translankari - Tampereen yliopisto

translankari 

TALVI 2011

translankari on Transla ry:n äänenkannattaja. Perustettu 1981. 

Julkaisija: Tampereen yliopiston monikielisen viestinnän ja käännöstieteen 

koulutusohjelman opiskelijoiden ainejärjestö Transla ry, Tampereen 

yliopisto 33014 translahallitus@uta.fi 

Päätoimitus, taitto ja kansikuvat: Julia Vetter, julia.vetter@uta.fi 

Kiitokset: Terhi Heino, Salla Hyvönen, Hanna-Kaisa Härme, Kati Lampinen, 

Santeri Lauren, Johanna Mäki, Mikko Niemelä, Annika Nuotiomäki 

Petri Saarinen, Sampo Savolainen 

Painopaikka: Juvenes Print, Tampere 2011 

Translankari ilmestyy kahdesti vuodessa ja on saatavilla käännöstieteen 

yksikön käytävältä sekä luettavissa osoitteessa: 

www.uta.fi/jarjestot/transla/translankari 

Painotuotteessa esiintyvät mielipiteet ovat kirjoittajien omia. 

translankari 2/2011

Tässä numerossa: 

1-2 Pääkirjoitus 

3-4 Ammattijärjestöstä 

5-6 KOPO-nurkkaus 

7-9 Hintakartellia sorvaamassa 

10-12 Opintojen nollautumisen myytti 

13-14 Pikkujoulutunnelmia 

15-16 Taistelussa pimeyttä vastaan 

17-19 Kotia kohti 

20-24 Kääntäminen aatteen voimalla 


PÄÄKIRJOITUS 

Pidä itsestäsi huolta 

- 1 - 

Kelan asettama kuukausittainen opintopisteiden vähimmäissuoritusvaatimus 

on 26,5 tuntia vähemmän kuin työaikalain asettama säännöllistä työaikaa 

koskeva enimmäistyöaika. Ensisynnyttäjän keski-ikä on maassamme tällä 

hetkellä 29 vuoden paikkeilla, joten ruuhkavuodet alkanevat yleensä vasta 

nuorten aikuisten työelämään siirtymisen jälkeen. Tilastokeskuksen tietojen 

mukaan vuonna 2009 ainoastaan 58 prosenttia yliopisto-opiskelijoista hankki 

lisäansioita käymällä töissä. Näiden tosiasioiden valossahan meillä ei ole 

huolen häivääkään! 

Tosiasioiksi voidaan kuitenkin yhtälailla mieltää, että monet meistä opiskelevat 

lukuvuodessa enemmän kuin 1201,5 tuntia, monet meistä käyvät opintojen 

ohella töissä, monet meistä (silti) taistelevat köyhyysrajan liepeillä ja monilla 

meistä on jälkeläisiä hoidettavanaan. Lisäksi suurin osa meistä on siinä iässä, 

että aikuistumiseen johtava psykologinen kehittyminen on kiivaimmillaan, 

merkittävät elämänuran ratkaisut ovat ajankohtaisia samoin kuin vakituisen 

parisuhteen luominen. Näiden lisäksi jokaisen meistä on prosessoitava 

oppimaansa, suunniteltava opinpolkuaan, mukauduttava muutoksiin, pidettävä 

sosiaalisia suhteita yllä sekä huolehdittava itsestään. 

Ei siis ihme, että valtakunnallisessa terveystutkimuksessa vuonna 2004 ilmeni 

vajaan kolmanneksen opiskelijoista kokevan runsasta stressiä. Yleisimmät 


- 2 - 

stressin aiheuttajat eivät kuitenkaan olleet mitkään edellä mainituista, vaan 

muiden muassa otteen saaminen opiskelusta, esiintyminen ja mieliala yleensä. 

Ihmisen stressisysteemin ollessa kunnossa, on stressistä – myös toistuvasta 

– mahdollista palautua riittävien yöunien aikana. Stressin jäädessä päälle, on 

riski sairastua verenpainetautiin, sydänsairauteen tai diabetekseen olemassa. 

Hippokampuksen täyttyessä kortisolilla jatkuvan stressin seurauksena on 

myös aivosolujen tuhoutuminen mahdollista. 

Stressin purkamiskeinot ovat usein arkisia: liikunta, terveellinen ruokavalio, 

riittävä uni, mielekkäät harrastukset sekä hyvät ihmissuhteet. Silloin tällöin 

lienee kannattavaa myös ennaltaehkäistä stressin syntymistä ottamalla 

rennosti, nukkumalla pitkään ja tekemällä jotain, mistä todella nauttii. 

Käsillä olevan lehden on tarkoitus hieman lievittää mahdollista stressiäsi: se 

muun muassa valottaa tulevaa koulutusuudistusta, auttaa ymmärtämään 

käännösten hinnoittelua, kertoo ihmisistä, jotka eivät hinnoittele käännöksiään, 

tarjoaa aseet taisteluun pimeyttä vastaan, antaa esimerkin, mitä tehdä, jos 

tahtoo silkan valittamisen sijaan myös toimia yliopiston epäkohtien 

korjaamiseksi ja näyttää, ettei kenenkään vain perinteen vuoksi ole aina 

välttämätöntä kirjoittaa palstaa, jos elämän täyttävät väliaikaisesti 

tärkeämmät seikat. Otahan mukava asento ja aloita stressivapaa joulurauha! 

translankari 2/2011 

Julia Vetter 

PÄÄKIRJOITUS

AMMATTIJÄRJESTÖSTÄ 

Tervehdys KAJ:sta! 

- 3 - 

Taas on vuosi kulunut, ja Käännösalan asiantuntijat KAJ ry on toiminut tapansa 

mukaan vilkkaasti jäsenkuntansa ja muidenkin käännösalalla työskentelevien 

hyväksi. Tässä pari poimintaa syksyn varrelta. 

Järjestömme on tehnyt alaa tunnetuksi laajalle yleisölle. Lokakuussa nimittäin 

ilmestyi KAJ:n ja Akavan Erityisalojen yhteistyössä koostama lehti, joka 

valottaa käännösten parissa toimiville mutta muille kuin käännösalan 

ammattilaisille kääntäjän työtä. Lehti on pdf-muodossa esimerkiksi KAJ:n 

sivuilla Materiaalipankki-osiossa (www.kaj.fi). Lisäksi KAJ oli tänäkin syksynä 

tehokkaasti mukana Kääntäjien päivän järjestelyissä. Suomen kääntäjien ja 

tulkkien liiton sekä Suomen käännöstoimistojen liiton kanssa järjestetty 

tapahtuma osutettiin Turun kirjamessujen yhteyteen. Se saikin ansaittua 

huomiota myös messuvierailta, sillä kaikki messukävijät pääsivät 

kuuntelemaan esityksiä. 

Syksyn aikana toimistolla on tapahtunut henkilöstömuutoksia. Järjestön vt. 

toiminnanjohtajana on marraskuusta asti työskennellyt Erika Bruun. Hänet 

tavoittaa sähköpostitse joko tutusta osoitteesta toimisto@kaj.fi tai 

erika.bruun@kaj.fi. Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik palaa äitiyslomalta 

ensi vuoden elokuussa. 

Tämänvuotinen vuosikokous pidettiin maanantaina 28.11. Kokouksen aluksi 


- 4 - 

käytiin keskustelua työsuhteiden yleisistä ongelmakohdista käännösalalla. 

Alustaja oli Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala, joka edustaa 

Työ- ja elinkeinoministeriön epätyypillisten työsuhteiden työryhmää. 

Käännösalaa koskettavat muun muassa freelancekääntäjien ja 

ammatinharjoittajien kohtaamat hankaluudet, esimerkiksi työterveyshuollon 

järjestäminen, ja osittain pätkätyö. Rantala vie KAJ:n jäsenten esiintuomia 

kysymyksiä työryhmän käsiteltäväksi. 

KAJ ottaa toimintaansa erittäin mielellään uusia aktiiveja myös opiskelijoista. 

Ensi vuodeksi kaivataan ainakin opiskeluun liittyviä juttuja Kajawa-lehteen. 

Uudet jäsenet ovat tervetulleita myös opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden 

asioihin keskittyvään nuorisojaostoon. Ota pian yhteyttä Erika Bruuniin, jos olet 

innokas tuomaan tuoretta opiskelijanäkökulmaa edunvalvonta- ja muihinkin 

asioihin. Nuorisojaoston uusi kokoonpano päätetään 14.12. Tänä vuonna 

nuorisojaosto on esimerkiksi työstänyt kääntäjän osaamiskortin, jonka avulla 

vastavalmistunut kääntäjä voi esitellä osaamistaan työnantajalle. Uutena 

työryhmänä perustetaan koulutuspoliittinen työryhmä, jonka tarkoituksena on 

muun muassa uudistaa KAJ:n koulutuspoliittinen ohjelma. Siihen ollaankin 

saamassa opiskelijaedustusta muun muassa teiltä Tampereelta, hienoa. 

Leppoisaa joulunaikaa kaikille toivottelee 


Annika Nuotiomäki 

Käännösalan asiantuntijat KAJ:n hallituksen varajäsen & nuorisojaoston jäsen 

AMMATTIJÄRJESTÖSTÄ

KOPO-NURKKAUS 

- 5 - 

Я отслужила своё – enköhän ole jo tehnyt oman osani 

Toisena opiskeluvuonna havahduin siihen, että yliopistossa kaikki ei olekaan 

niin kuin pitäisi. Rahaa on aina liian vähän ja meidänkin tärkeää koulutustamme 

pyöritetään minimiresursseilla. Tämä näkyi vuosien takaisesta lyhentyneinä 

kursseina, sekä opettajien jatkuvana vähenemisenä. Ensimmäisenä 

opiskeluvuonna lukujärjestys oli yhtä täynnä kuin lukiossa, mutta toisena 

vuonna ei yhtäkkiä ollutkaan kuin pari hassua kurssia. En tahtonut muiden 

tavoin vain valittaa, vaan päätin, että asioille täytyy tehdä jotain ja niin minusta 

tuli Aatun seuraaja eli Translan koulutuspoliittinen vastaava vuonna 2008. 

Hienointa tässä pestissä on ollut se, että asioihin on voinut ihan oikeasti 

vaikuttaa. Harvoin olen mitään yksin saanut aikaan, mutta olen ollut mukana 

taistelussa. Olen ollut mukana puolustamassa käännöstieteen asemaa 

muutossuunnitelmien tulvassa ja vaatimassa milloin mitäkin tarpeellista. Viime 

lukuvuonna opiskelijoiden äänekäs vastustus oli osaltaan vaikuttamassa siihen, 

ettei uusien opiskelijoiden sisäänotossa Pohjoismaisiin kieliin pidetty välivuotta 

syksyllä 2011. 

Suurin osa kopovastaavana toimimisesta on kuitenkin ollut kokouksissa 

istumista ja usein sen ihmettelemistä, että miksi siellä ylipäätään istuu. Kai 

siksi, että oppisi, kuinka asiat toimivat, siksi että olisi valmiina avaamaan 

suunsa tarvittaessa ja siksi, että tietäisi miten toimia, kun tulee sellainen 


- 6 - 

tilanne, että asioihin pitää puuttua. 

Vaikka ei kaikkea tärkeää kokouksissa opi. Kerran kuulin kurssista, jolla 

laskettiin kovasti työtunteja, ja jonka opettaja uhkasi antavansa vähemmän 

opintopisteitä, ellei niitä työtunteja kerry tarpeeksi. Olin aika varma, ettei niin 

saa tehdä, ja mieleeni tuli Tamyn kalenterissa näkemäni teksti: ”Vaihtoiko 

luennoitsija kurssin vaatimuksia kesken kaiken tai antoi erikoiselta kuulostavia 

määräyksiä? Koulutuspoliittisen sihteerin tärkeimpiä tehtäviä on auttaa 

tällaisissa tilanteissa.” Ja pian olinkin jo kirjoittamassa mailia koposihteerille, 

joka oli minulle hyvin tuttu hahmo, mutta jonka käytännön tehtävät olisivat 

olleet yllättävän hämärän peitossa ilman Tamyn kalenteria. Kurssilaiset saivat 

ne opintopisteet mitkä heidän pitikin saada. Ei tuohon olisi kopovastaavaa 

tarvittu, mutta juuri minulle tuli mieleen, mitä kautta asiaan voi vaikuttaa 

helposti ja nopeasti. 

Loppujen lopuksi oleellisin asia juuri on se, että toimii. Siksihän minusta 

alunperinkin tuli kopovastaava. 


Hanna-Kaisa Härme 

KOPO-NURKKAUS

Hintakartellia sorvaamassa 

- 7 - 

Ensimmäistä kertaa ottaessaan käännöstoimeksiantoa vastaan saattaa 

opiskelijalla helposti mennä sormi suuhun: Kuinka paljon tästä uskaltaa 

pyytää? Paljonko tällaisista töistä yleensä maksetaan? Mitä hinta-arviossa 

pitäisi ottaa huomioon? Tulisiko tällaisiin sopimusehtoihin suostua? 

Vastauksille näihin kysymyksiin on huutava tarve, ja KAJ isännöikin syksyllä 

2011 kahta käännösopiskelijoiden ainejärjestöjen seminaaria, joissa puitiin 

opiskelijoiden tekemien freelance-käännöstöiden palkkioita. 

Seminaarit pidettiin KAJ:n toimistolla Pasilassa syyskuussa ja marraskuussa, 

ja paikalla oli opiskelijoita Tampereelta, Turusta, Helsingistä ja Joensuusta. 

Syyskuun tapaamiseen osallistui myös kaksi av-kääntäjää, Hertta Oksanen ja 

Tytti Heikkilä. 

Syyskuun seminaarissa KAJ:n toiminnanjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta 

piti alustuksen käännöshintoihin vaikuttavista tekijöistä. Yhdeksi tärkeäksi 

pointiksi nousi alan yleinen tilanne: taloustaantuma ja sen tuoma epävarmuus 

ajavat yrityksiä hakemaan säästöjä ostamalla käännöksiä opiskelijoilta. 

Opiskelijat taas saattavat helposti tiedon puutteesta johtuen alihinnoitella 

oman työpanoksensa. Tästä kaikesta seuraa, että alan yleinen hintataso painuu 

alemmaksi, myös ammattikääntäjien osalta, ja opiskeluaikana veloittamiaan 

hintoja voi jälkeenpäin olla hankala nostaa edes maisterin papereiden avulla. 


- 8 - 

Alustuksen jälkeen keskusteltiin näiden ongelmien syistä ja mahdollisista 

ratkaisuista. Esiin nousi muun muassa tiedon saatavuus, oman osaamisen 

arvostaminen ja koulutuksen vaikutus näihin seikkoihin. Yliopistojen kurssit 

eivät usein anna riittäviä valmiuksia työelämän kohtaamiseen, ja työtilanteesta 

maalataan paikoitellen hyvinkin synkkää kuvaa. Paikoitellen tuntuu, ettei 

kääntäjän ammattia kovinkaan korkeasti arvosteta työnantajien, opettajien tai 

edes opiskelijoiden parissa. Vaikkei tilanne ole välttämättä aivan näin huono, 

voi tältä pohjalta olla varsin hankala mieltää itsensä kielten ja viestinnän 

asiantuntijaksi ja löytää perusteluja asianmukaisille palkkioille. Mutta sitähän 

me nimenomaan olemme (toki opintojen vaiheen ja kokemuksen määrittämällä 

tasolla), sillä kääntäminen on meidän leipälajimme. Me haluamme siitä 

elinkeinon, emme harrastusta. 

Omaa taitamistaan ja koulutustaan tulee arvostaa myydessään aikaansa ja 

osaamistaan, mutta hintaneuvotteluissa pärjäämistä helpottavat myös 

konkreettiset faktat ja esimerkkilaskelmat. Käännösalan töiden 

moninaisuudesta johtuen on haasteellista määritellä yksiselitteisiä, 

kaikenkattavia kriteerejä työn hinnoittelulle, mutta seminaareissa tartuttiin 

myös tähän haasteeseen. Tavoitteena on koota yhteen tietopaketti, joka 

käsittelee muun muassa käännös- ja tulkkausalan tilannetta, kehitystä ja 

työnäkymiä, toimeksiantoprosessin eri osia, käännöstöiden hallinnollista 

puolta (kuten laskutus, verotus sekä yrityksen tai toiminimen perustaminen), 

muita tietolähteitä sekä käännöksen hinnan muodostumista. Pakettiin 


- 9 - 

sisällytetään myös konkreettisia esimerkkejä ja mallilaskelmia. Tietopaketti on 

tarkoitus julkaista ainejärjestöjen verkkosivuilla sekä painettuna lehtisenä. 

Tiedotusta pyritään lisäämään myös esimerkiksi järjestämällä opiskelijoille 

seminaareja, joissa keskustellaan edellä mainituista asioista. 

Hintojen kohentamisessa auttaa tietysti sekin, että sovitaan yhdessä taso, jota 

ei aliteta. Tämä olikin yksi seminaarien tavoitteista, ja marraskuun 

tapaamisessa päädyttiin tiettyihin minimi- ja tavoitehintoihin, joita 

ainejärjestöt suosittelevat jäsenistöilleen. Keskustelussa päädyttiin kuitenkin 

ratkaisuun, että hinnat tullaan ainakin aluksi saattamaan vain ainejärjestöjen 

opiskelijoiden saataville, ei julkisesti nähtäville. Käytännössä tämä tarkoittaa 

sitä, että hinnat tulevat löytymään todennäköisesti Translan nettisivuilta 

salasanan takaa. Hinnat myös julkaistaan todennäköisesti vasta kevään 

puolella, sillä haluaisimme saada niiden kanssa samaan pakettiin muutakin 

tietoa, kuten esimerkkilaskelmia. Tätä kirjoitettaessa kaikki yksityiskohdat ovat 

kuitenkin edelleen auki, ja suunnitelmat saattavat muuttua. 

Vääristyneen hinnoittelutilanteen oikaiseminen on kuitenkin ennen kaikkea 

yhteinen ponnistus: kyselkää, ottakaa selvää, keskustelkaa kavereiden ja 

kurssitoverien kanssa aiheesta, olkaa aktiivisia! Läpitunkevasta 

taistolaisretoriikasta huolimatta kehotan teitä, opiskelijatoverit: seiskää 

yhdessä, niin teitä ei poljeta maanrakoon! 


Sampo Savolainen

- 10 - 

Opintojen nollautumisen myytti 

Opintoasiain päällikkö Kati Lampinen antoi Translankarille 

haastattelun, jossa täsmennettiin koulutusuudistuksen pääkoh- 

tia. Uudistus ei tule olemaan mikään pimeä mörkö, joka syö 

pisteet vaan hyvä ystävä, joka antaa entistä paremmat eväät 

työuralle. Yksikön johtaja Jukka Havun sanoin ”maailma muuttuu, 

samoin kielitaidon tarve ja tähän muutokseen tarvitaan 

rakenteellisia uudistuksia”. 

Uudistus toteutetaan, koska se on Tampereen yliopiston strategiaan vuosille 

2010–2015 sisältyvä toinen isoista asioista. Sen tavoitteena on yhdistää 

tutkinto-ohjelmia isommaksi, selkeyttää kaksiportaista tutkintojärjestelmää, 

tehdä kandidaatinopintoja laaja-alaisemmaksi sekä muuttaa opetussuunnitelmat 

osaamisperusteiseksi. Suunnittelutyötä ohjaa jo mainitun 

strategian lisäksi opetusneuvosto. 

Uudistuksen pääkohtana on luoda käännös- ja kielitieteilijöille yhtenäiset 

kandivaiheen opinnot. Tämä antaa opintojen alkuvaiheessa olevalle opiskelijalle 

joustovaraa suuntautua haluamalleen erikoisalalle. 

Ennen vuotta 2012 opintonsa aloittaneelle opiskelijalle uudistus merkitsee 

muun muassa sitä, että hänellä on mahdollisuus valita jatkaako opintojaan 


- 11 - 

pääainepohjaisessa tutkintomallissa vai siirtyykö suorittamaan tutkintoohjelmaa. 

Tämä valinnan mahdollisuus on tosin ainoastaan niillä opiskelijoilla, 

jotka valmistuvat ennen siirtymävaiheen päättymistä 31.7.2015. Lampinen ei voi 

antaa yleistä vastausta siihen, kumpi valinnoista kannattaa, mutta yleisesti 

ottaen siirtymistä kannattaa harkita, jos on aivan opintojensa alussa tai tietää 

muutoin, ettei tule valmistumaan ennen siirtymäkauden päättymistä, tai mikäli 

tahtoo ennemmin valmistua uuden mallin mukaisesta ohjelmasta. Siirtymistä 

ei kuitenkaan voi jälkikäteen perua. 

Uuden mallin monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisterivaiheen 

erikoisalat pysyvät kutakuinkin samoina kuin tähän asti, vain lain ja hallinnon 

erikoisala sekä tekniikan erikoisala yhdistetään erikoiskielien moduuliksi. 

Tähän moduuliin saatetaan resursseista riippuen sisällyttää tulevaisuudessa 

myös muita erikoisaloja, kuten kauppaa ja lääketiedettä. Myös auktorisoitu 

kääntäminen sisältyy jatkossa tähän moduuliin. 

Uudessa mallissa myös kurssien sisältö pyritään pitämään samankaltaisena, 

erona nykyiseen on vain opintojaksojen vähimmäislaajuuden muuttuminen 5 

opintopisteeksi. Opintojaksot ja -kokonaisuudet ovat siis tulevaisuudessa 

viidellä jaollisia. 

Sivuaineista ei ensi syksystä lähtien virallisesti enää puhuta, vaan niitä 

nimitetään valinnaisiksi opinnoiksi. Vapaasti valittavia opintoja pidetään 

jatkossakin yliopistomme vahvuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että 

opintokokonaisuuksia on jatkossakin mahdollista valita yli yksikkörajojen. 


- 12 - 

Lampinen näkee uudistuksen suurimpina haasteina opintojen 

yhteensovittamisen, mutta painottaa sitä, ettei opiskelijalle negatiivisia 

ratkaisuja tulla tekemään. Myös moduulien eriasteinen suosio ja tämän myötä 

opiskelijoiden motivaation ylläpitäminen saattaa Lampisen mukaan muodostua 

haasteeksi. Positiiviseksi seikaksi hän mieltää sen, että kieli- ja käännöstieteen 

yhteisten aineiden yhdistäminen luo huomattavia synergiaetuja. Myös Kataisen 

hallitusohjelmassa mainittu opiskelijavalinta laajempiin kokonaisuuksiin 

toteutuu uudistuksen myötä positiivisella tavalla jo vuonna 2012, toteaa 

Lampinen. 

Lisätietoja saatavilla opintoasian päällikkö Kati Lampiselta 

huoneesta 4049 sekä keskitetyiltä www-sivuilta: 

http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/koulutusuudistus/index.html 


- 13 - 

Pikkujoulutunnelmia 

Kuvat: Santeri Lauren 


- 14 - 


Taistelussa pimeyttä vastaan 

- 15 - 

"Hirveä paita!" kuulen takaani noustuani ruokapöydästä Juveneksella. Jos 

sanoja ei oltu tarkoitettu korvilleni, olisi ollut suotavaa odottaa, että ehdin 

tarpeeksi kauas. On perjantai-päivä, ja samaan pöytään kanssani oli istuutunut 

kolme minulle vierasta nuorta naista. Ensin mietin, kuulinko väärin. Ei, kyllä ne 

minua tarkoittivat. Pahastun. Miksi joku heistä sanoi niin? Ehdittyäni jo liian 

kauas keksin, mitä minun olisi pitänyt tehdä: kääntyä takaisin ja kysyä kylmän 

viileästi "Sanoiko joku jotain?". 

Päälläni on harmaa pitkähihainen t-paita ja sen päällä petroolinsinen tunika, 

jossa on puolipitkät hihat. Kaulakorun ja rannekorut olen valinnut sävysävyyn 

tunikan kanssa, jalassa minulla on vaaleat farkut ja hiuksissa sinikukallinen 

panta. Oletan, että kommentti paidastani liittyi sen väriin, sillä käsittääkseni 

tunikat eivät ole vielä niin paljon pudonneet muodista, että ne saisivat 

osakseen tuollaista arvostelua. Onneksi naiset eivät huomanneet kirkkaan 

turkoosia takkiani, mitähän siitä olisi tullut. 

On syksy: ulkona pimeää ja harmaata, jota koristavat satunnaiset ruskan värit. 

Miksi monet pukeutuvat samoihin väreihin, varsinkin mustaan ja harmaaseen, 

kun ulkonakin on jo sellaista? Nyt tarvitaan pirteitä värejä, jotta harmaus 

kaikkoaisi mielestä, ja jaksaisi lumen tuloon asti. Yleinen mielipide näyttää 

olevan minua vastaan, sillä käynti Koskikeskuksen vaateliikkeissä ja vilkaisu 

kadulle todistavat harmauden ideologian mahdin. Yleisnäkymä on sanalla 

sanoen tylsä. 


- 16 - 

Yksilöllisyyshän on suosittua länsimaissa, joten niin myös yksilöllinen 

pukeutuminenkin. Silti "normista" poikkeamalla saa osakseen pitkiä katseita. 

Miksi? Vai onko osa niistä sittenkin ihailevia? "Katso, tuo on uskaltanut..." 

Joskus kadulla kulkiessani katselen ihmisiä ja mietin, että jos tästä näkymästä 

tekisi värityskirjaan kuvan, miten tylsää lapsella olisi värittää sitä 

samanlaiseksi. Musta takki, musta reppu, tuolle miehelle mustat housut. 

Sellaiselta se useasti näyttää, katsokaapa ihmisvilinää Hämeenkadulla. 

On sanottu, että musta ei oikeastaan ole väri lainkaan. Kulttuurissamme musta 

on surun tai arvokkuuden väri. Tietyissä tilanteissa musta on sopiva valinta, 

esimerkiksi hautajaisiin sekä muihinkin juhliin miesten puvuissa, tai 

virallisempiin tapaamisiin, kuten kokouksiin ja työhaastatteluihin. Mutta 

arkipäiväisessä pukeutumisessa ei tarvitse olla niin vakava. Väriä kehiin! Kuka 

nyt haluaa hukkua massaan? 

Okei, myönnetään että joinakin harvoina päivinä koen halua sulautua massaan 

ja pukeudun sen mukaisesti. Toisina päivinä taas melkein nautin 

herättämästäni huomiosta. Vasta tänä syksynä olen hankkinut itselleni mustia 

paitoja ja mustan takin. Aiemmat takkini olivat vihreitä, ruskeita tai sinisiä, ja 

joskus oli vaikeaa yhdistää niitä muihin vaatteisiin sopiviksi. Kokonaan 

mustissa ette tule minua kuitenkaan koskaan näkemään, ei ikinä! 


Johanna Mäki

Kotia kohti 

- 17 - 

Maalla asui kerran äiti ja poika. Molemmat seisoivat aina selin mihin milloinkin 

ja kuhun kulloinkin. Maanantai-iltana kello löi kolmetoista. Se oli painava 

käkikello, ja kolmannentoista lyönnin jälkeen se putosi lattialle. Kello hiljeni. 

Äidin ja pojan taloon käveli tyttö kantaen kädessään sydäntä, joka oli taivuteltu 

nuorista pajunoksista ja solmittu hohtavan valkoisesta villalangasta. Silloin 

poika kääntyi ja katsoi ensimmäistä kertaa kasvoista kasvoihin. "Nyt olen 

kotona", tyttö sanoi ja ripusti sydämen eteisen naulaan. Äiti kurkisti olkansa 

yli, mutta nähdessään poikansa katsovan tyttöä silmiin, hän käänsi päänsä 

takaisin. Äiti istui tuvan ikkunan eteen keinutuoliin. Siitä näki, milloin rastaat 

lensivät mansikkamaalle tai oravat järsivät pikkulintujen talipalloa. 

Tiistaina tyttö meni hätistelemään rastaita ja oravia ja heilutti äidille, eikä äiti 

enää tahtonut katsoa ikkunasta ulos. Tyttö keitti äidille kahvia, mutta äiti halusi 

teetä. Tyttö keitti teetä, mutta äiti halusi mustaherukkamehua. Tyttö keitti 

mehua, mutta poika sanoi, ettei se maistunut samalta kuin äidin tekemä, ja äiti 

joi mehun. Illalla äiti leipoi piirakan ja kaikki kolme söivät sen yhdessä. 

Keskiviikkona äiti lähti kasvimaalle ja katosi. Jäljelle jäi vain saavillinen 

sipuleita, joista tyttö teki keiton, johon poika itki liemen. 

Torstaina pihaan kasvoi portti. Koko päivän sen päältä putoili kultakimpaleita, 

jotka tyttö keräsi puoliltaöin pärekoriin. 

Perjantaina poika alkoi kutsua tyttöä äidiksi ja pojasta tuli isä. He ostivat 


- 18 - 

kultakimpaleilla kaksi lasta, tytön ja pojan. 

Lauantaina oli joulu ja äiti ja isä neuloivat yhteisen joulusukan. Siihen mahtui 

koko perhe. Siitä he saivat idean muuttaa kenkään. Mutta sitten joku muisti 

lastenlorun kengässä asuvasta äidistä ja suuresta lapsiparvesta ja äiti sanoi: 

"En halua, olisin vain vanha nainen vanhassa kengässä, eikä minusta olisi 

muuhun kuin tuijottamaan ulos ikkunasta kaiket päivät." 

Niin perhe lähti Joulusaarelle. He ostivat liput ja istuutuivat lentokoneeseen. 

He olivat jo pilvien yläpuolella ja aurinko näytti joulukuusen koristepallolta, kun 

tuuli muutti suuntaa ja he joutuivatkin Pääsiäissaarelle. 

Saarella he näkivät kuuluisat kivipatsaat. Äiti sanoi: "Ne ovat hämmästyttäviä." 

Tyttö sanoi: "Niillä on iso pää." Poika sanoi: "Minulla on nälkä." Isä sanoi: 

"Mennään kotiin." He eivät kuitenkaan muistaneet, missä koti oli. Koko lauantaiillan 

he googlettivat sanoja ”koti” ja ”joulusukka”. He soittivat myös 

museovirastoon ja kysyivät kodin historiasta ja tiedustelivat, oliko kukaan 

asunut sukassa. Museovirkailija käski kysymään kansatieteilijältä. 

Kansatieteilijä käski kysymään filosofilta. Filosofi käski kysymään runoilijalta. 

Runoilijaa ei löytynyt mistään, joten perhe meni hotelliin. 

Sunnuntaiaamuna hotelli paloi. Perhe selvisi vahingoittumattomana, mutta 

heidän vaatteensa olivat muuttuneet mustiksi ja heidän hiuksensa savusivat. 

Aamupäivällä he lähtivät kävelemään pitkin kaupungin katuja. Pojasta tuli 

kommunisti ja hän muutti kommuuniin. Tytöstä tuli sirkustaiteilija ja hän muutti 


- 19 - 

sirkukseen. Isälle tuli jano ja hän muutti Ranskan Alpeille. Äiti jatkoi matkaansa 

ja löysi lopulta vanhan mökin, jonka pihaan johti portti. Äiti astui portista 

sisään ja käveli taloon. Eteisen naulassa roikkui koppurainen sydän, joka oli 

kuivahtanutta pajua ja virttynyttä villalankaa. "Nyt olen kotona", äiti sanoi ja 

paistoi piirakan. Kotitekoisen piirakan tuoksu leijaili kommuuniin, sirkukseen ja 

Ranskan Alpeille ja poika, tyttö ja isä tulivat kotiin. Poika sanoi: "Kyllästyin 

jakamaan kaiken." Tyttö sanoi: "Kyllästyin jatkuvaan matkusteluun." Isä sanoi: 

"Ranskalaiset kyllästyivät minuun." Äiti sanoi: "Tervetuloa kotiin." Niin he 

istuutuivat tyytyväisinä pöydän ääreen ja söivät yhdessä koko piirakan. 


Terhi Heino

- 20 - 

Kääntäminen aatteen voimalla 

Periaatteessa kääntäminen ilman koulutusta ja palkkausta on 

koulutettujen kääntäjien keskuudessa usein kyseenalaista, mutta 

entä kun motivaattoreina toimivat aatteelliset periaatteet ja 

tärkeän sanoman levittämisen halu? Translankari haastatteli 

Zeitgeist-liikkeessä käännöskoordinaattorina toimivaa Mikko 

Niemelää. Niemelä ja kumppanit käänsivät muun muassa 

Moving Forward -elokuvan suomeksi ensimmäisenä kielenä 

noin 30 kielestä ja lisäksi litteroivat suomalaisen Ajan Henki - 

elokuvan, jonka jälkeen tekstittivät sen englanniksi – lisääkin 

kieliä on luvassa. 

Kauanko olet kääntämistä tehnyt ja miten päädyit aloittamaan homman? 

Olen kääntänyt tekstejä ja videoita englannista suomeksi pari vuotta ja 

motivaattorina on toiminut mielenkiintoiset aihealueet ja halu levittää tietoa 

vähemmän englantia osaaville. Lisäksi isommissa projekteissa tiimiläiset ovat 

tukeneet toinen toistaan hyvässä hengessä. Tietenkin tekemällä oppiminen on 

mukavaa ja kielitaito tällaisissa hommissa kehittyy jatkuvasti. 

Käännätkö pääasiassa elokuvia, TV-sarjoja vai jotain aivan muuta? 

Käännän pääasiassa dokumenttielokuvia ja videonpätkiä sekä joskus 

mielenkiintoisia artikkeleita. Aihealueena yleensä yhteiskunta ja sen ongelmat 

unohtamatta ratkaisuja. 


Mitä kieliä käännät? 

- 21 - 

Käännän suomi-englanti-suomi, sekä myös litterointi onnistuu. 

Miten jaatte porukassa työt ja minkälaista yhteistyötä teette? 

Työnjako tapahtuu yleensä siten, että on olemassa lista jossa on kohtia 

videosta, esim. 10 min pätkissä. Siitä voi varata kohdan itselleen joko 

käännökseen tai oikolukuun. Yleensä nämä oikoluetaan kahteen kertaan, sillä 

mukana ei ole yleensä ammatttilaisia. Onneksi meillä on mukana tiimissä myös 

engalnninkielisissä maissa asuvia suomalaisia, joten lopputuloksesta tulee 

yleensä todella hyvä. 

Yhteistyötä on pyrkimys tehdä mahdollisimman paljon, sillä on todella 

arvokasta neuvoa uusia kääntämisestä innostuneita ihmisiä. Viestintätyökalut 

vaihtelevat, on käytetty Skype-ryhmiä, Google-chattia ja ryhmää, IRC:ä ja 

Facebookia muutama mainitakseni. Meillä on myös kerättynä yleisimpiä sanoja 

listaan, joita ei normaaleilla nettikäännösohjelmilla välttämättä löydy. 

Olemme osa kansainvälistä Linguistic Teamia, jossa on vapaaehtoisia kääntäjiä 

lähes joka kielelle maailmassa ja meillä on yleensä yhteiset prioriteettilistat, 

joiden pohjalta harkitaan, mitkä ovat tärkeimpiä meille itsellemme. Lisäksi joka 

toinen viikko on koordinaattoreiden kokoontuminen Teamspeak-voipohjelmassa, 

jossa keskustellaan tulevista käänteistä ym. 

Minkälaista kääntäminen on käytännössä? 

Videoiden tekstitysten kääntämisessä käytämme DotSubia, ilmaista netissä 


- 22 - 

toimivaa käännös- ja litterointityökalua. Siinä voi useampi ihminen 

kääntää yhtä aikaa ja tulokset tallentuvat aina automaattisesti palvelimelle. 

Lisäksi työnsä tulokset voi nähdä reaaliajassa erillisestä videosoittimesta. 

Joskus käytän Linuxin Subtitle Editoria ajastusten hiomiseen. 

Tekstien kohdalla käytämme Pootle-nimistä käännösohjelmaa, joka on 

muokattu Z-liikkeen käännöksiä tukevaksi. Sekin on netissä oleva monipuolinen 

käännöstyökalu. Joskus omien materiaalien kohdalla käytämme Google Docsia 

ja sanakirjana ainakin itselläni toimii Google Translate. 

Mikä työssä on haastavinta ja mikä mieluisinta? 

Haastavinta kääntämisessä on sujuvan kielen aikaansaaminen, joka kyllä 

harjoittelemalla kehittyy nopeaa tahtia. Omalla kohdallani koordinaattorina 

ihmisten motivoiminen on haastavaa, varsinkin pienemmissä projekteissa. 

Tämä on kuitenkin puhtaasti vapaaehtoistyötä ja ihmisillä on usein kiireitä 

arkielämässä ja illan istuminen koneen ääressä ei ehkä ole mieluisin 

mahdollinen vaihtoehto. Kuitenkin kääntäminen on mukavaa ajanvietettä, joten 

useimmiten hommat tulevat hoidetuksi. Mieluisinta kääntämisessä on uuden 

oppiminen, kiva käännösseura ja työn tulosten näkeminen. 

Kauanko työhön kuluu keskimäärin aikaa? 

Tavoitteenamme ei ole seurailla työtahtia, sillä toiset ovat nopeampia, 

toiset tarkempia ja toiset kokemattomampia. Silti esimerkiksi lähes 3 

tunnin elokuvan tekstitkin parhaimmassa tapauksessa valmistuvat parissa 

viikossa. Päätavoitteena on saada mahdollisimman laadukkaat tekstit 


- 23 - 

aikaiseksi ja nauttia työstä siinä samalla. Kokeneemmat neuvovat 

tulokkaita, keskustelemme parhaasta käännöksestä vaikeimmissa paikoissa 

jne. Keskimääräistä aikaa on todella hankalaa arvioida. 

Mikä sinua motivoi kääntämiseen ja mitkä ovat merkittävimpiä tavoitteitasi? 

Minua motivoi kääntämään kyseisen projektin informaatiosisältö, sillä itse en 

näe tärkeäksi kääntää jotain pissakakkahuumori-elokuvia, vaan asioihin kantaa 

ottavia topikkeja. Dokumenttielokuvat ja lyhyet tietopätkät ovat lähellä 

sydäntäni, sillä niitä kääntämällä voin lisätä muiden ihmisten tietoisuutta 

maailman menosta. Koordinointi on myös palkitsevaa, kun on saatu jotain 

valmiiksi. 

Tavoitteita on hyvä asettaa, mutta tärkeämpää on osata suhtautua oikein 

epäonnistumisiin. Joskus tuntuu, että hommasta ei tule mitään, mutta yleensä 

asiat kääntyvät parhain päin. En stressaa deadlineja tai muuta, sillä asioilla on 

aina tapana hoitua parhain päin. Tämä onkin vapaaehtoishommissa se paras 

puoli. Henkilökohtainen tavoitteeni on kehittyä entisestään kielellisesti ja oppia 

motivoimaan ihmisiä paremmin. 

Oletko harkinnut ryhtyväsi joskus tekemään palkallisia käännöksiä tai oletko 

joskus niitä jo tehnyt? 

Olen miettinyt, että olisi hyvä saada palkkaakin käännöshommista, mutta sen 

pitäisi olla mielenkiintoisesta aiheesta. Itseäni kiinnostaa mm. vaihtoehtoiset 

yhteiskuntajärjestelmät, ekologisuus ja open source-ohjelmat, mutta sellaiset 

aiheet harvemmin saavat rahoitusta käännöstarkoitukseen. Lisäksi tykkään 


- 24 - 

tehdä asiat omalla painollaan ja hyvin, mutta palkallisena joutuisi luultavasti 

kiireen keskelle, eikä näppäilyvauhtinikaan ei ole ihan päätä huimaavaa. 

Toinen aspekti tässä on kanssaihmiset, joiden kannustus ja motivaatio 

lämmittää tämänkin ihmisen sydäntä. Meillä on ollut todella mukavaa ja 

osaavaa porukkaa mukana projekteissa ja kun ei tarvitse hirveästi tökkiä 

muita tekemään käännöksiä, koordinointikin on loppujen lopuksi tosi antoisaa 

puuhaa. Vapaaehtoistyössä yleensä on hyvä tekemisen meininki, kun 

kannustimet ovat oikeat. 

www: 

https://sites.google.com/site/kaannostiimi/

translankari - Tampereen yliopisto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?