Osa I: Tutkielmasta ja sen toteutuksesta1 JOHDANTOTutkielman kiinnostuksen kohteina ovat feminiinisyys ja maskuliinisuus sekä sukupuolten välinentyönjako Aku Ankka –lehdessä. Tutkimusaiheen valintaan on vaikuttanut useampia vuosia sittenherännyt kiinnostukseni tutkia, millaisina naiset ja miehet Aku Ankassa esitetään. Luin lapsenapaljon Aku Ankkoja, ja jokainen lehti tuli käytyä läpi useaan kertaan. Lukiessani muutama vuosisitten lapsuuteni Akuja pitkästä aikaa uudelleen huomasin jotain, mihin en lapsena ollutkiinnittänyt huomiota. Ankkalinna näyttäytyi silmissäni ensimmäistä kertaa hyvin miehisenämaailmana. Kun myöhemmin aloin pohtia tutkielmalleni aihetta, kiinnostuin sukupuolten välisentyönjaon kysymyksistä, erityisesti nuorten koulutuspaikan- ja ammatinvalinnasta. Yhdistin tähänteemaan jo aiemmin heränneen kiinnostukseni Aku Ankka –lehden tutkimista kohtaan, ja näinaiheeksi muodostui Aku Ankka -lehtien feminiinisyyden ja maskuliinisuuden tarkasteleminentyönjaon näkökulmasta.Aku Ankka –lehden tutkiminen sukupuolen näkökulmasta on mielenkiintoista erityisesti siitäsyystä, että analyysin kohteena on ”viaton ja hauska” sekä varsinkin kielellisesti laadukkaanapidetty 1 lasten- ja nuortenlehti, jonka sisällöistä kuitenkin löytyy sukupuolten tasa-arvon kannaltavähemmän ”viattomia” sanomia. Tutkimusaihe on yhteiskunnallisesti ja kasvatustieteellisestimerkittävä ja mielenkiintoinen, koska sarjakuvalehdet toimivat muiden medioiden tavoin1 Aku Ankka on saanut muun muassa Vuoden kielihelmi-palkinnon Helsingin yliopistonsuomen kielen laitokselta vuonna 2001. Kiitosta saavat lehden kielen taso sekä erityisestikoko kielen ilmaisuvarojen hyödyntäminen ja suomen kielen käyttäminen luovasti japersoonallisesti. (Sanoma Wsoy:n verkkosivut.)
2viihteellisen tarkoituksensa lisäksi sosiaalistajina. Olenkin kasvatustieteilijänä kiinnostunut AkuAnkasta nimenomaan sen sosiaalistajan roolin takia. Aku Ankka on paljon luettunasarjakuvalehtenä osaltaan luomassa lapsille ja nuorille käsitystä siitä, millaisia naiset ja miehet ovatja millaiset työt ovat heille heidän sukupuolensa perusteella sopivia ja mahdollisia. Siksi on tärkeääselvittää, minkälaisia sukupuolen representaatioita Aku Ankasta löytyy. On huomioitava, etteilehdistä voi tehdä suoraviivaisia tulkintoja suomalaisesta yhteiskunnasta, sillä tarinoiden piirtäjät jakirjoittajat ovat monista eri maista. Lisäksi Aku Ankan tekijöiden työtä varmasti säätelevät tietytehdot, eli he tuskin voivat muuttaa Ankkalinnan hahmoja aivan mielensä mukaan. Tutkielmassanien pyrikään selvittämään, heijastaako Aku Ankka sosiaalista todellisuuttamme, vaan nimenomaanpurkamaan auki ja tekemään näkyväksi, millaista sosiaalista todellisuutta se luo.1.1 Median vaikutus sukupuoleen sosiaalistumisessaOlennaista tutkielman merkityksen kannalta on pohtia, onko Aku Ankka –lehdellä vaikutusta.Voiko lehden rakentama kuva sukupuolista vaikuttaa lasten ja nuorten käsityksiin itsestään naisinatai miehinä ja tätä kautta vaikuttaa osaltaan heidän toimintaansa ja valintoihinsa? Aku Ankka onyhtenä mediatuotteena, yhtenä nuorten keskuudessa luetuimmista sarjakuvalehdistä (Kansallinenmediatutkimus), mukana vaikuttamassa lasten ja nuorten sukupuolisosialisaatioon. Jos lapsi saausealta sosiaalistavalta taholta yhdenmukaisia käsityksiä sukupuolen representaatioista, niillä onvaikutusta.Miehiksi ja naisiksi opitaan osana sosiaalistamisprosessia (Grönfors 1994, 66). Lapsella onsyntyessään biologinen sukupuoli, mutta hän kasvaa sosiaaliseen sukupuoleen vasta sosialisaationmyötä oppiessaan, minkälaiset käyttäytymismallit ovat yhteiskunnassa hänen sukupuolelleensopivia (Connell 1993, 191). Sosialisaatio on siis yhteisössä vallitsevien käyttäytymis- jaajattelutapojen omaksumista. Sen kautta yksilö sisäistää muun muassa vallitsevat arvot, normit jarooliodotukset. (Mustonen 2000, 63; Antikainen, Rinne & Koski 2000, 35.) Sosiaalistajinatoimivat muun muassa vanhemmat, koulu, kaverit ja media (Connell 1993, 191). Sosialisaatio eiperustu pelkästään tiedostettuun kasvatukseen, vaan lapset ja nuoret omaksuvat ympäristöstääntiedostamattomia viestejä siitä, mitä heiltä odotetaan (Grönfors 1994, 66), ja oppivatvuorovaikutuksen kautta roolinsa ja paikkansa yhteiskunnassa (Palmu 1992, 302). Sukupuoletsosiaalistetaan erilaisiin arvoihin, normeihin, rooleihin, ja yhteiskunnallisiin tehtäviin (Antikainenym. 2000, 36). Kulttuuriset odotukset naisten ja miesten persoonallisuuksista ja niiden eroistavaikuttavat sosialisaatioon ja ovat synnyttämässä sosiaalista sukupuoli-identiteettiä, kuvaa itsestänaisena tai miehenä (Grönfors 1994, 66). Tyttöjä sosiaalistetaan muun muassa kiltteyteen,
- Page 3 and 4: ABSTRACTSatu Laurikainen: Femininit
- Page 5: 8.1 PULUT .........................
- Page 9 and 10: 4Oppikirjat ovat esimerkki siitä,
- Page 11 and 12: 6lapsi-alkuasukkaina, rikkauden esi
- Page 13 and 14: 8Tutkielman tavoitteet kiteytyvät
- Page 15 and 16: 102 TUTKIELMAN TOTEUTUSTutkimusaine
- Page 17 and 18: 12Herkman (1996, 24) esittelee sarj
- Page 19 and 20: 14Peirce jaottelee merkit kolmeen t
- Page 21 and 22: 16Sarjakuvailmaisussa on omat omina
- Page 23 and 24: 182.4 Sisällön erittelyTarvitsin
- Page 25 and 26: 20tehnyt kuitenkin naisten ja miest
- Page 27 and 28: 22Myös analyysin kattavuutta voi a
- Page 29 and 30: 24Osa II: Feminiinisyys, maskuliini
- Page 31 and 32: 263.2 Feminiinisyyden ja maskuliini
- Page 33 and 34: 284 ANKKALINNAN NAISET JA MIEHETTar
- Page 35 and 36: 30ole aineistossa koskaan samanlais
- Page 37 and 38: 32valtaan liittyen maskuliinisuutee
- Page 39 and 40: 34naisellinen oikuttelu. Iines on u
- Page 41 and 42: 36Edellisissä luvuissa käsiteltii
- Page 43 and 44: 38työtehtävät sekä työmarkkina
- Page 45 and 46: 40Sukupuolijärjestelmä ja työnja
- Page 47 and 48: 426 TÖIDEN JAKAANTUMINEN ANKKALINN
- Page 49 and 50: 447 HEGEMONINEN MASKULIINISUUS, VAL
- Page 51 and 52: 46hegemonista maskuliinisuutta, vaa
- Page 53 and 54: 487.3 Naiset hegemonisessa maskulii
- Page 55 and 56: 508 NAISTYYPITOlen tyypitellyt aine
- Page 57 and 58:
52Nainen sanoo (mies)tuomarille:
- Page 59 and 60:
54on paljon feminiinisyyden merkkej
- Page 61 and 62:
56Äidit ja hoivaajat: ”Mikä hä
- Page 63 and 64:
58vaaleanpunainen muki. Hänellä e
- Page 65 and 66:
60Mummolla on siis talossaan valta,
- Page 67 and 68:
629 MIESTYYPITMiestyyppejä on nelj
- Page 69 and 70:
64Seuraavissa alaluvuissa puretaan
- Page 71 and 72:
66Väkivaltaiset miehet: ”Yhtäkk
- Page 73 and 74:
68Käsittelen Akun ja kokkien sotaa
- Page 75 and 76:
70Aku Ankka: ”Vaatimattomampi ank
- Page 77 and 78:
72voittaa taistelussa, koska on mas
- Page 79 and 80:
74äijämaskuliinisuuden ideaalit k
- Page 81 and 82:
76Ponteva tuumiskelee ja nojaa käm
- Page 83 and 84:
78Akun ja mestarikokkien ruoanlaito
- Page 85 and 86:
80Pelle ruuvailee tyytyväisen näk
- Page 87 and 88:
829.3 Bisnesmiehet: ”Minun rahoil
- Page 89 and 90:
84Sitten Roope kuitenkin keksii kei
- Page 91 and 92:
86Vallan ulkoiset merkit: ”Silint
- Page 93 and 94:
88Poliiseilla on valtaa virallisena
- Page 95 and 96:
90Roopen alaisena näyttäytyy myö
- Page 97 and 98:
92Una on kivikaudelta tullut nainen
- Page 99 and 100:
94Aku kiskoo innostuneen näköisen
- Page 101 and 102:
9610.3 Miehiä kaikesta huolimattaT
- Page 103 and 104:
98vanhempana jäsenenä nostavat Ro
- Page 105 and 106:
10011.1 Aku Ankka -lehden feminiini
- Page 107 and 108:
102maskuliinista väkivaltaa toteut
- Page 109 and 110:
104Myös kotityöt jakautuvat melko
- Page 111 and 112:
106naisen rooli passiivisempi. Se,
- Page 113 and 114:
108Gordon, T. & Lahelma, E. 1992. T
- Page 115 and 116:
110Nätkin, R. 1986. Naisten vastuu