Vaihdon tori-r - Lappeenrannan teknillinen yliopisto

2. YhteistyöYhtenä keskusteluteemana Vaihdon tori -tilaisuuksissaoli yhteistyön sujuvuus yhdistysten, kylien, kunnanviranhaltijoiden ja yrittäjien kanssa. Lähes poikkeuksettatilaisuuksissa todettiin, että sujuva yhteistoimintaedellyttää yhteisiä tilaisuuksia ja tahoa, joka koordinoiyhteistyötä. Yhteistyölle tarvitaan siis puitteet:foorumeita, joissa ihmiset voivat keskustella yhteisistätavoitteista ja teoista. Lisäksi tarvitaan tilaisuuksienkoollekutsuja ja paikka, jossa kokoonnutaan. Vaikkayhteistyön rakentumisen perusmekanismi kuulostaavarsin yksinkertaiselta, vain harvassa Vaihdon tori -tilaisuudessakerrottiin paikkakunnalta tai kylästä löytyvänyhteistyölle tällaiset rakenteet. Yhteistyö kylienvälillä perustui pitkälti ihmisten henkilökohtaistensuhteiden varaan.Yhteistyötä kaivattiin erityisesti yhteisen tapahtumakalenterintyöstämisessä, tiedon välittämisessä, kylienhyvinvoinnin edistämisessä, osaamisen jakamisessaja vahvistamisessa sekä yhdistysten yhteystietojenylläpitämisessä. Yhteistyön käynnistämiseen ja koordinointiintoivottiin puolueetonta tahoa, esimerkiksikunnan viranhaltijaa, kuten Lemillä. Ihmiset toivoivat,että kylät toimisivat enemmän yhteisenä rintamanaasioiden edistämisessä omassa kunnassa.Vaihdon tori -kierroksella huomattiin, että yhteistyötäei välttämättä ole totuttu tekemään, jos yhdessä tekemisenperinteet puuttuvat. Esteenä voi myös ollasamoista resursseista tai kohderyhmästä kilpailu. Yhteistyöhönei välttämättä uskalleta tai haluta ryhtyä,jos toisen pelätään hyötyvän yhteistyöstä enemmän.Lemillä puolueettomalla maaperällä rakennetun yhteistoiminnanmyötä kateus järjestö- ja yhdistystoimijoidenvälillä on hävinnyt ja asioita on opittutekemään kollektiivisen hyvän näkökulmasta. Järjestöparlamenttion muokkautunut pysyväluonteiseksisäännöllisesti kokoontuvaksi yhteisen kehittämisen javuoropuhelun foorumiksi, jonka ansiosta paikallistenyhdistysten käytössä on laaja asiantuntemus ja kolmannensektorin rooli on Lemillä vahva.Yhteisen tekemisen myötä paikallinen yhteisöllisyysvahvistuu. Parlamentilla on merkittävä rooli niinalueen kulttuuriperinnön ja yhteisön identiteetin ylläpitäjänäkuin vapaa-ajan harrastamisen ja kulttuuritoiminnanmahdollisuuksien edistäjänä. Vapaa-aikasihteerikokoaa kolme kertaa vuodessa kaikkiinLemin kotitalouksiin, myös kesäasukkaille, jaettavantapahtumatiedotteen, jossa kerrotaan ajankohtaisistatapahtumista.2.1. Tarvitaan neutraali vetäjäLemillä on toiminut vuodesta 1989 järjestöparlamentti(ks. Liite 2), jonka toiminnan käynnistämisessäja ylläpitämisessä kunnalla on ollut merkittävä rooli.Lemin järjestöparlamentti on löyhä yhteistoiminnanmalli, jota kuvastaa muun muassa kaikille kiinnostuneilleavoimet, noin neljä kertaa vuodessa pidettävätkokoukset. Parlamentin perustaminen liittyi tapahtumienpäällekkäisyyksien välttämiseen. Järjestöparlamentinkoollekutsujana toimii Lemin vapaa-aikasihteeri,joka on kaikille yhdistyksille ja kyläalueille tasapuolinenja neutraali taho. Kutsut lähetetään kirjeitsenoin 90 paikallisen yhdistyksen puheenjohtajalle, joidentehtävänä on levittää tietoa kokouksista edelleenjäsenistölleen. Järjestöjen yhteystiedot päivitetäänajan tasalle aina yhteisissä kokouksissa.Järjestöparlamentti on oiva esimerkki myös siitä,kuinka kunnan ja järjestöjen yhteistyöllä voidaan vapaamuotoisellakintavalla vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiakunnassa. Parlamentin myötäkunnan päätöksenteko tulee askeleen lähemmäsasukkaiden arkea. Vaikka järjestöparlamentin toiminnanpääpaino onkin ollut järjestöjen yhteistoiminnankehittämisessä ja Lemin paikallisten tapahtumiensuunnittelussa, on järjestöparlamentti ollut myös7