Teollisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2003-2007 - Arkisto.gsf.fi

Hanke 2902000 Loppuraportti 18Espoon yksikkötyivät samanaikaisesti magneettisen differentiaation varhaisvaiheessa, josta on osoituksena malmiaineksenhyvä korrelaatio magnesiumin kanssa. Lumikankaan apatiitti-ilmeniitti-monzogabroon potentiaalinen malmivaranto tulevaisuudessa. Se sisältää keskimäärin 18 % malmimineraaleja:8,4 % (max. 21 %) ilmeniittiä, 4,3 % (max. 17 %) magnetiittia and 5,0 % (max. 13 %) apatiittia.Todennäköiset ja mahdolliset varannot perustuen geofysikaalisiin tulkintoihin ja kahteen kairausprofiiliin(6 reikää/1308 m) ovat 230 miljoonaa tonnia oksidigabroa. Kairauksissa ei lävistettypyrokseniittia, joissa on oletettavasti korkeimmat malmipitoisuudet. GTK luopui valtauksestakoska, malmipitoisuudet nykyistä käyttöä ajatellen jäivät liian alhaisiksi.Metsäperän ilmeniittigabroGTK:n ilmeniittitutkimukset Reisjärven Metsäperällä karttalehdellä 2343 02 käsittivät magneettisiaja gravimetrisia maastomittauksia 7 km 2 alueella ja syväkairausta 16 reikää, yhteensä 1802m (Sarapää ym. 2006). Tutkimukset käynnistyivät 1996, kun voimakkaasta positiivisesta magneettisestaanomaliasta Reisjärven taajaman eteläpuolella löydettiin ilmeniittiaiheiden kartoituksessauseita ilmeniitti-gabrolohkareita. Vuonna 1997 alueella tehtiin geofysiikan mittauksia, joissatodettua mittavaa painovoima-anomaliaa kairattiin syksyllä 2003. Kairauksien perusteellamaapeitteen paksuus on 5-32 m. Kairauksissa lävistettiin oksidigabroa, jossa 6-43 metrin lävistystenkeskipitoisuus oli 4-7 % apatiittia ja 5-8 % ilmeniittiä siten, että malmimineraalien (ilmeniitti+magnetiitti+apatiitti)kokonaismäärä on yleisesti 19-22 paino-% . Valtauksesta luovuttiin,koska malmipitoisuudet jäivät kaivostoiminnalle liian alhaisiksi.Nuorasen ilmeniittigabroGTK:n vuosina 2001-2003 tekemät ilmeniittitutkimukset Toholammen Nuorasessa, karttalehden2341 09 alueella, käsittivät geofysikaalisia mittauksia 6,5 km 2 :n alueella ja syväkairausta 14 reikää,1450metriä (Sarapää ym. 2005). Tutkimuskohde sijaitsee Koivusaarennevan ilmeniittiesiintymältä17 km koilliseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liittyykö Nuorasen laajaan magneettiseenja gravimetriseen maksimiin merkittäviä ilmeniittivaroja. Anomalia-alue ei ole paljastunut.Kairausnäytteissä gabron ilmeniittipitoisuus on 4,2 % (1-6.3 %) ja magnetiittipitoisuus 3,4% (0-7,4 %). Maksimipitoisuudet jalometalleille ovat 25 ppb Au, 152 ppb Pd ja 77 ppb Pt. Valtauksistaluovuttiin, koska malmipitoisuudet ovat liian alhaisia.Iso-Kiskon ilmeniittigabroGTK:n vuosina 2001-2003 tekemät ilmeniittitutkimukset Iso-Kiskojärven länsipuolella, karttalehtien2014 02-03 alueilla, käsittivät geofysikaalisia mittauksia noin 7 km 2 alueella, geologistaja litogeokemiallista kartoitusta sekä syväkairausta 10 reikää,1236 metriä (Sarapää ym. 2005).Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liittyykö Iso-Kiskon kerrokselliseen gabroon taloudellisestimerkittäviä ilmeniittivaroja. Lähtökohtana tutkimuksille olivat vanhat rautamalmilouhokset, joista1800-luvulla on louhittu kapeita kompakteja magnetiitti-ilmeniittikerroksia. Syväkairaus kohdistettiinpositiivisiin magneettisiin ja gravimetrisiin anomalioihin. Kairausnäytteissä oksidigabronilmeniittipitoisuus on 8-20.5 % (ka 10,2%), magnetiitin 0-20 % (ka 2,8 %) ja apatiitin 0-7%:n. Magnetiitin vanadiinipitoisuus on 1,2 % V. Maksimipitoisuudet jalometalleille ovat 99 ppbAu, 537 ppb Pd ja 768 ppb Pt. Valtausalueen ja sen lähiympäristön paljastumista ja louhoksistakerätyissä palanäytteissä ilmeniittipitoisuus oli korkeimmillaan 26 % ja apatiitin määrä 7 %. Il-