laisen Robert Sternbergin rakkaudenkolmioteoriaan. Siinä intohimo, läheisyysja sitoutuminen vaihtelevat parinyhteisten ja yksilöllisten elämänvaiheidenmukaisesti.”Esimerkiksi vauvan syntymän jälkeenseksi on jäissä eikä umpiväsyneenpariskunnan läheisyydessäkään ole kehumista.Silloin on mentävä eteenpäinsitoutumisen voimalla.”Jos pari tästä selviää, sillä on eväät hyväänsuhteeseen. Silloin mies ja nainensaavat toisistaan iloa ja innoitusta sekätukea ja turvaa. Kummallakin on tilaahengittää ja toteuttaa itseään. Rakkauttaei myöskään tarvitse alituiseen testata javarmistaa, vaan toiseen voi luottaa.”Kumppanin arvo pysyy, eikä energiakulu mustasukkaisuuteen. On myös kivatulla kotiin eikä väännä vatsaa”, Markovakuvaa.Suhde koetuksellaNykyään parisuhde elää paljolti itsensävarassa. Ympäristö ei entiseen tapaanvaadi pysyvyyttä, saati moraalista jämäkkyyttä.Parisuhteen uuskieli puhuuenemmän fiiliksistä ja salarakkaista.Jos jommankumman ote sitten heltiäätai kokonaan lipsuu, ulkopuolisetvoimat imaisevat helposti mukanaan.Virtuaalimaailman ja uusien suhteidenlisäksi Keijo Markova nimeää parisuhteenpakopaikoiksi työn jakotona esimerkiksi lastenhoidon.”Nykyään on aikaisempaaenemmäntilaisuuksiatehdä parisuhteenkannaltahuonoja asioita.Ja kun ei oleulkoisia pidäkkeitä,tarvitaanselkeästi itselleasetettuja rajoja– esimerkiksi työmatkoilla,joissahoukutus bisneksenja intiimin kanssakäymisensekoittumiseenon suuri.”Samaan aikaan parisuhteelta vaaditaanyhä enemmän sisältöä. Ennen ehkä riitti,että oli katto pään päällä ja lapsillaruokaa. Tai ettei mies hakannut ja juonutliikaa.”Nyt elintaso on noussut, joten ihmisilläon varaa pohtia halujaan ja vaateitaan.”Markovan mielestä on sinänsä oikeinhaluta elämältään hyviä asioita, muttafiilispohjainen välittömän tyydytyksenhakeminen ei luo pohjaa rakkaudelle japitkäkestoiselle parisuhteelle.”Jos ihmissuhteet ovat pikaruokaa,jäljelle jää halu rakastua aina vain uudelleen”,hän sanoo ja viittaa jo mainitsemaansaikuiseen rakastujaan.Hän myös muistuttaa, kuinka aikaisemminoli tilaa kaipuun ja ikävän tunteille,kun vastausta rakkauskirjeeseensai odottaa päiviä, jopa viikkoja. Nyttekstiviesti sinkoaa takaisin lähes ajantasaisesti.Eroamisen helppous niin ikään rapauttaaparisuhdetta – tai ainakin sensyventymistä. On sosiaalisesti hyväksyttyävaihtaa paria, kun vanhan kanssa eiole enää kivaa tai on muutoin kasvettuerilleen. Markova korostaa, että ero ontoisinaan ainoa järkevä vaihtoehto muttasiitäkin huolimatta kaikille sen kokeneillepettymys.”Mies ja nainen tuntevat itsensä hylätyiksi,samoin lapset. Uusperheissä sittenkertautuu monen kokema hylkääminen,mikä näkyy varauksellisena suhtautumisenamuihin ihmisiin: eiköhän tuokinminut jo kohta jätä.”Minun, sinun ja meidän unelmaKaikessa haasteellisuudessaan parisuhdeon hyvä lähtökohta kummankin kasvaaja kehittyä, Keijo Markova muistuttaa.Hän puhuu parisuhteen kestävän kehityksenmallista ja sen parhaasta mahdollisestaannista ihmisen onnellisuudelle jahyvinvoinnille. Tällöin ihmissuhteissa eitoista hyväksikäytetä sen enempää fyysisestikuin psyykkisestikään.”Turvallisessa kiintymyssuhteessa toisenolemassaolo, hyvinvointi ja kehittyminenovat edellytyksiä omalle kehitykselleja onnellisuudelle. Aivan kutenlapsen ja vanhemmankin välisessä suhteessa.”Töitä on silti tehtävä, ja sitä vartentarvitaan sensoreita ilmaisemaan, missämennään. Tietoisuus parisuhteen vaiheistaja komponenteista ei auta, jos eitunnista tilaansa.”Jos menee hyvin, niin menköön.Mutta jos kaikki on pielessä ja toinennäyttää liukenevan pois, on syytä pysähtyäpohtimaan suhteen tavoitetta: mikäon minun unelmani, mikä sinun – jaonko meillä ylipäätään yhteistä unelmaa?Pari voi esimerkiksi muistella tulevaisuuttaanja laatia keinot perille pääsemiseksi”,Markova neuvoo.Sellaisia ovat toisen kuunteleminen jahuomioon ottaminen, hänen unelmiensakunnioittaminen ja mahdollistaminen– sekä vastavuoroisesti kaiken sen arvostaminen.Markovan näkemys parisuhteen tulevaisuudestaon joka tapauksessa lohdullinen.Riittää, kun tietää tavoitteensa,tekee sen hyväksi töitä ja välttää suurimmatvirheet.”Ja parisuhteen tavoitehan on onnellinenja hyvinvoiva ihminen!” lPari & perhe 2/<strong>2007</strong> l