YTR 4 kannellinen net - Maaseutupolitiikka

5heesta, jonka olemassaoloakaan eivät monet ole tulleet ajatelleeksi, sillä maatalouden työolot janiiden erilaiset terveysvaikutukset ovat saaneet huomiota melko myöhään. Kyseessä on kirjallisuuskatsaus,joka taustoittaa meneillään olevaa hanketta maatilojen naisten työturvallisuudesta.Aihe liittyy sukupuoleen ja erityisesti naisten asemaan ja hyvinvointiin työelämässä yleisemminkin,ja tässä kirjoituksessa teemaan otetaan aivan uusi näkökulma ja kohderyhmä. Kyseisessäryhmässä voi huomata muun muassa sen tuloksen, että maataloudessa toimivilla naisilla on miehiäenemmän pitkäaikaissairauksia. Kuten muussa hyvin fyysisessä ja kemiallisten aineiden käsittelyäsisältävässä työssä, maataloustyössä myös raskauden aikaiset riskit ovat erityisen suuret.Lisäksi maatiloilla työskentelyyn kuuluu yhä useammin teknologia. Perinteisesti teknologiamielletään miehiseksi, mutta käytännössä naiset käyttävät maatilan töissä erilaista tekniikkaayhtä paljon ja hyvin kuin miehet. Erityisesti tietotekniikkaan liittyvä teknologia on usein maatilojennaisten vastuulla, ja he arvostavat teknologiassa erityisesti hyödynnettävyyttä ja käytettävyyttä.Sari Tuuva-Hongisto tekee artikkelissaan myös nämä huomiot naisten tietotekniikan käytöstä.Hän keskittyy artikkelissaan juuri tietotekniikkaan ja tarkastelee sitä kansalaislähtöisen tietoyhteiskuntapuheenluomisen kontekstissa. Hän kysyy, ovatko tai pikemminkin miten naiset ovattietoyhteiskunnan syrjässä. Teksti perustuu etnografiseen tutkimukseen pohjoiskarjalaisten tietotekniikkahankkeidentoteuttajista, suunnittelijoista ja osallistujista. Kiinnostus on yhtäältä siinä,millaisia tulkintoja syrjäseutujen naiset antavat tietotekniikalle, syrjäisyydelle ja tietoyhteiskunnalleja toisaalta siinä, millaista ymmärrystä tietotekniikan ja sukupuolen suhteista sekä syrjäisyydestähankkeet tuottivat. Tuuva-Hongisto päättää artikkelinsa toteamalla, että tietoyhteiskuntahankkeissaosallistujat itse eivät määritelleet itseään syrjään tai syrjäytyneiksi. Syrjän tuottivathankkeiden määritelmät, eivät osallistujien omat kokemukset. Naiset tuntuvat olevan tietoyhteiskunnansyrjässä kiinni, eivät siitä syrjässä.Idea tästä kirjasta kehkeytyi Maaseudun Naisteemaryhmän yhden alajoukon, tutkimusryhmänajatuksesta. Tarve sukupuolta – naisia ja miehiäkin – problematisoivan teoksen kokoamiseen kasvoivähitellen, kun halusimme päivittää yksiin kansiin esimerkkejä tutkimuksesta, jota tehdäänalueellisuutta, syrjäseutuja tai maaseutua sekä sukupuolen kysymyksiä pohtien. Halusimme tarjotamahdollisuuden tutustua erilaisiin tutkimuksiin ja tutkimisen tapoihin. Tahdoimme osoittaa,millä erilaisilla ja kenties osalle lukijakunnasta uusilla tavoilla kirjan teemoja tutkitaan. Sekä sukupuoliettä maaseutu aukeavat monitulkintaisiksi, vaihteleviksi ja tulkitsijasta – tutkijasta, tutkimushenkilöstä,lukijasta – riippuvaisiksi kategorioiksi. Kirjan tavoite on poliittisten toimenpide-ehdotustenja muun konkreettisen politiikan ulkopuolella, mutta tällaista toimintaa vartenhaluamme kyllä tarjota perspektiiviä.Ryhmässä päätimme tehdä kirjaehdotuksen ja hakea sille hankerahoitusta Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmän (YTR) tutkimus- ja kehittämisrahoista. Hakemuksen muotoilussa suuri rooli olivuonna 2007 toimintansa päättäneen Naisteemaryhmän sihteerillä, projektipäällikkö AnnamariAsikaisella, jonka kokemus hankehakemusten teossa auttoi rahoituksen saamisessa kirjaprojektille.Koko Naisteemaryhmä puheenjohtajansa Kaisa-Leena Lintilän johdolla sekä sen sisällä toi-