähtiin myösvaltakunnallisesti tunnustetuksi mutta alueellisesti ei niinkään. Tämä hankaloittaa laadukasta jaetenkin suurempien tapahtumien toteuttamista alueella.Monet hankkeen aikana syntyneet tapahtuma-aihiot ovat edelleen kehiteltävissä toimiviksi tapahtumatuotteiksimyös kesäkauden ulkopuolella. Kokoluokaltaan pienemmätkin tapahtumattoimivat alueen matkailusesonkia pidentävinä ja vetovoimaa lisäävinä – varsinkin kun pääosanykyisistä tapahtumista on keskittynyt Lahdenkin seudulla kesäkuukausille.35

Tapahtumien tuotteistamisessa ja uusien tapahtumien kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia.Hankkeen aikana on tutustuttu brändäämisen mahdollisuuksiin matkailualalla yleisesti ja erityisestitapahtumissa. Ensin on löydettävä osaavat ja tärkeät yhteistyökumppanit, joiden kanssa voialoittaa toimivan kokonaistapahtumapaketin luomisen. Alueellisten yleisötapahtumien kohdallatärkein yhteistyökumppani on usein kunta tai kaupunki, missä tapahtuma järjestetään. Tapahtumillaon merkitystä alueen imagon luojana ja vahvistajana niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.Kun pohja on kunnossa ja keskeiset yhteistyötahot mukana tapahtuman teossa, voi energiaasuunnata mielikuvitukselliseen eri tapahtumaelementtien kokoamiseen, minkä avulla onmahdollista erottautua muista tapahtumista ja alueista.Jäärakentamisen ja -somistamisen opas hyödyttää tapahtumatuottajia tiiviillä infopaketillaanjään käyttäytymisestä ja hyödyntämismahdollisuuksista. Projekti antoi Icebar notSkin rakentamisenkautta 12:lle LAMK:n Muotoiluinstituutin opiskelijalle konkreettisesti apua vieraan elementintyöstämisessä.Talviharjoitteluraporteista saatiin uusia ajatuksia kaikille talviharjoittelussa mukana olleille yrityksillekehittää sesonkiluonteista matkailua tapahtumien avulla. Innovatiiviset ruokapalvelut -raporttikorostaa uusien tuulien, trendien ja aistien merkitystä cateringissa ja niiden merkityksestätapahtuman osana. Levin Maailmancupin organisaatiolle löytyi kiinnostuneita yhteistyökumppaneitasuomalaisista matkanjärjestäjistä. Salpausselän kisojen 2009 yhteydessä tehty kysely jasen tulokset on toimitettu kisaorganisaatiolle, ja niiden pohjalta aiotaan muokata tapahtumancateringtuotevalikoimaa monipuolisemmaksi.Matkailun alan julkaisu Kasviretkestä kokouspalveluihin: Artikkelikokoelma matkailualan kehittämishankkeistaja opinnäytetöistä kertoo palvelutarjonnan kohdentamisesta, organisaatioidenkehittämisestä ja matkailuyritysten tulevaisuuden näkymistä. Julkaisu antaa lukijoilleen ajankohtaisenkuvan Matkailun alan tutkimus- ja hanketoiminnasta ja sen soveltamismahdollisuuksista.Opiskelijoilla on ollut mahdollista saada kattava kokonaiskuva tapahtumatuottamisesta. Opiskelijatovat tehneet ekskursiomatkan maakunnan merkittäville tapahtuma-areenoille, minkä yhteydessäopiskelijat ideoivat näille kohteille toteuttamiskelpoisia tapahtuma-aihioita. Tapahtuma-aihioidenlisäksi myös tapahtumien markkinointiin, viestintään ja tuotteistamiseen haettiinuusia lähestymistapoja. Opiskelijat tekivät myös projekteja, opinnäytetöitä ja työharjoittelujatapahtumien yhteydessä tai niihin liittyen.4.2. Välilliset vaikutukset muissa organisaatioissaSaarioinen Oy on mukana uusien tapahtumacateringtuotteiden suunnittelussa ja kehittämisessä.Suuren kansallisen yrityksen mukanaolo projektissa toi tarvittavia resursseja, näkyvyyttä jatehoa tuotteen testaamiseen. Tuotteita kehitettiin lähtökohtaisesti koko tapahtumasektorille.Lahtelaisille tapahtumatoimijoille tehdyn kyselyn vastauksista ja Kakon (2010), Korhosen (2009),Riikosen (2009), Nikkarin & Nissin (2010), sekä Vehviläisen (2010) opinnäytetöistä on apuaLahden tapahtumastrategian suunnittelutyössä. Määtän (2009) tutkimustulokset antavat suuntaatapahtumien kehittämismahdollisuuksiin kansainvälisen kohderyhmän osalta.36

Lahden kaupunki ja Lahden Keskustaeheytys saivat uutta näkökulmaa joulunavaustapahtumaansaIce Event -projektin mukanaolon myötä. Tapahtumaa laajennettiin suuremman vetovoimansaamiseksi ja uusien kohderyhmien tavoittamiseksi. Lisäksi tapahtuma tarjosi mahdollisuudentestata ulkoilmakonsertin toimivuutta ja kiinnostavuutta kylmissä olosuhteissa. Tapahtumaosaaminenkylmissä olosuhteissa karttui kaikilla tapahtumassa mukana olleilla osapuolilla. Tämänkaltaisen tapahtuman toteuttaminen vaatii erityisosaamista ja lisäresursseja toimiakseen hyvin.Tapahtuman pohjalta innostuttiin monelta eri taholta ajatuksesta hankkia Lahteen yksi kunnollinensuurlava, jonka ostokustannuksiin tapahtumatoimijat voisivat osallistua, ja heidän olisimahdollista käyttää lavaa tarvitessaan vain pystytyskustannusten hinnalla.Uusien tapahtumien mukaantulo Winter Wonderlandin opintojaksolle avasi talvisen tapahtumatuotannonmahdollisuuksia entisestään. Levin maailmancup hyötyi opiskelijoiden kehittämisideoista,etenkin vapaaehtoistyön kehittämisen ja organisoinnin osalta. TapahtumatoimijatLahdessa saivat tutkittua tietoa tapahtuman tekemistä hankaloittavista seikoista alueella.4.3. Yhteiskunnalliset vaikutuksetTapahtumamallinnuksessa on mahdollisuudet kiinnostavaksi tuotteeksi. Projektissa mukana olleetopiskelijat ovat saaneet runsaasti tapahtumaan liittyvää aineistoa itse hankituin havainnoin,aistimuksin ja kokemuksin. Tapahtumaosaamisen kehittämiseen on saatu paljon uusia näkökulmiaja ajatuksia erityisesti Levin maailmancupissa ja Salpausselän kisoissa. Vapaaehtoistentyöntekijöiden merkityksestä saadaan aineistoa ja apua tapahtumasektorille. Lahden seudun potentiaalisettapahtuma-areenat ovat saaneet uusia tapahtumaideoita toimintansa tueksi. Tapahtuma-aihioidenmyötä saadaan laajennettua alueen tapahtumatarjontaa kesäkauden ulkopuolellaja voidaan muokata tarjontaa kansainvälisesti kiinnostavaksi. Oheispalveluita kehitetään kysyntäävastaaviksi, jolloin yritysten liiketoimintamahdollisuudet monipuolistuvat. Kokonaisuutenavoidaan katsoa, että Ice Event -hankkeen yhteiskunnalliset vaikutukset jäivät hankeaikana melkopieniksi, mutta tulevaisuus näyttää, miten hankkeen tulokset ja tuotokset jatkavat elämäänsä.4.4. Hankkeen onnistuminen4.4.1 Organisaation toimintaHankkeen kahden projektipäällikön malli oli onnistunut. Kahden henkilön yhteisellä sataprosenttisellatyöpanoksella saatiin todennäköisesti enemmän aikaan kuin yhden hengen 100 %:ntyöpanoksella. Mielipiteiden vaihto, kommentointi, havainnointi ja sosiaalisuus varmasti edesauttoivatasiaa.Vastaava malli on suositeltava, mutta sen toimivuus on pitkälti henkilökemioista kiinni. Erillisetprojekti- ja taloussihteerit olivat välttämättömiä hankkeessa, sillä se mahdollisti projektipäälliköidenkeskittymisen sisältöön hankehallinnoinnin sijaan. Johtoryhmä toimi myös hyvin, japrojektipäälliköt kokivat saavansa kaipaamaansa palautetta johtoryhmän kokouksissa. Etäyhteyksienkäyttö mahdollisti myös Levin Mikko Saarisen mukanaolon kokouksissa.37

4.4.2 Tavoitteiden saavuttaminenHankkeen tavoitteet oli asetettu hankesuunnitelmassa, ja ne elivät ja muokkautuivat hiemanhankkeen aikana. Kaikkiin tavoitekohtiin saatiin vastauksia, ja jatkotutkimusaiheita syntyi. Tapahtumamallinnuson työkalu, jota on kehitettävä edelleen, jotta se olisi todella toimiva ja kiinnostavaammattilaisten apuväline. Haasteena mallinnuksen työstämisessä oli Internet-sivujentekeminen opiskelijatyönä. Mallinnuksen edelleenkehittäminen on toivottavaa, mikä mahdollistaisimyös sen tuotteistamisen tapahtumatoimijoiden tarpeita vastaavaksi.Matkailusesongin pidentämiseen saatiin uusia ideoita. Tutkimustiedon pohjalta voidaan todeta,että Lahden ja Levin alueella tapahtumat toimivat matkailusesongin pidentäjinä, mutta esim.matkailijoiden viihtyvyyden eteen on tehtävä enemmän, jotta tapahtumista saadaan entistä kiinnostavampiaja vetovoimaisempia.Kiinnostus tapahtumia kohtaan kumpuaa usein ihmisten harrastuneisuudesta, ja perusasiakaskuntatulee tapahtumaan juuri tämän oman kiinnostuksen vuoksi. Vetovoimaa lisätäkseen tapahtumattarvitsevat varsinaisen ytimen lisäksi oheispalveluita, kuten hyvät majoitusmahdollisuudet,ravintolapalvelut, tekemistä koko perheelle tai matkaseurueelle, aktiviteetteja ja elämyksenmahdollistavia elementtejä, kuten ilotulituksen tai muuta viihdettä.Uuden cateringtuotteen kehittelyn käynnistäminen oli melko haastavaa. Alustavaa kiinnostustaoli useammallakin taholla, mutta käytännössä tapahtumia ei koeta suuryrityksen tarpeisiin nähdentarpeeksi kiinnostavana ja laajana markkina-alueena, ja samalla huomattiin, että kaikki toimijateivät olleet edes ajatelleet kyseistä markkinaa potentiaalisena vaihtoehtona. Asiakasta kiinnostavatuudet tuotteet, ja suljetulla tapahtuma-alueella moni tuote menee kaupaksi puhtaasti siitäsyystä, ettei muuta ole tarjolla. Tällöin uusien tuotteiden lanseerauksen pitäisi olla suhteellisenhelppoa. Haasteena on kuitenkin tuotteen mahdollinen tuntemattomuus, eli se joutuu kilpailemaansamalla perinteiden kanssa, mikä tekee myynnistä huomattavasti haastavampaa. Tämänjoutui Saarioinen huomaamaan uuden tuotteensa kanssa. Tapahtumat tarjoavat oivan mahdollisuudennimenomaan pienille toimijoille yhteistyössä. Cateringtuotteiden lisäksi yritysten liiketoimintamahdollisuuksienlaajentamiseen saatiin ideoita, mutta niiden toteutuminen vie vieläpaljon aikaa, ja tarvitaan uudenlaisen innostuksen aalto eri toimijoiden kesken.Tapahtumiin liittyvän kylmäosaamisen kartoituksessa onnistuttiin hankkeen aikana hyvin. Hankkeenaikana saatiin koottua kiinnostava materiaalipaketti tekniikan haasteista ulkoilmatapahtumassa,mikä on tulevaisuudessa täysin hyödynnettävissä tapahtumissa sopivan foorumin löydyttyä.Kylmyys tuo mukanaan paljon erityisesti taloutta rasittavia haasteita, jolloin tapahtumatuottajanon syytä miettiä tarkkaan, kannattaako tapahtuman tekeminen kylmään vuodenaikaan, vaiolisiko järkevämpää keskittyä vähemmän haastaviin ajankohtiin. Tosin kylmyys voidaan nähdäetenkin ulkomaalaisille hyvin eksoottisena elementtinä, jota hyvän tuotteistuksen avulla voidaanedelleen kehittää kylmissä tapahtumissa.Varsinaista uutta tapahtumaa ei hankkeen aikana tehty, mutta hyvin potentiaalisia tapahtumaaihioitasuunniteltiin ja muutamia niistä myös testattiin. Toimiva tapahtuma tarvitsee aina myöshenkilön, joka tekee tapahtumaa sydämestään ja rakentaa sille sielun. Aihioille toivotaan löytyvänhyvät omistajat, jotta tapahtumat saadaan testausta pidemmälle ja toteutetuiksi.38

4.4.3 Rahoittajien näkökulmaHankkeen loputtua myös rahoittajilta pyydettiin sekä positiivista että negatiivista palautettahankkeen toiminnasta. Ice Event sai positiivista palautetta:• tapahtuman mallinnuksesta ja tapahtumajärjestäjän työkalupakista• lumi- ja jäärakentamisen oppaasta• opiskelijoiden tuottamista uusista tapahtumakonsepteista• jääbaari notSkista• reagoimisesta MM2015 haun tarpeisiin• yhteistyön syventämisestä niin koulutusorganisaatioiden kuin yrityselämän kanssa• innovatiivisista ideoista yrityselämälle.Negatiivisessa palautteessa nousi esille:• konkreettisen hyödyn vähäisyys partneriyrityksille• uusien tapahtumakonseptien testaamattomuus (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta)• epäilys siitä, ettei hankkeen ideat muutu konkretiaksi liiketoiminnassa• epäilys siitä, ettei hyväkään teoria välttämättä toimi konkreettisessa tapahtuman järjestämisessä• rahan kanssa toimimisen vaikeus hankkeen luonteesta johtuen.Yhteenvetona voidaan todeta, että rahoittajat olivat varsin tyytyväisiä Ice Event -hankkeen antiinteoriassa, mutta käytännön hyöty jäi monilla vielä konkretisoitumatta.4.4.4 Hankkeen aikataulutHankkeen kahden vuoden pituus määritteli hankkeen ääriviivat. Erilaiset raportoinnit ja kokouksetsekä opintojaksot määrittelivät hankkeen sisäiset raamit, joiden puitteissa toimittiin.Hanke käynnistyi hieman verkkaisesti vuoden 2008 aikana, mutta vauhti kasvoi loppua kohden.Hankkeen alkuvaiheessa etenkin kulujen hidas kertyminen aiheutti oman positiivisen haasteensa.Toimenpiteiden päästessä kunnolla vauhtiin vuoden 2009 aikana kulujen kertyminen tasapainottuibudjetoidun mukaiseksi.4.4.5 Hankkeen aikana tehty tiedotus ja raportointiHankkeesta tiedotettiin pääasiassa omien Internet-sivujen kautta. Lahden ammattikorkeakoulunasiakaslehti Lamboreessa 1/2009 oli artikkeli hankkeesta. Ice Bar notSki pääsi otsikoihin 6.3.2009Lahden Uutisissa ja Etelä-Suomen sanomissa sekä niiden Internet-sivuilla. Monet pienet testitapahtumathuomioitiin Etelä-Suomen Sanomissa ja Radio Voimassa. Hankkeen rahoittajille jayhteistyökumppaneille tiedotettiin asioista kokousasiakirjojen, sähköpostin ja puhelimen välityksellä.Hankkeen sisällä tiedotus toimi projektipäälliköiden kesken päivittäin käytännön työnvälityksellä ja koko organisaation kesken sähköpostitse ja kuukausipalaverien myötä. Hankkeestaraportoitiin Tekesille väliraporttien (3 kpl) ja loppuraportin muodossa. Muille rahoittajillevirallinen raportointi tapahtui kokousasiakirjojen välityksellä. PHKK:n johdolle hankkeesta raportoitiinerillisellä lomakkeella.39

Hankkeen aikana tehdyt julkaisut• Jakosuo, K. & Jaakkola, L. (toim.) 2009. Kasviretkestä kokouspalveluihin. Artikkelikokoelmamatkailualan kehittämishankkeista ja opinnäytetöistä. Painos 300 kappaletta.• Frosti, K., Kääriä, M. & Määttä, I. (2009). Tee-se-itse -opas jäärakentamisesta ja -somistamisesta.Painos 400 kpl.Hankkeen aikana valmistuneet opinnäytetyöt• Korhonen, L. 2009. Tapahtumakartoitus Päijät-Hämeessä toimiville urheiluseuroille.• Lainio, J. 2009. Levin vetovoimaisuus tapahtumakohteena – tapausesimerkkinä LevinWorld Cup.• Määttä, I. 2009. Kylmästä kiinnostava matkailutuote – kysely keskieurooppalaisille matkanjärjestäjille.• Riikonen, S. 2009. Kuluttajat tapahtumaa valitsemassa.• Timonen, S. 2009. Piano-paviljongin käyttömahdollisuudet sesongin pidentäjänä.• Kakko, E. 2010. Kuluttajat tapahtumaa arvioimassa.• Nikkari, T. & Nissi, S-K. 2010. Vapaaehtoiset tapahtumissa – motivaatio ja sitouttaminen.• Vehviläinen, T. 2010. Yleistötapahtumien elämyksellisyys – esimerkkinä Salpausselän kisat2010 oheistapahtumineen.Hankkeen aikana tehdyt projektiraportit• Metsähukala, A. & Oksanen, S. 2009. Kyselytutkimus Salpausselän kisojen ruoka- ja juomatarjonnasta.• Lausas, A. & Marttinen, H. 2010. Uusi ruokatuote tapahtumassa.• Puhakainen, P. & Tiimo, H. 2010. Uusi juomatuote tapahtumassa.• Mönkkönen, J. 2010. Talven asettamat haasteet tapahtumatekniikalle.Hankkeen aikana tehdyt työpaperit• Uusi tapahtumatuote -sisältöaihioiden suunnittelu-/toteutusraportti• Innovatiiviset ruokapalvelut nyt ja huomenna –raportti Amsterdamin/Wageningenin yliopistontutustumismatkasta• Levin Maailmancupin havainnointiraportti (2008 ja 2009)• Levin talviharjoittelun raportti (2008 ja 2009)• Päijät-Hämeen tapahtuma-areenoiden ekskursioraportti• Vuokatti/Snowpolis -raportti• Jääbaari notSKi -raportti4.4.6 Hankesuunnitelmassa ennakoidut riskit ja niiden toteutuminenHankesuunnitelmassa riskeiksi mainittiin maantieteellinen etäisyys ja alueiden tasapuolisuus,rohkeuden puute innovoinnissa, yhteistyöyritysten sitoutuminen, konkreettisten hyötyjen saavuttamisenkesto ja opiskelijoiden sitoutuminen. Maantieteellinen etäisyys ei ollut varsinainen40

analyysejä, kaavioita, taulukoita ja muita tapahtumatuottamisen apukeinoja koko tapahtuman7-vaiheisen elinkaaren ajalle ideoinnista tuotekehitykseen.Keskieurooppalaisille matkanjärjestäjille tehty kysely vahvisti käsityksiä tapahtumien ja tapahtumamatkailunpotentiaalista matkailukauden pidentäjänä. Tapahtumien sisältöaihioista löydettiinkahdeksan jatkokehityskelpoista ja potentiaalista tulevaisuuden tapahtumaa, jotka yhdistävät erielementtejä, osuvat eri kohderyhmiin ja eri vuodenaikoihin ja eroavat suuruusluokaltaan. Hankkeenaikana luoduista tapahtuma-aihioista testattiin muutamia erilaisissa toimintaympäristöissä.Levin maailmancup nähtiin tutkimustulosten valossa vetovoimaisena alkutalvisena urheilutapahtumana.Kausiluonteisuuden tasaajana Levin maailmancupilla nähtiin olevan myös vaikutusta.Hanke toimitti pyynnöstä Lahti MM 2015 -projektille ehdotuksen uusista pohjoismaisten lajienMM-kilpailuiden sosiaalisten oheistapahtumien vaihtoehdoista ja yhteiskuntavastuuajattelusta,joka otettiin mukaan lopulliseen tapahtuman hakuasiakirjaan. Ice Event oli mukana Lahden joulunavauksenyhteydessä Lahden Kauppatorilla järjestetyssä iltatapahtumassa, joka toimi osaltaanmyös kaupungin keskustan vetovoimaa lisäävänä tekijänä muuten varsin hiljaisena ajankohtana.Tapahtumien vetovoimaisuutta selvitettiin opinnäytetöin ja havainnoimalla eri tapahtumienyhteydessä. Esimerkiksi Levin matkailukeskuksen imago nuorekkaana ja dynaamisena keskuksenatukee ja nostaa Levin maailmancupin vetovoimaisuutta tapahtumana. Urheilutapahtumantärkeimpinä vetovoimatekijöinä korostuivat tapahtuman saama julkisuus sekä suomalaisten urheilijoidenmukanaolo ja menestys. Tapahtuman tyypillä, hinnalla, sijainnilla ja ajankohdallanähtiin myös olevan vaikutusta tapahtuman vetovoimaisuuteen. Talvisirkus – Jääntaika -tapahtumassaIce Event toteutti sisätilojen somistusta eri elementein, moniaistisesti ja elämyksellisesti,mikä lisäsi tapahtuman vetovoimaa.Tapahtuman eri osa-alueiden kehittämisessä keskityttiin tapahtumien juoma- ja ruokatuotteidentutkimiseen ja kehittämiseen. Yhteistyötahoina toimivat Casseli Oy, Mikkelin ammattikorkeakoulusekä Saarioinen Oy. Hankkeen toimeksiannosta tehtiin myös selvitys Salpausselänkisojen cateringpalvelujen laajentamisesta. Tarjolla olevista cateringtuotteista suosituimpia olivatmakkara ja kuumat juomat, mutta niiden tarjonta oli myös runsainta. Vastaukset antoivatymmärtää, että muillekin tuotteille olisi kysyntää, kuten lämpimille ja suolaisille tuotteille sekäruoka-annoksille, kunhan ne olisivat helposti syötäviä. Saarioinen lanseerasi hankkeen aikanauuden tuotteensa, Piadinin, jota kokeiltiin nimenomaan talvisen tapahtuman ruokatuotteena,jota Salpausselän kisoissa 2010 myytiin lämpölaatikoista yleisön keskellä kierrellen. Mikkelinammattikorkeakoulun opiskelijat ideoivat ruoka- ja juomatuotteita. Ruokatuotteista testattaviksipäätyivät ruokaisat muffinssit sekä rieskarullat. Juomatuotteista testattiin neljää erilaistajuomaa, joista yksi oli lämmin.Hanke järjesti Cool Tour -seminaarin, jossa luennoitsijoina olivat erityisasiantuntija Lea HäyhäTyö- ja elinkeinoministeriöstä, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja brändi- ja designasiantuntijaLisa Sounio. Seminaarin teemana oli Suomen matkailun tulevaisuus sekä brändäyksenmahdollisuudet. Samassa yhteydessä julkistettiin Kasviretkestä kokouspalveluihin -artikkelikokoelmamatkailualan kehittämishankkeista ja opinnäytetöistä. Lähtökohtina tapahtumien liiketoimintamahdollisuuksienmonipuolistaminen ja yhteistyön lisäämisen tarve lahtelaisille tapahtumatoimijoillelähetettiin sähköinen kysely tapahtumatoiminnasta Lahdessa. Kyselyn mukaan43

tapahtuman tekemistä hankaloittaa erityisesti viranomaisyhteistyön haasteellisuus sekä amatöörimäisyystalouden hallinnassa ja markkinoinnissa.Vuoden 2009 Salpausselän kisojen yhteyteen rakennettiin jääbaari NotSki Lahden ammattikorkeakoulunMuotoiluinstituutin sisustusarkkitehtuuriopiskelijoiden suunnitelmien pohjalta.Tämän konkreettisen jäärakennushankkeen pohjalta tehtiin Ice Eventin toimesta kaikille jäärakentamisestakiinnostuneille opas, jossa kerrotaan lyhyesti olennaiset jäärakentamiseen liittyvätasiat. Lahden joulunavaus -tapahtuma tarjosi kylmäosaamisen testaamismahdollisuudenrakennetun lavan, äänentoiston ja valaistuksen osalta. Joulunavaus tapahtumana sopi hyvin IceEventin kylmäosaamisen tutkimistarpeisiin sen sijainnin, ajankohdan, sisällön, toteuttajatahojenja teeman takia.Tapahtumamatkailun parissa pärjääminen edellyttää tapahtumilta perusasioiden kuntoon saamista.Markkinointia on tehtävä ajoissa, viestinnän on oltava riittävää, ja tapahtumiin liittyvienpalveluiden on toimittava saumattomasti. Myös tapahtumien kestoa tulisi pyrkiä pidentämään.Lyhytkestoisten tapahtumien sijaan tulisi kehitellä pidempiä tapahtumia, jolloin matkakustannustenosuus jäisi kohtuullisemmaksi. Tapahtumissa tulisi olla oma osansa myös erilaisilla elämys-ja oheispalveluilla, sillä useilla tapahtumamatkalaisilla saattavat elämys- ja oheispalvelutolla merkittävämmässä roolissa kuin itse tapahtuma.44

Kauhanen J., Juurakko, A. & Kauhanen, V. 2002. Yleisötapahtuman suunnittelu ja toteutus.WSOY, Helsinki.Korhonen, L. 2009. Tapahtumakartoitus Päijät-Hämeessä toimiville urheiluseuroille.Matkailun koulutusohjelman opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu.Lamar, M. 2010. Suullinen tiedonanto. Global Truss (16.3.2010).Lehtinen, O. 2010. Suullinen tiedonanto. Tampere-talo Oy (12.1.2010).Lehto, V-P. 2010. Suullinen tiedonanto. Tampere-talo Oy (18.3.2010).Lainio, J. 2009. Levin vetovoimaisuus tapahtumakohteena – tapausesimerkkinä Levin worldcup. Matkailun koulutusohjelman opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu.Manninen, M. 2010. Suullinen tiedonanto. Valova Oy (16.3.2010).Meng, F., Tepanon, Y., & Uysal, M. 2008. Measuring tourist satisfaction by attribute andmotivation: The case of nature-based resort. Journal of Vacation Marketing 14/1, 41-46.Määttä, I. 2009. Kylmästä kiinnostava tapahtumamatkailutuote: Tapahtumamatkailukyselykeskieurooppalaisille matkanjärjestäjille. Palveluliiketoiminnan koulutusohjelmanopinnäytetyö (ylempi AMK). Lahden ammattikorkeakoulu.Nikkari, T. & Nissi, S-K. 2010. Vapaaehtoiset tapahtumissa: Motivaatio ja sitouttaminen.Matkailun koulutusohjelman opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu.Pesonen, A. 2010. Suullinen tiedonanto. Moving Light Oy (17.3.2010).Raj, R., Walters, P. & Rashid, T. 2009.Events Management. An Integrated and PracticalApproach. London. SAGE Publications Ltd.Riikonen, S. 2009. Kuluttajat tapahtumaa valitsemassa. Matkailun koulutusohjelmanopinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu.Saarinen, R. 2010. Suullinen tiedonanto. Sound Saarinen Tmi (17.3.2010).Saarinen, T. 2010. Suullinen tiedonanto. Pro-Rentals Oy (16.3.2010).Seppänen-Järvelä, R. 2004. Prosessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin.Helsinki: Stakes. FinSoc arviointiraportteja 4/2004.Suomen matkailustrategia 2006. Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 &toimenpideohjelma vuosille 2007-2013. KTM julkaisuja 21/2006. Saatavissa:ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/all/3D61DB118241A034C22571800022FEC4/$file/jul21elo_2006_netti.pdf46

Timonen, S. 2009. Piano-paviljongin käyttömahdollisuudet sesongin pidentäjänä. Matkailunkoulutusohjelman opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu.Van der Wagen, L. 2004. Event Management for Tourism, Cultural, Business and SportingEvents. 2. pianos. French Forest, NSW: Pearson Education Australia.Varpa, P. 2010. Suullinen tiedonanto. Sähköagentti Oy (18.3.2010).Vasey, J. 1999. Concert Sound and Lighting Systems. Butterworth-Heineman.Vehviläinen, T. 2010. Yleisötapahtuman elämyksellisyys: Esimerkkinä Salpausselän kisat2010 oheistapahtumineen. Matkailun koulutusohjelman opinnäytetyö. Lahdenammattikorkeakoulu.Vuoripuro, J. 2007. Suurten yleisötilaisuuksien turvallisuusopas. Tammer-Paino Oy.47

LIITTEETLiite 1 Hankkeen talousLiite 2 MallinnusLiite 3 Tapahtuma-aihiotLiite 4 MM 2015Liite 5 Levin havainnointilomakeLiite 6 Levin yhteenvetoLiite 7 Innovatiiviset ruokapalvelut nyt ja huomennaLiite 8 Saarioinen ja PiadiniLiite 9 Cool Tour SeminaariLiite 10 Kysely tapahtumatoimijoilleLiite 11 notSkiLiite 12 JääopasLiite 13 Langaton Lahti innovaatiopartnerit, joilla intressejä tapahtumatuotantoon48

Liite 1TalousseurantaIce Event010508-300410Kustannukset:TAYHTTA2008TA2009TA2010TOTEUTUMA2008TOTEUTUMA2009TOTEUTUMA2010TOTEUTUMAYht.JÄLJELLÄ2008 – 2010TOTEUTUMA%henkilöstökulut 102 500,00 34 167,00 51 250,00 17 083,00 44 967,11 41 744,04 8 600,25 95 311,40 7 188,60 92,99%henkilöstösivukustannukset 51 250,00 17 083,00 25 625,00 8 542,00 14 592,79 14 701,91 12 400,43 41 695,13 9 554,87 81,36%yleiskustannukset 76 875,00 25 624,00 38 438,00 12 813,00 3 835,09 17 654,95 8 556,71 30 046,75 45 762,99 39,09%matkakulut 48 800,00 7 933,00 26 900,00 13 967,00 17 575,99 21 248,62 6 171,15 44 995,76 273,34 92,2%ostettavat palvelut 65 000,00 30 000,00 30 000,00 5 000,00 1 072,29 39 392,99 3 849,76 44 315,04 11 607,48 68,18%MENOT (ilman alv.) 344 425,00 82 043,27 134 742,51 39 578,30 256 364,08ALV 1 333,44 11 068,37 1 271,83 13 673,64MENOT Yht. 344 425,00 114 807,00 172 213,00 57 405,00 83 376,71 145 810,88 40 850,13 270 037,72 73 053,84matkakulujen alv. 3 530,90palveluiden ostot alv. 9 077,48yleiskustannukset alv. 1065,2613673,64Rahoitus: YHT. TA2008TA2009TA2010TOTEUTUMA2008TOTEUTUMA2009TOTEUTUMA2010TOTEUTUMAYht.JÄLJELLÄ2008 – 2010Tekes 59,8% 206 000,00 68 665,33 103 000,50 34 334,17 47 485,50 109 630,90 157 116,40 48 883,60LAMK 23,4% 80 425,00 26 808,33 40 212,50 13 404,17 18 705,87 32 022,00 50 727,87 29 697,13Levin Matkailu Oy 5,8% 20 000,00 6 666,67 10 000,00 3 333,33 9 220,00 9 120,00 18 340,00 1 660,00Lahti Travel Oy 5,8% 20 000,00 6 666,67 10 000,00 3 333,33 6 666,66 9 999,99 3 333,33 19 999,98 0,02Casseli Oy 2,2% 7 500,00 2 500,00 3 750,00 1 250,00 2 500,00 3 750,00 1 250,00 7 500,00 0,00Haaga-Helia Oy 1,7% 6 000,00 2 000,00 3 000,00 1 000,00 2 500,00 3 000,00 500,00 6 000,00 0,00Messilän Maailma 1,3% 4 500,00 1 500,00 2 250,00 750,00 1 500,00 2 250,00 750,00 4 500,00 0,00YHTEENSÄ 344 425,00 114 807,00 172 213,00 57 405,00 88 578,03 160 652,89 14 953,33 264 184,25 80 240,7549

Liite 2TAPAHTUMAN MALLINNUS1. IDEOINTIVAIHEIdeaTavoitteetKilpailutilannekartoitusTuotantomalliAnsaintalogiikkaResurssitLaatu &Ympäristö2. SUUNNITTELUVAIHEAikataulutusTalousarvioViranomaisyhteistyöYhteistyökumppanitOheispalvelutElämyksellisyysTrendit3. TUOTANTOVAIHETekniikkaKaupallinentuotantoSisällöntuotantoTuotannonjohtaminenRiskienhallintaMarkkinointiViestintä4. TOTEUTUSVAIHEItsetapahtumaKäytännönjohtaminenToiminnanohjausLogistiikkaTaloudenseurantaHavainnointiAsiakastyytyväisyys5. PÄÄTÖSVAIHEPurkuHenkilöstönhuomiointiJälkimarkkinointiPalaute Taltiointi Taloudentarkistus6. ANALYYSIVAIHESWOT7. TUOTEKEHITYSPLAN DO CHECK ACT50

Liite 3UUSI TAPAHTUMATUOTESisältöaihioiden toteutusIce Event -hankkeen aikana luodaan tapahtumamalli matkailun ja tapahtumatuottamisen parissatyöskentelevien puoliammattilaisten käyttöön. Mallin avulla tapahtuma voidaan tuottaakustannustehokkaasti ajasta ja paikasta riippumatta. Mallin eri elementit voivat toimia yhdessätai erikseen, tapahtuman tarpeista riippuen. Malli helpottaa tapahtuman tuottamista, ja yksityiskohtienhiomisvaiheen sijaan itse toteutukseen jää enemmän resursseja.1. vaiheMatkailun laitoksen 2. vuosikurssin opiskelijat ideoivat, tutkivat ja suunnittelevat syksyllä 200815:n valmiiksi annetun ”coolin” tapahtuma-aihion pohjalta teemoja ja konkreettisia tapahtumia,joissa olisi potentiaalia kiinnostavaksi ja kannattavaksi tapahtumaksi.Kaikissa tapahtumissa ovat samat tapahtumatuottamisen peruselementit, mutta sisältö ja erityispiirteetmuuttavat tapahtuman omanlaisekseen. Tapahtuman pitäisi olla useamman päivänkestoinen, jotta alueelle saadaan matkailijatuloa ja viipymää. Tapahtuman on myös sijoituttavakesäkauden ulkopuolelle, jotta hiljaisempiin matkailukausiin saadaan lisää eloa.2. vaiheOpiskelijoiden suunniteltua tapahtumia markkinoinnin, viestinnän ja tuotteistuksen näkökulmasta,kaikki suunnitelmat kootaan projektipäälliköiden toimesta yhteen ja esitellään raadille,joka koostuu seuraavista henkilöistä:• Niina Ihalainen; Markkinointipäällikkö, Kongressikeskus Fellmanni• Essi Alaluukas; Toimitusjohtaja, Lahti Travel• Anja Härkönen; Tutkimuspäällikkö, LAMK• Annamaija Tolonen, Matkailun lehtori, LAMK• Mikko Kääriä, Projektipäällikkö, LAMK• Inkeri Määttä, Projektipäällikkö, LAMK3. vaiheRaadin kommentoinnin perusteella otetaan jatkotyöstön alle kaikista kiinnostavimmat ja elinvoimaisimmattapahtuma-aihiot ja jatkojalostetaan niitä edelleen. Tässä vaiheessa tapahtumistatutkitaan erityisesti sisällön kiinnostavuutta, tapahtuman kehityskelpoisuutta ja jatkojalostamisenmahdollisuuksia/tarvetta, tapahtuman teknisiä vaatimuksia ja kustannusmallia.51

4. vaiheTämän katselmuksen jälkeen jäljelle jäävät ne tapahtumat, joita testataan mahdollisuuksien mukaankokonaisuuksina keväällä 2009, syksyllä 2009 ja talvella 2010. Tarvittaessa aihioihin haetaanyhteistyökumppanit ulkopuolisiksi rahoittajiksi.5. vaiheProjektipäälliköt toimittavat potentiaalisimmat tapahtuma-aihiot Tuli-hankkeelle jatkokehiteltäviksi.6. vaiheElinvoimaisimmat tapahtumat tuotantoon.1. VAIHEideointi2. VAIHEkarsinta 13. VAIHEkehitystyö4. VAIHEkarsinta 25. VAIHETuli-hanke6. VAIHEvalmis2008 2009 2010Uusia potentiaalisia tapahtumatuotteita jäi opiskelijoiden innovaatioista raadin käsittelyn jamuokkauksen jälkeen toteutusvaiheeseen 9 kpl. Tapahtumia arvioidaan niiden vetovoimaisuuden,vaikuttavuuden, resurssitarpeiden ja matkailuelinkeinon hyödynnettävyyden mukaan seuraavasti:1. Tapahtuman vetovoimaisuus• innovatiivisuus• tapahtuman uutuusarvo• kansallinen vai jopa kansainvälinen• kehittämismahdollisuudet• ympäristöllinen ulottuvuus2. Tapahtuman vaikuttavuus• sosiaalinen• kulttuurinen• taloudellinen• poliittinen3. Vaadittavat resurssit• osaamispotentiaali alueella• matkailupalvelut ja niiden riittävyys• oheispalvelut ja niiden riittävyys• logistiikka• mahdollisuus liikevaihdon lisäämiseen?52

• matkailukauden pidentyminen• tuotteistamisen mahdollisuudet4. Hyödynnettävyys matkailuelinkeinossa• realistisuus• oikea kokoluokka• muunneltavuus• pitkäikäisyys53

Potentiaaliset tapahtuma-aihiotCOOL FOOD Cool Food (kaksi aihiota yhdistetty)Minna Häme, Leena Luukkanen, Katja Piponniemi & Miia VilkmanJonna Järvelä & Heini Huttunen• Lähiruoka, ruoanlaitto ulkona, perinneruoat, reseptikilpailu, marjat ja sienet ja niidenhyödyntäminen, tutustuminen luontoon, ravintolapalvelut ulkotiloissa, jännittävät ja perinteisetruoat, joissa häivähdys jään lumoa• Kokkisota/julkkiskokki• Lahden satama• Syksy• MusiikkiArviointi1. Alueella ei ole vastaavaa tapahtumaa. Potentiaalia on sekä kansalliseksi että kansainväliseksitapahtumaksi. Elämyksellinen keittiö on nousussa. Lähiruoan arvostus kasvaa koko ajan =>ekologisuus, ympäristöseikat. Kehittämismahdollisuudet ovat erinomaiset (yhteistyökumppanuudet,brändäys jne.).2. Vahvistaa elinkeinoja alueellisesti ja kulttuurisesti. Ylläpitää osaamista. On sosiaalisesti yhdistäväelementti, luo yhteisöllisyyttä ja lisää suomalaisen ruoan tunnettuutta ja arvostusta niinkotimaassa kuin ulkomaillakin. On vaihtoehto tehotuotannolle.3. Osaamista löytyy; perinteet ovat vahvat. Logistiikka toimii, samoin majoitus ja muut oheispalvelut.4. On erittäin realistinen. Maaseutuyrittäjät ovat vahvasti mukana. Tapahtuma on keskikokoinen(tavoitteena tuhansia osallistujia, ei kymmeniä tuhansia). Muunneltavuus on mahdollista.Tarjonta nostaa kysyntää, ja uudet kontaktit, verkostoituminen ja tunnettuuden lisääminentoisivat varmasti mahdollisuuksia liikevaihdon kasvattamiseen. Matkailukausi pitenee kesäkaudenulkopuolelle. Mahdollisuus tuotteistaa kiinnostavaksi tapahtumamatkailupaketiksi.COOL NATURE Ice GardenIlkka Siitari & Antti Lumiainen• Kesän kukkia ja kasveja jäädytetään tapahtumaa varten• Jäinen puutarha• Pikku-Vesijärvi/Kariranta• Näyttävä valaistus• Helmikuu• Mahdollisuus yksityistilaisuuksiin• Salpausselän kisojen mahdollinen oheisohjelma54

Arviointi1. Ajatus on innovatiivinen. Tuote on kiinnostava ja uusi, ja sillä on paljon kehittymispotentiaalia.Se ei kuitenkaan ole varsinainen itsenäinen tapahtuma, vaan toimii ikään kuin kulissinaerityyppisille tapahtumille.2. Kulttuurisesti ja ympäristöllisesti voidaan hyödyntää kasvillisuuden esilletuontia. Sosiaalinen,taloudellinen ja poliittinen vaikuttavuus jää melko vähäiseksi alkuvaiheessa ilman varsinaistaydintapahtumaa.3. Asia on täysin uusi ja testaamaton, ainakin Suomessa. Osaamispotentiaalia löytyy rajallisestijäärakentajilta. Oheispalveluja on mahdollista liittää asian yhteyteen.4. Tuote on realistinen, mutta tarvitsee paljon jatkokehittelyä.COOL CULTURE Elävän kuvan festivaali (testattu kerran)Nelli Hietala & Reetta Dyster• Lahden satama• Jääelokuvateatteri• Kuumia ruokia ja juomia• AktiviteettimahdollisuudetArviointi1. Tapahtuma on uusi ja hyvin innovatiivinen, etenkin kylmään vuodenaikaan toteutettuna.Erilaisia sarjoja niin ammattilaisille kuin harrastajille. Teemat vaihtelevat; draama, komediajne. Mahdollisuudet ovat kansainvälisestikin kiinnostavaksi tapahtumaksi. Sitä voidaankehittää resurssien mukaan.2. Liikkuva kuva on suuri osa nykyelämää, ja sen sosiaalinen vaikutus on suuri. Erilaiset teknisetlaitteet ovat mahdollistaneet liikkuvan kuvan yleistymisen kaiken kansan pariin. Taloudellistavaikuttavuutta syntyy, mikäli tapahtumasta tulee kokoluokaltaan riittävän suuri.Poliittista ulottuvuutta saadaan helposti sisällön kautta. Ympäristöllistä vaikutusta saadaanmukaan myös sisällön kautta.3. Osaamista löytyy alueelta runsaasti (Muotoiluinstituutti, Kino-Iiris, TV- ja Radiomuseo,luontokuvaajat jne.). Matkailu- ja oheispalvelut riittävät tapahtuman tueksi.4. Tapahtuma on hyvin realistinen toteuttaa. Teema on aina ajankohtainen. Suomesta löytyypaljon osaajia. Moniulotteisuus; tapahtuma voidaan teemoittaa ja rakentaa eri kohderyhmientarpeiden mukaan. Se voidaan toteuttaa koska tahansa, mutta esim. hyvin sateiseenaikaan tarvitaan katettua tilaa.COOL CULTURE Talviteatteri (Musiikin laitoksen ajatus)• Pesäkallio• Pimeys, valaistus• Siirrettävyys?• Kesäteatterin vastakohta, samoilla eväillä?55

COOL FUN Vuoden jäämies -kilpailu (projektipäälliköiden idea)• Lajeina avantouinti, jääpalikan kanto, lumisota, jäänveisto, jääseinän kiipeily, eukonkanto• Lajien välillä muuta ohjelmaaArviointi1. Tapahtuma on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostavia elementtejä sisältävä. Tapahtumapohjautuu suomalaiseen perinteeseen hauskasta hulluttelusta. Konsepti on hyväksihavaittu ja toimii aina. Toimivuuden varmistamiseksi tapahtuma on kuitenkin toteutettavalaadukkaasti ja ammattitaitoisesti alusta loppuun, oheispalveluita unohtamatta.2. Tapahtuma tarjoaa hauskaa yhdessäoloa ja elämyksiä. Tapahtuma voi olla oheistapahtumanasuuremman tapahtuman yhteydessä tunnelmannostattajana. Suomalaisuutta voidaan tuodatapahtumassa hauskalla tavalla esille. Varsinaisen tapahtuman tuotto on marginaalinen.Tuotto saadaan oheispalveluista.3. Alueella on osaamista, ja palvelut riittävät aktiviteettien toteuttamiseen.4. Tapahtuma on realistinen, sellaisenaan melko pienikokoinen. Tapahtumalla on kuitenkinmahdollisuus kehittyä suuremmaksi lajivalikoiman ja oheistapahtumien myötä.COOL DARKNESS Tanssi, syksy ja pimeysOuti Mattila, Jutta Puranen & Juha Laukkala• Opi löytämään kauneus pimeydestä• Tapahtumapaikkana Isku-Areena• Lokakuu• Yleisötapahtuma• Etenee kronologisesti vuodenajasta toiseen• Musiikkina Apocalyptica• Kaikki verhoillaan mustalla• Hiljentyminen kiireen keskellä• Ytimenä nykytanssiArviointi1. Tapahtumalle löytyy uutuusarvoa. Tapahtumapaikka on keskeinen. Ajankohta on sellainen,jossa ei juuri ole kilpailua lukuun ottamatta jään muuta käyttöä (Pelicans, taitoluistelijat jne.)2. Tapahtuma saattaa olla vain tietyn yleisön kiinnostuksen kohde. Vaatii paljon, että siitä tuleesuuren yleisön tapahtuma.3. Alan harrastajia löytyy alueelta paljon, ja he haluavat tehdä yhteistyötä. Henkilöresurssit ovatkohdillaan. Rahoitus saattaa koitua ongelmalliseksi. Tunnettuja nimiä vaaditaan avuksi.4. Tapahtuma luo uutta tarjontaa alueelle ja auttaa profiloitumaan monipuolisesti, mutta onmyytävänä tuotteena haastava.57

COOL GAMES Agenttiseikkailu (testattu kerran)Sini Oksanen, Juha Laukkala, Maija Waldén & Mikael Rautiainen• Lähtökohtana oli seikkailu-urheilutapahtuma• Tarinallinen, teemallinen, useita rasteja sisältävä, kaupunkiympäristössä toteutettava tapahtuma• Sopii yritysvieraille kuin muillekin• Mihin vuodenaikaan tahansaArviointi1. Tapahtuma on Lahden alueella uusi. Tarinallisuus ja toteutettavuus kaupunkiympäristössäluovat omaa vetovoimaansa. Kaupunkialuetta voidaan hyödyntää monipuolisesti. Tarinaanvoidaan kätkeä faktaa alueesta. Tapahtumasta voidaan tehdä eri kieliversioita. Toimiiparhaiten pienelle ryhmälle. Toimii hyvin tilaustapahtumana. Se on kiinnostava myös kansainvälisesti,sisällöstä riippuen. Teemavariaatioita voi olla useita, jotta tavoitetaan useita erikohderyhmiä.2. Tapahtuma on hyvin sosiaalinen osallistuvalle ryhmälle. Kulttuurisesti se voi tarjota paljonsisällöstä ja tarinasta riippuen. Kulttuurierot on huomioitava kieliversioita tehtäessä. Tapahtumaon taloudellisesti vähämerkityksellinen.3. Alueen yrittäjät muodostavat tarvittavan osaamispotentiaalin. Tapahtuman toteuttaminenkaupunkiympäristössä jo olemassa olevien palvelujen äärellä ei vaadi erillisiä väliaikaisrakenteitaja on logistisesti helppo toteuttaa.4. Tapahtuma on realistinen ja toimii pienten asiakasryhmien kanssa parhaiten. Se on muunneltavissa.Liikevaihto lisääntyy toteuttajatahon osalta. Sitä ei voida kanavoida juuri muuten.Tapahtuma luo lisää tuotetarjontaa alueelle ympäri vuoden, ja näin jatketaan matkailukautta.Erittäin hyvät tuotteistamismahdollisuudet elämyksellisten tapahtumien kentällä.COOL MUSIC TalvifestaritReetta Pentikäinen, Henni Vilkman & Ulla Rytteri• Eri teemat eri päivinä• 3 päivää• Kesäfestarin vastakohta; samat peruselementit, mutta talviset olosuhteet; osa tapahtumastasisätiloissa, osa ulkonaArviointi1. Idea ei ole aivan tuore, mutta puhtaasti talvella, ulkoilmassa toteutettuja festivaaleja ei olekilpailijoina. Innovatiivisuutta voidaan korostaa oheispalveluiden avulla (lumi- ja jääsomistus,catering jne.). Artisteista riippuen tapahtuma voi olla hyvinkin kiinnostava myös kansainvälisesti.Tapahtumaa on mahdollista kehittää lähinnä sisällön ja laadun kautta.2. Tapahtuma on hyvin sosiaalinen; teemoitukset auttavat tavoittamaan eri kohderyhmiä.Kulttuurinen vaikuttavuus riippuu täysin artisteista ja oheispalveluista. Taloudellista vaikuttavuuttasyntyy lisäksi matkailu- ja oheispalveluiden kautta merkittävästi.58

3. Alalta löytyy osaamista ja varoittavia esimerkkejä. Matkailupalveluille saadaan merkittävästilisäkasvua, samoin oheispalveluille. Luonnonolosuhteet on otettava vakavasti huomioonpuitteita rakennettaessa. Luonto (sää) on vetovoimatekijä, mutta myös uhka.4. Tapahtumassa on potentiaalia, mutta riskit ovat suuret. Kustannukset nousevat helpostihyvin korkealle. Koko voisi olla heti hyvin suuri, ja sisältöön pitäisi panostaa, jotta tapahtumasaadaan heti korkealle laatutasolle. Tarvitaan kansainvälisesti kiinnostavia artisteja.Tapahtuma on jokavuotinen. Matkailukausi pitenee tapahtuman sijoittuessa talvisesonginalkuun tai loppuun. Tuotteistamismahdollisuudet ovat huimat.59

Liite 4Social Event -mahdollisuuksia Lahti 2015 -hakua vartenKaikessa on taustalla suomalaisuus ja lahtelaisuus. Eri toiminta-alueet otetaan haltuun. Ytimenäon jää, lumi, ”cool fun”, tekemisen ilo ja eri kohderyhmät.Urheilukeskus ”ytimenä urheilu”• varsinaiset kisat••monipuolinen ruokatuotetarjonta (suolainen/makea, kylmä/lämmin, aikuiset/lapsetja laaja juomavalikoima)••kiertävä myynti (monipuolinen)••tv-kokit• yhtenäisen ilmeen kisatori (suomalaista muotoiluosaamista)• maailmanluokan suomalaisartistit ja juontajat• Valokuvauspalvelu (alue, kisatapahtumat, hohtohetket, urheilijat, fanikuvaus)• Yllätysarvontoja satunnaisotannalla yleisöstä => hyvät palkinnot, lähikuvaa jne.• Interaktiviisuus yleisön kanssa• Suuri kuoro esittämään muutamia teemakappaleita avajaisiin/päättäjäisiin• Kisamaskotti ja teemoitetut pr-/matkamuistotavaratLahden Matkustajasatama ”ytimenä viihde”• Iltaohjelmaa, esim. konsertti• Kisabaarikylä/jääbaari• VIP-kylä• Kisastudio penkkeineen ja jättiscreeneineen• Radanvarsi urheilukeskuksesta satamaan koristellaan jätkänkynttilöillä/jääelementeillä/valoilla• Kolme teematelttaa satamaan, erilaiset klubi-illat (jazz, pop, rock jne.)• Talviset lavatanssitRadiomäki ”ytimenä elämykset”• Valoshow• Kisadisco/kisatanssit/talvitanssilava• Julkkiskisoja (hyvin lyhyet sprintit)• Puksukyyti auttaa kiipeämisessä• Yhdistäminen urheilukeskuksen kanssa (ladut?)• Starttipaikka sprintille keskustaan• Erilaisia aktiviteetteja ja mahdollisuuksia lajikokeiluihin60

Fellmannin puisto ”ytimenä lapset ja hauskuus”• Lapsille talvipuuhamaa• Talvirieha• Varjokisat lapsille• MaskottejaPikku-Vesijärven puisto ”ytimenä visuaalisuus”• Puutarhatonttunäyttely• Lumi- ja jääveistotapahtuma => näyttely••Jään sisälle eri elementtejä suksista kuohuviinipulloon••Perinteiset jääveistokset••Julkkisten veistoskisa••Jäät mahdollista hankkia ”jäätehtaista”, ei olla ainoastaan luonnon armoilla• Tuomasmessu/Vesper (mahdollisuus hiljentymiseen)Kauppatori ”ytimenä elinkeinoeläm䔕 Talvivaatteiden, jalkineiden ja urheiluvälineiden muotinäytöksiä (Luhta/Halti yms.)• Paikallisten yrittäjien esiinmarssi ja erikoistarjoukset• Saunojen ”kokoontumisajot”••Mahdollisuus kokeilla erilaisia liikuteltavia saunoja••Nykyiset tai entiset urheilijat koekaniineina• Talvimölkyn haastekisa (mukana elinkeinoelämän edustajia)• Haastekisoja paikallisen/kansallisen elinkeinoelämän/julkisuuden henkilöiden kanssa• LuistelurataLanun aukio ”ytimenä viestint䔕 Urheilijahaastattelut• Nimikirjoitukset• Kuvauta itsesi urheilijan kanssa• Mukana tv ja radioVierumäen Urheiluopisto ”ytimenä onnistunut majoitus ja tyytyväisetjoukkueet”• Uusia lajeja esittelyssä ja kokeiltavina• ”maajoukkuekisat” eli joukkueet vapaalla leikkimielisissä lajeissa (curling jne.)• Q-linkin mahdollisuudet (mönkijät yms.)Kaikkialla on sama visuaalinen perusilme ja värimaailma, sama ydinteema, joka kantaa kokokisoja. Eri paikkojen välillä on hyvä aikataulutus, jolloin koko päivän ajan on tapahtumia eripaikoissa, ja kisayleisö voi valita mieleisensä vaihtoehdot ja liikkua sujuvasti paikasta toiseen.Tämä vaatii hyvää tiedotusta ja opastusta. Kaikki paikat ovat kompaktisti pienellä toimintasä-61

teellä, mutta ne voidaan kuitenkin erilaistaa viestimään juuri kyseisestä aiheesta (lapsille lapsenomainenilme jne.).YHTEISKUNTAVASTUU MM LAHTI 2015• Kuuntelemme sidosryhmiämme ja kehitämme kumppanuusyhteistyötä.• Yhdessä toimien annamme ihmisten arkeen uusia ulottuvuuksia ja kohotamme osaltammeheidän elämänlaatuaan.• Yhteistyöyritysten tulee tukea ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia.• Kisaorganisaatio ja yhteistyöyritykset tukevat järjestäytymisen vapautta ja nojaavat toiminnassaantyölainsäädäntöön.• Työhön ei pakoteta.• Työssä ei käytetä lapsityövoimaa.• Kisojen järjestelyissä ja toteutuksessa ei harjoiteta syrjintää.• Otetaan vastuu ympäristöstä omien toimien kautta.• Käytetään teknologiaa, joka kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä.• Toimitaan kaikenlaista korruptiota, kiristystä ja lahjontaa vastaan.• Parannetaan arkielämän laatua turvallisesti.• Kehitetään palvelutarjontaa kaikkien kisavieraiden ja sidosryhmien hyvinvoinnin takaamiseksi.• Vähennetään ruoka- ja juomatuotetarjontaan liittyvät riskit minimiin.• Tarjotaan ruoka- ja juomatuotteissa ravitsemuksellisesti oikeita vaihtoehtoja.• Vahvistetaan ja kehitetään pitkäaikaisia kumppanuuksia.• Harjoitetaan tuotteiden laadun takaavaa hankintapolitiikkaa.• Kannustetaan tuottajia ja alihankkijoita kestävän kehityksen arvojen kunnioittamiseen.• Tiedotetaan toiminnasta samanaikaisesti, täsmällisesti, selkeästi ja avoimesti kaikille asianosaisille.• Tuetaan paikallisen talouden kehitystä tukemalla paikallisen väestön työllistämistä, lähituotteidenhankkimista ja paikallisia hankkeita, joiden tavoitteena on luoda talouskasvua.• Luodaan kestävään kehitykseen pohjautuva toimintastrategia, joka sisältyy eettisiin periaatteisiin,jotka esittelevät tavoitteemme ja sidosryhmillemme antamamme sitoumukset.62

Liite 5Tapahtumahavainnoinnin ohjeistusOppimis- ja havainnointitehtäväVastaa alla oleviin kysymyksiin tapahtumakirjallisuutta, havainnointiasi ja omia kokemuksiasihyödyntäen. Kysymykset on jaettu ajallisesti kolmeen eri ajankohtaan, eli ennen, aikana ja jälkeenitse tapahtuman. Tarkoituksena on, että hyödynnät monipuolisesti erilaisia aineistoja vastauksialaatiessasi. Mikäli joku kysymyksistä tuntuu erityisen vaikealta vastattavalta tapahtumassasi, jätäse vähemmälle huomiolle ja panosta niihin, mistä kirjoitettavaa irtoaa luontevimmin. Tehtävänarviointi on hyväksytty/täydennettävä.Oppimistehtävä käydään läpi soveltuvin osin tapahtumaa seuraavilla tunneilla 23.11.Miten havainnoidaanTee havainnointia koko tapahtumatyöskentelysi ajan. Kirjaa havaintosi mahdollisimman tuoreeltaanylös esim. ”havainnointipäiväkirjaan” päivämäärien ja kellonaikojen kera. Laadullisen aineistonkeruussa jokaisen havainnoijan panos on arvokas. Tee siis havainnointia rohkeasti yksilötyönä.Ennen tapahtumaa(Tee tämä, jos et voi osallistua itse tapahtumaan.)• Millä tavoin olet mukana tapahtumaorganisaation työskentelyssä ennen tapahtuma-ajankohtaa?• Miten ja missä tapahtumaa on markkinoitu?• Millaisille tapahtuma-asiakkaille tapahtuma mielestäsi soveltuu?• Mistä arvioit tapahtuman saavan tulonsa?• Millaisia yhteistyökumppaneita tapahtumalla on?• Miten ”ajan hermolla” koet tapahtuman olevan?• Mistä elementeistä arvioisit tapahtumakokemuksen tai jopa elämyksen muodostuvan”omassa” tapahtumassasi?Tapahtuman aikana(Tee tämä, jos voit osallistua tapahtumaan.)• Arvioi tapahtumaorganisaation toimivuutta (esim. johtaminen, perehdytys, viestintä, vastuunjako,henkilökunnan määrä ja osaaminen, turvallisuusasioiden huomiointi…).• Arvioi alueen toimivuutta matkailukohteena ja tapahtuma-areenana (esim. liikkuminenalueella, saavutettavuus, opasteet, väliaikaisrakenteiden tarve, ravitsemiskapasiteetti, majoituskapasiteetti…).• Arvioi tapahtuman osa-alueiden toimivuutta (esim. ohjelma, oheisohjelma, asiakaslähtöisyys,laatu- ja ympäristöasioiden huomiointi...).63

• Miten asiakkaat viihtyivät tapahtumassa (oma havainnointi ja mahdolliset keskustelut)?• Miten erilaisiin sääolosuhteisiin (koskee lähinnä ulkotapahtumia) oli varauduttu tapahtumassa?• Muut mainitsemisen arvoiset asiat tapahtumassa?Tapahtuman jälkeen(Mm. näistä aiheista keskustellaan luennoilla 23.11.2009.)• Miten tapahtuman väliaikaisrakenteiden purku oli hoidettu?• Miten henkilöstön huomiointi oli hoidettu tapahtuman jälkeen?• Miten tapahtuman jälkimarkkinointi hoidetaan?• Miten itse hoitaisit ensi vuonna tapahtuman markkinointia, jos olisit tapahtuman markkinoinnistavastaamassa?• Miten laajentaisit tapahtuman asiakaspohjaa?• Miten laajentaisit tapahtuman tulopohjaa?• Millaisia uusia yhteistyökumppanuuksia tapahtumalla voisi olla?• Miten päivittäisit tapahtumaa paremmin ”tämän päivän henkeen” sopivaksi?• Miten lisäisit elämyksellisyyttä tapahtumassa?• Muut mainitsemisen arvoiset asiat tapahtumassa?Käytettävä aineisto:• Kaikki soveltuva tapahtumakirjallisuus niin perinteisessä kuin sähköisessä muodossa.Esimerkiksi:••Getz, D. 2005. Event Management & Events Tourism. 2nd edition (tai uudempi).New York: Cognizant Communication Corporation.••Getz, D. 2007. Event studies: theory, research and policy for planned events. EventsManagement Series. Oxford: Elsevier Butterworth-Heinemann.••Goldblatt, J. 2002. Special events: twenty-first century global event management.3rd edition (tai uudempi). The Wiley event management series. Wiley: New York.••Iiskola-Kesonen, H. 2004. Mitä, miksi, kuinka? Käsikirja tapahtumajärjestäjille.Helsinki: Suomen Liikunta ja Urheilu ry.••Kauhanen, J., Juurakko, A. & Kauhanen, V. 2002. Yleisötapahtuman suunnittelu jatoteutus. WSOY, Helsinki.••Shone, A. & Parry, B. 2004. Successful event management: a practical handbook.2nd edition (tai uudempi). London: Thomson Learning.••Tum, J., Norton, P. & Wright, J. 2006. Management of Event Operations. EventManagement Series. Oxford: Elsevier Butterworth-Heinemann.••Vallo, H. & Häyrinen, E. 2003. Tapahtuma on tilaisuus – opas onnistuneen tapahtumanjärjestämiseen. Helsinki: Tietosanoma Oy.••…• Omat havainnot ja kokemukset itse tapahtumasta ja tapahtumista64

Liite 6Winter Wonderland 08Opintojakson tutkimussuunnitelma ja tuloksetWinter Wonderland opintojaksolla perehdytään talvitapahtuman tuottamiseen käytännössä LeviMC:n tapahtumaorganisaation osana. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua työpanoksellaanmm. kisa- ja mediatoimiston, akkreditoinnin, kuljetusten ja VIP -palvelujen tehtäviin. Opintojaksollatehdään havainnointia tapahtumaan liittyen ja laaditaan erillinen oppimistehtävä, joidentulosten pohjalta projektipäälliköt koostavat loppuraportin tutkimustuloksista. Opintojaksototeutetaan yhteistyössä Levin Matkailun, Levin Maailman Cupin, Ice Eventin ja Matkailunlaitoksen kanssa.Winter Wonderland 08 on vapaavalintainen 3 op.:n kurssi Matkailun laitoksen 3. vuosikurssinopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet talviharjoittelun Levillä tai muuten tuntevat Levin alueenerinomaisesti. Mukaan valitut opiskelijat lähtevät marraskuussa viikoksi Leville työskentelemäänvapaaehtoisina Levin Maailman Cupiin. Opiskelijat hakevat opintojaksolle Repun kautta virallisestihakulomakkeen ja CV:n avulla 15.9.08 mennessä. 22 opiskelijaa mahtuu mukaan opintojaksolle.Valinnat julkistetaan 22.9.08.Ice Eventin projektipäälliköt koordinoivat hakuprosessia yhdessä markkinoinnin lehtorin MarjaanaSalomaan kanssa. Projektipäälliköt suunnittelevat matkan yhdessä Levin yhteyshenkilöidenkanssa. Matkaa varten kilpailutetaan bussit ja hotellit matkalla. Levi MC tarjoaa majoituksenLevillä. Opiskelijoiden ruokailu on omakustanteista matkan aikana Levi MC:n toimesta tarjottavialounaita lukuun ottamatta. Opiskelijoille on luvassa jonkinlainen MC-vaate kisojen ajaksi.Levin MC:n pääsihteeri Mikko Saarinen tulee kollegoineen pitämään ensimmäisen tiedotustilaisuudenopiskelijoille 1.10.08 klo 10–13.00, jolloin saadaan perusinfoa itse tapahtumasta, senvaatimuksista, mahdollisuuksista ja opiskelijoiden toimenkuvista. Lisäinfoa lähetetään tarpeenmukaan sähköpostitse tai Repun kautta. Toinen info pidetään 7.11.08 klo 12.00, jossa käydäänläpi mm. tarvittavaa varustusta, tapahtumaan liittyvää oppimistehtävää sekä havainnointilomaketta.Kaikki materiaalit laitetaan myös Reppuun.Meno- ja paluumatkoille yhdistetään myös tutustumiskäynti Napapiirin uudessa Ice Park -kohteessa,jossa sokea visionääri Teijo Romppanen kertoo hankkeestaan ja uusista mahdollisuuksistajään ja lumen hyödyntämisestä matkailullisiin tarkoituksiin. Opiskelijat pääsevät kuulemaan luennonja tutustumaan käytännössä Ice Parkin rakentamisprojektin etenemiseen ja eri vaiheisiin.MATKAN AIKATAULUMatkaan lähdetään maanantaina 10.11.08 klo 15.00. Matkustaminen tapahtuu bussilla. Menomatkallayöpyminen on Oulun Edenissä. Taukoja pidetään tarpeen mukaan, vähintään kaksi,erityisesti kuljettajan toiveiden mukaan. Molempiin suuntiin kuljettaessa pysähdytään NapapiirilläIce Parkin luona. Majoitus on Levillä, jossa on kolme huoneistoa: Tuumailevi 1 ja 2 (10hlöä) sekä 1 huoneisto opettajille. Majapaikat ovat kävelymatkan etäisyydellä tapahtumapaikoista.Varsinaiset World Cup -kisapäivät ovat 14.–16.11.08. Lähtö paluumatkalle on maanantaina17.11.08 klo 9.00, ja perillä Lahdessa ollaan n. klo 22.00 aikaan.65

ALUSTAVAT TEHTÄVÄT LEVIN MAAILMAN CUPISSA4 kpl KISATOIMISTOTYÖ• asiakaspalvelu, toimistotyöt, kiireisimmät päivät TI–PE4 kpl MEDIATOIMISTYÖ• asiakaspalvelu, toimistotyöt, kiireisimmät päivät TI–PE4 kpl AKKREDITOINTI• kisapassien valmistus, asiakaspalvelu, toimistotyöt, kiireisimmät päivät KE–PE3 kpl SPONSOR GUEST -emäntä/isäntä• yhteistyökumppaneiden vieraiden palvelu ja avustaminen, tilojen somistus, asiakaspalvelu• kiireisimmät päivät TO–SU2 kpl VIP-emäntä/isäntä (asiakaspalvelu/attasea)• VIP-lippulaisten palvelu ja avustaminen, asiakaspalvelu, kiireisimmät päivät LA–SU2 kpl FIS Council -emäntä/isäntä (asiakaspalvelu/attasea)• kiireisimmät päivät KE–SU2 kpl LOGISTIIKKA-koordinointi (kuljetusjärjestelyjen avustaminen)• kiireisimmät päivät KE–SU3 kpl JOUKKUEKULJETUKSET• Lentoasemakuljetuksissa avustaminen• asiakaspalvelu, kiireisimmät päivät KE–SU3 kpl LIPUNMYYNTI• flyerien yms. markkinointimateriaalin jakaminen, kiireisimmät päivät LA–SUOpiskelijat voivat olla useassa työnkuvassa, koska tekijöitä tarvitaan eri pisteissä hieman eri aikoihin;kisatoimisto-, akkreditointi- ja mediatyöt ovat kiireellisiä kisaviikon aikana, kun taas itseviikonloppuna tarvitaan käytännön apuja emännöinnissä ja itse tapahtuman käytännön toteutuksessa.Tehtävien kierrättämisen sanotaan olevan mahdollista.HAVAINNOINTITEHTÄVÄN TULOKSET1. Alueen toimivuus matkailukohteena ja tapahtuma-areenana (esim. liikkuminenalueella, väliaikaisrakenteiden tarve, ravitsemisliikkeet, majoituskapasiteetti…)?Yleisesti alueestaOpiskelijoiden havainnoinnit olivat hyvin kattavia. Palautteissa on sekä positiivista että negatiivistaja myös kehittämisehdotuksia. Levin aluetta yleensä pidettiin kompaktina ja toimivana.Pienikin ihmismäärä riittää hyvän tunnelman luomiseen alueella. 22 000:n huoneen majoituskapasiteettion hyvin riittävä, mutta esimerkiksi juuri maailmancupin aikaan tietyt majoitustyypit,kuten hotellihuoneet, saattavat loppua nopeastikin kesken, ja jäljelle jää mökkimajoitus,joka ei ole kaikkien matkailijoiden mieleen. Ravitsemisliikkeiden määrää arveltiin riittäväksi jalaatua hyväksi, vaikka joitain todella korkeatasoisia ravintoloita ehdotettiin tarjontaan lisäksi.Ravintoloiden aukioloajat kummastuttivat, sillä osa aukaisi ovensa vasta aivan kisojen kynnyksellä,vaikka asiakkaita olisi ollut koko viikon ajan. Hintataso koettiin korkeaksi, mutta korkeat66

hinnat ymmärrettiin alueen yrittäjien näkökulmasta.Alueella olevat palvelut yleensä koettiin toimiviksi. Koska Levin keskustan on pienellä maantieteelliselläalueella, on siellä hyvin helppoa ja nopeaa liikkua paikasta toiseen niin jalan kuin autollakin.Rinnebussit kulkivat hyvin päivittäin, mutta maailmancupiin liittyvissä bussireiteissä jaaikatauluissa oli paljon epäselvyyksiä. Opasteita olisi tarvittu esimerkiksi tavallisen rinnebussinreitin pysäkeille infoamaan matkailijoita vaihtoehtoisesta reitistä. Kisabusseja ehdotettiin kulkemaankoko viikon ajan vaikkapa rajoitetulla aikataululla, jolloin vapaaehtoisilla työntekijöilläolisi mahdollista kulkea helposti paikasta toiseen. Levin saavutettavuus on hyvä, koska kaikkilogistiikka toimii hienosti, vaikka sijainti etelästä katsottuna onkin kaukainen. Levin alue kehittyyjatkuvasti, mikä alkaa vaikuttaa autenttisuuteen negatiivisesti. Alueella kannattaisikinhyödyntää lappilaisuutta enemmän yleisilmeessä ja tekemisessä. Monet palvelut ja kaupat onselkeästi suunnattu hyvin varakkaille matkailijoille, joten kaikki oheispalvelut eivät ole kaikenkansan saavutettavissa.Alue tapahtuma-areenanaTapahtuma kokonaisuudessaan tuntui sujuvan kokemuksen tuomalla varmuudella. Väliaikaisrakenteitaei alueella juuri tarvittu liikenteenohjaukseen liittyvien opasteiden, esiintymislavanja myyntikojujen lisäksi, sillä alueen kiinteitä rakenteita voitiin käyttää erinomaisesti hyödyksitapahtumassa. Avajaiset keskustassa toimivat hyvin. Lava oli sopivan kokoinen ja toimiva, muttase oli erillisen oloinen muuhun miljööseen nähden. Näkyvyys ei ollut kaikille katsojille yhtähyvä; lisäscreenejä tarvittaisiin näkyvyyden parantamiseksi. Elävä musiikki (tosin playbackinasoitettu) toi hyvän lisän ohjelmaan, mutta artistivalinnat herättivät kritiikkiä, ja osa yleisöstäkinäänesti jaloillaan. Kilpailujärjestyksen arvonnassa käytetty taulu ei toiminut. Ohjelmaa olisi saanutolla enemmänkin, useampana päivänä ja moneen otteeseen. Samalla alueella ollut joulutorisai paljon kehuja ja kiitosta niin ideansa, ulkoisen olemuksensa ja toimivuutensa kuin viestinnällisenmerkityksensäkin ansiosta.Ydinkeskustan ulkopuolellakin olisi hyvä olla tapahtumaopasteita, ei vain aivan keskustassa, jollointulija virittäytyy jo oikeaan tunnelmaan ja pääsee varmimmin myös oikeaan osoitteeseen.Kisarinteessä olleet myyntikojut koettiin hyvin tarpeellisiksi ja toimiviksi, vaikka osan mielestäne veivät kenties liikaa huomiota itse ydintapahtumasta. Asiakaspaikkoja oli toisten mielestätarpeeksi ja toisten mielestä liian vähän itse kisa-alueella. Näkyvyys oli selkeästi paikasta riippuvaista,koska se sai kommentteja puolesta ja vastaan. Kisarinteen reunaan muodostunut lumivallikoettiin turvallisuusriskiksi liukkautensa ja hankalan kulkemisen vuoksi, ja samalla seaiheutti juuri näkyvyysongelmia osan katsojista kiivettyä vallin päälle kisoja katsomaan. Suuretscreenit kisa-alueella helpottivat kuitenkin näkyvyysongelmissa. Kisa-alueelle mahtuisi vieläoheisohjelmaa viihtyvyyden lisäämiseksi. Selostus oli hyvin selkeää ja kuuluvaa. Tulospalvelutoimi reaaliajassa ja hyvin.2. Tapahtuman osa-alueiden toimivuus (esim. ohjelma, oheistapahtumat,opasteet, viestintä, ympäristöasioiden huomiointi...)?Akkreditointi ja kisatoimisto sijaitsivat aivan vieretysten, ja se aiheutti asiakkaissa hämmennystä.Samalla alueella kokolattiamattoa suojaamassa ollut irtomatto aiheutti paljon vaaratilanteita,ja sitä ehdotettiin selkeästi joko poistettavaksi tai kiinnitettäväksi toisella tavalla. Nyt matosta67

joutuivat kommentoimaan lähes kaikki osastolla vierailleet kävijät. Osastojen välinen kommunikaatiooli kaikkiaan kohtuullista, mutta kokonaisuudessaan sisäinen viestintä sai paljon negatiivistapalautetta toimimattomuudestaan, riippuen täysin osastosta, jolla oli töissä. Opiskelijatolisivat toivoneet tasavertaisempaa ja ystävällisempää suhtautumista heihin osaavina työntekijöinä,kuin he nyt saivat.Opasteita oli alueella kohtalaisen hyvin, mutta niitä olisi saanut olla vielä enemmän. Niiden kokoolisi voinut olla suurempi, jolloin esim. pienistä fonteista johtuneet näkyvyysongelmat olisivoitu minimoida. Opasteita oli kilpailijoille ja organisaatiolle tarpeeksi, mutta katsojien näkökulmastaniitä olisi voinut olla enemmänkin. Opasteiden ripustukseen kannattaa vielä kiinnittäähuomiota, jotta se toimisi paremmin, samoin niiden alttiuteen peittyä lumeen sateen sattuessakohdalle, jolloin puhdistusoperaatio on organisoitava nopeasti ja kenties monta kertaa päivässä.Alueen karttoja saisi olla näkyvillä useammassa paikassa ja vaikkapa pieniä opaskarttoja tapahtumaoppaissa.Hieman väärää informaatiota ehti livahtaa katsojille, sillä esitteisiin oli painettu,että palkintojenjako on illalla esiintymislavalla. Sen kuitenkin tapahtui heti kisan jälkeen kisaalueella,mikä aiheutti harmia yleisölle.Ympäristöasiat nousivat selkeästi yhdeksi eniten kommentoiduksi teemaksi. Tapahtuman eriosa-alueilla ei oikeastaan lajiteltu jätteitä, oli paljon kertakäyttöastioita, pikkubusseilla saatettiinkuljettaa vain yhtä ihmistä kerrallaan pitkiäkin matkoja sekä autoja lämmitettiin kauan jalopulta tarpeettomasti.Payment officen aukioloajat olivat riittämättömät tarpeeseen nähden, joten niitä olisi syytä aikaistaa,jolloin halukkaat pääsisivät maksamaan laskunsa heti niin halutessaan. VIP-pisteen miljööei ollut samaa tasoa VIP-imagon kanssa, eikä myyntiaikataulu toiminut myöskään tarpeenmukaan. VIP-lippujen laskutuksen/maksun pitäisi tapahtua reaaliajassa, eikä vasta jälkikäteen,kuten nyt tehtiin, mikä aiheuttaa sen, ettei lippujen todellisesta määrästä oltu perillä, ja se aiheuttiylimääräistä hämminkiä VIP-toimistolla. Team Hospitalityssa ei oltu huomioitu kasvisruokailijoita,mutta kierrätys oli hoidettu ainoana kohteena kohtalaisesti. Team Hospitalityyntarvittaisiin levähdystilaa urheilijoille.3. Mitä asiakkaat/kilpailijat pitivät alueesta/tapahtumasta?Asiakkaiden palaute oli hyvin positiivista. Kisat onnistuivat siis kisavieraiden näkökulmasta todellahyvin, ja kaikki tuntuivat viihtyvän alueella erinomaisesti. Yhteisen media/sponsor guest-bussin kulkureitistä ja aikatauluista tuli paljon sanomista ja negatiivista palautetta. Kukaan eituntunut tietävän kenen käytössä se on, mitä reittiä se kulkee ja millä aikataululla, joten siihentäytyy tapahtumaorganisaation tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Joidenkin kilpailijoidenkuljetusta ei oltu järjestetty. Kisa-alueella kulkemisesta oli tullut joitain valituksiakatsojilta, eli opasteissa oli jotain epäselvyyksiä. Yksi kilpailija oli vaihtanut majapaikkaa. Tätänegatiivisen palautteen määrää voidaan pitää hyvin vähäisenä, joten tapahtuma oli niin osallistujienkuin katsojienkin näkökulmasta selvästi hyvin onnistunut.68

4. Miten erilaisiin sääolosuhteisiin oli varauduttu tapahtumassa?Tapahtuman aikana sää todella suosi järjestäjiä, sillä pakkasta oli sopivasti, aurinko paistoi, uuttalunta oli tullut juuri alkuviikosta maiseman koristeeksi, mutta ei liikaa rinnettä pehmentämään,joten sään ollessa täydellinen, ei ollut mahdollista hahmottaa, mitä kaikkea olisi ollut tekeillä,jos sää olisi ollut toisenlainen. Lumetusjärjestelmään oli käytetty todella paljon rahaa, jalumitykkien avulla kisarinteet oli saatu kuntoon ajoissa. Katsojilla oli mahdollisuus lämmitelläteltoissa ja ulkotulien äärellä, mutta jos pakkasta olisi ollut enemmän, olisivat lämmittelypaikattodennäköisesti loppuneet nopeasti kesken. Kisa-alueella voisi käyttää esitanssijoita enemmänkinhyväksi yleisön lämmittämisessä. Tuuli aiheutti joitain ongelmia gondolihisseillä harjoittelupäivänä,mihin ei oltu varauduttu, mutta ongelma saatiin korjattua. Vapaaehtoistyöntekijöitäoli reservissä valmiina kolaamaan lunta pois, mikäli lumisade olisi osunut kohdalle.5. Muut mainitsemisen arvoiset asiat tapahtumassa?Tapahtuma oli hieno kokemus useimmille opiskelijoista, mutta osalle kokemus oli suuri pettymys.Työtehtävät olivat eri tasoisia, eikä niiden sisältö vastannut sitä kuvaa, joka niistä oli ennakkoonannettu. Työpäivien pituus vaihteli eri pisteissä hyvinkin paljon, ja se olisi hyvä tulevaisuudessayhtenäistää, jolloin opiskelijat eivät koe olevansa eriarvoisia eri toimipisteissä. Tässä helpottaisiesimerkiksi selkeiden aamu- ja iltavuorojen suunnittelu. Mediakeskuksen järjestyksenvalvojateivät tarkistaneet kaikkien kulkijoiden lupia, joten alueelta piti toisinaan käännyttää eksyneitäihmisiä oikeisiin osoitteisiin. Koko tapahtuman aluksi toivottiin parempaa ja syvällisempää perehdyttämistäja tapahtuman lopuksi myös jonkinlaista loppuyhteenvetoa ja palautetilaisuuttaennen varsinaisia toimitsijapäättäjäisiä.Osa opiskelijoista olisi kaivannut hieman enemmän kiitosta työpanoksestaan, ja he olivatkinhyvin kiitollisia päättäjäisistä ja muutamien osastojen toiminnasta, mutta kokonaisuudessa positiivisenpalautteen antamista voisi vielä lisätä. Näin motivaatio kehittyisi aivan eri tasolle kuinnyt. Kaikille vapaaehtoistyöntekijöille olisi tarpeen yksi vastuuhenkilö, joka koordinoisi kaikkiaheidän asioitaan, ja tässä kokoluokassa se vielä onnistuisi ihan hyvin organisaation ollessa kohtuupienen.Vaatetus sai kiitosta, mutta joku oli jäänyt ilman hupparia, mikä aiheutti mielipahaa,joten tällaisissakin seikoissa tilausmäärien olisi oltava riittävä, jotta kaikille riittää oma, ansaittukiitos työstä, ja näin yhtenäinen työilme olisi myös varmemmin luotu.Suurin negatiivinen palaute opiskelijoilta tulee kuitenkin kisaorganisaation tarjoamasta ruoastaCafe Tanjassa. Tarjolla oli vain yhtä vaihtoehtoa, joka oli tehty selkeästi minimibudjetilla, ja erikoisruokavalioitaei oltu huomioitu lainkaan. Kasvisruokailijoille muunnettiin ruoka sopivaksinyppimällä lihat pois, mikä voi aiheuttaa esim. kokonaan eläinkuntaan koskemattomalle vegaanilleeriasteisia terveysongelmia, joten näin ei voi tehdä. Opiskelijat kokivat myös olevansa eriarvoisessaasemassa joihinkin vapaaehtoisiin nähden, joille oli tarjolla kisojen ajan myös aamiaisetja iltapalat. Opiskelijoiden kaino ehdotus onkin, että heidän ollessa nimenomaan ruokapalkallatöissä olisi tuo ruoka esimerkiksi ravintolan buffet-pöydästä saatavilla, ja sitä saisi ottaa juuri niinpaljon kuin tarvitsee. Kustannusero ei tässä kohtaa ole enää olennainen. Opiskelijoiden yleisentaloudellisen tilanteen tietäen juuri tämän seikan parannuttua on työ varmasti mukavampaatehdä, ja kaikilla on parempi mieli.69

LopuksiOpiskelijoiden kommenttien perusteella voi päätellä, että tapahtuma on hyvin vetovoimainenja kiinnostava, koska yleisöä oli paikalla runsaasti, ja kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä. Katsojaviihtyvyydenparantamiseksi on mahdollista tehdä pieniä toimenpiteitä, mutta tällaisenakin tapahtumaon viihtyisä. Sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi viihtyvyyteen, ja se on otettavahuomioon, mikäli muunkinlaista säätä oletetaan osuvan kohdalle kuin vain kauniit ja aurinkoisetpakkaspäivät. Viipymälle olisi mahdollista varmasti tehdä jotain, jotta maailmancupin kävijätviipyisivät alueella kauemmin joko ennen tai jälkeen tapahtuman. Kisaviikon alku näyttihyvin vaisulta matkailijamäärän suhteen, joten siellä olisi potentiaalia, mutta aika on haastavaarjen ollessa kyseessä.Levillä on onnistuttu sesongin laajentamisessa tämän kisaviikonlopun osalta, ja se jättää alueellepaljon tuloja, mikä tasoittaa osaltaan yritysten kausivaihteluita. Opiskelijayhteistyön pohjaltaLevi MC:n olisi mahdollista laajentaa osaamispotentiaalia ja luoda kestävä, toimiva yhteistyö,jonka avulla saadaan tapahtumaan hyviä, luotettavia työntekijöitä, joilla on motivaatiota ja alanmonipuolista osaamista. Yhteistyö on haasteellista aikataulutusten, maantieteellisen välimatkanja kustannusten takia, mutta kaikki nämä asiat ovat järjestettävissä, joten yhteistyötä kannattaajatkaa. Tätä Levin casea tutkitaan vielä Ice Event -tapahtumamallinnuksen pohjalta erikseen,jolloin voidaan tehdä vielä analyysia tapahtumasta itsestään ja sen eri osa-alueista.70

Liite 7Innovatiiviset ruokapalvelut nyt ja huomennaRaportti Wageningen yliopiston tulevaisuuden ravintolasta sekäruokapalveluiden tulevaisuuden visioistaInkeri MäättäRavitsemisala voi kansainvälisesti mitaten hyvin. Ihmiset kuluttavat peruselintoimintojensa ylläpitämisenlisäksi myös ravintolapalveluita yhä enemmän, koska työ- ja vapaa-ajan matkailulisääntyy, työelämä on kiireistä, kuluttajat laiskistuvat, elämäntyyli muuttuu yhä kaupunkilaisemmaksi,perhekoot ovat pienentyneet ja varakkaan, yli 50-vuotiaan väestön määrä on kasvussa.Kasvua on erityisesti ateria- ja ruokateollisuudessa. Wageningen yliopistossa Hollannissa tutkitaankuluttajakäyttäytymistä juuri ravintolamaailman kautta. Siellä pyritään kartoittamaan kaikki nemahdollisuudet, joita luonnolla on ravintona antaa, ja kuinka voitaisiin parantaa ihmisten elämänlaatua.Yliopistossa sijaitseva Tulevaisuuden ravintola on avattu lokakuussa 2007, ja yhteistyöyrityksiäsillä oli kesällä 2008 jo 35 kpl. Ravintolan vuosibudjetti on 3 miljoonaa euroa. Tutkimustatehdään vain rajoitetusti perinteisin kuluttajatutkimuksen menetelmin (esim. haastattelut& kyselyt), joten pääpaino tutkimuksessa on asiakkaiden tarkkailussa luonnollisessa ympäristössäruoan valinnan ja käyttäytymisen suhteen. 80 % ruokaan liittyvistä päätöksistä tehdään alitajuisesti,ja tähän liittyvien käyttäytymiskaavojen pohjalta tutkimusyksikössä tehdään analyysejä.Ulkona syömisen määrä kasvaa rajusti jatkuvasti. Kaikesta ulkona syömisen määrästä Hollannissasyödään 35 %, Iso-Britanniassa 44 % ja USA:ssa 51 %. Pohjoismaissa arvio on n. 20–30%. Ihmiset etsivät mielihyvää ja hyvinvointia, ja siihen saumaan iskevät myös erilaiset bränditja konseptit. Alueelliset muutokset mukailevat kansainvälisiä muutoksia, mutta ne eivät toistusellaisenaan. Alan rahoituksesta vastaa jatkossakin aina tavallinen kuluttaja, joka on sekoittanuttyön ja vapaa-ajan ja on joutunut ruoka-, elämys-, matkailu- hyvinvointi- ja lifestylemarkkinoidenmuokkaamaksi, eikä enää tiedä kuluttamisen suossa rämpiessään, mitä roolia milloinkin esittää.Matkailijat tulevat korottamaan kaikkien vuorokauden aikojen ruoankulutustaan yhä enemmän.Perinteisten aamupalojen, lounaiden, päivällisten ja illallisten rinnalle nousevat mobiilisyöminen(katusyöminen ja eri kulkuvälineissä aterioiminen) ja sormiruokailu. Hollannissakin kaikkiallaoli ruoka-automaatteja ja pikaruokapisteitä, oli sitten liikkeellä jalan, pyörällä, junalla tailinja-autolla. Ravintoloitsijoiden kassavirran ennustetaan tulevan edelleen pääsääntöisesti matkailusesonkienaikana, joinain ennustettavissa olevina täsmähetkinä ja vain osittain sattumalta.Tutkimuslaitoksella on aistinvarainen laboratorio, jossa on 16 tutkimushuonetta varustettuinafysiologisilla mittareilla ja kasvotunnistuksella. Fysiologinen laboratorio on erilaisia aistimuksiaja aivokäyrien mittaamista varten. Esimerkkinä mainittakoon, että jos koeryhmä maistelee viileääviiniä mustista laseista, niin maistaja ei pysty kertomaan, onko kyse valko- vai punaviinistä,ennen kuin punaviini alkaa reagoida lämmön kanssa ja muuttaa tuoksuaan. Monitoiminnallinenhuone on varustettu kahdeksalla tutkimuskopilla, joissa koulutetaan ja pidetään brainstorm-istuntoja.Tunnelmahuoneissa tutkitaan olosuhteiden vaikutusta syömiskäyttäytymiseen, hyvinvointiinja suorituksiin. Hyvä esimerkki on kahdeksankulmainen tutkimuspöytä, jonka ääressäihmiset nauttivat ruoka-annosta. Kun ihmiset näkevät toisensa ja kommunikoivat toistensakanssa, heidän mielipiteensä ovat hyvin samankaltaisia, mutta kun heidän välilleen nostetaan71

seinät, ovat mielipiteetkin monipuolisia ja yksilöllisiä, kun toinen ihminen ei pääse vaikuttamaanniihin. Laitoksessa on neljä keittiötä, joissa tutkitaan valmistuksen sopivuutta, käyttöä jaruoanvalmistuskäyttäytymistä, jotta voidaan kehittää ja testata uusia valmistustekniikoita. Tämäon tärkeä suora linkki valmistajan ja kuluttajan välillä. Varsinaisessa ravintolasalissa tutkitaanruokailijoita luvan kanssa 35:n eri kameran avulla. Huonetta voidaan muutella niin visuaalisestikuin kaikkiin eri aisteihin vetoavasti. Huone on kytketty tietoverkkoon, jonka kautta muutoksiaohjaillaan. Ravintolassa on n. 200 asiakasta päivittäin. Tarkkailemalla tutkitaan erityisesti ympäristönja sosiaalisten vaihtoehtojen muutoksia. Sensoreilla tutkitaan fysiologisia ja emotionaalisiatuntemuksia ruoan tuoksusta, mausta ja rakenteesta. Sama ruoka erilaisella taustamusiikilla,valaistuksella, tuoksuilla tai sijoittamisella tekee aivan erilailla kauppansa.On mm. saatu selville, kuinka perusasiakas käyttäytyy: millaiset ovat kävelytavat, odotusajat ja-käyttäytyminen ja keskimääräinen päivittäinen kulutettavan rahan määrä. Naiset kiinnittävätmiehiä enemmän huomiota ruokaan sitä valitessaan, ja he ovat muutenkin enemmän tietoisiasiitä, mitä syövät ja juovat. Asiakkaat eivät halua mitä tahansa, mutta he ottavat sitä, mitä ontarjolla. Asiakkaiden segmentointi uudella tavalla tilanteiden mukaan jaotellen on hyödyllisempääkuin perinteisemmillä tavoilla luokiteltuna. Monikansallinen yhteistyö on jo laajasti rakentunuttamm. Coca-Cola Companya myöten, ja uusinta teknologiaa hyödyntävät mobiiliversiotovat tutkimusta varten pitkälti kehitteillä.Ruokapalveluiden kehityskaaressa on vaatimattomimmillaan tarvittu vain läheltä joku paikka,missä syödä. Vasta sen jälkeen on huomioitu itse ruoka, sen laatu ja palvelun nopeus. Näidenkriteerien täytyttyä on kiinnitetty huomiota paikan ilmapiiriin. Ajan kuluessa lisäarvoa ovattuoneet kuluttajan elämäntyyliin sopivat seikat ja muotivirtaukset. Terveyden kehityskaaressaruoka on aluksi ollut vain jotain, mitä on voinut käyttää nälkänsä tyynnyttämiseksi. Seuraavaksise on kuitenkin jo antanut jotain lisäarvoa, ja luonnonmukaisuus on ollut merkityksellistä.Viimeisimpänä ruoan on oltava terveysvaikutteista ja jopa parantavaa. Kehitys ei varmasti loputähän, joten tulevaisuuden trendejä on mielenkiintoista odottaa. Kuluttaja voi olla laumasielumuiden kuluttajien tapaan tai tulevaisuudessa eriytyä vielä täysin omaksi tiedostavaksi yksilöksi.Tulevaisuudessa ravitsemisala ja ruoankulutus menettävät asemaansa elämys- ja hyvinvointikulutukselle.Kokemuksia ja hyvää oloa etsitään epälineaarisesti, kun taas elintarviketeollisuudentuotanto on ollut hyvin lineaarista. Elintarviketeollisuuden täytyykin sisäistää elämysteollisuudenja mielikuvatalouden kuviot, jotta se voisi pärjätä kovenevassa kilpailussa. Elintarviketeollisuudentäyty valita joko post- tai transmoderni tie. Postmodernissa asiakkaat löytyvät tuoreilta, ainauusiutuvilta markkinoilta, jossa kaiken on oltava ”in”, uutta ja ihmeellistä. Tällä kentällä kaikkimaut, ruokatrendit, konseptit ja brändit integroituvat, ja ne pärjäävät parhaiten, jotka löytäväthyvät yhteistyökumppanit, joiden kanssa kehittää menestystarinaa. Transmodernissa strategiassapelataan varmemman päälle kestävän tien kautta, jolloin laatua haetaan itse ruokatuotteenja sopivan hinnoittelun kautta. Tämä strategia tukee yhteiskunnan, luonnon ja yrityksen hyvinvointia.Suositaan lähiruokaa ja käytetään kestäviä argumentteja markkinoinnissa. Ruoka eituota vain hyvää mieltä, vaan terveyttä ja hyvää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Elintarvikealanyrityksen on osattava suunnistaa näiden eri kehityskaarien keskellä omien arvojensa mukaisestija omaan toimintastrategiaansa nojaten.72

Huomioita tapahtumacateringista AmsterdamistaVarsinaisissa tapahtumissa en matkan aikana käynyt ydinkeskustan huvipuistoa lukuun ottamatta,joten oli hienoa nähdä huvipuiston monipuolinen ruokapalvelutarjonta. Monenlaisetetniset keittiöt olivat laajasti edustettuina, kuten myös hollantilaisten itsensä selvästi arvostamatuppopaistetut ruoat. Makeiden leivonnaisten tarjonta oli todella laajaa, uppopaistettuja näistäkinsuurin osa.Tapahtumissa astiat ovat usein haasteellisia, mutta tällä huvipuistoalueella oli kaikenlaista tötteröä,alustaa ja paperirakennetta, joiden avulla syöminen onnistui melko hyvin kaikkea ympäristöätuhrimatta. Asiakaspalvelu oli myös joka paikassa äärettömän ystävällistä, nopeaa ja asiantuntevaa.Lisämyyntiä oli helppo tehdä meille, saamaamme palveluun erittäin tyytyväisille asiakkaille!Millaisia uusia heikkoja signaaleja alalta löysin? Mitä trendejä näin?Kaikenlaiset etniset keittiöt pitävät pintansa, vaikka pohjoismaisia ruokapaikkoja en nähnyt.Ruoka-automaatteja oli kaikkialla, osa lämpimiä ruokia hampurilaisista ja erilaisista piirakoistakylmiin, yksittäispakattuihin leivonnaisiin. Yksilö on selvästi piankin kuningas, ja vaikka kuinkakiire tulisi, niin aina on automaatti auttamassa. Amsterdam tuntui olevan kaikenlaisen pikaruoanmekka. Kasvikset ovat vasta nousemassa esiin, mutta hedelmät olivat jo hyvinkin monipuolisestinäkyvillä. Erilaiset hedelmäjuomat ja juomasekoitukset olivat monipuolisemmin edustettuinakuin Suomessa. Tavalliset ruokakaupat ovat kiinnostavimpia kohteita ulkomailla, koska niissäkokee sen tavallisen kansan arjen, näkee heidän ostotottumuksiaan ja sen, mitä kaikkea on tarjolla.Koteihin oli tarjolla esim. tuoreita kasviksia, joita oli erilaisissa valmissekoituksissa, samallalailla kuin Suomessa ovat pakasteet suuressa suosiossa. Tuore tuote on kuitenkin aina tuoretuote. Toisaalta taas leivonnaisissa näytti olevan lisäainelista melkoinen, koska säilyvyysaikakinoli usein jopa vuosia. Hintataso ei ollut juuri suomalaista edullisempi. Maito on samalla tavallasuosittu ruokajuoma kuin Suomessakin, samoin hollantilaiset ymmärtävät salmiakin ja lakritsanpäälle, joten kotoisia makuelämyksiä oli helposti tarjolla niin halutessaan. Amsterdamissanousussa näyttävät olevan brasseriet, salateriat, konditoriat, coffeshopit ja fine dining, ja niissäkaikissa juuri asiakaspalvelu oli erittäin hyvää.Muissa matkan tutustumiskohteissa, the Hospital de Gelderse Valleissa ja University MedicalCenter Utrecht (UMC Utrecht) tutustuttiin vain erilaisiin ruoanvalmistusmenetelmiin, jotkaovat olleet Suomessa käytössä jo vuosia, ja niillä ei ole varsinaisesti kytkentää tapahtumacateringiin,joten en käsittele niitä tässä yhteydessä. Huomionarvoinen asia oli kuitenkin näiden erikohteiden esittelijöiden asenne ja omanarvontunne omaan työhönsä nähden. He tunsivat huomattavaaammattiylpeyttä tekemisistään, mitä ei aina pääse kokemaan nyky-Suomessa.KehitysehdotuksiaMielenkiintoista on se, että Alankomaat on yksi tärkeimmistä matkailun kasvumarkkinoistaMEK:nkin ennusteissa (MEK: Matkailu 2020). Omatkin silmäni avautuivat sekä maan tarkemmansijainnin suhteen verrattuna Suomeen ja muuhun Eurooppaan että mieltymysten samankaltaisuudensuhteen, joten tapahtumamatkailun saralla voisi olla tehtävissä paljon. Polkupyöriensuurkäyttäjinä alankomaalaisille olisi varmasti mielenkiintoista kehittää tuotteita, joihin pyöräily73

kuuluisi olennaisena osana, vaikkapa pyöräilytapahtuma. Asiakaspalvelun asenteessa olisi opittavaapaljon. Amsterdam on todellinen suurkaupunki, ja silti palveluammattien edustajat jaksavatolla ammatissaan edukseen. Lähiruoka, terveysvaikutusten korostaminen, ruoan ostamisen jasyömisen helppous, ruoan laatu, tuoreus sekä päivitetty ja monipuolistettu konditoriakulttuuriolisivat asioita, joita kannattaisi Suomessakin ottaa matkailutuotteiden kehittämisessä huomioon.LähteetDoring, H. The 21st Century Food and Foodservice Challenge. Foodservice Europe &Middle East 1/08. Viitattu [4.5.2009]. Sijainti: salkku.lamk.fi/mod/resource/view.php?id=4085Heikkinen, V.A. 2008. Innovatiiviset ruokapalvelut-luento. Toimintaympäristön muutos.Asiakas- ja kulutuskäyttäytymisen muutokset. Uusia konsepteja.Heikkinen, V.A : Suomen ravintolakartta 2015 ja uudet konseptit. Viitattu [4.5.2009].Saatavissa: salkku.lamk.fi/file.php/515/HoReCakartta_ja_uudet_konseptit_Mikkeli_syksy_2015.docwww.mek.fi/W5/mekfi/index.nsf/6dbe7db571ccef1cc225678b004e73ed/19d25ec89c7e822dc225735b0032a966/$FILE/MEK2020_nettiin.pdfWageningen University: Viitattu [4.5.2009]. Saatavissa: www.restaurantvandetoekomst.wur.nl/UK/About+the+RoF/A+unique+blend/74

Liite 8Piadini on syntynyt voimakkaassa kasvussa olevan välipalakulttuurin ja liikkeellä syömisen tarpeisiin.Piadini on uusi, herkullinen, maukas, parilalla lämmitettävä välipala, jossa makuvaihtoehtoinaovat tomaatti-oliivi, broileri-mozzarella ja kinkku-pepperoni.Tuotteen taustalla on tuotetesti,jonka on toteuttanut TNS Gallup Oy. Tilaajana oli Saarioinen Oy. Tutkimuksen kohteenaollut Piadini-tuote testattiin 100 henkilöllä, jossa oli 20–45 -vuotiaita naisia (N=60) ja miehiä(N=40). Nämä henkilöt tavoitettiin kahviloista, huoltoasemilta, ja he käyvät näissä vähintäänpari kertaa kuukaudessa. Tutkittavat tuoteominaisuudet olivat ulkonäkö, maku ja maustamisenvoimakkuus. Haastattelut menivät siten, että alkuhaastattelun kohdalla vastaaja ei nähnyttuotetta, minkä jälkeen tuote näytettiin ensin kokonaisena ja sitten halkaistuna. Alkukysymystenjälkeen vastaaja ohjattiin testitilaan, jossa hän maisteli ja arvioi tuotteet täyttämällä kyselylomakkeenitse. Tuotteiden maistamisjärjestys oli satunnaistettu. Tuotteet lämmitettiin parilallaohjeiden mukaan ja tarjottiin lämpiminä.Valtaosa ensivaikutelmakommenteista oli positiivisia. Makuvaihtoehdot jakoivat mielipiteitä jonkinverran. Oliivi oli usein epämiellyttävä ja kinkku-pepperoni liian suolainen. Ulkonäköä pidettiinusein negatiivisena; kuivana ja sellaisena, jonka ulkoasu ei houkuttele. Tuote vastasi ennakko-odotuksiaja ylitti ne. Broiler makuvaihtoehtona ei täysin vastannut odotuksia. Tuotetta onjatkokehitelty palautteiden mukaiseksi. Tuotteen koon todettiin olevan sopivan (120 g). Tuotteentodettiin sopivan hyvin liikenneasemille ja kahviloihin sekä kohtalaisesti vielä henkilöstöravintolaan,mutta ei enää esim. hotelliin. Tuotteesta oltaisiin valmiita maksamaan 2,50 € – 2,99 €.Piadinin idea on Italiasta, Emilia-Romagnan maakunnasta, Bolognasta. Lopputulos on rapea jamaukas. Piadinin terveellisen leivän salaisuutena on spelttijauhot, jotka antavat tuotteelle miellyttävänrakenteen ja purtavuuden. Kolme eri makuvaihtoehtoa ovat saaneet vivahteita italialaisestakeittiöstä. Nälkä pysyy poissa kauan näillä välipaloilla. Piadini on sopivan kokoinen, muodoltaanhoukuttelevan pyöreä ja siten helppo syödä sekä kätevä ottaa myös mukaan. Tuotteet ovatyksittäispakattuja paperilaminaattipussiin. Pakkauksen tuotekuva viestittää herkullisen parilallalämmitettävän välipalan. Pakkaus on hygieeninen ja turvallinen, mikä lisää säilyvyysaikaa. Ilmanpakkausta säilyvyysaika on vain yhden vuorokauden. Kun tuote otetaan pakasteesta sulamaan,pysyy tuotteen ulkonäkö silti hyvänä ja herkullisena. Hävikki on hallinnassa. Pakkaus on helppoavata, ja sillä on visuaalinen, värikäs ja houkutteleva ilme. Maut erottuvat helposti toisistaan.Tuote näkyy pakkauksen ikkunan läpi. Piadinin mahdollisuuksia tapahtumamarkkinoilla tutkitaanSalpausselän kisojen 2010 yhteydessä.75

Liite 9COOL TOUR –seminaari22.9.2009 klo 13.00 – 17.00Kongressikeskus Fellmanni, Kirkkokatu 27, Lahti13.00 Seminaarin avaus13.15 Erityisasiantuntija Lea Häyhä, Työ- ja elinkeinoministeriö••Ministeriö matkailun kehittäjänä13.45 Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentti••Arkiluonto - luontomatkailussaTauko15.00 Brändi- ja designasiantuntija Lisa Sounio, Sonay Oy••Brändää osaamistasi16.30 Teknologia-asiantuntija, ohjelman päällikkö Risto Mäkikyrö, Tekes••Tekesin vapaa-ajan palvelut -ohjelman uusi ohjelmakausi 2010 – 2012Tilaisuuden juontajat:opiskelijat Tanja Arvila ja Teemu Rannila,Matkailun ala, LAMKCool music: opiskelija Heikki Kaskela, Musiikin ala, LAMKLahden ammattikorkeakoulun Matkailun alan 10-vuotisjuhlajatkuu klo 17.00 – 19.00 Ravintola Fellmannin ravintolasalissa.76

Liite 10Tervehdys!Tutkimme Lahden ammattikorkeakoulun Matkailun alan Ice Event -hankkeessa uusia tapahtumamatkailunmahdollisuuksia, ja siihen liittyen käännymme myös sinun asiantuntemuksesipuoleen. Keräämme Lahden seudun tapahtumatahoilta aineistoa, jonka pohjalta voimme kartoittaane kohdat, missä tarvitaan apuja, missä ollaan hyvin omavaraisia ja missä olisi kehitettävää.Pyydämme sinua ystävällisesti vastaamaan seuraaviin kysymyksiin 31.8.2009 mennessä,niin saamme aineistosta kaiken hyödyn irti. Teemme aineiston pohjalta tapahtumatuottamisenselviytymisoppaan Mr. Murphy -hengessä ”Jos jokin voi mennä pieleen, se myös menee pieleen”,joten vastauksennekin voivat olla samassa hengessä. Huolimme mielellämme hyvinkinlaveita ja leveitä vastauksia, joten antakaa palaa! Vastauksien ei tarvitse liittyä mihinkään tiettyyntapahtumaan. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, henkilöitä ja tapahtumien nimiämainitsematta. KIITOS!1. Mikä tapahtumissa on omasta näkökulmastasi kiehtovaa?2. Mitkä asiat hankaloittavat tapahtumatuottamista?3. Mitä mahdollisuuksia tapahtumatuottamisessa ei mielestäsi ole vielä hyödynnetty?4. Mitkä ovat tapahtumantuottamisen pahimmat sudenkuopat? Missä mennään helposti metsään?5. Parhaimmat ja kamalimmat tapahtumakokemuksesi?6. Tulisiko tapahtumantuottajien tehdä mielestäsi enemmän yhteistyötä? Minkälaista?7. Minkälainen asema tapahtumilla on mielestäsi kunnallisesti/maakunnallisesti/valtakunnallisesti?8. Kiinnostavatko uusimmat tekniset ratkaisut tapahtumatuottamisen apuna? (mm. erilaisettoiminnanohjaus- ja hallintajärjestelmät)9. Minkälaisille tapahtuman tuottamiseen liittyville palveluille olisi mielestänne kysyntää?___ Sponsorien etsiminen___ Logistiikka___ Sopimusten teko___ Vapaaehtoisten rekrytointi___ Somistaminen___ Lavarakentaminen___ Akkreditointi___ Tietoliikenneyhteydet___ Esiintyjät___ Tekninen tuki___ Catering___ Viestintä___ Sosiaaliset mediat___ TapahtumansisältösuunnitelmaYstävällisin tapahtumaterveisin___ VIP-vastaanotto___ Isännöinti, emännöinti___ Vapaa-ajan aktiviteetit___ Tapahtuman dokumentointi___ Kiitostilaisuuden järjestäminentapahtuman tekijöille___ Turvallisuuspalvelut___ Tapahtuman eri suunnitelmat___ Tutkimukset___ Lipunmyynti___ Opasteiden teko ja kiinnitys___ Esiintymistekniikka___ Liikenteenohjaus/pysäköinti___ Ensiapu___ Oheisohjelma___ Lupien hakeminen___ Markkinointi___ Pressitilaisuudet___ Valokuvaus___ Tapahtuman talouden ohjaus___ Kommentaattorit, juontajat___ Majoitus___ Yritysyhteistyö___ Kestävän kehityksenmukainen toiminta___ Seuraavan tapahtumansuunnittelu___ JälkiarviointiInkeri Määttä ja Mikko KääriäIce Event -hanke, Matkailun alaLahden ammattikorkeakoulu,Kirkkokatu 27, 15140 LAHTI77

Liite 11Case: Jääbaari notSkiMistä lähdettiin liikkeelle?Lahden Muotoiluinstituutin 1. vuosikurssin sisustusarkkitehtuuriopiskelijat saivat suunniteltavakseenjääbaarin vuoden 2009 Salpausselän kisojen yleisöteltan yhteyteen. Toimeksiannonrajoina olivat kisaorganisaation ja cateringyrityksen toiveet, käytettävissä oleva tila ja budjetti.Tilaa baarille oli n. 100 neliötä keskellä kisatoria Lahden urheilukeskuksessa. Alueelle piti saadatoimiva ja näyttävä baari, joka toimisi yhtenä oheispalveluiden vetonaulana.Toimeksianto vahvistettiin tammikuussa ja kolme erilaista suunnitelmaa esiteltiin tammikuunlopussa. Eri yhteistyötahoista koottu raati äänesti parhaaksi vaihtoehdoksi työn nimeltä notSki.Nimensä suunnitelma sai alueen keskelle sijoitetusta nuotiosta, ”notskista”, ja samalla nimenhuomattiin sopivan myös tilanteeseen osuvaksi vaihtoehdoksi hiihdolle.Opiskelijoilla oli intoa, mutta ei kokemusta jäärakentamisesta, joten työn onnistumisen varmistamiseksitarvittiin apua. Jäärakentamiseen erikoistunut Frostiart tuli miehineen apuun. Jäärakentamiseensopivaa jäätä löytyi Messilän rannasta, Vesijärvestä. Jään nostamiseen tarvittiinuseamman miehen lihasvoimaa. Jääpalat siirrettiin mönkijän avulla jäältä kuljetusauton luokserantaan, missä auton perälavanosturin avulla palat siirrettiin sisälle autoon ja rakennuspaikallane taas vastaavasti purettiin sieltä pois. Jokaista palaa siirsi kaksi miestä, palojen paino oli n. 120kg. Jäätä nostettiin kaikkiaan 30 tonnia.notSkin SuunnitelmanotSkin suunnitelmaan kuuluivat jäästä muotoillut ulkoseinät, baaritiski, korkeat baaripöydät,pyöreä nuotio ja puoliympyrän muotoinen nuotiopenkki. Baarin lattia tehtiin lumesta tiivistämällä.Telttaan kiinteässä yhteydessä olevat seinät vain somistettiin valkoisella kevytpeitteellä.Suunnitelman visuaalinen ydin oli valaistus, joka toisi nuotioon oman lämpimän punasävyisenvälimaailman ja muihin rakenteisiin kontrastiksi kylmän sinisen valaistuksen. Valaistus hoidettiinLED-valoilla.AikatauluAikaa työhön meni kaikkiaan melkein kaksi viikkoa. Jään nosto ja siirto vei kolme päivää, pohjustustyötpari päivää. Seinien ja kalusteiden rakentaminen kesti viisi päivää, ja viimeistelyynmeni pari päivää. Rakentajia oli Frostiartin puolelta parhaimmillaan kolme miestä, opiskelijoitakaikkiaan parikymmentä.OpiskelijapalautettaOpiskelijapalautteessa korostui työn helppous ja jopa hauskuus, mutta jääpalojen siirtäminen olimonelle yllättävän raskasta ja työlästä. Jääpalojen työstäminen vei ennakoitua enemmän aikaa,mutta se oli helpompaa kuin oli luultu. Työnjako ei aivan onnistunut; kaikki eivät hoitaneet78

omaa vastuualuettaan, joten työstäminen ei ollut ihan niin tehokasta, kuin toivottiin.Valaistuksen kanssa oli paljon ongelmia, vaikka valaistusta olivat hoitamassa ammattilaiset. Valojaasennettiin paikoilleen liian myöhään, sähköistyksessä käytettiin osittain sisätiloihin tarkoitettujajatkojohtoja, osa LED-kannuista oli liian tehokkaita, jolloin ne lämmittivät kalusteitasisältä liian paljon. Visuaalinen puoli onnistui muuten täysin, kuten oli suunniteltu. Valaistuskintoimi vielä kisojen aattona, mutta ei kokonaan enää kisojen aikana, mikä jäi harmittamaan.Työkalut tulivat tutuksi, ja auringonvalon vaikutus jäähän oli nopeasti havaittavissa. Ensikertalaisenkannattaa ottaa huomioon rakentamista aloittaessa kunnon ulkovaatetus, oikeat työvälineetja oikea työskentelytekniikka ja ergonomia. Suunnitteluun ja aikataulutukseen kannattaapanostaa ja tehdä esimerkiksi valaistussuunnitelma kunnolla ja ajoissa.Vain mielikuvitus, aika ja raha ovat rajoitteena, mitä voi saada aikaiseksi. Jäätä voisi myös korvataosittain akryylilevyillä ja kankailla, jolloin samankaltainen visuaalinen ilme on mahdollistaluoda, mutta jään ainutlaatuisuus ja luonnollisuus rakennusmateriaalina jäisi tällöin hyödyntämättä.Jää elementtinä alkaa olla eksoottista, ja jäärakentaminen on erikoisuus myös suomalaisille,joten kiinnostusta aiheeseen varmasti riittää myös tulevaisuudessa.Pientä palautettaJulkisuutta baari sai melko vähän, mikä kertoo siitä, ettei sillä ollut sellaista uutuusarvoa, kuinolisi olettanut. Baari itsenään ei myöskään ollut kisoille vetovoimatekijä; juuri kukaan ei tullutkisoihin jääbaarin takia. Baari oli hieno lisäelementti, mutta kisat olisivat pärjänneet ilmankinsitä. Ravintoloitsija oli hieman pettynyt yhteistyöhön, koska opiskelijanäkökulmat olivat olleetristiriidassa hänen näkemystensä kanssa. Tällöin syntyi eturistiriita, ja alueelle ei saatu kylmäkaappeihinkaikkia tuotteita, joita ravintoloitsija olisi halunnut. Tällaiseen on hyvä kiinnittääjatkoprojekteissa huomiota, etteivät yrittäjän toiveet jää huomioimatta. (Tämä ravintoloitsija olikuitenkin osakustantajana projektissa.)79

Liite 12TEE-SE-ITSE-OPAS JÄÄRAKENTAMISESTAJA -SOMISTAMISESTAYleistä jäärakentamisestaKuka voi ryhtyä jäärakentajaksi?Jäärakentajaksi voi periaatteessa oppia kuka tahansa. Jäärakentajalle on eduksi rakennusalan tuntemusja kokemus moottorisahan käytöstä. Jään työstäminen muistuttaa pitkälti puun työstämistä;jäätä voidaan hioa, höylätä, porata, sahata ja liittää yhteen.Mistä jäätä voi hankkia?Jäätä voi nostaa järvestä, lammesta, joesta tai merestä Etelä-Suomessa tammi–helmikuussa jaPohjois-Suomessa jopa loka–maaliskuussa. Keväällä jää saattaa olla paksua, mutta UV-säteidenheikentämää. Jäätä ei tulisikaan nostaa enää maaliskuussa napapiirin eteläpuolella. Jään nostossatarvitaan maanomistajan ja vesialueen omistajan lupa. Avanto on myös merkittävä huolellisesti,ettei satunnainen kulkija joudu vaaraan.Hieman virtaavassa vedessä jää on usein kirkkainta. Merijäähän muodostuu suolataskuja eli erimuotoisiakuplia, johon suola on jäänyt vangiksi. Muuten jää on varsin samanlaista niin meressä,lammessa kuin järvessäkin. Likaisennäköisestä, humuspitoisesta järvestäkin saadaan yleensäkirkasta jäätä. Jääkiteet syrjäyttävät yleensä jäätyessään epäpuhtaudet. Sinilevä muodostaa yleensäjään sisään jäädessään vihreän kerroksen, joka on pahimmillaan epämiellyttävän näköinen,mutta parhaimmillaan hauska lisä. Myös järven jäässä olevat pohjakasvien kaasun aiheuttamatkuplarivit ovat mielenkiintoisen näköisiä.Jäätä voi myös ostaa jäätehtaista, jotka valmistavat jääharkkoja nimenomaan veistotarkoituksiin.Jäätehtaita on mm. Lappeenrannassa, Latviassa, Englannissa ja Belgiassa. Jäätä voisi myös jäädyttääastiassa pakastimessa, mutta tällöin jää jäätyy ensin ympäriltä ja keskelle jää vettä. Keskiosanjäätyminen aiheuttaa laajentuessaan ulkokuoren hajoamisen ja lopputulos on epämääräistäharmaanvalkoista sohjoa.Jäätä voi säilöä pakastimessa muovilla suojattuna. Yksi lavapaikka pakastimessa maksaa noin euronpäivässä, joten veistoksen säilytyshinnaksi voi tulla n. 300 euroa. Onkin järkevämpää säilyttääkuutiomaista jäätä veistoksen sijaan. Samalle lavapaikalle saadaan mahtumaan useiden veistostentarvitsema jäämäärä, josta sitten veistetään tarpeen mukaan uusia veistoksia. Säilytyksessäveistoksen yksityiskohdat saattavat kärsiä kolhuista ja kulumisesta.Jäärakentamisen aikataulutus?Suunnitteluun menee helposti yksi päivä, ja jään nostoon ja kuljetukseen on varattava yhdestäkahteen päivää. Rakentamiseen voidaan varata yhdestä viiteen päivää ja päivä valaisemiseen jaalueen viimeistelyyn. Aloitusajankohdan on hyvä olla arkipäivänä, jos tarvitaan yllättäen varaosiakoneisiin tai lisävälineitä nostotyöhön.80

Jää rakennus- ja somistamismateriaalinaHyvä rakennusjää on läpinäkyvää teräsjäätä, ja siinä ei ole juurikaan halkeamia, eikä niin sanottua”kevätkukkaa” eli auringon UV-säteiden aiheuttamaa tikkuuntumista. Vauriot heikentävätjään rakennetta merkittävästi. Joissain yksittäistapauksissa voidaan käyttää myös kohva- eli lumijäätä,jos sen rakenne on riittävän tiivis ja väri miellyttää silmää. Jää on parasta työstettäväksi,kun sen lämpötila on n. –5°c. Jos jää on lämpimämpää, kastuvat vaatteet työstettäessä. Jos jääon kylmempää, se on haurasta ja halkeilee helposti.Jään puristuslujuus on valtava, mutta veto- ja murtolujuus on erittäin heikko. Sormenpään kokoinenjäänokare kestää helposti 1000 kg painavan jääpalan päällään. Jää on herkkä tuulelle, UVsäteilleja lämmölle. Valaisimista, hehkulampuista ja halogeeneistä tuleva lämpö tekee helpostireiän jäähän. Sen vuoksi jään valaisussa suositaankin loisteputki- ja LED-valaisimia.Jään läpinäkyvyys ja työstämisen helppous terävillä välineillä on ainutlaatuista. Veistokset ja rakenteetnäyttävät lähes lasista veistetyiltä. Taianomaista on myös jään kiertokulku luonnossa;vesi jäätyy jääksi ja sulaa jälleen vedeksi. Jäisessä olomuodossaan sitä voidaan lainata taiteen tekemiseenja rakentamiseen.Miten jää käyttäytyy?Jää on hyvin sitkeää, kun sen lämpötila on lähellä 0 °C:ta ja erittäin haurasta kun lämpötila onalle –20°C. Erittäin kovalla pakkasella (–30°...–50°C) jäätä ei voida enää liittää pelkällä vedellä,koska se halkaisee jääpalat. Sen sijaan voidaan käyttää lisänä mietoa etikkavettä, jotta vedenjäätymispistettä saadaan muutettua alemmaksi. Keväällä auringon UV-säteily muuttaa jään valkoiseksija hajottaa sen hauraiksi tikuiksi. Keskitalvella tuuli kuluttaa jäätä eniten. Sade sinälläänei ole juurikaan haitaksi veistokselle, mutta tuuli voi haihduttamalla nopeuttaa sulamista.Sisätilan veistoksissa jäätä on varjeltava ikkunasta tulevalta auringonpaisteelta ja liian lämpimiltävalonlähteiltä. Sisälläkin jää sulaa varsin hitaasti, koska sulaminen vaatii paljon energiaa. Pintanäyttää sulavan nopeasti, koska sulamisvettä tulee joka kohdasta. Esimerkiksi hääpöydissä suositutveistokset pysyvät muodossaan 4–6 tuntia juhlapöydässä. Veistoksen kokonaan sulamiseenmenee jopa 18–24 tuntia olosuhteista riippuen. Jään sulamista ei voida kokonaan estää, muttasitä voidaan hidastaa kylmätekniikalla (telttajäärakentaminen) ja paikan valinnalla. Jäärakentamisessavarjoinen paikka lisää säilyvyyttä huomattavasti.Jään painoKuutiometri jäätä, eli 1m x 1m x 1m, painaa hieman vähemmän kuin vesikuutio, joka painaamelko tasan 1000 kg. Rakenteesta riippuen kuutio teräsjäätä painaa 940–980 kg. Kohvajää on25–50 % kevyempää, koska se on muodostunut jäälle sataneesta lumesta ja vedestä. Jäärakentamisessasopiva koko on esimerkiksi 125 kg painava jääpala, jonka mitat ovat 1m x 0,5m x0,25m. Sitä jaksaa kaksi miestä liikutella kohtuullisen hyvin.Jää on painavaa, joten rakennuspaikan kantavuus on syytä selvittää etukäteen. Jää saattaa ollatäynnä raitoja, jotka eivät sovi tietyn tyyliseen veistokseen. mutta ulkonäkö selviää vasta, kun81

siitä on nostettu koepala. Jäätä on järvissä rajattomasti, mutta sen nostaminen on varsin työlästäja vaarallistakin, joten maltti kannattaa säilyttää suunnitelmissa. Sään vaihtelut saattavatmyös tehdä vahvastakin rakenteesta hauraan yllättäen, joten rakenteita on tarkkailtava päivittäin.Jäärakentamisen työkalutJään työstössä voidaan käyttää monenlaisia puulle sopivia välineitä: moottorisaha, sähkösaha,käsisaha, hiomakoneet, taltat ja puukot ovat helposti saatavilla olevia työstövälineitä. Osa välineistätäytyy tehdä itse, kuten piikkilauta. Piikkilauta on kahvoilla varustettu vanerilevy, johonon kiinnitetty satoja ruuveja. Lautaa käytetään jään tasoittamiseen liittämistä varten. Liittämiseenkäytetään lisäksi isoa ruiskua, jolla vesi ruiskutetaan liitettävien palojen väliin. Ruiskuja saaapteekista. Jos harrastus muuttuu ammattimaisemmaksi, on mahdollista tilata alaan erikoistuneistanettikaupoista erilaisia teriä jyrsimiin ja kulmahiomakoneisiin, joilla työ nopeutuu. Jäätävoidaan kiillottaa kuumailmapuhaltimella tai kaasuliekillä. Jäähän voi piirtää spriiliukoisellatussilla apuviivoja sahaamista varten. Myös suorakulma ja vatupassi eli vesivaaka ovat lähes välttämättömiätyökaluja, vaikka eivät varsinaisia työstövälineitä olekaan. Lisäksi myös jääsakset,harppi ja mitta ovat tarpeen.Mitä kaikkea on huomioitava jäärakentamisessa?• Tarvitaan maanomistajan- ja kiinteistönomistajan tai -haltijan lupa rakentamiselle ja joskusmyös rakennuslupa. Suuren rakennelman ollessa kyseessä, on myös hyvä kuulla naapureita.Jos rakentaminen on lentokentän läheisyydessä ja nostokalusto on suurikokoista,saatetaan tarvita jopa lupa lennonjohdolta.• Yleisökohteen tarkastuksesta on myös sovittava terveystarkastajan kanssa. Terveystarkastajamyös määrittelee mahdollisen pelastussuunnitelman tarpeen.• On otettava huomioon pelastustiet sekä alueen puhtaanapitoa ja purkua varten tarvittavatkulkureitit.• Paikan valinnassa kannattaa ottaa huomioon maaperän kantavuus ja mahdolliset maanalaisetrakenteet. Järven jäälle ei saa koskaan rakentaa painavaa jäärakennusta, koska jääantaa periksi, halkeaa ja jäälle nousee vettä!• Vakuutusasiat on syytä tarkistaa vakuutusyhtiöstä.• Rakenteiden turvallisuutta tulee valvoa päivittäin ja tarvittaessa sulkea alue yleisöltä vaaranuhatessa.Jäärakentamisen kustannuksetJäätä saadaan periaatteessa ilmaiseksi ja rajattomasti talviaikaan järvestä, mutta nostotyö maksaa.Samoin kuljetus- ja säilytyskustannukset ovat merkittävä kuluerä, jos veistoksia tehdään sesonginulkopuolella. Käytännössä pienenkin jäätuotteen tekeminen aiheuttaa useamman sadaneuron kustannukset. Suuremmissa urakoissa puhutaan useista tuhansista euroista. Jään nostotyöon erittäin raskasta ja vaativaa työtä, jossa tarvitaan vähintään kolme henkilöä sekä mönkijä taimoottorikelkka ja muita nostovälineitä. Rakentamistyössä on myös oltava aina vähintään kaksihenkilöä jo turvallisuussyistäkin.82

Yhden veistäjän normaali päiväkorvaus on n. 300e + alv 22 %. Tilaajan kustannettavaksi voivattulla myös majoitus-, ruoka- ja matkakulut sekä vuokrakoneet ja kuljetukset. Jäärakennusprojektistatuleekin aina pyytää ennakkoon mahdollisimman tarkka kustannusarvio tai jopa budjetoitusumma, johon jäärakentaja sitoutuu. Jos jäärakentaja ei pysty arviota esittämään ja perustelemaan,on hänen ammattitaitonsa syytä kyseenalaistaa. Veistoyritysten tarjouksissa on joskussuuriakin hintaeroja, jotka saattavat selittyä toimeksiannon väärinymmärtämisestä tai työmääräntai laadun aliarvostamisesta. Halvin ei ole yleensä paras vaihtoehto erikoisammattitaitoa ja -osaamistavaativassa jäärakentamisessa. Myös yrityksen referensseihin kannattaa tutustua ennakkoon.Kustannustasoa voidaan jonkin verran pudottaa järjestämällä esimerkiksi veistokoulutusta, jossaoppilaat tekevät osan työstä. Se ei yleensä nopeuta tekemistä vaan jopa päinvastoin, mutta pienentääammattilaisten tarvetta ja sitä kautta kokonaiskustannuksia.Sähköt ja valaistus jäärakentamisessaSähkö ja vesi eivät luonnollisestikaan saa joutua keskenään kosketuksiin. Valaistuksen ja työvälineidenjohtoliitokset on suojattava mahdollisuuksien mukaan teipillä ja muovilla. Lisäksi järjestelmässäkannattaa olla vikavirtasuojaus. Sähkölaitteissa, kuten sahassa on yleensä suojaus jalämpörele sisäänrakennettuina, mutta valaisimissa ei yleensä ole vastaavan tasoisia suojauksia.Jäätä voidaan värjätä elintarvikeväreillä jääkoneessa jäädytettäessä, mutta lopputulos muistuttaalähinnä mehujäätä. Logoja voidaan pakasteolosuhteissa värjätä myös värillisellä hiekalla tai väripigmenttijauheellatai muilla väriaineilla, mutta sulaessa nämä saattavat aiheuttaa sotkua. Suositeltavintapa värjäämiseen onkin värikalvo ja valaisin tai säädettävät RGB-LED-valot.Muiden materiaalien yhdistäminen jäähänJään sisälle voidaan jäädyttää lähes mitä tahansa esineitä jääkoneessa. Mm. pullot ja makeisetsekä pleksille tarralla toteutetut logot ovat yleisiä jään sisälle jäädytettäviä tuotteita. Myös puistenosien liittäminen jäähän onnistuu kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi jääsaunan katto, lattia jaovet sekä lauteet ovat puuta, jotka on liitetty jääseiniin.Kiinnitettäessä puisia osia käytetään lähinnä sohjoa eli lumen ja veden sekoitusta. Jäähän voidaanmyös ruuvata ruuveja, mutta silloin saattaa ongelmaksi muodostua metallisen ruuvin lämpeneminenauringossa. Paras tapa liittää esimerkiksi oven karmit jäähän, on tehdä ura tai kolo,jonka väliin puuosa tukeutuu.Jäätä voidaan jossain määrin korvata muovilla tai esimerkiksi lasitiilillä. Kustannuksissa saatetaansäästää, mutta oikean jään taika on nimenomaan jään tilapäisyydessä ja sulamisessa.Turvallisuus jäärakentamisessaJää on painavaa ja liukasta, joten sen nostelu tulee olla aina suunnitelmallista ja ergonomisestioikeaoppista. Veistäjien tulee ottaa ensisijaisesti turvallisuus huomioon. Alue on tarvittaessaeristettävä yleisöltä onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Myös työkalujen tulee olla oikeaoppisiaja turvallisia. Uudet käyttäjät on perehdytettävä työvälineiden käyttöön ja turvaohjeisiin. Vas-83

tuu on aina vanhemmalla työtoverilla tai työnjohtajalla. Ennen vaarallisen työvaiheen suorittamistaon hyvä käydä työvaiheet läpi, ettei työnkulku ole kenellekään epäselvä. Kiire on huonotekosyy turhaan riskinottoon.Sää saattaa heikentää rakenteita nopeasti, joten rakenteita on tarkkailtava vaaratilanteiden varalta.Tarvittaessa yleisön pääsyä jäärakenteiden lähelle on rajoitettava aidalla tai köysillä. Jos vaaraon ilmeinen, on kohde suljettava yleisöltä ja hajotettava hallitusti. Jäärakentajan on opastettavahenkilökuntaa jäärakenteiden turvallisista paksuuksista ja rakenteiden lujuuksista.Jäärakentamisen monet mahdollisuudetJäärakentamisen ei tarvitse rajoittua vain jääbaareihin ja jääveistoksiin, vaan siitä voidaan tehdämyös suuria leikkipuistoja, jääsaunoja ja muita rakennuksia. Talvihäiden suosio lisääntyy, ja ulkomailtaon paljon tulijoita Suomeen eksoottisiin olosuhteisiin häitä pitämään. Näihin talvihäihinvoidaan tehdä mm. alttari ja hääsviitti. Myös hyötyrakentamista pohjoisissa olosuhteissa ontehty jokin verran. Entisessä Neuvostoliitossa on rakennettu mm. sääsuojia sekä talleja panssarivaunuille.Yleensä näissä rakennuksissa suurin osa rakenteesta on lunta, ja jäätä käytetään vaintukirakenteena. Jääsaunojen rakentamisen ei tarvitse rajoittua vain talven huippusesonkiin, vaanniitä voidaan tehdä katseenvangitsijoiksi ja yhden illan käyttöön myös kesällä.Jäärakentamisen trendit ja tulevaisuusAiemmin veistosten tekeminen keskittyi Japanissa ja USA:ssa juhlapöytiin ja varsinkin häihin,mutta nykyään tehdään myös paljon veistospuistoja. Euroopassa veistosnäyttelyt tehdään lähesyksinomaan pakastetelttoihin, ilmaston muututtua lämpimäksi ja sateiseksi. Lähivuosina trendiksiovat muodostuneet jääbaaritiskit, joita tehdään juhlatilaisuuksiin sekä kokonaiset jääbaaritja -lounget, jotka ovat rakennettu pakastehuoneisiin ja ovat avoinna ympäri vuoden.Projektit suurenevat ja budjetit kasvavat tulevaisuudessa. Itä-Euroopan vaurastuminen tuo uusiamahdollisuuksia Länsi-Euroopan suurille jäärakennusyrityksille. Ilmastonmuutoksen myötäluonnon lumi ja jää ovat eksotiikkaa. Myös kampanjamainonnan kehittyminen ja jääbaariensuosio lisää jäärakentamisen suosiota tulevaisuudessa.Jääosaajat Suomessa ja maailmallaSuomen jääosaajista suurin osa on pohjoisessa, esimerkiksi Kemin Lumilinnan läheisyydessä, YlläksenLainion lumikylässä ja Enontekiön Lumilinnassa Hetassa. Myös muissa laskettelukeskustenlumikylissä hyödynnetään paikallista osaamista. Helsingissä on yrittäjiä jotka tekevät osa-aikaisestipieniä jääveistoksia ja jääbaaritiskejä juhlatilaisuuksiin. Yksittäisiä jääosaajia on mm. Pellossa,Kuopiossa, Porvoossa ja Lahdessa. Lappeenrannassa on Suomen ensimmäinen jäänveistoon erikoistunutyritys, joka toimii paitsi koko Suomessa, niin myös aktiivisesti muualla Euroopassa.Jääosaamisen taso maailmalla on hyvin vaihtelevaa. Kuvaavaa on, että Keski-Euroopan suurissatapahtumissa käytetään lähes poikkeuksetta suomalaisia jäärakentajia, kun kyseessä ovat suurtenjääpalojen käsittely- ja liittämistyöt. Jäänveistäjiä on maailmassa tuhansia. Kiinassa Harbinin jättimäisenjääpuiston rakentamisessa on mukana jopa 20 000 henkilöä. USA:ssa jäänveistoyrityksiä84

on noin 100, mutta niistä vain muutamat osaavat käsitellä suuria jääpaloja ja vielä harvemmatluonnonjäätä. Suuria jäänveistomaita ovat myös Venäjä ja Japani. Hollannissa ja Belgiassa useatyritykset järjestävät suurtapahtumia jääteltoissa.85

Liite 13Langaton Lahti innovaatiopartnerit, joilla intressejätapahtumatuotantoonDatamar Oy www.datamar.fi1. Pelastustoimen resurssien suunnitteluun ja hallintaan soveltuva Intranet/Extranet-tuoteperhe;sovellettavissa laajasti henkilöstöhallintoon ja tilanteisiin, joissa on tarvetta nopeaan(lisä)henkilökunnan saamiseen.2. Koulutustoiminnan tietojärjestelmä (koulutusten rakentaminen, ajoittaminen, opiskelijakohtaistensuoritustietojen kirjaaminen ja seuraaminen)3. Raporttien tuottamis- ja julkaisujärjestelmäIn Net Oy www.innet.fiHammashoidon integroitu tietojärjestelmäTietojärjestelmän sisältö: hoitohenkilökunnan työjärjestykset, ajanvaraus, asiakaskortit statuksineen,hoitosuunnitelma kustannusarvioineen, laskutus. kutsujärjestelmä, tilastointi ja raportointiIntegroitu tietojärjestelmä mahdollistaa ajankäytön tehostumisen, palvelukyvyn paranemisen jahenkilöstön vapautumisen rutiinitöistä.Lahden verkkopalvelu www.verkkopalvelu.fiYrityksien ATK-järjestelmien kehittäminen, ylläpito ja konsultointi1. ATK-järjestelmäratkaisut (Palvelinjärjestelmät, Langattomat lähiverkot, Verkkojärjestelmienkehitys, Etäkäyttöratkaisut, Konsultointi ja koulutus, Tietoturvaratkaisut)2. Mikrotukipalvelut (järjestelmien ylläpitopalvelut, tarvittaessa vasteajat ja vuosisopimukset• Etämikrotuki3. Laitteistot ja ohjelmistot (Työasemat, Verkkolaitteet, Oheislaitteet, Ohjelmistot, Tietoturvatuotteet)Media Cabinet Oy www.mediacabinet.fiVerkkopalvelut, Intra- ja Ekstranet-ratkaisut sekä toiminnanohjauksen- ja verkkoliiketoiminnanohjelmistotTuotteet: Julkaisujärjestelmät, työryhmäintranet, verkkokauppa ja räätälöidyt ohjelmistotPalvelut: Palvelinpalvelut ja sovellusvuokraus sekä koulutus86

Mobile Safe Track Oy www.mobilesafetrack.comMobile Safe Track on hälytyksen ja paikannuksen yhdistävä turvajärjestelmä, jolla voidaan havaitaarvo-omaisuuden tai henkilön poistuminen sallitulta alueelta ja paikantaa kadonnut kohdelangattomien laajakaistaverkkojen avulla. Se soveltuu muun muassa lasten ja vanhusten turvaamiseensekä arvo-omaisuuden suojaamiseen.Seesta Oy Ab / Mobile Open Access SystemsKonsultointipalvelut: Langattomat tiedonsiirtomenetelmät ja niiden konvergenssiService Online Software www.serviceonline.fiKalenteri OnLine on Internetissä ja matkapuhelimessa toimiva kalenteripalvelu. Kalenteripalveluon yksityiskäyttäjälle ilmainen, mainosrahoitteinen kalenteripalvelu. Saatavana on myösmaksullinen räätälöity ratkaisu.Aitio Online -palvelu. Palvelussa on saatavana aitioiden reaaliaikaiset varaustilannetiedot ja yhteystiedotvarausten tekemistä varten.Suomen Puheentunnistus Oy www.puheentunnistus.fiPuheteknologiatuotteiden kehittäminen, suunnittelu, sovellustuotanto ja konsultointiPuheteknologian avulla voidaan automatisoida rutiinitehtäviä. Esimerkiksi ajanvarauksessa käytettynäsaatavia hyötyjä ovat: jonotuksen väheneminen, käytön helppous verrattuna puhelimennäppäinvalikoihin, ajasta riippumaton palvelu 24/7 ja henkilökunnan vapautuminen rutiinitöistä.Sympa Oy www.sympa.fiSympa Oy tuottaa henkilötietojärjestelmiä. Järjestelmät tukevat henkilöstöhallintoa, henkilöstönkehittämistä, rekrytointia ja erilaisia henkilöstötutkimuksia. Järjestelmä käsittää reaaliaikaisenhenkilötietojen hallinnoinnin, osaamisen johtamisen, suorituksen johtamisen, henkilöstökartoituksetja arvioinnit sekä rekrytoinnin.Wireless Media Finland Oy www.wmf.fiToteuttaa ammattijärjestöille jäsenhankinnan ja -pidon palveluja. Lisäksi yhtiö kehittää sähköisiätyökaluja asiakkaidensa markkinointipalvelujen tehostamiseksi.Yhtiö on kehittänyt menetelmän, joka mahdollistaa erilaisten tekstiviestipalvelujen ylläpidon.87