Innovatiiviset ratkaisutInnovaatiot elintärkeitäSuomen teollisuudelleSuomalaisen yhteiskunnan rakenne on sellainen, että se tarvitsee myösmenestyvän valmistavan teollisuuden. Menestyäkseen teollisuuden oninnovoitava ja hyödynnettävä uusia innovaatiota, arvelee Teknologiantutkimuskeskus VTT:n kehitysjohtaja Petri Kalliokoski.4 <strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong>
Pöydän toisella puolella VTT:n neuvotteluhuoneessaistuu lähes tauottomastipuhuva, innostunut mies. Vuosiainnovaatioiden ja niiden hyödyntämisenparissa töitä tehnyt asiantuntija tiputteleeesimerkkejä innovaatiosta, yrityksistäja kansakunnista liukuhihnalla.VTT:n innovaatiotoiminnasta vastaavajohtaja Petri Kalliokoski pysähtyyhetkeksi miettimään vain kun hän miettiiomia ideoitaan. Tuntuu siltä, että isostajoukosta on valittava yksi hyvä esimerkki.– Olen muun muassa perustanut yhdenspin-off-yrityksen, mutta siitä ei tullutinnovaatiota. Voisi sanoa, että yrityksemmeoli merkittävästi aikaansa edellä.Kaupallistimme vuosina 2006–2007 sitä,miten yritykset voisivat käyttää sosiaalistamediaa tuote- ja palvelukehityksessä.Teimme joitakin pilotteja, mutta olimmekolme - neljä vuotta aikaa edellä.Yksi Kalliokosken keskeisistä viesteistäliittyy läheisesti epäonnistumiseen.Innovointi ei hänen mukaansa onnistu,jos ei ole lupaa myös epäonnistua, lupaayrittää.Oman yrityksen keskeinen oppi oli,että hyväkään idea ei riitä, jos sitä toteuttamassaei ole oikeaa tiimiä tai markkinaei ole kypsä.Johtajuus on tärkeääKalliokoski on oman toimensa ohellamukana myös yritysten hallituksissa ja neuvonantajana.Hänen mukaansa innovatiivisuudestaon useita hyviä esimerkkejä.Kalliokoski kertoo, että monissa pienissäja keskisuurissa yrityksissä on jootettu käyttöön innovaatiojärjestelmiä,kuten sisäisiä ja ulkoisia innovaatiokilpailuja,tai otettu käyttöön innovaatioidenkeruujärjestelmiä. Nämä ovat kuitenkinhänen mielestään vain työkaluja. Tärkeintäinnovatiivisuudelle on oikeanlainenjohtajuus.– Tärkeintä on yritys- ja johtamiskulttuuri,joka kannustaa uusiin juttuihin.Johtajuudella voi tukea innovaatiota. Tätävoidaan sitten vauhdittaa järjestelmillä.Kirjassani Making Sense of InnovationManagement johtopäätös on, että innovaatiojohtaminenon liiketoiminnan kehittämistä– ei sen kummempaa tiedettä.Useita teitä hyödyntää innovaatioitaKalliokosken puhenopeus vain kiihtyy,kun hän kertoo esimerkeistä yrityksistä,joissa on ollut mukana kehitystyössätai joiden kehitystä hän on seurannut.– Esimerkiksi Vantaalla sijaitseva pkyritysHakaniemen Metalli Oy on laajentanuttoimintaansa asiakkaiden tuotteidentuotekehitykseen. He hyödyntävätlaserhitsausta innovatiivisella tavalla,tavoitteena aiempaa kevyemmät ja kustannustehokkaammatrakenteet. Tämänavulla on ollut mahdollistamyös auttaaasiakkaita kehittämäänomista tuotteistaan kevyempiäja esimerkiksiympäristöystävällisempiä.Toinen menestystievoisi alihankkijalle olla oman tuotteenkehittäminen. Yksi ratkaisu on myös laajentaatuotteista palveluihin.– Hitsauslaitteita tekevä lahtelainenKemppi on laajentanut tarjoamaansavahvasti palveluliiketoimintaan ja tuottavuudenkehittämiseen. Lisäksi Kempillä jahenkilöstönvuokrausyritys Baronalla onyhteinen HumanWeld -hitsaajapalvelu.– Haluan korostaa myönteisten sattumienmerkitystä. Kun ajattelee laatikonulkopuolelta, niin voi syntyä uusia koviajuttuja.Hyvät ideat ja innovaatiot voivat tullamistä päin organisaatiota tahansa, kunjohtamisen kulttuuriin kuuluu se, ettäkaikki saavat esittää ideoita, eikä johtosaa ampua niitä heti alas. Suomessa onyrityksissä matalat rakenteet ja tämä tukeeinnovointia.Erityisesti VTT:n johtaja korostaa kuitenkinpositiivisuutta.– Uusien juttujen kehittelylle ideanalas ampuminen ja syyttely ovat pahimpiamahdollisia reaktioita. Yrityskulttuurinpitäisi kannustaa hyviin suorituksiin.Synkkyyteen vaipuminen ei kannata.Tutkijoilla mahdollisia innovaatioitapöytälaatikoissaKalliokoski kehuu suomalaistenkekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta.Kuten niin moni muukin, hän näkee,”Suomen teollinen järjestelmä onrakennettu niin, että menestys ei voiperustua mihinkään muuhun kuinäärimmäisen hyvään osaamiseen.”että niiden hyödyntämisessä on kuitenkinpaljon parannettavaa. Kalliokoskenmukaan esimerkiksi yliopistojen jatutkimuslaitosten tutkijoilla on paljonhyviä ideoita ja potentiaalisia innovaatioita,joita voisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin.Hän kehottaakin yrityksiäarvioimaan tutkijoiden laareja.<strong>TeollisuusPartneri</strong> | 1/<strong>2013</strong> 5