YTR 4 kannellinen net - Maaseutupolitiikka

139NAISET TIETOYHTEISKUNNAN SYRJÄSSÄSari Tuuva-HongistoJohdantoTietoyhteiskunnan kehittämisen yhtenä keskeisenä huolena on ollut syrjään jääminen. Syrjäytymisvaarassajulkisessa keskustelussa sekä myös kansallisissa ja paikallisissa tietoyhteiskuntastrategioissaovat olleet syrjäseudut. Syrjäytymistä on maalailtu myös naisten sekä ikäihmisten osalle.Tietoyhteiskunnan ja syrjäisyyden tarkasteluni pohjautuu väitöstutkimukseeni pohjoiskarjalaisestatietoyhteiskunnasta (Tuuva-Hongisto 2007). Artikkelissani käsittelen sitä, millaisia tulkintojahaastatellut syrjäseutujen naiset antoivat tietotekniikalle, syrjäisyydelle ja tietoyhteiskunnalleja toisaalta sitä, millaista ymmärrystä tietotekniikan ja sukupuolen suhteista sekä syrjäisyydestähankkeet tuottivat. Muodostavat naiset ja syrjäseutu moninkertaisen tietoyhteiskunnansyrjän?Tarkasteluni perustuu etnografiseen aineistoon, jonka kokoaminen on aloitettu vuonna 1998 osanaSuomen Akatemian sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamia tutkimushankkeita 1(ks. Tuuva-Hongisto 2007; Tuuva-Hongisto et al. 2006). Hankkeiden kuluessa on koottu seitsemänvuoden ajalta laaja etnografinen haastatteluaineisto pohjoiskarjalaisen tietoyhteiskunnan rakentumisestaja tietotekniikan omaksumisesta. Tutkimuksessa haastatellut olivat sekä kehittämishankkeidenosallistujia että suunnittelijoita ja toteuttajia. Suurta osaa hankkeisiin osallistuneistaon seurattu useiden haastattelujen sarjoina. Haastatteluja tehtiin erityisesti Oppiva Ylä-Karjala sekä Kantti (Kansalaisuus, sukupuoli ja tietoyhteiskunta) -hankkeista, joissa pyrittiinedistämään tietotekniikan käyttötaitoja syrjäseuduilla ja torjumaan tietoyhteiskunnasta syrjäytymisenuhkaa. Lisäksi vuonna 2004 on haastateltu 21 pohjoiskarjalaista teknologiapolitiikan vaikuttajaa.2Pohjoiskarjalaisessa tietoyhteiskunnan kehittämisessä vallitsevana näkökulmana on ollut kansalaislähtöisyysja tietoyhteiskunnan kehittäminen kansalaisten tarpeista. Kehittämisen suuntapoikkesi yleisestä suomalaisesta teknologia- ja talousvetoisesta lähestymistavasta. Pohjoiskarjalaisetkiinnostuivat tietoyhteiskunnan kehittämisestä etujoukoissa ja maakunnasta haluttiin –pääasiassa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimesta – tehdä erityinen tietoyhteiskunnan laboratorioja pioneeri. Pohjoiskarjalaisesta tietoyhteiskunnan kehittämisestä muodostuikin 2000-luvunvaihteessa esikuva, josta otettiin mallia muualle Suomeen. Muun muassa Oppiva Ylä-Karjala-1Tietotekniikka ja kansalaistoiminta (KTM, johtajana Marja Vehviläinen), Tietotekniikka, media ja kulttuurisettulkinnat (SA, johtajana Seppo Knuuttila), Teknologiapolitiikka, kansalaislähtöisyys ja arki (KTM/ProAct, johtajana Jukka Oksa).2Haastattelut on tehty osana Teknologiapolitiikka, kansalaislähtöisyys ja arki -hanketta.