tästä - Pelastustieto

Mikko Karvosen ihmeparaneminen vakavan työtapaturman jälkeenJääräpää kuntoutti itsensätakaisin palokuntaanTeksti ja kuva: Esa AaltoRivitalopalossa pari vuotta sitten vakavastiloukkaantunut palomies MikkoKarvonen haaveili vain vajaat puolivuotta onnettomuuden jälkeen (PT2/07) palaavansa palomiehen töihin jamyös rakkaan harrastuksensa, sukelluksenpariin. Vajaat pari vuotta työtapaturmanjälkeen se kaikki on totta.Mikon paranemista voi syystäkinkutsua ihmeeksi.”Positiivisin yllätys oli se, että keuhkot todettiinnormaaleiksi. Olenkin käynyt josukeltamassa. Hälytystehtäviin en voi kuitenkaanosallistua, koska ihosiirteet eivät kestäkuumuutta. Hänellä ei ole palaneen ihon alueellaollenkaan hikirauhasia. Savusukellukseen lääkäriteivät ole antaneet lupaa.Mikko Karvosen ihosta paloi 28 prosenttia,kun hän putosi sammutustöiden yhteydessä rivitalonkaton läpi. Mikko palasi elokuussa sinnikkään,omatoimisen kuntoutuksen ansiosta töihinja hän työskentelee nyt Keski-Uudenmaanpelastuslaitoksen Hyvinkään paloasemalla palomiehenä.Työtehtäviin kuuluu muun muassapäivystävän palomestarin autonkuljettajana jaapulaisena toimiminen sekä säiliöautoyksikössätyöskenteleminen.32-vuotias Mikko Karvonen sanoo olevansajääräpäinen kaveri. Siitä oli hyötyä kuntoutumisessa.– Vuosi sitten vakuutusyhtiö alkoi patistellatöihin. Sairausloma oli kestänyt heidän mielestäänjo tarpeeksi kauan ja oli aika hankkiutuatöihin. Vakuutusyhtiön mielestä kunnalta kyllälöytyisi jotakin työtä, puhuttiin esimerkiksi puistohommista.Se järkytti ja päätin, että minähänkuntoutan itseni palomieheksi.Maratonia ja sukeltamista16 9/2008Mikko Karvonen on omatoimisesti kuntouttanutitseään ja perehtynyt siihen, miten pahojapalovammoja on paras kuntouttaa.– Olen tutkinut, miten arpikudosihoa on parastakuntouttaa ja olenkin omassa kuntouttamisessanihankkinut aihealueesta mittavan tietopaketin,jota olen valmis jakamaan sitä mahdollisestitarvitseville.Mikon halu päästä alansa töihin ajoi häntäkuntouttamisessa eteenpäin ja merkittävin paranemiseenvaikuttanut asia olivat keuhkot. Netodettiin puhtaiksi ja viime keväänä Mikko juoksijopa puolimaratonin. Kesäkuussa hän kävi josukeltamassa.Vakuutusyhtiö jatkoi yhä vakavasti loukkaantuneenmiehen ajamista töihin ja painosti työnantajaajärjestämään palomiehelleen töitä. Palotarkastajanja valistajankin töitä tarjottiin, muttasitten palomestari Jouni Savolainen kertoi Hyvinkäällävapautuvasta kuljettajan paikasta jasillä tavalla Mikko pääsi mukaan haluamaansakenttätyöhön.Mikko aloitti turvallisuustradenomin koulutuksenvain hieman ennen loukkaantumistaan.Koulutusta hän kykeni jatkamaan vuosi sittensyksyllä.– Ajattelin, että vakuutusyhtiö korvaa minulletämän uudelleenkouluttamisen, mutta silloinolin väärässä. Tosin juuri äskettäin sain tiedon,että vakuutusyhtiö korvaa sittenkin osan opiskelukustannuksista.Se oli huojentava tieto.– Koulutuksen aloittaminen teki henkisestihyvää, sillä sain muutakin ajateltavaa, kuin kuntouttamisenja paranemisen. Pysyy pääkoppaparemmin kasassa.Yritysturvallisuus kiinnostaaLiiketaloutta ja turvallisuusjohtamista opiskelevaMikko Karvonen valmistuu tradenomiksi 1-2vuoden kuluttua.– Yritysturvallisuus kiinnostaa. Sieltä yritänhankkia itselleni töitä tulevaisuudessa. Tuskinpatämä taustani on siinä haitaksi, palomiehenäpitkään työskennellyt Mikko hymyilee.Tämän hetkiseen tilanteeseensa hän on tyytyväinen.– Oli hienoa päästä takaisin töihin ja nyt työmahdollistaa myös opiskelun. Vammoja pitääedelleen kuntouttaa säännöllisesti ja aktiivisesti,vielä monta vuotta. Ihokudosta hoidan harjoituttamallalihasta. Ihoa pitää myös hoitaa rasvaamalla,vaikka sitä onkin voinut merkittävästikeventää. Fyysisen kunnon jatkuva hoitaminenon tärkeää aina, mutta erityisesti nyt. Se auttaakuntoutumisessa.Mikko on innoissaan, kun pääsi takaisin siihentyöhön, josta pitää, mutta erityisesti vaimolletöihin paluu palomieheksi oli kovempi paikka.– Ymmärrän sen, sillä hän joutui elämään vaikeimmatajat, kun makasin tiedottomana sairaalassa.Hänellä on tietty pelko, mutta kun olenkertonut, etten tee samoja hommia, hän on rauhoittunut.Myös viisivuotias tytär muistaa onnettomuudenja kysyi töihin lähtiessäni, että tulenkovielä kotiin.Mikko itse sanoo, ettei töistä tulisi mitään, jospelkäisi.– Työn kaikenlaisia riskejä pitää kunnioittaa,mutta ei pelätä. Jokaisen joka pelkää, pitää pystyäse sanomaan.Työnantaja jätti yksin– Olihan se mahtavan hieno fiilis, kun pääsi taastekemään näitä töitä ja kiinni arkirutiineihin.Mikko sanoo, että töihin paluu tuntui lopultahelpolta.– Minut on hyvin otettu vastaan. Kävin sairauslomaniaikana paljon asemilla ja ilman sitä,kynnys tulla takaisin olisi varmasti ollut korkeampi.Nyt kävin aina moikkaamassa kavereitaja he kyselivät kuulumisiani ja näkivät tervehtymiseni.Pahan työtapaturman kokenut palomies sanoo,että työturvallisuuteen suhtaudutaan alallayhä turhan kevyesti.– Kyllä nämä asiat pitää tuntea joka tasolla,myös päällystön pitää suhtautua näihin asioihinvakavasti.Mikko Karvonen kertoo kokemuksistaan marraskuunlopussa Palopäällystöliiton järjestämilläpelastusalan työturvallisuuspäivillä Kuopiossa.– Arvostan sitä, että pääsen kertomaan nimenomaanpäällystölle omia kokemuksiani janäkemyksiäni työturvallisuusasioista.Hän kritisoi myös työantajaansa siitä, että hänetlopulta jätettiin aika yksin selvittämään onnettomuutensajälkeisiä korvaus- ja muita selvityksiä.– Niiden hoito jäi omille harteilleni, kun pelastuslaitoksessakatsottiin, ettei työtapaturmaollut työnantajan vika, vaan oma vikani, MikkoKarvonen sanoo.– Tästäkin voitaisiin jatkossa ottaa jotakinopiksi, hän tuumii.