Teollisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2003-2007 - Arkisto.gsf.fi

Hanke 2902000 Loppuraportti 19Espoon yksikkömeniitti (49,8% TiO 2 ) ja magnetiitti esiintyvät pääosin omina rakeina. Valtauksista luovuttiin,koska malmipitoisuudet ovat liian alhaisia.Muut ilmeniittiaiheetÄrmätinkangasHalsuan Ärmätinkankaalle (KL 2341 07) tehtiin kesällä 2006 2,5 km 2 geofysikaalinen maastomittaus(gravimetrinen, slingram ja magneettinen). Tulkinnan mukaan alueella on painovoimaanomalia,jonka aiheuttaa ominaispainoltaan on yli 3 oleva isäntäkivi. Painovoima-anomaliaanliittyy myös voimakas magneettinen häiriö. Varsinaisen anomalian sisältä ei alkukesän kartoituksessalöytynyt kalliopaljastumia. Anomaliaan kairattiin syyskuun aikana viiden reiän profiili (yhteensä495 m), jossa lävistettiin n. 200 m matkalla (maanpintaleikkaus) magnetiittipitoista gabroa,jossa on välikerroksina intermediääristä/hapanta vulkaniittia.PutteinkangasToholammen Putteinkankaalle (KL 2341 09) tehtiin kesällä 2006 2,3 km 2 geofysikaalinen maastomittaus(gravimetrinen, slingram ja magneettinen). Kahteen erilliseen painovoima-anomaliaankairattiin kaksi profiilia (5 reikää/505 metriä). Eteläisemmässä anomaliassa lävistettiin gabroa,jossa on paikoin magnetiittipirotetta. Pohjoisemmassa anomaliassa lävistettiin graniitin sekaistagabroa, jossa ei ole oksideja.MeriläisnevaKaustisen Meriläisnevalle (KL 2341 02) tehtiin 2005 geofysiikan maastomittauksia 4 km 2 . Esiintymäänkairattiin 2005 neljä reikää yhteensä 422 metriä. Anomaliat aiheutuivat magnetiittipirotteisistaemäksisistä vulkaniiteista ja karsikivistä.SuurisuoReisjärven Suurisuolle (KL 2341 12 & 2343 03) tehtiin 2007 geofysiikan maastomittauksia 7,3km 2 . Magneettiseen painovoima-anomaliaan kairattiin 2007 viisi reikää yhteensä 522 metriä.Kairauksissa lävistettiin magnetiittipitoista gabroa. Anomalian kaakkoispuolelta on aiemmin löytynytuseita ilmeniittipitoisia gabrolohkareita.3.1.3 Li-pegmatiititTeollisuusmineraalihankkeen yhdeksi päämääräksi otettiin vuonna 2003 harvinaisia metalleja(Ta, Li, Be) sisältävien pegmatiittien paikallistaminen. Alustavaa perustutkimusta tehtiin ensinUllavalla, Eräjärvellä ja Kalajoella, jonka jälkeen keskityttiin Kaustinen-Ullava alueen Liprovinssille(Alviola 2003, Alviola 2004). Tutkimusten tavoitteena on tukea Kaustisen alueellekehitteillä olevaa kaivostoimintaa, jonka taustana on litiumin kasvava kysyntä tietokoneiden jasähkökulkuneuvojen akuissa. Keliber Oy:n toimesta on kehitteillä Läntän Li-