12.07.2015 Views

Sivu - Abloy Oy

Sivu - Abloy Oy

Sivu - Abloy Oy

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

EditorialTimo LehtoJotakin erityistäInnoissamme avasimme oven! Sisään astuessammetiesimme jo, että vastassa olisi kaikkienaikojen suomalaiskeksintö.Mutta emme osanneet kuvitella sitä innostuksenmäärää, joka lennätti tämän lehdensisältöä eteenpäin. Haastatteluja oli helpposaada, ideoita ja tekstejä tarjottiin yli juttupyyntöjen.Jostakin syystä nimi ”<strong>Abloy</strong>” herättipoikkeuksellisen positiivisia tuntemuksia.Tässä lehdessä – kuten elämässäkin –<strong>Abloy</strong> on läsnä monessa: tieteessä, taiteessa,maailman päämajoissa tai vaikka elokuvaohjaajanukin vanerisessa työkalulaatikossa.Yhtiön ja lukon historiaa on vuoden 1907jälkeen kirjoitettu niin Berliinin muureillakuin konsernien kabineteissa ja insinöörientyöpalavereissakin.Matkallamme saimme tutustua suuriinjohtajiin, asiantuntijoihin ja yhteistyökumppaneihin.Erityisen hyvältä tuntui kohdatatalossa vuosikymmeniä työtä tehneitäkonkareita, joita yhtiö nimittää mestareiksi- ikämestareiksi.”On hienoa olla osa <strong>Abloy</strong>-perhettä, siinäon jotain todella erityistä.” Näin tunteensailmaisee <strong>Abloy</strong> Security Ltd:n toimitusjohtajaRobin Rice.Oven avaaminen <strong>Abloy</strong>n historiaan ja tulevaisuuteenon ollut myös meille, tämän juhlalehdentekijöille, ainutlaatuinen kokemus.Todellakin - tässä on ollut jotakin erityistä.Avartavia lukuhetkiä!Joensuussa 18. 5. 2007Juhlalehden toimitusSustainable development“Change” is the in-word in today’s business and work. However, there are also permanentvalues – as evidenced by <strong>Abloy</strong>. Business structures, owners and employeeshave changed during <strong>Abloy</strong>’s centennial history, but the brand, which stems fromthe individual expertise of the company and from its unique basic product, stillflourishes.In 1989, Wärtsilä decided to give its main divisions operative independence, turningthem into separate limited companies and sub-groups. I – or probably anyoneelse – could not anticipate that just less than 4 years later I would be contributingto the merger of <strong>Abloy</strong> with its Swedish competitor Assa to become the leadinginternational corporation in its business.International expansion and growth to the pinnacle in its field guided <strong>Abloy</strong> evenbefore the new company had emerged. ASSA ABLOY offered a suitable shortcutto the international market and to growth.Ownership arrangements were nothing new to <strong>Abloy</strong>. These began decades earlierwhen <strong>Abloy</strong> was shifted from its founder Emil Henriksson first to the Kone jaSilta Group, then to Wärtsilä and later to Metra.The ABLOY brand has survived all these turmoils. The product and the underlyingunique technical innovation have evolved into a product image and corporateimage, which is one of the best known, most appreciated and longest lasting of itskind in Finland.ABLOY products have remained vibrant thanks to constant and open-mindedinnovation, R&D and marketing expertise. <strong>Abloy</strong> has often been a trailblazerwith respect to new products, production methods and procedures. On the otherhand, continuity and permanence are represented by the long employment relationshipsof management and personnel as well as by long-lasting customer relations;there is true commitment to building <strong>Abloy</strong>’s success.<strong>Abloy</strong>’s President Matti Virtaala talks about the future threats in an interview inthis magazine. He says that “it is a great challenge to keep a magnificent companyactive”. This is a very important observation, because you just cannot rest on thelaurels of success.In the next 100 years, corporate structures and ownership of companies will certainlychange again – as will the actual products. However, in the light of <strong>Abloy</strong>’spresent values and procedures, I firmly believe that the ABLOY brand will gostrong also in its coming bicentennial jubilee year.Timo Lehto is a business consultant who worked as Wärtsilä’s legal counsel when <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>was being established in 1989. He was also involved in creating ASSA ABLOY. Since 1992,he has served as the Chairman of the Board of <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>.3<strong>Sivu</strong>


5<strong>Sivu</strong>


ColumnThe most important often goes unnoticedFor the modern Finn, a key is the symbol of security and continuity.There is hardly any other object that has such strong presence in people’slives, and yet is so little in sight. All the same, the ABLOY key is anational icon. Its form has already become a concept. And, for Finns,the trademark ABLOY is synonymous with lock.The transformation of the <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong> Joensuu factory from a local manufacturingplant into an international public company is a success storylike no other. Today <strong>Abloy</strong> is a successful part of a global public company;yet it has a national identity. <strong>Abloy</strong> is North Karelia’s key to theworld, part of the Joensuu region’s flourishing international industry.But <strong>Abloy</strong>, too, could have died. The locking industry is not amongsuch national core property that it could have survived the internationalisationof the ’70s, ‘80s and ‘90s as national activity. Neither is lockproduction necessarily one of the strengths of a high production costcountry like Finland in the globalising world of the 21st century.But <strong>Abloy</strong> has made the right choices. The company has grown in theright direction. It has found the right international partners. The birth ofthe ASSA ABLOY Group was a Scandinavian solution, but it became aninternational success story. <strong>Abloy</strong> was in on this development as the otherprincipal owner. Wärtsilä had the wisdom to look forward. When solutionshave been found in time, there have been successes, too.<strong>Abloy</strong> has also been blessed with strong personalities. GeorgEhrnrooth was the company’s godfather when <strong>Abloy</strong> was independent,and he has had a say in the development of the ASSA ABLOYGroup, too. Matias Virtaala has led <strong>Abloy</strong>, based in Joensuu, Finland,to international success. He was also involved in creating the internationalgroup of companies. However, Virtaala has remained in his nativeNorth Karelia. There are only a few key managers of internationalcompanies like him in Finland.The life span of business activity is often surprisingly short. Althougheconomic history knows many long-lived companies, very few companiesare successful longer than one human generation. Many companiesare on top for only two or three decades. <strong>Abloy</strong> has enjoyed greatsuccess over the past few decades, but will the success continue in theyears to come? There is no answer to that question now. The abilityand skills of <strong>Abloy</strong>’s personnel will determine that. If the people inthe offices and factory buildings act skilfully, the success may continue.<strong>Abloy</strong> is an important part of the identity and life of the people ofJoensuu. The company is like a key. You do not always notice it, but itis hard to live without.Pekka MervolaThe writer is the chief editor of the newspaper Karjalainen published in Joensuu.<strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>:n 100-vuotisjuhlalehtiJulkaisija<strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>, Wahlforssinkatu 20, 80100 Joensuu,puh. 020 599 2501, fax 020 599 2209, www.abloy.com<strong>Abloy</strong>n toimituskuntaEeva Hirvola-Kostamo, Antti Piitulainen,Jouni Pitko, Pasi SaarinenLehden tuotantoPromadeToimitusPäätoimittaja Sirkka-Liisa Salmela/PromadeKati Norppa/Viestintäpalvelut Kati NorppaKeimo Lehtiniemi/Viestintätoimisto Lehtiniemi <strong>Oy</strong>Johanna Kokkola/Johanna Kokkola <strong>Oy</strong>Jaakko Kilpiäinen/Valokuvaaja Jaakko KilpiäinenTiina Karppinen/Mainostoimisto HermoPainoPunaMusta <strong>Oy</strong>Painosmäärä 15 000 kplKansikuvaTaitelija Ismo Kajander ja pienoismalli teoksestaI love Paris/ Charlie Parker Quintet; 30.12.1954Mercury, 2007.Kuvaaja: Johanna KokkolaPromade on Viestintätoimisto Lehtiniemi <strong>Oy</strong>:n toiminimi.Promade on erikoistunut viestintäkokonaisuuksien suunnitteluunja toteutukseen. Promadessa on mukana 13 alan yritystä.www.promade.fi<strong>Sivu</strong>illaTässä lehdessä:3814242834424950565864<strong>Abloy</strong>’s sustainable developmentJotakin erityistäBerliinin muurilta suunta TukholmaanThe collapse of the Berlin Wall contributed to the creationof the ASSA ABLOY GroupSuomen johtava brändi ei ikäänny<strong>Abloy</strong> - A rare bird among TOP 10 brandsVarma, tiirikoimaton, lujaHistoriankirjoittaja Jaana Juvosen poimintoja 100 vuoden varreltaEi mikään kuumakalleJouko Kontuvirta – 30 vuotta lukkotehtaan pääluottamusmiehenäIän myötä mestariksiABLOY-valtuutettu on ammattilainenHerra Kodak itse, oletan!Readymade - tekeekö <strong>Abloy</strong> lukkoja vai taidettaConsiderations of Object ArtArtists Kari Cavén, Ismo Kajander and Juhani Harri“Patenttiasiakirja – mikä mainio tapa saada unenpäästä kiinni”“It is a great challenge to keep a magnificent company active”Matti Virtaala, President of <strong>Abloy</strong>Robin Rice on johtanut <strong>Abloy</strong>n Iso-Britanniantoimintoja 38 menestyksellistä vuottaE-mail! Mitä sinulle tuleemieleen sanasta ABLOY?Tunnetut suomalaiset vastasivat64 It`s great being part of the <strong>Abloy</strong> family50 Readymade56 ”Välillä tapellaankuin villit!”Ismo Kajander: I love Paris,Charlie Parker Quintet;30.12.1954 Mercury, 2007.Kuva/Photo: Ismo Kajander“Bonjour from Brussels!The very moment that I read your request to reveal mythoughts about the word <strong>Abloy</strong>, my phone rang. Myassistant Klaus phoned and told me that he had beenleft outside his apartment, because there was a key inthe lock inside preventing him from unlocking the doorfrom the outside. My thought was that North Karelian<strong>Abloy</strong> workers, with a sense of pride in their employer,would never make such a lock!”- Ari VatanenMember of the European Parliament, RallyRacingStar -7<strong>Sivu</strong>


Itä-Saksassa oli 1980-luvun lopulla levotonta.DDR:n johtaja Erich Honecker luopui vallastalokakuussa vuonna 1989, ja uusi hallitus pohtilievennyksiä maan ankariin matkustusrajoituksiin.Pian televisiossa uutisoitiin, että kaikkimatkustusrajoitukset oli poistettu.Ihmismassat ryntäsivät muurille, ja rajavartijatantoivat periksi – aseet eivät enää kohonneetkohti pakenevia ihmisiä. Muurin länsipuolellaodottivat riemuitsevat länsiberliiniläiset. Oli 9.päivä marraskuuta vuonna 1989, kun Berliininmuuri murtui.Teksti: Sirkka-Liisa SalmelaKuvat: Johanna KokkolaGeorg Ehrnrooth toimi Wärtsilänlukkotehtaan johtajana Joensuussa1968-1973. ASSA ABLOY -konserninhallituksen puheenjohtajuudesta hänluopui vuonna 2006.Georg Ehrnrooth lead the Wärtsilä lockfactory in Joensuu during 1968-1973.In 2006 he resigned from his position asthe chairman of ASSA ABLOY Group.Berliinin muuriltaTukholmaan- Kun muuri kaatui, kaikki tukipaketitBerliinin teollisuudelle hävisivät kertaheitolla.Kyse oli merkittävistä summista,vuorineuvos Georg Ehrnrooth paljastaa.Ehrnrooth kuvaa Länsi-Berliinissä sijainnuttaIKON-lukkotehdasta esimerkiksi siitä,mihin pitkälle viety subventointi johtaa.IKON oli Saksan johtavia lukkosylinterinvalmistajia. Yhtiö ostettiin osaksi <strong>Abloy</strong>takesäkuussa vuonna 1989. Wärtsilällä oli voimakastahto kasvattaa lukkobisnestä senjälkeen, kun konsernin telakat oli pantu uuteenyhteisyhtiöön Valmetin kanssa.Kannattamaton IKON oli kuitenkinmurheenkryyni <strong>Abloy</strong>lle, joka muutennautti menestyksestä niin Suomessa kuinNorjassakin. Myös Ruotsissa, kilpailijayhtiöAssan kotikentällä <strong>Abloy</strong>lla oli hyvä jalansija.Ruotsalaista kilpailijaansa suurempi<strong>Abloy</strong> oli muutamaan otteeseen yrittänytostaa Assan.Assa kuului valvonta- ja turvallisuuspalvelujatarjoavaan Securitas-ryhmään.Assan taloudellinen menestys oli kehnoaina siihen saakka, kunnes 1980-luvunloppupuolella omistajaksi tuli GustafDouglas ja uudeksi toimitusjohtajaksinousi Melker Schörling.Georg Ehrnrooth tuli <strong>Abloy</strong>n hallituksenpuheenjohtajaksi keväällä 1990.- Otin välikäsien kautta yhteyttäDouglasiin ja tapasimmekin kerran. Hänvastasi edelleen, ettei Assa ole myytävänä.Kuitenkin jo vuoden 1993 lopulla ruotsalaistenmieli muuttui; tällä kertaa Douglasehdotti yhtiöiden yhdistämistä.Kompromissi<strong>Abloy</strong> oli osa monialayhtiö Metraa eli entistäWärtsilää. Metran toimitusjohtajana vuonna1991 aloittaneen Georg Ehrnroothin mielestämonialayhtiöiden aika oli ohi.Suomalaisen teollisuuden kansainvälistyminenoli päässyt kunnolla vauhtiin 1980-luvun puolivälissä. Kansainvälistyvien yhtiöidenstrategiat muuttuivat.- Tuotevalikoimaa supistettiin, ja mentiinentistä syvemmälle kansainvälisillemarkkinoille. Tällä tavoin pystyttiin luomaankansainvälisesti vahvaa bisnestä.- Näin, että pärjätäkseen pitää pelatakansainvälisessä mestaruussarjassa, maakuntasarjaei riitä, Ehrnrooth kiteyttää.<strong>Abloy</strong> oli Assaa suurempi. Suomalaisetmielivätkin uudessa konsernissa määräysvaltaa.Ehrnroothin mukaan tappiollinenIKON heikensi kuitenkin <strong>Abloy</strong>n neuvotteluvaltteja.Niin ikään <strong>Abloy</strong>n USA:sta ostamakulunvalvontayhtiö oli kohdannut ongelmia.Kevätkesällä vuonna 1994 sopimussyntyi.Järjestelyissä Metra sai 55 prosenttiauuden yhtiön osakkeista. Metra sitoutuimyymään osan niistä markkinoille niin, ettäomistusosuus laskisi alle 50 prosentin.Yhtiö, joka sai nimen ASSA ABLOYAB, listattiin Tukholman pörssiin.Ruotsissa merkittäviä omistajia oli kaksi– Gustaf Douglas ja Melker Schörling.- Kompromissiin kuului, että minustatuli ASSA ABLOY -yhtiön hallituksenpuheenjohtaja. Toimitusjohtajaksi nousiCarl-Henrik Svanberg.Suuret johtajatKaksi aiemmin kiivaasti kilpaillutta yhtiötäoli nyt juridisesti liitetty yhteen. Konserninhallituksen puheenjohtaja ounasteli kuitenkinkiperiä integraatioaikoja.- Mutta ei mennyt montakaan kuukautta,kun huomasin, että tämähän toimii!Ehrnroothin mielestä Svanberg osoittijohtajana suurta viisautta, itseluottamus-Jatkuu >”Pienelle Suomelle onvälttämättömyys ollamukana kansainvälisessätyönjaossa. <strong>Abloy</strong> on tästähyvä esimerkki.”9<strong>Sivu</strong>


Text: Sirkka-Liisa SalmelaPhoto: Johanna Kokkola- ASSA ABLOY on ollut voimakkaasti suomalais-ruotsalainenyhtiö. Nyt se on ruotsalais-kansainvälinenyhtiö. Olisin mieluustinähnyt, että omistusta olisi jäänyt enemmänSuomeen, Georg Ehrnrooth sanoo.Ehrnrooth arvioi, että konsernin nykyisetsuuret omistajat eli Gustaf Douglasin yritysryppääseenkuuluva Investment AB Latoursekä Melker Schörling arvostavat Suomea jasuomalaisia.- <strong>Abloy</strong> on ollut monessa suhteessa edelläkävijä,konsernin kannattavimpia yhtiöitä– malliesimerkki muille.<strong>Abloy</strong>n mahdista paljon kertoo se, ettäASSA ABLOY -konserni on keskittänytriippulukko- ja suljintuotantoa maailmaltata ja nöyryyttä kääntyessään <strong>Abloy</strong>n MattiVirtaalan puoleen.- Svanberg löysi <strong>Abloy</strong>n Matiaksestaviisaan neuvonantajan ja erinomaisenyhteistyökumppanin.Svanbergin ja Virtaalan ainutlaatuinentapa työskennellä yhdessä loi pohjan huikeallemenestykselle. Kansainvälisen bisneksenjohtokaksikko nousi suurten johtajienjoukkoon.Konsernia johdettiin arvojen kautta.Rehellisyyttä ja eettistä pohjaa korostettiin.Svanberg muistutti myös, että pelkällä yleisjohtamisellaei menestytä. Kokonaisuus pitäähallita yksityiskohtia myöten.- Svanberg ja hänen johtoryhmänsäloivat maailmalla vankan maineen.Markkinoille syntyi sellainen odotusarvo,että on kiva tulla ostetuksi ASSA ABLOY-perheeseen.Carl-Henrik Svanbergin siirtyminenEricssonin johtoon vuonna 2003 tiesi lisätöitäEhrnroothille. Konsernin johtoonnoussut Bo Dankis ei onnistunut askeltamaanSvanbergin jättämissä suurissasaappaissa.- Jälkikäteen voi pohtia, että olisikoilman pientä kriisiä voitukaan siirtyä”Osaaminen ratkaisee”PSJoensuuhun. Tämä Kiina-ilmiön selätys onmahdollista vain kovilla näytöillä.Ehrnrooth muistuttaa, että keulapaikallavoi pysyä vain huolehtimalla osaamisesta jakilpailukyvystä.- Yhtiön on pystyttävä myös uusiutumaan,tuomaan markkinoille uusia tuotteitaja menetelmiä. Tämä on meidän globaalimaailmamme.- Pienelle Suomelle on välttämättömyysolla mukana kansainvälisessä työnjaossa. Jatässä työnjaossa olemme toistaiseksi pystyneetottamaan merkittävän roolin. <strong>Abloy</strong>on tästä hyvä esimerkki, samoin Nokia,Wärtsilä sekä paperikoneet muutamia esimerkkejämainitakseni.Rahasampo vailla vertaaKun ASSA ABLOY vuonna 1994 listautui Tukholman pörssiin, osakkeen arvo oli noin20 kruunua. Sittemmin tehdyn osakkeen splittauksen vaikutukset huomioiden vastaavanosakkeen arvo keikkuu nyt yli 600 kruunussa.ASSA ABLOY -konsernin perustamisvaiheessa suomalaiset jäivät Metran kautta yhtiönsuurimmaksi omistajaksi. Pääomistajalla oli 55 prosenttia yhtiön osakkeista.Metrasta myöhemmin takaisin Wärtsiläksi nimensä muuttanut yhtiö on sittemmin luopunutASSA ABLOY -omistuksestaan.Vuosina 1995-2006 Wärtsilä kuittasi ASSA ABLOY -osakkeistaan myyntivoittoinahuikeat 1 190 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden huhtikuun alussa Wärtsilä omisti enääkaksi prosenttia yhtiön osakkeista.Svanbergin kaudesta toiseen. Ehkä tämäpieni johtajakriisi suorastaan tarvittiin,vuorineuvos miettii.Bo Dankis väistyi 2005, ja tilalle nousiJohan Molin. Ehrnrooth uskoo, että tarmokasja nopealiikkeinen Molin luotsaakonsernia menestykseen.- Molinilla on kova vauhti päällä. Hänon nuori, malttamatonkin. Hän haluaasaada paljon aikaan, eikä jahkaile. Siinämielessä hän ei vastaa suomalaisten kuvaaruotsalaisesta johtajasta, Ehrnroothhymyilee.Georg Ehrnrooth• Syntynyt 20.11. vuonna 1940• DI, Teknillinen Korkeakoulu1965• Wärtsilän lukkotehtaan johtajanaJoensuussa 1968-1973• Wärtsilän Järvenpään-tehtaanjohtaja 1973-1976• Wärtsilän Teollisuusryhmä II:njohtaja 1976-1979• <strong>Oy</strong> Lohja Ab:n toimitusjohtaja1979-1991• Metra <strong>Oy</strong>j:n konsernijohtaja1991-2000• Ehrnrooth on uransa aikana vaikuttanutuseiden yritysten hallituksissa.ASSA ABLOY -konserninhallituksen puheenjohtajana häntoimi vuosina 1994-2006• Tällä hetkellä 66-vuotias vuorineuvosjatkaa työtä Karl Fazerin,Sammon, Nokian sekä SandvikinhallituksissaFrom the Berlin Wallto Stockholm“When the Berlin Wall collapsed, all subsidies toindustries in Berlin disappeared in a go. The sumsinvolved were substantial,” says Georg Ehrnrooth,former Chairman of the Board of <strong>Abloy</strong>.Ehrnrooth describes the IKON lock factory,which used to be located in West Berlin, as anexample of what “extensive subsidies can leadto”. IKON was one of the leading manufacturersof lock cylinders in Germany. The companywas acquired by <strong>Abloy</strong> in June 1989. Wärtsilä hada strong desire to augment the lock business afterthe company’s dockyards had been placed in anew joint venture with Valmet.However, the unprofitable IKON turned outto be a problem for <strong>Abloy</strong>, which was enjoyingsuccess in Finland and Norway. <strong>Abloy</strong> also hada strong foothold in Sweden, in the home fieldof its competitor Assa.Being bigger than its Swedish competitor,<strong>Abloy</strong> had made some attempts to acquire Assa.Assa belonged to the Securitas Group, whichprovided control and security services. Assa’s financialsuccess was poor up until the late 1980swhen Gustaf Douglas became its new ownerand Melker Schörling was appointed its newPresident.Georg Ehrnrooth became the Chairman ofthe Board of <strong>Abloy</strong> in the spring of 1990.“I contacted Douglas through middlemen,and we had one meeting. He answered againthat Assa is not for sale.”However, by the end of 1993 the Swedes hadchanged their mind; this time it was Gustaf Douglaswho suggested a merger of the two companies.CompromiseIn those days, <strong>Abloy</strong> was part of Metra (formerWärtsilä), which was engaged in several fieldsof industry. Georg Ehrnrooth, who had startedas Metra’s President in 1991, felt that the timeof diversified enterprises was over.The international expansion of Finnish industrieshad really got under way in the mid-1980s. The strategies of increasingly internationalenterprises changed.“The product ranges were condensed, and enterpriseswent deeper into the international market.In this way, they were able to create internationallysolid business.”“My idea was that in order to be successful,you need to play in the international league,the regional series is not enough. This was thestrategic rationale behind the merger,” GeorgEhrnrooth points out.<strong>Abloy</strong> was bigger than Assa. This is whyFinns wanted to have an upper hand in the newGroup. However, the unprofitable IKON weakened<strong>Abloy</strong>’s trump cards. Also, the access controlbusiness acquired by <strong>Abloy</strong> in the USA hadfaced problems.An agreement was reached in the early summerof 1994.The company named ASSA ABLOY ABwent public in the Stockholm Stock Exchange.In Sweden, there were two significant owners:Gustaf Douglas and Melker Schörling.“One part of the compromise was that I becamethe Chairman of the Board of ASSAABLOY. Carl-Henrik Svanberg was appointedPresident and CEO.”Great leadersThe two companies which had earlier been eachothers’ competitors were now joined together.Continue >11<strong>Sivu</strong>


Teksti: Keimo LehtiniemiKuvat: Jaakko KilpiäinenHowever, the Chairman of the Board anticipated a trickyperiod of integration.“But it did not take too long before I could see that it allworks!”Georg Ehrnrooth thinksthat Carl-Henrik Svanberg displayedgreat wisdom, self-confidenceand humility whenhe turned to <strong>Abloy</strong>’s MattiVirtaala for support.“In <strong>Abloy</strong>’s Matias Virtaala,Carl-Henrik found a wise adviserand an excellent partner.”Svanberg’s and Virtaala’sunique way of working togethercreated the foundation forthe huge success of the company.The two managers ofinternational business soonrose to the top league of greatleaders.The Group was led throughvalues. Honesty and an ethicalapproach were emphasised.”Svanberg also reminded his personnel that mere general managementdoes not bring success. You need to master the big picturedown to the details.“Svanberg and his management team gained a solid reputationin the business. The general feeling on the market was that itis good to be assimilated into the ASSA ABLOY family.”When Carl-Henrik Svanbergmoved to Ericsson in 2003, itmeant more work for GeorgWe were lucky enoughnot to know what a finefactory you have inJoensuu. If we hadknown it, we would nothave had the courage tocompete with you.”- Gustaf Douglas’ comment during his visit to <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong> Joensuufactory after the establishment of ASSA ABLOY -Ehrnrooth. Bo Dankis, whowas raised to lead the Group, didnot manage to fill the great bootsleft behind by Svanberg.“In retrospect, one can contemplatethat a small crisis was almostinevitable when shifting away fromSvanberg’s era. Maybe we evenneeded this slight management crisis,”Georg Ehrnrooth says.Bo Dankis stepped down in2005 and was replaced by JohanMolin. Georg Ehrnrooth believesthat the energetic andquick-moving Molin will leadthe Group to further success.“Johan Molin has great drive.He is young and even impatient.He wants to achieve results and not spend time on hesitating. Inthat sense, he does not match the image of Swedish leaders thatFinns may have,” Georg Ehrnrooth says with a smile.Presidentti Tarja Halonen sai lahjaksiriippulukon ja kullatun avaimen.President Tarja Halonen received apadlock and a gold-plated key.Urkki saunoi ja Manu ratkaisi pulmanPressat kylässä“Expertise is the key”“ASSA ABLOY has been a prominently Finnish-Swedish company.Now it is a Swedish-international company. I would have preferredmore ownership to be retained in Finland,” Georg Ehrnrooth says.“In many respects, <strong>Abloy</strong> has been a trailblazer, an example toothers, and one of the most profitable parts of the Group.”One indication of <strong>Abloy</strong>’s might is that ASSA ABLOY has centralisedpadlock and door closer manufacture to Joensuu from otherparts of the world. This trend contrary to the China phenomenoncould only be achieved through hard evidence of good performance.Georg Ehrnrooth says that the only way to hold the pole positionis by attending to expertise and competitiveness.“A company must be able to renew and bring new products andmethods to the market. This is our global world.”“For Finland, being so small, it is imperative that we are involvedin the international distribution of work. So far, we have managed totake a significant role in this respect. <strong>Abloy</strong> is one good example ofthis, as are Nokia, Wärtsilä and paper machines, just to name a few.”ASSA ABLOY• Maailman johtava lukitusratkaisujen valmistaja jatoimittaja• Liikevaihto vuonna 2006 oli noin 3,4 miljardia euroa• Konserniin kuuluu yli 150 yritystä yli 40 maassa• Yhtiö työllistää noin 30 000 työntekijää• Toimiala on perinteisesti hyvin pirstaloitunut. ASSAABLOY -konsernin markkinaosuus on noin 10 prosenttia• The world’s leading manufacturer and supplier oflocking solutions• Sales in 2006 were approx. 3.4 thousand million euros• The Group encompasses more than 150 companiesin over 40 countries• Some 30,000 people are employed by the Group• The business has traditionally been very fragmentedASSA ABLOY has a market share of approx. 10 per centPresidentti Urho Kekkonen tuli marraskuussa1977 tehtaan 10-vuotisjuhliin.Pidettiin arvokas juhla ja pitkiä juhlapuheita.Juhlan jälkeen Kekkonen kierteli tapansamukaan tehdassalissa työntekijöitätapaamassa.Ja tietenkin Kekkonen halusi saunoa.Hotelli Kimmelin saunaan presidentti pyysiseuraksi väkeä myös tehtaalta. IllallisellaKekkoselle tarjottiin rohkeasti majavapaistia.”Kyll määki Turuus”Presidentti Mauno Koiviston vierailu1984 osui konsernin 150-vuotisjuhlavuoteen.Manu ja Tellervo toivat terveisiäAssi Koivistolta joka työskenteliWärtsilän keskushallinnossa. KertoipaManu itsekin olleensa firmassa töissä jo1930-luvulla Turun telakalla.Kaikensorttinen nikkarointi kiinnosti käsistäänkätevää Koivistoa. Erityisesti Kastoavaimentoimintaperiaate sai huomiota.Neljän lukon pakkaus olikin toivelahja.- Nää siis aukee yhrell avaimell kaikki.Kyll nää on sillo ratkaisu meill mone pulmaan,sanaili Koivisto.Presidentti Martti Ahtisaari käynnistivierailullaan 1998 uuden automaattisenkokoonpanolinjan ovensuljintehtaalla.Ahtisaarella oli kaikilla maakuntavierailuillaantapana järjestää aina näyttävä mediatilaisuus.<strong>Abloy</strong>llakin sellainen pidettiin.Kaula-avain ja viikkorahaPresidentti Tarja Halonen tuli lokakuussa2006 avaamaan <strong>Abloy</strong>n 100-vuotisjuhlat.Halonen oli tutustunut aihepiiriin hyvin japiti lennokkaan puheen henkilökunnalle.Presidentti kertoi, että hänen itsenäistymisensäalkoi lapsena siitä, kun vanhemmatuskalsivat antaa oman avaimen kaulaanja sai viikkorahan.- Nyt viikkorahaa ei enää ole, eikä avaimiakaanole annettu. Mäntyniemessä ovetavautuvat, kun naama ilmestyy kuvaruutuun,Halonen nauratti juhlayleisöä.Tehdaskierroksella presidentille ojennettiinlahjana riippulukko ja kullattu avain.Viisi sekuntia myöhemmin toimitusjohtajaMatti Virtaala kevensi tunnelmaa luovuttamallavielä vara-avaimen presidentin puolisolle,tohtori Pentti Arajärvelle.-Jos sattuu tulemaan tarvetta, Virtaalaennakoi.Presidentin lehdistöpäällikkö MariaRomantschuk kertoo, että riippulukonlopullinen sijoituspaikka ei ole vielävarmistunut.- Niinpä vara-avaintakaan ei ole toistaiseksitarvittu, lehdistöpäällikkö tarkensi.13<strong>Sivu</strong>


Teksti: Kati NorppaKuvat: Timo KauppilaJohdonmukainen asiakaslupauksen lunastaminen ontehnyt 100-vuotiaasta ABLOY-tuotemerkistä lukonsymbolin ja yhden Suomen luotetuimmista brändeistä.Suomen johtavabrändi ei ikäännyUseimpien suomalaisten unohtumattomimpiinlapsuusmuistoihin kuuluuse hetki, jolloin kaulaan ripustettiin ensimmäinenoma kotiavain. Vanhempienmyöntämä luottamuksenosoitus konkretisoituumonille edelleen ABLOYCLASSIC -avaimeen, tuohon kodin turvallisuudenpikkuiseen symboliin.Ehkä juuri lapsuusmuistojen takiaABLOY on suomalaiselle yhtä kuin lukkoja sen avain. Turvallisuuteen, pitkäikäisyyteenja kotiin liittyvät mielikuvat toimivat<strong>Abloy</strong>n peruskalliona.Samat 100 vuoden aikana ansaitutmielikuvat ovat tehneet ABLOY-tuotemerkistäSuomen johtavan brändin ja nostaneetsen kansainväliseksi global brandiksiASSA ABLOY -konsernin brändienjoukossa.- Pitkäikäisen brändin ja asiakaslupauksemmeydin on johdonmukaisuudessa,laadussa ja hyvissä tuotteissa. Sloganimme”merkki turvallisuudesta” sekä ”lukitusturvallisuudenedelläkävijä” ovat oikeastisitä, mitä me olemme, pohtii parikymmentävuotta <strong>Abloy</strong>n markkinointia tehnytmarkkinointipäällikkö Jukka Jokinen.TOP 10 -brändien outo lintuABLOY on löytynyt jo vuosia suomalaistentunnettuustutkimusten kärkikymmeniköstä.Vuosituhannen vaihteessa ABLOY rankattiinMarkkinointi & Mainonta -lehden jaTaloustutkimuksen vuosittaisessa bränditutkimuksessaSuomen arvostetuimmaksituotemerkiksi. Taakse jäivät sellaiset klassikotkuin Nokia, Fazer, Fiskars ja Arabia.Hiukan eriskummalliseksi <strong>Abloy</strong>n kestosuosiontekee se, että Suomessa sadanarvostetuimman brändin joukossa on vainkourallinen nimiä, jotka käyttivät mediamainontaanalle 100 000 euroa vuodessa.Tätä vastavirtalaisten joukkoa johtaa<strong>Abloy</strong>. Jukka Jokisen mukaan yhtiön mainoseurotkäytetään lähinnä uutuustuotteistakertomiseen, messuihin ja harkittuuntukimainontaan. Mediamainonnan sijaan<strong>Abloy</strong>lla panostetaan asiakaslupauksenlunastamiseen.Maine- ja brändiasiantuntija, viestintätoimistoPohjoisrannan toimitusjohtajaJouni Heinonen pitää <strong>Abloy</strong>n valitsemaatoimintatapaa sen ehdottomana vahvuutena.ABLOY on hyvä esimerkki menestysbrändistä,jonka mediamainonta on määrältäänpientä.Jatkuu >- On yleinen harhaluulo, että tuotteidentunnettuus ja arvostus luodaan pelkästäänmediamainonnalla. Tarvitaan huippuluokantuote ja hyvää viestintää, joka ei tarkoita mainontaanpistettyjä euroja. Liian usein juurimainonnalla annettaan katteettomia lupauksia,joita sitten itse tuote tai palvelu ei pystylunastamaan, Jouni Heinonen korostaa.Pitkän iän positiivinen ongelmaABLOY-brändiä voidaan pitää niin vahvana,että sen merkitys yhtiölle on korvaamaton.Heinosen mukaan vahva brändi on yritykselleaineetonta pääomaa, joka näkyy myös tilinpäätöksenviimeisellä rivillä.- Korvaamatonta on myös vahvan brändinluottamuspääoma kaikkien sidosryhmien keskuudessa.Perusluottamuksen ansiosta kriiseistäselvitään helpommin tai vähäisimminvahingoin, Jouni Heinonen kuvailee.<strong>Abloy</strong>n vahvan brändin luottamuspääomanansiosta ei yksi ”maanantaipäivän”laatuvirhe tai piraattiyrittäjä vielä uhkaa yhtiönmainetta. Brändin ylläpitoon kuuluumyös mahdollisten ongelmatilanteiden hyväkäsittely.- Kun mahdollinen virhetilanne hoidetaanoikein, voidaan reklamaatiokin kääntää positiiviseksi.Tähän perustuu esimerkiksi kattavatakuukäytäntömme. Haluamme myös korostaasitä, että aidossa ABLOY-tuotteessa lukeeABLOY, Jukka Jokinen huomauttaa.Yhden positiivisen ongelman JukkaJokinen kuitenkin löytää <strong>Abloy</strong>n sadan vuodenaikana rakentuneesta vahvasta brändikuvasta.Bisnesmielessä tuotteet kun tahtovatolla liiankin pitkäikäisiä ja kestäviä.- Yhä edelleen on käytössä kasapäin 50-60-luvuilla asennettuja lukkoja. Moni asiakkaammeon tullut toteamaan, että mitä sitäsuotta toimivaa vaihtamaan!Mitä mieltä?”<strong>Abloy</strong> on mielestäni luotettava peruslukko, se mikä tulee ensimmäiseksi mieleen ja jonka korvikkeitamuut ovat. Ehkä hieman harmaa ja vanhahtava kuva mielessäni johtuu varmasti vain siitä etten ole päivittänyttietojani. Maineen käsite voisi olla pätevä <strong>Abloy</strong>n kohdalla: mainehan on koettua luottamusta ihmistenkeskuudessa.”Erkki Karvonen, YTT, dosentti, tutkija Tampereen yliopisto.”Luotettava ja se ainoa lukkobrandi Suomessa. Helabisnes vielä osin tuntematonta. Hyvä ratkaisu, ettähelatkin tulevat ABLOY-brandin alle. <strong>Abloy</strong>hin voi luottaa!”Jouni Heinonen, Viestintätoimisto Pohjoisrannan toimitusjohtaja.”<strong>Abloy</strong> on vuosikymmenien aikana muuttunut Suomessa lähes lukon synonyymiksi. Se on lunastanutpaikkansa toimialan horjumattomana johtajana maassamme.”Hannu Laakso, Elisan markkinointijohtaja, toiminut MTV:n, Suomen McDonald’s ja OlvinmarkkinointivastaavanaMikä Brändi?• Brändi (engl. brand) on yrityksentai tuotteen tuotemerkki,jolla pyritään erottautumaanmuista vastaavista• Brändi voi olla nimi, tunnus,symboli tai näiden yhdistelmä• Juridisesti brändi on symboli,joka erottaa tuotteentai organisaation ja joka onrekisteröitävissä• Brändin tarina on yhtä vanhakuin ihmiskunta - jo esihistoriallisetmetsästäjät merkitsivätaseensa ja työkalunsa• Itse brändi-sanan arvioidaanolevan peräisin keskiajalta, jolloinkarja merkittiin omistajanpolttomerkillä eli brändättiin• Nykyisin brändi on vahva lisäarvotekijäja merkittävä pääomamonelle yritykselle jayhteisölle• Mielikuvavaikuttamisen rakentamisessasanotaan usein,että brändi tehdään, imago rakennetaanja maine ansaitaan• Brändin määrittelee viimekädessä se, mitä käyttäjä ajatteleetuotteesta tai yrityksestä,millaisia mielikuvia se herättääja täyttääkö brändilupausodotukset15<strong>Sivu</strong>


Text: Kati NorppaPhoto: Timo KauppilaFinland’s leading branddoes not grow oldAlways fulfilling the promises made to customers has made the 100-year-old ABLOYbrand the symbol of a lock and one of the most trusted brands in Finland.One of the most unforgettable childhoodmemories of most Finns is the momentwhen their first house key was hungaround their neck. For many, this displayof trust by their parents is materialised inthe ABLOY CLASSIC key, the tiny symbolof home security.Maybe it is because of these childhoodmemories that, for Finns, ABLOY is synonymouswith lock and key. The imagesof safety, durability and home are thefoundation of <strong>Abloy</strong>.These very images, earned during the100 years of operation, have made ABLOYthe leading brand in Finland, and also a globalbrand among the brands of the ASSAABLOY Group.“The long-lived brand and the promiseswe offer customers are groundedin consistency, quality, and good products.Our slogans ‘sign for security’ (inFinland only) and ‘leading the way in securityworld-wide’ describe what we reallyare,” contemplates Marketing ManagerJukka Jokinen, who has marketed <strong>Abloy</strong>for some twenty years.A rare birdamong TOP 10 brandsFor years now, ABLOY has been amongthe ten best known brand names inFinland. The new millennium started outin an especially big way, as ABLOY wasrated the most reputable trademark inFinland in an annual brand survey by marketresearch company Taloustutkimus andthe Markkinointi & Mainonta magazine.ABLOY edged out such classics as Nokia,Fazer, Fiskars and Arabia.What is peculiar about <strong>Abloy</strong>’s lastingpopularity is the fact that among the hundredmost reputable brands in Finland,there are only a handful of names thatused less than 100,000 euros per year foradvertising.This minority is led by <strong>Abloy</strong>.According to Jukka Jokinen, the company’sadvertising euros are mainly usedfor giving information about new products,for trade fairs and for well-thoughtoutsupport advertising. Instead of mediaadvertising, <strong>Abloy</strong> invests in fulfilling thepromises made to customers.Jouni Heinonen, Managing Directorof the Pohjoisranta communications agencyand an expert in brand awareness issues,believes the policy chosen by <strong>Abloy</strong> is defi-nitely a strength. ABLOY is a good exampleof a successful brand whose amountof media advertising is small.”It is a common misconception thatproduct awareness and appreciation comefrom media advertising only. What youneed is a superior product and good communication,which does not mean eurosspent in advertising. Too often advertisementspromise a “pie in the sky”, butthe product or service will not fulfil thesepromises,” Jouni Heinonen stresses.The positive problemThe ABLOY brand can be consideredso strong that it is indispensable for thecompany. According to Heinonen, astrong brand is an intangible asset for acompany – an asset that also shows onthe bottom line of the balance sheet.“What is invaluable is the trust capitalof a strong brand among all interestgroups. Thanks to this fundamental trust,crises are more easily solved and there isless damage,” Jouni Heinonen describes.Thanks to the trust capital of <strong>Abloy</strong>’sstrong brand, one quality mistake or piratecopy will not endanger the company’sreputation. Dealing well withproblem situations is part of brandmanagement.“When a problem is handled well,even a complaint can be rendered positive.Our extensive warranty system isbased on this. We also want to stress thatin a genuine ABLOY product, it saysABLOY,” Jukka Jokinen points out.However, Jukka Jokinen does find onepositive problem with <strong>Abloy</strong>’s strong brandimage built over the 100-year history of thecompany. In a business sense, the productstend to be too long-lived and durable.“There still are a lot of locks that werefitted in the ‘50s or ‘60s. Many of ourcustomers have said ‘why change a workinglock’!Yhdellätuotemerkilläeteenpäin<strong>Abloy</strong>ssa on siirrytty määrätietoisesti kohti yhden brändin strategiaa; eri tuotemerkiton siirretty ABLOY-kattobrändin alle. Päätös on linjassa ASSA ABLOY -konsernintuotemerkkistrategian kanssa.Brändimielessä ABLOY-tuotemerkki erotetaan yhtiön nimestä kirjoitusasulla.Kun puhutaan ABLOY-tuotteesta, nimi kirjoitetaan versaaleilla. Yhtiönimi <strong>Abloy</strong>puolestaan kirjoitetaan pienillä kirjaimilla.Lukituspuolelta tuotebrändien historiaan on siirretty BODA ja AVA. Kaikki lukitusturvallisuudentuotteet myydään nyt ABLOY-tuotemerkillä. Tarjolla ovat kiinteistöjenmekaaniset ja sähkömekaaniset lukitukset, kaluste- ja riippulukot, ovensulkimet,oviautomatiikka sekä mekaaniset ja sähkömekaaniset lukkorungot.Viimeisimpänä ABLOY-tuotemerkkiperheeseen siirtyivät Primo-rakennushelatvuoden 2007 alussa. Primo-nimellä rakennusheloja ehdittiin myydä Suomessa 70vuoden ajan. Nykyisten ABLOY-rakennushelojen valikoimiin kuuluvat muun muassaovenpainikkeet ja -vetimet, kylpyhuonetuotteet sekä erilaiset ikkunahelat.<strong>Abloy</strong>n markkinointipäällikkö Jukka Jokisen mukaan päätös keskittyä yhteentuotemerkkiin laajentaa ABLOY-brändin ulottuvuutta ja vahvistaa ABLOY-tuotemerkinasemaa.Forwards with one trademark<strong>Abloy</strong> has moved determinedly towards a one brand strategy; the different trademarkshave been moved under the ABLOY umbrella brand. The decision is in linewith ASSA ABLOY Group’s trademark strategy.The ABLOY brand is distinguished from the company name by the way it iswritten. When referring to an ABLOY product, the name is written in upper caseletters. The company name <strong>Abloy</strong>, on the other hand, is written in lower caseletters.In the locking sector, the brands BODA and AVA were discontinued. All securitylocking cylinders are now sold under the ABLOY brand. Included are mechanicaland electromechanical locking products for buildings, cabinet locks andpadlocks, door closers, door automatics, and mechanical and electromechanicallock cases.The latest addition to the ABLOY trademark family at the beginning of 2007was Primo architectural hardware. Architectural hardware was sold in Finland underthe name Primo for 70 years. Today’s range of ABLOY architectural hardwareincludes door handles and pulls, bathroom products and various types of windowproducts.According to <strong>Abloy</strong>’s Marketing Manager Jukka Jokinen, the decision to concentrateon one trademark will extend the scope of the ABLOY brand andstrengthen the position of the ABLOY trademark.17<strong>Sivu</strong>


”Muotoilijan paikka on tekniikan ja käyttäjän välissä”Teksti/Text: Sirkka-Liisa SalmelaKuvat/Photos: Johanna Kokkola, Jaakko KilpiäinenElämyksellistä ja käytettävää!- Muotoilun on tehtävä tekniikasta käytettävää,hallittavaa ja parhaimmillaan elämyksellistä,sanoo teollinen muotoilija, taiteilijaprofessoriHannu Kähönen.Kähönen lukeutuu suomalaisen teollisenmuotoilun kärkinimiin. Hänen30-vuotiselta uraltaan on poimittavissanimekkäitä yrityksiä, joiden tuotteisiinmuotoilija on jättänyt jälkensä: Suunto,Tulikivi, Exel – ja <strong>Abloy</strong>.Miljoonilta suomalaisilta löytyy taskustaainakin yksi Kähösen muotoilema tuote,ABLOY-avain. Myös riippulukkomallistosekä uusi ABLOY CONTROL ovat HannuKähösen yrityksen Creadesign <strong>Oy</strong>:n muotoilemia.Uusimman tuotteen muotoilussaKähösen työparina on toiminut teollinenmuotoilija Jukka Mikkonen.Aika ja paikka- ABLOY-tuotteissa on aina pyritty selkeyteen.Kyse ei ole mistään päiväperhotuotteista,vaan tuotteet ovat käytössä jopavuosikymmeniä, Kähönen perustelee.Hyvin muotoiltu tuote kestää aikaa.Lisäksi ABLOY-tuotteiden pitää olla muotoilultaanluotettavia, vakuuttavia ja kestäviä.- ABLOY CONTROL -tuotteissa kaarevallaja jäntevällä muodolla on haettuehyttä ilmettä. Tuotteen on myös sovittavamonenlaisiin ympäristöihin – väreihin,pintoihin ja materiaaleihin.Kuluttajat haasteenaKähönen arvioi, että ammattihyödykkeidenmuotoilussa Suomi kuuluukansainväliseen kärkeen. Tähänammattilaisille tuotteitaansuuntaavien yritystenlistaan hän poimii <strong>Abloy</strong>n lisäksi myösmuun muassa Vaisalan ja Roclan.Sen sijaan kuluttajapuolella – kännyköitälukuun ottamatta – muotoilun rooli voisiKähösen mielestä olla vahvempikin.- Toki meillä on perinteisiä hienojaesimerkkejä, kuten Iittala, Hackman taiFiskars. Mutta esimerkiksi suomalainenkalusteteollisuus ei kovassa kilpailussa olevoinut väläytellä maailmalle mitään kovinuutta ja erikoista.ArvokysymyksiäKuluttajakohderyhmää ajatellen Kähönenarvioi <strong>Abloy</strong>n olevan nyt ”erittäin kiinnostavassavaiheessa”.- Kuluttajien kohtaaminen siirtää<strong>Abloy</strong>n design-politiikan uudelle vaatimustasolle.Vastaan tulevat myös arvokysymykset,Kähönen tietää.- Mielletäänkö jokin tuote throw-awaytuotteeksi,mitä arvoja muodot viestivät,päädymmekö ympäristökysymyksiinsaakka? Kun tekniikka puetaan muotoonja tuodaan lähelle kuluttajaa, pitääosata arvioida arvojen tärkeyttä nyt jatulevaisuudessa.Functional, yet an experience!“Design must render technology functional, controllable and,at best, an experience,” says industrial designer, ProfessorHannu Kähönen.Kähönen is one of the top names in Finnish industrial design.During his 30-year career, Kähönen has left his mark onthe products of numerous renowned companies, includingSuunto, Tulikivi, Exel – and <strong>Abloy</strong>.Millions of Finns have at least one object designed byKähönen in their pockets – ABLOY key. ABLOY padlocksand the new ABLOY CONTROL were also designed byHannu Kähönen’s company Creadesign <strong>Oy</strong>. The latest productwas designed by Kähönen together with industrial designerJukka Mikkonen.Time and place“One of the secrets behind ABLOY products is their cleancutdesign. They are not fashion items; rather, they are usedfor decades,” Kähönen states.A well-designed product will stand up to the ravages oftime. In addition, the design of an ABLOY product must bereliable, convincing and strong.Consumers as a challengeKähönen calculates that Finland is at the cutting edge internationallyin the design of professional commodities. He addssuch names as Vaisala and Rocla to the list of companies designingprofessional products.However, according to Kähönen, the role of design couldbe stronger in the consumer products sector, with the exceptionof mobile phones.“We do have some excellent, long-standing names, suchas Iittala, Hackman and Fiskars. But the Finnish furniture industry,for example, has not been able to show the world anythingparticularly new or special.ABLOY CONTROLvie kodit uudelleaikakaudelleUudessa ABLOY CONTROL -turvajärjestelmässä yhdistyvätsekä lukitus- että rikosilmoitinjärjestelmä. ABLOY CONTROLon tarkoitettu uusiin ja jo rakennettuihin omakoti- ja rivitaloihin.Vastaavaa näin laajaa kodin turvajärjestelmää ei markkinoillaSuomessa tai maailmalla ole aiemmin ollut.- Kyseessä on asuntojen lukituksen uusi standardi, joka aloittaakokonaan uudenlaisen kulttuurin kotien lukinnassa, <strong>Abloy</strong>n Rakennuslukitus-liiketoimintayksikönjohtaja Kari Mononen toteaa.<strong>Abloy</strong> luonnehtii uutuutta yhdeksi kaikkien aikojen merkittävimmäksilanseeraukseksi; tuotteesta odotetaan menestystä.Paristokäyttöisellä kaukoavaimella toimiva kokonaisuus rakentuumekaaniselle ABLOY LC100 -lukkorungolle.Lukituksesta kiinteistön ohjaukseenABLOY CONTROL on laajennettavissa yhden oven lukitusratkaisustakattavaksi turvajärjestelmäksi. Vaikka peruskonsepti rakentuumekaaniselle lukkorungolle, voidaan kokonaisuuteen liittää myössähkölukkoja ja oviautomatiikkaa. Rikosilmoitinjärjestelmään puolestaanvoidaan liittää murto- ja palohälyttimet. Kokonaisuuteenvoidaan kytkeä myös esimerkiksi veden ja sähkön katkaisu.- Järjestelmä merkitsee asiakkaalle mukavuutta ja turvallisuutta.Suomessa tämän kaltaiselle turvajärjestelmälle on voimakkaastikasvavaa kysyntää. Suomalaiset omaksuvat hyvin uudenlaisettuoteinnovaatiot – teknisesti edistykselliset tuotteet, jotka tuovatmukavuutta ja turvallisuutta elämään, johtaja Mononen kiteyttää.Järjestelmän toimitukset aloitetaan elokuussa.ABLOY-tuotteissa brändimielikuva näkyy vahvana.Muoto viestii turvallisuutta, kestävyyttä ja jatkuvuutta.Kuvassa uutuustuote ABLOY CONTROL.The brand image is strong in ABLOY products.The form communicates security, durability and continuity.Pictured is the innovative product ABLOY CONTROL.”Suomalaisteneniten käyttämädesign-tuote onABLOY EXEC -avain.Hannu Kähönenlinjaa työskentelynsä lähtökohdiksi estetiikan,käytännöllisyyden ja ympäristönäkökohdat.Hannu Kähönen indicates aesthetics,practicality and environmental perspectives asthe starting points for his work.Questions of value“Facing the consumers will elevate <strong>Abloy</strong>’s design policy toa whole new level of standards. Questions of value will popup,” Kähönen affirms. In his opinion, consumers will considermany different perspectives in the future:“Is a product perceived as a disposable product? what valuesdo its forms communicate? what about environmental issues?When technology is dressed up and brought close tothe consumer, we must be able to assess the importance ofvalues now and in future.”19<strong>Sivu</strong>


Teksti: Sirkka-Liisa SalmelaKuva: Jussi Koivunen”Jos suomalainen markkinointiosaaminen olisi ollutsuomalaisen lukonsuunnittelutaidon tasolla, niin maailmallaolisi tähän mennessä aika helkkarin paljon työttömiämurtomiehiä ja ovenkahvakauppiaita.”- Ami Hasan, mainosguru,Hasan & Partnersin hallituksen puheenjohtaja -Hyvä tuote kestääaikaa ja eri tilojaPasi Pänkäläinen”Muutosherkkyyttä tarvitaan”<strong>Abloy</strong>n Rakennushelat-liiketoimintayksikönjohtaja Kyösti Sormunen korostaa kovassakilpailussa muutosherkkyyden merkitystä.- Uudet tehokkaat toimintatavat, tarvittaessanopeat muutokset sekä uusien tuotteidenja tuotekonseptien tuominen markkinoilleon ratkaisevan tärkeää. Ja ilmanhyvää tuotteiden toimituskykyä emme voipärjätä, Sormunen listaa helabisneksenmenestysedellytyksiä.- Uusien tuotteiden tuominen markkinoillepitää myös kopioiden valmistajat kiireisinä,Sormunen tietää. Halpakopioidenteettäjät kärkkyvät jatkuvasti menestyjienkannoilla.Tampereella valmistettavat rakennushelatliitettiin kuluvan vuoden keväällä ABLOYtuotemerkinalle. Primo-merkillä heloja ehdittiinSuomessa myydä reilut 70 vuotta.- ABLOY tarvitsi ja helat halusi – näinvoisi kuvata voimakasta sitoutumistammeABLOY-tuoteperheeseen.ABLOY-helojen liikevaihdosta noinneljännes koostuu viennistä. Tärkeimpiävientimaita ovat Skandinavian maiden lisäksiVenäjä, Baltian maat sekä Puola.<strong>Abloy</strong>n Tampereen-tehdas työllistäänoin 180 henkilöä.Muotoilija Pasi Pänkäläisen suunnittelemapainike ONCUT voitti Primo-rakennushelojen70-vuotisen historian sekä<strong>Abloy</strong>n 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetynGrand Primo -suunnittelukilpailunviime vuoden lopulla.Vaikka ONCUT onkin määritelty lähinnäjulkisten tilojen painikkeeksi, muotoilijaitse näkee asian laveammin.- Hyvä tuote kestää aikaa ja eri tiloja.Modernin arkkitehtuurin painikkeenaONCUT sopii nykyrakentamiseen, julkiseentai yksityiseen, Pasi Pänkäläinen linjaa.Kilpailun tuomaristo luonnehti voittajatyötäseuraavasti:”Äärimmäisen eleetön ja yksinkertainen.Herkkä työ, joka on pienellä fasetillaloppuun asti viimeistelty. Sopii erinomaisestijulkiseen arkkitehtuuriin, myös saneeraukseen.Hienovaraisilla piirteillä on luotuomaperäinen painike. ”ONCUT oli Pänkäläiselle uusi avausrakennuskomponenttien suunnitteluun.Monipuolisen suunnittelijan käsialaaovat lisäksi suuren suosion saaneetPomus-henkarit. Hänen muotoilujälkensänäkyy myös mm. IDOn kylpyhuonekalusteissasekä Piiroisen pöydissä, tuoleissa jaauditorioissa.Pänkäläinen oli mukana myös laajemmassaryhmässä, joka on suunnitellutnykyisten IC-junien penkit. Parhaillaanmuotoilija työskentelee kahden kalustomallistonparissa.Toukokuun lopulla hän suuntaaTanskan Århusiin. Siellä on menossaPänkäläisen konserttitaloon suunnittelemanauditoriomalliston asennus.Kilpisarjaa myöten<strong>Abloy</strong>n Tampereen-tehtaan tuotekehityspäällikköAntti Leino arvioi, ettäONCUT saadaan tuotantoon kuluvanvuoden lopulla. Ja hyvä niin, sillä arkkitehditovat jo kaivanneet painikeuutuutta.Painikkeen lisäksi ONCUT-tuotteistoontehdään oma kilpisarja. Tuotteitatullaan valmistamaan ainakin kiilto- jasatiinikromattuina.- Itse painikkeen tuotteistaminen onkilpisarjaan verrattuna nopeampi prosessi,vaikkakin painikemuoto hienovaraisinepiirteineen on valmistuksen kannalta haastava,Antti Leino kertoo.Tampereen tehdas tuo toukokuussamarkkinoille myös uuden ABLOY EXO-väliovenpainikkeen.Muotoilija SIO Pasi Pänkäläinen(s.1964) on moneen kertaan palkittutekijä. Hän valmistui kalustesuunnittelijaksiLahden muotoiluinstituutistavuonna 1992.Pänkäläinen on niittänyt maineittamonipuolisena kalustesuunnittelijana,teollisena muotoilijana,näyttely- ja messusuunnittelijanasekä tuotegrafiikan ja pakkaustensuunnittelijana.Vuonna 1994 hän sai Pro FinnishDesign -kunniamaininnan. Hetiseuraavana vuonna hänet palkittiinSisustussuunnittelijat ry:nSisustusilmiö-palkinnolla.Valtion taideteollisuustoimikuntapalkitsi Pänkäläisen Suomi-palkinnollavuonna 1997. Vuonna 2000hän pokkasi Good Design Award -palkinnon Chicagossa.Habitaren Top Ten -palkituksiPänkäläinen on nimetty vuosina1993, 1997 sekä 2001.Pasi Pänkäläinen opettaa muotoiluaentisessä opinahjossaan Lahdenmuotoiluinstituutissa. Pänkäläinenjatkaa myös omia opintojaanTaideteollisen korkeakoulun muotoilunosastolla.ABLOY-tuotteetArchicad-ohjelmaanABLOY-tuotekirjasto julkaistaan Archicad-suunnitteluohjelmassa toukokuun aikana.Tuotekirjaston tuominen arkkitehtien omaan suunnitteluohjelmaan helpottaamerkittävästi arkkitehdin oviympäristön tuotevalintaa.Archicad-ohjelma tuottaa oviympäristöstä yksiselitteiset määräluettelot hankkeenurakkalaskentaa varten. Käyttäjä voi valita oviympäristöön ABLOY-tuotekuvienavulla vedin-, painike- ja ovensuljinvaihtoehdot. ABLOY-tuotekirjastoantaa arkkitehdille visuaalisen kuvauksen oviympäristön tuotteiden sopivuudestapalo- ja poistumistieoviin tai ratkaisun suojeluehdon mukaisesta turvallisuustasosta.Käyttäjä voi myös tarkistaa oven toiminnallisen kuvauksen linkin kauttanetissä olevasta ABLOY-tuotevalintaoppaasta. Oviympäristön tuotevalintojenkautta saadaan yksiselitteiset heloitusluettelot lukitussuunnittelun pohjaksi.Achicadissä koko rakennus voi olla yhdessä tiedostossa ja kaikki piirustuksetvoivat sisältyä tähän tiedostoon.ABLOY-tuotekirjasto on suomenkielinen ja suunniteltu suomalaiseen lukituskulttuuriin.Suomessa yli 70 prosentilla arkkitehtitoimistoja on Archicadsuunnitteluohjelma,lisäksi ohjelma on käytössä myös osassa suurimpiarakennusliikkeitä.Lisätietoja ABLOY-tuotekirjastosta antaa <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>:n kotimaan myyntiyksikkö, EijaHakala, puhelin 020 599 2234, eija.hakala@abloy.com. Suunnitteluohjelmasta lisätietojasaa M.A.D. <strong>Oy</strong>, mad@mad.fi21<strong>Sivu</strong>


Kuva: Jaakko KilpiäinenTeksti/text: Sirkka-Liisa SalmelaKestosuosikki pitää pintansa! TätäABLOY-lukkojen ikonia on vuosiensaatossa myyty miljoonia.The long-time favourite is still goingstrong! This icon of ABLOY locks hasbeen sold in millions over the years.Björkboda 275 vuottaSuomen vanhin lukkotehdas BjörkbodaLås täyttää tänä vuonna 275 vuotta.Björkbodalla on vanhat rautateollisuusperinteetaina vuodelta 1732 asti.Tukholmalainen Michael Hising haki jasai 5.12.1732 luvan perustaa kankivasaranja ahjon Björkbodaan. Suomen vanhimpiinruukkeihin kuuluvaa Björkbodaa ovat hallinneetpatruunasuvut kuten Hising, Petersen jaRamsay.Lukkojen valmistus alkoi vuonna 1887,jolloin maalarimestari Ulrik Palmu ostiBjörkbodan. Palmu palkkasi Ruotsista parikymmentälukkoseppää ja aloitti heidän avullaanlukkojen valmistuksen.Tänään Björkboda Lås <strong>Oy</strong> Ab on osaASSA ABLOY -lukituskonsernia. Tehtaanvalikoimiin kuuluvat ABLOY-sylinterilukotsekä väliovenlukot ja varmuuslukot.” Maailma on täynnä brändin rakentajia.Brändipyrkyä on ja tulee aina olemaan.Ei ihme, näkyyhän se suoraan brändin takana olevanyrityksen viimeisellä rivillä. Siis hyvä brändi.Vaikeaakin se usein on, ja usein myös epäonnistutaan.Onnistumista saattaapi auttaa, jos brändin tavoitteet ja tuotteenominaisuudet edes jossain määrin kohtaisivat.Ja aikaakin se vaatii. Ihan hetkessä ei hyviä brändejärakenneta. Jotkut ovat siihen käyttäneetjopa 100 vuotta. Hypo 147 vuotta.Mikä voisi olla brändiyden huippu? Brändien brändiomalla alallaan? Se voisi olla brändi, joka kaikkien mielessämuuntuu jo ao. tuotteen yleisnimeksi.Tähän ovat Suomessa jotkut päässeet… Lukon yleisnimi onmeillä <strong>Abloy</strong>. Suomi ja suomalaiset lukitsevat <strong>Abloy</strong>lla.<strong>Abloy</strong>lla lukitseminen tarkoittaa Suomessa sitä, että ovitai mikä tahansa lukitaan kunnolla ja asiallisesti.Toki meillä on muitakin lukkoja, niitä kiinalaisia,mutta se on ihan eri juttu.Silloin kun ihan oikeasti aiotaan lukita, se on <strong>Abloy</strong>. ”- Matti InhaSuomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja –IkoniTheMunalukko, kassimalli, käsilaukku. Lukon ABLOY 3020 on luokiteltu riippulukkojen1. luokkaan. Luokitus tar-symboli ja ikoni. Se ”oikea” ABLOY-lukko.- Kyseessä on riippulukko, joka on lukonsymboli suurelle osalle suomalaisisnotunmatalan turvatason kohteisiin.koittaa, että lukko soveltuu niin sata.Ammattimielessä aikansa innovaatio, Vähänkään vaativampiin kohteisiin tarjollaon kattava sortimentti järeämpiähieno tuote, teollinen muotoilija HannuKähönen pohdiskelee pidellessään käsissäänaitoa ABLOY 3020 -riippulukkoa. - Varastokanakoppi, laatikosto tai pu-ABLOY-riippulukkoja.Muotoilun ammattilainen näkee arvokkaitaasioita lukossa, jonka syntyjuuret tukseen, mihin se on suunniteltu. Mitäänkukaappi – se on hyvä lukko siihen tarkoi-juontavat aina 1920-luvulle saakka. kovin arvokasta en tämän lukon taakse jättäisi,neuvoo Pertti Tikkanen. Tikkanen- Lukossa on tuotantoteknisesti optimoitumuoto. Sankojen kiinnitykset ja ainevahvuudetlähtevät materiaalien ekonopulukkojensuunnittelijana viitisen vuottatyöskenteli <strong>Abloy</strong>n Joensuun-tehtaalla riipmisestakäytöstä, Kähönen arvio lukkoa. 1990-luvulla.Riippulukko on tehty messingistä ja karkaistustateräksestä.muutettukin. Pyöristyksiä on tullut lisää, jaVuosien varrella tuotetta on vähänRungon karkeahko valu tuo mieleenmitalin tai kauniin pienoisveistok-- Vuosikymmenten aikana tuotetta onmyös sangan vahvuutta on parannettu.sen. Elävä, ei liian sliipattu pinta kehystääupeasti kaunokirjoitukselle piirtyvää taa. Mutta minkäs teet, kun ihmiset haluavatmuutamaan otteeseen yritetty myös lopet-ABLOY-logoa.aina vain ostaa tätä perinteistä riipparia.“Handbag”original padlock, handbag, bag model.The symbol and icon of a lock. The “real”ABLOY lock.“This padlock symbolises the lock formany Finns. Professionally, it is a true innovationof its time, a fine product,” says HannuKähönen, Industrial Designer, as he is holdingthe genuine ABLOY 3020 padlock.The design professional can see valuablethings in a lock whose origin dates back tothe 1920s.“The lock has an optimum design in termsof production technology. The shackle fasteningand material thicknesses stem from theeconomical use of materials. The lock can bemanufactured by casting,” Hannu Kähönensays. The padlock is made of brass and hardenedsteel.ABLOY 3020 is categorised in grade 1 ofpadlocks. This means that the lock is suitablefor so-called low-security applications.For more demanding applications, there isan extensive assortment of more robustABLOY padlocks.23<strong>Sivu</strong>


Teksti/Text: Jaana JuvonenKuvat: <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>:n arkistoPhotos: Archives of <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>Presidentti Urho Kekkonen olimieluinen vieras Joensuussa vuonna1977. Aikataulu oli tiukka, muttasiitä Kekkonen ei piitannut – hänpyyhälsi mieluusti sinne, missä näkyikauniita naisia!Joensuu welcomed president UrhoKekkonen in 1977. Disregarding histight schedule Kekkonen dashed tomeet beautiful ladies!Varma,tiirikoimaton, luja”Hyvän lukon täytyy täyttää ainakin seuraavat vaatimukset:I. Sen täytyy toimia varmasti. II. Sen täytyy olla tiirikoimaton.III. Sen täytyy olla luja. <strong>Abloy</strong>-nimi lukossa takaa Teille lukon täyttävän edelläesitetyt hyvälle lukolle asetettavat vaatimukset. ”Näin kertoi esitteessään helsinkiläinen <strong>Oy</strong><strong>Abloy</strong> Ab, Tiirikoimattomien lukkojen erikoistehdasvuonna 1922.Nuori ja lahjakas henomekaanikko EmilVilhelm Henriksson (1886–1959) keksi jakonstruoi vuosina 1907–1910 uudenlaisen,kiertyville haittalevyille perustuvan lukkorakenteen.ABLOY-lukon sylinterirakennemahdollisti monipuoliset sarjoitusjärjestelmät.Yhdellä avaimella pääsi monen ovenläpi, mikä vapautti ihmiset painavien avainnippujenkanniskelulta.Sylinterissä ei myöskään ollut jousia, jotenjousituskuormituksesta aiheutuvaa kulumistaei esiintynyt. Lukko oli todellakinvarma, vaikeasti tiirikoitava ja luja.”Henrikssonin turvalukko” sai patentinvuonna 1919. Vuodesta 1920 menestystuoteon tunnettu ABLOY-lukkona. Nimisaatiin lukkoja valmistaneen yhtiön nimestäAb Låsfabriken – Lukkotehdas <strong>Oy</strong>.Maailman nerokkainLukkoja oli kaupattu myös ulkomaille, ja1920-luvun alkupuolella ABLOY-lukko olipatentoitu jo yli kymmenessä maassa.<strong>Oy</strong> <strong>Abloy</strong> Ab ajautui kuitenkin taloudellisiinvaikeuksiin. Vuonna 1923 lukkopatenttija -tuotanto siirtyivät helsinkiläiselleKone- ja Siltarakennus <strong>Oy</strong>:lle.1930-luvun alussa lukkoja valmistui noin30 000 kappaletta vuodessa.Vuonna 1934 aloitettiin ABLOY-ovensuljintenvalmistaminen. Saksassa ”tiirikoimaton,suomalainen patenttilukko”todettiin ”maailman nerokkaimmaksi lukkojärjestelmäksi”,ja ABLOY-lukkoja vietiinAustraliaan ja Uuteen-Seelantiin saakka.Wärtsilän lukkoWärtsilä-yhtymän alku on Pohjois-Karjalassa, Tohmajärven Värtsilän kylässä.Rautatehtaan perustaminen 1850-luvunalussa käynnisti yhtiön kehityksenyhdeksi merkittävimmistä suomalaisistateollisuusyrityksistä.Vuonna 1935 Wärtsilä osti Kone- jaSilta -konsernin osake-enemmistön ja saihaltuunsa joukkotuotannon lisäksi mm.suuret Helsingin ja Turun telakat.ABLOY-lukoista tuli ”Wärtsilän lukkoja”.Suuri ja vakaa monialayhtiö takasilukoille uudenlaisia markkinointi- jamyyntikanavia.Tuhat pesetaa tiirikoijalleMiljoonan valmistuneen ABLOY-tuotteenraja ylitettiin 1960-luvun loppupuolella.Tuoteimagoon kuului huolehtiminenlukkojen asennuksesta ja huollosta, jotenWärtsilä alkoi kouluttaa lukkoseppiä.Valtuutettujen lukkoliikkeiden ketju onollut kosketuspinta kotimaiseen asiakaskuntaan;”abloysta” tuli jopa yleisnimi lukolle.ABLOY-lukot saivat myös eurooppalaisiapalkintoja tekniikkansa ja toimintavarmuutensaansiosta.Vienti lisääntyi ja se perustui lukko- jaturvallisuusalan ammattilaisten näkemykseen,että ABLOY-lukot sopivat erityisenhyvin huipputurvallisuutta vaativiin kohteisiin.Filippiineillä paikallinen myyntiedustajamainosti: ”Tuhat pesetaa sille, joka tiirikoiABLOY-lukon”. Kaakkois-Aasiassa mainonnassakäytettiin myös lausetta: ”ABLOYlock is not afraid of skeleton keys.”Tutankhamonin turvanaEmil Henrikssonin lukkoideasta on kasvanutlaaja ABLOY-tuotevalikoima.Tuotekehitystä ovat ohjanneet koko ajanlisääntyneet turvallisuusvaatimukset, patenttienvoimassaoloaika sekä vientimaidenerilaiset lukkotarpeet.Uusien tuotteiden virta on ollut takeenamarkkinajohtajan asemalle kotimaassasekä viennin lisääntymiselle. EnsimmäinenABLOY-sähkölukko kehitettiin vuonna1978 Suomen Pankin aloitteesta.Lukot ja lukitseminen ovat hyvin kulttuurisidonnaisiaasioita. ABLOY-tuotteidenvienti käynnistyikin standardeistaja ovi- ja ikkunamitoista vapailla laite- jariippulukoilla. Myynti suunnattiin myöshuipputurvallisuutta vaatineille käyttäjille,muun muassa British Museum turvautuiABLOY-lukkoihin turvatakseenTutankhamonin aarteet.Pohjoiskarjalaisittain lukkotehdas olivarsin ainutlaatuinen yritys kansainvälisillämarkkinoilla saavuttamansa aseman johdosta.Tärkeimmät vientialueet ovat olleetRuotsi, USA, Englanti ja Kaakkois-Aasianmaat.25<strong>Sivu</strong>


The most significant Finnish inventionEmil Vilhelm Henriksson (1886–1959),a young and talented office machinerymechanic, invented and designed a new typeof a lock construction based on rotatingcylindrical discs in 1907 - 1910. The cylinderstructure in the ABLOY lock enabledversatile lock series systems. In this way,you could use a single key to get throughmany doors, which liberated people fromcarrying heavy bundles of keys.The cylinder did not contain anysprings, so an additional advantage wasthat there was no wear due to spring loading.The lock was really secure, strong anddifficult to pick.“Henriksson’s security lock” was patentedin 1919. Since 1920, this successproduct has been known as the ABLOYlock. The name was derived from thename of the company which manufacturedthe locks – Ab Låsfabriken –Lukkotehdas <strong>Oy</strong>.The most ingenioussystem in the worldABLOY locks had also been sold abroad,and by the early 1920s the ABLOY lockwas already patented in more than 10countries.However, <strong>Oy</strong> <strong>Abloy</strong> Ab ran into financialdifficulties. In 1923, the lock patentand lock production were taken overby the company Kone- ja Siltarakennus<strong>Oy</strong>. In the early 1930s, some 30,000 lockswere manufactured annually.The manufacture of ABLOY doorclosers commenced in 1934. In Germany,the “unpickable Finnish patent lock” wasfound to be “the most ingenious lock systemin the world”, and ABLOY lockswere exported to distant destinations suchas Australia and New Zealand.Wärtsilä’s lockThe origins of the Wärtsilä corporationare in North Karelia, in the village ofVärtsilä in Tohmajärvi. The establishmentof ironworks in the early 1850s launchedthe developments which ultimately led toPolyteekkareiden mainoskulkue vuonna1930. Reklaamissa esillä on ABLOYlukkoja sen tiirikoimattomuus.Advertising parade in 1930 presented thepicklock-proof ABLOY lock.one of the most significant Finnish industrialenterprises.In 1935, Wärtsilä acquired the sharemajority of the Kone- ja Silta Group,obtaining several fields of mass productionas well as the large shipyards inHelsinki and Turku.ABLOY locks became “Wärtsilä’slocks”. The large and stable conglomerategave the locks new marketingand sales channels. The name Wärtsiläwas a guarantee of high quality both inFinland and abroad.1,000 pesetas ifyou can pick the lockABLOY locks also won European prizesfor their technology and reliability.Exports increased because lockingand security professionals considered thatABLOY locks are well suited for applicationsrequiring top-notch security. Inthe Philippines, a local representative advertisedthe locks stating: “We’ll give you1,000 pesetas if you can pick the ABLOYlock”. The following argument was used inmarketing in Southeast Asia: “The ABLOYlock is not afraid of skeleton keys.”Securing TutankhamenA continuous flux of new products hasguaranteed the position of a marketTehdas keskelle korpeaWärtsilän Joensuun-lukkotehdas aloitti toimintansa vuonna 1968. Joensuunvalintaan uuden lukkotehtaan paikaksi vaikutti Wärtsilän pääjohtajan WilhelmWahlforsin tuntema sympatia Karjalaa kohtaan.Kansainvälistyvän suuryhtymän virallinen kotipaikka oli edelleen pieniVärtsilän kunta itärajalla, mutta yhtymän alku, vanha rautatehdas oli jäänyt sodanseurauksena Neuvostoliiton puolelle.Joensuuhun oli perustettu Wärtsilän lahjoitusvaroin 1960-luvun alussaWärtsilän Teknillinen Oppilaitos, josta lukkotehtaalle saatiin insinöörejä jateknikoita.Myös 1960-luvun kehitysaluelainsäädäntö edesauttoi Wärtsilän päätöstä sijoittaatehdas uuden Pohjois-Karjalan läänin pääkaupunkiin.Joensuun tehdas toteutettiin periaatteella uusi tehdas uudella paikkakunnalla,uusimmalla teknologialla ja teknisellä osaamisella.Ensimmäinen joensuulaisvalmisteinen ABLOY-lukko valmistui maaliskuussa1968. Tehdaslaajennuksen jälkeen kaikki ABLOY-lukot ja -ovensulkimet valmistettiinJoensuussa.Vuonna 1980 ylitettiin 2,5 miljoonan valmistuneen tuotteen raja. 1990-luvunpuolivälissä maailman lukitus- ja ovenkäyttötarpeita varten valmistui noin neljämiljoonaa ABLOY-tuotetta.leader in Finland and increasing exports.The first electromechanical ABLOYlock was developed in 1978 atthe initiative of the Bank ofFinland.Locks and locking are culturallybound. This is why the exportsof ABLOY products werelaunched by equipment locksand padlocks which are not restrictedby standards or doorand window dimensions. Saleswere directed at users requiringstate-of-the-art security; as anexample, the British Museum reliedon ABLOY locks in securingthe treasures of Tutankhamen.Due to the prominent position it hasachieved, the lock factory situated inNorth Karelia in Finland is a unique companyon the international market. Theforemost export areas have comprisedSweden, the USA, Great Britain andSoutheast Asia.ABLOY-lukon 100-vuotishistoriailmestyy kirjana syksyllä 2007. Historianon kirjoittanut joensuulaisen Historietti<strong>Oy</strong>:n palveluksessa toimiva FM JaanaJuvonen.The centennial history of the ABLOYlock will be published as a book inautumn 2007. The book has been writtenby Jaana Juvonen, MA, of Historietti <strong>Oy</strong>in Joensuu.” Ensimmäiseksi tulee mieleeni ilooivalluksesta, miten nimi Ab L <strong>Oy</strong> on muodostettu- minusta se oli tosi fiksua. Firmankonttori oli ilmeisesti pitkään nykyisessäArabianrannassa eli aika lähellä kotiamme.Ulkomailla usein nousee esiin ihmetys, kunnäkee merkillisiä kömpelöitä avaimenrumiluksia- eikö täällä ole <strong>Abloy</strong>-lukkoja?”- Sirpa TaskinenStakesin kehittämispäällikkö -27<strong>Sivu</strong>


Teksti: Keimo LehtiniemiKuvat: Jaakko KilpiäinenPääluottamusmies Kontuvirta narraa nytahvenia. - Ei ole tämäkään kuumakallenhommaa, opastaa Kontuvirta.”Kuuntele, mieti - avaa suusi vasta sitten”Ei mikäänkuumakalleSyksyllä 1971 Wärtsilänlukkotehtaalle asteli mies, jokapantiin porukoissa heti merkille.Seuraavat 30 vuotta tämärauhallinen metallimies istuipääluottamusmiehen kopissa.- Se oli rikkinäistä aikaa työelämässä.Neuvottelusuhteet eivät toimineet, pohtiiJouko Kontuvirta viiden eläkevuoden jälkeen.Ennuste olikin huono. Metalliliitto lakkoilikeväällä 1971 peräti seitsemän viikkoa. Ilmassaoli uhoa, kun Kontuvirta aloitti lukkotehtaalla.Väkeä oli 350.- Urakkakiistat työllistivät heti ja johtivatlakkoihinkin. Yöunet meni monta kertaa.Joensuun tehtaalla oli käytössä Fordin liukuhihnallakeksitty MTM1-urakkajärjestelmä,jossa sekunti oli jaettu peräti 28 osaan.- Jopa katseensiirrot oli kellotettu,Kontuvirta muistelee.Palkan laskun perusteena ollut henkilökohtainenurakointi oli pikkutarkkaa puuhaa.Rahakerroin määriteltiin jokaista valmistettuakappaletta kohti.- Joku saattoi kertoa keksineensä hyvän idean,mutta ei aikonut paljastaa sitä kenellekään.Keksintöjen pelättiin laskevan urakkaa ja niitähyödynnettiin salaa vain omassa työssä.Solu – verstas - tiimiSeuraavalla vuosikymmenellä moni asia muuttui.Kontuvirta kehuu vuolaasti entisen työnantajansamodernia suhtautumista työntekijöihin.Pääluottamusmies koki läheltä miten konsensussyntyi.Nowadays, Jouko Kontuvirta focuseson ice fi shing. “This is not suited to ahothead, either,” he says.- Käytiin Japanissa asti oppia hakemassa.Sen jälkeen tehtaalle syntyi soluja, verstaitaja tiimejä. Se oli iso muutos.Kontuvirta havaitsi, että työnantaja alkoioikeasti arvostaa työntekijöiden osaamistaja ideoita. Samaan aikaan Metalliliitto vahtitarkkaan <strong>Abloy</strong>n toimintaa.- Metalliliitossa yhtiötä kuitenkin arvostettiinaidosti, Kontuvirta tunnustaa.- Joskus oli pieniä lomautuksiakin,mutta <strong>Abloy</strong> on ollut siitä erikoinen firma,että silloin porukka on pantu koulutukseen.Irtisanomisia oli urani aikana vainhenkilökohtaisista syistä.Portti kiinni – portti aukiKolmessa vuosikymmenessä pääluottamusmiestapasi monta pomoa. Muutamajäi mieleen loppuiäksi.- Johtaminen ratkaisee. Yhtiö menestyy,jos johto saa porukan mukaanhenkilöstöpolitiikalla.<strong>Abloy</strong>ssa henkilöstö on Kontuvirranmielestä huomioitu erittäin hyvin. Esimerkkeinähän listaa työterveyshuollonsekä liikunta- ja harrastuskerhojentukemisen.- Olihan siellä 30 vuoden aikana älyttömiäkiistojakin. Kerran yhtiö päätti sulkeayhden portin porukan mielipidettä kysymättä.Osa tehtaasta seisoi viikon, ja sittenportti taas avattiin, metallimies hihittää.Johtamistaidot koskevat Kontuvirranmielestä samalla mitalla myös pääluottamusmiestä.- Se ei ole kuumakallen homma. Onosattava ensin kuunnella, sitten on mietittäväja vasta sen jälkeen voi avata suunsa.Perälautaa vastenKontuvirta kannattaa paikallista sopimista,mutta jarruttaa innokkaimpien vauhtia.- Perälauta pitää olla. Ilman sitä ropiseeainakin pienillä työpaikoilla.Joustavuus ei saa olla uhka työntekijöille.- Joustoja on nyt jo niin paljon, että1970-luvulla tämä olisi hirvittänyt.“Listen, think – and onlythen open your mouth”In the autumn of 1971, a man who wassoon noted by the workers stepped intothe Wärtsilä lock factory. For the next 30years, this even-tempered man occupiedthe chief shop steward’s office. “That wasa very fragmented period in terms of relationsbetween employers and workers.The negotiation contacts did not reallywork,” says Jouko Kontuvirta after fiveyears of retirement.It all had a bad beginning, since theFinnish Metalworkers’ Union was onstrike for as long as seven weeks in thespring of 1971. There was much bluster inthe air when Jouko Kontuvirta started atthe lock factory. At that time, the factoryemployed 350 people.“The contract disputes were acuteright away, and they even led to strikes.There were many nights when I couldn’tget any sleep.”The Joensuu factory applied theMTM1 piece-rate system developed forFord’s assembly lines, with the secondsplit to as many as 28 parts.“The system even scheduled the movementsof the eye from one point of focusto another,” Jouko Kontuvirta says.The personal piece work forming thebasis of payroll computation was meticulous.A separate monetary coefficient wasspecified for each item manufactured.“It could happen that someone said thathe had come up with a good idea, but hadno intention of revealing it to anyone else.People were afraid that inventions woulddecrease the piece work results, and the inventionswere thus only utilised in secret inone’s own work.”Cell – workshop – teamMany things changed in the next decade.Jouko Kontuvirta commends the modernapproach of his former employer towardsthe employees. The chief shop steward sawclosely how the consensus came about.“We went all the way to Japan to learnnew. As a result of that, cells, workshopsand teams started to emerge at the factory.It was a big change.”Jouko Kontuvirta noticed that the employerwas genuinely beginning to appreciatethe employees’ expertise and ideas.At the same time, the Metalworkers’Union kept a close eye on what was goingon at <strong>Abloy</strong>.“However, the Union sincerely valuedthe company,” Jouko Kontuvirta says.“There were occasional short lay-offs,but <strong>Abloy</strong> has been an extraordinary companyin that the personnel have been giventraining during such periods. Duringmy career, people were only dismissed forpersonal reasons.”Close the gate – open the gateIn three decades, the chief shop stewardcame across many types of bosses. He rememberssome very well.“It’s all down to leadership. A companyis successful if the management canContinue >29<strong>Sivu</strong>


Taistelu <strong>Abloy</strong>n ovensuljintuotannonpuolesta oli työvoitto Jouko Kontuvirralle.Text: Kati NorppaThe struggle over the door closerproduction in Joensuu was a real victoryfor Jouko Konturanta.bring in the personnel by applying thecorrect personnel policy.”According to Jouko Kontuvirta, <strong>Abloy</strong>has paid very good attention to its personnel.He mentions occupational healthTehdasta pelastamassaKontuvirran uran huippuhetkiä oli kamppailu <strong>Abloy</strong>n ovensuljinverstaasta1980-luvun lopulla. Silloinen lukkoryhmänjohtaja ajoi tuotannon siirtämistä Ruotsin Eskilstunaan.- Se koettiin Joensuussa vääryydeksi. Olihan se meidänoma tuote, ja laitteisto oli täällä.Pääluottamusmiehet lähtivät porukalla Helsinkiin tapaamaanWärtsilän toimitusjohtaja Tor Stolpea. Miehet jättiväthänelle kirjelmän, jossa tuotannon jatkamista Joensuussaperusteltiin tarkkaan.Kontuvirta innostuu yhä, kun hän muisteleelopputulosta.- Kyllä se tuntui pirun hyvältä, kun siirtosuunnitelmakuopattiin. Eikä siihen mennyt monta päivää.Silloin ovensulkimien tekeminen työllisti 35 henkilöä, nytyli 100. Työvoitto.care and sponsoring of physical exerciseand hobby groups as good examples ofthe achievements.“Of course, there have been some ludicrousdisputes over the past 30 years. Onetime, the company decided to close a gatewithout asking the people’s opinion. Apart of the factory was at a standstill for aweek until the gate was reopened,” Joukosays with a laughter.Jouko Kontuvirta feels that the chiefshop steward also needs to possess leadershipskills.“It’s not a job for a hothead. You haveto be able to first listen, then think, andonly then can you open your mouth.”Against a backboardJouko Kontuvirta is in favour of local collectivelabour contracts, but he would stilllike to proceed with caution.“There must be some sort of backing, abackboard, at least for smaller workplaces.”Flexibility must not pose a threat to theemployees.“There is already so much flexibilitythat in the 1970s it would have been toomuch.”Saving the factoryOne of the most memorable moments in Jouko Kontuvirta’s careerwas the struggle over the door closer workshop in Joensuu in thelate-1980s. The person who headed the lock division in those dayswanted to transfer the production to Eskilstuna in Sweden.“The employees in Joensuu felt that this was unjust. After all, itwas our own product, and all the machinery was here.”The chief shop stewards set on a journey to Helsinki to meet TorStolpe, President of Wärtsilä. The men left him a written pleadingwhich carefully justified why production should continue in Joensuu.Jouko Kontuvirta still gets excited when he reminisces theoutcome.“It felt really great to hear that the transfer plans were abandoned.And it only took a few days.”In those days, the door closers offered employment to 35 persons,now to more than 100. A real victory.All timehigh sales inthe USA<strong>Abloy</strong> has managed to build steady andprofitable operation in the United Statesduring the past 30 years. In 2006, salesreached an all time high, $ 6,962,000,concluding 14 years of steady growth of7 per cent annually.Since the original design in 1907,<strong>Abloy</strong> Security, Inc. has been the symbolof high security and superior performance.In the demanding American market,<strong>Abloy</strong> Security has been satisfyingthe security needs of customers in the casinogaming, health club, locker, OEM,parking meter, payphone, public utilities,transportation, U.S. Government andvending markets.<strong>Abloy</strong> began to conquer America inthe 1970’s. At first, the operation wasset up in a city called Niles, a suburb ofChicago in Illinois. There <strong>Abloy</strong> joinedforces with Arabia, a famous Finnish dinnerwarecompany. In 1985, <strong>Abloy</strong> operationswere moved to Dallas, Texas.In the 1990’s, changes in managementand location marked the beginning of aperiod of sales growth and profitability.In 1994 the Construction Locking divisionwas sold off.The new millennium began in a newlocation at Commerce Drive where <strong>Abloy</strong>is operating today. Rick Bodenschatzfollowed Charley Armstrong asPresident of <strong>Abloy</strong> Security, Inc. and isnow leading operation with increasinglysecure future.For more information about <strong>Abloy</strong>Security, Inc. visit www.abloyusa.comThe first Lockadvertisers in CanadaIn many ways <strong>Abloy</strong> has been a trailblazerin North America. At the beginning ofthe 1970’s, <strong>Abloy</strong> was the first high securitylock available in North America at thattime, and the first one to do consumer advertisingin Canada.Close relationship with police forcesthrough their crime prevention programmeshas been the key to <strong>Abloy</strong>’ssuccess in Canada. The decision to developproducts that conform to NorthAmerican standards has ensured growingsales and made <strong>Abloy</strong> a common name inboth Canada and USA.In Canada, <strong>Abloy</strong> is renowned for itsexpertise in designing large Grand MasterKey systems for governmental, industrialand institutional clients. One of the keymilestones has been acceptance by locksmithsfrom coast to coast as a highly secureand good-quality product.<strong>Abloy</strong> was awarded the contract toretrofit all the Parliament buildings inOttawa, which has led to many other governmentalfacilities and utilities acrossCanada. Most recently <strong>Abloy</strong> was chosento retrofit all Canada Post locks.From Intertrade Industries to<strong>Abloy</strong> Canada Inc.<strong>Abloy</strong> was introduced in Canada in1967 by Jarl Seligson and NorbertNadbornick. At that time the companywas named Intertrade Industries Ltd.The company was responsible for<strong>Abloy</strong> sales in both Canada and USA.These sales consisted primarily of camlocks for the vending and gaming industry,and padlocks and rim locks for thelocksmith market in Canada.After the USA <strong>Abloy</strong> office wasopened in 1974, business in Canada continuedto grow especially in the locksmithmarket, OEM and PEU, which consistedof master key systems.In the late 1970’s, the name IntertradeIndustries no longer represented the factthat all business was virtually <strong>Abloy</strong>, andthe company was granted permission tochange their name to <strong>Abloy</strong> Canada Inc.For more information about <strong>Abloy</strong>Canada Inc. visit www.abloy.com31<strong>Sivu</strong>


Teksti/Text: Sirkka-Liisa SalmelaKuvat/Photos: <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>ABLOY-lukon toimintaperiaate perustuuyhä hienomekaanikko Emil Henrikssonvuonna 1907 tekemään levyhaittakeksintöön.Kun avainta kierretään levyhaittasylinterissä,määräävät avaimessa olevat jyrsinnät sen,milloin kunkin jyrsinnän kohdalla oleva haittalevylähtee kiertymään avaimen mukana.Oikea avain kiertää haittalevyt asentoon,jossa sylinterin paikoilleen lukitseva haittatankopääsee siirtymään sylinterin keskiöönhaittalevyjen kehällä olevien lovien muodostamaanuraan. Tällöin sylinteri pääsee kiertymäänavaimen mukana lukon avaamiseksi.Kun lukko lukitaan uudelleen, haittalevytkiertyvät takasin lukitusasentoon pakkotoimisestiavaimen kierron avulla.ABLOYLähes rajattomatsarjoitusmahdollisuudetSarjoituksella tarkoitetaan avainpesän haittalevyjenyhdistelemistä tavalla, joka mahdollistaasaman avainpesän käyttämisenusealla ja jyrsinnöiltään erilaisella samanlukituskohteen avaimella.ABLOY-sylinterirakenne mahdollistaalähes rajattoman määrän erilaisia avauskombinaatioita.Tämä lukkojen sarjoittaminenhelpottaa kulkemista ja vähentäämukana kannettavien avainten määrää.ABLOY-avainperhe- Turvallisuus kulkee suvussaABLOY ® CLASSICABLOY® PROFILE– ainutlaatuinen• avainpesä (kuoriosa) = cylinder housing• haittalevyt = discs• haittatanko = locking barlevyhaittasylinteriThe unique ABLOY lock cylinderThe ABLOY lock invented by EmilHenriksson in 1907 marked the beginningof a new era in locking technologyABLOY cylinder is based on theunique operating principle of rotating detainerdiscs. This provides advantagesthat no other high security locking systemcan achieve.The rotating discs have one or severalcode grooves. The code selection inthe lock takes place by turning the correctkey ¼ turn (90°).If the key and the cylinder filling haveequivalent combination, the key will turnthe cylinder drum further until the lockopens. When the key is turned back tothe extraction position, the opening combinationof the discs will be scrambledand the lock cannot be opened withoutthe right key.The ABLOY rotating-disc cylinder systemprovides almost unlimited amount ofpossible key combinations, which ensurethe flexibility and expansion capabilitiesneeded to satisfy the demands of even themost complicated master-key systems.ABLOY® DISKLOCK PROABLOY® PROTECABLOY® EXECABLOY® PROTEC CLIQ• sylinteri = cylinder drum• välilevyt = spacers33<strong>Sivu</strong>


Teksti/Text: Sirkka-Liisa SalmelaKuva/Photo: Jaakko KilpiäinenTarmo Kaaja on työskennellyt Björkbodantehtaalla 32 vuotta. Sporttisella ikämestarilla eiole kiirettä eläkkeelle.Tamo Kaaja has worked in the Björkbodafactory for 32 years. The sporty age master is inno hurry to retire.Iän myötämestariksi<strong>Abloy</strong>lla pitkä työkokemus on plussaa ja hiljainen tieto arvossaan.Ikämestariohjelma• Ikääntyvien työntekijöidentyökyvyn tukemiseen ja osaamisenkehittämiseen halutaan panostaa• Kokeneiden työntekijöiden ns. hiljainentieto on arvokasta. Hiljainen tietohalutaan siirtää seuraaville sukupolville• Ikääntyvistä osaajista halutaan pitääkiinni, eläköitymisiän toivotaannousevan• Ikämestariohjelma on tärkeä työkalumyös henkilöstöjohtamisenkehittämisessä• Ikämestariohjelman piiriin tullaan55-vuotiaana• Jo 58-vuotiailla ikämestareilla onmahdollisuus ylimääräisiinikämestarivapaisiin• Vapaapäiviä kertyy portaittain.58-vuotiailla ikämestarivapaita on6 pv/v. Siitä eteenpäin vapaita kertyyvuosittain kaksi lisää aina63-vuotiaaksi saakka. 63-vuotiaillavapaita on 17 pv/v ja 64-vuotiaistaylöspäin jo 20 pv/v• <strong>Abloy</strong>n kolmella tehtaalla ikämestareitaon yhteensä noin 250• Ikämestariohjelman jatkosta ja ehdoistapäätetään yhtiössä aina vuodeksikerrallaanIkämestariohjelman tavoitteena on, ettätyöuran aikana opitut tiedot ja taidot siirtyvätsujuvasti seuraaville sukupolville.- Haluamme myös ylläpitää ja parantaaikääntyvänhenkilöstön”työkykyä jalisätä heidänarvostustaan.Ja tokitoivomme,että ikämestariohjelmantuella työelämässäjaksetaanmuutamavuosipidempään, <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>:n henkilöstön kehittämispäällikköSatu Krohns toteaa.Huomio hyvinvointiinIkämestari onvielä nuori, eivanhene mieli eikäruostu taidot, vaik´vanheneekin kuori<strong>Abloy</strong>n ikämestariohjelmaan voi liittyä jokainen55 vuotta täyttänyt. Liittymisen ainoaedellytys on vuosittainen kuntotesti.Mistään kuntokisasta ei ole kyse.- Joku on kilpailuhenkisempi, muttayleensä kukin mittelee vain itsensä kanssa.Kuntotestin tuloskin jää jokaisen ikämestarinomaksi tiedoksi. Tavoite on, että ikääntyväihminen pysyy perillä siitä, millaisiamuutoksia elimistössä vuosien myötä tapahtuu,Satu Krohns selvittää.- Ihmiset saavat palautetta ja myös neuvoja,miten kuntoa voisi sopivasti kehittääja ylläpitää. Työterveyshuolto ja fysioterapeuttiovattukena, Krohns”jatkaa.Ikämestareillaon myös oma klubi.Klubilaisilla onmuun muassa yhteisiäliikunnallisiaja kulttuuripitoisiavapaapäiviä. Tänävuonna ikämestaritovat saaneeterityisesti heilleräätälöityä tietotekniikkakoulutusta.<strong>Abloy</strong> tarjoaa kaikille työntekijöilleenkattavat työterveyshuollon sekä liikunnanja virkistyksen palvelut. Firman henkilökorttion pääsylippu esimerkiksi kuntosaleilleja erilaisiin jumppiin sekä edullisestiteatteriin ja elokuviin - olipa sitten senioritai juniori.Vuodeksi kerrallaanVuosittain kertyvät ylimääräiset ikämestarivapaatovat nekin tärkeä osa ikämestariohjelmaa.Vapaapäivinä on hyvä ladata akkujaleväten tai mieluisan harrastuksen parissa.<strong>Abloy</strong> on toteuttanut ikämestariohjelmaajo vuodesta 2001 – omastaaloitteestaan. Ohjelman jatkosta sovitaanaina vuodeksi kerrallaan.- Esimiehiltä, kuten työnjohtajiltaohjelman toteuttaminen vaatii arkistasuunnittelua ja töiden joustavaa järjestelyä.Yhteistyö on sujunut, kokemuksetovat hyviä, <strong>Abloy</strong>n tuotanto- jahenkilöstöjohtaja Antti Piitulainenkertoo.<strong>Abloy</strong>n ikämestariohjelma on kerännytrunsaasti kiinnostusta sekäSuomessa että maailmalla. <strong>Abloy</strong> onmukana suomalais-italialaisessa EUhankkeessa,jonka tavoitteena on kehittääikäjohtamiseen liittyviä työmenetelmiäja -malleja ehkäisemäänja korjaamaan eri työsukupolvienongelmia.Bodan mies jo 32 vuottaTyökaluasettaja Tarmo Kaaja (59) on työskennellyt <strong>Abloy</strong>n Björkbodan tehtaalla vuodesta1975. Kaaja on yksi Bodan ikämestareista.Kuluneiden 32 työvuoden aikana tuotanto on kasvanut ja tehdassaleihin on tullut lisääneliöitä. Kaaja arvioi pysyneensä hyvin muutoksen vauhdissa.- Siinä missä ennen tehtiin tuotteita varastoon, nyt prosessi viedään läpi tilaustenmukaan. Tämä on tuonut tiettyä painetta ja kiirettä. Mutta eipä tässä ole valittamista,Bodassa on kautta aikojen ollut hyvä yhdessä tekemisen henki, Tarmo Kaaja toteaa.Ikäohjelmaa Kaaja pitää tervetulleena asiana, ikämestarivapaatkin tuntuvat perinmieluisilta.- Kyllä liikunta on paras tapa hoitaa itseään ja kuntoaan. Nuorempana olin kovakinkaveri liikkumaan, mutta nyt menee enemmän penkkiurheilun puolelle, ikämestarinaurahtaa.Björkbodan tehtaalla ikämestareita on tällä hetkellä 40. Eläköitymisen ruuhkavuodettehtaalla ovat käsillä. Tarmo Kaajalla ei ole vielä kiirettä eläkkeelle.- Terveyttä on piisannut, niin mikäpäs tässä. Niin olen ajatellut, että ainakin 63-vuotiaaksityöt jatkuvat.35<strong>Sivu</strong>


Hiljainen tieto esiin!Mitä hiljainen tieto on?- Hiljainen tieto on synonyymi pitkän kokemuksen synnyttämilletaidoille ja kontakteille - koko sille keinojen ja muistilistojenkirjolle, joka on ominaista taitavalle osaajalle, vastaa liikkeenjohdonkonsultti Anneli Valpola. Hän on työskennellyt myös<strong>Abloy</strong>n ikämestariohjelman parissa.Valpolan mukaan hiljainen tieto on osaajalla piilossa.Tarvitaan sosiaalinen tilanne, jotta syvä ammattitaito siirtyy. Kuntyötoveri rupeaa kyselemään ja soveltamaan saamiaan neuvoja,konkari saa luontevan tilanteen palauttaa asiat mieleen.Hiljaiselle tiedolle on ominaista, että se on asianomaiselle itsestäänselvää, syvälle mielen sopukoihin painuvaa taitoa.- Alan huippuosaaja on helppo tunnistaa. Hänen työskentelynsänäyttää helpon sujuvalta. Hän seuraa intohimoisesti omaaosaamisaluettaan ja haluaa pysyä ajan tasalla, Valpola määrittelee.- Valitettavasti toisinaan meidän on helpompi tunnistaahuippuosaaja harrastuksissa: kalastaja, kokki, jääkiekkoilija.Työelämässä voi käydä, että huippuosaaja ehtii eläkkeelle, ennenkuin hänen arvonsa tulee näkyviin.Parhaiten hiljainen tieto siirtyy, kun eri-ikäiset tekevät töitäyhdessä. Keinoiksi Valpola suosittelee työnopastusta jamentorointia.- Esimiehen kannattaa kartoittaa työntekijöiden kokemusta jakontakteja kysymällä esimerkiksi ”mitä teet ainoana meillä” tai”keiltä sinä saat hyödyllistä tietoa omaan työhösi”. Tällaisia kysymyksiäon esitetty myös <strong>Abloy</strong>n ikämestareille.”On olemassa vaiva nimeltälukkopolvi - rusto polvinivelessä,jolloin polvi lukkiintuu tiettyyn asentoon.Lääkärit kutsuvat vaivaa slangissaanGenus <strong>Abloy</strong> -diagnoosiksi.”Diagnoosia” käytettiin yleisestimyös ortopedian jakirurgian opiskelijoiden keskuudessajo 1960-luvulla.”- Juhani Juntunenprofessori, ylilääkäri, KeskinäinenEläkevakuutusyhtiö Etera -Bring out thetacit knowledge!What is tacit knowledge?“Tacit knowledge is synonymous withthe skills and contacts brought about bylong experience – the entire spectrum ofmeans and checklists which are characteristicof a skilled expert,” says businessmanagement consultant Anneli Valpola.”She has alsoworkedwith <strong>Abloy</strong>’sage masterprogramme.Accordingto AnneliValpola, tacitknowledgeis hidden withinthe person.It takes a socialsituationto transfer theadvanced professionalskills. When a colleague startsto ask questions and adapt the advice received,the old hand gets a natural situationin which to bring things back tomind.The characteristic feature of tacitknowledge is that the person who possessesit takes it for granted; it is informationembedded deep in the nooks andcrannies of the mind.“It is easy to identify an expert person.When such a person is working, itall looks so easy and smooth. The personfollows passionately the relevant area ofAge takes you toa master. <strong>Abloy</strong>values long workexperience andtacit knowledge.expertise and wishes to stay up to date,”Anneli Valpola says.“Unfortunately, it is sometimes easierfor us to identify top experts in hobbies:afisherman, cook, ice-hockey player. Atwork, it may happen that an expert personretires before his or her value is reallygrasped.”Tacit knowledgeis best”shifted fromone generationto anotherwhen people ofdifferent ageswork together.Anneli Valpolasuggests workinduction andmentoring asthe means here.“A superiorshould survey the experience and contactsof employees by asking questions such as:‘Is there anything that nobody else herecan do?’ or ‘Who are the ones who giveyou useful information for your work?’.Such questions have also been presentedto <strong>Abloy</strong>’s age masters.Age master programme• The company wants to focus onsupporting the working ability anddevelopment of expertise of ageingpersonnel• The so-called tacit knowledgepossessed by experienced employeesis valuable. The goal is to passon the tacit knowledge to the nextgenerations• The company wants to hold on tothe ageing experts, and the goal is toraise the retirement age• The age master programme is alsoan important tool in the developmentof personnel management• Employees enter the age masterprogramme at the age of 55• Age masters of 58 years of age areeligible for extra days off• These days off accumulate insteps. Employees of 58 years of agehave 6 such days off per year. Fromthen on, the employees get two moredays off each year up until the ageof 63. At 63, they have 17 days offper year, and from the age of 64 asmany as 20 per year• The programme covers some 250people at <strong>Abloy</strong>’s three factories• The continuation and terms of theage master programme are agreed withinthe company for one year at a time37<strong>Sivu</strong>


Teksti/Text: Kati NorppaKuvat/Photos: Jaakko KilpiäinenMinnekäs se omena puusta!Nissisen perhe on työskennellyt <strong>Abloy</strong>n palveluksessayhteensä 87 vuotta. Ensimmäisten joukossa Joensuuntehtaalle tullut Reino Nissinen lopettelee komean 40-vuotisen työuransa sopivasti <strong>Abloy</strong>n 100-vuotisjuhlanaikaan.Reino, Kaija ja Reijo Nissinen suuntaavataamuisin työmatkansa <strong>Abloy</strong>nJoensuun tehtaalle. Yhteinen työnantaja eiole ollut arjessa ongelma.- Eihän tuota edes huomaisi, jos eitietäisi, Kaija tuumii.- Eikä työasioita puhuta kotona, jatkaaReino.Reinon urakka on jo loppusuoralla,vapun tienoilla tulee täyteen 40 työvuotta.Talossa 33 vuotta ollut Kaija on suunnitellutjatkavansa vielä vuodenpäivät. Reijollaon työuraaedessä, sillä takana on ”vasta” 13<strong>Abloy</strong>-vuotta.- Yhtään ei epäilyttänyt tulla samaantyöpaikkaan. <strong>Abloy</strong> oli vakuuttanut minutluotettavana työnantajana. Olin tehnyttäällä kesätöitä ja Tekun jälkeen sain paikandokumentoijana, Reijo kertoo.Nykyisin esimieheksikouluttautunutReijoon rakennuslukituksen koneistusosastollatyönjohtajana. Tuuratessaan naapuriosastonesimiestä alaisena on tilapäisestimyös äiti.- Hyvin pärjää, Kaija nauraa.Kokemusta arvostetaan<strong>Abloy</strong> on ollut perheelle mieluinentyönantaja. Monipuolisesti henkilöstönhyvinvointiin panostava yhtiö saa kokeneeltakolmikolta kehut.- <strong>Abloy</strong> tekee paljon työntekijöidenviihtyvyyden eteen. Kannustaa liikkumaan,tukee vapaa-ajan toimintaa jatarjoaa koulutusta sekä työterveyspalveluita.Esimerkiksi ikämestariohjelmaon ehdottomasti kannustin, jollajaksaa mennä kepeämmin loppuvuodet,Reino toteaa.Reijo jatkaa isänsä lausetta toteamalla,että eläköitymisen myötäpaljon tietotaitoa karkaisi talosta,jos osaamisen siirtämiseen ei kiinnitettäisihuomiota.- <strong>Abloy</strong>lla arvostetaan myösikääntyneitä. Tavoitteena on säilyttääkokemus talossa niin, ettätieto siirtyy rauhassa seuraavillesukupolville, Reijo huomauttaa.Kysyttäessä kehittämiskohteitaNissiset muuttuvat mietteliäiksi.Yhtiöllä kun ovat asiatkoko lailla hyvin.- Kunhan tehdas jatkaisiJoensuussa ja yhtiö kehittäisijatkossakin itseään niin,että olisi tulevillekin turvattua toimeentuloa.Tosin kun näkee talon menestyksen jatuotteet, ei tulevaisuudesta liene huolta.Armeijasta <strong>Abloy</strong>lleHarvinaisen pitkän työrupeaman yhtiössätehnyt Reino Nissinen lähti <strong>Abloy</strong>lle suoraanarmeijasta.- Koulukaveri soitti ja kertoi, ettäJoensuuhun olisi tulossa paikka auki.Ensimmäiset kuukaudet opeteltiin talon tavoilleHelsingissä. Alkuvuodesta 1968 lähdettiinsitten ensimmäisten joukossa käynnistämäänJoensuun tehdasta, Reino kertoo.- Tuotteet ja tekniikka ovat muuttuneethuimasti ja tuotantomäärä kasvanut.Tuon vuoden tuotteista valmistetaan enäävain klassista 3020-riippulukkoa.Myös kansainvälisyys on lisääntynyt jatuo oman mausteensa työarkeen.- On hyvä, että täällä vierailee päivittäinulkomaalaisia vieraita. Se on merkkisiitä, että kauppaa tehdään muuallekin.Reino on uransa varrella ollut aktiivisestimukana käynnistämässä yhtiönaloitetoimintaa ja vetänyt liikuntatoimea.Mieleen ovat jääneet erityisesti lukuisatLapin matkat.Eläkepäiviltä Reino odottelee leppoisiakesäpäiviä maaseudulla ja talvella hiihtolenkkejä.Yhtiön kuulumiset kuulee jatkossasitten muilta perheenjäseniltä, varsinkinjos poika tekee talossa yhtä komean uran.- Toivottavasti, tosin joutuuhan tässävielä jonkun verran tekemään, ReijoNissinen naurahtaa.An apple does not fallfar from the tree!The Nissinen family has worked for <strong>Abloy</strong> for a total of 87 years.Reino Nissinen, who was among the first employees of theJoensuu factory, is winding up his admirable 40-year career atthe same time as <strong>Abloy</strong> celebrates its centenary.Reino, Kaija and Reijo Nissinen head to the <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong> Joensuu factory everymorning. A common employer has not caused problems in the family.“We would hardly notice it, if we didn’t know,” Kaija says.“And we do not talk business at home,” continues Reino.Reino’s job is almost done – in May he will have worked for <strong>Abloy</strong> for 40years. Kaija, who has worked for the company for 33 years, is planning to continuefor about a year. Reijo still has plenty of working years ahead, as he has “only”been employed by <strong>Abloy</strong> for 13 years.“I did not have any doubts about following in my parents’ footsteps. <strong>Abloy</strong>had convinced me as a reliable employer. I had had summer jobs here, and aftertechnical college I was hired as a documentator,” Reijo says.Reijo, who has since then had managerial training, works as a supervisor inthe machining department of the Construction Locking section. When coveringfor the supervisor of the neighbouring department, Reijo has occasionally had hismother as a subordinate.“He does well,” Kaija laughs.Experience is valuedThe family is pleased with <strong>Abloy</strong> as an employer. The experienced trio praises thecompany, which is devoted to the well-being of its personnel.“<strong>Abloy</strong> does a lot for the employees. They motivate us to exercise, support ourleisure activities, and offer training and occupational health care. The Age Masterprogramme, for example, is definitely a spur that makes the final years easier,” saysReino.Reijo continues where his father leaves off by pointing out that when olderemployees retire, a lot of know-how is wasted, unless special attention is paid totransferring the knowledge.“<strong>Abloy</strong> values older employees, as well. The goal is to keep experience inhouse by taking the time to transfer knowledge to future generations,” Reijo pointsout.When asked about things that need improvement, the Nissinen family suddenlyfalls quiet. Things really are rather good with the company.“As long as the factory stays in Joensuu and the company keeps improving itsoperations so that future generations can make a living, too. And when you seehow successful the company and its products are, we hardly have anything to worryabout.”Increasing internationality is bringing a new flavour to everyday work.“It is good that we have international visitors on a daily basis. It is a sign thatour products are welcomed abroad, as well.”39<strong>Sivu</strong>


<strong>Abloy</strong> pilasipoikien kisan”Joskus 1970-luvun puolivälin jälkeenmeillä naapuruston pienillä pojilla oli tapanatiirikoida kerrostalojen varastokanahäkkienriippulukkoja. Kurittomia kunolimme, oikein kisattiin siitä, kumpi saalukkoja enemmän auki. Kanahäkkienovissa keikkui tuolloin kaikenlaisiariippareita.Ja ihan perusmenetelmällä, paria pientätyökalua käyttämällä lukot aukesivat yhtänopeasti, kuin elokuvissa.Mutta tyrmistyneitä oltiin aina, kuntörmättiin ABLOY-lukkoon. Niitä ei pystynyttiirikoimaan! Välillä meidän poikienpiti jättää kokonaisen kerrostalon varastoväliin, kun joka kanakopin ovella olikin<strong>Abloy</strong>n lukko.”Hus huijaria!”Eräillä Venäjän messuilla joskus 1990-luvulla jouduin rikollisen kirjoihin erään iäkkäänvenäläismiehen silmissä. Hän oli ostanut 70-luvulla kotiinsa lukon, jonka nimi oli kuulemmaAVLOI ja joka oli valmistettu Venäjällä Kovrovin tehtaalla. (<strong>Abloy</strong> myi mainitullevenäläiselle tehtaalle muutaman lukkotyypin valmistuslisenssin 1970-luvun alussa).Kerroin, että kyseessä on sama ABLOY-tuotemerkki, jota tässä messuosastolla nytesittelemme.Pappa oli eri mieltä ja syytti, että suomalaiset ovat varastaneet venäläisiltä kyseisenlukon! Suomalainen B -kirjain on venäjän kielessä V ja suomenkielen Y äännetään niinsuomeksi kuin venäjäksi kuten I-kirjain. Eli venäläismies puhui kyllä ABLOY-lukosta,vaikka ei suostunutkaan `varkaan´ kertomaa uskomaan.””Kurittomia kun olimme,oikein kisattiin siitä, kumpisaa lukkoja enemmän auki.”Tarinoitavuosien varreltaBrändinvoimalla yössäNuori mies nojaili joensuulaisen yökerhontiskillä. Yllään hänellä oli ABLOY-logollinenpaita. Sattuipa eräs abloylainen rouva hänetsiinä huomaamaan. Ystävällinen kun oli,rouva arveli kohteliaasti käydä esittäytymässä,sillä nuoren miehen kasvot eivät näyttäneettutuilta. Uusi työntekijä talossa, rouva arveli.- Ei, en ole abloylaisia. Lainasin kaveriltavain ABLOY-logollista paitaa. Tämä yllä käyyökerhossa parempi flaksi, mies perusteliasuvalintaansa.Sattuipa kerranAasiassaOltiin syömässä juhlaillallista, ja jutut vaeltelivatmaanosasta toiseen. Pöydässä istuikokeneita ABLOY-konttoreiden johtajiapuolisoineen. Eräs puolisoista keskusteli<strong>Abloy</strong>n Malesian maahantuojan kanssa, japuhe oli perheestä. Malesian ystävämmekertoi, että hänellä on neljä veljeä, joistakolme on hänen firmassaan lukkobisneksessäja yksi veli asuu Australissa.Rouva jatkoi keskustelua ja kysyi:”Mitä Australian veli tekee?””Hän on Kellogg’silla töissä”, kuuluivastaus. Toisin kuin kysyjä, muut pöydässäymmärsivät, mistä firmasta on kyse.Mutta rouva jatkoi: Ai, kellocks...millaisialukkoja ne ovat?Viinit ja ruuat meinasivat mennä muillaväärään kurkkuun, ja puolelle pöydälle tuliyllättäen vessahätä...Malesian ystävämmeei hätkähtänyt vaan selitti mistä oli kyse...No loppuilta oli varsin iloinen...ei ehkäkaikille.Oikeat ovilukotMandaavenäjäksi<strong>Abloy</strong>n Tampereen-tehtaalla oli tehtyhieno esite kylpyhuonesarjasta nimeltäänManda. Esite oli käännetty myösvenäjäksi.Tampereen vientikaverit toivat venäjänkielistäesiteversiota pari painotuorettalaatikollista käsimatkatavarana suoraanmessuille leväyttäen ylpeinä esitteet osastontiskille.Tuolloiset <strong>Abloy</strong>n venäläiset edustajatAleksei ja Anton katselivat hölmistyneinäesitettä.Miehet suhkivat ja punottivat aikansakeskenään kunnes tulivat kertomaan<strong>Abloy</strong>n henkilölle, ettei näitä esitteitä ehkäsittenkään kannattaisi pitää näkyvillä.Ai miten niin? Kiertelyn ja kaartelunjälkeen paljastui, että ”manda” tarkoittivenäjäksi samaa kuin englanninkielinensana ”fuck”. Tampereen tehtaan käyttämäkääntäjä ei ollut ilmiselvästikään tunnistanutslangisanaa.Onneksi tuotetaulussa ei lukenutManda vaan pelkästään “Tuotteitakylpyhuoneisiin”.”Muuan pariskunta selitti eräillä kotimaan messuilla kerran, että eivät he tarvitse mitäänABLOY-lukkoja kotiinsa. Heillä oli kuulemma lukitsemiseen jo `oikeat ovilukot jamunalukot´ ja sitten on vielä se pojan ostama riippulukkokin.”41<strong>Sivu</strong>


Teksti: Sirkka-Liisa SalmelaKuva: Johanna Kokkola”<strong>Abloy</strong> on suomalaiselle sama kuinluotettava lukko. Paras lukko. Ja avain.”- Esa Saarinen, filosofi -ABLOY-valtuutetutlukkoliikkeet– ainutlaatuinen jakelutie<strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong> ja ABLOY-valtuutetutlukkoliikkeet muodostavat kansainvälisestikinainutlaatuisenturvallisuuden kokonaisuuden.- ABLOY-valtuutettujen lukkoliikkeiden joukkohuolehtii lukitusturvallisuuden vaativasta kokonaisuudesta.Suomen 148 valtuutettua lukkoliikettäovat <strong>Abloy</strong>n kotimaan merkittävin jakelukanava,<strong>Abloy</strong>n kotimaan myyntijohtaja PasiSaarinen toteaa.Lukkoliikkeiden osuus ABLOY-tuotteidenkotimaan myynnistä on yli 80 prosenttia.Lisäksi ovi- ja ikkunateollisuus on omassa segmentissäänmerkittävä jakelukanava. Kattavat rautakauppaverkostotpuolestaan tuovat valikoidunABLOY-tuotteiston kätevästi kuluttajien saataville.Ehdotonta turvallisuuttaABLOY-valtuutetuilla lukkoliikkeillä on käytössäsertifioitu laatujärjestelmä. Laatujärjestelmä onyksi työkalu, jolla lukkoliikkeiltä edellytetään korkeataturvallisuus- ja laatutasoa.Mitä jakelutien turvallisuus asiakkaalle konkreettisestimerkitsee?- Avainturvallisuus nousee keskiöön. <strong>Abloy</strong>nkanssa valtuutetut lukkoliikkeet huolehtivat siitä,ettei avainturvallisuus vaarannu, Pasi Saarinenselvittää.- Kun asiakkaalla on käytössä patentoituavainjärjestelmä – esimerkiksi ABLOY EXECtai ABLOY PROTEC – hän voi olla varma siitä,että avainkopioita ei kukaan yksittäinen henkilöpysty luvatta teettämään. Asiakkaiden järjestelmä-ja asiakastietojen turvallisuus sekä salassapitoon ehdotonta, Saarinen jatkaa.Erityisosaamista<strong>Abloy</strong>n valikoimiin kuuluu mekaanisten tuotteidenohella yhä vaativampia tuotteita, kutensähkölukkoja, oviautomatiikkaa ja sähköisiäsylintereitä. Näiden tuotteiden myynti, asennusja huolto vaativat valtuutetuilta lukkoliikkeiltäerityisosaamista.Lukkoliikkeillä pitää olla tuotekoulutusniihin ABLOY-tuotteisiin, joita se myy.Tuotteisiin liittyviä koulutuksia järjestetäänvuosittain.- Lukkoliikkeillä on aktiivinen otekoulutuksiin. Jakelutiemme ymmärtää,miten ratkaisevaa osaaminen, laatu jaturvallisuus myös heille ovat, Saarinenarvioi.ABLOY-authorisedlocksmiths in Finland<strong>Abloy</strong>’s foremost distribution channel on the domestic market in Finland iscomposed of 148 authorised locksmith companies. Together with <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>,they make up an internationally unique security entity.The authorised locksmiths account for more than 80 per cent of the salesof ABLOY products in Finland.The ABLOY-authorised locksmiths have a certified quality system. Thequality system is one tool through which the locksmiths are required a high levelof security and quality.“When a customer is using a patented key system, the customer can restassured that nobody else can obtain unlicensed key copies. Information on thecustomers and their systems is kept in strict confidence,” says Pasi Saarinen,VP Domestic Sales at <strong>Abloy</strong>.In addition to mechanical products, the ABLOY range covers increasinglydemanding products such as electromechanical locks, door automation andelectronic cylinders. The sales, installation and service of these products requirespecial expertise from the authorised locksmiths.The locksmiths must have product training in those ABLOY products thatthey sell. Product training is arranged annually.“Locksmiths have an active approach to training. Our distribution channelsunderstand how decisive expertise, quality and security are to them, too,” PasiSaarinen says.ABLOY-valtuuskorttiJokaisessa ABLOY-valtuutetussa lukkoliikkeessä on valtuutuskriteerienmukaan oltava vähintään yksi valtuuskortillinen lukkoseppä.<strong>Abloy</strong> myöntää ABLOY-valtuuskortin sellaiselle lukkoliikkeen henkilölle,joka on suorittanut hyväksyttävästi kolmeosaisen <strong>Abloy</strong>nperuskoulutuksen.Koulutuksessa käydään läpi keskeinen ABLOY-tuotteisto sekä muunmuassa lukitussuunnittelu.Laki turvasuojaajakortistaKuvallinen turvasuojaajakortti on pakollinen turvasuojaustehtävää tekevällehenkilölle Suomessa. Myös jokaisella ABLOY-valtuutetussa lukkoliikkeessätyöskentelevällä henkilöllä on oltava turvasuojaajakortti.Turvasuojaajakortista on säädetty Suomen laissa. Laki on ollut voimassajo viisi vuotta.Turvasuojaajakortin myöntää poliisi sellaiselle henkilölle, jolla ei olemerkintöjä rikosrekisterissä. Esimerkiksi tuomio varkaudesta tai petoksestaestää kortin saamisen.43<strong>Sivu</strong>


Teksti: Sirkka-Liisa SalmelaKuva: Jaakko Kilpiäinen”<strong>Abloy</strong> edusti minulle lapsena todellakin turvallisuutta,koska vietin lapsuudessani paljonaikaa Neuvostoliitossa ja erityisestiNeuvosto-Virossa, jossa suomalaiset <strong>Abloy</strong>tolivat legenda. Niitä kun paikalliset pitkäkyntiseteivät osanneet tiirikoida, vaan joutuivatnuolemaan näppejään. Rosvot eli “sulit” tiesiväthyvin, missä länsimaisia vieraita kävi, varsinkinmaaseudulla. Senkin vuoksi kysymys oliolennainen. Mikäli majoittauduimme paikkaan,jossa oli paikallinen lukko - kuten yleensä oli- asuntoa ei voinut jättää yksin, vaan jonkun oliaina oltava kotimiehenä.Olen maininnut <strong>Abloy</strong>t esikoisromaanissaniStalinin lehmät. Pätkä kuvailee epäturvallisiaoloja lapsen silmin ja <strong>Abloy</strong>t toimivat siinä turvallisuudensymbolina.”- Sofi Oksanen, kirjailija -”Älä koskaan luotaturvallisuuden kulkukauppiaisiin”Palveluketjun kriittinen lenkki<strong>Abloy</strong> otti käyttöön 24h-varastojärjestelmänviime syyskuussa. Tavoitteena oli helpottaalukkoliikkeiden toimintaa ja tarjotavalikoima ABLOY-tuotteita nopeisiinvuorokauden toimituksiin.24h-varastoon otettiin mukaan 350tuotenimikettä: keskeisiä tuotteita, joidensaatavuus vuorokauden sisällä tilauksestakatsottiin ratkaisevan tärkeäksi.Nimikkeistöönkuuluu mm. sellaisia pienivolyymisiatuotteita, joita lukkoliikkeiden ei itsekannata varastoida.Kuluvan kevään lukkoliikekyselyssä varastontoimivuudesta saatiin kannustaviapalautteita:”Parasta, mitä on tehty vuosiin!””24 on toiminut erittäin hyvin.Toimitusvarmuus on 100 ja niinhän se pitääkinolla.””Järjestelmä on erittäin hyvä, varsinkinpienille lukkoliikkeille. Tuotteita saisi ollavielä enemmän valikoimissa.””Erittäin positiivinen kädenojennuspalvelun parantamiseksi.”Yhteistyössä SuomenKiitoautojen kanssaFyysisesti 24h-varasto sijaitsee <strong>Abloy</strong>nnaapurissa Suomen Kiitoautojen tiloissa.Johtaja Pasi Saarisen mukaan yhteistyökuviorakennettiin Kiitoautojen kanssa yksinkertaisestasyystä:- Kiitoautot ovat erikoistuneet logistiikkaosaamiseenja he ovat siinä tehokkaampiakuin me itse.Suomen Kiitoautot on ottanut uudenpalvelumallin tehokkaasti haltuunsa.- Olemme ylpeitä voidessamme palvella<strong>Abloy</strong>ta ja heidän jakelutietään hyvin,Suomen Kiitoautojen aluemyyntipäällikköKari Kähkönen sanoo.24h-varaston ja <strong>Abloy</strong>n tuotannon välinentilaus-toimitusprosessi on automatisoitu.Palvelumalli helpottaa myös tehtaanprosesseja.24h-palvelua kehitetään edelleen jakelutieltätulevan palautteen mukaan. <strong>Abloy</strong>llaon noteerattu myös kyselyssä esille tullutviesti, jossa 24h-toimintamallin pelätäänhidastavan normaalien toimitustenaikatauluja.- Oman turvallisuutensa vuoksi asiakkaan pitää aina vaatianähtäväkseen sekä kuvallinen henkilökortti että turvasuojaajakortti.Siis aina, turvallisuuspäällikkö KeijoLehikoinen muistuttaa. Lehikoinen vastaa <strong>Abloy</strong>n kotimaanjakelutien turvallisuus- ja laatuasioista.Turvallisuuspäällikön mukaan asiakkaan hälytyskellojenpitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa, kun kotiovelleilmestyy lukkoja, ovisilmiä tai vaikkapa varmuusketjujakauppaava myyntimies.- Näitä ovelta ovelle kaupittelijoita liikkuu eri puolillaSuomea jatkuvasti. He saattavat kaupitella myösABLOY-lukkoja.Luottavaisen sinisilmäistä asiakasta saatetaan jymäyttää.Kauppamies saattaa rahastaa roimasti tuotteidenasennustyöstä ja takuukin on käytännössä ”perävalotakuu”,eli vastuullista tahoa ei löydy jälkeenpäin.- Jos tällainen kauppias ilmestyy kotiovellesi, kysy ensimmäiseksiturvasuojaajakorttia. Jos kauppiaalla ei oleesittää korttia, hän rikkoo Suomen lakia, Lehikoinenneuvoo.Turvallisuuspäällikkö muistuttaa, että <strong>Abloy</strong>n valtuuttamallalukkosepällä on aina poliisin myöntämä turvasuojaajakorttisekä myös joko ABLOY-valtuuskorttitai ABLOY-valtuutetun lukkoliikkeen oma kuvallinenhenkilökortti.Mikä ABLOY-valtuutettu?• Suomessa on 148 ABLOY-valtuutettua lukkoliikettä• Käytössä sertifioitu laatujärjestelmä• Asiakkaiden järjestelmien ja asiakastietojen turvallisuusja salassapito ehdotonta• Kattavat ABLOY-tuotteisiin ja -valtuutukseen liittyvätturvallisuusohjeet. Noudattamista valvotaansäännöllisesti• Jatkuva koulutus ja tiivis yhteystyö <strong>Abloy</strong>n kanssa mm.tuotteista, turvallisuuteen liittyvistä asioista kuten palo-,poistumistie- ja rakentamismääräyksistä sekä Suomessaettä EU:n alueella• Sarjalukostojen sarjoitukseen sekä sähkömekaanistentuotteiden ja oviautomatiikan asennukseen liittyvä kattavatakuu on voimassa vain, mikäli asennuksen on tehnytkoulutettu ABLOY-valtuutettu lukkoliike• ABLOY-valtuutetut lukkoliikkeet saavat <strong>Abloy</strong>n arkistostasarjatietoja ja voivat tehdä sarjamuutoksialukostoihin• Valtuutettu lukkoliike voi tilata ja välittää tehdastasoisiaABLOY EXEC - ja ABLOY PROTEC - lisäavaimiaSuomen Kiitoautojen ja <strong>Abloy</strong>nvälinen tilaus-toimitusprosessiparantaa edelleen lukkoliikkeidentoimitusprosessia.Delivery process to <strong>Abloy</strong> dealers isfurther enhanced due to the orderdeliveryprocess between SuomenKiitoautot and <strong>Abloy</strong>.45<strong>Sivu</strong>


”<strong>Abloy</strong> tarkoittaa minulle samaa kuinlukko. Varma lukko.”- Paavo LipponenEduskunnan entinen puhemies -”Naiset, tervetuloa alalle!”- Lukitus- ja turvallisuusala soveltuu erinomaisestinaisille, Turun Lukon toimitusjohtajaMervi Harkka ja projektimyynnistävastaava Marjo Rintala toteavat. Kaksikkoperäänkuuluttaa lukkoseppien koulutukseenja turvallisuusalan ammattien markkinointiinuusia kanavia.- Turvallisuusala kehittyy voimakkaasti.Markkinoille tulee teknologisesti yhä monipuolisempiatuotteita ja järjestelmiä. Alaedellyttää jatkuvaa kouluttautumista, monipuolistaosaamista ja myös kädentaitoja,Harkka pohjustaa.- Osaavan työvoiman turvaaminentulee olemaan alan keskeisiä haasteita.Hyvillä tekijöillä on kysyntää ja töitä,Marjo Rintala jatkaa.Kaksikko näkisi hyvänä, että esimerkiksilukkoseppien koulutukseen ja alan markkinointiinsaataisiin nykyistä enemmän voimaa.Tällä hetkellä <strong>Abloy</strong> kantaa suurimmanvastuun lukkoseppien koulutuksesta.- Turvallisuusalan kiinnostavuudesta,monipuolisuudesta ja hyvistä näkymistä pitäisikertoa nykyistä kuuluvammin. Tässäasiassa Turun Lukko on tehnyt aloitteellistayhteistyötä seudun oppilaitosten kanssa.Jatkuvaa uusiutumistaTurun Lukon merkittävin asiakasryhmäovat ammattilaiset. Yhtiö on aktiivinenmyös jälkimarkkinoidensaneerauskohteissa.Mervi Harkka (vas.) ja MarjoRintala sanovat että asiakkaat ovatentistä valmiimpia investoimaanuuteen lukitusteknologiaan.Customers are ready to invest intonew locking technology, say MerviHarakka (left) and Marjo Rintala.- Olemme tyytyväisiä yhteistyöhön<strong>Abloy</strong>n kanssa.- <strong>Abloy</strong>n kotimaan myynnin johtajaksisaatiin äskettäin nuori Pasi Saarinen.Hänellä on uusia ajatuksia ja ideoita – jase on elintärkeää, Harkka arvioi.- Itse pidämme ensiarvoisen tärkeänäuusiutumista. On koko ajan syytä pohtia,miten asiat voitaisiin tehdä eri tavalla, tehokkaamminja paremmin. Paikoilleen eipidä jäädä, Marjo Rintala kiteyttää.<strong>Abloy</strong> valitsi Mervi Harkan vuoden2006 myyntimieheksi.Turun Lukko täyttää ensi vuonna 50vuotta.Teksti: Sirkka-Liisa SalmelaKuva: Jaakko Kilpiäinen100 years agoSata vuotta sitten• Suomenhevosten kantakirjaaminen aloitettiin. Suomen kansallishevoseksijulistettua rotua on jalostettu nyt sadan vuoden ajan.Nykyisin maastamme löytyy lähes 20 000 suomenhevosta.• Vuonna 1907 Suomen suuriruhtinaskunnassa valittiinEuroopan uudenaikaisinta yksikamarista parlamenttia.Suomalaiset naiset pääsivät äänestämään ensimmäisinäEuroopassa. Eduskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksiin liittyenviime maaliskuiset eduskuntavaalit nimettiinkin100-vuotisjuhlavaaleiksi.• In 1907, the Grand Duchy of Finland elected Europe’s mostmodern unicameral parliament, and was the first country inEurope to give women the right to vote. The parliamentaryelections held in March 2007 were therefore centennial electionswhich celebrated the 100th anniversary of the Finnishparliament.• Vuosi 1907 on historiallinen myös suomalaiselle ay-liikkeelle.Kyseisen vuoden huhtikuussa perustettiin SuomenAmmattiliittojen Keskusjärjestö SAK.• The year 1907 is historic for the Finnish trade union movement,too. The Central Organisation of Finnish Trade Unions,SAK, was established in April of that year.<strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>’s export volume increased by 20 percent last year.All export areas were successful.Matti Virtaala, President of <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>, describes <strong>Abloy</strong>’s year asrecord-breaking.“Net sales in 2006 amounted to 155 million euros, which denotesa growth of 17 percent. A nearly 20 percent increase in exportis a big deal for a Finnish company,” Virtaala says.• Vuonna 1907 Tampereen Kyttälän kaupunginosaan valmistuikomea kirkko, Tampereen tuomiokirkko. Arkkitehtonisesti merkittävänkirkon suunnitteli arkkitehti Lars Sonck.Kirkkosalin kuuluisat freskot ovat taidemaalari Hugo Simberginkäsialaa. ”Haavoittunut enkeli” sekä ”Kuoleman puutarha” kuuluvatSimbergin tunnetuimpiin töihin.Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että <strong>Abloy</strong>n Etelä-Suomenkonttori muutti äskettäin upouusiin tiloihin Espooseen. Konttorilöytyy nyt osoitteesta Lars Sonckin kaari 12.• <strong>Abloy</strong>lle tärkeä yhteistyökumppani Suomen Kiinteistöliitto perustettiinsekin sata vuotta sitten. Kiinteistöliitto syntyi, kuntalonomistajat yhdistivät voimiaan niin sanotussa katurasitusasiassa.Tänään 100-vuotias Kiinteistöliitto kirjaa yhdeksi tärkeimmistähaasteistaan korjausrakentamisen edistämisen siten, ettäkiinteistöjä ylläpidetään ja korjataan tarkoituksenmukaisesti kokoniiden elinkaaren ajan.• The Scout Association, established in England in 1907, is alsocelebrating its centenary. Scouting came to Finland three yearslater.• Juhlan aihetta on myös partioliikkeellä, joka perustettiinEnglannissa vuonna 1907. Suomeen partio saapui kolme vuottamyöhemmin.• Myös Suomen Olympiakomitean perustussanat lausuttiin vuonna1907. Kansainvälisen Olympiakomitean jäseneksi Suomenkansallinen komitea hyväksyttiin samaisena vuonna HaagissaHollannissa.<strong>Abloy</strong>’s export increased by one fifthThe ABLOY locking products are exported to more than70 countries and all continents. Net sales are distributed almostequally between Finland and export countries.According to Virtaala, demand has remained strong this year.Virtaala also estimates that terrorism and the prevailing feelingof insecurity stoke the global demand for security products.Professional end users, such as governments, banks, defence forcesand strategic communications operators, invest in security.47<strong>Sivu</strong>


Teksti: Sirkka-Liisa SalmelaKuva: Jaakko KilpiäinenTeksti: Sirkka-Liisa SalmelaKuva: Johanna KokkolaHerra Kodakitse, oletan!Luannikkaastiitä-länsi-akselilla!Menestyvän päämiehen takana on osaavia alihankkijoita.Yksi sellainen on raumalainen R-Sarkon <strong>Oy</strong>.- <strong>Abloy</strong>n ehdotuksesta lähetämme jatkossatyöntekijöitämme vierailulle Joensuun tehtaalle.Näin väellemme tarjoutuu taatustimotivoiva mahdollisuus päästä näkemään,millaiseen lopputuotteeseen meillä tehtävätosalta lopulta päätyvät, R-Sarkonin laatujohtajaMerja Kääntee iloitsee.R-Sarkon on Raumalla sijaitseva automaattisorvaamo.Yritys työllistää noin 70henkilöä.R-Sarkon tekee alihankintatyönä koneistettujasarjatuotanto-osia eri tuotannonaloilleSuomeen ja ulkomaille.<strong>Abloy</strong>lle yritys valmistaa osia muun muassaovensulkimiin.Joensuusta katsottuna Rauma sijaitsee aivanläntisellä Suomen laidalla. Mutta tämäitä-länsi-akseli toimii mainiosti – tai siis luannikkaasti,kuten raumalainen asian ilmaisee.Laatujohtaja Käänteellä on muitakinilonaiheita kuin vain käynnistyvät työntekijävierailut.- Lähes R-Sarkonin perustamisesta elivuodesta 1989 lähtien <strong>Abloy</strong>n kanssa jatkunutalihankintayhteistyö on yhä vain tiivistynyt.Olemme ylpeitä yhteistyöstä jasaavuttamastamme luottotoimittajan asemasta,Merja Kääntee toteaa.Tieto kulloinkin tarvittavista osista jamääristä liikkuu yritysten välillä sähköisesti– puhutaan 3D-prosessista, niin sanotustasähköisestä hyllytäytöstä.Joustavuutta tarvitaan<strong>Abloy</strong>n ohella R-Sarkonin merkittäviä asiakkaitaovat muun muassa hanavalmistajaOras sekä dieselmoottorivalmistaja SisuDiesel. R-Sarkonin liikevaihto vuonna2006 oli 6,3 miljoonaa euroa.- Asiakaskuntamme on kasvava ja vahvistuva.Emme ole riippuvaisia yhdestäpäämiehestä tai toimialasta. Tämä on vahvuus,jota kaikki asiakkaamme <strong>Abloy</strong>n tavoinarvostavat.- Osaaminen, luotettavuus ja joustavuus.Ne ovat päämiehen keskeisimmätvaatimukset, Kääntee kiteyttää.Osaaminen muodostuu korkealuokkaisestatekniikasta, alansa taitavista ammattilaisistasekä jatkuvan parantamisen periaatteesta.Kokonaisluotettavuus syntyylaadusta ja toimitusvarmuudesta.- Henkilöstöllä on tahtoa kehittyä sekäkehittää toimintaympäristöään. Ja väellämmeon aidosti tahtoa joustaa sen mukaan,mitä ja milloin asiakkaamme meiltä odottavat,laatujohtaja kiittää.Raumalainenautomaattisorvaamo R-Sarkonon yksi <strong>Abloy</strong>lle tärkeistäalihankkijoista. Kuvassamittamies Rami Niemi jalaatujohtaja Merja Kääntee.PS Viruttaa vaiviruttaa?Automatic turnery R-Sarkonin Rauma is one of <strong>Abloy</strong>simportant subcontractors.”Ol niingon gotonas”, toivottaa raumalainenvieraansa tervetulleeksi - vahvallalounaismurteella.Ja kun vieras lähtee, huikkaa raumalainen”luanikast reissu”.Sinunkaupat raumalainen voi tehdä sanomalla”san snää mnuu snuuks, snuuksmnääki snuu sano.”Merja Käänteen mukaan silloin tällöinitä- ja länsisuomalainen murre töksähtääväärinkäsityksiin.- Esimerkiksi kun meillä verstaalla puhutaanöljyisten kappaleiden viruttamisestaeli huuhtelemisesta, joensuulainen ihmettelee,miksi ihmeessä meidän verstaalla haluttaisiinvenyttää kappaleita.Ja toisinpäin – kun joensuulainen insinöörisanoo, että ”annahan, kun mie vähänsottailen” niitä teknisiä piirustuksia,ei länsisuomalaisen pidä säikähtää.Insinööri ei suinkaan ole aikeissa sutatatai töhriä tärkeitä dokumentteja. Hänhänvain hitusen tuumii ja miettii asiaa.- Haastavia tuotteita kuvaajan kannalta, arvioi valokuvaaja TimoKauppila. Arvioitsija on mies, joka on kuvannut erilaisia ABLOYtuotteita- lukkoja, sulkimia, avaimia ja heloja - jo 1980-luvulta lähtien.Kauppila on yksi kuvatuotantoon erikoistuneen Indav <strong>Oy</strong>:n osakkaista.Indavin juuret puolestaan juontavat Wärtsilän AV-osastolle ja1960-luvulle. Omaksi yhtiökseen Indav irrottautui 1990-luvulla.<strong>Abloy</strong>n ohella asiakaslistalla keikkuu sellaisia tuttuja nimiä, kutenIDO, Iittala, Aker Yards ja Wärtsilä.Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa studiossa Kauppila on viettänyteräänkin rupeaman ABLOY-tuotteiden muotokieltä ja parhaitakuvakulmia pohtien.- Vuosien varrella olen oppinut asentamaan lukkoja sen verran, ettäkuvaus onnistuu. Aika monen tuotteen kanssa selviän perustyökaluillaja tuotteen mukana tulevilla asennusohjeilla. Paitsi on se yksi vienninlukko, jonka kanssa tulee aina ongelmia, Kauppila puistelee päätään.Parhaat puoletTimo Kauppila on vuosikymmenten aikana oppinut loihtimaantuotteista esille niiden parhaat puolet – esteettisyyden, turvallisuuttaja varmuutta henkivän muodon, helpon käytettävyyden, värikylläisyydenja toiminnallisuuden. Mitä puolia kuvauksen tilaaja kulloinkinon ollut vailla.- Digiaikaan siirryttäessä moni tekninen kikka on helpottunut.Aiemmin piti kehittää ihan oma systeemi sille, miten tuotteet saatiinalustalla kuvattua siten, että syntyi vaikutelma ilmassa leijuvista tuotteista.Siistin lopputuloksen saaminen oli joskus kovin vaikeaa.Kauppila on käynyt kuvaamassa ABLOY-tuotteita myös valmiissakohteissa. Ja on vuosien varrelle sattunut kömmähdyksiäkin.Kerrottakoon tässä yksi, vuosikymmenten takaa.- Muistaakseni <strong>Abloy</strong>n käyttämän mainostoimiston kaverilta tulitieto, että pitää lähteä kuvaamaan ABLOY-liukuovikoneita Turkuun.Turkuun sitten lähdettiin, ison tavaratalon oville. Asettelin siinä ihmisvilinässäkalustoa kuntoon, mainostoimiston AD itse livahti päiväksiomille asioilleen. Huomasin aika pian, että liukkarit ovella olivat,muttei tosin ABLOY-merkkiset, Kauppila naurahtaa.- Se lukee minua kuin avointa kirjaa! Kun puhutaan kuvaustarpeistaja viittelöidään ilmaa, Kauppila näkee heti asiat oikealla tavalla.Se on vaan yksinkertaisesti hyvä, se herra Kodak, huikkaa <strong>Abloy</strong>nmarkkinointiviestintäsihteeri Päivi Mustonen.Valokuvaaja Timo Kauppila innostuu haasteellistenABLOY-tuotteiden kuvaamisesta. Hän on kuvannut<strong>Abloy</strong>lle jo 1980-luvulta lähtien.Photographing ABLOY products never ceases to exciteTimo Kauppila. He has been shooting for <strong>Abloy</strong> fromthe 1980’s.49<strong>Sivu</strong>


Teksti/Text: Ulla PennanenKuvat/Photos: Johanna KokkolaLukkoja vai taidetta- Considerations ofObject ArtKun ranskalainen taidemaalari MarcelDuchamp ehdotti 1910-luvulla taidenäyttelyynylösalaisin käännettyä pisuaaria,mullistui koko taideteoksen käsite.Pisuaari oli nimetty Suihkulähteeksi ja signeerattuR.Mutt -nimellä. Taiteellisen tekniikankohdalle oli merkitty sana ”readymade”– valmisesine.Perinteisiä esteettisiä kriteerejä ei voinutenää soveltaa, eikä teos ollut enää taiteilijantekemä perinteisessä mielessä.Edes taiteen sisäpiiri ei alkuun tahtonuthyväksyä tätä ajatusta. Vasta vuosikymmeniämyöhemmin asia otettiin vakavasti jaalettiin pohtia Duchampin esittämää häiriötätaidemaailmassa.Katsojan herättelyäReadymade-teos vaati siis määrittelyä, jottavoitaisiin erottaa kaksi samanlaista esinettä,joista toinen on taideteos, toinen ei.Readymadella tarkoitetaan arkipäiväiseenelämään kuuluvaa esinettä,joka on poistettualkuperäisestä käyttötarkoituksestaanjaviety ehdolleFlanöörittaideteokseksi galleriaan tai museoon.Asiaan kuuluu, että esine nimetäänuudestaan.Esineen uudella tavalla esiin tuodunmuodon ja nimen tarkoituksena on herättääkatsojien mielessä liikkuvia asioita.Enää ei oleteta, että asiantuntijat määrittelevättaideteoksen sisällön tai että taiteilijanteokseen lataamat ajatukset olisivat ainutlähtökohta teoksen kokemiselle.Puhtaita readymadeja, sellaisinaantaideteokseksi nimettäviä esineitä oliDuchampillakin vain muutama. Useinteokset syntyvät yhdistelemällä eri elementtejä.Readymade-taiteen luonteeseenkuitenkin kuuluu, että teoksissa on teollisestituotettuja osia.Suomessa nämä uudet ajatukset alkoivatnäkyä 1960-luvulta lähtien. <strong>Abloy</strong>n100-vuotisjuhlanäyttelyssä mukana oleviaJuhani Harria ja Ismo Kajanderia voidaanpitää suomalaisen readymaden -esinetaiteen edelläkävijöinä. Seuraavaasukupolvea edustaa näyttelyn kolmastaiteilija Kari Cavén.Kaikki nämä taiteilijat ovat intohimoisiaflaneeraajia - kirpputorien,romuliikkeiden ja siirtolavojenkiertelijöitä. Vaeltaessa taiteilijoidenmukaan tarttuu kaikenlaista tavaraa.Jokaisessa esineessä on kuitenkinollut jotain taiteilijaa kiinnostavaa.Monesti he eivät itsekään tiedämihin materiaalia tarvitaan. Se voilojua työhuoneella vuosikausia ennenkuin sille löytyy sopiva hetki. Janäin on syntynyt taideteos!Kirjoittaja Ulla Pennanen onJoensuun taidemuseon amanuenssisekä Readymade-näyttelyn kuraattoriKuva/photo:Ismo KajanderWhen the French painter MarcelDuchamp offered an upside-down pissoirto be shown in an art exhibition inthe 1910s, the whole concept of the artworkwas revolutionized. The pissoirwas given the title ”Fountain” and signedR. Mutt. The technique was given as”readymade”.Here traditional aesthetic criteria nolonger applied, and the piece was no longerthe work of an artist in any traditionalsense. Initially, even the inner circlesof art were not to accept this idea. Itwas not until decades later that the wholematter was taken seriously and the disturbancecaused by Duchamp in the artworld was addressed.Arousing the viewerA readymade work of art thus requiresa definition in order to be distinguishedfrom a similar object that is not anartwork.The term applies to an object of everydaylife removed from its original contextof use and presented as a work ofart for display in a gallery or a museum.Renaming the object is also part of thisprocess.Continue >Turhuuden turuilla 2007, Ismo KajanderVanity Fair 2007, Ismo KajanderPieni lukkopallo, Kari Cavén.Small Lock Ball, Kari Cavén.51<strong>Sivu</strong>


Teksti: Sirkka-Liisa SalmelaAvainten valtakunta, Juhani Harri. Espoo Museumof Modern Art/The Saastamoinen Foundation artcollection. Kuva: Matti Ruotsalainen.The Realm of Keys, Juhani Harri. Espoo Museumof Modern Art/The Saastamoinen Foundation artcollection. Photo: Matti Ruotsalainen.The purpose of presenting the form and name of an objecton a completely new basis is to arouse the viewer’s thoughts. It isno longer assumed that the content of an artwork is defined solelyby experts or that the ideas imbued by the artist in a work arethe only viable basis for experiencing it.Even Duchamp had only a few pure readymades, objects that,as such, be named works of art. In most cases readymades arecreated by combining different elements. Industrially manufacturedparts, however, are an integral aspect of readymade art.FlâneursThese new ideas began to appear in Finnish art in the 1960s.Juhani Harri and Ismo Kajander, who are included in the<strong>Abloy</strong> Centenary Exhibition, can be regarded as the forerunnersof readymade object art in Finland. The following generation isrepresented by Kari Cavén.All these artists are passionate flâneurs exploring flea markets,junk shops and dumpsters, and picking up all kinds of things intheir wanderings. Each object, however, has something that intereststhe artist. In most cases the artists themselves do not knowwhat the material might be needed for. An object may be kept foryears in a studio before the right moment appears for it. And theresult is a work of art.Ulla Pennanen is a curator at the Joensuu Art Museum, the venueof the Readymade exhibitionREADYMADEKari Cavén – Juhani Harri – Ismo KajanderThe <strong>Abloy</strong> Centenary Exhibition,1 June - 30 September 2007The Joensuu Art Museum,Kirkkokatu 23Open:Tue., Thu.- Sun. 11 a.m. – 4 p.m.,Wed. 11 a.m. – 8 p.m. ,Mon. closedDuchamp-sitaatti, 2007, Kari CavénDuchamp Quote, 2007, Kari CavénKeskikokoinen insinööriKevätaurinko ulottaa uutta luovan voimansavanhan pesulan nuhjuiselle pihamaalle.Junat kolistelevat kiireissään ohiHelsingin Tapanilan.Junia lukuun ottamatta kiire on tiessään.Hiljaisen hallin ovessa lukee kutsuvasti”Cavén”. Oven takaa aukeaa taiteilijaKari Cavénin maailma.Miltei ujon oloinen mies muisteleeviimekesäistä ympäristötaidetapahtumaaJoensuussa.- Siitä jäi hyvä mieli, näyttely sai mukavanvastaanoton, Cavén myhäilee.Taiteilijan työpaja on kuin isokokoinenja kaiken nielevä pienen pojan aarrearkku;työkaluja, kippoja, leluja, laatikoitaja monenkirjavia materiaaleja.Tärkein työkaluista on kuulemma vannesaha.Villiintyneen tavaramylläkänseasta tuskin pienempää työkalua löytäisikään,vieras pohtii.- Onko tuo taidetta, Cavén kysyy viitatenhitsauspöydällä nököttävään wcpyttyyn.Ja taiteilija vastaa itse:- Minusta se on enemmänkin sellainenmessuesine. Mutta jos yksikin sanoo,että se on taidetta, niin sitten se on.Arvion kohteena on MarcelDuchampin pisuaarin sitaatti. Siinä missäDuchampin työn signeeraus oli R.Mutt, Cavénin signeerauksessa lukeeL.e. Mut.Sitäpä juuri, cavénmaista huumoria!Mies tunnustaa, että hänen töissään onmukana usein myös pientä ilkeilyä.Cavénin työpajalla huomio kiinnittyysuureen lentokoneeseen. Kyseessäon työ, jonka taiteilija teki Vantaan kaupunginjuhlanäyttelyyn. Tekijän itsensämukaan liidokilla pääsee lentämään ainakin”kymmeniä metrejä”.- Sielussa ei asu ihan pienikään insinööri,vaan ainakin keskikokoinen,mies innostuu.Ei siis ihme, että käydessään <strong>Abloy</strong>nJoensuun-tehtaalla taiteilija löysi ideoitavalmisteilla olleeseen näyttelyyn.Yllättäviä nautintoja on siis luvassa!Kari Cavén on yksi keskeisimmistätämän ajan suomalaisistataiteilijoistaVuonna 1954 Savonlinnassa syntynytCavén on ollut Suomen edustaja arvostetuimmissakansainvälisissä kuvataidenäyttelyissä.Vuonna 1987 hän oli mukana SaoPaulon biennaalissa Brasiliassa ja vuonna1988 ainoana pohjoismaisena taiteilijanaVenetsian Aperto-näyttelyssä.Seuraavana vuonna hänet valittiinedustamaan Suomea myös itse päänäyttelyyneli Venetsian 44. biennaaliin.Vuonna 1995 hänet valittiin jälleenSuomen edustajaksi Venetsiaan yhdessäMaaria Wirkkalan, Henrietta Lehtosen jaNina Roosin kanssa.Cavén on pitänyt yksityisnäyttelyitäja osallistunut yhteisnäyttelyihin ulkomaisissataidemuseoissa ja -gallerioissaRuotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa,Belgiassa, Saksassa, Itävallassa, Unkarissa,Espanjassa, Kanadassa ja Japanissa.Suomessa hänen yksityisnäyttelyitäänon järjestetty keskeisissä nykytaidettaesittelevissä instituuteissa, mm. AmosAnderssonin taidemuseossa, HelsinginTaidehallissa, Oulun taidemuseossa,Porin taidemuseossa ja Sara Hildénintaidemuseossa.Cavén käyttää teoksissaan paljon uusiomateriaalia,jota löytyy kirpputoreilta,roskalaatikoista ja romuliikkeistä.Aikaisemmin hän käytti teoksissaanpaljon puuta. Viime vuosina valikoima onmonipuolistunut materiaaleihin, jotka löytyvätusein readymade-esineinä.Kari Cavén innostaa katsojia näkemääntutuissa esineissä uusia asioita.Teosten nimet ja materiaalien rinnastuksetsaattavat johdattaa taide-elämyksen hyvinyllättäville teille.53<strong>Sivu</strong>


Teksti: Sirkka-Liisa SalmelaIsmo KajanderKajander kertoo vaeltelevansaPariisissa tutkien sitä kuin rakastettunsavartaloaValkoisen Ruusun ritarimerkillä (1992) jaValokuvataiteen valtionpalkinnolla (1988)palkittua Ismo Kajanderia pidetään yhtenämerkittävimmistä suomalaisistaavantgardisteista.Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteenyliopettajana ja Turun piirustuskoulunrehtorina toiminut Kajander onomien polkujensa kulkija, jonka taiteellinenluomistyö ei ole koskaan supistunutyhteen muottiin.Pääasiassa Helsingissä, Porissa,Turussa ja Tukholmassa näyttelyitä pitäneentaiteilijan teokset on koettu useinhyvin voimakkaasti. Ateneumin taidemuseonkokoelmiin kuuluva Musiikkikone(1964) toimi aikanaan vedenjakana totutunja uuden ilmaisun välillä. Hänen teoksiaanon Ateneumissa 20 kappaletta.Kajander tutustui esinetaiteeseenPariisissa 1960-luvulla. Erityisesti MarcelDuchampin taidekäsitykset ovat vaikuttaneethänen luomistyöhönsä. Valmiit esineet,nimileikit ja älyllinen huumori ovatKajanderin taiteen tunnusmerkkejä.Pariisi on säilyttänyt asemansa hänensydämessään edelleen. Kaupungista hankittupieni ullakkohuone mahdollistaa palaamisensinne yhä uudestaan.Kajander kertoo vaeltelevansaPariisissa tutkien sitä kuin rakastettunsavartaloa. Rakastetun hiuskiehkuroita ovatkaduilta ja kirpputoreilta tehdyt löydöt.Kajander ilmoittautuukin tähkänpoimijaksi- keräilijäksi - 1800-luvulla eläneenranskalaisen taidemaalari Millet´n tunnetunmaalauksen mukaan.Yksikään elementti hänen teoksissaanei ole vailla tunnesidettä. Niihin liittyy etsimisenvaivaa tai nostalginen side.”Tämä on vain elämää”Täyteläinen espresso tuoksuu. IsmoKajanderin työhuoneella HelsinginPietarinkadulla on tiiviin työperiodin jälkeenrauhaisaa.Joensuuhun lähtevät uudet työt ovatkutakuinkin valmiina. Valmista pitääkinolla, sillä rakas Pariisi kutsuu jo taiteilijaa!Portaiden alapäässä kohoavan strutsinkatse ei hellitä.- Näin strutsin erään osto- ja myyntiliikkeenperällä. Tiesin haluavani sen.Katsos niin käy joskus, joku asia tulee hetija välittömästi selväksi.Kajander kertoo strutsista, joka hämmentävääturhamaisuutta ilmentäen tuijottaapeilikuvaansa.- Siinä on turhamaisuutta, luonnollisenja keinotekoisen pohdintaa. Matkan varrellasiinä oli vähän androgyyniäkin sävyä,sillä tuo strutsi on nimittäin uros.- Mutta ei tämä niin tarkkaa viestintääole, että teoksella olisi vain yksi tiettytulkinta.Kun silmä herkeää turhamaisuudesta,hyllyjen uumenista lentävät pienemmätkinlinnut saavat huomiota.- Ai mistäkö juontuu rakkaus lintuihin?Pelkäänpä, että kaikki on ihansattumaa.Ismo Kajanderista henkii kurinalaisuus.- En ole sallinut itselleni erityisiä taiteilijanvapauksia; olen ollut pikemminkinraaka. Taiteen tekeminen ei oikeuta mihintahansa, Kajander sivaltaa.Konstailematta hän myös toteaa taiteentekemisen olevan pienen piirin elitististäpuuhaa.- Olen säilyttänyt oman vapauteni sillä,että olen taiteen lisäksi tehnyt aina myösoikeata työtä. Taide ei ole ollut elinkeinoni.Myöskään taiteen tekemiseen liittyväjulkisuus ei ole Kajanderia koskaan liiemminkiinnostanut.- Tämä on vain elämää! Olen pyrkinytsäilyttämään oikean asenteen taiteentekemiseen.Kajander luokittelee itsensä picassomaisenmenneen ajan edustajaksi.Joensuun Readymade-näyttely onKajanderin käsialasta nauttiville harvinaistaherkkua; Joensuun jälkeen seuraavaanäyttelymerkintää ei kalentereista löydy.“In short: HOME ”- Maria RomantschukHead of Press Relations of the Presidentof the Republic of Finland -Juhani Harrin (s. 1939, k. 2003) ensimmäinenoma näyttely oli TaidesalonkiPinxissä Helsingissä vuonna 1962.Vuosien varrella Harri piti yksityisnäyttelyitäpääasiassa Helsingissä ja Turussa,mutta myös Ruotsissa, Tanskassa jaSaksassa.Yksi hänen merkittävimmistä ulkomaisistanäyttelyistään järjestettiin vuonna1992 Kansainvälisen NykytaiteenKeskuksessa New Yorkissa.Harrin teoksia kuuluu keskeisiin nykytaiteenkokoelmiin Suomessa, mm.Amos Andersonin, Sara Hildénin jaHämeenlinnan taidemuseon sekä Kuntsintaidesäätiön kokoelmiin Vaasassa.Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmissahänen töitään on toistakymmentä.Venetsiaan 1960-luvun lopulla ihastunutJuhani Harri tuo laatikkoteoksissaanmieliin rapautuvan kaupungin nostalgisentunnelman.Kirjallisuuden, historian tai lapsuudenmaisemien synnyttämät mielikuvatyhdistyvät hänen teoksissaan alitajunnanaineksiin. Hän käyttää vanhoja esineitä,leikkikaluja, täytettyjä eläimiä tai niidenjäänteitä, luita ja koristeellisia tekstiilejäniin kuin maalari käyttää väriä ja pensseliäilmaisussaan.Harrin varhaiset teokset olivat reliefimäisiämaalauksia, joissa jo saattoi ollaesineellisiä lisäyksiä.Harrin lasin taakse rakennettujen laatikkoteostenkeskeisenä elementtinä ovatolleet laivojen pienoismallit, joihin hänoli tutustunut jo lapsuuden Vaasassa.Laivojen ohella teoksissa on usein myösperhosia ja lintuja, jotka luovat teoksiinrunollista tunnelmaa.Juhani Harri on Ismo Kajanderin ohellasuomalaisen esinetaiteen edelläkävijöitä.He molemmat toimivat 1960-luvullamyös kansainvälisten taidevirtausten välittäjinäSuomeen seuraamalla Tukholmannäyttelyitä ja kirjoittamalla eri lehtiin.Juhani HarriJuhani Harri on IsmoKajanderin ohella suomalaisenesinetaiteen edelläkävijöitäKuva: Jussi Tiainen55<strong>Sivu</strong>


Teksti: Sirkka-Liisa SalmelaKuva: Johanna Kokkola”Patenttiasiakirja– mikä mainio tapa saadaunenpäästä kiinni”Patentti-insinööri Aulis Gustafssonin viileäntyylikkään ulkokuoren viesti vaikuttaahetken selvältä: patenttiasiat ovat vakaviaja huumorittomia asioita. Siis sellaisiajuridis-teknisiä kylmiä faktoja. Maallikonmielestä ufo-asioita, joilla ei ole mitääntekemistä tavallisten ihmisten arkisessaelämässä.- Tämähän on jännittävää työtä! Välillätapellaan kuin villit! Tilastojen mukaankeskimäärin riidellään nelisen vuotta, kunriitelemään ryhdytään. Mutta mikäs senhauskempaa, kuin pelata muiden rahoilla,patentti-insinööri Gustafsson vitsaileeja hörähtää nauramaan sydämensäkyllyydestä.Pian käy selväksi, että patenttimiehenmieli on varustettu hersyvällä huumorillaja nopeilla oivalluksilla - vaikka tai ehkäjuuri siksi, että patenttiasiat todellakin ovatvakavia ja yrityksille elintärkeitä asioita.AWEKA niin kuin <strong>Abloy</strong>, W kuin Wärtsilä, E kutenEvac ja K eli Kvaerner Masa-Yards- AWEK. Siinä nimi yhtiölle, joka muodostettiinWärtsilän entisestä patenttiosastostavuonna 1996.- Kaikilla yhtiön omistajilla on siis yhteinenhistoria Wärtsilässä. Lähes kokoliikevaihto tulee nykyisin omistajayhtiöidentai heidän tytäryhtiöidensä kautta.Ulkopuolisia asiakkaitamme ovat vainIDO ja Cimcorp pienellä osuudella, AulisGustafsson, AWEK Industrial Patents Ltd<strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja selvittää.IPR- IPR, muista tämä – tämä on tärkeä termi,Gustafsson aloittaa johdattelun patenttienmaailmaan.Lyhenne IPR tulee sanoista ”IntellectualProperty Rights”. Termillä tarkoitetaan immateriaalisiaeli aineettomia oikeuksia, jotkasuojaavat luovan työn tuloksia.Oikeudet voivat olla niin sanottuja teollisoikeuksiaeli patentteja, hyödyllisyysmallejaeli pikkupatentteja, mallisuojia ja tavaramerkkejä.Tekijänoikeudet puolestaansuojaavat kirjallisia ja taiteellisia teoksia jamuun muassa tietokoneohjelmia.- Patentti voi olla voimassa maksimissaan20 vuotta.- <strong>Abloy</strong>lle, kuten kaikille teknologianetulinjassa toimiville kansainvälisille yrityksillepatentti on tärkeä strateginen asia.IPR on markkinoiden peliväline, jonkatarkoituksena on raivata elintilaa itselle,kilpailijoiden kustannuksella.- Eli haetaan suojaa omille tuotteille,jotta muut eivät voi niitä kopioida.Näitä pelivälineitä pitää olla, tai muutenkilpailijat toimivat sinunkin puolestasi,Gustafsson selvittää.Patentti- Patentti on oikeus, yksinoikeus – oikeuskieltää muita käyttämästä ammattimaisestihyväksi keksintöä, patentti-insinöörimäärittelee.Mutta miksi patenttiasiakirjan teksti onniin konstikasta?- Tekstissä pyritään äärimmäiseen eksaktiuteen…etteijäisi tulkinnanvaraa. Kyseessäon juridinen dokumentti, Gustafsson linjaalisäten remakan naurun kera:- Mikä onkaan mainiompi tapa saadaunenpäästä kiinni, kuin ryhtyä lukemaanpatenttiasiakirjaa!Alalla puhutaan patenttiperheestä.Perheen muodostavat kaikki samaan keksintöönliittyvät patenttihakemukset jamyönnetyt patentit eri maissa. Esimerkiksi<strong>Abloy</strong>lla tällaisia perheitä on tällä hetkellävajaa 70. Patenttiperheisiin liittyviä myönnettyjäja voimassa olevia patentteja ontällä hetkellä lähes 300.Ongelmia – puhelu Aulikselle!Peräti veijarimaista Gustafssonia kuunnellessaei ensimmäiseksi tule mieleen mies,jonka puoleen isot yritykset kääntyvät,kun hätä on suuri.- Kirjelmöintejä, selvittelyjä, oikeudenkäyntejäja sopimista. Välillä tapellaan oikeinkunnolla. Tosin harvoin voimia mitelläänläpi monien oikeusasteiden. Muttatoisinaan markkinoilla pärjätäkseen pitäähakea vauhtia oikeudesta.- Ja arvaa, kuka voittaa? No juristi tietenkin…Voi minkä teinkään, kun opiskelininsinööriksi, enkä juristiksi, Gustafssonnauraa tukkaansa haroen.- Vaan nautinhan minä työstäni. Tokipääosa siitä on oikeuksien hankintaan liittyväänormaalia puurtamista, mutta mikässen positiivisempaa, kuin silloin tällöin pelastaapäämies pinteestä.PS The number oneFinnish inventionThe Foundation for Finnish Inventions hasrated the ABLOY lock as the most importantFinnish invention, followed by suchnotable inventions as Aimo Lahti’s Suomisubmachine gun and A. I. Virtanen’sNobel Prize winning AIV silage. In1997, the ABLOY cylinder represented asuccessful Finnish invention in an exhibitionby the European Patent Offi ce. Theaim of the exhibition, which toured 18European countries, was to highlight theeconomic signifi cance of patents as well astheir impact on our everyday lives.- Välillä tapellaan kuin villit! Tilastojen mukaankeskimäärin riidellään nelisen vuotta, kunriitelemään ryhdytään, Aulis Gustafsson kertoo.“Sometimes we fi ght like savages! Although we seldomcross swords through several court instances. Butsometimes one must resort to court proceedings in orderto make it in the market,” says Aulis Gustafsson.Essential patent“A patent is an exclusive right to forbid others from exploiting an invention for commercialpurposes,” describes Patent Engineer Aulis Gustafsson, President of AWEKIndustrial Patents Ltd <strong>Oy</strong>.AWEK is the name of the company that was established from Wärtsilä’s formerpatent department in 1996.“A patent will remain in force for a maximum period of 20 years. For <strong>Abloy</strong>, likeall international companies on the frontline of technology, patents are strategicallyimportant.”“IPR - Intellectual Property Rights - is an instrument for clearing the way for oneself– at the expense of others.”“You protect your products so that no one else can copy them. You need these instrumentsor else your competitors will act on your behalf,” Gustafsson points out.<strong>Abloy</strong>, for example, has at the moment almost 70 patent families, and almost 300patents granted and in force.57<strong>Sivu</strong>


Teksti: Sirkka-Liisa SalmelaKuva: Johanna Kokkola”Parasta on, kun porukka itse edellyttäämuutosta myös johdolta, sanoo toimitusjohtaja”,teollisuusneuvos Matti Virtaala.”It is fantastic when troops demand change from themanagement, says Matti Virtaala, President of<strong>Abloy</strong>.Tavattomantaitava firma<strong>Abloy</strong>n toimitusjohtaja MatiasVirtaala on täynnä virtaa – liekeissä,kuten huippu-urheilija, joka tietääkohta pystyvänsä rikkomaanennätyksiä.Päivää aiemmin yrityksen johtoryhmäsekä esimiesten ja toimihenkilöidenydinjoukko keskustelivat.Iltaan asti oli puhuttu <strong>Abloy</strong>sta- johtamisesta, tavoitteista, tulevaisuudestaja myös uhista.- Mitä enemmän organisaatiossatiedetään johtamiseen liittyvistäasioista, sitä helpompi organisaatiotaon johtaa.LEAN-johtamistaPohjois-Karjalan suurimmalla teollisellatyönantajalla menee hyvin.Vankassa kasvussa ovat yhtälaillaliikevaihto, vienti ja tulos. AsemaASSA ABLOY -konsernin globalbrandina on erityisen vahva.- Loistavan yrityksen pirteänäpitäminen on iso haaste, toimitusjohtajapohjustaa.Tähän haasteeseen Virtaala tarttuikolmisen vuotta sitten ehkä vähänyllättävälläkin tavalla: insinööriryhtyi opiskelemaan diplomi-insinööriksi.Tutkinto valmistuu vieläennen kesälomaa. DiplomityönsäVirtaala teki LEAN-johtamisesta.LEAN-johtamisessa toimintatavanperustana on asiakkaalle tulevalisäarvo. Sen sijaan kaikenlainen”hukka” halutaan minimoida.Käytännössä tämä tarkoittaa mm.turhien varastojen, yliprosessoinnin,ylimääräisten kuljetusten, epäsiisteydenja ylipäätään väärien toimintamenetelmienpoistamista.- LEAN-ajattelu konkretisoi asiakkaanaseman. Kun syntyy hukkaa,asiakas maksaa turhasta.- <strong>Abloy</strong>lla on kolme tehdasta jakäytössä on monia erilaisia menetelmiä.Ja hukkaa syntyy aivan liian paljon.Tarvitsemme johtamismallin,joka koordinoi ja vie kokonaisuuttaentistä tehokkaammin eteenpäin.Pyhät lehmät- <strong>Abloy</strong> on teknisesti tavattomantaitava firma. Olemme erittäin kilpailukykyisiä.Mutta ei riitä, ettäon maailman paras valmistuksessa,Virtaala pohtii.- Jälleen eilen saimme huomata,että meillä on erinomainen ja positiivinenporukka. Parasta on, kunporukka itse edellyttää muutostaja toimenpiteitä johdolta. Sellaistakeskustelua on ilo käydä!Mutta ongelmitta asiat eivät etene<strong>Abloy</strong>ssakaan; pyhiä lehmiäpiisaa.- Pyhiä lehmiä liittyy meillä yhtälaillajohtamiseen kuin tuotantoonkin.Pyhät lehmät ovat asioita,joihin ei usein tartuta mukavuussyistä– ei muuteta toimintatapoja,ei pystytä lopettamaan tuotteita,pidetään yllä keinotekoisia raja-aitojaliiketoimintayksiköiden välillä– esimerkiksi.- Joissakin asioissa toimitaanvasta sitten, kun on pakko.Tulevaisuus<strong>Abloy</strong>lla on Virtaalan mielestä vielähyvin aikaa kotiläksyjen tekemiseen.Jatkuvaan parantamiseentähtäävä LEAN-johtaminen on yhtiössäotettu tosissaan.- Low cost -maailman mukanaantuomiin haasteisiin on vastattava.Liiketoimintojen rakenteellisuudessaja esimerkiksi komponenttienoutsourcingissa (ulkoistamisessa)on se tie, mitä <strong>Abloy</strong>n pitää kulkea– se tuo tullessaan voimakastakilpailukykyä.- Eikä kasvun hakeminen tällätavoin ole uhka kenellekään ihmiselle,toimitusjohtaja korostaa.”Valta keskittyy”- Ei minulla mitään naisia vastaan ole. Ei vain oleosunut sopivaa kohdalle, toimitusjohtaja Virtaalavastaa, kun puhe kääntyy <strong>Abloy</strong>n miehiseen johtoryhmäänja hallitukseen.Virtaala ei ole kovin innostunut ajatuksesta, ettäyhtiöiden hallituksiin hamuttaisiin naisia vain sukupuolentakia.- Järkevämpää olisi, että ensin kuulutettaisiinhallitusten taholta naisia johtajiksi ja vasta sittennaiset kuulutetaan hallituksiin. Hallitukseen ei voimennä ilman kokemusta; ilman vankkaa taustaahallitustyöskentelyyn ei pysty antamaan lisäarvoa.Toimitusjohtaja puntaroi kokemuksen tärkeyttämyös vallan vaa`assa.- Tosiasia on, että suomalaisessa yritysmaailmassavalta keskittyy yhä harvemmille ihmisille – kiinnostavapiirre sinänsä. Jos hallituksiin tulee kokemattomiaihmisiä, jotka eivät kykene valtaa ottamaan, niin valtaliukuu yhä varmemmin yhä harvempien käsiin.Pitkän uran kansainvälisessä bisneksessä tehnytjohtaja arvioi, että suomalaisten yritysten hallitustentasossa olisi nostamisen varaa.Matti Virtaala• Syntynyt 16.9.1951 Valkeakoskella• Insinööri, jatko-opintojen jälkeen valmistuudiplomi-insinööriksi kesäkuussa 2007• Vuosina 1976 - 1987 Kone <strong>Oy</strong>:n palveluksessa,viimeksi Kone <strong>Oy</strong>:n nosturidivisioonanEuroopan aluejohtajana• <strong>Abloy</strong>n toimitusjohtajaksi vuonna 1987• Tulikivi <strong>Oy</strong>j:n hallituksen jäsen vuodesta1994, hallituksen puheenjohtaja vuodesta2003• Hallituksen jäsenenä mm. useissa ASSAABLOY -konserniin kuuluvissa yhtiöissä• Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksen hallituksenjäsen; toiminnan käynnistäjä ja hallituksenpuheenjohtaja vuosina 1994 – 2002• Niin henkilökohtaisella panoksellaan kuinjohtamansa yrityksen kautta huomattavakulttuuri- ja urheiluelämän tukija. Läheistäon erityisesti junioritoiminta59<strong>Sivu</strong>


Text: Sirkka-Liisa SalmelaPhoto: Johanna KokkolaViestintä on yksi tärkeimmistä johtamisen työkaluista. Avoin jaselkeä vuorovaikutus johdon ja henkilöstön välillä on Virtaalanjohtamassa yhtiössä keskeinen asia.Communication is an important tool for management. Open andclear interaction between management and personnel is essential inthe company lead by Virtaala“It is a great challenge to keepa magnificent company active”Teksti: Kati Norppa”Ukki teki 60-luvulla vanerista itselleen työkalulaatikonja laittoi siihen <strong>Abloy</strong>-lukon. Tästäarvasimme, että ukin mielestä työkalut ovatarvotavaraa, ja että me lapset emme olleet sitätäysin sisäistäneet.Joskus rahapulassa on joutunut ostamaantilapäiskäyttöön jonkun muun lukon, mutta joson ollut tarkoitus todella lukita säilyttääkseenarvokasta tavaraa, olen ostanut <strong>Abloy</strong>n.Ulkomailla matkustellessa käy lämmin ailahdus,kun tuotemerkkiin törmää - palanen suomalaistaturvallisuutta.<strong>Abloy</strong> on malliesimerkki suvereenista oivalluksesta,joka syntyy tarpeesta ja kestää hyvin sekäaikaa että kilpailua.”Matias Virtaala, President of <strong>Abloy</strong>, isfull of energy – on fire like a top athletewho knows that he will soon be able tobreak records.A day before, the company’s managementgroup and the core team of foremenand salaried employees had talked witheach other. They had spent an evening talkingabout <strong>Abloy</strong> – about management, objectives,the future, and also threats.“The more the organisation knowsabout issues relating to management, theeasier it is to lead the organisation.”wastage, it is the customer who pays forthe unnecessary.”“<strong>Abloy</strong> has three factories, and thereare many different types of methods inuse. And there’s much too much wastage.What we need is a management modelwhich co-ordinates and promotes the bigpicture even more efficiently than before.”Sacred cowsLEAN managementThe biggest industrial employer in NorthKarelia in Finland is doing well. Thecompany’s sales, exports and profit areon a solid growth track. Its position asthe global brand of the ASSA ABLOYGroup is particularly strong.“It is a great challenge to keep a magnificentcompany active,” the Presidentsays to begin with.Matias Virtaala tackled this challengein a somewhat surprising manner aboutthree years ago: being a Bachelor ofScience, he started to study to becomea Master of Science in Technology. Hewill take the new degree before the summerholidays. Matias Virtaala drew up hisMaster’s thesis on LEAN management.The LEAN management method isfounded on the added value given to thecustomers. On the other hand, the goal isto minimise all type of wastage. In practice,this means the elimination of issues AccordingFuturesuch as unnecessary stock, over-processing,extra transport, uncleanliness, and in Virtaala,to Matiasgeneral all wrong procedures.<strong>Abloy</strong> still“The LEAN approach renders the customer’sposition concrete. When there is of timehas plentyto“Technically, <strong>Abloy</strong> is an extremely skilledcompany. We are very competitive. Butbeing the best in the world in manufactureis not enough,” Matias Virtaala says.“Yesterday, we once again concludedthat we have excellent and positive personnel.The best part is that the personnelthemselves require change and actionfrom the management. It’s a true joy toconduct a discussion like that!”But things do not run without problemsat <strong>Abloy</strong>, either; there are “sacred cows”.“In our company, there are sacred cowsboth in management and production.Sacred cows are things that you do notwish to take by the horns because it is unpleasant– for example, you do not changethe old ways of working, or you maintainartificial boundaries betweenbusiness units.”“In some things, youdo not act until you arecompelled to.”do its homework. The company has takenLEAN management, which aims at constantimprovement, seriously.“We need to live up to the challengesbrought about by the present low costworld. The road that <strong>Abloy</strong> has to takecan be found in the proper business architectureand for example in the outsourcingof components – this will bring solidcompetitiveness.”“And when you seek growth in thisway, it should not pose a threat to anyone,”Matias Virtaala points out.ArkiturvallisuusarvossaanTurvallisuus tarkoittaa niin yhteiskunnan toimintaa kuin työsuhdeautonturvallisuuttakin. Muuttuvassa maailmassa tärkeintä onkuitenkin se, että arjessa on turvallinen olo.Turvallisuuden merkitys on kasvanut parin viimeisen vuosikymmenenaikana valtavasti. Informaatiomäärän lisääntyminen ja tiedonhankinnan helppous on osaltaan lisännyt nykyihmisen kasvavaahuolta turvallisuudestaan.- Ihmiset pelkäävät enemmän kuin vuosikymmeniin. Internet,24/7 uutiset ja sensaatiolehdet takaavat jatkuvan huolestumiskanavan,jonka edessä on helppoa todeta olevansa turvaton, pohtiiTotti Karpela.Turvallisuus on Karpelan ammatti, hän on työskennellyt 18vuotta poliisina ja toimii tällä hetkellä turvallisuuskouluttajana.Karpelan mukaan erityisesti suomalaisille on muodostunutvaltava tarve uskoa lintukotoonsa. Se näkyy myös turvallisuudenkaupallistumisessa. Turvallisuus on myyntivaltti niin matkailumainoksissakuin auto- ja asuntokaupassakin.- Joka päivä kotimaan liikenteessä kuolee ihmisiä, hukkumisluvutovat suuria. Suomi on EU:n väkivaltaisin maa ja suurin yksittäinenkuolinsyy sairaalan ulkopuolella on itsemurha. Arkielämänriskit on hyvä tiedostaa eikä niitä poisteta sillä, ettei aiheesta keskustella.Turvallisuudella myyminen ei kuitenkaan saa aiheuttaakohtuutonta turvattomuuden tunnetta.Sisäisesti turvassaSuomessakin puhutaan paljon sisäisen turvallisuuden käsitteestä.Sillä tarkoitetaan yhteiskunnan tilaa, jossa viranomaiset toimivatlain hengessä eikä yksilön oikeuksia loukata yksittäisten ihmistentai ympäröivän yhteiskunnan toimesta.- Koemme olevamme turvassa, kun ympäröivä yhteiskunta- Markku Pölönen, elokuvaohjaaja -toimii kitkattomasti.Sisäinen turvallisuus syntyy myös arkisista valinnoista töissäja kotona.- Henkilökohtaisia valintoja ovat töissä vaikkapa auton tailentoyhtiön valinta. Kotona taas vakuutusasiat, lukitusturvallisuus,perheen kanssa harjoitellut toimintamallit arjen kriisienvaralle ja paloturvallisuusvälineet ovat osa turvallisuutta, listaaKansalaisen Turvakirjan kirjoittanut Karpela.- On helpompaa varautua uhkiin ennakolta kuin korjata jälkiä.Esimerkiksi oma kotimme on suojattu niin, että tyypillinen kotimainenmurtovaras valitsee helpomman kohteen.Huolta huomisestaTurvallisuuden merkitys ei ainakaan vähene tulevaisuudessa.Tietoyhteiskunta on haavoittuvainen ja ammattirikollisuus lisääntyy.Tulevaisuudessa yhtenä kasvavana turvallisuusriskinä TottiKarpela näkee erityisesti sosiaalisen eristäytymisen ja tuloerojenkasvun.- Tulevaisuudessa Suomessakin tulee olemaan entistä enemmänihmisiä, joilla on rahaa kuin roskaa ja vastaavasti niitä, joillaei ole muuta kuin roskaa. Tulevaisuuden uhkakuviin kuuluneemyös se, että ihmiset eivät enää tunne naapureitaan ja perheentoiminta keskittyy yhä pienemmän piirin ympärille.- Lisäksi on ihan pakko nostaa kissa pöydälle: tulevaisuudessaei suomalainenkaan voi enää olla täysin huoleton terrorisminuhan suhteen. Jossain vaiheessa suuren maailman myrskyt tulevataiheuttamaan laineita myös Suomessa.61<strong>Sivu</strong>


As part of the centennial festivities, <strong>Abloy</strong> together withthe ASSA ABLOY Group is sponsoring an exhibitionon the world-famous Finnish architect Eero Saarinen(1910-1961).The exhibition on Eero Saarinen is entitled “Shapingthe future”. The world tour of the exhibition was inauguratedin Helsinki at the end of 2006.The exhibition will continue through Oslo andBrussels before going to the United States, where it willtour seven cities until the year 2010.Shaping the FutureSt. Louis Gateway Arch. Eero Saarinen,United States Jefferson National ExpansionMemorial. Copyright: Artega LtdEero Saarinen, TWA-terminaali, John F.Kennedy International Airport, New York,1962, Copyright: Erza Stoller/EstoTeksti: Kati NorppaVahvasti läsnäLaajasti alueellisesti vaikuttava, työllistävä ja kehittyvä yritys. Siinämääritelmää veturiyritykselle.- Jokainen maakunta tarvitsee muutaman myös oman alueenulkopuolella tunnetun ja menestyvän veturiyrityksen, sanooJoensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen.Veturiyrityksen ytimenä on yrityksen itsensä tuoma tulovirta jatyöllisyys, mutta myös yrityksen käyttämä monipuolinen alihankintajapalveluverkosto sekä investoinnit. Ratkaisevaa on, että veturiyrityson alueellisesti läsnä.- Veturiyritys on juurtunut sekä johtonsa että työntekijöidensäkautta paikallisyhteisöön. Yritys on läsnä alueella, sen tuotteetkoetaan omiksi ja niistä ollaan ylpeitä, Vartiainen kuvailee.- Eikä pidä unohtaa henkisiä eväitä, joita veturiyrityksen kotimainenja kansainvälinen vuorovaikutus antaa alueelle, pohtiiPohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen.TiennäyttäjäTyöllisyysnäkökulmasta asiaa tarkasteleva Joensuun työvoimatoimistonjohtaja Jarmo Valtonen pitää <strong>Abloy</strong>n kaltaista veturiyritystäPohjois-Karjalalle elintärkeänä.- Maakunnan kannalta työllistävä vaikutus on todella suuri. Ilman<strong>Abloy</strong>n kaltaisia yrityksiä olisimme vaikeuksissa.- Vahva oman toimialan osaaminen ja näkymät tulevasta kehityssuunnastaantavat osaamista jaettavaksi myös alihankintayrityksille,joissa tulevaisuuden näkymien arviointi ja ennakointi on vaikeampaa.Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja HeikkiPietarinen on samoilla linjoilla.- <strong>Abloy</strong> on ollut Uusyrityskeskuksen perustajajäsen ja MattiVirtaala vaikuttaa hallituksessa. <strong>Abloy</strong> on antanut siten muillekinyrityksille esimerkkiä tukea uusia yrityksiä ja uusperustantaamaakunnassa.ElinkeinoilmastoMaakunnan vaikuttajat ovat yhtä mieltä siitä, että alueella tulee huolehtiaveturiyrityksen toiminnan perusedellytyksistä ja luoda myönteinenelinkeinoilmasto. Tärkeitä asioita ovat hyvät liikenneyhteydet, tehokaskoulutusjärjestelmä sekä monipuoliset ja sujuvat peruspalvelut.- Maakunnan elinkeinopoliittisen tuen lisäksi erityisen tärkeitäovat kuntien, seudullisten kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten toimet,jotka luovat paikalliset edellytykset yrityksen kilpailukyvyn ylläpidolle,Perttu Vartiainen muistuttaa.- Myös kaupungin imagolla on merkitystä. Kulttuurin ja huippuurheilunsaralla menestyminen luo positiivista mielialaa myös arjenaherrukseen, Joensuun kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen näkee.63<strong>Sivu</strong>


Text: Kati NorppaPhoto: Johanna KokkolaIt has been really good knowing you allthese years. Here’s to the next generationof locks!Many happy returns,Face to face with Robin RiceIt’s great being partof the <strong>Abloy</strong> familyRobin Rice has led <strong>Abloy</strong> in the United Kingdom for 38 successfulyears. During all those years he admits only once considering leaving.Why change a good thing - in the end it has been such fun!Robin RiceManaging Director<strong>Abloy</strong> Security LtdFrom wooland hair totop qualitysecurityapplicationsOur interview with Robin Rice, theManaging Director of <strong>Abloy</strong> Security Ltd,takes place at the Kämp Hotel in Helsinki.We meet a delightfully approachable gentlemanwho has created a remarkable careerwith <strong>Abloy</strong>. There is not a hint of aworkaholic or hard-faced businessman ashe recalls his experiences. The key wordsare fun and luck.“I was employed in 1969 and virtuallygiven the <strong>Abloy</strong> business to run. I wasthe fourth person in the company besidesthe owner, a bookkeeper and a secretary,so it meant cutting keys, packing parcelsand being the tea boy at £20 a week. Intwo years I had hired six people who reportedto me. And I was only 22. It wasgood fun.”More fun was on its way. Robin tookover the company in 1984 as the managingdirector and within five years the turnoverwas £2.5 million. It was just a questionof doing the right things.“Sometimes in life you have that ‘purplepatch’ when everything works. Thesales guys were great: we moved to absolutelyideal premises and created a showroomwhere people wanted to come. Wealso produced a condensed ABLOY cataloguefor the UK market.”“As a result, we got contracts fromblue chip companies: British Telecom wasan important first customer. The businessjust grew and grew and my bosses inFinland were delighted. It was a fantastictime and we had a smashing team.”Then disaster struckLooking back, Robin says that whenthings were going as well as they were itwas inevitable that something had to spoilit. He means the merger of the <strong>Abloy</strong>business in the UK to another company,which turned out to be a disaster.In the end he had to let 40 people go.For a man who is known as a compassionateleader, the redundancies were themost difficult time of his life.“I went through really rough times,both professionally and personally. But Icame out of the whole experience a bettermanager. It brought me back to earth andtaught me a lot.”It took the company till 1993 to recoverfrom the difficulties.“You have to remember that beforeABLOY EXEC and PROTEC, you couldnot sell ABLOY products as they weresold in Finland, you had to sell them asspecialist products. But by the time ASSAABLOY was formed we were again quitea good company and the past few yearshave been exceptional for us.”The future looks secureAt the beginning of the new millennium,Robin changed the structure of the <strong>Abloy</strong>business. From the ASSA ABLOY pointof view it is the company selling to theprofessional end user market in the UKand is also in charge of the whole electromechanicalbusiness.“We feel that we now have the rightsegments to expand into and we representseveral brands but our main brand isABLOY and that is what we know best.”At the moment <strong>Abloy</strong> Security employs64 people, and they estimate all timehigh sales this year.“In the UK, ABLOY is business tobusiness and our big market is industry.Unlike the Finns, we don’t lock up ourhomes with ABLOY, except of coursemy home”, he jokes.“It’s remarkable how you seeABLOY everywhere in Finland. Itmakes you understand what the potentialof the product is. When you’re sellingin other countries, it’s a completelydifferent proposition as nobody growsup with this system. But we have nowestablished our position in the UK marketand this will grow steadily”.The only time of doubtDuring his years with <strong>Abloy</strong>, Robin admitsonly once seriously considering achange of employment in the 1980’s.Then fate stepped in.Robin was offered a job as the managingdirector of <strong>Abloy</strong> Locks Ltd. He hasnow been with the company for 38 years.“It sounds like an incredibly longtime, but with so many things happeningwithin the company I feel I havechanged jobs five or six times. Thethread through these changes has alwaysbeen <strong>Abloy</strong> and it has always beenmy love. It is great to be part of the<strong>Abloy</strong> family, there’s just somethingvery special about it.”Wedding in VegasA lifetime career is not the only thingRobin has found from <strong>Abloy</strong>. He isnow remarried to his former secretary,Jeanette, who retired a few years ago.”Yes, it was an office romance andwe have now been together for eighteenyears. Yet only last October we decidedto get married so we are virtuallynewlyweds”, he laughs, and continues.“We decided to give ourselves a treatand took all of the family to Las Vegas,a city which we love. We had the mostfantastic wedding.”The Rices call their house Tapestryas reference to their patchwork family.Three sons are from Robin’s first marriageand Jeanette has a daughter anda son. Their first grandson was born ayear ago.<strong>Abloy</strong> has lured two of the Rice sonsinto the industry, despite slight oppositionfrom their father. I have a feeling that<strong>Abloy</strong> in the UK is in good hands.The <strong>Abloy</strong> operation was started in the UKin the early 1960’s by Ken Gradon underthe name Industrial Devices Ltd. The wooland hair trader needed new business opportunitiesand found them through a Finnishfriend who introduced him to Solifer, acompany that made mopeds and hinges.These hinges found a niche market beingsold mainly for doors in hospitals.However throughout the 1970s it was the<strong>Abloy</strong> part of the business than began togrow. Robin Rice took over as ManagingDirector in 1984 after the distributorshipwas purchased by <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong> and thegrowth accelerated very quickly.Today <strong>Abloy</strong> Security Ltd is part of theASSA ABLOY Group, and ABLOY ismore popular than ever before in the UK.Turnover (2006) was £8.9 million and theannual growth 15 per cent. The success islargely due to the latest systems that <strong>Abloy</strong>have developed, especially the ABLOYPROTEC key mechanism.<strong>Abloy</strong> Security markets high-qualityproducts and accessories for security applications.<strong>Abloy</strong> Security’s customer baseprovides solutions to a broad spectrum ofpublic and private organisations throughoutthe UK and Ireland.For more information visit www.abloysecurity.co.uk65<strong>Sivu</strong>


Robin ja Jeanette Ricelle <strong>Abloy</strong>n juhlalehdenhaastattelu oli hyvä syy vierailla keväisessäHelsingissäTeksti/Text: Sirkka-Liisa SalmelaKuvat/Photos: Jaakko Kilpiäinen<strong>Abloy</strong>’s 100th anniversary volume gaveRobin and Jeanette Rice a good excuse tovisit Helsinki in its early spring glory.<strong>Abloy</strong> Security Ltd:n toimitusjohtaja Robin Rice:On hienoa kuulua<strong>Abloy</strong>-perheeseenRobin Rice on johtanut <strong>Abloy</strong>n Iso-Britannian toimintoja 38 menestyksellistävuotta. Charmikas ja mukava mies on kuitenkinkaukana kovasta yritysjohtajasta.Avainsanoja uralla ovat olleet hauskuus jaonnekkuus.– Minut palkattiin 1969 ja käytännössäannettiin heti <strong>Abloy</strong>-liiketoiminta hoidettavaksi.Olin neljäs työntekijä yrityksessä,jyrsin avaimia, pakkasin laatikoita ja keitinkahvia 20 punnan viikkopalkalla. Parissavuodessa minulla oli jo kuusi alaista. Olinvain 22 ja se oli hauskaa.Vuonna 1984 Robin nimitettiin toimitusjohtajaksija viidessä vuodessa yhtiönliikevaihto oli jo 2,5 miljoonaa puntaa.Tehtiin oikeita asioita, tiimi oli hyvä jaliiketoiminta kasvoi. Sitten Britannianyhtiöt yhdistettiin - huonoin tuloksin.Robin joutui irtisanomaan 40 ihmistä, mikäoli hänen elämänsä vaikeinta aikaa.– Se oli sekä ammatillisesti ettähenkilökohtaisesti kovaa aikaa.Toisaalta kokemus teki minustaparemman johtajan, opin paljonja palasin maan pinnalle.Yhtiö pääsi jaloilleen vasta1993 ja ASSA ABLOY -konsernin syntymisen aikaanyhtiö oli taas hyvässä kunnossa.Viime vuodet ovat olleeterinomaisia.Tulevaisuus näyttää turvalliseltaLiiketoiminnan uudistamisen jälkeen<strong>Abloy</strong> Security Ltd:n palveluksessa on64 työntekijää ja myynnistä odotetaankaikkien aikojen parasta.– Mielestämme meillä on nyt oikeat segmentit,jonne laajentua. Iso-Britanniassa<strong>Abloy</strong> on B-to-B–liiketoimintaa ja suurinmarkkinamme on teollisuus. Toisin kuinSuomessa, me emme lukitse kotejammeABLOY-lukolla, paitsi tietysti minä,” RobinRice nauraa.Robin Rice tapasi <strong>Abloy</strong>n kautta myösvaimonsa Jeaneten, joka jäi eläkkeellemuutama vuosi sitten. Kolmesta pojastakaksi on löytänyt uran <strong>Abloy</strong>lta.– 38 vuotta kuulostaa pitkältä ajalta,mutta kun yhtiössä on tapahtunut niinpaljon, tuntuu kuin olisin vaihtanut työpaikkaa5–6 kertaa. On hienoa olla osa<strong>Abloy</strong>-perhettä, siinä on jotain todellaerityistä.”Minulle avain kuvastaa jotain omaa, jota haluaasuojella ja pitää turvassa. Jos hävitän kotiavaimeni,lukitsen itseni pihalle. Jos hävitän pyöränavaimeni,joudun kulkemaan jalan ja myöhästyn. Jos minullaei ole avainta, ei minulla silloin varmaan olekotiakaan.”Näin kuvailee avaimen symboliikkaa 23-vuotiasKirsi Pesonen. Hän valmistui tänä keväänävaatetusmuotoilijaksi Savonia-ammattikorkeakoulunMuotoiluakatemiasta Kuopiosta.Kirsi Pesosen opinnäytetyö ”Avain unelmiin”on ABLOY-avaimista ommeltu mekko. Mekkoonon käytetty 5097 avainta.Kirsi Pesonen toteutti avainmekon yhteistyössä<strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>:n kanssa.Avain unelmiinA Key to Dreams“To me a key represents somethingof my own, something thatI want to protect and keep safe.If I lose my house key, I lock myselfout. If I lose my bicycle key, Iwill have to walk and I will be late.If I have no key, I guess I have nohome either.”This is how 23-year-old KirsiPesonen describes the symbolismof a key. She graduated this spring asa fashion designer from the KuopioAcademy of Design of the SavoniaUniversity of Applied Sciences.Kirsi Pesonen’s final project, “AKey to Dreams,” is a dress made ofABLOY keys. A total of 5,097 keyswere used for the dress.Kirsi Pesonen created the keydress in cooperation with <strong>Abloy</strong> <strong>Oy</strong>.Teksti: Kati NorppaKuva: Johanna Kokkola67<strong>Sivu</strong>

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!