VAPAAVAHTI • FRIVAKT 3/2013 - Mepa

Tehokasta rahdinkuljetustaItä- ja PohjanmerelläMEPAn kotisivujen yläleiskassa komeileva sinikylkinen rahtilaiva on Meriauran m/s Nedland. Vapaavahtikävi elokuussa tutustumassa paluun Suomen lipun alle tehneeseen alukseen Naantalin Luonnonmaalla.Sietasin telakalla rakennettu laiva tuli suomalaisilletunnetuksi Dyggve -nimellä, kunBror Husell Chartering toimi sen rahtaajana.Husell osti aluksen vuonna 2001 ja nimesiNedgardiksi. Varustamokaupan yhteydessälaiva siirtyi entisellä nimellään Boren tonnistoonvuonna 2006.– Monet muistavat myös, kun laiva oliylösmakaamassa sisarensa Belgardin kanssaMaarianhaminassa. Nyt ajellaan Itä- ja Pohjanmeren”villiä linjaa” päällikkö Paavo Arpiainenheittää.Boren myytyä alukset, nimet muutettiinmuotoon Nedland ja Belland ja ahtereihinhilattiin Maltan liput. Arpiainen oli tuolloinpäällikkönä m/s Eelandissa (ex Midgard), jokaoli myös Maltan lipun alla. Myöhemminvarustamo neuvotteli liittojen kanssa, minkätuloksena Eeland myytiin ja Belland-Nedland-parivaljakko siirrettiin Suomen lipunalle viime vuonna.Pitkä tie Meriauran jaVG-Shippingin hommiinPaavo on alun perin Virolahden miehiä, jokaaloitti opiskelut Helsingin Merimiesammat-Kansimiehet Juho Pohjola ja Igor Klemeniukovat köysitöissätikoulusta ja jatkoi työkokemusta saatuaanKotkan Merenkulkuopistoon. Perämieskoulutusoli uudistunut – kaksivuotiselta linjaltasai työkokemuksen myötä yliperämiehenpätevyyden.– Muut koulut aloittivat kaksivuotisenohjelman yhtä vuotta myöhemmin. Vuonna1977 siten vain Kotkasta valmistui perämiehiä,mikä vaikutti tietenkin jobitilanteeseen,Arpiainen kehuu.Perämiehen paikkoja oli valittavaksi asti.Arpiainen otti jobin Effoan Titaniaan, jokaRouenin reissun jälkeen ajoi Suomenlinnaanylösmakaamaan. Työt jatkuivat tervakeulaFenniassa ja muissa Suomen HöyrylaivaOsakeyhtiön laivoissa.Merimiesurheilua jaminuuttikisaaKippariluokan jälkeen Arpiainen siirtyi Nesteelle,jossa seilasi muun muassa jättitankkereissaJaarlissa ja Jurmossa. Hän koordinoiurheilutoimintaa varsinkin Jaarlilla, jokamenestyi merimiesurheilussa. Kunnia menitosin toiselle kovalle urheilumiehelle, päällikköAlvar Backmanille, joka valittiin Vuodenmerimiesurheilijaksi 1982.– Jaarli kuljetti raakaöljyä PersianlahdeltaSuomeen. Talvisaikaan purettiin usein Rotterdamissa,jokunen Kaukoidän keikkakinoli, Paavo kertoo.4 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Kimmo Uuttu on keväällä valmistunutRaumalta konemestariksiLaivaporukka toimitti myös omaa lehteä,jonka nimi oli Jaarlilainen. Miehen urheiluharrastuson jatkunut koko uran. Hän onhyvissä asemissa MEPAn minuuttikisassa jahoukutteli Nedlandin yliperämiehen AhtiRooslehtinkin mukaan.Mälkiän Jussin ja Paavon tiet kohtasivat1990-luvun alkupuolella hinaushommissajatkuen sitten Pamelassa ja Maria VG: ssa.Vuosina 1999 - 2004 Arpiainen kipparoim/s Susannaa ja jatkaa edelleen Meriauranoperoimassa tonnistossa.Purkausta ja lastaustaNedland saapui Naantaliin Uudestakaupungista,jossa se purki Kokkolasta lastattualannoitetta. Naantalissa puolestaan lastattiinmurskattua kierrätyslasia Tanskaan.Operaattori Esko Pettay Meriaurasta tulikäymään ja kävi lastipapereita läpi yhdessäpäällikön kanssa.– Lastaus edistyy nopeasti, mutta toisaaltameillä ei ole kiirettä purkauspäähän, PaavoArpiainen miettii.Murskattu lasi kärrättiin suurilla pyöräkuormaajillalaiturilla olevalle elevaattorille,joka lastasi tavaran ruumaan.Laivan messi- ja byssaosastolla huomaa,että hommat ovat hallussa. Arkangelista kotoisinoleva kokki Alexander Kuznetsov onvalmistanut ruuat ja kattanut pöydät. CiiffiKalev Meri ehti jo mennä, mutta ruokailemaansaapuvat äskettäin laiturilla trossiaspleissanneet kansimiehet Juho Pohjola jaIgor Klemeniuk.Vuoden päivät Nedlandissa seilannut Pohjolasiirtyi Meriauralle Langhilta.– Tässä on mennyt ihan mukavasti. Työvuorotovat yleensä viiden viikon mittaisia.Vaihtokaverin kanssa voi sopia itse, jos tuleetarvetta pidempiin vapaisiin, Turussa majailevaJuho kertoo.Hänen mukaansa kahdeksan hengenmiehistöllä pärjää hyvin. Laivalla on lastinausein viljaa tai akkuromua – joskus ruumanpuhdistukset ovat työläitä, joskus helppoja.Koulun penkiltätienaamaanAlexander Kuznetsov hoitaa hommat talouspuolellaRuokatunnille saapuu myös konemies KimmoUuttu. Turusta kotoisin oleva nuorimerimies on keväällä valmistunut Raumaltakonemestariksi. Nedlandiin hän sai moottorimiehenvikaeerauksen ”myllyn” kautta.– Tämä on ensimmäinen merialan työpaikka,josta saan palkkaa, Kimmo kehuu.Hän on ollut harjoittelemassa muun muassaTankos-, RG 1- ja Finnsea -aluksilla.Kimmo on sen ikäpolven opiskelija, että”praktiikkamylly” -järjestelmä ei ole tuttu.– Meille järjesti harjoittelupaikat Kai Raikunen,joka toimi Raumalla Winnovan harjoitteluvastaavana,Uuttu selvittää.Kimmo sai kipinän merelle lähtöön armeijasta,jossa tapasi muutamia merenkulkijoita.Suvussa tai lähipiirissä ei ollut merimiehiä.Hän ei myöskään missään törmännyt alanrekrytointikampanjoihin.Raumalta valmistui 16 opiskelijaa. Kimmontietojen mukaan ainakin yksi hänenlisäkseen on saanut töitä Viking XPRS: lta- moottorimiehenä.– Meillä kummallakaan ei vielä praktiikkariitä konemestarin papereihin, Uuttu kertoo.Hän kertoo viihtyvänsä hyvin työssä.Konehuoneen työmäärä on sopiva ciiffin jamoottorimiehen vahvuiselle tiimille. Merenkulkualatuntuu muutenkin Kimmosta hyvältä.Nedlandin liikennealueella on nuorellemiehelle paljon iloa läppäristä ja mokkulasta,kun viestiyhteydet toimivat.M/s Nedland alkoi olla lastissa ja lähti klo16.45 kohti Tanskan Naestvedia, jonka jälkeenoli vuorossa Malmö Ruotsissa.Teksti: Pekka KarppanenKuvat: Pekka Karppanen, Jarmo NordbackMerimieskirkon laivakuraattori Sanna Siivonen tuli moikkaamaanJuho Pohjolaa ja muita Nedlandin merimiehiäPäällikkö Paavo Arpiainen3 / 2013Frivakt Vapaavahti 5

Däcksmännen Juho Pohjola och Igor KlemeniukKocken Alexander Kuznetsov från Archangelsk har lagat matoch dukat borden.gången i början av 1990-talet när de arbetademed bogsering och de fortsatte sedan somkollegor på Pamela och Maria VG. Mellan1999 och 2004 förde Arpiainen befäl på m/sSusanna och arbetar alltjämt på Meriaurastonnage.Lossning och lastningNedland kommer till Nådendal från Nystad,där hon lossar gödsel som lastats i Karleby.I Nådendal lastar man i sin tur krossat returglastill Danmark. Operatör Esko Pettayfrån Meriaura kommer på besök och går igenomlastpapperen med befälhavaren.– Lastningen går snabbt, men å andra sidanhar vi inte bråttom till lossningen, konstaterarPaavo Arpiainen.Krossglaset forslas med stora hjullastare tillelevatorn på kajen, och därifrån till lastrummet.I mässen och kabyssen på fartyget märksdet att allt är under kontroll. Kocken AlexanderKuznetsov från Archangelsk har lagatmat och dukat borden. Maskinbefälet KalevMeri har redan hunnit gå, men däcksmännenJuho Pohjola och Igor Klemeniuk,som nyss splitsade tross på bryggan, kommerför att få sig en bit mat.Efter att ha seglat ett år med Nedland gickPohjola över till Meriaura från Langh.– Det har fungerat alldeles utmärkt. Arbetsskiftensträcker sig oftast över fem veckor.Man får själv komma överens med sinavbytare om man behöver längre ledighet,berättar Juho som bor i Åbo.Han tycker att man klarar sig bra med enbesättning på åtta man. Fartygslasten bestårofta av spannmål eller ackumulatorskrot –ibland är det besvärligt att rengöra lastrummet,ibland enkelt.Från skolbänkentill egna inkomsterÄven maskinisten Kimmo Uuttu kommerin på sin lunchrast. Den unga sjömannenfrån Åbo utexaminerades till maskinmästarei Raumo i våras. Han fick ett vikariat sommotorman via ”praktikkvarnen”.– Det här är mitt första avlönade arbeteinom sjöfarten, säger Kimmo stolt.Han har praktiserat på bland annat fartygenTankos, RG 1 och Finnsea. Kimmotillhör den generationen studerande somomfattas av systemet ”praktikkvarnen”.– Våra praktikplatser ordnades av KaiRaikunen, som är WinNovas praktikansvarigi Raumo, förklarar Kimmo.Kimmo blev inspirerad att gå till sjöss iarmén, där han träffade några sjöfarare. Hanhade inga sjömän i släkten eller i den närmastekretsen, och hade inte heller hört talasom branschens rekryteringskampanjer.Från Raumo utexaminerades 16 studerande.Såvitt Kimmo vet har åtminstone ytterligareen av dem fått jobb som motormanpå Viking XPRS.– Ingen av oss har ännu haft tillräckligtmed praktik för att få behörighet som maskinmästare,berättar Kimmo.Han säger att han trivs på arbetet. Arbetsbördani maskinrummet är lagom för teametmed ett maskinbefäl och en motorman.Sjöfartsbranschen känns bra i övrigt också.På Nedlands trafikområde har den ungamannen stor glädje av en laptop med mobiltbredbandsmodem när dataförbindelsenfungerar.M/s Nedland börjar vara färdiglastad ochklockan 16:45 går färden mot Naestved iDanmark, och därefter står Malmö näst påtur.Text: Pekka KarppanenBilder: Pekka Karppanen, Jarmo NordbackBefälhavaren Paavo Arpiainenmaskinisten Kimmo Uuttu3 / 2013Frivakt Vapaavahti 7

The TallShips RacesHelsinki 2013Suuret purjelaivat kokoontuivatHelsingin Hietalahdessa17.–20. heinäkuuta 2013.Helsingissä vieraili noin 3300miehistön jäsentä jopa 37:sta erimaasta. Tapahtumaan osallistuikaikkiaan 98 purjealusta.Lisäksi alue täyttyi kulttuuri-,nuorten- ja lastenohjelmasta.Purjeiden paraatia seurasi kymmeniä tuhansia ihmisiä Hietalahdessa,Hernesaaressa, Eiran rannoilla ja Suomenlinnassa. Seuraamassaoli kymmenittäin veneitä ja ilma-aluksia - pohjoistuulentakia Hki-Vantaan lennotkin lähestyivät kaupungin päältä.The Tall Ships Races -purjehduskilpailuntaustalla on Sail Training International(STI), joka on kansainvälinen, voittoa tavoittelematonjärjestö. Tarkoitus on kootayhteen nuoria ystävällismielisen kilpailunja koulupurjehduksen merkeissä. Helsinginjärjestelyistä vastasi kaupungin tapahtumayksikkö.Purjelaivat ja laadukkaat oheistapahtumatkeräsivät Hietalahden alueen tupatentäyteen yleisöä. Torstain 18.7. kohokohtaoli miehistöparaati, joka huipentui palkin-Meripelastusseuran ja Alfons Håkansin aluksilla riitti töitä,kun purjelaivat saapuivat satamaan8 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

tojen jakoon Hietalahden torin päälavalla.Perjantaina 19.7. miehistö vietti Helsingissäviimeistä iltaansa. Illan kruunasi hieno värisavutulitusesitysTall Ships in Colors.Ruuhkaa ja yhteistyötäsatama-altaassaMerivoimat rakensi tapahtumaa varten johtokeskuksen,jonka kautta hallinnoitiinmyös alusten saapuminen ja irrottaminenturvallisesti ja hallitusti. Tärkeä osa yhteistyössäoli myös Helsingin Satamalla, Finnpilotilla,Alfons Håkansilla, sekä Meripelastusseuralla,jonka pelastusalukset ohjasivatpienempiä purjealuksia.”Yli sadan aluksen lähteminen Hietalahdensatama-altaasta paraatimuodostelmassaoli erittäin vaativa operaatio, joka on aikataulutettuyhden minuutin tarkkuudella.Myös alusten miehistöiltä, joista osa on nuoriapurjehdusoppilaita, vaaditaan ohjeidentarkkaa noudattamista ja hyvää merimiestaitoa”,kertoi merikomentaja Juha HarjunpääMaavoimien esikunnasta.Tapahtuma huipentui komeaan Purjeidenparaatiin (Parade of Sail), jossa alukset lähtivätkohti seuraavaa satamaa Riikaa. ”Konvoita”johti miinalaiva Pohjanmaa. Kunsuurikokoinen Silja Europa saapui Länsisatamaan,olivat Tall Ships -alukset jo lähteneetSuurten purjelaivojen kilpailu järjestetäänItämerellä noin joka neljäs vuosi. Tapahtumanjärjestäjienja viranomaisten arvioidenmukaan tapahtumaan osallistui yli puolimiljoonaa kävijää. Helsingin tapahtumallaoli lukuisia yhteistyökumppaneita, kutenAlfons Håkans, Finnpilot Pilotage, JohnNurmisen Säätiö jne.-Helsingin Jätkäsaaressapaljastettiinpurjelaivatapahtumanyhteydessä Horisontti-taideteos, jokatäydentyy Itämerensuojelijoiden nimillä.50 euron lahjoituksellasaa taideteokseenkiinnitettävän nimilaatan.Horisontti-teos sijaitsee Hietalahdenpuoleisella laiturilla,jota myötenitse kukin skönärion varmoin askelinkävellyt (tai sittentaksilla) kohti Salvea.Nimilaattaan oikeuttavanlahjoituksenvoi tehdä verkkosivulla:http://www.tallshipsraceshelsinki.fi/sv/donationTyövuorolla seilataankonevoimalla,vapaalla ollessapurjeillaKuunari Helenalla oli miehistössämyös yliperämiehenä ja päällikkönävuorotteleva ammattimerenkulkija,v.2012 Turusta merikapteeniksi valmistunutSanttu Lunkka. Hän onollut vapaaehtoisena Helenalla joviiden vuoden aikana, mutta seilaapäätoimisesti m/s Carissalla yliperämiehenä.Purjehdusosuus ÅrhusistaHelsinkiin sujui hyvin.– Matka sujui pääosin hyvässäsäässä, yksi ukkosrintama kohdattiin,Santtu totesi.Talvella Puolassa telakoitu kuunarion hyvässä kunnossa. Santtu oli Helenanmiehistöön kuuluneen OttoSiikasmaan kanssa myös lehdistötilaisuudessatoimittajien tentattavana.Kokemäeltä kotoisin oleva Lunkkaaloitti merialan opiskelut Raumalla javalmistui vuonna 2012 Turussa merikapteeniksi.Nuorena jääkiekkoaharrastanut Santtu on osallistunutMEPA Hockey -turnaukseen ja Pohjoismaiseenvalokuvakilpailuun. YksiSantun kuvista päätyi Vapaavahdinkanteen.M/s Carissa liikennöi pääsääntöisestiItämerellä, mutta kuunariHelenan mukana Santtu on käynytKaribiallakin. Hän toivoisi lisääammattimerenkulkijoita Helenallevapaaehtoistyöhön. Aikaisempaapurjehduskokemusta ei välttämättätarvita - pätevyyskirja riittää. Purjealuksenerityispiirteet oppii nopeastiolemalla mukana toiminnassa.3 / 2013Frivakt Vapaavahti 9

The Tall ShipsRaces Helsinki201310 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Tiotusentals människor följde Segelparadeni Sandviken, på Ärtholmen, längsEirastranden och i Sveaborg. Ett tiotalbåtar och luftskepp följde också paraden.På grund av den nordliga vinden närmadesig även flygen till Helsingfors-Vandaöver staden.Den 17–20 juli 2013 samlades stora segelfartygi Sandviken i Helsingfors. Helsingforsgästades av cirka 3 300 besättningsmän frånhela 37 länder. Sammanlagt 98 segelfartygdeltog i evenemanget. Området fylldes dessutommed kulturella aktiviteter och programför barn och unga. Evenemanget kulmineradei den ståtliga Segelparaden när de storafartygen avgick mot nästa hamn i Riga. Arrangörernaoch myndigheterna uppskattadebesökarantalet till över en halv miljon.Evenemanget i Helsingfors hade ett flertalsamarbetspartners, däribland Alfons Håkans,Finnpilot Pilotage och John NurminensStiftelse.Otto Siikasmaa och Santtu Lunkka. Santtu har seglat med skonare Helena på sinfritid under fem års tid. Egentligen arbetar han som överstyrman på m/s Carissa.Han har dessutom hunnit med att delta i sjömansidrotten och Sjömansservicebyrånsfototävling.Under arbetspasset seglarman med maskinkraft, påfritid med segelI besättningen på skonaren Helena fanns yrkessjöfararenSanttu Lunkka, med sjökaptensexamenfrån Åbo 2012, som alternerademellan att vara överstyrman och befälhavare.Han har arbetat som frivillig på Helena i femår, men seglar i huvudsak som överstyrmanpå m/s Carissa. Seglatsen från Århus till Helsingforsgick smidigt.Vi hade mestadels bra väder under resan,men stötte på en åskfront, konstaterade Santtu.Santtu skulle önska att flera yrkessjöfarareengagerade sig i frivilligarbete på Helena.Man behöver inte ha tidigare erfarenhet avsegling, det räcker med ett behörighetsbrev.3 / 2013Håkans manskap fick bråda tider när de stora segelskutorna skulle klämmas in längsde trånga kajerna i Sandviken. Artemis och Hamlet bogserar det mexikanska skolfartygetCuauhtemoc, vars ankomst till hamnen är en effektfull manöver av besättningeni takt till musiken.Frivakt Vapaavahti 11

MEPA KOTKAN MERIPÄIVILLÄ27.7.2013Kotkan merimieskeskus heräsi eloon!Kotkan MEPAn Kirkkokadun klubi on ollutsuljettuna emäntien jäätyä eläkkeelle. Huoneistoon toiminut asiamiehen toimistona jaosittain varastonakin. Edellisestä näyttelystäkinon jo vierähtänyt aikaa.Keväällä päätettiin raivata tilata kuntoonja pystyttää meriaiheinen näyttely ”Meri,laivat ja Kotka”. Esille saatiin maalauksiaRisto Honkaharjulta ja muilta taiteilijoilta.Seinille ripustettiin myös merenkulkijoidenPohjoismaisen valokuvakilpailun parhaattyöt. Pöydillä ja ikkunoilla oli vaikuttavavalikoima köysitöitä, nukkeja sekä purje- jamoottorilaivojen pienoismalleja HerzoginCeciliestä, Tornatorista ja Heraklesista ainaWhite Roseen asti.Avajaisiin saapui reilut 50 henkilöä; joukossalaivaisäntä ”Patu” Patanen ja MeripäiväneuvospariEila Lailavuo ja SeppoGrönvall. Merimiestaiteilijoista oli paikallaHonkaharjun lisäksi Iris Malms. Ohjelmassaoli tervetuliaispuheiden jälkeen tanssiesitysja tarjoilua. Huikean esityksen tarjosivatvuoden 2013 argentiinalaisen tangon Suomenmestarit Karoliina ja Kari Kiiski. Pariskuntaesiintyi vielä illan merihenkisessänäytelmässä.Merimiestapaamisia s/sHyökylläLauantaiaamuna vietettiin jo meripäiväperinteeksimuotoutunut kympin kahvi Kantasatamanperukoille kiinnittyneellä Hyökyllä.Ensin istuttiin ja turistiin laiturin terassilla.Auringon alkaessa lämmittää kunnolla siirtyiparikymmenpäinen joukko Hyökyn ahteritäkilleaurinkoseilien alle. Patanen kävivuoronperään juttelemassa ja kyselemässäkuulumisia. Legenda oli huolissaan MerikeskusVellamon vieressä olevan majakkalaivaKemin kohtalosta. Suurilla pressuilla huputettumuseoalus odottelee apean näköisenäparempia aikoja.Porukka lähti ennen pitkää haistelemaanja maistelemaan Meripäivien meininkiä.MEPAn näyttelyssä käytiin ihastelemassahienoja tauluja ja pienoismalleja. Moni laivahistoriantuntija ihmetteli Esso Finlandia–nimisen ”miitseppitankin” mallia – moistalaivaa ei tiettävästi ole Suomessa ollut.Janoisia kulkijoita alkoi jälleen illansuussakertyä Hyökyn laituriterassille. Siellä ei voiolla törmäämättä aitoihin merenkulkijoihin,joille vanha majakkalaiva edustaa nostalgisiamuistoja. Moni tuli odottelemaan lauantaiillanteatteriesitystä.12 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Merikeskus Vellamon auditorio toimi teatterina,kun ryhmä harrastenäyttelijöitä veti läpi merikapteeniCarl-Gustav Walldénin esityksen.Näyttelyssä oli esillä useiden legendaaristenlaivojen, kuten Heraklesin jaWhite Rosen pienoismallejaSonaattisatamakaupungille –elämää Kotkan satamassaArgentiinalaisentangon Suomenmestarit Karoliina jaKari Kiiski esiintyivätMEPA:n näyttelynavajaisissaMerikeskus Vellamon auditorio toimi teatterina,kun ryhmä harrastenäyttelijöitä vetiläpi merikapteeni Carl-Gustav Walldéninesityksen. Musiikkipitoinen tarina rakentuiWalldenin kokemusten ja Kotkan satamantapahtumien ympärille. Walldenille tulinuorena poikana äkkilähtö s/s Elise Schaumaniin– tyttöystävä jäi ja mies alkoi tehdämerimiesuraa.Näytelmän parhaita kohtauksia olivat siveyspoliisiHämäläisen pidätykset sekä musiikki-ja tanssiesitykset. Walldenin tarinahuipentui lopussa, kun mies aikuisiällä päätyiyhteen nuoruuden tyttöystävänsä kanssa.Monilla katsojilla tuli pala kurkkuun, kutenmyös kertojana toimineella Walldenilla. Esitysteki kunniaa satamakaupungille ja sentoimijoille.Meripäiväparaati vedettiin tänä vuonnahyvässä säässä. Katsojia kerääntyi runsaastireitin varrelle3 / 2013Hyökyn laituriterassilla odoteltiin Walldénin näytelmän alkuaFrivakt Vapaavahti 13

SSB på Havsdagarna27 juli 2013Sjömanscentret i Kotka väcktes till liv!Sjömansservicebyråns klubb på Kirkkokatui Kotka har varit stängd sedan klubvärdinnangick i pension. Lokalen har använts somombudens kontor och delvis även som lager.Fram till i sommar hade det hunnit gå långtid sedan där hölls någon utställning.I våras beslutade man att ställa i ordninglokalen och anordna den maritima utställningen”Havet, fartygen och Kotka”. Manlyckades få fram målningar av Risto Honkaharjuoch andra konstnärer. På väggarnahängde man även de bästa bidragen frånsjöfararnas nordiska fototävling. På bordenoch i fönstren fanns ett imponerande urvalav reparbeten, dockor samt miniatyrer avsegelskepp och motorfartyg av bland annatHerzogin Cecilie, Tornator, Herakles ochWhite Rose.Till invigningen kom drygt 50 personer,däribland redaren ”Patu” Patanen ochHavsdagarnas värdpar Eila Lailavuo ochSeppo Grönvall. Efter välkomsttalet stoden dansföreställning och servering på programmet.Sjömansträff på s/s HyökyMaritimcentret Vellamos auditorium fick agera teaterscen när en grupp amatörskådespelarespelade upp sjökapten Carl-Gustav Walldéns föreställning.På lördagsmorgonen hölls Tians kaffe, somredan blivit till en tradition under Havsdagarna,på museifartyget Hyöky som låg förtöjdlängst in i Kantasatama. Till en börjanslog sig alla ner för att småprata på terrassen.När solens strålar började värma ordentligtflyttade ett tjugotal personer in i skuggan undertaket på Hyökys akterdäck. Patanen gickrunt och pratade med alla och ville höra desenaste nyheterna. Legenden oroade sig förhur det skulle gå för fyrskeppet Kemi, somligger vid Maritimcentret Vellamo. Museifartygetsom är täckt med stora presenningarär en sorglig syn där hon ligger och väntarpå bättre tider.Efter ett tag gav sig sällskapet av för attbekanta sig med Havsdagarna. De besökteSSB:s utställning och beundrade de vackratavlorna och miniatyrerna. Många kunnigainom fartygshistoria undrade över modellenav tankfartyget med namnet Esso Finlandia– ett sådant fartyg har veterligen inte funnitsi Finland.På kvällskvisten började törstiga besökareåter samlas på Hyökys terrass. Där kan maninte undvika att träffa på riktiga sjöfarare, förvilka det gamla fyrskeppet för med sig nostalgiskaminnen. Många kom för att vänta inlördagskvällens teaterföreställning.14 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

På lördagsmorgonen höllsTians kaffe, som redanblivit till en traditionunder Havsdagarna. RamiLaakso, Risto Honkaharjuoch Pekka Lappi pås/s HyökySonat till hamnstaden– liv i Kotka hamnIris Malms finadockor väckte storbeundranMaritimcentret Vellamos auditorium fick agera teaterscennär en grupp amatörskådespelare spelade uppsjökapten Carl-Gustav Walldéns föreställning. Denmusikaliska berättelsen byggde på Walldéns erfarenheteroch händelser från Kotka hamn. I sin ungdomfick Walldén möjlighet att raskt ge sig av med s/s EliseSchauman – han lämnade flickvännen och började arbetasom sjöman.Föreställningens höjdpunkter utgjordes av sedlighetspolisenHämäläinens anhållanden och musikochdansuppvisningarna. Walldéns historia nådde sinkulmen i slutet när han i vuxen ålder till sist fick sinungdoms kärlek. Många av åskådarna fick en klumpi halsen, precis som Walldén själv som var berättare.Föreställningen hyllade hamnstaden och dem som verkadedär.Till invigningen kom drygt50 personer, däriblandredaren ”Patu” Patanenoch Havsdagarnas värdparEila Lailavuo och SeppoGrönvall.3 / 2013Frivakt Vapaavahti 15

Finnalpinon jaFinnmerchantin ”veteraanit”yhteistapaamisessa 23.8.13Elokuun sää näytti parhaat puolensa,kun säännöllisesti tapaamisiajärjestävät seilauskaveritkohtasivat Kotkan Santalahdessa.Meren äärelle kokoontuinelisenkymmentä nostalgiamerenkulkijaa.Hienolla paikalla toimiva Hotelli Santalahtitoimi tukikohtana, kun kahden laivan entisetmerenkulkijat saapuivat paikalle eri puoliltaEtelä-Suomea. Alpinistien kokoonkutsujanatoimii laivan pitkäaikainen päällikkö,Juhani Reingoldt.– Edellisellä kerralla kokoonnuimmeRami Kokkosen ”haciendalla” Sulkavalla.Tuolloin puhuttiin jo mahdollisuudesta järjestäälaajempi tapaaminen, Jussi muisteli.Vuonna 1983 Raumalla rakennettu Finnmerchanton edelleen liikenteessä, muttapoistui Suomen laivarekisteristä jo kymmenenvuotta sitten. MEPAn Kotkan asiamiesRisto Nikula on laivan entinen stuertti javaalii hienon merimiesporukan perinteitä.Finnmerchantin väki kokoontuu useimmitenKotkassa.Päivän ohjelmassa oli seurustelun ohellamuisteluita ja vanhojen valokuvien katselua.Atlanticargon entinen toimitusjohtaja KurtWinqvist kertoi yhtiön vaiheista ja siitä, mitenFinnlines oli siinä mukana. ”Kurrella”oli monta mielenkiintoista tarinaa Atlanticargonlukuun liikennöineiden Finnlinesinlaivojen vaiheista. Moni läsnäolija oli niissäseilannutkin.Muistelua javerkostoitumistaFinnlinesin pitkäaikainen työhönottaja KaleviSilvasto muisteli merimiesten rekrytointiayhdessä Juhani Reingoldtin kanssa, jokamyös oli vuorollaan ollut konttorissa job rotation-tehtävässä. Finnlines käytti aikoinaantässä toimessa laivojen yliperämiehiä, jotkasaivat tutustua varustamorutiineihin jonkinaikaa ennen kuin ottivat päällikkyyden.16 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Monet muistavat Silvaston miehenä, jokaonnistui kaivamaan haluamansa merenkulkijatmilloin mistäkin korvesta tai peräkyliltä.Hän seilasi ennen konttoriin tuloaradiosähköttäjänä. Kale jäi eläkkeelle 2000–luvun puolivälissä.Päälliköt Reingoldt ja Pentti Kuusinenkertoivat vuorollaan Finnalpinon ja Finnmerchantinvaiheista muutamilla mehevilläjutuilla höystettyinä. Päivä alkoi olla kauneimmillaanja porukka siirtyi rannalle ja terassillepöytien ja ruokien kattausten ajaksi.Hotelli Santalahden henkilökunta oli loihtinutnäyttävän näköisen ja maittavan alkuruokapöydän.Pääruokana oli kalaa ja lihaa,jälkiruokana kakkua, kahvia ja konjakkia.Kukaan ei taatusti jäänyt nälkäiseksi.Ilta tummeneeelokuun yöksiRuokailun jälkeen vedettiin merimiestapaamisissajo perinteeksi muodostunut laivantunnistuskilpailu– tällä kerralla pelkästäänFinnlinesin aluksista. Yleisö sai vastausvuoroapyytämällä yrittää arvata laivoja, joistakustakin näytettiin 3-6 vihjekuvaa. Oikeastavastauksesta sai alkuperäisen Atlanticargo-lippiksen.Arvattavana oli tusina yhtiössä operoinuttaalusta. Eniten oikeita vastauksia tiesi kokkistuerttiHannu Timonen, joka palkittiinMatti Pietikäisen Finnlines -historiikilla.– Kateelliset epäilevät meikäläistä ”dopingista”,Hanski naurahti.Yhtään protestia ei sentään jätetty.Jossain välissä Reingoldtin Jussi oli ehtinytväsäämään tapahtumasta kertovan näppäränrunon, jollainen häneltä on syntynyt kaikkienalpinistitapaamisten yhteydessä. Jussiesitti runon itse, minkä jälkeen siirryttiinnauttimaan lämpimästä elokuun illasta.Risto Nikula viritteli rannan tiiligrilliintulen, jonka hiilloksella myöhemmin paistettiinmakkaraa huikopalaksi. Edellistenalpinistikokoontumisten tapaan laivan musiikkijaostoviritti soittimensa ja alkoi vetää70-80 –lukujen ”shantyja” täysikuun kiivetessätummuvalle taivaalle.Kiitoksia kaikille osallistujille ja järjestäjille!Pekka Karppanen (Finnalpinossa 1983)Finnalpino FinnmerchanttapaaminenVielä jalka nousi senverranehk viel yhden kerranjoukko kasvoi tuli mukaanMersun pojatjotka paremmassa kunnossakaiketi ovatja saatiin väkeä konttorinmukaanmyöskin Mepan pojat astuivattupaannykykuulumisia innollavaihdettiinsitten iltaa istuttiin,muisteltiintuli myöskin esille musiikin vuoropäästi äänensä taivaille ukkokuorosauna illalla tottakai lämpessen jälkeen väsyneet peteihinänkesvai jäivätkö jotkut kukkumaanja vasta sitten nukkumaan.Vaan taas me todettiin sama facta.Navigare necesse est,vivere non estnecesse.Jussi ReingoldtFinnalpinon musiikkijaosto viritti soittimensa päästyäänensin itse sopivaan vireeseenFinnlinesin pitkäaikainen työhönottaja Kalevi Silvasto muistelimerimiesten rekrytointia yhdessä Juhani Reingoldtin kanssa, jokamyös oli vuorollaan ollut konttorissa job rotation -tehtävässä.3 / 2013Frivakt Vapaavahti 17

Finnalpinos och Finnmerchants”veteraner” träffades 23 augusti 2013Augustivädret visade sig från sin bästa sida när seglarkamraterna anordnade ett av sina regelbundnamöten i Santalahti i Kotka. Ett fyrtiotal före detta sjöfarare samlades på träffpunkten vid havet.Det vackert belägna hotell Santalahti fungerade som bas när före dettasjöfarare från de två fartygen anlände från olika håll i södra Finland.Finnalpinos personal sammankallas av Juhani Reingoldt, som underlång tid arbetade som fartygets befälhavare.– Förra gången samlades vi på Rami Kokkonens ”hacienda” i Sulkava.Redan då pratade vi om möjligheten att ordna en större träff,minns Jussi.Finnmerchant, som byggdes 1983 i Raumo, är fortfarande i trafikmen försvann ur Finlands fartygsregister redan för tio år sedan. Sjö-mansservicebyråns representant i Kotka, Risto Nikula, är fartygetsföre detta steward och värnar om sjömännens fina traditioner. Finnmerchantsfolketträffas oftast i Kotka.På dagsprogrammet stod förutom umgänge även att prata gamlaminnen och titta på fotografier. Atlanticargos förra vd Kurt Winqvistberättade om de olika faserna i bolagets historia och om Finnlinesdelaktighet i dem. Kurre hade många intressanta historier om periodernanär Finnlinesfartygen trafikerade för Atlanticargo. Många av denärvarande hade också seglat med dessa.Gamla minnenoch nätverkandeRisto Nikula och Jukka KallioFinnlines mångåriga anställare Kalevi Silvasto mindes tillbaka tillrekryteringen av sjömän tillsammans med Juhani Reingoldt, som ävenhan jobbat med arbetsrotation på kontoret. En gång i tiden överlätFinnlines denna uppgift till fartygens överstyrmän, som först fick lärasig rederiets rutiner innan de tog befälet.Många kommer ihåg Silvasto som en man som lyckades gräva framprecis rätt sjöfarare från allehanda ödemarker och avlägsna byar. Innanhan kom till kontoret seglade han som radiotelegrafist. Kale gick ipension i mitten av 2000-talet.Befälhavarna Reingoldt och Pentti Kuusinen turades om att berättaom tiden på Finnalpino och Finnmerchant kryddat med några saftigahistorier. När dagen var som vackrast flyttade sig gruppen till strandenoch terrassen medan maten dukades fram.Hotell Santalahtis personal hade trollat fram ett imponerande förrättsbordsom smakade utmärkt. Till huvudrätten serverades fisk ochkött, till efterrätten tårta, kaffe och konjak. Det var definitivt intenågon som gick därifrån hungrig.Skymningen faller ochaugustinatten tar vidRami Lappalainen, Pentti Kuusinen,Roope Liekari och Iris MalmsHannu Timonen vann tävlingen i fartygsidentifikationEfter maten hölls den tävling i fartygsidentifikation som redan bliviten tradition under sjömansträffarna – denna gång var temat enbartFinnlinesfartyg. Det visades 3–6 bilder med ledtrådar om fartygen ochvem som helst fick då gissa fartyget under sin tur. Rätt svar belönadesmed en originalkeps från Atlanticargo.Deltagarna fick gissa på ett dussintal fartyg som opererat för bolaget.Flest korrekta svar kunde kocksteward Hannu Timonen som vannMatti Pietikäinens bok om Finnlines historia.– De avundsjuka misstänker mig för doping, skrattade Hanski.Inga protester lämnades dock in.Vid något tillfälle hade Jussi Reingoldt hunnit knåpa ihop en fyndigdikt om evenemanget, vilket han har gjort i samband med alla Finnalpinoträffar.Jussi framförde sin dikt och därefter flyttade sällskapetut för att njuta av den ljumma augustikvällen.Risto Nikula tände en eld i den murade grillen på stranden, ochsenare på kvällen grillade man korv över glöden. Liksom under tidigareträffar stämde fartygets musiksektion sina instrument och började dra”shanties” från 70–80-talet medan fullmånen avtecknade sig mot denmörknande himlen.Tack till alla deltagare och arrangörer!Pekka Karppanen (på Finnalpino 1983)18 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

3.Turvallisuuden edistäminen ja onnettomuuksienehkäiseminen on yhteistyötä joka alkaa ylimmänjohdon sitoutumisesta.Ylimmänjohdon sitoutuminen.Vuorovaikutuskonttorin ja laivanvälillä.Päteväja motivoitunuthenkilökunta!Turvallisuuskulttuuri.Kaikkien tulisi ymmärtää turvallisuusjohtamisentarkoitus. Konttori onsitoutunut kehittämään turvallisuutta ja meteemme oman osuutemme! En halua päästäyhteenkään lööppiin... Siinähän ovat työpaikatkinvaarassa.Kuunteles uutta työpaikkarunoutta:Eilen mulla hyväflaksi, tänään meillä pitkäraksi.Keskitysiihen työhön ja laitataakka kunnolla!Saitkolähetettyä laivoille turvallisuusjohtamisenviimeisimmätmuutokset?POISALTA!Jo eilen.Päälliköiltä tuli kuittauksetkin.Asia kaatuu eteenpäin.to becontinued...3 / 2013NN is MATRIXlaivan kannella.Häkellyttävän nopeataakkojen tekijä. 4,5vkoa jälj.. helvet..LikePostFrivakt Vapaavahti 19

Aboa Mare firar sina nya lokaleroch sjöfartsutbildningens200-årsjubileumFestdagen i början av september inleddes med ettseminarium i Auriga Port Center, fortsatte meden invigning och kulminerade i en middag på Åboslott. Gästerna bestod av en ansenlig grupp aktöreroch inflytelserika personer inom sjöfarten.Efter en omfattande renovering öppnade man i våras dörrarna tillAuriga Port Center, som är beläget nära Åbo hamn. Det stora husetrymmer flera aktörer inom sjöfarten, till exempel Västra Finlandssjöbevakningssektion, Trafiksäkerhetsverket Trafi, Åbo sjöräddningscentral(MRCC Turku), Västra Finlands sjötrafikcentral (VTS Turku)och Åbo hamn. Även Aboa Mare flyttade in i byggnaden redani våras, men först nu var det dags att fira.Sjöfartsutbildningen startades när Rysslands kejsare Alexander Iunder autonomitiden beslöt att inrätta läroanstalter i Helsingfors,Vasa och Åbo. År 1813 utsågs A. H. Hagelstam, major inom flottan,till Åbo navigationsskolas första lärare. Sedan dess har det hunnitflyta mycket vatten i Aura å medan skolans lärare, placering ochnamn har bytts ut.Från skolan upp på däckoch ner i maskinrummetAboa Mare utbildar sjökaptener vid Yrkeshögskolan Novia ochvaktstyrmän och vaktmaskinmästare vid Axxell. Under 1967–2013bedrevs undervisningen i den för många välbekanta byggnaden påMalmgatan 5, tills det var dags att flytta till nya, modernare lokaler.På invigningen deltog många av de sjökaptener som utexaminerats iÅbo liksom de tidigare rektorerna Håkan Myréen, Bo Gyllenberg,Antti Palola och Martin Forsén.Den nuvarande prefekten Per-Olof Karlsson önskade gästernavälkomna efter att kören Shanty Singers i Åbo hade höjt stämningenrejält med sina sånger. Generaldirektör Markku Mylly framfördeen hälsning från Europeiska sjösäkerhetsbyrån i Lissabon. Tillsammansmed Karlsson invigde han sedan lokalerna genom att som ensymbolisk handling klippa av repet som dragits framför undervisningslokalerna.På kvällen fortsatte festen i den högtidliga miljön vid Åbo slott.22 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Merellä ja maankorvessaVäinö Linna on tuttu nimi meille kirjojalukeville. Hänen teostaan Tuntematon sotilastutkitaan jo kouluissa yläasteella. Tarinanalussa toisilleen vieraita nuoria poikia kerätääneristetylle alueelle samaan joukkoon.Muutaman vanhemman miehen johdollaalkaa hengenvaarallinen sotatalkoo.Samantapaista oli merenkulkijoiden elämä.Toisilleen tuntemattomia nuoria poikiaoli suurin osa tramppilaivojen porukoista.Eivät kipparit ja siiffitkään kovin vanhojaolleet, kun 70-luvulla suomalaiset maa- jamerifirmat kilvan tilasivat uusia rahtilaivoja.Sotamiehet olivat työhönsä saaneet koulutuksen,mutta laivoihin tultiin maankorvestaoppimaan tekemällä. Mielessä ehkä vainhaaveet etelän auringosta, palmurannoista janiiden asukkaista.Kuten kaikkia poikaporukoita, myös merenkulkijoitakiinnostivat prosenttijuomat jatyttäret, jos sellaisia kuukausien seilauksenjälkeen ilmaantui näköpiiriin. Merenkulkijoillaei ollut aseita, jotta olisi voitu vallataja ryöstää vihollisen viinatehdas. Samaanryöstönjälkeiseen lopputulokseen oli tropiikinsatamissa mahdollisuus pikkurahalla.Eikä paljoa enempää tarvittu neitojen suosionsaavuttamiseksi. Joskus kuuluvat olleensaippuapalatkin käypää valuuttaa.Sotatyöläinen toki pääsi hengestään helpomminkuin merityöläinen, vaikka vaarallisiaammatteja olivat molemmat. Merityöntekijätovat olleet työtapaturmatilastojenpiikkipaikoilla. Kun tutkii laivahistorioita,on aika moni vanha paatti uponnut, ajanutkiville, palanut tai tuhottu jossain päinmaailmaa riehuneessa sodassa. Unohtamattaniitä, jotka on vakuutusrahojen toiveissahävitetty itse.Jos nuoret merenkulkijat ja sotapojatriehuivat vapaa-aikoinaan, eivät maankorvessavanhemmatkaan välttämättä varaansaosanneet pitää. Yövyinpä eräässä Helsinginhienostohotellissa. Illalla poikkesin hotellinravintolaan. Pöydät olivat täynnä arvokkaitatummapukuisia herroja, mutta baaritiskilläoli tilaa. Kohta kampesi viereeni istumaanpukumies. Mitä puheesta onnistuin saamaanselvää, oli omasta mielestään tärkeäjohtaja. Lisää johtajia kuului istuvan hänenpöydässään; oli ylilääkärikin. Kohta kuuluivierestäni ”kops”. Tärkeä johtaja kuorsasiotsa tiskillä. Jossain vaiheessa tuli tarjoilijaherättelemään:”Herra johtaja, herra johtaja,pyttipannu on katettu pöytäänne”. Tarjoilijantukemana onnistui kompurointi aterianäärelle.Ravintolan ovelle ilmaantui pari naistahienoissa, avonaisissa puvuissaan korutkimallellen. Ehkä keski-ikäisiä, kumminkinnuoren pojan mielestä jo aika vanhoja.Muttei pöydissä istuvien kravattikaulaistenmielestä. Kuin alokkaat vääpelin tullessa pitämääntupatarkastusta kapsahtivat kaikkiseisaalleen:”Rouvat, rouvat, täällä olisi tilaa”.Jollakin kriteerillä tulijat tekivät valintansa jaherraseuraa saivat.Maankorvessa toimivat firmat innostuivat70-luvulla sijoittamaan voittojaan verovähennystenvuoksi valtamerilaivoihin.Laivan koko hinnan sai vähentää veroissa,joskus enemmänkin. Ajoittain näiden yritystenylintä johtoa poliitikkojen, virkamiestensekä nuorten sihteerien ja lentoemäntienkera pyrähti laivoille ihmettelemään, mitäolikaan tullut ostetuksi. Jopa iäkkäämmätkaiken kokeneet merenkulkijat jaksoivathämmästellä näiden käypäläisten irrotteluaja turnauskestävyyttä.Suomalaiset voittivat ensimmäisen jääkiekonmaailmanmestaruuden ruotsalaisen valmentajanjohdolla. Hänen oppiensa mukaankaikessa toiminnassa hyvä suoritus edellyttäähenkilökohtaista osaamista ja joukkuepelitaitoa.Puolet onnistumisesta riippuu motivaatiosta.24 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Laivatöissä oli yleensä osaavaa ja vastuuntuntoista väkeä, jokaenimmäkseen tuli toimeen keskenään. Ymmärrettin, että konkreettisestiollaan kaikki samassa veneessä. Merellä ei kauaa muunlaisetyrittäjät pärjänneet. Jos joskus ei muu motivoinut, niin ainakin seuraavaneksoottisen sataman odottelu.Vähäisellä motivaatiolla seilattiin laivassa, joka edellisen omistajankonkurssin takia oli rahoittajapankin omistuksessa. Kaikki ylityöoli kielletty. Laivoissahan oli monenmoista puuhaa, mitä tehtiinvarsinaisen työajan ulkopuolella, kuten merellä täkkikakkosen lääkinnällisettehtävät tai kipinän palkanlasku- ja muut paperityöt.Kun ensimmäiset satamapaperit olivat jäädä tekemättä, tuli määräysvastedes ne tehdä ja samalla laatia erillinen dokumentti, missäperusteltiin ylityökiellon rikkominen. Miehistöluettelon kirjoittinoin puolessa tunnissa ja työaikakirjanpitoon siitä merkkasi merelläpuoli tuntia ylityötä. Kun sitten kaiveli kirjoituskoneeseen perusteludokumentinja laati työstä selvityksen, ylittyi puoli tuntia ja ylityötäkertyi kokonainen tunti.Palkanlaskuun ei dispanssia myönnetty ja niinpä vastakirjojenjako pruukasi jäädä kuukauden loppupuolelle, kun oli lyhyitä satama-aikoja.Jos kahvitauolla messissä soi puhelin, ei kukaan noussutvastaamaan, ettei epäiltäisi luvattomasta ylityöstä. Jotkut yrittivät3 / 2013hoidella vastuitaan salaa ja kärsivät vielä huonommasta motivaatiostatehdessään työtään ilmaiseksi.Laivaväestä jonkinlaisia piällysmiehiä oli lähes kolmannes, eikäheillä tainnut olla minkäänlaista esimieskoulutusta. Silti laivat kulkivatja oikeat satamat löytyivät suorinta reittiä. Eipä vaikuta olevankoulutusta suurten maafirmojen johtajillakaan, eikä olla perehdyttyjääkiekkovalmentajan teeseihin.Tuskinpa muuten niin antaumuksellamorkattaisiin tiedotusvälineissä omaa työväkeä ongelmista, mitkäensisijaisesti johtuvat haastateltavien omasta kyvyttömyydestähoitaa työtään.Eipä maatyöläisetkään aina näytä ymmärtävän olevansa samassaveneessä ja edistävänsä yhteisen matkan joutumista. Kyhjötetäänomassa maakuopassa – tai missä loukossa ollaankin - ja kehitelläänhyviä selityksiä, miksei homma etene.Kun päällikkö ajaa laivansa kiville tai aiheutuu muuta vauriota,ei ensi sijassa potkita pois laivaväkeä, vaan päällikkö on vastuussa.Kun suuria maankorven yrityksiä johdetaan kelvottomasti tai jopakonkurssiin, kärsii henkilöstö. Johto palkitaan erilaisilla bonuksillaja optioilla ja palkataan heti kohta toiseen firmaan jatkamaan samallatavalla. Oikein suuria vahinkoja tehneitä valtio palkitsee kimaltelevinkunniamerkein ja ehkäpä ulkomailta tulee aatelisarvokin.Tuntemattoman sotilaan vänrikki Koskelaa pidetään yritysjohtamisenihanteena: suomalaisen johtajan on edettävä joukkonsakärjessä mallia näyttäen. Kuitenkin käytännön johtamistavat ovatenemmänkin luutnantti Lammion simputusta ”kivilöiden asetteluineenpolkujen varsille”. Työmotivaatio viedään. Puolesta työtehostajoudutaan kumminkin maksamaan täysi palkka.Kuten maankorvessa, niin laivoissakin on ollut kotieläimiä. Purjelaivoissakulki mukana elävää provianttia, jota teurastettiin matkanaikana. Konelaivoissa oli koiria, kissoja, apinoita. Apinoilla olimurheellinen kohtalo, kun ne eivät tulleet toimeen kylmillä vesillä.Koirat ja kissat taas saattoivat kulkea laivassa hyvässä hoidossa kokoikänsä. Jotkut saivat uuden jobin toisesta laivasta. Jotkut pääsiväteläkkeelle maihin.Täällä kotirannalla puolison kissa livahti eräänä talviyönä ulos.Eipä mennyt kauaakaan, kun lähistön nuoren lapsiperheen isä olirimputtamassa ovikelloa. Tarkka ja kovaääninen oli kuvaus, kuinkakissan karatessa seuraavan kerran perheenisä sen pilkkoo ja työntääpalaset postilaatikkoomme. Myöhemmin perhettä tavatessani selvisi,että alle kouluikäinen poikakin oli opetettu kissantappajaksi. Jouluaatontoivotus oli, että perhe alkaa käyttää pihaamme vessanaan. Jatoden totta: keväällä lumien sulaessa pihalta löytyi melkoinen jöötiihmisen jätöksiä. Samanlainen läjä havaittiin naapurikissan pihalta.Koska merimies on erimies, kiinnostaa ammatti maalaisia. Yhteislauluilloissahartaasti veisataan merimieslauluja, kuten Kuubalaistaserenaadia. Laulun tekstihän kertoo, että meripojat ovat satamassakuluttaneet kaikki rahansa tämän jutun alussa mainittuihin kahteentärkeään asiaan ja ehkä lisäksi johonkin turhuuteenkin. Sitten ollaanlähtiäisiksi vonkaamassa ilmaiseksi paikallisen tyttären ikkunan alla.Merimieskielestä pulpahtaa silloin tällöin ilmaisuja sanomalehtiinja sieltä yleiseen maalaiskäyttöön. Lähes poikkeuksetta väärin ymmärrettyinätai käytettyinä: kurssia reivataan, purjehditaan suoraantuuleen, pidetään köli pinnalla. Poliitikkojen puheeseen on pesiytynytsiivoamista tarkoittava merisana torpata, joskin väärässä merkityksessä.Sanan oikeassa merkityksessä poliittisessa toiminnassahanolisi paljonkin torppaamista. Oikeammin ihan rundvaskin tarve.Tietääkseni merenkulkijat ovat ammatin lopetettuaan sopeutuneetmaaelämään. Eivät läheskään kaikki maalaiset sopeutuisi merielämään.Timo Sylvännewww.aanimeri.fiFrivakt Vapaavahti 25

Passagerarångare ihögsjöfart i Finlandefter KrimkrigetUnder Krimkriget 1854–55 kunde man inte upprätthållareguljära ångbåtsförbindelser från Finlandshamnar till andra länder eftersom Engelskaflottans krigsfartyg befann sig under rysk flagg ochhotade handelsfartygen som seglade på Östersjönoch i Finska viken. Kriget avslutades genom fredsavtaletsom ingicks i Paris den 30 mars 1856.Många av de fartyg som med ångkraft hade seglat utomlands frånFinland försattes i dåligt skick under krigsåren, bland annat eftersomde förvarades och gömdes i skärgården. När så freden återvände blevdet en skriande brist på ångfartyg längs kusterna i StorfurstendömetFinland. Av de fartyg som före kriget gick i utrikestrafik fortsatteÅbo Nya Ångfartygsbolags Storfursten (b. 1837) och Furst Menschikoff(b.1850), Transport Ångfartysbolagets Murtaja (b.1838) ochFinsk-Lybeckska Ångbåtsbolagets Hengist (b.1850). De trafikeradedock endast ett eller två år på sina rutter. Ryska Segel och ÅngfartygsbolagetDelfins Victoria som hade satts in mellan S:t Petersburgoch Helsingfors 1852 fortsatte däremot att trafikera rutten ändafram till 1871.Under seglationssäsongen 1856 lindrades situationen snabbt avnågra nya företag som köpte in äldre tonnage till olika rutter. Fartygeni fråga var det svenska bolaget Schön & Co.:s Svithoid (b. 1838),ryssarnas Herman, Örnsköld (b. 1839) och Fulton (b. 1836) somanskaffats till Åbo från Sverige samt Wiborg (b. 1850), som WiborgsÅngfartygs Ab hade köpt från England. Av dessa fartyg fortsatteWiborg längst i reguljär passagerartrafik, ända fram till 1871. Övrigafartyg åkte endast några år på sina rutter.Utrikestrafiken fortsatte upprätthållas på de vanliga rutterna mellanStockholm, Åbo, Helsingfors och S:t Petersburg. Båtturer avgickäven regelbundet till Tallinn och trafiken mellan Helsingfors och Lübecksköttes av s/s Heingst, visserligen bara fram till sommaren 1856.Samtidigt höll man under 1856–58 på att ta ett stort kliv inomutvecklingen av handelsfartyg när många nya och ståtliga ångfartygbeställdes till Finlands utrikesrutter.Inrättandet av Österbottniska Ångfartygs Aktiebolag 1856 kan sessom början på en strålande tidsålder för kusttrafiken, som genom oli-26 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Sjömansminnen ochbok på GE:s 100-årsträffTillsammans med familjen Eriksons representanter uppvaktade sjöfararna vid Gustaf Eriksons grav i Mariehamn– Det här var så lyckat att det blir svårt attgöra om, säger Krister A. Martell om GEseglarnasträff i Mariehamn 3 augusti i år.Ungefär 230 sjöfarare som i tiden arbetatpå GE:s fartyg samlades då på Åland föratt fira 100-årsminnet av Rederi Ab GustafEriksons tillkomst. Samtidigt gavs en jubileumsbokom rederiets kylfartyg, ”Kallasystrar från Åland på världens alla hav”, ut.Den behandlas i en skild artikel, och avsiktenmed boken var att berätta om rederietsinsats i en närmast bortglömd men inte destomindre viktig epok i finländsk sjöfart.Därmed blev samlingen i Mariehamn entudelad upplevelse: bokens författare ThureMalmberg och Erik Hag har i fyra–fem årstid intervjuat sjöfarare och forskat i rederietsarkiv tillsammans med två bolagsveteraner,Bo Limnell och Ralph E. Sjöholm.Krister A. Martell å sin sida organiserade ifjol en samling för GE-sailors i Mariehamn.Den blev så lyckad att han nu ordnade intebara årets stora jubileumssamling utan ocksåskapade en snabbt växande grupp av GE-sailors(”Vi som varit till sjöss på GE-fartygen”)på Facebook.Den vägen samlades det också in en stormängd vardagsbilder från livet till sjöss, ochett urval av dem visades under sommarenmed sjöfararnas egna kommentarer i Ålandssjöfartsmuseum.Martell kommer från Kimito Vestlax. Efteren kurs för ekonomibiträden på Ålandssjömansskola hösten 1978 juljobbade hansom 16-åring i ett par veckor som motorelevpå GE:s ms Styrsö i United Owners trafik.Sedan blev det jobb som mässkalle på msRannö, Germundö, Tersö och Fiskö i totaltca två års tid. Tre jular kom han att fira ombordpå kylfartyget Fiskö, sjösatt vid rederietseget varv i Nystad 1973 och det sista avGustaf Eriksons kylfartyg som flaggades ut.Vädret var det bästa tänkbara, när 100-årsjubileetinleddes med bokpresentation iMariehamn. Därpå uppvaktade sjöfararnatillsammans med familjen Eriksons representantervid Gustaf Eriksons grav i Mariehamn,och sedan var det dags för samling iAlandica kongresscentrum.28 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Glad trängsel i Alandica när ca 230gamla skeppskamrater från GE:s fartygträffades för att fira 100-årsminnet avrederiets tillkomst .”Satte Åland påvärldskartan”Gun Erikson-Hjerling, styrelseordförandei Stiftelsen Hilda och Gustaf Eriksons samtGustaf Adolf Eriksons Understödsfond ochbarnbarn till sjöfartsrådet Gustaf Erikson,välkomsttalade. Hon var märkbart rörd bådenär hon berättade om sin far Edgar Eriksonsom under efterkrigsåren byggt upp bolagettill ett modernt rederi, och farfadern, legendariskasjöfartsrådet Gustaf Erikson, ”Seglarkungen”.Åländska talmannen Britt Lundberg berättadeom rederiets betydelse för landskapet.– Han var den första att sätta Åland påvärldskartan, sade hon, och hoppades attdeltagarna, som rest till Mariehamn frånalla delar av Finland och i många fall intesett varandra på tiotals år, skulle ta det unikatillfället att nu träffa gamla skeppskamratertill vara.Det gjorde man också. Publiken i Alandicahade arbetat på både kyl- och torrlastfartyg,men en hade dessutom minnen från GustafEriksons segelfartyg. Det var 92-åriga HolgerHamnström från Pargas, som 1939 jobbadeombord på Moshulu i vetetraden frånAustralien.Efter tal och skålar bänkade sig deltagarnaför att se teateruppsättningen ”Seglarkungen”i Alandica. Pjäsen hade premiär för någraår sedan och har i sommar även visats ombordi Pommern i Mariehamn. Publiken fåren bra och ställvis dramatisk bild av familjenEriksons satsning på sjöfart.Dagen avslutades med en glad middag påMariepark med många minnen.Idel GE-minnen var det under middagen på Mariepark, som avslutade jubileumsträffeni Mariehamn. Andra från vänster är Gun Erikson-Hjerling, barnbarn till sjöfartsrådetGustaf Erikson.Text Thure MalmbergFoto Göran LindebäckI middagen på Mariepark deltog ocksåGabriella Adlercreutz-Laurin (till höger)och Michael Laurin, vars intervju ingår idetta nummer av Frivakt.3 / 2013Frivakt Vapaavahti 29

Luotsi Michael Laurinilla on kokemustaERIKSONIN REEFER- JARORO -LIIKENTEESTÄErikson Nordic kulki välillä WisidaNordic -nimisenä. Kuva Seatrade-esiteSatavuotias varustamo GustafErikson tunnetaan paitsi purjelaivoistaan,myös jäähdytysaluksista,joita se operoi 50-luvultaaina vuosituhannen vaihteeseenasti.Eriksonilla on toki ollut myöstavallisia kuivarahtialuksia jaroro -laivoja.Lauttasaaresta kotoisin oleva ja nykyäänMaarianhaminassa asuva Michael Laurinon toiminut luotsina Finnpilotilla Emäsalossajo alun toistakymmentä vuotta. Sitäennen Turussa merikoulut käynyt mies seilasiEriksonilla yliperämiehenä ja päällikkönä.Ennen korkeampia päällystövakanssejaoli hän luonnollisesti hankkinut praktiikkaakannelta eri varustamoissa.– Ensimmäinen laivani oli Prinsessanvuonna 1977. Sen jälkeen pestauduin Effoalle,Laurin muistelee.Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiössä hänseilasi pääosin puolimatruusina. Koreassatehdyllä Chase One –aluksella ( myöhemminAntares ) Laurin kävi Suurilla Järvillä,AL:n (Ab Finland-Sydamerikalinjen) Aurorapuolestaan ajoi Etelä-Amerikkaan.m/s Savonian Reeferin grillijuhlat parivuosikymmentä sitten. Michael Laurinskoolaa oikeallaKylmäkuljetuksiajo 80 -luvullaEffoan valkokylkisillä ”kraanalaivoilla” kutenArgolla ja Pallaksella oli jääruumat, jotenMichael Laurin sai tuntumaa alaan ja var-30 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Michael LaurinEmäsalon luotsiasemallahajonnut ja arveltiin kylmäkuljetusten kysynnänkasvavan. Laivat ajoivat Lauritzen-poolissa.Laurin seilasi kipparina myös pienemmässä,Penguin -sarjan aluksessa Erikson Nordicissa,joka oli 107 metriä pitkä ja vetoisuudeltaan265.770 kuutiojalkaa. 6120 dwt:naluksen nopeus oli suuremmasta sarjasta poiketenvain 16 solmua. Jäähdytysalusmarkkihaisessavaiheessa. Kokemukset karttuivat,kun mies perämiesluokkien jälkeen siirtyi”svenskeihin” ja seilasi muun muassa Salen-varustamon aluksilla.– Salenin Winter -reeferit olivat tuolloinmaailman suurimpia kylmäaluksia. Miehistölläoli mahtavat tilat elokuvateattereineenpäivineen, Laurin kehuu.Michael muistelee hernekeittopäivän olleenruotsalaisille yhtä tärkeä kuin suomalaisille.Kerran päivämäärärajaa ylitettäessähypättiin keskiviikosta suoraan perjantaihin.Miehistön vaatimuksesta hernekeittopäivääei kuitenkaan tuolta viikolta jätetty väliin.Olisikohan punssitarjoilu ollut osasyynä.Jäähdytyslaivoilla seilatessa valtameriliikenneoli arkipäivää. Michael laskee ylittäneensäAtlantin reilusti yli sata kertaa. Myösuseita Tyynen valtameren ylityksiä on kertynyt.Kippariluokanjälkeen EriksonilleLaurin valmistui merikapteeniksi Turusta1990 -luvun alussa. Eriksonin hoitoon rakennettiinNorjassa tuolloin sarjat kahta kokoaolevia kylmälaivoja. Alukset olivat Bahamanlipun alla, mutta tarjosivat työpaikkojasuomalaiselle senioripäällystölle.Sain suoraan förstin jobin suurempaasarjaa olevaan Lapponian -luokan laivaan,Laurin kertoo.400.000 kuutiojalan alukset olivat 140metriä pitkiä ja kulkivat reilusti yli 20 solmua.Erikson teki yhteistyötä sijoitusyhtiöiden,kuten EffJohnin, Schaumanin,TR-Shippingin ja Hollmingin kanssa. 1990-luvun alussa reefer -markkinoilla oli todellasuuri usko tulevaan; Neuvostoliitto oli”Pehmeä lasku”päälliköksiMichael siirtyi yliperämiehestä päälliköksiSavonian Reeferissä, kun laiva saapui TarragonastaTripoliin, Libyaan.– Se oli varsinainen tulikaste kipparin jobiin.Sen jälkeen mikään satama ei tuntunuthankalalta, Michael naureskelee.Savonian Reeferissä ja sen sisaraluksissa oli17 - 18 -hengen miehistö. Ylempi päällystöoli skandinaaveja, muu miehistö tuli Filippiineiltä.– Byssaporukalle piti heti opettaa hernekeitonoikeaoppinen valmistus kuivaherneidenliottamisesta lähtien, Michael muistelee.Niin, ja myös punssin lämmittämisentaidot….Työvuorot pidettiin verosääntöjen mukaisestikuuden kuukauden mittaisina. Joskusjouduttiin asumaan useita päiviä PanamaCityssä, mistä siirryttiin Cristobaliin, jossavaihdot usein suoritettiin.Jäähdytysalukset ajoivat hyvinkin mielenkiintoisiinpaikkoihin. Laurin muistelee,kuinka laivat kuljettivat myös postia Pitcairn-saarelta Uuteen Seelantiin ja takaisin. Asukkaitaon vain kymmeniä ja he ovat Britannianlaivaston HMS Bounty -laivan kapinallistenjälkeläisiä.Myös Länsi-Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka sekä Kaukoitä tuli liikennöityä.Reefereistä roro-alukseenLapponian -luokan 400.000 kuutiojalan alukset olivat140 metriä pitkiä ja kulkivat reilusti yli 20 solmua.Kuva: Lauritzen asiakaslehti3 / 2013Frivakt Vapaavahti 31

nat eivät kuitenkaan kehittyneet odotustenmukaisesti ja sijoitusyhtiöt myivät kylmäaluksia.Hoitovarustamo Gustaf Eriksoninlaivasto pieneni.– Vuonna 1997 siirryin päälliköksi Hollminginomistamaan Finnoak –roro-alukseen.Erikson hoiti miehitystä, laiva oli Finnlinesinrahtauksessa, Laurin kertoo.Samalla työjaksot lyhenivät, neljä viikkoatöitä, saman verran vapaata. Tämä sopi hyvinperheelliselle miehelle.Finnoak ajoi reittejä muun muassa Itämerellä,Keski-Eurooppaan, Britanniaan jaBilbaoon. Laivalla oli useita pitkäaikaisiaEriksonin merimiehiä. Laurinin lisäksi Finnoakiltapäätyi pari muutakin merikapteenialuotsiksi.Säännöllisestä reittiliikenteestä luotsiksisiirtynyt Michael Laurin kävi vielä Maarianhaminassajärjestetyissä Gustaf Erikson100 –vuotisjuhlissa fiilistelemässä ja muistelemassamenneitä aikoja. Laurin korostaaEriksonin laivojen ja miehistön olleen hyvässämaineessa maailman merillä ja satamissa.Tämä käsitys eli ja vahvistui entisestään juhlaväenkeskuudessa.Savonian Reefer Panaman kanavassa matkallaPhiladelphiasta Valparaisoonteksti: Pekka KarppanenKuvat: Pekka Karppanen, Michael LaurinDet hundraåriga rederiet GustafErikson är känt dels för sinasegelfartyg, dels för kylfartygensom rederiet opererade med från50-talet fram till millennieskiftet.GE har dock även haftvanliga torrlastfartyg och rorofartyg.Lotsen Michael Laurin har erfarenhetAV GUSTAF ERIKSONSREEFER- OCH RORO-TRAFIKMichael Laurin, som kommer från Drumsömen numera bor i Mariehamn, har arbetatsom lots hos Finnpilot i Emsalö i drygt tio år.Innan dess studerade han vid sjöbefälsskolani Åbo och seglade som överstyrman ochbefälhavare i Gustaf Eriksons fartyg. Innanhan sökte vakanserna för högre befäl gjordehan naturligtvis däckspraktik i olika rederier.– Mitt första fartyg var Prinsessan år 1977.Därefter tog jag anställning hos Effoa, minnsMichael.32 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

gementbolag byggdes då för Gustaf Eriksons räkning serier medkylfartyg av två olika storlekar i Norge. Fartygen stod under Bahamasflagg, men erbjöd arbetsplatser för finländska seniorbefäl.– Jag fick direkt jobb som överstyrman på ett av de större Lapponianseriens fartyg , berättar Michael.Fartygen på 400 000 kubikfot var 140 meter långa och gick i över20 knop. Gustaf Erikson samarbetade med investmentbolag somEffJohn, Schauman, TR-Shipping ochHollming. I början av 1990-talet var framtidstron oerhört stor påreefer-marknaden; Sovjetunionen hade fallit och man förutsåg ökadefterfrågan på kyltransporter. Fartygen körde i Lauritzen-poolen.”Mjukt fall” till befälhavareFartygen i Penquinserien var 107 meter långa, 6120 dwt,265 770 kubikfot, 16 knopMichael Laurin på m/s Savonian Reefers kommandobrygga.Fartyget vid inloppet till Panama kanal.Laurins hår klipps på kommandobryggan. I den filippinskabesättningen fanns ofta kunniga barberare.Michael gick från överstyrman till befälhavare på Savonian Reefernär fartyget anlände till Tripoli i Libyen från Tarragona.– Det var det verkliga elddopet som skeppare. Därefter kändesingen hamn svår, skrattar Michael.Savonian Reefer och dess systerfartyg hade en besättning på 17–18man. De högre befälen var skandinaver, övrig besättning kom frånFilippinerna.– Byssapersonalen fick genast lära sig det rätta sättet att kokaärtsoppa, ända från blötläggningen av torkade ärtor, minns Michael.Och just ja, även konsten att värma punsch ...Arbetsskiften var i enlighet med skattereglerna sex månader långa.Ibland var vi tvungna att bo flera dagar i Panama City, varifrån viåkte till hamnstaden Cristobal där besättningsbytena ofta skedde.Kylfartygen trafikerade många intressanta platser. Michael kommerihåg att fartygen även transporterade post från ön Pitcairn tillNya Zeeland och tillbaka. Där finns bara ett tiotal invånare och de ärättlingar till myteristerna från Brittiska flottans fartyg HMS Bounty.De trafikerade även Västafrika, Nord- och Sydamerika och FjärranÖstern.Från reefers tillett roro-fartygMichael seglade som skeppare även på det mindre fartyget EriksonNordic i Penguin- serien. Det mätte 107 meter och hade en volympå 265 770 kubikfot. Fartyget på 6 120 dwt hade med avvikelsefrån den större serien en hastighet på bara 16 knop. Marknaden förkylfartyg utvecklades dock inte som förväntat och investmentbolagensålde kylfartygen. Managementbolaget Gustaf Eriksons flottaminskade.– År 1997 började jag arbeta som befälhavare på roro-fartygetFinnoak som ägdes av Hollming. Gustaf Erikson ansvarade förbesättningen och fartyget var i Finnlines befraktning, berättar Michael.Samtidigt kortades arbetsperioderna: fyra veckors arbete och likalång ledighet. Detta passade familjefadern utmärkt.Finnoak körde rutter på bland annat Östersjön, Mellaneuropa,Storbritannien och Bilbao. På fartyget fanns flera sjömän som arbetatlänge i GE:s flotta. Utöver Michael var det ytterligare ett parsjökaptener från Finnoak som blev lotsar.Michael Laurin som övergått från reguljär linjetrafik till lotsbesökte dock Gustaf Eriksons 100-årsjubileum i Mariehamn för attta del av stämningen och minnas svunna tider. Michael understrykeratt Eriksons fartyg och besättning har ett gott internationellt ryktebåde på haven och i hamnarna. Detta var också den rådande uppfattningenbland övriga festdeltagare.Text: Pekka KarppanenBilder: Pekka Karppanen, Michael Laurin34 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

GE 1913 - 2013Gustaf Eriksonilla työskennelleet merenkulkijat ja konttoriväki juhlivat satavuotiasta varustamoa.Vuonna 1913 perustetun yhtiön merenkulkijoilla on pitkät perinteet yhteistyöstä MEPA:n, sekä edeltäjänKauppalaivaston Huoltoneuvoston kanssa.GE -varustamon nostalgiatapaaminen järjestettiin joviime vuonna, kun Krister A. Martell organisoi tapahtumanMaarianhaminassa. Tämä onnistui hyvin, javarustamon laivoilla seilannut Martell kokosi jatkuvastikasvavan Facebook -ryhmän ja alkoi suunnitella suuriajuhlia täksi vuodeksi.Ryhmään ”Vi som varit till sjöss på GE-fartygen”kuuluvien merenkulkijoiden lähettämistä valokuvistakoottiin näyttely Maarianhaminan merimuseoon, jossaoli esillä muutakin Gustaf Erikson -varustamon materiaalia.Facebook -ryhmässä on nyt lähes 500 jäsentä.Juhlapäivä elokuussaGE -väki kokoontui 3.8. Maarianhaminan Alandica-keskukseen, jossa muun muassa Gun Erikson-Hjerlingtoivotti vieraat tervetulleiksi. Juhlapuheiden jälkeenyleisöä viihdytti varustamossa seilannut merimiestaiteilijaKai Pärnänen kitaroineen. Aikaisemmin oli jo tehtykunniakäynti merenkulkuneuvos Gustaf Eriksoninhaudalle.Alandicassa esitettiin 230 -päiselle yleisölle teatterinäytelmä”Segelkungen- Gustaf Erikson”, minkä jälkeensiirryttiin Marieparkiin juhlaillalliselle. Kaikille vieraillejaettiin Thure Malmbergin ja Erik Hagin kirjoittamakirja ”Kalla systrar från Åland på världens alla hav”.Stiftelsen Hilda och Gustaf Eriksons samt Gustaf AdolfEriksons Understödsfond -säätiön julkaisema kirja esitellääntässä Vapaavahdissa.GE -urheiluperinteitä m/s Ahtelanmiehistön voiminMEPA teki paljon yhteistyötä varsiinkin niiden Eriksoninalusten kanssa, jotka seilasivat kaukoliikenteessä.Laivoihin toimitettiin kirjoja, elokuvia ja päivälehtiä.Varustamon ensimmäiset videolaivat (U-matic -järjestelmä)olivat Andersö, Balderö, Germundö ja Grergersö.Merimiesurheiluun GE: n merenkulkijat osallistuivateri puolilla maailmaa. MEPAn arkistoissa on urheiluraporttejaLagosista, Lontoosta ja monista muista satamista.Esimerkiksi Granö voitti Suomen kauppalaivastonyleisurheilumestaruuden 1970 -luvun lopulla, jolloinsarjaan vielä osallistui tuhansia merenkulkijoita.Gustaf Eriksonin uljas lippu nähtiin vielä kuluvanvuoden keväällä varustamon väreihin suunnitelluissapelipaidoissa, kun m/s Ahtelan merenkulkijoista koostunuttiimi osallistui MEPAn kahdeksan joukkueenjääkiekkoturnaukseen ja otti hienosti pronssimitalitkaulaan.teksti: Pekka Karppanen,kuvat: Pekka Karppanen, Calle Nordström3 / 2013-GE Hockey team osallistui keväällä 2013 laivajoukkueidenjääkiekkoturnaukseen, ja voitti pronssia-M/s Germundön yleisurheilutuloksia vuodelta 1978-GE:n m/s Degerönjoukkue voittiAntwerpenissä jalkapalloturnauksen13.4.1966. Kuvaon tallennettu alunperin alhaallaoikealla olevanCalle Nordströminkameralla.Frivakt Vapaavahti 35

Hieno kirja Eriksonin kylmälaivoista:KALLA SYSTRAR FRÅN ÅLANDpå världens alla hav.Kun aloitin perämiesopintoja Raumalla,kertoi kukin luokkakavereista omista laivapalveluistaan.Eräs oppilaista kuvaili Eriksoninkylmälaivalla seilaustaan rintakarvojenkasvattamiseksi. Ilmaisun käsitin vasta myöhemmin,ja Thure Malmbergin ja ErikHagin loistava teos valaisee asiaa vielä lisää.GE (Gustaf Erikson) mielletään yleensäpurjelaivavarustamoksi. Ammattimerenkulkijattoki tuntevat juuri 100-vuotispäiviäänviettäneen yhtiön maineen jäähdytysalustenomistajana ja operaattorina. GE hankki ensimmäisenkylmäaluksen eli reeferin, Kallsön,vuonna 1950 käytettynä. Myöhemminvarustamo hankki lisää second hand -tonnistoaja tilasi uudisrakennuksia muun muassaUudestakaupungista.Kaikilla maailman merilläMalmbergin ja Hagin kirjassa keskitytäänGE:n vuosina 1950 – 1993 operoimiin kylmäaluksiin.Varustamo hoiti vielä tämänjälkeen erilaisten sijoitusyhtiöiden, kutenEffJohnin, Schaumanin, TR-Shippingin jaHollmingin reefereitä.Kalla systrar från Åland on todellinen kulttuuritekoja kunnianosoitus suomalaiselle jaahvenanmaalaiselle reefer -liikenteelle, melkotuntemattomaksi jääneelle merenkulunalueelle. Vähäinen tietämys on luonnollista– alukset olivat pääsääntöisesti hakurahtiliikenteessäja kävivät vain harvoin kotimaassa.Kirjan alussa on lyhyt GE -varustamonhistoriikki, kertomuksia ja muisteluita erilaivoilta, sekä kattava fleet list -luettelo ajanjakson1950 - 1993 kylmälaivoista vaiheineen.Thure Malmberg on uransa aikanaseurannut merenkulkua hyvin läheltä, jotenhän on luonnostaan osannut valita lukijaakiinnostavia elementtejä kirjaan.Pienet laivat,ammattitaitoiset miehistötKirjassa on laivoilla ja konttorissa työskennelleidenhenkilöiden kertomuksissa Eriksoninkylmälaivojen reiteistä, lasteista ja satamista.Useimmat alukset olivat koko ajanhakurahtiliikenteessä. Valtamerillä liikennöinti70 - 80 -metrisillä aluksilla menneenajan navigointi- ja viestintävälineitä käyttäenvaati todellista merimiestaitoa.Kylmälaivat ajoivat usein eksoottisiin jainfrastruktuuriltaan vähemmän kehittyneisiinsatamiin. Tästä koitui haasteita muonitukselle,tavara- ja varaosatoimituksille sekämiehistön vaihdoille. Aikakauden muistaaluksista poiketen GE: n kylmälaivoissa eiUudessakaupungissa 1979 rakennettum/v Askö juhlaliputettuna(SLHY kokoelmat)GE -varustamontulitikkuaski.jonka sain reilut 20 vuotta sitten Fiskön(2) päälliköltä Hampurissa. Tunnistinporvoolaiskapteenin kirjan kertomuksistaollut radiosähköttäjää – päällystö hoiti viestinnänHelsinki radion ja paikallisten asemienkautta.Helpolla ei päässyt muukaan porukka.Malmbergin haastattelemat merenkulkijatmuistelevat töitä byssassa, kannella ja koneessa.Laivoilla kuljetettiin pääosin elintarvikkeita,joten lastiruumien puhdistuksetja tuuletukset teettivät töitä. Banaanilasti eisaanut haista kalalle.Laivojen nimetAhvenanmaan saarienmukaanKirjan lopussa on kartta, johon merkittylaivoista tuttuja paikkoja; Herrö, Kallsö,Norrö jne. Ulosliputusten yhteydessä 1980-luvun jälkipuoliskolla alukset saivat uusianimiä. Monet muistavat Igloo Finnin, IglooKingin, Igloo Lionin ja muut. Laivat ajoivatEriksonin hoidossa muun muassa Kyproksenja Bahaman lipun alla 1990 -luvun alkuunM/v Askö, som byggdes i Nystad1979, här prytt med festflaggor(SHLY:s samlingar).Tändsticksask från GErederiet,som jag fick för drygt20 år sedan av befälhavarenpå Fiskö (2) i Hamburg. Jagkände igen kaptenen från Borgåbland berättelserna i boken.asti, jolloin ne myytiin pois uudempien jaisompien reefereiden alta.Kirjassa on runsas ja kiehtova kuvitus. Tietomääräon huikea - Kalla systrar från Ålandkuuluu jokaisen laivaharrastajan käsikirjastoon.Teoksen toinen toimittaja ja fleet list-luettelon koonnut Erik Hag kertoo myösbåtolog -sanan alkuperän. Båtologi on yleistynytmyös suomenkielisten laivabongareidenja -harrastajien keskuudessa. Taannoinjopa Helsingin sanomat kutsui Matti Pietikäistäbåtologiksi.Suosittelen kirjaa lämpimästi!Pekka KarppanenKirjan info: Kalla systrar från Åland(på världens alla hav)ISBN:9789529321506Kustantaja: Stiftelsen Hilda ochGustaf Eriksons samt Gustaf Adolf Eriksonsunderstödsfond135 sivuinen kovakantinen kirja,runsas kuvitus, kieli: ruotsiSaatavana kirjakaupoista,hintaluokka 25 – 29 euroa36 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Fin bok om Eriksons kylfartyg:KALLA SYSTRAR FRÅN ÅLANDpå världens alla havI boken berättar personal som tidigare arbetatpå Eriksons fartyg och kontor om kylfartygensrutter, laster och hamnar. De flesta avfartygen befann sig ständigt i trampfart. Föratt trafikera på oceanerna med de 70–80 meterlånga fartygen och dåtidens navigeringsochkommunikationsutrustning krävdes detgedigna sjömanskunskaper.Kylfartygen åkte ofta till exotiska hamnarmed mindre utvecklad infrastruktur. Dettaförde med sig utmaningar i fråga om proviantering,varu- och reservdelsleveranser ochbesättningsbyten. Till skillnad från övrigafartyg från samma period hade GE:s kylfartyginte radiotelegrafister – befälen sköttekommunikationen via Helsingfors radio ochlokala stationer.Besättningen kom inte heller lätt undan.Sjöfararna som Malmberg intervjuat minnstillbaka på arbetet i byssan, på däck och i maskinrummet.Fartygen transporterade främstlivsmedel och därför fick man ägna myckettid åt att rengöra och vädra lastrummen. Lastenmed bananer fick inte lukta fisk.Fartygen fick namnefter Ålands öarNärjag började studera till styrmani Raumo fick alla i klassen berätta om sinfartygstjänstgöring. En av studenterna sadeatt det var under sin tid på Eriksons kylfartygsom han fick hår på bröstet. Jag förstod uttrycketförst senare, och Thure Malmbergsoch Erik Hags lysande verk kastar ytterligareljus över frågan.GE (Gustaf Erikson) beskrivs oftast somett segelfartygsrederi. För yrkesverksammainom sjöfarten är dock bolaget, som nyligenfyllde 100 år, känt som en kylfartygsägareoch -operatör. År 1950 köpte GE sitt förstakylfartyg. Det var den begagnade reefernKallsö. Senare utökade rederiet sitt andrahandstonnageoch beställde nybyggen frånbland annat Nystad.På världens alla havMalmbergs och Hags bok fokuserar på dekylfartyg som GE opererade med mellan1950 och 1993. Även efter denna periodfortsatte rederiet att sköta reefers åt olikainvestmentbolag såsom EffJohn, Schauman,TR-Shipping och Hollming.Kalla systrar från Åland är en riktig kulturgärningoch en hyllning till den finländskaoch åländska reefer-trafiken – ett i övrigtganska anonymt område inom sjöfarten.Våra ringa kunskaper har dock sin naturligaförklaring; fartygen seglade i huvudsak itrampfart och besökte sällan hemlandet.Boken inleds med en kort historik överGE-rederiet och följs av berättelser och minnenfrån olika fartyg. Den innehåller ocksåen omfattande fleet list över kylfartygen ochderas olika faser under perioden 1950–1993.Thure Malmberg har under sitt yrkesliv följtsjöfarten mycket nära och därför kunnatvälja ut sådana element till boken som intresserarläsaren.Små fartyg, yrkeskunnigabesättningarI slutet av boken finns en karta där platsernasom man förknippar med fartygen är utmärkta:Herrö, Kallsö, Norrö osv. I sambandmed utflaggningarna under senare delen av1980-talet fick fartygen nya namn. Många ärvi som minns Igloo Finn, Igloo King, IglooLion med flera. Fartygen seglade med Eriksonsom managementbolag bland annatunder Cyperns och Bahamas flagg fram till1990-talets början, då de såldes och ersattesmed nyare och större reefers.Boken har ett rikligt och fascinerandebildmaterial. Dessutom är den späckad medfakta – Kalla systrar från Åland borde finnasi alla fartygsintresserades handbibliotek. Verketsandra redaktör, som upprättat fleet listförteckningen,berättar om ursprunget tillordet båtolog. Ordet har även spridit sigbland finskspråkiga fartygsspanare och fartygsentusiaster.Nyligen omnämnde till ochmed Helsingin Sanomat Matti Pietikäinensom båtolog.Jag rekommenderar boken varmt!Pekka KarppanenFakta om boken: Kalla systrar från Åland(på världens alla hav)ISBN:9789529321506Förläggare: Stiftelsen Hilda ochGustaf Eriksons samt Gustaf Adolf Eriksonsunderstödsfond135 sidor, inbunden,rikt illustrerad, språk: svenskaFinns att köpa i bokhandeln,pris 25 – 29 euro3 / 2013Frivakt Vapaavahti 37

Kirjojen yö Akateemisessa jaSuomalaisessa kirjakaupassa 22.8.13Perinteiset yleisötilaisuudet kirjojen ystäville pidetään Helsingin Taiteiden yön yhteydessäKjell Westö veti väkeä Akateemisen kirjakaupan aulaanVille Virtanen pohti kirjojen yönä, että ehkäromaani Hevosen taju on kirjallisille ihmisilleliian hevoskeskeinen ja hevosten kanssa elävilleliian romaanimainen.”Saattaa olla, että olen saanut hevosen tajunsyntymälahjana, koska minun on niinhelppo ymmärtää eläintä ja ratsastaminen oliheti luontevaa”, kertoi VirtanenHän muisteli hevosen olleen hänen ensirakkautensajo kahdeksanvuotiaana. Junioreidenratsastuksen Suomen mestaruudenhän voitti 18 -vuotiaana. Hevosista oli tulossaammatti, mutta sitten teatterikorkeakoulupysäytti työn hevosten kanssa.Näyttelijän työhön hän uppoutui täysin jatähtäsi kaikessa täydellisyyteen.”Nuppihan siinä sekosi ja huomasintodellisuuden tajun hävinneen. Olisin tarvinnutsuhdetta hevoseen. Nykyään olenopetellut hevosmiehen järjestelmällisyyttänäyttelijän työssäni”, hän kertoi.Kirjan päähenkilöinä on hevosmies Eliasja hänen vaimonsa Flo. Tarina sijoittuuhevoskaupan ja kisaamisen ympärille. Eliason satulaan kiinni kasvanut lahjakkuus. Vartuttuaanhänen elämäntapansa muuttuvat jahevosista tulee tavaraa ja bisnestä. HevosmiesEliaksesta tulee mies ja hevonen.Hevosen tajun sanoma on saada lukijatnäkemään kriittisesti eläinten hyväksikäyttö.Kirja on armoton, mutta Virtanen näyttäätietävän mistä kirjoittaa. Juonessa on myöshuumoria sekä fantasiaan kääntyvää kerrontaa.Riikka Ala-Harja kirjoitti novellikokoelman,mikä sai nimekseen Reikä. Nimen löytäminenoli vaikeaa, mutta huomasin, ettänovelleissa on konkreettisia reikiä. Myöslukija huomaa reikiä henkilöiden sielunelämässä.Novellien henkilöt ovat erilaisia ihmisiä,mutta todellisia sekä aitoja. Novellit sopivatkirjastovirkailijoille sekä libristeille, koskapäähenkilö Tarmo toimii myös samalla alalla.Tarmo toivoisi olevansa tarmokas, muttaon sitä vaan ajatuksissaan. Tapahtumat vaanvyöryvät eikä Tarmo tee mitään.Ajatuksissaan hän toivoo, että joku järjestäisihänelle yllätysjuhlat 50 -vuotispäivänä,mutta niitä ei tule ja hän masentuu.Tarmosta on esitetty kuunnelma RadioSuomessa. Tarmon idoli on Marlon Brandoja kuunnelmassa pohdittiin, että mitä eroaon Tarmolla ja Marlonilla. Todettiin, ettäehkä se ero, että Tarmolla ei juurikaan olenaiskokemuksia.Ala-Harjan dramaturgin tausta on muokannutajattelua eikä teksteissä ole varsinaisestihuumoria, mutta ehkä vinoutunuttaajattelua ja kulmikasta huumoria.Kirjailijan mukaan novellin kirjoittaminenvaatii enemmän pilkun viilaamista häntyöstää seuraavaksi romaanin. Tätä ennenvalmistuu YLEn kanavalle tunnin mittainenelokuva.Minna Lidgrenin kirja Kuolema Ehtoolehdossakuvaa elämää palvelutalossa. Kertomuson rankka, mutta kirjan päähenkilöillä onmahtava huumorintaju. Satiirisessa asetelmassahenkilöt ovat vahvasti läsnä.Kirjailija on aina ollut kiinnostunut vanhuksistasekä lapsista. Journalistisen taustankautta hän kiinnostui ja perehtyi palvelutaloihin.Paras tapa käsitellä aihetta oli kirjoittaasiitä kirja.Kirjaa on kritisoitu liioitelluksi, koska häntuo esiin rankkojakin tapauksia. Keskeinenteema on palvelutalojen kaupallisuus ja mitenkaikesta laskutetaan. Kuinka kunnallisetpalvelutalot eivät tuota, mutta yksityiset yrityksettekevät kuitenkin voittoa!?Tarinassa on myös rikosvyyhti. Vanhuksiltahuijataan rahaa, doupataan lääkkeillä jalääkärit uusivat keskushermostoon vaikuttavialääkkeitä näkemättä potilasta. Miksivanhuksen pitäisi nukkua 12 tuntia?Yksinäisyyden tunne vanhuksilla ei ole sairausmitä hoidetaan pillereillä.Päähenkilö Siiri, pelokas ja suloinen94-vuotias harrastaa raitiovaunuajeluita jatutustuttaa lukijan Helsingin arkkitehtuuriin.Palvelutalo Ehtoolehdossa Siiri kavereineennauttii tv:n katselusta, kortinpeluustaja punaviinin tissuttelusta. Joskus täytyy kuitenkinturvautua viskiin.Mummeleiden päiviin tulee lisää säpinää,kun talon nuori kokki Tero kuolee. Henkilökuntaalkaa käyttäytyä oudosti ja naiset pel-38 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Anja Erämaja Suomalaisessa KirjakaupassaVille Virtanen harrasti nuorena hevosiaNeil Hardwick tenttasi Minna LindgreniäHeli Laaksonen hallitsee Lounais-Suomen murteenkäävät eniten dementiaosastolle joutumista. He miettivät, että miksisairaalaan joutuvat asukkaat aina tulevat niin selväjärkisiksi hoidonedetessä. Annetaanko Ehtoolehdossa liikaa lääkkeitä?Döden, döden, döden, toteavat mummut.Heli Laaksoselta on ilmestynyt uusi Lounais- Suomen murteellakirjoitettu kirja Aapine, minkä on kuvittanut Elina Warsta.”Kirjas on ihan niiku aapises kuuluuki olla, jokane aakkoste kirjanevuoroltas, ja sit siin piän loru tai runo kyljes. Kuvat ova suuri javärikkäi”, kertoi Laaksonen.Kirjailija kertoi (myös ihan suomeksi), että joku vaari oli lukenutkirjaa helsinkiläiselle lapsenlapselleen ja poika oli todennut, että enmä mitään ymmärrä, mutta lue vaan lisää.Suur suosikki Kjell Westöltä on juuri ilmestynyt romaani Kangastus38. Kirja on toisen maailmansodan kynnykselle sijoittuva kuvausHelsingistä sekä menneisyydestä, että tulevaisuuden toivosta. Sodanuhka on todellinen, mutta vielä kaupunkilaiset tanssivat, käyvätelokuvissa ja rakastuvat. Kangastus 38 on koskettava psykologinenjännitysnäytelmä sekä hieno ajankuvaus Helsingistä.Westö osaa kirjoittaa taitavasti historian eläväksi ja on lahjakaskielen käyttäjä.teksti: Milja Nitovuorikuvat: Milja Nitovuori ja Pekka KarppanenRiikka Ala-Harja kirjoitti novellikokoelman; Reikä3 / 2013Frivakt Vapaavahti 39

MEPA FUTIS LOCKADE SPELARE OCHPUBLIK – M/S FINLANDIA ÅRETS MÄSTAREI början av augusti arrangeradesden största fotbollsturneringen iSSB:s historia på Sonera Stadiumi Helsingfors. Förra åretsvärmebölja var ett minne blottoch regnet öste ner hela dagen.Stadiums och Bollplanets planer är väldigtväl dränerade, tack vare det samlades ingavattenpölar på planen. Några små problemförsvårade turneringsstarten, då bussen frånÅbo samt några domare var sena. Tidtabellendrog ut ytterligare då ambulansen gästadeplanen under ett par tillfällen. Som tur varslutade allting bra.Trots det regniga vädret spelade 15 lagunder turneringen på Sonera Stadium. I årdeltog flera nya grupper. Lastfartygsrederiernahade spelare från flera fartyg och ävenförstärkningar från kontoret. I Godby Shippingslag deltog till och med rederiets verkställandedirektör – och visade goda tag påplanen. Med alla deltagare, hejarklacker ochåskådare medräknade, besökte närmare 300sjöfarare Sonera Stadium under dagens lopp.Under dagens lopp klarnade vädret ochmed detta steg även stämningen. Caféet somME-group var värd för hade dock större åtgångför de varma dryckerna samt tilltuggenän de kalla dryckerna. Vid plankanten stationeradeäven Navicar, och Sjömanskyrkansrepresentanter minglade och diskuterademed sjöfararna.Att Amorella och Silja Serenade tog sigtill kvartsfinalen var ingen överraskning. Deregerande mästarna från Gabriella deltogmed en tunn trupp och lyckades inte kvalatill slutspelen. Rosella klarade sig däremotbättre, och var Viking Lines flaggskepp iårets turnering.Rosella överraskade alla med en seger isemifinalen mot Silja Serenade. I finalenvar nykomlingarna från Eckerö Lines M/sFinlandia hungrigare och segrade över Rosella,som fick nöja sig med silvermedaljer. Ibronsmatchen var Silja Serenade starkare änAmorella med ett resultat på 2-0. Finlandiasmästerskap var fartygets första i historien,inte så illa för en första gångens deltagare.Ett stort tack till alla!Pronssia: Silja SerenadeTurnauksen paras maalivahtioli Iivo Kilpeläinen3 / 2013Frivakt Vapaavahti 43

Birka Stockholm on ollut vuoden kaikissaMEPA -turnauksissa mukana ja sai futisturnauksessaFair Play -palkinnonFinnlines -joukkueella oli hyvä tsemppiBoren miehistö hitsaantui hienostiyhteen ja voitti B-finaalinNeste 1AlkulohkotGroup A +/- P Group B +/- PBirka Sthlm 3 6 Finlandia 7 9Langh 1 4 Rosella 5 6Neste 2 -2 4 SMU -5 1Bore -2 2 Baltic Princess -6 1Neste 2Group C +/- P Group D +/- PSilja Serenade 11 7 Amorella 8 9XPRS 11 7 Neste 13 6Finnlines -9 1 Gabriella -8 3Kristina Katarina -13 1 Godby -13 044 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Alkusarjan ottelutSMU - Finlandia 1 - 3Kristina Katarina - Silja Serenade 0-8Gabriella - Neste 0-7Birka Sthlm - Neste 2 0-3Bore - Langh 1 - 1Godby - Amorella 0 - 1Finnlines - XPRS 0 - 6Baltic Princess - Rosella 0 - 3Neste - Godby 7 - 0Silja Serenade - Finnlines 3- 0Neste 2 - Bore 2- 2Finlandia - Baltic Princess 3 - 0Rosella - SMU 3 - 0Langh - Birka Sthlm 0-4Amorella - Gabriella 6-0XPRS - Kristina Katarina 5-0Amorella - Neste 3 - 2Finlandia - Rosella 3 - 2Kristina Katarina - Finnlines 2 - 2Langh - Neste 2 5-0XPRS - Silja Serenade 0-0Birka Sthlm - Bore 2-0Gabriella - Godby 5-0SMU - Baltic Princess 0-03 / 2013Frivakt Vapaavahti 45

Merimiesjalkapalloa nykypäivän malliinMiniturnaus kutsuttiin koolle Facebookin avullaKeskikesällä m/t Stena Poseidon höyrysi vielä Suomen lippuhulmuten Montrealista itään, kun ”keittiövirkailija”Pasi Kinnari Atlantin aalloilta käsin koordinoi futistapahtumaaHelsinkiin. Hän on kerännyt FB -kavereikseenurheiluhenkisiä merenkulkijoita eri varustamoista.Vastauksia tuli maista ja laivoilta. Aurinkoiselle Töölön pallokenttä 7: lle saapuilähes 40 pelaajaa. Mukana oli neljä joukkuetta, Neste, Godby Shipping, SiljaSerenade ja Askel (Local Team).Merenkulkijoita ei helle liiemmin haitannut - tosin juotavaa kului paljon. Otteluidenkestoa lyhennettiin hieman, kun kaikista joukkueista oli jäänyt pelaajiapois. Kuuma ilma ja pelaajien kiireet vaikuttivat myös siihen, että viimeisenäohjelmassa ollut ottelu (Sere-Askel) siirrettiin myöhemmin pelattavaksi.Tunnelma tapahtumassa oli yhtä hieno kuin ilmakin.Tulokset:Neste - Godby 1-1(rankkarikisan voitti Godby 5-4),Godby-Askel 5-4,Askel-Neste 4-2,Silja Serenade-Neste 5-3,Silja Serenade-Godby 4-0.Kiitoksia kaikille;erityiskiitokset Godby Shippinginkundeille kenttäsiivouksesta!46 Vapaavahti Frivakt3 / 2013

Göteborgin 24 tunnin jalkapalloturnauspelattiin 31:nnen kerranNesteen merenkulkijat edustivatSuomea perinteisessä suurtapahtumassaMerimiesfutiksen kansainvälisessä turnauksessaNeste piti Suomen lippua korkealla,vaikkakin järjestäjien listoilla kulkivatvastikään ulosliputetun Stena Poseidoninnimellä. Promoottori/pelaaja Pasi Kinnarija hänen leikkimielisesti ”likaiseksi puolitusinaksi”nimeämänsä joukkue kuitenkin pärjäsiväthienosti. Facebookissa vitsailtiin, ettävajaaksi jääneen suomalaisjoukkueen pitäisiottaa käyttöön sekamiehitys. Vitsi konkretisoituipaikan päällä, kun paikallisesta koulustakaksi nuorta maahanmuuttopoikaaliittyi rivistöön.Turnaukseen osallistui kaiken kaikkiaan24 joukkuetta, jotka olivat jaettu kuuteenlohkoon. Perjantaina 30.8. pelattiin lohkovaiheja lauantaina 31.8. oli vuorossa jatkopelit.Jatko-otteluiden kaavio oli rakennettusiten, että jokaisella joukkueella oli mahdollisuusmestaruuteen, vaikka lohkovaihe olisikinmennyt penkin alle. Otteluiden peliaikaoli 2x15 min, pelaajia kentällä 6+1 ja vaihtopelaajiamax. 5 pelaajaa. Jatkopeleissä voittajaselviytyi seuraavalle kierrokselle ja häviäväjoukkue siirtyi kannustusjoukkoihin.Nesteen porukka ylsi kahdella voitolla lohkonkakkostilalle ja jatkopeleihin. Lauantainaamupelissä riitti vielä virtaa, vaikka joukkueoli taas vajaa. Hienosta pelipäivästä innostu-Göteborgs 24 timmars fotbollsturneringspelades för den trettioförsta gångenPromotorn/spelare Pasi Kinnari och hans lag spelade en fin turnering.I turneringen deltog sammanlagt 24 lag, som var indelade isex grupper. Matchernas speltid var 2x15 min, spelare på plan 6+1.Kvalmatchernas vinnare avancerade vidare i turneringen medanförlorarna fick följa med från läktarna den övriga turneringen.Nestes trupp gick vidare till kvalmatcherna som gruppspelenstvåa med två segrar i bagaget. På lördagens morgonmatch var lagetenergiskt och vann Stena Nautica 5-0, därmed placerade det sigbland de 16 bästa.Väggen kom emot i den följande matchen. En dålig lottning gavturneringsmästarna El Dragador som motståndare. El Dragadortvingades dock spela turneringens bästa match just mot Nestes ettrigatrupp, och besegrade finländarna först efter förlängning 3-2.Nestes deltagare var nöjda med resan. Lagandan, de fina matchernaoch samvaron fullbordades då det finländska laget utvaldes tillturneringens Fair Play – lag. Nestes spelare Ilkka Suortti valdes tillturneringens bästa spelare och turneringens All Star – lag.I turneringen deltog 300 spelare, varav 120 deltog i kulstötningstävlingensom arrangerades under turneringen.Nestes sjöfarare representerade Finland i det traditionella evenemangetneena joukkue oli mennyt aikaisin nukkumaan.Pojat voittivat Stena Nautican 5-0 jaraivasivat tiensä 16 parhaan joukkoon.Noutaja tuli kuitenkin vastaan seuraavassaottelussa. Huono arpaonni antoi turnauksenvoittajajoukkueen El Dragadorin vastustajaksi.El Dragador joutui pelaamaan kovimmanottelun juuri suomalaisia vastaan, javeivät ottelun vasta jatkoajalla 3-2.Nesteen porukka oli reissuun hyvin tyytyväinen.Yhteishenki, hienot pelit ja yhdessäolokruunasivat hienon turnauksen, jostajäi kotiinkin tuomisia. Suomalaisryhmävalittiin turnauksen Fair Play -joukkueeksi.Nesteeltä valittiin myös turnauksen paraspelaaja, Stena Poseidonilla ja DAT-tankkereillaseilannut Ilkka Suortti. Hänet valittiinmyös All Stars -joukkueeseen.Turnauksessa oli mukana 300 pelaajaa,joista samaan aikaan järjestettyyn kuulakisaanosallistui 120 henkilöä.3 / 2013Frivakt Vapaavahti 47

MEPA GOLFPELATTIIN TUUSULASSAKierrokselle lähti sateisesta aamusta huolimatta44 pelaajaa. Sää kirkastui nopeastija loppupään ryhmät saivat pelata poudassa.Puolimatkan kioskiautolla oli porukallajo parempi mieli, kun päivä alkoipaistaa ja leppoisa tuuli kuivasi varusteet.Klubirakennuksella nautitun ruuan jakahvin jälkeen päästiin palkintojen jakoon.Pistebogeyn parhaat olivat: 1. EsaSuonvieri (39p), 2. Jari Mäkineste (35p),3. Wille Wainio (35p). Scratchissa menestyivätHåkansin Jari Mäkineste (77) jaKimmo Lehto(83), sekä ESL ShippinginPekka Mikkola (90).Pisin Drive -palkinto meni Jari Mäkinesteelle.Lähimmäs lippua löi Jyrki Aulen.ME Group Erikoispalkinto annettiinMarkku Kontolalle.Kiitoksia kaikille osallistujille sekäpalkintoja lahjoittaneille ME Groupillaja Merimieseläkekassalle!SCRATCH1 Mäkineste Jari 772 Lehto Kimmo 833 Mikkola Pekka 904 Pohjola Olavi 935 Aulén Jyrki 936 Tiensuu Jouko 947 Saarinen Tapani 948 Nurminen Ilpo 949 Nakari Timo 9510 Suonvieri Esa 9511 Välimäki Kari 9612 Germanow Birgitta 9613 Kontola Markku 9814 Korpela Sakari 9815 Lehtinen Pekka 99Esa Suonvieri voitti pistebogeynVälipalaa ja juotavaa sai kioskiautoltaAamu oli sateinen ja sumuinen48 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

SSB GOLFSPELADES I TUSBYMorgonen grydde i regnväder men undereftermiddagen höll det redan upp. Gruppernai slutändan hade nog litet nytta avdet. Sammanlagt 44 spelare deltog. Undereftermiddagen hade golfarna redan bättrehumör då solen sken, och en mild vindtorkade upp terrängen och spelarnas utrustning.Efter en måltid och kaffe på klubbenföljde sedan prisutdelningen.Ett varmt tack till alla deltagare ochtill ME Group och Sjömanspensionskassansom donerat priser.Jyrki Aulen pääsi pitkästä aikaa mukaan MEPA-kisaan.Tuloksena heti pisin drive.Iltapäivälläterassillepaistoi joaurinkoTULOKSET PISTEBOGEYRESULTAT POÄNGBOGEY1 Suonvieri Esa 392 Mäkineste Jari 353 Wainio Ville 354 Paukku Priit 355 Lehto Kimmo 346 Asikainen Esa 337 Välimäki Kari 328 Tiensuu Jouko 329 Nurminen Ilpo 3210 Aulén Jyrki 3111 Aro Ilmari 3112 Heinonen Ilkka 3113 Mikkola Pekka 3014 Nakari Timo 3015 Saarinen Tapani 3016 Stenberg Marko 3017 Lehtinen Pekka 2918 Kontola Markku 2919 Kokkala Matti 2820 Saarela Pekka 2821 Ojanen Pauli 2622 Aarninsalo Jaakko 2623 Kiihamäki Pertti 2624 Lindell Carl-Gustav 2625 Pohjola* Olavi 2526 Arasola Pekka 2527 Okko Nina 2528 Anttila Markku 2529 Kokkala Antti 2530 Niskanen Keijo 24Esa Leppänenkeskittyy3 / 2013Frivakt Vapaavahti 49

Tuttuja miehiäShipstores Golf CupissaPerinteinen Laivakauppiaitten yhdistyksen golfturnauskäytiin tänä vuonna Nevas Golf ry:n kentälläSipoon Söderkullassa. Ajankohta oli reilu viikko ennenMEPAn kisoja, joten listoilla oli paljon samojanimiä. Toisin kuin MEPAn kilpailussa Tuusulassa,saatiin Shipstores Golf -tapahtuma vietyä kokonaanläpi kauniissa säässä.Runsaan aamubrunssin ja kilpailuinfon jälkeen porukkapaineli kentälle – startti otettiin vanhan tavanmukaan yhteislähtönä klo 10.00. Ilmoittautuneitaoli yli kahdeksankymmentä, jokunen jätti tulematta.Matkaan lähti 74 pelaajaa, joten kaikki väylät olimiehitetty.Kierroksen jälkeen porukka saunoi ja nautti maittavanruokapöydän antimia, minkä jälkeen oli vuorossatulosten julkistaminen. Hyödyllisiä tavarapalkintojariitti kaikille. Varsinaisen voiton vei pistebogey -kilpailussaLars Hemming (38) ennen Timo Nakaria (36)ja Olavi Pohjolaa (35). Pisimmän draivin löi PasiSiltala (240 metriä) ja lähimmäs lippua osui KimmoLehto 4,45 metriä.Matti Kokkala, Pekka Lehtinen ja kumppanit olivatjälleen kerran organisoineet hienon tapahtuman,kiitoksia!Golfia VanajanlinnassaAlfons Håkans Invitational 2013 pelattiin loistokuntoisellaVanajanlinna Golf&Country Clubilla Hämeenlinnassa elokuunlopussa. Keli suosi tapahtumaa yhdellä maan arvostetuimmistagolfkentistä. Best Ball parikilpailuun osallistui 22pelaajaa, jotka klubilla pidetyn infon jälkeen ottivat yhteislähdönpuoli kymmeneltä.Iltapäivällä oli saunan ja ruokailun jälkeen vuorossa palkintojenjako klubiravintolassa. Voiton veivät Kari RinneAlfons Håkans Pollution Recovery´lta parinaan TallinkSiljanJan Valtonen, joka pokkasi myös pisimmän draivin palkinnon.Lähimmäksi lippua (6,66m) löi Karri Valkonen. Parhaastabruttotuloksesta vastasi Kimmo Lehto, 85 lyöntiä.Kiitokset Alfons Håkans -yhtiölle ja päivän isännille KariRinteelle ja Kimmo Lehdolle sekä Pekka Arasolalle mahtavastagolftapahtumasta hienoine palkintoineen!50 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

MerenkulunturvallisuuspalkintoSea SundaymyönnettiinPetteri LeppäselleLiikenneministeri Merja Kyllönen luovutti palkinnontorstaina 5.9.2013.Viranomaisten sekä ammatti- ja vapaa-ajan merenkulun järjestöjenperustama palkinto myönnettiin tänä vuonna Rajavartiolaitoksenkomentaja Petteri Leppäselle hänen oma-aloitteisesta ja sitkeästätyöstä meriturvallisuuden kehittämiseksi niin kansallisella kuinkansainvälisellä tasolla.Suomen Merimieskirkko ry:n järjestämässä tilaisuudessa Helsinginmeripelastuslohkokeskuksessa palkinnon saajan esitteli valmiuspäällikköJori Nordström Meripelastusseurasta. Komentaja PetteriLeppäselle palkinnon luovuttivat meriturvallisuusjohtaja TuomasRouta ja ministeri Kyllönen.Puheessaan palkinnonsaajalle ministeri Merja Kyllönen totesi meriturvallisuudenedistyneen merkittävästi viimeisten kahden vuosikymmenenaikana. Estonian onnettomuuden jälkeen menetelmiä,kalustoa ja asenteita tarkasteltiin kriittisesti. Toimenpiteitä on tehty,mutta turvallisuuteen ei voi tuudittautua – työn pitää jatkua.Komentaja Leppänen toimi samana vuonna valmistuneen monitoimialuksen,Merikarhun rakennusvalvojana ja päällikkönä. Hänon tehnyt esimerkillistä työtä meripelastustoiminnan ja siihen liittyvänyhteistyön edistämiseksi kotimaassa ja ulkomailla. Kiitospuheessaankomentaja Leppänen painotti tiimityötä, johdon tukea, hyviäpartnereita ja verkostoja.Sjöfartenssäkerhetspris, SeaSunday, gick tillPetteri LeppänenTrafikminister Merja Kyllönen överlämnade prisettorsdagen den 5 september 2013.Priset, som instiftats av myndigheter samt av organisationer bådeinom den professionella sjöfarten och inom fritidssektorn, gick i årtill kommendör Petteri Leppänen från Gränsbevakningsväsendet. Imotiveringen betonas hans initiativrika och ihärdiga arbete med attutveckla sjösäkerheten, både på nationell och på internationell nivå.Vid en tillställning i Helsingfors sjöräddningsundercentral, arrangeradav Finlands Sjömanskyrka rf, presenterades pristagaren avberedskapschef Jori Nordström från Sjöräddningssällskapet. Prisetöverlämnades till kommendör Petteri Leppänen av sjösäkerhetsdirektörTuomas Routa och minister Kyllönen.Ministern konstaterade i sitt tal till pristagaren att sjösäkerhetenhar utvecklats betydligt de senaste två decennierna. Efter Estoniakatastrofengjorde man kritiska granskningar av metoder, materieloch attityder. Men även om många åtgärder har vidtagits kan vi inteinvagga oss i säkerhet – arbetet måste fortgå.Kommendör Leppänen var byggnadskontrollant och befälhavarepå kombinationsfartyget Merikarhu, som stod färdigt samma årsom olyckan inträffade. Han har gjort ett föredömligt arbete föratt förbättra sjöräddningsverksamheten och främja samarbeten bådenationellt och internationellt. I sitt tacktal betonade kommendörLeppänen vikten av teamarbete, stöd från ledningen, bra samarbetspartersoch nätverk.3 / 2013Frivakt Vapaavahti 51

Aurajoen aalloiltaKaribian mainingeilleMerenkulkijoille purjehduspäiviä järjestävä Easy Sailing on laajentanut toimintaansa. Kun MEPAnTutustu purjehdukseen -osallistujat astuvat veneeseen Aurajoen rannasta, voivat lajiin innostuneet nytnostaa purjeet Martiniquella ja suunnitella sopivan seilauksen suomalaisen kipparin johdolla.Harri WinterNaantalissaEsasy Sailing Oy:ssä mukana oleva HarriWinter on tuttu mies monelle merenkulkijalle.Setänsä, merimieskatselmusmies PenttiWinterin innoittamana Harri ehti seilatamonessa yhtiössä ennen päätymistään VikingLinen operatiiviseen johtoon. Hän onkeväästä lähtien ollut yhtiössä senior advisor-tehtävässä, joka on jättänyt enemmän aikaapurjehdukselle. Yhteistyö MEPAn purjehduspäivienjärjestämisessä alkoi jo 2011.– Itse asiassa tutustuin MEPAn miehiinjo reilut 30 vuotta sitten ollessani KristinaBrahella purserina. Juha Toivanen oli siellätöissä, ja Martti Karlsson kävi vierailulla,tosin vielä tuolloin Merimies-Unionia edustaen,Winter selvittää.Harri Winter opiskeli kauppakorkeassa,ja työskenteli laivoilla ja merenkulun parissaaina kun mahdollista. Hän työskenteli 1980- 90 -lukujen vaihteessa Malmössä EurowayAb:lla, joka rakennutti matkustaja-aluksiaKroatiassa. Winter oli mukana valvontatiimissä.– Jugoslavian sota oli käynnissä. Kerrantelakkaa tulitettiin, ja m/s Frans Suell saivaurioita, Harri Winter muistelee.Alus palveli myöhemmin Silja Linen SiljaScandinaviana ja tunnetaan nykyisin punakylkisenäGabriellana.Purjehdusperinteitämonessa polvessaEasy Sailingin Itämeren purjehdukset tehdäänEasy -nimisellä 38 -jalkaisella Bavaria-veneellä. Toiminnan laajentaminen Karibiallealkoi kiinnostaa, kun poika perheineenmuutti Martiniquelle. Harri pääsee paremmintapaamaan lastenlastaan. Toki Karibianalueen mahtavat maisemat, ilmasto ja luontovaikuttivat myös päätökseen.– Kuusi vuosikymmentä piti elää, ettämoisen paratiisin pääsi näkemään. Turunsaaristokin on kyllä kaunis, mutta Karibiaavoi suositella kaikille, Harri kehuu.Easy Sailing teki viime talvena koeristeilyjä,mitkä vakuuttivat Harrin. Hän esitteleeKaribian purjehdusoppaan sivuilta alueenhienoja satamia ja paikkoja. Löytyy erikoisialintuja, kaloja, kauniita kasveja, vesiputouksia,vaikka mitä. Ihmiset ovat ystävällisiä.– Täytyy myös muistaa vedenalainen maailma.Vedet ovat kirkkaita ja lämpimiä, Winterkehuu.Easy Sailingin Karibian purjehduslomallaon mahdollisuus sukeltaa esimerkiksi Pitonsissa.Valmiilla esimerkkipurjehduksellavieraat pistäytyvät mielenkiintoisilla ja suurenmoisillakohteilla. St. Vincentin WallilabouBay´lla on vielä joitakin kulisseja jäljelläPirates of the Caribbean -elokuvien filmaustenjäljiltä.Mustique -saarella sen sijaan ei kuvaamisestapidetä. Täällä törmää usein julkkiksiin.Muun muassa Madonnalla, Mick Jaggerillaja Britannian kuninkaallisilla on täällä asuntoja.Easy Sailing on tutustuttanut merenkulkijoitapurjehduksen maailmaan Turunvesillä. Nyt Harri Winter toivottaa kaikkitervetulleiksi lämpimille ja eksoottisille ulapoille.Kipparit puhuvat suomea, ruotsia jaenglantia.– Kyllä Karibian loma aina kotipuolen loskakelitvoittaa, Harri vakuuttaa.Hän kehottaa merenkulkijoita keräämäänkaverit kasaan ja lähtemään porukalla talveapakoon.Lisätietoja kotisivulta www.easysailing.fiTeksti: Pekka Karppanen52 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Från vågorna på Auraå till Karibiens dyningarEasy Sailing som anordnar seglingsdagar för sjöfarare har utvidgat sin verksamhet. Deltagarna i Sjömansservicebyrånsseglingskurs kliver ombord vid Aura åstrand, men de som vill fördjupa sitt intressekan numera hissa segel i Martinique och planera en seglats under ledning av en finländsk skeppare.Harri Winter från Easy Sailing Oy är bekantför många sjöfarare. Inspirerad av sin farbror,mönstringsförrättaren Pentti Winter, hannHarri segla med många bolag innan han tillsist hamnade i Viking Lines operativa ledning.Sedan i våras har han haft befattningensom bolagets senior advisor, och därmed fåttmera tid över till segling. Redan 2001 börjadehan samarbeta med SSB och anordnaderas seglingsdagar.– I själva verket kom jag i kontakt medSSB:s personal redan för drygt 30 år sedannär jag var purser på Kristina Brahe. JuhaToivanen arbetade där och Martti Karlssonbesökte fartyget som representant förSjömans-Unionen, förklarar Harri.Harri Winter studerade vid handelshögskolanoch jobbade på fartygen och inomsjöfarten när tillfälle gavs. I skiftet mellan80- och 90-talet arbetade han på EurowayAB i Malmö, som byggde passagerarfartyg iKroatien. Harri ingick i kontrollteamet.– Detta var under de jugoslaviska krigen.En gång besköts varvet och m/s Frans Suellfick skador, minns Harri.Fartyget tjänstgjorde senare som SiljaScandinavia för Silja Line och numera kännervi igen henne som Gabriella, med sinvälbekanta röda färg.Seglingstraditioneri flera generationerPå Östersjön seglar Easy Sailing med ett Bavaria-fartygpå 38 fot med namnet Easy. Intressetför att utvidga verksamheten till Karibienväcktes när sonen med familj flyttadetill Martinique. Nu är det enklare för Harriatt träffa sitt barnbarn. Det imponerandelandskapet, klimatet och naturen i Karibienpåverkade dock också beslutet.– Sex årtionden årtionden hann jag levainnan jag upptäckte paradiset. Åbo skärgårdär visserligen också vacker, men jag kanverkligen rekommendera Karibien, lovordarHarri.Förra vintern gjorde Easy Sailing provseglingar,som gjorde intryck på Harri. Hanvisar bilder från de vackra hamnarna ochplatserna i regionen i en seglingsguide överKaribien. Här finns ovanliga fåglar, fiskar,vackra växter, vattenfall och allt möjligt.Dessutom är människorna vänliga.– Man får inte heller glömma bort undervattensvärlden.Vattnen är kristallklara medbehaglig temperatur, förklarar Harri.På en seglingssemester med Easy Sailingtill Karibien ges deltagarna möjlighet attdyka i till exempel Pitons. Under de färdigplaneradesegelturerna stannar man vid intressantaoch storslagna besöksmål. I WallilabouBay på St. Vincent finns det fortfarandenågra kulisser från inspelningarna av Piratesof the Caribbean-filmerna.På ön Mustique är man däremot inte likaförtjust i inspelningar. Här kan man oftaträffa på kändisar; bland annat Madonna,Mick Jagger och brittiska kungligheter harhus på ön.Easy Sailing har hittills gjort sjöfarare bekantamed seglingens värld i Åbos vatten.Nu önskar Harri Winter alla välkomna tillvarmare och mera exotiska hav. Skepparnapratar finska, svenska och engelska.– Nog vinner en semester i Karibien alltidöver slaskvädret här hemma, intygar Harri.Han uppmanar sjöfararna att samla ihopett gäng vänner och tillsammans fly vintern.Mer information på www.easysailing.fi.Text: Pekka Karppanen3 / 2013Frivakt Vapaavahti 53

Rauman merimieskirkkotoimii satamassa ja laivoillaTuttua punatiilistä rakennusta ei Rauman satamassa enää näy, helmikuusta lähtienmerimieskirkko on toiminut satamalaitokselta saaduissa tiloissa. Työtä riittää, vaikkasataman tavaravirrat ovat konttiliikennettä lukuun ottamatta laskeneet.54 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Raumo sjömanskyrka verkarbåde i hamn och ombordDen välbekanta röda tegelbyggnaden i Raumo hamn syns inte längre till; sedan februari har sjömanskyrkanbedrivit sin verksamhet i lokalerna de fått av hamnverket. Det finns gott om arbete även omvaruflödena har minskat, med undantag för containertrafiken.I början av september märktes den minskadetrafiken visserligen inte, eftersom hamnenvar nästan fylld med fartyg. Ett holländsktfartyg lastade pappersrullar till USA, medanen jätte på ett par hundra meter med hemmahamni Hong Kong tog på cellulosa tillKina. Denna soliga måndag låg det inga finländskafartyg vid kajen.– Det mesta av vårt arbete sker ombord.De jäktade sjömännen hinner inte alltidbesöka kyrkan, säger ledande hamnkuratorEija Tuorila.Hon arbetar tillsammans med hamnkuratorSirpa Tolppanen, som även är Sjömansservicebyrånskontaktperson i Raumo. Sirpaär både hamn- och fartygskurator, och underbesöket från Frivakt seglade hon med ESL-Shippings m/s Tali.Just nu finns det inga volontärer från demånga sjömanskyrkorna på stationen, menfartygskurator Sanna Siivonen ser Raumosom sin ”hemmahamn”. I början av septemberseglade hon med Bores m/s Swegard.Finländska fartyg kommeralltjämt hitI Sjömanskyrkans lokaler hittar du allt väsentligt– tjänsterna och varuförsäljningenär anpassade efter sjöfararnas behov. Byggnadenligger i hamnens ISPS-område ochutomstående måste boka sitt besök i förväg.Å andra sidan har sjöfararna inte långt tillkyrkan.– Som mest har vi haft ett tjugotal sjömänpå besök samtidigt, berättar Eija.Majoriteten av besökarna är utlänningarsom frågar efter data- och telefonkort. Deflesta har egna iPads eller laptops. Mångaav Spliethoff-rederiets fartyg kommer tillRaumo och stannar ibland upp till en veckai hamnen; när fartygen lossar kaolin som lastatsi Savannah måste lastrummen rengörasinnan de lastar på papper.Finländska sjöfarare träffar de främst påfartygen. Många åker direkt till stan medegen bil.56 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

– Finnlines och Godby Shippings rorofartygkommer hit regelbundet. Även Meriaurasfartyg är här ofta, räknar Eija upp.På tankersidan ser man då och då utländskakemikaliefartyg.Besök av sjömansvännerEnligt Eija är sjöfararna mycket sparsamma.De spenderar endast pengar på det absolutnödvändiga och på att hålla kontakten meddem där hemma. När semestern närmar siglättar de dock på penningpungen. I kyrkansbutik kan sjömännen köpa presenter till sinafamiljer.– Dessa sjömän som far omkring påvärldshaven och besöker hamnar jordenrunt är egentligen ”cargonauter”, grunnarHannu Vartiainen som är på besök i sjömanskyrkan.Sjökapten Hannu Vartiainen är direktörför Raumo sjöfartsmuseum och har haft enframstående karriär inom sjöfarten. Hankänner till sjömanskyrkans arbete och värdesätterdet högt. Pekka Mantere, före dettakock på Neste som nyligen gått i pension,har också tittat in på en kopp kaffe. Han ärav samma åsikt som Hannu.– Under mina seglingar kom jag i kontaktmed sjömanskyrkorna, bland annat BuenosAires kyrka under tiden på AL. Och när jagEija Tuorila, Pekka Mantere och Hannu Vartiainenarbetade på Nestes Vikla besökte jag oftaRotterdams finska sjömanskyrka, berättarPekka.Pekka tänker gärna tillbaka på det godasamarbetet i framför allt Rotterdam, därKaarlo Kalliala en gång i tiden var stationsansvarig.Numera är Kaarlo biskop i Åbo ochinvigde Raumo sjömanskyrkas lokaler i april.Raumo hamnverk har skänkt både lokaleroch utrustning till sjömanskyrkan, och stödjerpå så sätt deras viktiga arbete.Text och bilder: Pekka KarppanenSJÖFARTSMÄSSAN I ÅBO/MERENKULKUMESSUT TURUSSA24.10.2013 kl./klo 10-18 & 25.10.2013 kl./klo 10-16Hertig Johans parkgata 21 /Juhana Herttuan puistokatu 21ÅnikapMässan riktar sig till branschens proffs,myndigheter, studerande och andraintresserade. Välkommen!Messut on tarkoitettu merenkulkuelinkeinolle,merenkulkijoille,varustamoille, viranomaisille,koulutusorganisaatioidenedustajille, jne.Tervetuloa!Aboa MareJuhana Herttuan puistokatu 21FIN-20100 TurkuPhone: +358 (0)2 432 3123Mera information om mässan: / Lisätietoa messuista:http://www.aboamare.fi3 / 2013Frivakt Vapaavahti 57

Hyvä työelämä merelläMerimieseläkekassa MEK järjestiajankohtaisen ja asiallisenseminaarin syyskuussa. Finlandia-talolla järjestettyyn tilaisuuteenosallistui puolentoista sataahenkilöä; merimieslääkäreitä,merenkulkijoita, järjestöväkeä jaalan toimijoita.Päivän aikana kuultiin alustuksia merenkulkijoidentyökyvystä ja sen säilyttämisestä,hyvinvoinnista sekä ennenaikaisen eläkkeellejäämisen kustannuksista. Merenkulkualanihmiset saivat uutta ja konkreettista tietoamuun muassa merenkulkijoiden fyysisensuorituskyvyn vaatimuksista. Ylilääkäri PäiviMiilunpalo Työterveyslaitokselta esitteliSTCW 2010 -määräysten mukaisia, varsinkäytännön läheisiä vaateita.Aktuaari Kimmo Karppinen Merimieseläkekassastahavainnollisti tarkoinesimerkein ja laskelmin, mitä esimerkiksityökyvyttömyyseläkkeelle jääminen maksaa.Kustannukset nousevat helposti satoihin tuhansiineuroihin. MEK: n toimitusjohtajaKari Välimäki esitteli myös Merimieseläkekassankustannuksella annettavaa ammatillistakuntoutusta, josta on hyvät kokemukset.Välimäki kertoi hyvänä uutisena,että Merimieseläkekassan maksutulot ovatalkuvuonna olleet nousussa.Kari Välimäki jakoi puheenvuoroja, kun ministeri Kyllönen vastaili kysymyksiinoman alustuksensa jälkeenKeskusteluamerenkulkijoidenhyvinvoinnistaSeminaarissa puhunut liikenneministeriMerja Kyllönen kiitteli alan toimijoiden yhteistyötämeriliikennestrategian laadinnassa.Merenkulkualan konsensuksen myötä onmyös laivoja ja työpaikkoja tullut lisää. Hänvisioi, että Suomi voi viedä merenkulkualantuotteita ja osaamista ulkomaille.Iltapäivällä Kari Välimäki johti paneelikeskustelua,jossa eri tahot toivat näkemyksiäänesille päivän teemasta. Panelistien kannanototherättivät myös yleisön kommentoimaanaiheita. Merimies - Unionin VikingLinen pääluottamusmies Mika Ojala painottivoimakkaasti yhden hengen hytin merkitystämerenkulkijan hyvinvoinnille.Joissakin matkustajalaivoissa asutaanedelleen kahden hengen hyteissä, mikä Ojalanmukaan heikentää viihtyvyyttä ja heikentäätyökykyä. Keskusteluissa sivuttiin myösstressin hallintaa, muonitusta laivoilla sekämerenkulkijoiden jaksamista.Seminaarista kerrotaan tarkemmin MerimieseläkekassanAlbatrossi -lehdessä.teksti ja kuvat: Pekka KarppanenMEK:n ylilääkäri Mikael Ojalanmukaan kehittyneillä hoitomenetelmillämerenkulkija saadaan entistä paremmintyökykyiseksi. Ammatillisella kuntoutuksellavoidaan henkilö kouluttaa toisellealalle.58 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

BRA ARBETSLIV PÅ SJÖNI september anordnade Sjömanspensionskassan SPK ett brännandeaktuellt temaseminarium. I evenemanget som arrangerades i Finlandia-husetdeltog cirka 1 500 personer; sjömansläkare, sjöfarare,föreningsfolk och branschaktörer.Sjöfartsrådet och före detta sjösäkerhetsdirektörPaavo Wihuri betonade att denkulturella mångfalden i fartygsbesättningarnaär en utmaning för sjösäkerheten.3 / 2013Under dagen hölls anföranden om sjöfararnasarbetsförmåga och hur den kan bevaras,om deras välbefinnande samt om kostnadernaför förtidspensionering. Åhörarnafick ny och konkret information om blandannat kraven på sjöfararnas fysiska prestationsförmåga.Överläkare Päivi Miilunpalofrån Arbetshälsoinstitutet beskrev de praktiskakraven i enlighet med bestämmelsernai STCW 2010.Aktuarie Kimmo Karppinen från Sjömanspensionskassanillustrerade med noggrannaexempel och beräkningar vad blandannat sjukpensionering kostar. Kostnadernauppgår lätt till hundratusentals euro. SPK:sverkställande direktör Kari Välimäki presenteradeden yrkesrehabilitering som bekostasav Sjömanspensionskassan och vilken manhar goda erfarenheter av. Välimäki förmedladeäven den goda nyheten att SPK:s premieintäkterökade under den första delen av året.Diskussioner omsjöfararnas välbefinnandePanelmedlemmarnas ställningstagandeneggade även publiken att kommenterafrågorna.Trafikminister Merja Kyllönen höll ett föredragunder seminariet och tackade branschensaktörer för deras samarbete med attupprätta en strategi för sjötrafiken. I ochmed konsensus inom sjöfarten har antaletfartyg och arbetsplatser ökat. Kyllönen hoppadesatt Finland i framtiden ska kunnasprida både sina sjöfartsrelaterade produkteroch kunskaper till andra länder.På eftermiddagen ledde Kari Välimäki enpaneldiskussion där deltagarna framfördesina åsikter om dagens tema. Panelmedlemmarnasställningstaganden eggade även publikenatt kommentera frågorna. Viking Lineshuvudförtroendeman Mika Ojala frånSjömans-Unionen underströk hur betydelsefullaegna hytter är för sjöfararnas välbefinnande.På vissa passagerarfartyg bor manfortfarande två och två, vilket enligt Ojalaförsämrar trivseln och därmed arbetsförmågan.I diskussionerna tog man även uppstresshantering, provianteringen på fartygenoch sjöfararnas ork.Mer information om seminariet finns iSjömanspensionskassans tidning Albatrossen.Text och bilder: Pekka KarppanenFrivakt Vapaavahti 59

Merenkulkijoiden työhyvinvointihankeForMare käynnistyyMerimiespalvelutoimisto (MEPA) ja Merimieseläkekassa (MEK) käynnistävätyhdessä Arcada Yrkeshögskolanin ja liikunta-alan yrityksen R5 kanssa uudenmerenkulkijoille räätälöidyn työhyvinvointia edistävän hankkeen ForMare.Hanke käynnistyy 20 merenkulkijan pilottiryhmällä alkuvuodesta 2014. Hankettajohtaa MEPAn hyvinvointivastaava Johan Treuthardt.Tavoitteena on auttaa merenkulkijoita elämäntapamuutoksen alkuun, lisätähyvinvointia, työssä jaksamista, sekä vähentää sairauspoissaoloja. Hankkeestasaa lisätietoja MEPA:n Johan Treuthardtilta.Sjöfararnas arbetshälsoprojektForMare startarSjömansservicebyrån (SSB) och Sjömanspensionskassan (SPK) startar tillsammansmed yrkeshögskolan Arcada och idrottskonsultföretaget R5 det nya försjöfarare skräddarsydda arbetshälsofrämjande projektet ForMare. Projektet inledsi början av 2014 med ett pilotavsnitt med 20 deltagande sjöfarare. Somprojektansvarig fungerar SSB:s arbetshälsoansvarige Johan Treuthardt.Projektets målsättning är att hjälpa sjöfarare att börja en livsstilsförändring,stärka orkandet i arbetet samt minska sjukfrånvaron. Ytterligare informationom projektet ger SSB:s Johan Treuthardt.Stay Onboard -hanke eteneeKymenlaakson ammattikorkeakoulun ja yhteistyökumppaneidentyöhyvinvointihanke on sujunutsuunnitelmien mukaan. Merimieseläkekassanrekisteristä valituilta merenkulkijoilta tuli kyselyynparituhatta vastausta.Projektivastaavat ovat lisäksi haastatelleet viitisenkymmentähenkilöä laivoilta, merenkuluntyöterveyshuollosta, MEPAsta ja Merimieskirkolta.Henkilöhaastatteluja tehdään vielä ammattiliittojenja varustamoiden edustajille.Hanke arvioi työolosuhteiden tilaa ja etsii suosituksiaja ratkaisuja työn laadun parantamiseksisiten, että jaksaminen paranee ja työssä jatkaminenkäy entistä houkuttelevammaksi. Alustaviatuloksia on saatavilla ensi vuoden alussa jolloinkäynnistetään työhyvinvointimallin kehittäminenyhteistyössä sidosryhmien kanssa.60 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Laitureilla jalankongeillaHeikki Huttusen mukaan kauppa kävi hyvin Suomen Merimieskirkkory:n standilla Tall Ships Race -tapahtumassaRisto Honkaharju lahjoitti harvinaista arkistomateriaalia RaumanMerimuseolle - Hannu Vartiainen kiitollisena otti vastaanM/s Ailan porukkaa yleisurheilutuloksiatekemässä VuosaaressaESL-Shippingin m/s Kumpulan porukkaa lähdössä kaupungilleNaantalin satamasta. Kuva: Juha ToivanenSeppo Flink oli jälleen louhinut jalometalleja veteraanienkisoissa. Mepan kuntosalilla mukana myösHamza Buca, Kai Korhonen ja Johan Treuthardt3 / 2013Frivakt Vapaavahti 61

MEPAn retki Ylläkselle5.9. – 12.9.Perinteinen ja suosittu viikon mittainenmatka tehdään vuosittain syyskuun alkupuolella,jolloin Lapin luonto näyttääparhaat puolensa. Ylläkselle lähdetääntorstaiaamuna Helsingistä tilausbussilla,joka poimii merenkulkijoita kyytiinmyös matkan varrelta. Perillä majoitutaanMEPAn Ylläsmajoihin, joilta tehdäänpäivittäin vaellusmatkoja.Korsisaari -yhtiön kuljettaja Esa Reinikkalaoli mukana jo 18:tta kertaa. Pidettymies on huomattu muuallakin. Keväälläjääkiekon MM-kisoissa Slovakianjoukkue pyysi hänet kuljettajakseen. Esaon MEPAn reissuilla vaeltanut itsekin.Monet merenkulkijat ovat osallistuneetmatkalle useita kertoja. Etusija onaina ensikertalaisilla. Vaellusretkelle onkuitenkin eduksi, jos mukaan tulee kokeneempiavaeltajia, vaikka pari välivuodenjälkeen. Syksyn 2013 tapahtuman vetiMEPAn entinen toimitusjohtaja, todellinen”Ylläsveteraani” Martti Karlsson.Tänä vuonna retkelle osallistui kolmisenkymmentämerenkulkijaa. Sää oli läheskoko viikon suosiollinen ja porukanmieli korkealla. Arctialla seilaava PaulaVäisänen antoi ystävällisesti Vapaavahdillemuistikortillisen hienoja kuvia, joistatässä julkaistaan muutamia. Kiitoksiakaikille mukana olleille!Niklas Rönnberg62 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

3 / 2013Frivakt Vapaavahti 63

64 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

3 / 2013Frivakt Vapaavahti 65

kuva: Paula VäisänenKuvia kursseiltakuva: Marianne Ylä-KojolaRatsastuskurssi pidettiin ValkeakoskellaPurjehduskurssille lähdettiin Aurajoen rannastaValokuvauskurssilaiset bongasivat kohteita KatajanokallaHannu Laamanen veti kuvankäsittelykurssia MEPAssaSienestäjät hajaantuivatNuuksion metsiin66 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Bjarne HovlandNORDIC PHOTOCONTEST 2013All Nordic seafarers and, regardless of nationality,all other crew members of Danish, Finnish,Icelandic, Norwegian and Swedish flag vesselsare welcome to take part in the contest. Thecontestants must not be professional photographers.- no more than 10 entries per participant,minimum size 1 Mb- life at sea, work and leisure onboard.-The photos must have been shot recently- good prizes for 5 best shots;from EUR 300 to EUR 670The photos will also be counted in the Finnishcompetition, where the three best shots will begiven prizesPlease e-mail your entries to kulttuuri@mepa.fino later than Jan 10, 2014MEPAMyyjäisetKotkan MEPAssaon nyt myösFacebookissaLinkki löytyy MEPAn kotisivuiltawww.mepa.fitai suoraan:https://www.facebook.com/merimiespalvelutoimisto?ref=hlKymenlaakson Merieläkeläistenperinteiset joulumyyjäisetpidetään MEPAn tiloissa,Kirkkokatu 18,to 5.12. klo 10 – 14Myytävänä käsitöitä, leivonnaisia, kahvia, teetä, pullaaja hernekeittoa.3 / 2013Frivakt Vapaavahti 67

MINUUTTIKISA– VIELÄ EHTII MUKAANKannattaa edelleen rekisteröityä ja alkaa kirjata tuloksiasähköiseen järjestelmään www.mepa.fi sivulla. Mukanaon jo nelisensataa merenkulkijaa ja viitisenkymmentälaivaa. Kilpailu päättyy 31.12.2013. Muistakaa,että arvomme palkintoja kaikkien osallistujien kesken– tulkaa mukaan!Luvassa on hyviä sporttihenkisiä palkintoja.Alandia Vakuutus on tämän vuoden kisan pääsponsori.Ensi vuodelle on tulossa uudistuksia hyvän palautteenansiosta.NORDIC OPEN 2014FLOORBALL TOURNAMENTMARIEHAMN25.01.2014 BALTIC HALLENcontact: Johan Treuthardt, 0400 709 491,urheilu@mepa.fiwww.mepa.fiMINUTTÄVLINGENÄR I FULL GÅNGDet lönar sig ännu att registrera sig och samla resultattill din profil via www.mepa.fi sidorna. Redan cirka fyrahundrasjöfarare samt femtio fartyg är med. Tävlingenslutar den 31.12.2013. Kom ihåg att vi lottar ut prisermellan alla deltagare – alla med! Priserna är valda medsporttema.Alandia Försäkring är årets huvudsponsor. Nästa årstävling kommer att innehålla flera nyheter tack vare denrikliga och goda feedbacken.Raudsepp kalenteri 2014Perinteinen, vanhoista laivayhtiöiden mainosjulisteista koottu seinäkalenteri on nyt myynnissäMEPA:ssa. Vuoden 2014 kalenterissa on 12 erilaista mainosjulistetta maailman meriltä ja satamista1930 – 1930 -luvuilta. Kalenterin koko: leveys 30 cm, korkeus 50 cm. Takasivulla on englanninkielinenselostus jokaisesta julisteesta ja siihen liittyvistä laivoista, varustamosta ja reiteistä.Hinta: 29 euroa68 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto.Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 HelsinkiNimi:Osoite:3 / 2013Frivakt Vapaavahti 69

1 / 007 VapaaVahti FriVaktKorsordet har tidigare publicerats i Frivakt 1/2007Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt.Skicka Ett bokpris in din lösning utlottas till SSB, mellan PB 170, dem 00161 som Helsingfors löst korsordet rätt.Skicka in din lösning till SSB, PB 170, 00161 HelsingforsNamn:Namn: ......................................................................................................................................Adress:Adress: ....................................................................................................................................70 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013

LokakuuRentoutuminen voimavarana, Helsinki 04.10.Sykettä syksyyn, Pajulahti 07.10. – 09.10.Tutustu piloxingiin, Helsinki 11.10.Atk-perusteet, Turku 14.10. – 15.10.Venäjän alkeet, Helsinki 14.10. – 16.10.Tablet -tietokoneen perusteet, Turku 16.10. – 17.10.Hopeaketjukurssin jatko, Helsinki 17.10. – 18.10.Tutustu kuntonyrkkeilyyn, Helsinki 18.10.Atk-internetin tehokäyttö, Turku 21.10. – 22.10.Atk-kuvankäsittely, Turku 23.10. – 25.10.Huovutuskurssi, Helsinki 24.10. – 25.10.Puikot heilumaan, Helsinki 28.10. – 30.10.MarraskuuRentoutuminen voimavarana, Helsinki 01.11.Atk-sosiaalinen media, Kotka 04.11. – 05.11.Tablet -tietokoneen perusteet, Kotka 06.11. – 07.11.Keramiikkakurssi, Vantaa 06.11. – 08.11.Tulevia kurssejaAtk-kuvankäsittely, Kotka 11.11. – 13.11.Atk-perusteet, Kotka 14.11. – 15.11.Tyylikurssi, Helsinki 14.11. – 15.11.Liikuntakurssi, Pajulahti 18.11. – 20.11.Atk-excel, Kotka 18.11. – 20.11.Tutustu syvävenyttelyyn, Helsinki 22.11.Köysityökurssi, Kotka 25.11. – 27.11.Jouluaskartelu, Helsinki 28.11. – 29.11.Tutustu syvävenyttelyyn, Helsinki 29.11.JoulukuuJouluaskartelu, Turku 09.12. – 10.12.Jouluaskartelu, Turku 12.12. – 13.12.RISTIKON RATKAISIJAVapaavahdissa 2/2013 olleen ristikon oikein täyttäneistä kirjapalkinto arvottiin Krista Tanhuanpäälle.3 / 2013Frivakt Vapaavahti 71

ToimitusjohtajaVerkställande direktörNiklas Rönnbergp/tel 09 668 90015niklas.ronnberg@mepa.fiYleissihteeri/opintoasiatAllmänsekreterare/studieärendenSirpa Kittiläp./tel. 6689 0016GSM 040 521 2055kulttuuri@mepa.fiopinto@mepa.fiAV-sihteeriAV-sekreterareHeli Myllykangasp./tel. 6689 0012video@mepa.fiTiedotus/InformationPekka Karppanenp/tel 0400 879 733vapaavahti@mepa.fiLiikunta-asiat/IdrottsärendenJohan Treuthardtp/tel 0400 709 491urheilu@mepa.fiMERIMIESPALVELUTOIMISTOSJÖMANSSERVICEBYRÅNLinnankatu 3 (PL 170, 00161 HKI)Slottsgatan 3 (PB 170, 00161 H:fors)00160 HELSINKI/HELSINGFORSP./Tel (09) 668 9000,E-mail: mepa@mepa.fiwww.mepa.fiKirjastosihteeriBibliotekssekreterareMilja Nitovuorip./tel. 6689 0023kirjasto@mepa.fiAsiamiehet/OmbudJaakko Aarninsalop./tel. 040 504 3761asiamies.helsinki@mepa.fiNiklas Peltolap./tel. 0400 419 687asiamies.helsinki@mepa.fiTalous ja toimistoEkonomi och kontorGerd Grabbertalous@mepa.fiPaula SuhonenToimisto ja YlläsmajatKontor och Ylläs-stugorp./tel. (09) 6689 0011toimisto@mepa.fiMERIMIESKLUBI/SJÖMANSKLUBBENLinnank. 3 HelsinkiSlottsg. 3 Helsingforsp./tel. (09) 659 233VUOSAARENMERIMIESKESKUS/NORDSJÖSJÖMANSCENTRUMProvianttik. 4, HelsinkiProviantg. 4, Helsingforsp/tel (09) 5844 8200SIVUTOIMISTOT-FILIALERKOTKAKirkkokatu 18 A48100 KotkaAsiamies/OmbudRisto Nikulap/tel 0400 605 187fax (05) 218 2860asiamies.kotka@mepa.fiTURKU/ÅBOLinnankatu 93Slottsgatan 9320100 Turku/Åbop./tel. (02) 230 4995fax (02) 234 3597MEPALA Ruissalo/Runsalap./tel. (02) 258 9150Asiamies-OmbudJuha Toivanenp./tel. 040 507 1140asiamies.turku@mepa.fiYHTEYSHENKILÖT/KONTAKTPERSONERRAUMA/RAUMOYhdysmies/kontaktpersonSirpa Tolppanenp/tel 040-5476936OULU/ULEÅBORGSanni Sirviöp/tel 040 746 0150Markku Laurialap./tel. 0400 875 633KEMIYhdysmies/kontaktpersonTommi Lehtolap/tel 040 567 0938RAAHE/BRAHESTADYhdysmies/kontaktpersonPetri Leskeläp./tel. 040 546 8516KASKINEN/KASKÖYhdysmies/kontaktpersonJarmo Nordbackp./tel. 040 848 8855JULKAISIJA:MerimiespalvelutoimistoUTGIVARE:SjömansservicebyrånPÄÄTOIMITTAJA/CHEFREDAKTÖRNiklas RönnbergToimitussihteeri/RedaktionssekreterarePekka Karppanenp./tel. 0400 879 733vapaavahti@mepa.fiÖversättningar till svenskaav B2B TranslationsKirjapaino/TryckeriMIKTORTaitto/LayoutMarkoVuorioVUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 11 eISSN 0789-8231 (Painettu)ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu)M - Itella Oyj72 Vapaavahti Frivakt 3 / 2013Aikakauslehtien Liiton Jäsen