Taitto 8/97 6.5->PDF - Duodecim

seen, streptokokkeihin ja gramnegatiivisiin sauvabakteereihinja anaerobeihin. Tällöin kefotaksiiminja metronidatsolin yhdistelmän anto laskimoonon ensisijainen vaihtoehto. Jos potilaallaon todettavissa märkäinen korvakäytävän tulehdus,on lääkitykseen syytä lisätä vielä laskimoonannettavat tobramysiini ja flukonatsoli, jotta katettaisiinPseudomonas aeruginosa ja hiiva. Jospotilaalla on diabetes ja epäillään mukormykoosia,on syytä käyttää flukonatsolin sijasta amfoterisiiniB:tä (Greenlee 1995).Oireenmukaisena hoitona aloitetaan tarvittaessaantikonvulsiivinen tai analgeettinen lääkitystai molemmat sekä aivopainetta alentava lääkitys.Mahdolliset kouristuskohtaukset hoidetaan bentsodiatsepiineilla,yleensä diatsepaamilla. Statusepilepticuksen kehittymisen estämiseksi suositellaankäytettäväksi fenytoiinia. Tällä hoidolla pyritäänestämään myös aivopaineen nousu. Steroidit,asetatsoliamidi, nesterajoitus ja terapeuttisetlumbaalipunktiot saattavat tietyissä tapauksissaolla hyödyllisiä aivopaineen ollessa kohonnut(Bousser 1985). Osmootit, kuten mannitoli, sopivatkäytettäväksi ainoastaan lyhytaikaisestiakuuteissa tilanteissa. Analgeetteina voidaan käyttääparasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai opiaatteja.Viimeksi mainittuja käytettäessä on kuitenkinhuomioitava niiden aivopainetta lisäävävaikutus. Toisaalta opiaattien sivuvaikutuksenamahdollisesti ilmaantuva oksentelu saattaa hetkellisestikohottaa aivopainetta.Akuuteissa, nopeasti etenevissä tapauksissapelkkä heparinisaatio saattaa olla riittämätön toimenpide.Mikäli aivopainetta ei saada konservatiivisillatoimenpiteillä laskemaan, herniaation estämiseksijoudutaan asettamaan päivystystoimenpiteenäaivokammion suntti. Tromboosin sijainninmukaan kallonsisäistä painetta voidaan laskeamyös poistamalla hyytymä kirurgisesti. Ilman samanaikaistapaikallista trombolyysihoitoa trombektomianterapeuttisen vaikutuksen on kuvattuolevan varsin lyhytaikainen (Persson ja Lilja1990). Kokemukset systeemisistä trombolyysihoidoistaovat toistaiseksi olleet huonoja, muttamonia potilaita on hoidettu menestyksekkäästipaikallisesti suoraan trombosoituneeseen sinukseenkatetrin kautta infusoitavalla streptokinaasillatai urokinaasilla (Persson ja Lilja 1990, Barnwellym. 1991, Tsai ym. 1992). Laajemmat selvityksetpaikallisen trombolyysin eduista ja haitoistasinustromboosin hoidossa puuttuvat kuitenkinvielä.Ennuste. Taudin luonnollinen kulku ja ennustevaihtelevat suuresti. Potilaan nuoruus tai korkeaikä sekä paikallislöydös, joka usein viittaa serebraalistenlaskimoiden trombosoitumiseen,ovat klassisia ennustetta huonontavia tekijöitä.Mikäli antikoagulanttihoito aloitetaan riittävänvarhaisessa vaiheessa, toipuvat useimmat potilaattäysin oireettomiksi muutamassa päivässä tai viimeistään2–3 kuukaudessa (Bousser ym. 1985).Bousserin ym. esittämässä 37 potilaan aineistossayksikään antikoagulanttihoitoa saanut ei kuollutkun taas 11:stä hoitamattomasta potilaasta kuolineljä. Pysyviä oireita jäi noin 17 %:lle antikoagulanteillahoidetuista ja noin 27 %:lle hoitamattomista.Antikoagulanttihoidon viivästyminen näyttääsiis lisäävän selvästi sekä kuolleisuutta ettävammautumista.KirjallisuuttaAmeri A, Bousser M-G, Chiras J, ym.: Thromboses veineuses cérébrales.Editions techniques – Encyclopedie medico-chirurgicale(Paris), Neurologie 17-046-R-10: 1–10, 1992Barnwell S L, Higashida R T, Halbach V V, ym.: Direct endovascularthrombolytic therapy for dural sinus thrombosis. J Neurosurg28: 135–142, 1991Borer H, Ruttimann S, Kätterer Ch: Zerebrale Binusvenenthrombosebei morbus Beçhet. Schweiz Med Wschr 121: 788–792, 1991Bousser M-G, Chiras J, Bories J, ym.: Cerebral venous thrombosis– a review of 38 cases. Stroke 16: 199–213de Bruijn S F T M, Stam J, Kappele L J, ym.: Thundercalp headacheas first symptom of cerebral venous sinus thrombosis.Lancet 348: 1623–1625, 1996Cochran F B, Packman S: Homocystinuria presenting as sagittalsinus thrombosis. Eur Neurol 32: 1–3, 1992Cochran F B, Sweetman L, Schmidt K, ym.: Pyridoxine-unresponsivehomocystinuria with an unusual clinical course. Am JMed Genet 35: 519–522, 1990Confavreux C, Brunet P, Petiot P, ym.: Congenital protein C deficiencyand superior sagittal sinus thrombosis causing isolatedintracranial hypertension. J Neurol Neurosurg Psychiatry 57:655–657, 1994Greenlee J E: Suppurative intracranial phlebitis. Kirjassa: Principlesand practice of infectious diseases, s. 907–909. 4. painos.Toim. G L Mandell, R G Jr Douglas, J E Bennet. Churchill-Sinustromboosi727