Teollisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2003-2007 - Arkisto.gsf.fi

More documents

Recommendations

Info

Hanke 2902000 Loppuraportti 26Espoon yksikköen lähes yksinomaan kvartsista. Silikaatit pystyttiin poistamaan käytännössä kokonaan vaahdotuksella.Esiintymä on lävistetty 4 kairausprofiililla, joista jokainen sisältää yhtenäisen 150 - 200 metrinlävistyksen valkoista dolomiittia. Kairauksen ja geologisen kartoituksen perusteella valkoinenmarmori on ainakin 1000 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja 100 metrin syvyydelle ulottuva pystytai lähes pysty, itä-läntinen harmaan dolomiittimarmorin ympäröimä linssi. Esiintymän arvioidaansisältävän yli 50 miljoonaa tonnia valkoista dolomiittimarmoria. Kuitenkin esiintymän jatkuvuuson auki syvyyssuuntaan, itään, länteen ja etelään.Dolomiittitutkimukset Tornion NosanmaallaTornion Nosanmaalla (KL 2542 04) aloitettiin dolomiittikairaukset marraskuussa 2007. Ensimmäisenkairausprofiilin eteläpäässä tavattiin yhtenäinen yli 100 metriä leveä kerros vaaleaa dolomiittia.Profiilin pohjoispäässä on toinen vaalean dolomiitin kerros. jonka leveydestä ei vieläole tietoa. Dolomiittien lisäksi kairauksessa on tavattu kvartsiitteja, fylliittejä ja mustaliuskeita.Tutkimukset Nosanmaalla jatkuvat.3.2.4 MuutMineralogiset tutkimukset Kuusamon Merenojalla 1994–1995Tutkimuksen tarkoituksena oli aluejohtaja Silvennoisen pyynnöstä selvittää, onko KuusamonMerenojalla (KL 4613 06) kallioperäkartoituksen yhteydessä tavatulla, vulkaaniseksi breksiaksinimetyllä kivilajilla mineraali- tai kemiallisen koostumuksen perusteella mitään yhtäläisyyksiäkimberliittien tai sen sukuisten kivilajien kanssa (Vartiainen 2005).Jo aiemmin detaljikartoitetulta tutkimusalueelta kerättiin minikaira- ja palanäytteitä, joista tehtiinohuthietutkimuksia, raskasmineraalitutkimuksia ja kemiallisia analyysejä.Tutkimuksen perusteella Merenojan kivestä ei, joidenkin näytteiden ulkoasua lukuunottamatta,löydetty kemialliseen tai mineralogiseen koostumukseen perustuvia yhtäläisyyksiä kimberliittienkanssa.Malmitutkimukset Savukosken Jammijärvenvuotsossa 2004 - 2005Jammijärvenvuotson tutkimusalue sijaitsee Savukosken Tulppion kylässä noin 90 km koilliseenSavukosken kuntakeskuksesta karttalehdellä 4723 04. Alueella on tehty geofysikaalisia maastomittauksia,POKA-kalustolla kallionpinta- ja moreeninäytteenottoa sekä syväkairausta. PO-KA:lla on kairattu 4 reikää kallioperään yhteispituudeltaan 163 m. sekä 9 moreeninäytereikää.Syväkairausreikiä on tehty 2 pituudeltaan 501 m (Kontio 2006).Alueen kallioperä koostuu arkeeisista vulkaniiteista ja sedimenteistä, joihin Soklin karbonatiittimassiivion tunkeutunut. Karbonatiittimagma on aiheuttanut laaja-alaisen ja voimakkaan feniittiytymisen,joka on silmiinpistävää myös Jammijärven tutkimusalueella. Vallitseva kivityyppi onalbiittifeniitti, jossa analyyseissä on todettu korkeimmillaan 0,81% Zn, 0,56% Pb, 1,0% La ja8,5% P.
Hanke 2902000 Loppuraportti 27Espoon yksikkö3.3 Itä-Suomen yksikköVuosina 2003-2004 ISY:ssä keskityttiin lähinnä talkki- ja kaoliinitutkimuksiin (Vartiainen2005). 2005-2007 tutkimuskohteina ovat olleet karbonaattikivet Juvalla ja Pieksänmaalla sekäSievissä. Vuosien 2005-2007 tutkimuskohteet on esitetty kuvassa 8.Kuva 8. Teollisuusmineraalivarojen kartoitus-hankkeen Itä-Suomen yksikön tutkimuskohteet vuosina2005-2007.
Page 3: Hanke 2902000 LoppuraporttiEspoon y
Page 12 and 13: Hanke 2902000 Loppuraportti 8Espoon
Page 15 and 16: Hanke 2902000 Loppuraportti 11Espoo

Teollisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2003-2007 - Arkisto.gsf.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?