28Kehitystyössä oli kolme erillistä rakennus- ja testausvaihetta. Ensin tehtiinyhteen reikään tarkoitettu lähetin-vastaanotinpari, seuraavaksi rakennettiinkauempana olevalla lähettimellä toimiva ratkaisu ja lopuksi rakennettiin kahteenerilliseen reikään asennettu laitteisto. Hyväksi todetussa laitteistossa lähetin javastaanotin ovat noin 20 m etäisyydellä toisistaan malmisiilon eri puolin.Laitteen asentamisen jälkeen alun perin digitaaliseksi muokattu mittaustuloshaluttiin muuttaa analogiseksi kaivoksen valvomon automaattistahälytysrajajärjestelmää varten. Nyt Siilomittari keskeyttää kaatonousultamurskaamolle vievän kuljettimen toiminnan, kun malmimäärä on liian alhainen.Laiterakentamisesta vastasi pääosin Kalevi Sulkanen, mutta osan työstä tekimyös Teemu Koskinen (Stips Oy). Projektin vastuuhenkilö oli Jarkko Jokinen.Mukana projektissa olivat Kimmo Korhonen, Hannu Hongisto sekä Jukka Lehtimäki.5.5.8. Vastusluotaus ja IP (Taija Huotari)Tavoitteena on 3D-IP:n testaus ja käyttöön otto. Ohjelmana käytettiin hyväksi todetunRES2DINV:n 3D-versiota RES3DINV. Ohjelman toimivuutta testattiin vuonna 2007synteettisellä datalla, vanhalla Phoenix V5-mittausdatalla Hirvilavanmaalta sekäABEM:lla mitatulla datalla Sikakankaan kulta-aiheelta. Ohjelma toimimoitteettomasti ja antoi kaikissa tapauksissa järkeviä tuloksia. Testattu aineisto eikuitenkaan edustanut menetelmälle vaikeita 3D-kohteita ja tutkimus jatkuu. Etenkintestauksen kohteena tulee olemaan kaukomaadoituksella tehtävät pooli-pooli tai poolidipoli-mittaukset,joilla saadaan parannettua syvyysulottuvuutta 100-200 metriin.Syvyysulottuvuuden kasvaessa 3D-ongelmat kasvavat ja 3D-tulkinnan merkityskasvaa. Vuonna 2008 3D-IP-mittauksia tehtiin Ilmajoella.Kuva 5.5.8. IP-mittausten 3D-inversiotulos. Väriskaala 0-50 msec. Punainen väri viittaa suureen IParvoonja sininen pieneen.5.5.9. CSIROn EM-tulkintaohjelmat (AMIRA P223F–projekti / 2008) (HannuHongisto)GTK on osallistunut AMIRA Internationalin P223 –projektien sponsorisopimuksiinvuodesta 1985 lähtien. Viimeinen syyskuussa 2004 aloitettu projrekti, P223F –Practical 3D EM Inversion for Exploration päättyi tammikuun 31. päivään 2008.Projektin toteutuksesta on vastannut pääosin CSIROssa, Australiassa toimiva
29tutkimusryhmä. Sen vetäjä, Dr. Art Raiche hoiti loppuvaiheen työt omastayrityksestään, NAGUNTA CONSULTING käsin. Graa<strong>fi</strong>sen Maxwell -käyttöliittymänsuunnittelusta vastannut EMIT Pty Ltd on laajentanut omaa toimintaansa ohjelmienmarkkinoinnin siirtyessä sille syyskuun 2007 alusta.Viimeisimmät ohjelmaversiot (Leroi, LeroiAir, MarcoAir ja Airbeo) toimitettiinvuoden alussa. Tammikuun aikana AMIRAn verkkosivuilla oli saatavissa kaikkisäilytetty P223E ja P223F projektien materiaali, joka pääosin oli vuosien kuluessajaettu jo aikaisemminkin.Viimeinen sponsorien kokous järjestettiin 30.-31. 1. puhelin/WEB-kokouksena, jossakokousmateriaalia käytiin läpi verkkoyhteyden kautta. Kokouksen yhteydessäluvattiin toimittaa projektin P223F kokooma-CD, joka saatiinkin huhtikuussa. CDsisälsi viimeisimmät ohjelmistoversiot, raportit kaikista projektin kokouksista sekäkaikki ohjelmistoon liittyvät julkaisut. Sopimuksen mukaan sponsoreilla (myösGTK:lla) on oikeus rajoittamattomaan määrään kopioita sekä käyttöohjelmista ettälähdekoodista. MAXWELL käyttöliittymän P223F-versiosta on oikeus yhteenilmaiseen lisenssiin. Sponsorit voivat käyttää ohjelmistoa myös yhteistyöprojekteissaja käyttämiensä konsulttien tekemässä työssä sekä kehittää ohjelmistoa edelleen sekäyksin että yhteistyössä. Lopulliset oikeudet ohjelmistoon, samoin kuin kaikkeenohjelmiston suunnitteluun käytettyyn oheismateriaaliin jäävät CSIRO:lle. Ohjelmistonlähdekoodi vapautuu 1.1.2010 käytettäväksi niille, jotka sitoutuvat ohjelmienjatkokehitykseen. Samaan päivämäärään asti ohjelmistoa ja siitä kehitettyjäjohdannaisia koskee salassapitovelvollisuus. EMIT Ltd. Pty. ja ENCOM Ltd. Pty.saavat tekemiensä sopimusten puitteissa käyttää ja markkinoida ohjelmistoatekemiensä käyttöliittymien yhteydessä. Toukokuun aikana AMIRA järjesti vieläkyselyn, keskenjääneiden ohjelmien jatkokehityksen rahoittamisesta. Asia herättikeskustelua, mutta ei tiettävästi johtanut jatkoon.Vuoden 2008 lopussa CSIROn P223F projektin ohjelmista oli käytössä seuraavatversiot:Ohjelma Versio Menetelmä JulkaistuLeroi 8.0.0 ohut levy, maastomittaukset 16.1.2008LeroiAir 5.5.0 ohut levy, lentomittaukset 2.2.2008Marco 4.4.0 3D-kappale, maastomittaukset 10.6.2003MarcoAir 2.8.4 3D-kappale, lentomittaukset 24.9.2007Arjuna 2.1.0 2.5D-elementtimenetelmä,29.1.2004maastomittauksetArjunAir 7.0.5 2.5D-elementtimenetelmä,26.9.2007lentomittauksetLoki 3.0.0 3D-elementtimenetelmä,30.10.2007maastomittauksetLokiAir 4.0.4 3D-elementtimenetelmä,24.9.2007lentomittauksetSamaya 2.0.0 3D-hybridiohjelma, maastomittaukset 30.10.2007Samair 2.2.5 3D-hybridiohjelma, lentomittaukset 22.9.2007Airbeo 4.7.0 kerrosmalli-inversio, lentomittaukset 16.3.2007Grendl kerrosmalli-inversio, TEM, IP .7.1992Beowlf 1.0.3 kerrosmalli-inversio, TEM, IP 7.11.2007
- Page 1: Geologian tutkimuskeskusEtelä-Suom
- Page 4 and 5: 25.5.13. Integroitu tulkinta/sovell
- Page 6 and 7: 41. Merigeologia ja GeofysiikkaJouk
- Page 8 and 9: 6malminetsintään. Tutkimusaineist
- Page 10 and 11: 8tutkimushankehankemuksen syvään
- Page 12 and 13: 102.5. Kallioperän termisen kehity
- Page 14 and 15: 123. MERIGEOLOGIA JA YMPÄRISTÖTUT
- Page 16 and 17: 14Itämeren syväkairaus hankehakem
- Page 18 and 19: 16GTK:lle tehtiin tihennysmittaukse
- Page 20 and 21: 185. Geofysiikan menetelmäkehitysr
- Page 22 and 23: 205.4 Osallistuminen koulutukseen,
- Page 24 and 25: 22Aluksi projektin toiminta keskitt
- Page 26 and 27: 24Tarkesteltiin myös teoreettisest
- Page 28 and 29: 26Menetelmä on hyvin herkkä sivil
- Page 32 and 33: 30Emgui 2.0 Build Graafinen käytt
- Page 34 and 35: 32and petrophysical characteristics
- Page 36 and 37: 34Kuva 6.1 Jaana Lohva pitämässä
- Page 38 and 39: 36Seismisiä luotauksia Lopen ympä
- Page 40 and 41: 38taajuuksien (< 10 Hz) tulosta ei
- Page 42 and 43: 40Kuva 5. Uuden ja vanhan SAMPO-sys
- Page 44 and 45: 42Taulukko 6.5.1. GTK:n alueellinen
- Page 46 and 47: 447. Geofysiikan materiaalitutkimus
- Page 48 and 49: 467.5.2. Lentogeofysiikan aineistoj
- Page 50 and 51: 48Kuva 7.5.2. Ylo Systra ottamassa
- Page 52 and 53: 50Maksullisten hankkeiden yhteydess
- Page 54 and 55: 52Tavoitteena oli jatkaa toimintaa
- Page 56 and 57: 5410. ULKOMAISET TUTKIJAVIERAILUTPh
- Page 58 and 59: 5612. TIETEELLISTEN SESSIOIDEN KOOL
- Page 60 and 61: 58Hölttä, P., Balagansky, V., Gar
- Page 62 and 63: 60luontotyyppien uhanalaisuus - Osa
- Page 64 and 65: 62celebration of Finnish geoscienti
- Page 66 and 67: 64International Symposium, 29 April
- Page 68 and 69: 66muihin aineistoihin Vihannissa ja
- Page 70 and 71: 6816.8. TilaustyöraportitAhonen, J
- Page 72 and 73: 70Lehtimäki, J., Pälkäneen pohja
- Page 74 and 75: 72Breilin, O., Edén, P., Kotilaine
- Page 76 and 77: 74Airo, M-L., 2008. Lentomittausain
- Page 78 and 79: 76Mertanen, S. ja Karell, F., 2008.