Tietoväylä 2/2012

Klubin henki”Paloautoa” ei tarvitse säikähtääValvoja avittaapelin sujumisessaMeillä kahdella vanhalla golfarilla oli tänä kesänä este.Toisella kantapää halki ja toisella muita kremppoja.Saimme kuitenkin mahdollisuuden osallistua ja fiilistellägolfin hienoutta valvojanpenkiltä muutamanahienona pelipäivänä.Miksi valvotaan? Päätarkoitus lienee auttaa kaikkia pelaajianauttimaan St Laurence Golfin kenttien sujuvasta ja joutuisastapelaamisesta. Hosua ei pidä, vaan toimia niin, ettei kenttäseiso. Vieraspelaajien auttaminen tähän on yksi valvonnantehtävä.Kädärit varustivat meidät lähtölistoilla, ladatuilla kännyköilläja ladatulla ”paloautolla”, jonka katolla liehuivallankäyttömme symboli VALVOJA.Ensin bongattiin listoista kaikki tutut, joiden kävelyjapelityylien perusteella nähtiin jo kaukaa, missä mikinryhmä pelaa. Käytiin toki tervehtimässä tuttuja.Samoin bongattiin selkeät vieraspelaajaryhmät, joitapyrittiin puhuttamaan; ”Tervetuloa! Onko kenttä tuttu,onko juomaa riittävästi, Maja aukeaa vasta… Piccadillillävoi tankata juomavettä… Hyvää peliä !”Missä meidän savolaiset menivätkäänTsekattiin välillä lähtöjen ajantasaisuutta. Enimmäkseen ajeltiinhuoltoteitä ja raffeja tekemässä havaintoja odottavista ryhmistätai tyhjistä väylistä. Erityisiä tarkistuspisteitä olivat kymppien tiitja Maja.Naisille tyypillisellä tavalla ”tuo tullessas, vie mennessäs”-hengessä autettiin Majan tyttöjä kiidättämällä joskus lämpimiäpullia pelaajien lohduksi.Varmaan häpeällisen monta kertaa tulimme kysyneeksi joiltakinryhmiltä, milloinka heidän tiiaikansa olikaan. Nimittäinaukolliset keltaiset lähdöt aiheuttivat aina vähän hämminkiä.”Auttakaa meidät taas kartalle, milloin lähdittekään.”Pahoittelemme, että utelimme joiltakin useampaan kertaanlähtöaikaa, ennen kuin opimme antamaan nimiä vierasryhmille.”Missä meidän savolaiset menevätkään” tai ”tuolla tulevatraidat, jo ihan aikataulussa – hyvä.”Muutaman kerran toivoimme ryhmän jakamista kahtia,mikä aina auttaa, jos edessä on paljon tilaa ja takana jonotetaan.Lohdutimme ja autoimmekin harvoja kahden ryhmiä.Päivin tarkka silmä havaitsi paljon huolellista jälkien korjaamista.Hienoa!Valvojan tehtävä oli oikein mukava. Kohtaamiset olivat positiivisiaja kädet nousivat usein tervehdykseen. Oli hienoa voidaolla avuksi ja vaalimassa jo Jalon St. Laurenceen tuomaa perinnettäsujuvista pelikierroksista.Oli se aika kylmääkin kyytiä ja kangistavaa ajella kahdeksantuntia tuulessa. Vaikeinta oli toimia ukkosen uhatessa…joko… ei vielä… onneksi meni ohi!Hyviä syyspelejä!Päivi ja SeijaTietoväylä St. Laurence Golfin sidosryhmälehti13