13.07.2015 Views

TeollisuusPartneri | 1/2013 - Siemens

TeollisuusPartneri | 1/2013 - Siemens

TeollisuusPartneri | 1/2013 - Siemens

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>TeollisuusPartneri</strong>Näkemyksellisiä ratkaisuja teollisuuteen1/<strong>2013</strong>www.siemens.fi/teollisuussInnovaatiotmenestyksenavainOhjelmistoillatehoasuunnitteluunTIA Portal -ohjelmistoalusta onMaisemavaihtoonJyväskylässäTeatterissa lavasteetUusiatuotteitamessuillaNürnbergin teollisuusmessuillahelpottanut teollisuusratkaisujensuunnittelua.vaihtuvat teollisuusteknologianavulla.esiteltiin uusia tuotteitaja ratkaisuja.


PääkirjoitusJanne ÖhmanJohtajaIndustry SectorInnovaatiot ja niiden hyödyntäminenovat suomalaisen teollisuuden menestyksenavain. Ilman niitä meillä ei olisi nykyisenlaistavalmistavaa teollisuutta.Suomalaisen teollisuuden menestysriippuu siitä, miten se pystyy reagoimaanmaailmanlaajuiseen kilpailuun. Meidän onnostettava automaatioastetta entisestään,kehitettävä materiaali- ja energiatehokkuuttasekä oltava edelläkävijä uusien teknologioidenhyödyntämisessä.Teollisuus menestyy maailmalla, kunse on joko erittäin kustannustehokasta,tai pystyy tekemään tuotteita ja tarjoamaanpalveluita, joita muilla ei vielä ole.Jälkimmäinen on Suomelle luontaisempitie, sillä ainakaan vielä emme pystykilpailemaan tuotantohinnoissa kehittyvientalouksien kanssa. Pystymme siisvalmistamaan uusia tai monimutkaisiatuotteita kilpailukykyisesti. Tämä vaatiiosaamista sekä innovaatioita ja niidenhyödyntämistä.Meidän onkin tärkeää muistaa, ettäpelkät tuoteinnovaatiot eivät riitä. Niitäon osattava hyödyntää, ja ne on osattavamarkkinoida. Toinen tapa ajatella on myösse, että uudenlaiset ja tehokkaat palvelutparantavat kilpailukykyä. Tässä auttavattietenkin teknologiainnovaatiot, muttamyös uskallus ottaa niitä käyttöön.Innovaatioita on monenlaisia. Yrityksetvoivat kehittää uusia tuotteita, tehostaauusien ajatusten avulla toimintaansa, hyödyntääolemassa olevia resursseja aiempaaparemmin tai keksiä uudenlaisia palveluita.Näitä kaikkia on järkevää tehdä luotettavienpartnereiden kanssa. Yhteistyöllä syntyyparhaimpia tuloksia.Meille siemensläisille innovointi on osajokapäiväistä työtä. Yhtiössä työskenteleelähes 30 000 tuotekehittäjää tai tutkijaa. Hetekivät viime tilivuoden aikana lähes 9 000keksintöä – siis yli 40 jokaisena työpäivänä.Näitä hyödynnetään yhtiön ratkaisuissa, kutenuudessa Simatic S7-1500 -sarjassa (s.7).Innovaatioilla menestystäYksi suomalaisen teollisuuden kilpailuvalteistaon korkean teknologian hyödyntäminenja paras mahdollinen työntuottavuus. Tämä tuo mukanaan kilpailukykyä.Yksi hyvä esimerkki siitä on jouseiden suurten vientiyritysten käyttämäTIA Portal -ohjelmistoalusta (s.10), jollatehostetaan suunnittelua. Myös elinkaarenhallintaohjelmistotauttavat kansainvälisessäkilpailussa.VTT:n johtaja Petri Kalliokoski kertootässä lehdessä, että palveluliiketoiminnankehittyminen on mahdollista vain vahvanvalmistavan teollisuuden ympärille (s.4).Tämä onnistuu vain hyödyntämällä osaamistaja innovaatioita.Yksi tärkeä asia on tietenkin se, miteninnovaatioita hyödynnetään. Mitenne otetaan käyttöön. Siinä <strong>Siemens</strong>inmaaorganisaatiot, kuten me Suomessa,ja yhtiömme kumppanit osaavat auttaaasiakkaitaan. Hyvä esimerkki on se,kuinka teollisuusmoottoreita on käytettyJyväskylän kaupunginteatterissa (s.8).Siellä näytelmien lavasteet on mahdollistavaihtaa tilanteen mukaan moottoreidenavustuksella. Toinen esimerkki on,miten automaatiolla on helpotettu Turunyliopistollisen keskussairaalan välinehuoltoa(s.14). Uusilla ratkaisuilla parannetaantyömukavuutta ja vähennetään työperäisiäsairauspoissaoloja.2 <strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong>


Innovatiiviset ratkaisutInnovaatiot elintärkeitäSuomen teollisuudelleSuomalaisen yhteiskunnan rakenne on sellainen, että se tarvitsee myösmenestyvän valmistavan teollisuuden. Menestyäkseen teollisuuden oninnovoitava ja hyödynnettävä uusia innovaatiota, arvelee Teknologiantutkimuskeskus VTT:n kehitysjohtaja Petri Kalliokoski.4 <strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong>


Pöydän toisella puolella VTT:n neuvotteluhuoneessaistuu lähes tauottomastipuhuva, innostunut mies. Vuosiainnovaatioiden ja niiden hyödyntämisenparissa töitä tehnyt asiantuntija tiputteleeesimerkkejä innovaatiosta, yrityksistäja kansakunnista liukuhihnalla.VTT:n innovaatiotoiminnasta vastaavajohtaja Petri Kalliokoski pysähtyyhetkeksi miettimään vain kun hän miettiiomia ideoitaan. Tuntuu siltä, että isostajoukosta on valittava yksi hyvä esimerkki.– Olen muun muassa perustanut yhdenspin-off-yrityksen, mutta siitä ei tullutinnovaatiota. Voisi sanoa, että yrityksemmeoli merkittävästi aikaansa edellä.Kaupallistimme vuosina 2006–2007 sitä,miten yritykset voisivat käyttää sosiaalistamediaa tuote- ja palvelukehityksessä.Teimme joitakin pilotteja, mutta olimmekolme - neljä vuotta aikaa edellä.Yksi Kalliokosken keskeisistä viesteistäliittyy läheisesti epäonnistumiseen.Innovointi ei hänen mukaansa onnistu,jos ei ole lupaa myös epäonnistua, lupaayrittää.Oman yrityksen keskeinen oppi oli,että hyväkään idea ei riitä, jos sitä toteuttamassaei ole oikeaa tiimiä tai markkinaei ole kypsä.Johtajuus on tärkeääKalliokoski on oman toimensa ohellamukana myös yritysten hallituksissa ja neuvonantajana.Hänen mukaansa innovatiivisuudestaon useita hyviä esimerkkejä.Kalliokoski kertoo, että monissa pienissäja keskisuurissa yrityksissä on jootettu käyttöön innovaatiojärjestelmiä,kuten sisäisiä ja ulkoisia innovaatiokilpailuja,tai otettu käyttöön innovaatioidenkeruujärjestelmiä. Nämä ovat kuitenkinhänen mielestään vain työkaluja. Tärkeintäinnovatiivisuudelle on oikeanlainenjohtajuus.– Tärkeintä on yritys- ja johtamiskulttuuri,joka kannustaa uusiin juttuihin.Johtajuudella voi tukea innovaatiota. Tätävoidaan sitten vauhdittaa järjestelmillä.Kirjassani Making Sense of InnovationManagement johtopäätös on, että innovaatiojohtaminenon liiketoiminnan kehittämistä– ei sen kummempaa tiedettä.Useita teitä hyödyntää innovaatioitaKalliokosken puhenopeus vain kiihtyy,kun hän kertoo esimerkeistä yrityksistä,joissa on ollut mukana kehitystyössätai joiden kehitystä hän on seurannut.– Esimerkiksi Vantaalla sijaitseva pkyritysHakaniemen Metalli Oy on laajentanuttoimintaansa asiakkaiden tuotteidentuotekehitykseen. He hyödyntävätlaserhitsausta innovatiivisella tavalla,tavoitteena aiempaa kevyemmät ja kustannustehokkaammatrakenteet. Tämänavulla on ollut mahdollistamyös auttaaasiakkaita kehittämäänomista tuotteistaan kevyempiäja esimerkiksiympäristöystävällisempiä.Toinen menestystievoisi alihankkijalle olla oman tuotteenkehittäminen. Yksi ratkaisu on myös laajentaatuotteista palveluihin.– Hitsauslaitteita tekevä lahtelainenKemppi on laajentanut tarjoamaansavahvasti palveluliiketoimintaan ja tuottavuudenkehittämiseen. Lisäksi Kempillä jahenkilöstönvuokrausyritys Baronalla onyhteinen HumanWeld -hitsaajapalvelu.– Haluan korostaa myönteisten sattumienmerkitystä. Kun ajattelee laatikonulkopuolelta, niin voi syntyä uusia koviajuttuja.Hyvät ideat ja innovaatiot voivat tullamistä päin organisaatiota tahansa, kunjohtamisen kulttuuriin kuuluu se, ettäkaikki saavat esittää ideoita, eikä johtosaa ampua niitä heti alas. Suomessa onyrityksissä matalat rakenteet ja tämä tukeeinnovointia.Erityisesti VTT:n johtaja korostaa kuitenkinpositiivisuutta.– Uusien juttujen kehittelylle ideanalas ampuminen ja syyttely ovat pahimpiamahdollisia reaktioita. Yrityskulttuurinpitäisi kannustaa hyviin suorituksiin.Synkkyyteen vaipuminen ei kannata.Tutkijoilla mahdollisia innovaatioitapöytälaatikoissaKalliokoski kehuu suomalaistenkekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta.Kuten niin moni muukin, hän näkee,”Suomen teollinen järjestelmä onrakennettu niin, että menestys ei voiperustua mihinkään muuhun kuinäärimmäisen hyvään osaamiseen.”että niiden hyödyntämisessä on kuitenkinpaljon parannettavaa. Kalliokoskenmukaan esimerkiksi yliopistojen jatutkimuslaitosten tutkijoilla on paljonhyviä ideoita ja potentiaalisia innovaatioita,joita voisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin.Hän kehottaakin yrityksiäarvioimaan tutkijoiden laareja.<strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong> 5


Petri KalliokoskiExecutive Vice President Strategy andBusiness DevelopmentVastaa strategiasta, liiketoiminnankehityksestä ja kansainvälisistä asioista.Aiemmin VTT:n innovaatiojohtaja- ensimmäisiä Suomen innovaatiojohtajia.Koulutukseltaan diplomi-insinööri.Aloitti VTT:llä 1999 tutkimalla liiketaloutta.VTT testannut Kalliokosken johdolla useitaeri innovaatiomalleja.– Emme osaa Suomessa ottaa koppiaparhaalla mahdollisella tavalla siitä, ettäideat hyödynnetään perustamalla jokoyritys tekemään tai kaupataan se eteenpäin.Prosessi jää usein kesken. OlemmeVTT:llä kiinnittämässä hyödyntämisprosessiinparemmin huomiota. Tarjoammeesimerkiksi aiempaa helpommin innovaatioitammeyritysten käyttöön.Palvelut teollisuuden ympärilleKalliokoski näkee Suomelle tärkeänä,että maan teollisuus menestyy.– Palveluliiketoiminta-hype ollutSuomessa liiankin voimakasta. Täällä onunohdettu valmistava teollisuus. Suomalainenpalveluliiketoiminta voi kehittyävain, jos se perustuu vahvan teollisen ytimenympärille. Jos valmistaminen katoaa,niin Suomelle käy todella heikosti. Javalmistaminen, joka suomalaisille sopii,on monimutkaista ja liittyy uusiin tuotteisiinja niiden kehittämiseen.Teollisuus puolestaan menestyy vaininnovaatioiden avulla.– Suomen teollinen järjestelmä onrakennettu niin, että menestys ei voi perustuamihinkään muuhun kuin äärimmäisenhyvään osaamiseen. Suomalaistenyritysten on haettava omaa erikoistumistaankorkeaa osaamista vaativastatuotannosta, uusista tuotteista ja innovoimisesta.Keskisuurista suuriaKalliokosken mukaan Suomella ja suomalaisillayrityksillä on hyvät edellytyksetmenestykseen innovaatioden kautta.Maassa on korkea koulutustaso, ihmisetovat fiksuja sekä rajapinnat toimivat julkisenja yksityisen sektorin välillä.– Haaste on se, että olemme pieni kansakunta,pieni koemarkkina ja samanmielistäporukkaa. Meidän kotimarkkinaetuon hyvin pieni. Jos kehitämme täällä jotain,niin sitä on vaikea testata kotimaassa.Toinen haaste on se, että Suomessa onrahaa rajattu määrä. Tämän vuoksi olisijärkevää miettiä, mitkä innovaatioalueetovat hyviä nimenomaan Suomelle. Me too-tutkimusta ei saa olla liikaa.Lähes samaan hengenvetoon innostunutinnovaatiojohtaja listaa näkemyksensäseuraavista mahdollisistamenestysaloista: painettu elektroniikka,biotalous ja uusiutuva energia – ja ICT:nhyödyntäminen teollisissa sovelluksissa.Eetu Helminen6 <strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong>


Uudet tuotteetMarkkinajohtajaltauusi logiikkasarjaTeollisuuden automaatioratkaisujen maailmanmarkkinajohtaja <strong>Siemens</strong> tuo markkinoille uudenlogiikkaohjainsarjan. Simatic S7-1500 on seuraaja teollisuuden suosimille <strong>Siemens</strong>-ratkaisuillevaativissa automaatiosovelluksissa. Tähän asti vastaavat ratkaisut on toteutettu Simatic S7-300 jaS7-400 -sarjoilla. Ne säilyvät myynnissä vuosikymmenen lopulle.<strong>Siemens</strong> on teollisuusautomaation teknologia-ja markkinajohtaja. Aina kunmarkkinajohtaja tuo näinkin merkittävänuutuuden tarjolle, se on alalle suuri asia.Tämä uusi logiikkasarja tuo automaatioonmonia uusia mahdollisuuksia ja toimiihyvin monissa erilaisissa kohteissa,<strong>Siemens</strong> Osakeyhtiön teollisuusratkaisujaja palveluita tarjoavan sektorin johtajaJanne Öhman pohtii.Logiikkasarjaan on otettu mukaanuseita toimintoja, jotka on aiemmin esimerkiksiohjelmoitu itse tai niitä vartenon hankittu lisäpaketti. Simatic S7-1500-sarjassa on valmiina mukana esimerkiksiPID-säädin ja siinä autotuning. Ohjaimellaon myös erittäin helppo toteuttaa yksinkertaisetliikkeenohjaussovellukset. Siihenkuuluu valmiina ominaisuudet paikoitukseenja nopeussäätöön.– Uudessa ohjainsarjassa on aina värinäyttöintegroituna CPU:lle. Näytöltä onluettavissa muun muuassa järjestelmäänintegroidut diagnostiikkatiedot. Logiikastaon siis nähtävissä englanniksi selkeättiedot siitä, mikä laitteistossa on mahdollisestivikana, <strong>Siemens</strong> Osakeyhtiön tuotepäällikköMatti Kleemola kertoo.Aiempaan tapaan kone- ja prosessiturvallisuuson huomioitu suunnittelussa.Tarjolle tulee eri tehoisista CPU-yksiköistämyös turvahyväksytyt versiot koneturvallisuudenviranomaisvaatimusten täyttämistävarten. Turvaominaisuudet on integroitulogiikkaan, mikä vähentää varaosienja väyläasennusten tarvetta ja helpottaaohjelmointia. Lisäksi esimerkiksi tietoturvaominaisuudeton ajateltu hyvin pitkälle.– Logiikkaohjainsarja on suunniteltukäytettäväksi useissa eri kohteissa. Esimerkiksisen järjestelmäarkkitehtuuri ontehty niin, että järjestelmän kapasiteettiavoidaan tulevaisuudessa kasvattaa täyttämäänkaikki tulevaisuudenkin tarpeet. Tämänansiosta järjestelmän odotettava elinkaarion todella pitkä, Kleemola täsmentää.Simatic S7-1500-logiikkaohjainsarjaaohjelmoidaan <strong>Siemens</strong>in TIA Portal -ympäristössä.Tämä helpottaa suunnittelua.Samalla käyttöliittymällä ovat ohjelmoitavissaniin logiikat, taajuusmuuttajat kuinkäyttöliittymätkin.Simatic S7-1500 -tuotteiden toimituksetalkavat alkuvuonna <strong>2013</strong>.– Uusi logiikkaohjainsarja esiteltiin virallisestiSaksassa SPS-messuilla. Suomessauutta tuotetta esitellään tarkemmineri paikkakunnilla <strong>Siemens</strong>in InnovationTourilla keväällä <strong>2013</strong>, Kleemola kertoo.Eetu Helminen<strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong> 7


Innovatiiviset ratkaisutTekniikan taikaa teatterissaJyväskylän kaupunginteatterissa taikuus tehdään teollisuusteknologialla.Uudet tilanteet ja lavasteet vaihtuvat helposti, koska lavan osat nousevat jakallistuvat tarkasti sekä lähes äänettömästi.8 <strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong>


Uudenlaista tehokkuuttaTIA Portal V11 helpottanut useanautomaatioammattilaisen työtä<strong>Siemens</strong>in TIA Portal -työkalu tuotiin markkinoille Suomessa keväällä 2011. Ohjelmistoalustaon nopeuttanut ja helpottanut teollisuuden automatisointiprojekteja jo useissa eri kohteissa.TIA (Totally Integrated Automation) Portal yhdistää ohjelmoitavat logiikat, käyttöliittymät,turvatekniikan, käytöt ja väyläliitynnät samaan suunnitelutyökaluun. Se soveltuu lukemattomiinsovelluksiin erilaisissa teollisuuslaitoksissa.Holiday Club Villas SaimaaPohjoismaiden suurimman matkailuhankkeen,Holiday Club Saimaan, avajaisiajuhlittiin marraskuussa 2011. Kylpylähotellinyhteyteen rakennetun lomakeskuksen Villashuoneistojensavunpoistojärjestelmä toteutettiinTIA Portal V11 -ohjelmistoalustalla.Saimaan rannalla sijaitsevan kylpylänyhteyteen rakennettiin 63 huoneistonsiipi. Kiinteistön yhteensä kahdenkymmenensavunpoistoluukun ohjauksessa päädyttiinTIA Portaliin sen luotettavuuden jatulevaisuuden näkymien vuoksi.– Valitsimme projektiin TIA Portal -ohjelmistoalustantulevaisuutta varten, jottatuotteen kehitys olisi helppoa, kertooMiko Huomo Etec Automation Oy:stä.Projektin haasteena olitiukka aikataulu– Tarvitsimme nopeasti ja helpostiluotettavat tuotteet, Huomo sanoo. Savunpoistoluukunohjauksen suunnittelualoitettiin lokakuussa 2011, jolloin myösTIA Portal -ohjelmistoalusta tilattiin.Käyttöönotto ja käytönopastus tapahtuivatjo marraskuussa.– Projektin läpivienti oli nopea ja lopputulosvastasi tavoitteita. Luukkujenohjaus ja asettelu oli helppoa graafisenkäyttöliittymän ansiosta, Huomo kiittelee.Loppukäyttäjät arvostavat työkalunpersonointiominaisuutta, minkä avullaheidän logonsa ja muu mahdollineninformaatio saadaan tarvittaessa näkymäänpaneelin etusivulla.10 <strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong>


Raisioagro Oy KouvolaRaisioagro Oy tarjoaa tuottajille muunmuassa korkealaatuista rehua. <strong>Siemens</strong>invirallinen partneri Elomatic Oymodernisoi yhtiön Kouvolan rehutehtaanhälytyskeskuksen joulukuussa 2011.Tehtaan 1970-luvun tekniikalla toteutettuhälytyskeskus kaipasi uudistusta.Sen automaatio modernisoitiin TIA PortalV11 -ohjelmointityökalulla. Uuteen ohjelmaansiirrettiin myös vanhan järjestelmäntoimintoja.Sekä Raisioagro Oy että Elomatic Oy ovatolleet projektin toteutukseen tyytyväisiä.– TIA Portal helpotti merkittävästimuun muassa operointipaneelin konfigurointia,koska käytettävät muuttujat (HMItags) saadaan lisättyä ohjelmaan suoraanlogiikkaohjelmasta, kertoo Elomatic Oy:nJari Jokikivi.– Lopputulos oli tavoitteiden mukainenja vanhan järjestelmän toiminnotintegroituivat sujuvasti uuteen järjestelmään.Vanhaan laitteistoon verrattuna lisäominaisuuksinasaatiin käyttöön muunmuassa hälytysten aikaleimat ja hälytyshistoriatietoja,Raisioagro Oy:n kunnossapitoteknikkoJorma Kiiski kehuu.Yhtenä modernisoinnin tavoitteenaoli säilyttää hälytyskeskuksen toimintojaennallaan mahdollisuuksien mukaan.Tällöin käyttäjäkoulutukselle ei juuri oletarvetta.– Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä niukastapalautteesta huolimatta, toteaa Jorma Kiiski.– Paras tilanne on useimmiten se, kunkäyttäjät eivät anna palautetta – silloinkaikki toimii hyvin.Jucat Oy Lapua /Valtra Oy Ab SuolahtiValtran traktoritehtaan moottorinnostoapuvälineon toteutettu <strong>Siemens</strong>in TIAPortal -ohjelmointialustalla. Apuvälineentoimittivat yhteistyössä lapuainen Jucat Oyja yhtiön automaatiosuunnittelu- ja asennuspartneriApex Automation Oy– Haluamme olla edelläkävijänä mukanauudessa, toimivaksi testatussa teknologiassa,kertoo Jucat Oy:n toimitusjohtajaJuha Lemponen.Jucat Oy:n toimittama Valtran moottorinnostoapuvälineroikkuu nosturissa. Näinollen turvatiedonsiirto tuli saada operointipaneelillelangattomasti.– Oli luonnollista valita projektiin <strong>Siemens</strong>-automaatio,sillä <strong>Siemens</strong>iltä löytyvätvalmiit komponentit langattomaan turvatiedonsiirtoon,kertoo projektin automaatiosuunnittelijaPasi Kiuru, <strong>Siemens</strong>in järjestelmäpartneri,Apex Automation Oy:stä.– Projektin toteutusta helpotti huomattavastise, että normaalin ohjelmoinninlisäksi myös paneeli- ja WLAN-kommunikointisekä turvaohjelman lisääminenonnistuivat kaikki samalla, TIA Portal V11-ohjelmointityökalulla.Lapualainen Jucat Oy valmistaa tuotannonautomatisointiratkaisuja, pääasiassakappaleenkäsittelylaitteita suomalaisillevientiyrityksille, heidän verkostoillensasekä muille merkittäville konepajoille. Laitteidenautomatisoinnissa on päädytty TIAPortal-ohjelmointityökaluun.– TIA Portal V11 on todettu hyväksialustaksi joustavuuden ja jatkokehityksenkannalta mitä moninaisimmissa asiakasprojekteissamme,sanoo Lemponen.Eevastiina Ahlqvist<strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong> 11


JUKKASINAMKULJETSÄHKÖMOOTTOREIDENENERGIANSÄÄSTÖ KIINNOSTIMATTI KLEEMOLA ESITTELEEUUSIA PANEELEITAJA TIA PORTALIASIMOCODE SOPII ERINOMAISESTIMYÖS KASETTILÄHTÖKESKUSKSIINUudet tuotteetUutuuksia teollisuusmessuillaSaksassaSPS-teollisuusmessuilla Nürnbergissä Saksassa kävi lähes 60 000 vierasta.Marraskuun lopun tapahtumassa esiteltiin useita uutuustuotteita uotteita ja ratkaisuja.Yksi merkittävimmistä oli Simatic S7-1500 -logiikkaohjainsarja. arja.MESSUILLA KÄVI KOLMEN PÄIVÄNAIKANALÄHES 60 000 VIERASTAANSAITTUA MIELENKIINTOAUUSILLE SIMATIC S7-1500:LLEJA TIA PORTALILLE12 <strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong>SIEMENSIN OSASTOLLARIITTI NÄHTÄVÄÄ PÄIVIKSI


Uudenlaista tehokkuuttaYhteistyöllä tehokkuuttainvestointeihin<strong>Siemens</strong> Osakeyhtiö ja Ideal PLM Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksenComos-ohjelmistojen jälleenmyynnistä sekämarkkinoinnista Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi Ideal PLM vastaaprojektien teknisestä toteutuksesta ja loppuasiakkaiden tukemisesta.AUTOMAATION UUTUUDET UDETMESSUVIERAILLE SUOMEKSIComos on kokonaisvaltainen ohjelmistoratkaisulaitosten suunnitteluunja elinkaarenhallintaan. Se mahdollistaaeri suunnittelutoimintojen japrojektivaiheiden välisen saumattomantiedonvaihdon ja yhteistyön.Comos-ratkaisuilla Ideal PLM tarjoaalaajempia kokonaisratkaisuja, jotkalisäävät yrityksen kannattavuutta ja tehostavatprosesseja.– Tavoitteenamme on tarjota yrityksilleratkaisuja, jotka todella hyödyttävätheidän liiketoimintaansa.Kokonaisvaltaisesta investoinnistasaatava vuosittainen hyöty on prosenttiliikevaihdosta. Comos-tuotteidenmyötä etu tulee olemaan vieläsuurempi, sanoo Ideal PLM:n toimitusjohtajaTapio Juurakko– Ideal PLM Oy oli kumppani, jokasitoutui alusta asti voimakkaaseen liiketoiminnankehittämiseen. Tähän sisältyimyös uusien henkilöiden palkkaaminen.Pitkäaikainen kokemus <strong>Siemens</strong>inPLM-ohjelmistoista vaikutti myös valintaan,kertoo <strong>Siemens</strong>in Comos-ryhmänPohjoismaiden ja Baltian kanavamyynnistävastaava johtaja Mika Luukko.Comos-tuotteiden lisäksi Ideal PLMon tarjonnut jo kahdenkymmenen vuodenajan yrityksille tuotteen elinkaarenaikaisia ratkaisuja, joilla parannetaankannattavuutta. Ratkaisut perustuvat<strong>Siemens</strong> PLM Software -tuotteisiin.PUSA ESITTELEEICSILLA TEHDYNNJÄRJESTELMÄNNASAN MARS-MÖNKIJÄ ONSUUNNITELTU SIEMENSINPLM-OHJELMISTOLLAKuvassa vasemmalta oikealle <strong>Siemens</strong>in Mika Luukko ja Matti Hämäläinen sekäIDEAL PLM:n Tapio Juurakko.<strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong> 13


Välinehuoltajan maanpäällinen taivasVälinehuoltokeskuksen automatisointion otettu innolla vastaan välinehuoltajienkeskuudessa.– Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus välinehuoltajanasaada olla mukana tällaisessaprojektissa. On niin ihanaa, kun eitarvitse nostella painavia tavaroita. Tämäon välinehuoltajalle kuin maanpäällinentaivas, TYKS:n välinehuoltaja Ilse-MarieÖstermalm kehuu.Uuden välinehuoltokeskuksen virallinenkäyttöönotto tapahtuu alkuvuonna<strong>2013</strong>, mutta testiajoja ja toiminnallisiatestauksia on tehty jo aiemmin. Östermalmon ollut mukana testaamassa automatisoituakeskusta.– On ollut uskomattoman upeaa tehdätöitä ilman raskaiden välineiden kantamista,Östermalm sanoo– Odotan innolla, että pääsemme aloittamaantyöt täällä.Lisää tehokkuuttavälinehuoltoprosessiinUudenlaista tehokkuuttaVälinehuoltajanmaanpäällinen taivasSairaaloiden välinehuolto on fyysisesti rankkaa työtä.Turun yliopistollisen keskussairaalan välinehuoltokeskuksenautomatisoinnilla pyritään parantamaan välinehuoltajientyöergonomiaa ja vähentämään siten henkilökunnan tukijaliikuntaelinsairauksia.Sairaaloiden välinehuolto on fyysisestirankkaa työtä. Jopa 20 kiloa painavienkorien ja laatikoiden nosteleminen ajoittainjopa hartiatason yläpuolelle aiheuttaatuki- ja liikuntaelinvammoja. Turunyliopistollisen keskussairaalan johto heräsivälinehuoltajiensa sairauspoissaolojenmääriin ja halusi parantaa työntekijöidensätyöergonomiaa. Automatisoitu välinehuoltokeskushelpottaa välinehuoltajientyötä korvaamatta heidän tärkeimpiä työvälineitänsä,silmiä ja käsiä.Turun yliopistollisen keskussairaalanvälinehuoltoyksikkö on yksi TYKS-SAPA-liikelaitoksen palvelualueista. Sen ensisijainentehtävä on tuottaa asiakkaillensapuhtaita ja steriilejä välineitä. Aiemminsuuressa sairaalassa oli useampia pieniävälinehuoltokeskuksia ja käytössä oli niinsanottuja yhden välinehuoltajan pisteitä.Tällöin prosessi oli haavoittuvainen, kunyksittäiset sairauspoissaolot vaikuttivathuoltoketjun kulkuun. Keskittämällä välinehuoltotoiminnanyhteen suurempaankeskukseen ja automatisoimalla prosessintekee TYKS ensilaatuista välinehuoltotyötä.Niin työntekijöiden työergonomia kuinprosessin tehokkuus paranevat huomattavastiuudistuksella.Tehokkuuden kasvaessa TYKS-SAPAvoi palvella enemmän uusia asiakkaita.Välinehuoltoprosessin ollessa kerrallalaadukasta, myös tehokkuus paranee.Uudessa keskuksessa henkilöstö voi keskittyävälinehuollon laadun kehittämiseenkun raskaat ja vaaralliset työvaiheetjäävät pois.<strong>Siemens</strong>in ohjaus- ja seurantajärjestelmillätoteutettu automatisoitu välinehuoltokeskusei vaaranna välinehuoltajientyöpaikkoja, päinvastoin.14 <strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong>


Asiantuntijan näkemys– Suunnitelmissa on, että välinehuoltoatehdään jatkossa kahdessa vuorossa 14tuntia vuorokaudessa aiemman 8 tunninsijaan, joten tarvetta on lisärekrytoinneille”,Östermalm kertoo.Pekko LuumiTuotepäällikkö<strong>Siemens</strong> OsakeyhtiöIndustry SectorHyvää yhteistyötä Elmont Oy:n kanssaKeskitetyn välinehuoltokeskuksensuunnittelutyöt alkoivat vuonna 2007.Ensimmäiset suunnittelupalaverit <strong>Siemens</strong>invirallisen järjestelmäpartnerinElmont Oy:n ja loppukäyttäjien välilläkäytiin elokuussa 2011.– Me olemme iloisia, että meitä, välinehuoltoprosessinasiantuntijoita onkuultu ja mielipiteitämme ei ole jätettyhuomiotta, Östermalm kertoo.Elmont Oy:n Kari Koski kertoo tavanolevan osa yritykselle yleistä käytäntöä.– Pyrimme aina pitämään loppukäyttäjätmukana projektien suunnittelu- jakehitystyössä.Eevastiina AhlqvistHuolettomia aikojavaihdemoottoreidenkäyttäjilleVälinehuoltoprosessiSairaaloiden välinehuoltotyö alkaavastaanottamalla välineet pesuosastolle.Siellä välineet puretaanmahdollisimman pieniin osiinparhaan mahdollisen pesutuloksensaamiseksi. Tämän jälkeen ne lajitellaanpesukoneisiin. Seuraavaksivälinehuoltajat tyhjentävät pesukoneetkuivauskaappeihin, joista välineidenmatka jatkuu pakkaamon erityöpöydille. Työpöydiltä välineet,pakkaukset, korit ja laatikot jokosiirretään käsin tai kuljetetaan kärryilläautoklaavien radalle. Kun autoklaavitpurkavat kuorman, välinehuoltajatnostavat ja siirtävät koritkuljetusvaunuihin.Jatkossa pakkaamon nosto-, siirto-ja kuljetusvaiheet tehdään automaationavulla. Tällä tavalla sairaalanhenkilöstöä ei kuormiteta fyysisesti,vaan se pääsee keskittymääntarkkuutta vaativiin tehtäviin. Näinvälinehuollon suorittaman työn kokonaislaatuparanee merkittävästi.Vaihdemoottoreita käytetään monissateollisuuslaitoksissa toiminnankannalta elintärkeissä käyttökohteissa.Mitä voidaan tehdä, jotta odottamattomattuotantokatkokset voidaan estää?Vaihdemoottoreiden, kuten kaikenmuunkin käyttötekniikan käytettävyydenkannalta tärkeimmät päätöksettehdään jo mitoitus- ja valintavaiheessa.Mitoitusta helpottavat IT-mitoitustyökalut,joilla monimutkaistenkintuotantokoneiden toimintaa voidaanmallintaa varsin yksinkertaisin keinoin.Parhaatkaan laskentaohjelmistot eivätkuitenkaan korvaa kokemusta erilaisistakäyttökohteista. Käyttötekniikkaavalittaessa toimimmekin usein hyvinläheisessä yhteistyössä laitevalmistajienkanssa. Kun yhdistetään heidänvahva prosessiosaamisensa <strong>Siemens</strong>inkäyttötekniikkaosaamiseen, tuloksenaon useasti käytettävyydeltään ja luotettavuudeltaanaivan omaa luokkaansaolevia koneita ja tuotantolinjoja.Myös käyttökohteen olosuhteet vaikuttavatvalintaan. Ulkona sään armoillaolevat laitteet vaativat esimerkiksi maalipinnaltahuomattavasti parempaa kulutuksenja auringonvalon kestävyyttäkuin sisällä olevat. Vaihdemoottoreissaakselitiivisteet ovat tyypillinen huomiotavaativa kohta. <strong>Siemens</strong>in uudenSimogear-sarjan kehitystyössä tehtiinpaljon tutkimusta tiivistevaurioidensyistä. Tätä tietoa on nyt hyödynnetty,ja tämän ansiosta jokaiseen Simogearvaihdemoottoriinvoidaan valita juurioikeanlainen tiivistetyyppi kaikkiin sovelluksiinja olosuhteisiin.Mikäli valinta on tehty oikein, vaihteissakäytettävät hammaspyörät ovatkäytännössä ikuisia. Ainoastaan voiteluaineestaon pidettävä huolta. Kun puhutaanpyörivistä laitteista, niin tiivisteetja laakerit ovat tietysti kuluvia osia.Näillekin voidaan kuitenkin jo valintatilanteessalaskea vaatimusten mukainenodotettu elinikä varsin tarkasti.<strong>Siemens</strong> toi toukokuussa markkinoilletäysin uuden Simogear-vaihdemoottorisarjan.Maailman moderneimmassavaihdemoottorisarjassa yhdistyvätpoikkeuksellisen hyvä hyötysuhde,kompakti koko ja erittäin korkea laatu.Universaalien asennusmittojen ansiostaSimogear-vaihdemoottorit on helpposijoittaa sekä olemassa oleviin ettäuusiin käyttökohteisiin.<strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong> 15


TuoteuutisetUusi versio TIA Portalista<strong>Siemens</strong>in Totally Integrated Automation Portal -ohjelmistoalustasta on julkaistu uusi versio. Step7 V12 mahdollistaa uuden logiikkasarjanS7-1500-ohjelmoinnin. S7-1500-ympäristössä ohjelmointi on symbolista kuten S7-1200-logiikkasarjallakin. Trace-ominaisuudetmahdollistavat nopeidenkin tapahtumien seuraamisen ohjelmasta käsin. Asioiden yksinkertaiseen ja graafiseen määrittelyynon kiinnitetty huomiota ja tietoturvamääritykset ovat myös selkeästi kehittyneet. Eri laitteiden väliset diagnostiikkatiedot on helppokonfiguroida ja ottaa käyttöön.Käyttöliittymissä WinCC V12 tukee sekä V11- että V12-projekteja. Basic-paneelien backup voidaan nyt tallentaa myös S7-1500-logiikan muistikortille.Sähkökäyttöjen ohjelmisto Startdrive V12 on laajentunut käsittämään koko SINAMICS G120 -sarjan. Nyt sähkökäyttöjen parametrointitehdään samalla tavalla kuin automaatiossakin.Tarkka vahvistin pinnankorkeuden mittaukseenUudet Sitrans LUT400 -sarjan vahvistimet on kehitetty pinnankorkeudenmittaamiseen ultraäänen avulla. Vahvistimet ovat markkinoidentarkimpia. Mittaustarkkuus on yksi millimetri. Ne varmistavatjatkuvan oikean mittaustuloksen.Kompakteja vahvistimia voidaan käyttää nesteiden ja kiintoaineidenpinnankorkeuden mittaukseen, valvontaan ja säätöön. Nesoveltuvat useille eri teollisuudenaloille. Vahvistimia on kolmeamallia: Sitrans LUT 420 soveltuu pinnankorkeuden mittaukseen,Sitrans LUT430 pinnankorkeuden ja virtauksen mittaukseen sekäpumppusäätimeksi, Sitrans LUT440 näiden lisäksi vielä avokanavamittaukseen.Uusi vahvistinsarja on suunniteltu lukuisiin eri vedenjajätevedenkäsittely-, valmistusprosessi- ja varastointisovelluksiin.TehopakettikuljetinsovelluksiinSinamics G120D -taajuusmuuttajasta on julkaistu uudistettutehopaketti. Paketti sisältää hajautetun, kentälle asennettavantaajuusmuuttajan verkkoonsyöttöominaisuuksilla, paikoitustoiminnoilla,turvatoiminnoilla, pulssianturiliitännällä sekä useitaI/O-pisteitä ja analogiaohjeen.Tuote soveltuu erityisen hyvin hajautettuihin kuljetin- tainostinkäyttöihin sekä vaunukäyttöihin, joissa halutaan muokattavuuttasovellusten suhteen sekä minimoida kaapelointi- ja kaapituskustannukset.Helppoja turvaratkaisujaUusi turvareleperhe tarjoaa helppoja turvaratkaisuja. Sirius3SK1 -turvareleperhe täyttää kansainväliset IEC 62061- ja ISO13849-1 -standardit. Tuoteperhe on jaettu kahteen osaan, joistatoinen on vakioreleet ja toinen on parametroivat turvareleet.Yhteinen piirre tuotteille on yksinkertaisuus ja kytkennän helppous.Turvapiirejä on helppo laajentaa lisäämällä perusyksikköönsopiva turvatulojen tai -lähtöjen laajennusyksikkö.SIRIUS 3SK1 -turvareleillä voidaan korvata <strong>Siemens</strong>in aikaisemmatturvareleratkaisut.16 <strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong>


Väyläliityntäyksiköillälisää liitäntämahdollisuuksia<strong>Siemens</strong> on tuonut myyntiin uusia väyläliityntäyksikköjä, joilla ET 200S I/O-asematvoidaan liittää mm. Allen-Bradley -logiikkaohjaimiin. Tuotteet helpottavat automaatioratkaisujenstandardointia yrityksissä, jotka vievät tuotteita mm. Amerikanmarkkinoille.Uudet väyläliityntäyksiköt soveltuvat sekä DeviceNet- että EtherNet/IP-liityntään.Molemmat mahdollistavat lähes kaikkien ET 200S I/O -aseman moduulienhyödyntämisen. Turvamoduulien käyttö ei kuitenkaan ole mahdollista.PC liikkuvalleammattilaiselleLaajakulmanäkymiäautomaatiojärjestelmänvisualisointiinUudet ja suorituskykyisemmät 16:9 kuvasuhteen teollisuusmonitoritja Thin client -paneelikäyttöliittymätmahdollistavat hyvin tarkan prosessiseurannan. Tuotteeton suunniteltu operointi- ja valvontalaitteeksi sekä etäkäyttöönja SCADA-järjestelmiin. Uudistunut tuote onvoittanut kansainvälisesti arvostetun iF product designaward 2012 -muotoilupalkinnon.Teollisuusmonitoreita on saatavilla 15, 19 ja 22 tuumankokoisina pelkäksi näyttöpäätteeksi tai kosketusnäytöllävarustetuna prosessin operointiin.Uudessa Thin Client Simatic ITC:ssä ei ole kuluviamekaanisia osia, kuten tuulettimia tai kiintolevyjä, mikätekee niistä erittäin kestäviä ja huoltovapaita. Simatic ITCon kosketusnäytöllinen ja paneelien koot ovat 12, 15, 19tai 22 tuumaa.Field PG M4 on teollisuuskäyttöön optimoitu kannettavaPC liikkuvalle ammattilaiselle. Tietokone on lujatekoinen,metallikuorinen ja kestää vaativia olosuhteita. Se on varustettuuusimalla PC-tekniikalla ja optiona ovat mm. tehokas IntelCore i7-3520M -prosessori, korkearesoluutioinen laajakuvanäyttöja SSD-levyField PG M4:ssä on tehokas akku, kantokahva, nopeastivaihdettava kiintolevy sekä kestävä ja tilava selkäreppu.Uudessa PC:ssä on integroituna ohjelmointiliitynnät Profinet-ja Profibus DP / MPI -portti S7-logiikan ohjelmointiavarten. Field PG:ssä on aina Simatic-työkalut valmiiksi asennettuna,joten ne sisältävät kaiken tarvittavan yhdessä paketissa.<strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong> 17


JärjestelmäpartneritA&D AUTOMATION OYSukkulankatu 355120 ImatraPuh. 05 543 0400www.adautomation.fiALTE VISETEC OYPäivölänkatu 4060120 SeinäjokiPuh. 020 786 3400Fax 020 786 3401www.altevisetec.fiAPEX AUTOMATION OYTerminaalikatu 367700 KokkolaPuh. 0207 288 288www.apexautomation.fiASITEK OYTasalanaukio 5 B21200 RaisioPuh. 02 437 8400www.asitek.fiDOSETEC EXACT OYVaakatie 3715560 NastolaPuh. 03 871 540www.dosetec.fiELMONT OYTyynentie 1215230 LahtiPuh. 03 553 51www.elmont.fiELOMATIC OYItäinen Rantakatu 7220810 TurkuPuh. 02 412 411www.elomatic.comVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläElektroniikkatie 890590 OuluKirkkokatu 1453100 LappeenrantaHatanpäänkatu 333900 TampereESYS OYTarmontie 615860 HollolaPuh. 0400 836 704www.esys.fiMES-järjestelmätFIMATIC OYValimotie 200380 HelsinkiPuh. 050 527 0627www.fimatic.fiFAP AUTOMATION OYLarin Kyöstin tie 400650 HelsinkiPuh. 020 7924 710www.fapautomation.fiRaisiontori 521200 RaisioPuh. 020 792 4717FIMATIC OYValimotie 200380 HelsinkiPuh. 050 527 0627www.fimatic.fiINDEL AUTOMATION OYVesijärvenkatu 3815140 LahtiPuh. 020 781 4400www.indel.fiINSTA AUTOMATION OYRälssitie 7 B01510 VantaaPuh. 020 771 7250www.insta.fiSarakulmankatu 2033900 TamperePuh. 020 771 7111Keihästie 940950 MuuramePuh. 020 771 7111Wredenkatu 2 (PL 1)78201 VarkausPuh. 020 771 7420Piuhatie 890630 OuluPuh. 020 771 7205Teollisuuskatu 129200 HarjavaltaPuh. 020 771 7111KARELPLAN OYKoulukatu 5-753100 LappeenrantaPuh. 05 614 6600www.karelplan.fiLAHTI PRECISION OYAhjokatu 415800 LahtiPuh. 03 382 921www.lahtiprecision.fiLOGICA SUOMI OYKarvaamokuja 2, PL 3800381 HelsinkiPuh. 010 30 2010www.logica.fiLOGICA SUOMI OYKarvaamokuja 2, PL 3800381 HelsinkiPuh. 010 30 2010www.logica.fiMAINTPARTNER OYAhventie 4 B02170 EspooPuh. 09 2311 5000www.maintpartner.fiPCS-ENGINEERING OYPaulaharjuntie 2090530 OULUPuh. 040 584 4716Puh. 040 584 4762www.pcs-engineering.fiKankitie 340320 JyväskyläPuh. 040 865 7958PLC PLAN OYKonetie 3290620 OuluPuh. 08 531 3000www.plc.fiPROTACON OYSeenintie 2, PL 12240351 JyväskyläPuh. 010 3472 600www.protacon.comRenforsin Ranta -yrityspuistoTehdaskatu 15 Rata 3 C 7187100 KajaaniKarhulan teollisuuspuistoPajatie 6948600 KotkaSATMATIC OYSammontie 928400 UlvilaPuh. 02 5379 800Myllynummentie 404250 KeravaPuh. 02 5379 800www.satmatic.fiSERVICEPOINT KUOPIO OYPL 24, Itkonniemenkatu 2170501 KuopioPuh. 044 7868 200www.servicepoint.fiVEO OYRunsorintie 565380 VaasaPuh. 0207 1901www.veo.fiTiedekatu 260320 SeinäjokiVistantie 1921530 PaimioKerintie 2015500 Lahti= Solution Partner= Service PartnerSivacon-sähkökeskusvalmistusMoottorikorjauspartneritLSK ELECTRICS OYVesijärvenkatu 38, PL 17615101 LahtiPuh. 020 781 4200www.lsk.fiKatso muut paikkakunnatkohdasta jälleenmyyjätRAUMANSÄHKÖKONEHUOLTO OYKairakatu 1826100 RaumaPuh. 02 8378 7250www.raumansahkokonehuolto.fiTORNION SÄHKÖPOJAT OYRaidekatu 2995420 TornioPuh. 0400 222 401www.sahkopojat.fiPLM-järjestelmätIDEAL PLM OYJaakonkatu 201620 VANTAAPuh. 09 540 4840www. ideal.fiSATMATIC OYSammontie 928400 UlvilaPuh. 02 5379 800www.satmatic.fiMyllynummentie 404250 KeravaPuh. 02 5379 800SähkötukutELEKTROSKANDIA OYVarastokatu 905801 HyvinkääPuh. 010 509 311www.elektroskandia.fiONNINENKysy lähin myyntipistePuh. 020 485 5111tai katso osoitteestawww.onninen.fiSLO OYKysy lähin myyntipistePuh. 010 283 11tai katso osoitteestawww.slo.fi<strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong> 19


sUusia mahdollisuuksia teollisuusautomaatioonInnovation Tour <strong>2013</strong>: Logiikkaohjainsarja Simatic S7-1500 käytännössäwww.siemens.fi/innovationtour<strong>2013</strong>Teollisuuden automaatioratkaisujen maailmanmarkkinajohtajatuo tarjolle uuden logiikkaohjainsarjan. Simatic S7-1500 onseuraaja teollisuuden suosimille <strong>Siemens</strong>-ratkaisuille vaativissaautomaatiosovelluksissa.Kevään <strong>2013</strong> Innovation Tourillauusi logiikkaohjainsarja esitellään käytännössä.Industry Sector

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!