KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008

Kirpparityö on mukavaa ja haastKello alkaa lähestyä seitsemäätoista ja päivänviimeiset asiakkaat poistuvat Linnankadun kirppariltaTurussa. Suvi Kangasniemi käy laittamassaovet lukkoon. Kassan laskeminen saa odottaatovin. Kiipeämme rappusia myöten kolmanteenkerrokseen ja keitämme kahvit. Vanhan puutalonominaishaju peittyy kahvintuoksuun.Tämän vuosituhannen alussa Suvilöysi itsensä Linnankadun kirpputorilta,jota siihen aikaan vetivät Matsja Glory Backman, joilla oli yhdistysnimeltä auta Eevaa auttamaan.Jumala oli lähettänyt Suville kutsunja hän joutui heti kassalle.Siitä lähtein Suvi on ollut töissä kirpputorillaerilaisissa työsuhteissa.Tällä hetkellä hän on myymälänhoitajaja kirpputorin vastaavana toimiiedelleen Anja Rantala, joka huolehtiirahaliikenteestä ja tekee Suvin vapaapäiviä.Jeesuksen valonaLähimmäinen kirpputori on paljonmuutakin kuin pelkkä kauppapaikka.Viimeisten vuosien aikana on ihmisiätullut työmme kautta uskoon. Kaikkiasiakkaat ovat lähimmäisiä ja montakertaa tulee kiireisiä stressin uuvuttamiaihmisiä kirpparille olemaan jajuttelemaan.-Lähimmäinen kirpputori onkin erilainenkuin muut Turun kirpparit.Toivomme, että vomme olla välittämässäJeesuksen valoa ihmisille jotkakäyvät täällä. Monta kertaa olenohjannut täältä apua hakevia ihmisiämyös hoitoon. Lisäksi annammetäältä myös konkreettista apua, kutenvaatteita ja muuta tarpeellista,kertoo Suvi.On aika vaikea kuvitella, että tuossaedessä istuu kahden lapsen mummo.Suvi sanookin, että häntä aina luullaanikäistään nuoremmaksi. Omanuorempi tytär kirjoittaa keväälläylioppilaaksi. Vaikka tämä nykyinenLähimmäinen kirpputori onkin Suvilletuttu jo ennen kuin Kan ry osti senrunsas kolme vuotta sitten, ei hänkoko ikäänsä ole puuhastellut vanhojentavaroiden kanssa. Menneisyysoli kokonaan jotain muuta.Ura huippukampaajanaSuvi on kotoisin Raahesta ja hänopiskeli aikanaan kampaajaksi jalähti sen jälkeen luomaan uraa ensinTampereelle ja sieltä Turkuun.Hän ennätti toimia yrittäjänä reilut15 vuotta ja menestyi ammatissaanhyvin. Kuvaavaa on, että hänellä olikaikki ajat varattu yleensä vähintäänkuukaudeksi eteenpäin.-Silloin ei puuttunut maallista mam-monaa, mutta lapsille ei koskaan ollutriittävästi aikaa. Se oli tavallaanopettavaista aikaa ajatellen nykyistäelämää.Uskoon ja avioliittoonUskoon Suvi tuli vähän päälle kolmekymppisenäja samoihin aikoihinhän meni naimisiin uskovan miehenkanssa. Avioliito kariutui henkiseenja fyysiseenkin väkivaltaan ja Suvityttöineen sai harjoitella elämistäensikodissa.-Siinä vaiheessa Jumala pisti tosi kovilleja otti liiat luulot pois. Aina ei ollutrahaa edes maitopurkkiin, muisteleeSuvi.Ei sattumalta kirpparille14 Lähimmäinen extra 2008