Kultainen nuoruus - Nuorisotutkimusseura

JOHDANTOflikteista, provokaatioista, avunpyynnöistä, haastetuksi tulemisista kahdessa monikulttuurisessa luokassa– avaavat elävän, väliin pysäyttävänkin kuvan koulujen arkipäivän rasismista ja antirasistisen tutkijansiellä kohtaamista ja käsittelemistä ristipaineista. Soudon artikkeli on tärkeä ja rehellinen avaus tutkimuksenkantaaottavuutta koskevaan, yllättävän vaiettuun mutta sitäkin keskeisempään kysymykseen.Artikkelissaan Nuoret rasistisessa kulttuurissa – etnografinen haastattelu tutkimusvälineenäSini Perho kuvailee ja pohtii metodivalintaansa, etnografista haastattelua – ja siihen liittyvää haastateltavienkanssa kentällä olemista ja heihin tutustumistaan – suhteessa tutkimuskohteeseensa, rasistiseen nuorisokulttuuriinJoensuussa. Perho nostaa artikkelissaan esiin tärkeitä teemoja haastattelutiedon tuottamisesta.Hän pohtii muun muassa, miten etnografinen haastattelu merkitsee tiedon tuottamista yhdessähaastateltavien nuorten kanssa heidän asiantuntemustaan kunnioittaen, mutta myös heidän näkemyksiäänajoittain haastaen. Monet konkreettiset esimerkit tutkimuspäiväkirjasta ja haastattelusitaatit valaisevatPerhon huolellisia pohdintoja ja sitoutuneisuutta tutkimuksen tekoon. Perho esittää artikkelissaan myöstutkimustuloksiaan nuorten erityyppisistä suhteista rasistiseen alakulttuuriin ja sen yllättäväänkin ytimeen,”tavallisuuteen”. Perhon mukaan ”tavallisuus” merkitsee nuorille erityisesti muista poikkeamattomuudenpitämistä arvossa arvaamattomassa.Jaana Lähteenmaan aihe on suomalaisessa nuorisotutkimuksessa marginaaliin pikemmin kuin valtavirtaankuuluva, mutta metodi päällisin puolin melko yleisesti käytetty. Artikkelissaan Kotipaikka maaseudulla.Nuorten näkökulmia idästä, lännestä ja etelästä Lähteenmaa punnitsee metodivalintansatuottamia aineiston rajoja monipuolisesti. Lähteenmaa on tutkinut erityyppisillä suomalaisilla maaseuduilla– syrjäseudulla, perinteisellä viljelymaaseudulla sekä Helsingin satelliittialueella – asuvien nuorten kotipaikkamielikuvia.Tutkimuksen pääaineistona ovat nuorten aihepiiristä kirjoittamat aineet, ja tutkimuksentaustalla on Lähteenmaan edelliseen tutkimukseen kytkeytyvä pitkä osallistuva havainnointi erään kunnannuorisotalolla. Artikkelissaan Lähteenmaa kuvailee tutkimusideansa syntymistä epämääräisestä tunneimpulssistakohti tutkimustehtävien kehittelyä. Artikkelissa edetään eettisten ongelmien punninnasta kohtianalyysin ja sen ongelmakohtien esittelyä. Mistä koululaisten tutkijalle kirjoittamat aineet lopulta kertovatsensitiivisen aiheen ollessa kyseessä? Mitä niistä voi päätellä, ja mitä ei? Lähteenmaa esittää artikkelissaanmyös tulkintojaan nuorten kotipaikkamielikuvien ja -suhteiden keskeisistä rakennuselementeistä, joissapaikkakunnan maineella ja tulevaisuuden visioilla on keskeinen merkitys.Kvantitatiiviseen tutkimusotteeseen perustuvia artikkeleja on julkaisussa kolme. Timo Kauppinen ontutkinut Helsingin eri alueiden nuorten koulutusvalintoja rekisteriaineistoon eli Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilastonpitkittäistiedostoon nojautuen. Artikkelissaan Asuinalueen vaikutusten analyysi monitasoanalyysinja rekisteriaineiston avulla Kauppinen analysoi koulutusvalintoja toisaalta asuinalueen,toisaalta perhetaustan suhteen. Tilastollisena analyysimenetelmänä hän käyttää monitasoanalyysia. Monitasoanalyysinavulla voidaan muun muassa suhteuttaa alueiden välinen vaihtelu yksilöiden väliseen vaihteluun.Kauppisen saamista tuloksista käy ilmi, että vaikka nuorten keskiasteen tutkintojen suorittamisessanäyttää olevan eroja eri asuinalueiden välillä, asuinalue ei kuitenkaan ole erojen varsinainen selittäjä.Perhetausta on helsinkiläisnuorten kannalta selvästi merkittävämpi koulutusuraa ennustava tekijä kuinasuinalueen väestön koulutusrakenne. Toisaalta Kauppisen tutkimuksessa koulutusrakenteen vaikutusselittää perhetaustan vakioinnin jälkeen jäljellä olevan alueiden välisen vaihtelun lähes kokonaan, mikäosoittaa, että tietyn koulutuksen saaneet perheet valikoituvat tietyille alueille, ainakin jossain määrin.Psykologian alaan lukeutuvassa artikkelissaan Nuoret perheessä. Päiväkirjatutkimus perheenarjesta työssäkäyvien vanhempien ja heidän kouluikäisten lastensa kokemana Marjukka Sallinenanalysoi nuorten ja vanhempien suhteita perheen sisältä käsin katsottuna. Artikkelissa tarkastellaan työssäkäyvienvanhempien ja heidän kouluikäisten lastensa arkea päiväkirjatutkimuksen valossa. Sallisen kiinnostukseenkohteena on erityisesti työn ja perheen yhteensovittaminen, tunteiden siirtäminen ja perheidenhyvinvointi. Näitä kysymyksiä hän tarkastelee käyttämällä sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia aineistojaja analyysitapoja. Sisällöllisten seikkojen ohella Sallinen kuvaa päiväkirjamenetelmää, jossa on hyödynnettymobiiliteknologiaa, pohtien sen soveltuvuutta nuorten ja perheiden tutkimiseen. Kvantitatiivistenanalyysien (parametrittomat testit, monitasoregressioanalyysi) perusteella perheet näyttäytyvät melko toi-5