ankkasateiden aiheuttamista ongelmista. Useimmitennämä huomataan varhaisessa vaiheessa,ennen pahempien mikrobivaurioiden syntymistä.Pidemmän ajan kuluessa muodostuvia vahinkojaovat puolestaan kattokaivojen jäätymiset, kattovuodot,viemärivahingot, kondenssiongelmat jaryömintätilojen kosteus.Seppälä muistuttaa, että kosteusongelmiin liittyyusein sisäilmaongelmia, joita synnyttävät kastuneissarakenteissa itävät ja kasvavat bakteeritsekä sienet. Ne voivat tuottaa ihmisen terveydellehaitallisia myrkyllisiä yhdisteitä ja aerosoleja.Jokaisessa vesivahinkotilanteessa muodostuukostea ympäristö, joka kiihdyttää sienien ja bakteerien kasvua.Mitä kauem min tilanne on hoitamatta, sitä suurempi on tiloissaoleskelevien riski.Sairastumisriski on suurin, jos veden alkulähde on “likainen”.Tällainen tilanne on esimerkiksi viemärivaurioidenaiheut tamissa tulvissa. Kosteusvahinkojen korjausten yhteydessäon oleellisen tärkeää tutkia onko vesi, mikrobit tai bakteeritaiheuttaneet ongelmia LVIS-järjestelmille. Tarvittaessa järjestelmätulee puhdistaa ja desinfioida huolellisesti.”Vahinkosaneerauksen ja jälkivahinkotorjunnan päätavoitteenaon suojella ihmisten terveyttä, poistaa haitalliset aineetja korjata vahingot.”Vesivahingot vakavuusaste voidaan jakaa kolmeen luokkaan.Luokitteluun vaikuttaa se, miten syvälle rakenteisiin vesion tunkeutunut, mistä vuoto on peräisin ja kuinka laajallealueel le vahinko ulottuu. Myös materiaalien huokoisuus, vedenmäärä ja vahingon kypsymisaika vaikuttavat luokitteluun.”Ykkösluokkaan kuuluvat esimerkiksi sellaiset nopeasti havaitutvahingot, joissa vesi on peräisin rakennuksen sisältä, sitäon vain vähän pienellä alueella, eikä se pääse valumaantai tunkeutumaan materiaaleihin. Vakavimpia ovat puolestaansellaiset vahingot, joissa vesi on sekoittunut pääviemäriin javirrannut rakennukseen leviten laajalle alueelle ja tunkeutuenrakennusmateriaaleihin. Tällaisissa tapauksissa terveysriskitovat suuret ja asukkaat on evakuoitava.”Koulutus vahinkojen torjuntaan ja korjaukseenSeppälä uskoo, että sisäilma- ja kosteusongelmiin voidaan pureutuaparhaiten rakennusalan henkilöstöä kouluttamalla, rakennus-ja korjausmääräyksiä tiukentamalla sekä valvontaa tehostamalla.”Koulutuksissa on menty oikeaan suuntaan. Esimerkiksirakennusalan erikoisammattitutkintoon kuuluu nyt olennaisenaosana kosteusvaurioiden korjaamista käsitteleviä opinto-38 kita 6/ <strong>2012</strong>
ja. Mukaan on tullut myös täysin uusia tutkintoja, kutenasbesti- ja haitta-ainekartoittajan (AHA) asiantuntijatutkintoja taloterveysasiantuntijan tutkinto.”Seppälän mielestä ongelmien ja niiden seuraamustentutkimiseen on käytetty enemmän resurssejakuin niiden ennalta ehkäisyyn.”Kosteus-, home- ja pölyongelmia sekä niidenseurauksia päivitellään jatkuvasti. Olisi kuitenkin järkevääkeskittyä entistä enemmän siihen, miksi rakennuksetkastuvat ja tutkia tarjolla olevia innovaatioitaja käytäntöjä, miten ne pidetään kuivina ja ongelmatestetään.”Seppälä näkee puhtaus- kiinteistönhoito- ja saneerausalojenolevan ratkaisevassa roolissa terveellisensekä turvallisen työ- ja asuinympäristön ylläpidossa.Kun rakennuksen tekninen huolto tehdään oikein,säästytään monelta ongelmalta. Erityisen tärkeänäSeppälä pitää ilmanvaihtojärjestelmän toimivuutta.Järjestelmän huolloista, korjauksista ja oikeaoppisestakäytöstä tulee hänen mukaansa ehdottomasti huolehtia.Kosteus- ja sisäilmaongelmia syntyy myös huolimattomanuudis- ja korjausrakentamisen seurauksena.Kun rakennuttaja säästää rakennusvalvonnan kuluistahuolimattomuus työmaalla lisääntyy ja muodostuuniin kutsuttuja harmaita alueita.”Rakennusalalla toimivien henkilöiden asenteessaon paikoin parantamisen varaa. Kaikkien olisi hyväajoittain miettiä, mikä on oman työn tuloksena syntynythyödyke ja mitkä ovat parhaat käytännöt sensaavuttamiseksi.”Uusien rakennusmateriaalien ja taloteknisten laitteidenominaisuudet saavat Seppälältä kiitosta. Niidentuotekehityksessä on huomioitu melko hyvin erilaistenvaurioiden mahdollisuudet ja poikkeusolosuhteet.Käyttöönotto on Seppälän mielestä kuitenkinliian hidasta.Rakennusalalla alkaa siis olla runsaasti osaamistaja tietoa vaurioista ja rakennusmateriaalitkin ovatlaadukkaita. Siitä huolimatta vahinkoja on odotettavissajatkossakin. Seppälä uskoo ongelmia syntyvänetenkin matala- ja passiivienergiatalojen tiiviistä rakenteestaja leudommista sekä sateisemmista talvista.”Matala- ja passiivienergiataloissa tarvitaan yhäenemmän taloteknisiä ratkaisuja, joissa saattaa piillä’lastentauteja’. Uusissa taloissa saatetaan myös tarvitajäähdytystä, johon liittyy kondenssi- ja mikrobiriskejä.Oman ongelmansa muodostavat lauhat ja sateisettalvet sekä lisääntyvät myrskyt, jotka rasittavatrakennusten vaippoja. Perustukset ja alapohjat puolestaanovat kovilla, kun aletaan rakentaa aikaisempaaenemmän savi- ja suoperäisille alueille”, Seppäläluet telee. Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija AVUWD Kuivaus <strong>Oy</strong>, Nihtisillankuja 3 A, 02630 Espoo www.wdkuivaus.fiKattojen uusimiset, Kattokorjaukset, Kattojenvesivuotokorjaukset, Peltisepätyöt, Aluskatetyöt,Tuuletusrimoitukset, Ruodelaudoitukset, Peltikatot,Konesaumakatot, Tiilikatot, Huopakatot,Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet, Kattosillat,Piipunpellitykset, PiipunhatutKattojenharjaukset, Kattojenpesut, Vesikourujenpuhdistukset,Korjaustyöt, Asennustyöt, Ulkomaalaukset,kattomaalaukset sekä sisämaalaukset.Ruosteen poistaminen ja pohjatyöt.6 / <strong>2012</strong> kita 39