4.2. Tiedottamiskäytännöt kuntoonTiedottamisesta ja sen haastavuudesta keskusteltiinmiltei joka kunnassa. Tiedotus tapahtuu nykyään pääosinsähköpostilla, mutta suurella osalla kylillä asuvistaikäihmisistä ei ole sähköpostiosoitetta. Tiedonlevitys on näin ollen haastavaa, koska perinteisestipostitse lähetettävät kirjeet maksavat lähettäjälle.Aktiiviset kylätoimijat jakavat kirjeitä suoraan postilaatikoihin.Myös ilmoitustaulut kuultiin monesti tärkeiksitiedonlähteiksi.Vainikkalassa (ks. Liite 4) julkaistaan kylän omaa tiedotuslehteäkerran kuussa. Lehteä on toimitettu vuodesta1988. Se toimii paikallisten asioiden tiedotuskanavanaja lehden voi halutessaan tilata kotiinsa kukavain. Lehden hinta on hyvin kohtuullinen. Lehti painatetaannetin kautta. Kustannukset pyritään pitämäänmahdollisimman matalina. Lehdellä on Vainikkalankylän Internet ‐sivustolla oma osionsa, joissa tiedotetaanlehteenliittyvistä asioista.Sivuilla on myösluettavissa joitainnäköisjuttuja.Pettilässä (ks. Liite8) on virkeä kyläkeskus,jossa onyksi vakituinentyöntekijä ja monenlaisiaharrastusmahdollisuuksia.Kylän keskuksenatoimii Pettilän koulu,joka on kyläyhdistyksenomistuksessa.Kyläkeskuksella on pieni elintarvikepuoti, kirjojenvaihtopiste, siellä järjestetään kansalaisopistonkursseja, raamattupiiriä ja noin kerran viikossa sielläkäy yhteinen jalkahoitaja, jolle kyläläiset varaavatajan etukäteen.Pettilässä kyläläiset lukevat keskuksen ulkona oleviailmoitustauluja. Niin vakituiset asukkaat kuin mökkiläisetovat tottuneet saamaan ajankohtaiset asiattietoonsa kyläkeskuksesta. Kyläyhdistys kehittää sähköistätiedottamista, mutta suurella osalla kyläläisistäei ole sähköpostia. Niinpä kylän jokaiseen postilaatikkoonjaetaan kylätiedote, jossa kerrotaan ajankohtaisetasiat ja tulevat tapahtumat.5. KulttuuriHyvinvointi-luvussa nousi jo esille kulttuuri yhtenävahvana hyvinvointia edistävänä tekijänä. Kulttuuri-sanatuo helposti mieleen runot, näytelmät ja taidenäyttelyt,mutta kulttuuri kylillä voi näkyä paljonarkisimmissakin asioissa. Kylien markkinatapahtumat,harrastuskerhot ja kotiseututyö ovat myös esimerkkejämerkittävistä kylätason kulttuuritoiminnoista, jotkaedistävät paikallista yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.Unohtamatta tietysti myöskään ”korkeampana kulttuurina”pidettyä toimintaa: monista kylistä löytyimyös hyvin aktiivista toimintaa kirjallisuuden, teatterin,kuvataiteen ja vastaavien alojen parissa. Yhteisetretket isompien paikkakuntien taidenäyttelyihin jateattereihin, oman kylän kesäteatteri, kylätalolla järjestettävättaidenäyttelyt, kirjoittajapiirit ja vastaavatyhteisöt sekä tapahtumat toimivat monelle merkittävänähenkireikänä.Erilaiset tapahtumattoimivat luonnollisenaareenanayhteisöllisyydenlisääntymiseen, jakulttuuririennotedustavat ehdottomastienemmistöäkylien tapahtumista.<strong>Vaihdon</strong> <strong>tori</strong>-kierroksen aikananousi esille vahvastise, kuinka suurivoimavara yhdessäjärjestetyt tapahtumatkylissä ovat. Kesäiset musiikkitapahtumat, kylienmarkkinat, joulumyyjäiset, sadonkorjuujuhlat jamaalaismarkkinat ovat kaikki esimerkkejä tilaisuuksista,jotka eivät olisi mahdollisia ilman ihmisten omaaaktiivisuutta ja talkootyötä. Voimien yhdistäminen ontapahtumia järjestettäessä tärkeää.Monta kertaa <strong>Vaihdon</strong> <strong>tori</strong> -kiertueen aikana nousiesille, että tapahtumista kerrottaessa tiedonkulussalöytyy parannettavaa. Useissa illoissa kylälle tai laajemmallekinalueella toivottiin yhteistä ”vuosikelloa”,jotain selkeää yhtä paikkaa, josta näkisi milloin tapahtuumitäkin. Useasti päällekkäisyydet ja tiedon kulunkatkokset olivat syöneet tapahtumista osallistujia,mitä pidettiin valitettavana asiana. Hyvien tapahtumienvälille ei toivottu syntyvän kilpailua vaan niidentahdottiin enemmin ruokkivan toisiaan elinvoimaisuudellaan.12
Useissa paikoissa kulttuurin ja luovuuden merkitysnäkyi myös alueen taloudellisena kohentajana siten,kuinka uudet luovat toimijat ovat perustaneet yrityksiäänja toimipisteitään maaseudulle. Majoituspalvelut,maalaispuodit, ravintolat, elämysmatkailutuotteet,taiteilijaresidenssit ja luontomatkailukohteet lisäävätmaaseudun elinvoimaisuutta. Matkailu on vahvastikasvussa oleva ala Etelä-Karjalassa, ja luonto onehdottomasti keskeisin valttikortti paikallismatkailuamarkkinoitaessa. Maaseudun omalaatuiset, viehättävätja luonnonkauniit matkailukohteet tuovat lisäämahdollisuuksia tienata elanto maaseudulla.5.1 Kulttuuria omin voiminRuokolahden Taitotalolla (ks. Liite 10) järjestetäänmonenlaista toimintaa. Taidekoulun lisäksi talolla onkansalaisopiston kurssitoimintaa. Taitotalolle pyritäänsaamaan eri taiteenaloja, mm. sanaseurat kokoontuvattiloissa. Taitotalolla on järjestetty kurssi, jossa onmuinaisajan hengessä tehty koruja. Taideyhdistyksenmukaan kaikki Ruokolahdella järjestettävät tapahtumatovat omalla tavallaan kotiseututapahtumia jayhdistys tekeekin tiivistä yhteistyötä Ruokolahti-seurankanssa. Taideyhdistys järjestää jäsenilleen ja yhdistyksenulkopuolisille ohjelmaa muuallakin kuin Taitotalollaesimerkiksi matkoja taidenäyttelyihin sekämaalausmatkoja.Taideyhdistys kunnosti vanhan, purkutuomion saaneen,kyläkoulun toimitilakseen. Kunta oli mukanaEU-rahoitteisessa kunnostushankkeessa. Taitotalokunnostettiin talkootyönä ja siihen meni neljä vuotta.Taideyhdistys järjestää tiloissaan säännöllisiä näyttelyitäja taidekursseja sekä vuokraa rakennuksen tilojatilaisuuksiin niin yksityisille, yhdistyksille kuin kunnallekin.Taideyhdistys pitää tiloissaan myös menestyksekästätaidelainaamoa. Valtaosa lainaajista ostaateokset lopulta itselleen.Toimiva ja näkyvä yhdistys kiinnostaa ihmisiä ja sitäkautta on saatu toimijoita mukaan. Taitotalo on avoinmonenlaisille toimijoille ja erilaisia ideoita otetaanvastaan. Kuntalaisia onkin kannustettu tuottamaantaloon kulttuuria.Ruokolahden kunta on huomannut kuinka merkittäväkulttuuritoimija taideyhdistys on ja haluaa tukea sentoimintaa. Kunta esimerkiksi vastaa talon kiinteistökuluista.Ruokolahden kunta onkin Taitotalon tärkeinyhteistyökumppani ja järjestää myös tilaisuuksiaanTaitotalon tiloissa. Taitotalo ja taideyhdistys ovat monintavoin hyviä esimerkkejä kulttuurista elinvoimaisuudenlisääjänä asuinympäristössä sekä toimijoidenvälisestä yhteistyöstä.13