Kuuma -kuntien päihde - Sosiaalitaito

Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma2010–2012KUUMA -alueella

2SISÄLTÖSTRATEGIATASO1 JOHDANTO1.1 KUUMA -yhteistyö 41.2 Lainsäädäntö ja laatusuosituksetpäihde- ja mielenterveystyön taustalla 41.3 Kansalliset ja kansainväliset linjaukset 51.4 Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman taustaa 62 SUUNNITELMAN PROSESSI 92.1 Prosessikaavio 92.2 Lausuntokierroksella esiin tulleet asiat 93 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYTYÖN NYKYTILA 104 SUUNNITELMAN VISIO JA ARVOT 165 SUUNNITELMAN TAVOITTEET 176 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 197 KEHITTÄMISKOHTEET 248 SEURANTA JA ARVIOINTI 26

3TOIMENPIDEOHJELMAJÄRVENPÄÄ 27KERAVA 32MÄNTSÄLÄ/PORNAINEN 34NURMIJÄRVI 69TUUSULA 73KESKI-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS 78LÄHTEETLIITTEETKUVIO- JA TAULUKKOLUETTELOTaulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (KUUMA).Taulukko 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (KUUMA -+koko maa).Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % 15–24 -vuotiaasta työvoimasta (KUUMA +koko maa).Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (KUUMA +koko maa).Taulukko 5. Työttömät, % työvoimasta (KUUMA +koko maa).Taulukko 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (KUUMA+koko maa).Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn 2008 tulokset 8.-9. luokan oppilaat, vakioidut prosenttiosuudet(KUUMA).Taulukko 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta (KUUMA).Taulukko 9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (KUUMA -kunnat)Taulukko 10. Päihdehuollon nettokustannukset (KUUMA).

4STRATEGIATASO1 JOHDANTO1.1 KUUMA -yhteistyöKeski-Uudenmaan kunnat ovat vuonna 2003 sopineet seudullisesta yhteistyöstäpalveluiden kehittämiseksi ja muodostaneet Kuuma-kumppanuusohjelman, johon kuuluvatJärvenpää, Mäntsälä, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi ja Pornainen. Sosiaali- jaterveyspalveluissa hyödynnetään hyviä käytäntöjä sekä yhtenäisiä ja taloudellisiatoimintatapoja ja otetaan niitä käyttöön seudullisesti. Päihde- ja mielenterveyspalvelujenkehittäminen kuuluu KUUMA -kuntien kärkihankkeisiin.1.2 Lainsäädäntö ja laatusuositukset päihde- ja mielenterveystyön taustallaLainsäädäntö määrittää päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämisen kuntienvastuulle ja kunnan tulee järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavatkunnassa esiintyvää tarvetta. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaava lainsäädäntö onkoottu liitteeseen 1. Mielenterveyspalvelut sijoittuvat pääosin terveystoimeen japäihdehuollon erityispalvelut sosiaalitoimeen. Mielenterveyden ja päihteettömyydenedistämistä, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä mielenterveyshäiriöiden japäihdeongelmien hoitoa on kuitenkin tärkeää kehittää yhdessä. Mielenterveys- japäihdepalveluiden kehittämisen tavoitteena on helposti tavoitettavat, joustavat palvelutyhden oven periaatteella ja yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidonavohoitoyksiköt. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli 2009 -työryhmä on laatinutkansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman. Siinä linjataan ensimmäistäkertaa valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena.(STM 2009.)Lisäksi on olemassa laatusuosituksia ja käypä hoito – ohjeistuksia, joilla pyritäänvaikuttamaan päihde- ja mielenterveystyön kehitykseen ja sisältöön kunnissa. Näitä ovatmm. Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001), Päihdepalveluiden laatusuositus(2002), Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (2006) ja Mielenterveyskuntoutujien

5asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (2007). Päihde- ja mielenterveystyöhönliittyviä käypä hoito – suosituksia on laadittu depressiosta (2004), alkoholiongelmaisenhoidosta (2005), huumeongelmaisen hoidosta (2006), skitsofreniasta (2001/2008) sekäepävakaasta persoonallisuudesta (2008).1.3 Kansalliset ja kansainväliset linjauksetValtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma korostaa erityisesti kuntalaisten jaasiakkaiden näkökulman huomioonottamista uuden järjestelmän kehittämisessä.Tulevaisuuden päihde- ja mielenterveystyötä on tarkoitus tehdä tiiviinä yhteistyönä sekäeri hallintosektoreiden, että myös eri kuntien ja alueiden välillä. Kuntien sisäistä työnjakoakehitetään siten, että perus- ja erityispalvelut tukevat toisiaan ja vastaavat näin paremminkuntalaisten palveluntarpeeseen. (Stakes 2008, Mieli 2009) Kansallinen Alkoholiohjelma2008–2011 on kohdennettu juuri alkoholihaittojen vähentämiseen (Stakes 2008.) Terveys2015- kansanterveysohjelmalla tähdätään muun muassa lasten hyvinvoinninlisääntymiseen, nuorten tupakoinnin vähenemiseen, työikäisen väestön työ- jatoimintakyvyn lisääntymiseen, sekä vanhusväestön toimintakyvyn paranemiseen. (STM2001a) Nämä kaikki tavoitteet on pyritty huomioimaan myös tämän suunnitelmantavoitteiden asettelussa.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008 – 2011 nostaayhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden kehittämistarpeeksi laajan, kuntien ja maakuntienvälisen yhteistyön tiivistämisen kansalaisten tarpeita vastaavien palveluiden turvaamiseksi.Koko ohjelmaa luonnehtii ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma,asiakkaiden tarpeet kattavasti huomioon ottaen. (STM 2008.)Euroopan unionin maiden korkean tason konferenssissa Brysselissä 2008 hyväksyttiinsopimus mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Tässä sopimuksessa tunnustetaan, ettämielenterveys on kaikille kuuluva universaali oikeus, jonka edistämiseksi jamielenterveyden häiriöiden ehkäisemiseksi tarvitaan kaikkien valtioiden yhteistyötä.Unionin tason prioriteetteja ovat masennuksen ja itsemurhien ehkäisy, kouluissa jaharrastuksissa tapahtuva nuorten mielenterveyden edistäminen, hyvä mielenterveys

6työelämässä, ikäihmisten mielenterveys sekä stigman ja sosiaalisen syrjäytymisenvähentäminen. (EU 2008.)Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan mielenterveysjulistusta toteuttavassalinjauksessa ”Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa” todetaan:" Henkisenhyvinvoinnin esille tuominen kaikissa politiikoissa, leimautumista ja syrjäytymistä vastaantaisteleminen, mielenterveystyön rakenteiden suunnittelu kattamaan promootion,prevention, hoidon ja kuntoutuksen, pätevän mielenterveystyön työvoiman hankkiminensekä palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä asiantuntemuksen hyödyntäminen ovatkaikkein tärkeimpiä kehittämisen kohteita tulevaisuuden mielenterveystyön kentällä" (WHO2005).Kansainvälisellä tasolla yksi päihdetyön kehittämislinjauksista on muun muassa Euroopanunionin huumausainestrategia, (Euroopan unionin neuvosto 2004.) Kansainvälisellä tasollapäihdetyötä ohjaavat mm. seuraavat linjaukset: WHO:n Euroopan aluetoimistonalkoholiasioiden peruskirja, Nuoret ja alkoholi -julistus (ns. Tukholman julistus), Neuvostonsuositus lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä (2001/458/EY) sekä Neuvoston päätelmätyhteisön strategiasta alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi (2001/C175/01)(Stakesin Neuvoa-antavat – sivusto.)1.4 Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman taustaaMielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys on kasvavanhuomion kohde. Mielenterveyshäiriöiden yleisyys ei ole muuttunut, mutta niihin liittyvätyökyvyttömyys on lisääntynyt voimakkaasti. Sairauspäivärahapäivistä joka neljäs jauusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein.Mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmiin liittyvät kustannukset ovat mittavia, jaepäsuorat kustannukset, kuten menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskustajohtuvat, ovat moninkertaiset suoriin kustannuksiin verrattuna. Työikäisten yleisin kuolinsyyon alkoholiperäiset sairaudet. Alkoholin kokonaiskulutus on kolminkertaistunut 1960-luvunlopusta. Samaan aikaan alkoholikuolemat ja – sairaudet ovat lisääntyneet selvästi.Huumeiden käyttö yleistyi 1990-luvun loppupuolella. Mielenterveys- ja päihdeongelmienesiintyminen samanaikaisesti on selvästi lisääntynyt.

7Varhainen puuttuminen ja oikea-aikaiset ja oikein suunnatut tuki- ja hoitotoimenpiteetvoivat vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmista johtuvaa työkyvyttömyyttä ja siitäaiheutuvia seurauksia sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla. Mielenterveys- japäihdeongelmat ovat taakka, joihin on saatava apua mahdollisimman helposti kuntalaistenarjessa. Mielenterveys- ja päihdetyöhön sijoittaminen parantaa koko yhteiskunnanhyvinvointia.Avainhaasteena tällä hetkellä kunnissa on palvelujen sisällöllinen kehittäminen johonpäihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma antaa hyvän välineen. Nykyisessätaloudellisessa tilanteessa pääpaino tulee asettaa entistä enemmän varhaiseen apuun,perusterveydenhuoltoon, potilaiden ja omaisten omaan panokseen sekä mielenterveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Toimintoja tulee kehittää potilaiden ja omaistentarpeista, ei organisaatioiden ehdoilla. Tärkeää on myös suunnitelma, jolla mielenterveysjapäihdepalvelut integroidaan entistä paremmin, koska mielenterveys ja alkoholi liittyvätläheisesti yhteen.KUUMA -kuntien (Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi) päihdejamielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tekeminen aloitettiin KUUMA -kuntienpäihde- ja mielenterveyshankkeen (2008–2009) ohjausryhmän ehdotuksesta. KUUMA –sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta hyväksyi 27.2.2009 ohjausryhmänehdotuksen KUUMA – kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisensuunnitteluprosessista. Syksyllä 2008 päätettiin myös, että KUUMA -kunnat solmivatkumppanuussopimuksen Alkoholiohjelman 2008–2011 kanssa. Vuoden 2008–2009vaihteessa jokainen kunta nimesi päihde- ja mielenterveysyhdyshenkilöt suunnitelmantyöstämiseen. Kuntien työryhmien työskentely alkoi yhteisellä koulutuspäivällä 3.4.2009.(Liite 2.)KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilasta tehtiin selvitys.Nykytilaselvityksessä kuvataan indikaattoreiden valossa päihde- ja mielenterveystyön tilaaKUUMA –kunnissa, päihde- ja mielenterveysongelmien kansallisia ilmiöitä. Lisäksikuvataan kuntien päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämistä ja niihin liittyviähaasteita ja kehittämisehdotuksia. Jokaisessa kunnassa (Keravaa lukuun ottamatta)järjestettiin työntekijöiden kuuleminen (Järvenpäässä kirjallisena). Tilaisuudessa käytiinläpi työntekijöiden keskeiset huolenaiheet ja konkreettiset kehittämiskohteet liittyen

8päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Kuntalaisten kuuleminen toteutettiin sähköpostinvälityksellä eri järjestöille jotka tekevät päihde- ja mielenterveystyötä. Mäntsälässä kuultiinmyös A-kiltalaisia ja Mielenterveys Kasvun jäseniä heidän kanssa keskustellen.Kuntalaisten kuulemisosiossa on esitetty tiivistetysti yhteenveto kaikkien kuntienvastauksista. Yhteenveto työntekijöiden vastauksista on esitetty raportissa aina jokaisenkunnan kohdalla.Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman kohteeksi otettiin kaikkiikäryhmät: lapset ja nuoret, aikuiset, ikääntyvät. Jokaisessa kunnassa työryhmätmuodostettiin näiden ikäryhmien pohjalta. Kuntien työryhmien jäsenet on mainittu liitteessä3. Suunnittelutyön ohjausryhmänä on toiminut KUUMA -päihde- ja mielenterveyshankkeenohjausryhmä (Liite 4).Joissain KUUMA -kunnissa on aikaisemmin laadittu päihdestrategioita/ehkäisevänpäihdetyön strategioita, mutta mielenterveyssuunnitelmat ovat puuttuneet. Nyt laadittuKUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma on visioltaan jatavoitteiltaan samansuuntainen muiden kunnissa laadittujen suunnitelmien ja strategioidenkanssa.KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma 2010–2012tullaan viemään kunkin kunnan perusturvalautakunnan hyväksyttäväksi sekäkunnanhallitusten ja – valtuustojen tiedoksi ja hyväksyttäväksi.

92 SUUNNITELMAN PROSESSIKUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelmanvalmisteluprosessissa on käytetty Pohjanmaa-hankkeen strategiaprosessimallia. Mallia onsovellettu KUUMA -kuntiin sopivaksi. (www.pohjanmaa-hanke.fi)2.1 ProsessikaavioToimeksiantoKevät 2009KoulutusseminaariKevät 2009TyöryhmätyöskentelyKevät-syksy2009Suunnitelmaluonnos valmissyyskuu 2009Lausuntokierros1Lokakuu 2009Suunnitelmaluonnos2Marraskuu2009Lausuntokierros2Marrasjoulukuu2009Valmis suunnitelmakuntienlausuntokierroksilleTammikuu 20102.2 Lausuntokierroksella esiin tulleet asiatSuunnitelmaluonnos lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle kaikissa kunnissa. Kaikissakunnissa suunnitelma oli myös nähtävillä kuntien www –sivuilla. Lausuntoja jakommentteja saapui kolme kappaletta. Virallinen lausunto on suunnitelman liitteenä (Liite4). Kaikkiin kommentteihin on paneuduttu, ja ne pyritään ottamaan huomioon siinävaiheessa, kun suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan.Lausunnoissa pidettiin positiivisena suunnitelman arvoja, visiota ja tavoitteita. Erityisestihyvänä pidettiin asiakasnäkökulman ottamista yhdeksi tavoitteeksi. Toisaaltapotilasjärjestöt kritisoivat sitä, että asiakasnäkökulma ei näy toimenpidesuunnitelmissariittävästi kaikkien kuntien suunnitelmissa. Lausunnoissa potilasjärjestöt toivoivat tulevansakuulluksi entistä paremmin viimeistään suunnitelman päivitysvaiheessa.

103 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN NYKYTILAKUUMA - kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut on kuvattu raportissa "Päihde- jamielenterveyspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet KUUMA -kunnissa".Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tavoitteiden seurantaindikaattoriton kuvattu kappaleessa 4. Tässä kappaleessa kuvataan joitakin indikaattoreita, joidenavulla ajatellaan olevan mahdollista seurata päihde- ja mielenterveysstrategiantavoitteiden toteutumista ja jotka kuvaavat päihde- ja mielenterveysongelmien tilaakunnissa tällä hetkellä.Alkoholijuomien myyntiAlkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na alkoholina on valtakunnallisesti noussuttasaisesti jokaisessa kunnassa vuoteen 2007 asti. Ennakkotietojen mukaanalkoholijuomien myynti laski vuonna 2008 verrattuna edelliseen vuoteen kaikissamaakunnissa lukuun ottamatta Kainuuta. KUUMA -kunnista Mäntsälässä, Nurmijärvellä jaTuusulassa alkoholijuomien myynti laski edelliseen vuoteen verrattuna. Keravalla,Järvenpäässä ja Pornaisissa alkoholijuomien myynti puolestaan kasvoi edelliseen vuoteenverrattuna (Taulukko 1).Järvenpäässä alkoholimyyntiluvut ovat suuremmat kuin keskimäärin KUUMA -kunnissa.Tähän vaikuttanee mm se, että Järvenpäässä on määrällisesti ravintoloita enemmän, sekäse, että muista naapurikunnista tullaan viettämään ravintolailtaa Järvenpäähän. Päihteidensaatavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon alueella on anniskelu- javähittäismyyntiluvan haltijoita.Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa.(KUUMA -kunnat)2006 2007 2008Järvenpää 9,3 9,7 9,8Kerava 7,7 8,1 8,2Mäntsälä 7,1 7,6 7,1Nurmijärvi 6,9 7,1 7Pornainen 1,7 2 2,2Tuusula 6,5 6,7 6,3Lähde: SOTKAnet 2009.

11Koulutus, työttömyys ja toimeentuloSyrjäytyminen on sekä päihde- että mielenterveysongelmille altistava tekijä. Aikaisemmat,jo olemassa olevat ongelmat altistavat uusille hyvinvointivajeille ja ongelmienmonimutkaistumisille ja syvenemiselle. Syrjäytymisen kehän voidaan kuvata jo alkaneenlapsuudesta tai nuoruudesta, jos perheessä tai koulunkäynnissä on ollut ongelmia.Taulukko 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä.(KUUMA -kunnat+koko maa)2006 2007Järvenpää 147,9 146,6Kerava 166,1 164,9Mäntsälä 152,9 155,1Nurmijärvi 145,2 136,8Pornainen 143,3 149,1Tuusula 150,8 151,3Koko maa 114,3 116,8Lähde: SOTKAnet 2009.Työttömyys vaikuttaa yksilön/perheen tulotasoon, elämänhallintaan ja henkiseenhyvinvointiin. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti elämänhallinnan kokemukseen jaitsetuntoon. Nuorten työttömyydellä on sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksianuorten mielenterveyteen. Kun ihminen ei pääse kunnolla elämän alkuun, uskotulevaisuuteen alkaa helposti horjua. Tulevaisuuden uskon katoaminen näkyysairastavuutena ja monenlaisina elämän hallinnan ongelmina (Sauri 2009).Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta. (KUUMA -kunnat+koko maa)2006 2007 2008Järvenpää 6,8 5,3 5,3Kerava 3,8 3,7 4,1Mäntsälä 7,6 7,4 7,6Nurmijärvi 3,8 3,6 3,1Pornainen 3,5 3,5 3,5Tuusula 4,7 3,2 3,4Koko maa 10,6 8,9 8,8Lähde: SOTKAnet 2009.

12Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. (KUUMA -kunnat+koko maa)2006 2007 2008Järvenpää 29,7 29,4 26,5Kerava 20,7 24,6 20,1Mäntsälä 22,4 21,6 21,2Nurmijärvi 25,1 27,5 25,1Pornainen 32,3 24,7 24,3Tuusula 27,6 24,2 19,7Koko maa 26 24 21,4Lähde: SOTKAnet 2009.Taulukko 5. Työttömät, % työvoimasta.(KUUMA -kunnat+koko maa)2006 2007 2008Järvenpää 6,4 5,6 5,3Kerava 4,9 4,3 4,1Mäntsälä 5,1 4,6 4,4Nurmijärvi 4,3 4 3,2Pornainen 3,9 3,3 3,1Tuusula 4,4 3,4 3Koko maa 9,7 8,5 8Lähde: SOTKAnet 2009.Lasten ja nuorten hyvinvointiKodin ulkopuolelle sijoitusten (Taulukko 6) taustalla voivat olla niin vanhemmista kuinlapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Tämän indikaattorin rinnallaolisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevätmuutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Vaikka valtakunnallisesti ei olesaatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollontukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset viitteitä päihde-ehtoisten huostaanottojenyleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (2005) tehdyn selvityksen mukaanvanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvettaaiheuttava tekijä. 13–17 -vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä ylikolmanneksessa huostaanotoista. (SOTKAnet 2009.)

13Taulukko 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.(KUUMA -kunnat+koko maa)2006 2007Järvenpää 1,3 1,2Kerava 1 1,2Mäntsälä 0,4 0,6Nurmijärvi 0,6 0,6Tuusula 0,8 0,7Koko maa 1,2 1,2Lähde: SOTKAnet 2009.Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, sillä lapset ja nuoretovat suuren osan ajastaan niiden vaikutuspiirissä elämänvaiheessa, jolloin kehitys jakasvu on voimakasta. Näinä vuosina lapset ja nuoret omaksuvat uusia elämäntapoja jaasenteita, jotka voivat edistää terveyttä ja toimintakykyä aikuisena (Kouluterveyskysely2008).Paikallisesti toteutettavan terveyden edistämisen suunnitelmallisuuden japitkäjänteisyyden varmistamiseksi nuorten hyvinvointia tulee seurata ja arvioidasäännöllisin väliajoin. Kouluterveyskysely on hyvä väline lasten ja nuorten terveyden jahyvinvoinnin seurantaan sekä kunnan että koulun tasolla. Paikallistason tuloksia onmahdollisuus verrata myös maakunnan ja valtakunnan tilanteeseen. Näin voidaan myösasettaa konkreettisia tavoitteita lähivuosiksi.(Kouluterveyskysely 2008.)Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn 2008 tulokset 8.-9. luokan oppilaat, vakioidut prosenttiosuudet(KUUMA -kunnat)Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen TuusulaKeskivaikea tai vaikea masentuneisuus %, 13 13 12 15 - 13Terveydentila keskinkertainen tai huono,% 13 19 17 17 - 15Tupakoi päivittäin, % 15 12 16 17 - 15Kokeillut laittomia huumeita ainakinkerran,% 8 7 8 9 - 8Tosi humalassa vähintään kerran kk, % 16 17 18 18 - 16Vanhemmat eivät tiedä viikonlopunviettopaikkaa, % 41 44 34 41 - 40Keskusteluvaikeuksia vanhempienkanssa, % 10 9 8 10 - 11Lähde: Kouluterveyskysely 2008.

14Palveluiden käyttö ja kustannuksetTaulukon 8 indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta, mutta etenkinpsykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihenvaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta,hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.Taulukko 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta(KUUMA -kunnat)2006 2007Järvenpää 358,2 313,9Kerava 345,8 367,1Mäntsälä 282,9 321,2Nurmijärvi 287,3 272,8Pornainen 170,8 168,4Tuusula 365,2 298,8Lähde: SOTKAnet 2009.Taulukon 9 indikaattori kuvaa päihdehuollon laitoshoidossa olleiden määrää suhteutettunakoko väestöön. Alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niidenvaikeusastetta kuvaa laitoshoidossa olleiden lukumäärä. On kuitenkin huomattava, ettäkuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseistasekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta eikunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskustenvuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujenvähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla.Taulukko 9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (KUUMA -kunnat)2006 2007 2008Järvenpää 1,5 2,6 1,4Kerava 1,6 1,7 1,3Mäntsälä 1,4 1,7 1,5Nurmijärvi 1,8 2,2 2,8Pornainen 1,6 1,2 1Tuusula 3,2 3,2 4,3Lähde: SOTKAnet 2009.

15Kattavaa ja vertailukelpoista "kuntamittaria", jossa päihdehuollon nettokustannukset(Taulukko 10) olisivat täysin vertailukelpoisia, on mahdotonta saada rakennettua.Päihdepalvelut järjestetään kunnissa eri tavoin, jolloin myös päihteisiin liittyvätkustannukset näkyvät eri tavoin. Päihdehuollon nettokustannukset voivat antaa vainviitteellisen kuvan päihdeongelmien laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannuksetnäyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollonnettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehtypäihdetyö, eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksiyleisiä asumispalveluita.Päihdehuollon erityispalveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistävähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujentilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan.Indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollonnettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioonpalvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttääpalvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistävertailukohdaksi.(SOTKAnet 2009.)Taulukko 10. Päihdehuollon nettokustannukset.(KUUMA -kunnat+ koko maa)2006 2007Järvenpää 19,6 26,2Kerava 19,7 21,3Mäntsälä 10,9 12,8Nurmijärvi 24,8 24,6Pornainen 5,4 4,3Tuusula 16,7 19,4Koko maa 24,4 26,3Lähde: SOTKAnet 2009.

164 SUUNNITELMAN VISIO JA ARVOTVISIO.Päihde- ja mielenterveyspalvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti, ne ovat helpostisaatavissa, vaikuttavia ja laadukkaita. KUUMA -kunnissa ehkäisevä, mielenterveyttätukeva ja päihteettömyyttä edistävä työ on tärkeää kaikissa ihmisen elämänvaiheissaARVOTAsiakaslähtöisyysAsiakkaan äänen arvostaminen.Jokainen kuntalainen tietää, mistä tarvitessaansaa apua: palvelujärjestelmänselkeys ja palvelun oikea-aikaisuus, riittävyys jaluotettavuusOikeudenmukaisuusIhmisarvoAmmatillisuusOikeudenmukaisuus edellyttää, että yhtäläisenhoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaansamojen periaatteiden mukaisesti. Oikeusasianmukaiseen hoitoon ja ihmisarvoiseenkohteluun ei riipu potilaan iästä, asuinpaikasta,sosiaalisesta asemasta, äidinkielestä,sukupuolesta, etnisestä taustasta, kulttuurista,sukupuolisesta suuntautuneisuudestatai vakaumuksesta.Jokaisella on yhtäläinen ja ainutkertainenihmisarvo. Ihmisen kunnioittamiseen kuuluvatinhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus jayksityisyyden suoja, hyvä vuorovaikutusja rehellisyys sekä tiedonsaannin, yksilönvaikuttamismahdollisuuksien jaitsemääräämisoikeuden edistäminen.Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen onjokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossatoimivan oikeus ja velvollisuus. Hyvää hoitoa japalvelua ei synny ilman hyvää ammattitaitoa.Sisältöosaamisen lisäksi tarvitaan toimintaakoskevien säännösten ja suositusten hallintaa,eettisiä taitoja sekä vuorovaikutus- jatyöyhteisövalmiuksia. Näitä taitoja tulee voidaylläpitää ja kehittää.

175 SUUNNITELMAN TAVOITTEETTavoitteiden asettelun pohjana on käytetty strategian visiota. Tavoitteita on pyrittytarkastelemaan kuntalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulmasta, asiakkaannäkökulmasta, resurssien hallinnan ja talouden näkökulmasta, organisaation suorituskyvynja toimivuuden näkökulmasta ja henkilöstön näkökulmasta.Kuntien asukkaiden terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin lisääminenPalveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää, mielenterveyttä tukevaa japäihteettömyyttä edistävää työtä ja varhaista puuttumista- alle 18 -vuotiaiden päihteettömyysHenkilöstön päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminenAsiakkaan osallisuuden vahvistaminen- läheisten huomioiminen palveluissaKuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tarvetta vastaavat, riittävästiresursoidut ja asiakaslähtöisesti järjestetyt- painottaen perus- ja avohoitopainotteisuutta- yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa- kattavat, joustavat, taloudelliset ja vaikuttavat palvelut

18Alla on kuvattu indikaattoreita, joiden avulla voidaan kuvata koko päihde- jamielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kunkinkunnan matriisiin kirjataan ne mittarit, joilla seurataan kuntien työryhmien asettamiatavoitteita.TAVOITEKuntien asukkaiden terveyden edistämisenja hyvinvoinnin lisääminenPalveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää,mielenterveyttä tukevaa ja päihteettömyyttäedistävää työtä ja varhaista puuttumistaHenkilöstön päihde- ja mielenterveystyönosaamisen kehittäminenAsiakkaan osallisuuden vahvistaminenKuntien päihde- ja mielenterveyspalvelutovat tarvetta vastaavat, riittävästiresursoidut ja asiakaslähtöisesti järjestetytMITTARI Avohuollon tukitoimien piirissä 0-17 v % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v %väestöstä Huostassa olleet 0-17 v % vast.ik. Nuorisotyöttömät % 15–24 vtyövoimasta Toimeentulotukea saaneet 18–24 v %vast.ik.väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24v % vastaavan ik. Alkoholijuomien kokonaiskulutus, litraa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti100 % alkoholina, litraa Toimeentulotukea saaneet henkilötvuoden aikana, % asukkaista Mielenterveyden ja käyttäytymisenhäiriöiden vuoksityökyvyttömyyseläkettä saavat, % 16–64 vuotiaista Huumausainerikosten määrä (Poliisintilastot) Työttömät % työvoimasta Kouluterveyskysely Alle 18-vuotiaiden päihteidenhallussapito ja käyttö (Poliisin tiedostot) Kouluterveyskysely Koulutusten määrä/sisältö Henkilöstökyselyt Asiakas- ja omaiskyselyt Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Päihdehuollon nettokustannukset Psykiatrisen laitoshoidonhoitojaksot/1000asukasta Henkilöstön määrä suhteessalaatusuosituksiin (sos- ja tervtoimi) Järjestökyselyt

196 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄTerveyden edistäminenTerveyden edistämisen laatusuosituksissa (2006) terveyden edistäminen on määriteltyprosessiksi, joka antaa yksilöille ja yhteisöille entistä paremmat mahdollisuudet hallitaterveyttä ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä.Terveyden edistäminen ymmärretään terveyteen sijoittamisena sekä tietoisenavoimavarojen kohdentamisena ja terveyden taustatekijöihin vaikuttamisena. Kunnassa setarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, jonka tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvynlisääminen, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentäminen,ennenaikaisten kuolemien vähentäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojenvähentäminen.MielenterveysMielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (2001) todetaan, että mielenterveys onhyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn sekä selviytymisen edellytys ja osatekijä. Suosituksentaustalla on ajatus mielenterveysongelmien kehittymisestä prosessina, jamielenterveystyön palveluja tulisi olla saatavilla prosessin kaikissa vaiheissa: resurssejaja osaamista tulisi suunnata elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistamiseen,psykososiaalisten ongelmien selvittelyyn ja tukemiseen, mielenterveyshäiriöidenvarhaiseen tunnistamiseen sekä tehokkaaseen hoitoon ja monipuoliseen kuntoutukseen.Laatusuosituksessa todetaan myös, että mielenterveystyön haasteet koskevat moniaelämänaloja ja ovat siten terveydenhuollon lisäksi monien muidenkin alojen toimintaa.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee "Ehkäisevä mielenterveys kunnissa" -oppaassa mielenterveyden seuraavasti: "Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä jamuodostaa siten perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tulkitaympäristöä sekä sopeutua siihen. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa ihmisiäkokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä

20toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä. Mielenterveys ei siis ole pysyväominaisuus vaan tila, joka vaihtelee elämän eri vaiheissa aivan kuten fyysinen terveyskin".Ehkäisevä työLaadukkaan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön järjestäminen edellyttäämonialaisuutta, selkeää johtamisjärjestelmää ja riittäviä voimavaroja. Kuntien perusturvanja erityisesti sosiaali- ja terveysjohdon rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä onolennainen. Kehittämällä suunnitelmallisesti ehkäiseviä palveluja sosiaali- jaterveydenhuollossa luodaan kuntaan se osaaminen, joka mahdollistaa myös laajemmanhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen.Ehkäisevä mielenterveystyöTerveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisussa (2009) on määritelty ehkäiseväämielenterveystyötä seuraavasti. Mielenterveyden edistäminen (promootio) jahäiriöidenehkäisy (preventio) limittyvät teoriassa ja käytännössä toisiinsa. Promootio japreventio eroavat kuitenkin siten, että promootion tavoitteena on suojella, vaalia japarantaa kaikkien kuntalaisten mielenterveyttä, kun taas preventiossa painopiste onmielenterveysongelmien ja -häiriöiden ehkäisemisessä erityisesti riskiryhmiinvaikuttamalla. Ehkäisevällä mielenterveystyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa yksilön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä vahvistaa yhteisön mielenterveyttä suojaavia rakenteita vähentää tai poistaa yksilön mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä vähentää tai poistaa yhteisöjen mielenterveyttä vaarantavia rakenteitaMielenterveyden ongelmat ja häiriöt kehittyvät yksilötekijöiden ja olosuhteidenvuorovaikutuksen tuloksena vähitellen vaikutuksiltaan kasautuvana prosessina (nk.vuorovaikutusmalli). Tilanne, joka lopulta näkyy oireina, kehittyy usein kauan jakehityskulkuun sisältyy monenlaisia yksilöllisiä ja olosuhteisiin liittyviätekijöitä. Ehkäisevässä mielenterveystyössä keskeisintä on ennakoida kehitystä ja estääongelmiin johtava kehityskulku puuttumalla sen osatekijöihin ja prosessiin mahdollisimman

21varhain. Mielenterveyden edistäminen, häiriöiden ehkäisy, hoito ja kuntoutus muodostavatmielenterveystyön kokonaisuuden. Ehkäisevä mielenterveystyö on toimintaa, jostavaltaosa toteutuu lääketieteellisten perustein toteutettavien mielenterveyspalveluidenulkopuolella. Suurin osa ehkäisevästä mielenterveystyöstä toteutuu muun muassaperheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessasekä järjestöissä. Mielenterveyttä edistävän ja ongelmia ehkäisevän työotteen tuleekuitenkin sisältyä myös hoitoon ja kuntoutukseen.Ehkäisevä päihdetyöStakesin (2007) julkaisemassa Ehkäisy ja hoito -oppaassa ehkäisevä päihdetyömääritellään seuraavasti.Ehkäisevä päihdetyö tulee nähdä laajasti hyvinvointia ja terveyttä edistävien toiminta- jaelinympäristöjen luomisena. Ehkäisevään päihdetyöhön sisältyvät yleiseen ehkäisyynliittyvät tavoitteet ja toimintasisällöt ovat hyvin lähellä yleistä terveyden edistämistä. Sensijaan siihen sisältyvä riskiehkäisy edellyttää jo päihdetyön erityisosaamista. Ehkäiseväpäihdetyö on esimerkki alueesta, jolla terveyden edistämisen näkökulma perustuu lakiin:sitä säätelevät sekä raittiustyölaki ja -asetus että päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena onehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia jaterveydellisiä haittoja.Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta jatarjontaa keinoinaan muun muassa päihteettömien elintapojen edistäminen päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen päihteisiin liittyvien ilmiöiden ymmärrysEhkäisevää päihdetyötä tehdään esimerkiksi sosiaalitoimessa: päihdetiedotus, vanhemmuuden tukeminen, varhainenpuuttuminen terveystoimessa: työterveyshuollossa ja polikliinisessa työssä tiedotuksen ja miniinterventionkeinoin opetustoimessa: koulujen hyvinvointiohjelmat, päihdekasvatus ja varhainenpuuttuminen

22 nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa: nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen,päihteettömät nuorisotilat ja tilaisuudet, varhainen puuttuminenEhkäisevä päihdetyö Kuuma-kunnissaKUUMA -kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto on määritellyt KUUMA -kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön seuraavasti:Kuuma-kuntien alueella ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on kuntalaisten terveyden,turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, päihteiden käytön vähentäminen sekäelämänhallinnan lisääminen. Työtä toteutetaan laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. Työnkohderyhmä ja painopistealueet vaihtelevat kunnittain, esimerkiksi Nurmijärvellä työnpainopiste on nuorissa.Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin: sitä säätelevät sekä raittiustyölaki ja -asetus ettäpäihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöäsekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan Kuuma-kunnissa mm. tarjoamalla päihdetietouttakouluissa ja oppilaitoksissa, tukemalla lasten vanhempia kasvatus tehtävässään,antamalla konsultaatiotukea päihdeasioissa, toteuttamalla yksilö – ja ryhmämuotoistatukea päihteettömyyden vahvistamiseksi sekä lisäämällä kunnassa toteutettavaa varhaistapuuttumista.Kuuma-kuntien ja Hyvinkään ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ovat verkostoituneettavoitteena mm. toteuttaa seudullisesti yhteistyönä valtakunnallinen ehkäisevänpäihdetyön viikko.

23Päihdetyö/palvelutPäihdepalveluja tulee päihdehuoltolain mukaan järjestää kunnassa esiintyvän tarpeenmukaisesti sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa että päihdehuollonerityispalveluina. Yleiset palvelut ovat tärkeitä päihdeongelmien hoidossa lähipalveluina jasiellä tarvitaan riittävää osaamista muun muassa varhaisvaiheen päihdetyöhön. Palveluttulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Päihdehuollon palveluita ovatavohuolto, laitoshuolto, kuntoutus- ja tukipalvelut (mm. asumispalvelut). (Päihdehuoltolaki1986/41.) Päihdepalvelujen laatusuositukset määrittävät palveluiden ja ehkäisevänpäihdetyön asiakkaiksi kaikki kuntalaiset. Päihdepalveluiden järjestäminen tulee perustuaasiakkaan omiin ja hänen läheistensä toimintamahdollisuuksiin. Tämä asiakaslähtöisyysohjaa toimintaa niin päihdehoidon kuin -kuntoutuksen suunnittelussa, hyödyntäenmahdollisimman monipuolisesti kunnan työntekijöiden moniammatillisia verkostoja. Jo nytpäihde- ja mielenterveystyön hoitosuunnitelmissa pyritään ennaltaehkäisystä hoitoon sitenettä päihde- ja mielenterveyssuunnitelman asiakkaiksi tulevat päihdeasiakkaiden lisäksimyös omaiset, läheiset sekä koko ympäröivä yhteiskunta.Mielenterveystyö/palvelutVuoden 1990 mielenterveyslaissa mielenterveystyötä ja -palveluja määritelläänseuraavasti: Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin,toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muidenmielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä.Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, ettäelinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveyshäiriöiden syntyä, edistävätmielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Mielenterveystyöhönkuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidänlääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaalijaterveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). (Mielenterveyslaki 1990, 1§)Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001) nojaa mielenterveyslakiin, jonka mukaankuntien on järjestettävä mielenterveyspalvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuinkunnassa ja kuntainliiton alueella esiintyvä tarve edellyttää (mielenterveyslaki 4§).

24Palvelujen on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus (mielenterveyslaki 6 d §).Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (2001) on jäsennetty ne keskeisimmätrakenteelliset ja toiminnalliset seikat, joista laadukas mielenterveystyö käytännönkokemuksen mukaan riippuu.7 SUUNNITELMAN KEHITTÄMISKOHTEETPäihde- ja mielenterveystyön kehittämisen kohteeksi valittiin kaikki ikäryhmät: lapset januoret, aikuiset ja ikääntyvät. Jokainen kunta on määritellyt kuntakohtaisetpainopistealueensa kunkin ikäryhmän kohdalla. Kuntakohtaiset painotukset voivat erotajonkin verran toisistaan, mutta suunnitelman ylikunnalliset linjaukset kulkevat kohti yhteistäpäämäärää. Tämä suunnitelma huomioi ihmisen kokonaisvaltaisesti elämänkaarensajokaisessa vaiheessa. Suunnitelma korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä vauvastavaariin. Työryhmien mielestä parasta ennaltaehkäisevää työtä on peruspalvelujenturvaaminen sekä syrjäytymisen uhan alla olevien lasten, nuorten ja heidän perheittensävarhainen tukeminen peruspalveluissa.Työryhmien kehittämiskohteiden valinnan perusteena on ollut niiden toteuttamiskelpoisuusnykyisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena on ollut laatia realistinen ja konkreettinensuunnitelma, jonka toteuttamista käytännössä voidaan myös mahdollisimman hyvinseurata. Suunnitelman kuntakohtaiset toimenpideohjelmat mahdollistavat paikallistenerityistarpeiden huomioimisen ja lujittavat paikallistason moniammatillista yhteistyötä.KUUMA -kuntien yhteiset kehittämisenkohteetKUUMA -kuntien tulevassa palveluyhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluissapyritään kehittämään yhteistyötä mm. yhteisen kilpailutuksen, koulutuksen, vertailun,laatusuositusten ja yhteisten asiakaskriteerien avulla.KoulutusKuntien toimenpide-ehdotuksissa nousee esille koulutuksen tarve. Kuntien on järkevääjärjestää tiettyjä koulutuksia yhdessä.

25Yhteiset asiakaskriteeritLaaditaan laitoshoitoon lähettämisen kriteerit.Selviämisasema KUUMA -alueelleKUUMA - sosiaali- ja terveysjohdon tulee ottaa kantaa päihde- ja mielenterveystyönpalvelurakennetta pohdittaessa selviämishoidon järjestämisestä päihtyneille.Kunnat ovat esittäneet Ridasjärven päihdehoitokeskukselle lausunnoissaan, että sekehittäisi toimintaansa tämän asiakunnan tarpeista lähtien.Aikuissosiaalityön ja päihde- ja mielenterveystyön yhteistyöKeski-Uudenmaan kunnat ovat mukana suunnittelemassa hanketta missä haetaan KASTE-rahoitusta aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön yhteisenasiakasprosessien ja moniammatillisten yhteistyömuotojen kehittämiseksi.Hankesuunnitelmaa koordinoi Sosiaalitaito Oy.Terveysneuvontatoiminta suonensisäisiä huumeita käyttävilleTerveysneuvonta toiminnan tarvetta suonensisäisiä huumeita käyttäville kartoitettiintammikuussa 2009 KUUMA -kunnissa. Kuntien vastauksista kävi ilmi, että suonensisäistenhuumeidenkäyttäjien määrää on vaikea arvioida, koska he eivät ole hoitojärjestelmänpiirissä. Kyselyyn vastanneet olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että huumeidenkäyttäjienmäärä joko pysyy samanlaisen tai lisääntyy tulevina vuosina. Terveysneuvontatoiminnanjärjestämistä suonensisäisiä huumeita käyttäville tulee jatkaa ja ottaa sekehittämisenkohteeksi seuraavalle suunnitelmakaudelle.Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito ja kuntoutusKaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen tarvitaanperusterveydenhuollon, päihdetyön ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Tämänpotilasryhmän mukaan ottaminen seuraavan suunnitelmakauden kehittämisenkohteeksi onhuomioitava ja jatkettava jo tehtyjen suunnitelmien ja ehdotusten eteenpäin viemistä.

26Mielenterveyskuntoutujien kotiuttaminenSeuraavan suunnitelmakauden yhdeksi kehittämisen kohteeksi otetaanmielenterveyskuntoutujien näkökulma. Hyödynnetään hyviä käytäntöjä (esim. JärvenpäänACT -pilotin tuloksia).8 SEURANTA JA ARVIOINTISuunnitelman seurannasta vastaa KUUMA -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollonneuvottelukunta. Seurantaa ja implementointia varten KUUMA -sosiaali- ja terveysjohto onnimennyt seurantaryhmän (Liite 4) ja sille puheenjohtajan, joka vastaa ryhmänkoollekutsumisesta. Puheenjohtajana toimii KUUMA -isäntäkuntana toimivan kunnanedustaja. Puheenjohtajana toimiva kokoaa seurantaindikaattoritiedot ja hoitaaseurantatietojen lähettämisen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).Seurantaryhmän tehtävänä on tiedottaa päihde- ja mielenterveysstrategiasta, tukea senleviämistä ja juurtumista sekä arvioida strategian tavoitteiden toteutumista. Tavoitteidentoteutumista seurataan työryhmien matriiseissa mainituilla mittareilla. Matriiseissa mainitutvastuutahot seuraavat osaltaan tavoitteiden saavuttamista ja raportoivat seurantaryhmälle.Seurantaryhmä kokoaa tiedot ja raportoi KUUMA -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollonneuvottelukunnalle. Seurantaraportti ja suunnitelman päivitys toimitetaan tiedoksi jahyväksyttäväksi kuntien lautakunnille. Seuranta ja suunnitelman päivitys tapahtuuvuosittain strategia - aikana 2010 – 2012. Seuraava päivitys on 1/2011.

27TOIMENPIDEOHJELMAJÄRVENPÄÄLapset ja nuoretKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT0-17 -vuotiaidenpsykiatristen palvelut0-17 -vuotiaidenhoitojatkumo toimiiniin etteiväliinputoamisiatapahduHoitopolkujenrakentaminen sekäpäihde- ettämielenterveyspuolelleMITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULUValmiit hoitopolut 2010–2011PerhepalvelutKUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraaliPäihde- jamielenterveyspotilaidenlapsetPäihde- jamielenterveyspotilaanlapset huomioidaanhoidossaPerustetaan työryhmäPerustetaanvertaisryhmiä lapsilleTyöryhmä perustettuVertaisryhmiäperustettuRyhmien määrä2010–2012PerhepalvelutMPYKustannusneutraaliTerveysneuvonta:ÄitiysneuvolaLastenneuvolaKouluterveydenhuoltoOpiskeluterveydenhuoltoVarhainenpuuttuminenmielenterveys- japäihdeongelmiinneuvolassa, koulu- jaopiskeluterveydenhuollossa1. KyselyjensystemaattinentoteuttaminenAUDITEPDSBDI2. Depressio-koulutKyselyistä vuosittainsaadun tiedon arviointiTehtyjen kyselyjenmääräKouluterveyskyselyTerveysneuvonta2011Terveydenhoitajienmäärä suositustenmukainen, jollointerveystarkastuksetpystytääntoteuttamaanasetuksen mukaisesti

28NuorisotoimiKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT18 vuotta täyttäneet=nivelvaihePalveluidenjatkuminen jasaaminenPäihdepysäkiltä ja A-klinikaltaKootaan verkostoPäihdepysäkin,päihde- jamielenterveysyksikönja nuorisotoimentyöntekijästäMITTARIT/SEURANTAVerkostontapaamiskerratAsiakasmäärätVASTUUTAHO JAAIKATAULUNuorisotoimi2010PäihdepalvelutKUSTANNUSVAIKUTUSTyöaikaMatalan kynnyksenpalvelutPalvelujen tehostaminenEi lähetteellisetpalvelut jatkuvatedelleenToiminnassa olevatpäällekkäisyydetpoistetaanHoitopolkujenlaatiminenLaaditaan lomakemissä ohjeistettumihin ohjataanNykyisen Ehjäkeryhmäävastaavan,mutta pienemmänryhmänperustaminenHoitopolut tehtyAsiakasmäärätPalveluista koottu linkkikunnan nettisivuilleVerkosto perustettuNuorisotoimi2010–2011Nuorisotoimi2010–2011TyöaikaTyöaika

29AikuisetAikuissosiaalityö ja työllisyysyksikköKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTAikuissosiaalityön ja Selkeyttää asiakasohjausta Keskustelutyöllisyysyksikön ja saavuttaa yhtenäinen Yhteiset palaveritasiakasohjaus,näkemysasiakaspalveluprosessintyöntekijöiden roolien Tiedottamisen tehostaminen kuvantaminentarkennusJoustavat työkäytännöt TyöntekijöidenkoulutusSosiaalisenlähetekäytännönlisääminenMITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULUProsessinPäihde- jasujuvuusmittarit mielenterveystyöntehtypalvelutAikuissosiaalityöTyöllisyysyksikkö2010–2011KUSTANNUSVAIKUTUSTyöaikaTyön tehokkuus paraneeAsiakaspaine MPY:llä voikasvaaJuovien tukikoti"märkäasuntola", jossatukipalveluitaAikuissosiaalityön jatyöllisyysyksikönhenkilöstön päihde- jamielenterveysosaaminenJuoville päihdeongelmaisilleminimihuoltoPäihteistä johtuvanasunnottomuudenpoistaminenTiedon lisääminenTyön tehostuminenParempi asiakasohjausUuden palvelunperustaminenKoulutusAsunnottomienmääräPoliisinjuoppopidätystenmääräEnsiapukäyntienmääräKoulutukset käytyKoulutukseenosallistujien määräKaupunginhallitusSosiaali- jaterveyslautakuntaPäihde- jamielenterveystyönpalvelutAikuissosiaalityöTyöllisyysyksikkö2010–2011RakennusHenkilöstöresurssitSisältyvät yksiköidenkoulutusmäärärahoihinTarvittaessamäärärahojenhakeminenulkopuolisilta tahoilta

30Terveyskeskus/avovastaanottoPitkäaikaista psyykkistäsairautta sairastavientuen ja hoidonjärjestäminen, ACTmallinkäyttöönottoonosallistuminenLuodaan malli potilaidentuen ja hoidonjärjestämiselle somaattisenhoidon osaltaavosairaanhoidonvastaanottotoiminnassa.Mallin käyttöönottoHenkilökunnankoulutus, yhteistyön jkehittäminen,vastaanottotoiminnankäytäntöjen luominenja sopiminen,vastuuhenkilöidennimeäminen,seurantakäytäntöjenluominenKontaktien javastaanottokäyntienmäärienseuraaminen,hoitosuunnitelmienlaatiminen.Avosairaanhoidonylilääkäri jahoitotyön johtajaAikataulu:suunnittelu jatoteutus 2010,arviointi jatarvittavatpäivitykset 2011KoulutuskustannuksetTyöaikaAlkoholin riskikäyttäjienmini-interventioavosairaanhoidonvastaanottotoiminnassaOtetaan käyttöön miniinterventiotyökalunalääkäri- jasairaanhoitajavastaanotoilla.Luodaan mallit miniinterventionjälkeisellejatkohoidolle.Henkilökunnankoulutus, käytäntöjensopiminen,seurantakäytäntöjenluominenKäyttöönotonseuranta.Hoitosuunnitelmienlaatiminen miniinterventionpohjaltaAvosairaanhoidonylilääkäri jahoitotyön johtajaAikataulu:käytössä 2010Koulutuskustannukset,työaikaa suunnitteluun,ohjausmateriaalinhankinta

31IkääntyvätKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTYli 65-vuotiaiden Ikääntyneiden alkoholin Riskikäytönalkoholin riskikäytön käytön riskirajat huomioiminentunnistaminentiedostetaan jahoitosuunnitelmassa.kotihoidossaterveysriskitHenkilökunnantunnistetaan.koulutusMITTARIT/SEURANTAHoitosuunnitelmienseurantaVASTUUTAHO JAAIKATAULUKotihoidon johtaja2010–2012KUSTANNUSVAIKUTUSKäytetty työaikaJatkohoitoonohjaaminen.Iäkkäidenriskikäyttäjienterveyden,hyvinvoinnin jatoimintakyvyntukeminenJatkohoito tukeehyvinvointia,toimintakyvynsäilymistä ja kotonaselviytymistä.Tukitoimienjärjestäminen MPY:n jakotihoidon avullaKoulutukseenosallistuminenAlkoholin riskikäyttäjienmäärä MPY:ssä jakotihoidossaKotihoidon johtajaMielenterveys- japäihdeyksikön johtaja2010–2012KoulutuskustannuksetLiian varhaisenlaitoshoidonkustannustensäästyminenKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTMielenterveys- japäihdehoitoPäihde- jamielenterveystyönkehittämisensuunnitelma vietykäytäntöönTehdään aikatauluja suunnitelmakäytännöntoteutuksestasidosryhmien kanssaMITTARIT/SEURANTAPäihde- jamielenterveyssuunnitelma toimeenpantuVASTUUTAHO JAAIKATAULUMielenterveys- japäihdehoitoKUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraali

32KERAVAKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTAikuistenmielenterveys- japäihdepalveluissa"yhden oven periaate"Palvelut järjestetäänensisijaisesti asiakkaanomaan kotiin.Ostopalveluistasiirtyminen tuettuunasumiseen (ASTU -hanke). Päivätoiminnanjärjestämismahdollisuusomalla paikkakunnallaselvitetään.Muodostetaanyhdistettymielenterveys- japäihdeavohoitoyksikkönykyisistä toimijoista.(A-klinikka, Miel -yksikkö)Tavoite on ostettujenasumispalvelujenvähentäminen taivähintään kasvunestäminen; palvelutomasta kotikunnasta.Tehdäänprosessikuvaukset(nykyinen ja uusimalli).Arvioidaan uudenmallin mahdollisuudetja riskit. Uudenyksikön asiakasohjaus,lähetekäytännöt jne.laaditaan.Ostopalveluissaolevien henkilöidenkartoitus on tehty kapalveluohjaajapalkattu. Hankkeenjatko turvataan.Vuokranantajienedustajat ovat mukanatyöryhmässä.MITTARIT/SEURANTAKoko henkilöstökokoontuu syksyn2009 aikana 4 kertaa.Kokousten välillätyöskenteleealatyöryhmä, jokaraportoi yhteisissäkokouksissa.Kuten yllä.VASTUUTAHO JAAIKATAULUJoulukuussa 2009 onvalmiina yhdistymisenaikataulu jatoimintasuunnitelma.Alatyöryhmänkoollekutsuja onsosiaalijohtaja.Kuten yllä.Alatyöryhmänkoollekutsuja onvastaavasosiaaliterapeutti.KUSTANNUSVAIKUTUSEi välittömiäkustannusvaikutuksia.Asumispalvelukustannukseteivät enää jatkakasvamistaan.Hoitokodin tehtäväkuvaarvioidaan osanakuntoutuksen jaasumisen palveluketjua.Hoitokoti liittyysaumattomastimuuhunpalveluketjuun.Toiminta laajenee jamonipuolistuu.Kartoitetaanpalvelutarve uudessatoimintaympäristössä.Arvioidaan muutoksentarve ja muutoksentoteuttamisenedellytykset.Sisältyy yllä olevantyöryhmäntoimeksiantoonSisältyy yllä olevantyöryhmäntoimeksiantoon.Kustannusvaikutusarvioidaan, kunkäyttötarkoitus täsmentyy.

33Korvaushoitoprosessi jatoimintamalliselkeytetään.Malli on kuvattu.Toiminta ontavoitteellista.Eri toimijat laativatmallin yhdessä ottaenhuomioon 1.8.09muutokset.Kuten kohdassa 1. Kuten kohdassa 1.Alatyöryhmänkoollekutsuja onavopalvelujohtaja.Säästöjä terveydenhuollonlääkekustannuksissaapteekkijakeluun siirtyvienosalta.

34MÄNTSÄLÄ/PORNAINENLasten, nuorten ja perheiden palvelutLastensuojeluKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTHoitopolkujenselkiyttäminenTyöntekijöillä on selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä asiakas ohjataanja millä kriteereilläLuodaan kirjalliset ohjeethoitopolkuun päihde – jamielenterveysasiakkaidentukemiseksi (lapsille sekävanhemmille) ja otetaanne käyttöönMITTARIT/SEURANTAHoitopolku luotu jaotettu käyttöönAsiakastyytyväisyyskyselyVASTUUTAHO JAAIKATAULUSosiaalityöntekijät(yhteistyössä päihde-jamielenterveystyöntekijöidenkansa)KUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraaliTiedonkulku paraneeYhteistyönleikkauskohtienhuomioiminen jayhteistyön tiivistäminen,esim. lastensuojeluntyöntekijä mukanapäihdetiimissätarvittaessa kun perhe onmonen eri sektorin tuenpiirissäLastensuojelu mukanapäihdetiimissä/vuosiMontako asiakastapäihteiden vuoksilastensuojeluasiakkaanaVanhempienpäihdekielteisyydentukeminenVanhemmatkannustavat omaa lastapäihteettömyyteen jasuhtautuvat mahdollisiinpäihdekokeiluihinvakavastiVanhempien tiedonlisääminen ja työkalujentarjoaminen oman lapsenpäihteettömyydentukemisessa (esim.kotona päihteidentarjoamiseenLastensuojeluasiakkaidenmääräSosiaalityöntekijätKustannusneutraali

35puuttuminen jaohjaaminen)Kylätoiminnan jayhteisöllisyydenvahvistaminen nuortenpäihteettömyydentukemisessaKunnan nuorisotoimiKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTLaajaEhkäisevä, laadukas ja Talousarvioesitys:osallistumisen ja asiakaslähtöinen - 2010 nuoriso-ohjaajayhteisöllisyyden toiminta: Asianmukaiset Investointisuunnitelmaesitys:tukeminentoimitilat ja riittävä Nuorisotilat Monitoimitalollehenkilöstöresurssit 2013MITTARIT/SEURANTAResursointi TA 2010VASTUUTAHO JAAIKATAULUNuorisotoimiKUSTANNUSVAIKUTUSNuoriso-ohjaaja30 000€Matalan kynnyksenpalvelut antavatvalmiudet aktiivisenkansalaisuudenkehittymiseenVerkkonuorisotyöpalvelutnuorten mielenterveydenehkäisevänä tukenaPulmakulma ja NetarinuorisotaloNuorisoohjaajaresurssientoteutuminen 2010NuorisotoimiKustannusneutraaliYhteisöjen ulkopuolellejääneiden lasten januorten tavoittaminenOsallisuusryhmien toiminnanaktivointiYökahvilatoiminta ja etsivätyöToteutuminenvuosittainNuorisotalo jaerityisnuorisotyöKustannusneutraali

36Vapaaehtoisten rekrytointiVapaaehtoisia 30/vuosiErityisnuorisotyöTerveydenedistäminen jaterveys- jahyvinvointierojenkaventaminenJärjestöt ja seurattukevat lasten januorten hyvinvointiaHyvinvointia edistävänjärjestö- ja seuratoiminnantukeminen: Taloudellinen jainformatiivinen tukiResursointi TA 2010Harrastuskalenteri 2krt/vuosiLiikuntatoimiKulttuuritoimi14 000€5000€Terveys- jaliikuntakasvatuksensisällyttäminen osaksieri toimintojaAktiivinen puuttuminentoimintojen sisällä nuortenasenteisiin sekä tupakoinninettä päihteiden käytön osaltaToimintatavoistasopiminen 2010Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujenhenkilöstöKustannusneutraaliHenkilöstöllä on tietoaja osaamistamielenterveysongelmienvarhaiseentunnistamiseenHenkilöstön osaamisenlisääminen mm. koulutuksienkautta ja toimipolkujenluominen/hyödyntäminenKulttuuri- ja vapaaaikapalvelujenkehitystarveanalyysi2010 jaHenkilökohtainenkoulutussuunnitteluKulttuuri- ja vapaaaikapalvelujenhenkilöstöKustannusneutraali

37Päivähoito/Mustijoen perusturvaKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULUHoitopolkujenSelkeät toimintatavatselkeyttäminensovittu 2010Työntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä vanhempiohjataan ja milläkriteereilläKaikilla työntekijöillä tietomillaisiaauttamismahdollisuuksiakunnassa on tarjota päihde –ja/tai mielenterveysongelmistakärsiville vanhemmille. Selkeäohjeistus siitä kuka ohjaavanhempia tuen piiriinPäivähoidon henkilöstö(yhteistyössä päihde- jamielenterveystyönkanssa)KUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraaliYhteistyö eri toimijoidenvälillä tiivistyyErityisesti yhteistyönleikkauskohtien huomioiminenyhteistyön tiivistämisessä(esim. päivähoito – perhetyö,päivähoito – neuvola)Ennaltaehkäisyn javarhaisenpuuttumisenvahvistaminenVanhemmat saavattukea vanhempanaolemiseen päivähoidonarjessakasvatuskumppanuudenhengessäVanhempien tukeminen jahuolen puheeksi ottaminentarvittaessa päivittäisissäkohtaamisissa mahdollisimmanmatalalla kynnykselläTyöntekijät osaavat ohjeistaavanhempia hakemaan tukeamyös päihde-jamielenterveysongelmiinsaomasta kunnastaKerhotoiminta ja avoinkerhotoiminta vanhemmuudenSelkeät toimintatavatluotu 2010AsiakastyytyväisyyskyselytPäivähoidon henkilöstöKustannusneutraali

38tukena, vertaistuen tuomatmahdollisuudetKerhot/vuosiHaastavien lastentunnistaminen paraneeja varhaisen jaoikeanlaisen tuenlöytäminen vahvistuuKoulutusta työntekijöille lastenmielenterveysongelmientunnistamiseksiHupu-koulutus varhaisenpuuttumisen tukenaHaastavan lapsen tukemisenmahdollisuuksien löytäminen,kehittäminen jahyödyntäminen, esim.yhteistyö vanhempien kanssa,keltojen ja penen tuki,päivähoidon rakenteellisettukikeinot(tukikerroin/avustaja)VuosittaisetkoulutuksetVerkosto toimiisovitulla tavallaKeltotKoulutusmäärärahatÄitiys- ja lastenneuvola/Mustijoen perusturvaKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTHoitopolkujenselkiyttäminenTyöntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä vanhempiohjataan ja milläkriteereilläLuodaan kirjalliset ohjeethoitopolkuihin päihde – jamielenterveysasiakkaidentukemiseksi ja otetaan sekäyttöön (ensisijaisestimielenterveysongelmistakärsiville!)Kaikilla työntekijöillä onMITTARIT/SEURANTASelkeät toimintatavatsovittuVASTUUTAHO JAAIKATAULUNeuvolan henkilöstö(yhteistyötä päihde- jamielenterveystyön kanssa)KUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraaliSyrjäytyminenvähenee, vanhemmuusvahvistuuHuostaanottojenmäärä vähenee

39mielenterveysongelmistakärsivien äitienjatkohoitopaikat selvilläEnnaltaehkäisyn javarhaisenpuuttumisenvahvistaminenVanhemmat saavatvanhemmuuteensatukea äitiys- jalastenneuvolassaKaikilla äitiys- jalastenneuvola käynneillähuomioidaan ja tuetaanvanhemmuutta resurssienmukaanPerheterapeutinkotikäynti lasta odottaviinperheisiin (Pornainen)Neuvolaryhmien määräRyhmien kävijämäärätAsiakastyytyväisyyskyselytNeuvolan henkilöstö(yhteistyötä päihde- jamielenterveystyön kanssa)KustannusneutraaliSyrjäytyminenvähenee, vanhemmuusvahvistuuHuostaanottojenmäärä väheneeRyhmäneuvolatoimintaensisynnyttäneidentukenaIsäryhmätoimintaÄiti-vauva-ryhmätensisynnyttäneille(Pornainen)Depressiokoulunkäynnistäminen lievästimasentuneille äideilleyhteistyössä aikuistenpsykiatrisensairaanhoitajan kanssa

40Työntekijöillä onriittävää osaamista jatukea päihde- jamielenterveysongelmientunnistamiseen javarhaiseenpuuttumiseenKoulutusta päihde -jamielenterveysongelmientunnistamiseen javarhaiseen puuttumiseenMasennusseulojenottaminen käyttöönpäihde – japerheväkivaltamittareidenrinnallaPäihde- jamielenterveyskoulutustenmäärä/koulutuksessakävijätMasennus- ja päihde- japerheväkivaltamittaritkäytössäterveydenhoitajien esimiesKoulutusmäärärahatTyönohjauksen tuomatukiVoimavaralomakkeenkäyttöönottaminenäitiysneuvolassa(Pornainen)Yhteistyön tiivistäminenmuun verkoston keskenLastensuojelun kanssatehtävä yhteistyö: tukeaja tiedotustalastensuojeluasioissasäännöllisestiNeuvolatyöryhmävarhaisen puuttumisentukena. Ryhmääntarvittaessa edustus myöspäihdetyöstä,Neuvolatyöryhmäntapaamiset vuodessaNeuvolan henkilöstöKustannusneutraali

41psykiatrisesta työstä jalastensuojelusta?Lasten kuntoutusryhmäntuoma moniammatillinentuki (Pornainen)Uuden perhetyöntekijäntyönkuvan selkiyttäminenvanhemmuudentukemiseenKuntoutusryhmäntapaamiset vuodessaTyönkuva luotuPerhetyön tuki:asiakkaiden ohjaaminenperhetyöntekijälle tailapsiperheidenkodinhoitajalletarvittaessaYhteistapaamisia keltojen+ neuvolan kesken.Päivähoidon ja neuvolanyhteistyön kehittäminenedelleen esim. tilanteissajossa perheellesuositellaan päivähoitoa

42Kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto/ Mustijoen perusturvaKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULUEnnaltaehkäisyn ja Nuorten hyvinvointia Terveystarkastukset lasten ja Kouluterveyden-huollonvarhaisentuetaan ja päihde – ja nuorten hyvinvoinnin tukena toimintasuunnitelmassapuuttumisen mielenterveysongelmiin toteutuisivatohjeistetut tarkastuksetvahvistaminen puututaan varhaisessa kouluterveydenhuollontoteutuneetvaiheessatoimintasuunnitelmansuunnitellustimukaisestiTulevien 1lk ja 7lkterveystapaamisetennaltaehkäisevänätoimenpiteenäVanhempien tukeminensiirtymävaiheessa (kirjallistamateriaalia kotiin luettavaksi)HyödynnetäänseurannassakouluterveyskyselyntuloksiaErikoissairaanhoitoonlähetetytKouluterveydenhoitajatja heidän esimiehensäKUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraaliKeskustellaan vanhempienkanssa heidän vastuunlisäämisestä oman lapsenpäihteettömyyden tukemisessaja ohjataan tarvittaessaottamaan yhteyttä ehkäiseväänpäihdetyöntekijäänSeuranta: Onko saatu

43Kehitetäänyläkoululaisen laajaalaisenterveystarkastuksenterveyskyselylomakettaUusitaan ja parannetaanterveyskyselylomaketta, joitakäytetään työvälineenäyläkoulun laaja-alaisessatarkastuksessalomake käyttöönaikataulun mukaisestiKyselylomakkeenuusiminen syksy 2009,testaus kevätlukukausi2010, uudenlomakkeen käyttöönotto syksy 2010KustannusneutraaliParannetaan päihdeosionkyselyjä tai otetaan nuortenpäihdemittari liitteeksi(ehkäisevä päihdetyöntekijämukana päihdeosionkehittämisessä)BDI tai muu seulakyselyterveyskyselyn liitteeksi taiolemassa olevan kyselynparantaminen näiltä osinNuorten päihdemittarinkäyttö selkiytyy jayhdenmukaistuuNuorten päihdemittarin käytönlaajentaminen ja selkiyttäminenpaikallisella tasolla (yhteistyönätehty toimintasuunnitelmamiten toimitaan tiettyjenpisterajojen kanssa)Päihdemittarin käyttökunnassaselkiytynyt/kyselytoimijoilleTerveydenhoitajat jaheidän esimiehetEhkäiseväpäihdetyöntekijäKustannusneutraaliPohdittavaksi: päihdemittarinvoisi liittää 8lk terveyskyselynyhteyteen, jos selkeät ohjeetjatko-ohjanna suhteen vairiittääkö uusittuunterveyslomakkeeseen mietitytMittarin rajat voisivattoimia seurantana

44päihdekyselyt ja päihdemittarikäytössä vain tarvittaessaKehitetään keinojaalakouluikäistenmielenterveysongelmienvarhaiseentunnistamiseenBDI ei sovellu alakouluikäisille,vaihtoehdon löytäminenVoisiko Perheneuvolantulevaisuudessa kehittämäämasennusseulaa käyttäätarvittaessa hyödyksikouluterveydenhuollossa?Keino löytynytalakouluikäisten lastenmielenterveysongelmienseulomiseenAlakoulujenterveydenhoitajat jaheidän esimiehetKustannusneutraaliYhteistyötä tiivistetäänlasten/nuortenhyvinvoinnin tukemiseksiOtetaan käyttöönkoulukiusaamista kartoittavakyselylomake 4lk oppilailleosana terveystapaamistaYhteistyön tiivistäminenopettajien kanssa lasten /nuortenmielenterveysongelmientunnistamisessa ja ohjaamisessaesim. kouluterveyshuollonpiiriin.Lomake käytössäKiusaamislomakekokeilu lukuvuonna2009-2010Käyttöön joka koulussa2010-2011AlakoulujenterveydenhoitajatKustannusneutraaliKouluterveydenhoitajat ja heidänesimiehet+ohrOpettajienhaastattelulomakekäyttöönKehitellään yhdessä opettajienja oppilashuollon kanssaopettajien haastattelulomaketukemaan terveystarkastuksiinkuuluvia opettajienhaastattelujaLomake otettu käyttöönKäyttöön syksyllä 2011Kouluterveydenhoitajat ja heidänesimiehet+ohr

45Voisiko psykiatrisensairaanhoitajan työpanostahyödyntää tässä?HoitopolkujenselkeyttäminenHiljaisten jasyrjäänvetäytyvienlasten tunnistaminenentistä paremminTyöntekijöidentyönkuvienselkiyttäminen,päällekkäisentyöskentelynvälttäminenPsykiatrisen sairaanhoitajan (6v-18v) ja ehkäisevän päihdetyöntarjoama tuki mielenterveys- japäihdeasioissa (esim.konsultaatio, luokkatilanteenseuraaminen,työparityöskentely) ennen esim.erikoissairaanhoitoa(ehdotus)Työnkuvavihkojen käyttöön ottoTyöntekijöiden työnkuvattutuksiToimivat toimijapolutOvatko vihot tulleettutuiksi ja olleet käytössäAvain –työryhmäKouluterveydenhoitajat ja heidänesimiehet+ohrKustannusneutraaliTyöntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmista kärsivä lapsi/ nuoriohjataan ja milläkriteereilläLuodaan/päivitetään/selkiytetään ja otetaan käyttöön päihde-jamielenterveysongelmistakärsivien lasten/nuortenhoitopolkuJärjestetyt koulutuksetTyöntekijöidenammattitaidonTyönohjausJärjestetyt koulutuksetTerveydenhoitajienesimiesKoulutusmäärärahat

46vahvistaminenKoulutusta päihde- jamielenterveysasioista, koskakouluterveydenhoitaja toimiiusein lapsen/nuoren”kannattelijana” esim.perheneuvolaan tainuorisopsykiatrisellepoliklinikalle pääsyä odotellessaAlakoulujen terveydenhoitajillevoisi järjestää esim.Perheneuvolan toimestakoulutusta lastenmielenterveysongelmistaPerheneuvolaKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTLapsen ja nuoren Oppimisvaikeuksisten /tuen tarpeen keskittymättömien javarhainentunne-elämäntunnistaminen ja ongelmista kärsivien Lastenpsykiatrinmahdollisimman lasten ja nuorten konsultaatiotuennopeasti tuen syrjäytymisen jasaaminenjärjestäminen mielenterveysongelmienarkeenennalta ehkäiseminen jatukeminenLastenpsykiatrisenhoitopolun rakentaminenTiivis yhteistyö lastenkanssa toimivienammattilaisten kanssaMITTARIT/SEURANTAHoitopolku luotu jaotettu käyttöönPerheneuvolassalastenpsykiatrinkonsultaatio/vYhteistyökontaktitvuoden aikanaVASTUUTAHO JAAIKATAULUPerheneuvolan tiimi 2010YlilääkäriKoulupsykologit,psykiatrinen sairaanhoitaja2010KUSTANNUSVAIKUTUSHuomioidaantalousarvioissaNuorten masennusseulankäyttöönottaminen 8Testausten ja ryhmienkäynnistyminen 2010Lasten ja nuorten psyk.shKoko tiimi

47luokkalaisille jariskiryhmässä oleviennuortenstressinhallintaryhmienaloittaminenRyhmät/vuosiRyhmämuotoistentukikeinojenkehittäminen jakäyttöönottaminen(esim. vanhempiendepressiokoulu,ihmeelliset vuodetvanhempainryhmä )Koulutusten ja kävijöidenmääräKoko tiimiTiedon lisääminenvarhaisen puuttumisentueksiKoulutusta; verkostotyönkoulutus, erilaistenryhmien ohjaajakoulutuksetKäydyt koulutuksetMustijoen perusturva2010–2012KoulutusmäärärahatPoikkisektorisenyhteistyönvahvistaminenPäällekkäisen työnvähentäminen ja avunsaaminen matalallakynnyksellä, ”yhdeltäluukulta”ToimijapolkujenrakentaminenYhteisten lomakkeidentyöstäminenToimijapolut tehtyKunnassa käytössäyhteisiä lomakkeitatiedonsiirtoon 2011Avain työryhmä2010-2011Lasten ja nuorten psyk.sh jaehkäisevä päihdetyöntekijä2010-2011MateriaalikulutNuorille ja heidänperheilleen perustasolleVuoden 2010 aikananuorille luotuLasten ja nuorten psyk.sh jaehkäisevä päihdetyöntekijä

48suunnitelmallisen jakonkreettisenmoniammatillisen tuenjärjestäminenmielenterveys-japäihdeasioihin (ns.nuorisoperhetuen tiiminkäynnistäminen)perustasollemoniammatillinen jasuunnitelmallinen tiimiEhkäisevä päihdetyöKEHITTÄMISKOHDETAVOITEKONKREETTISETMENETELMÄTMITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JA AIKATAULU KUSTANNUSVAIKUTUSPoikkisektorisenyhteistyönvahvistaminen javarhaisenpuuttumisenlisääminenVarhainenpuuttuminenlasten ja nuortenpäihdeasioissavahvistuuToimijapolkujen luominenvarhaisen puuttumisentyökaluiksiTyöntekijöillekonsultaatiotuen tarjoaminenpäihteisiin japuuttumiseen liittyvissäkysymyksissäToimijapolut tehtyKonsultaatiopuhelut /vuosiPäivitys vuosittainAvaintyöryhmäKustannusneutraaliLasten ja nuortenparissatyöskentelevättekevätyhteistyötä jatukevat kukintahollaan lapsenpäihteettömyyttäMoniammatillisenyhteistyön tiivistäminen esim.Avain-työryhmän / HuolityöryhmänkauttaTyöntekijöiden työnkuvatovat selvillä (on tieto kenenpuoleen missäkin asiassa voikääntyä) – työnkuvauksenAvaimen ja huimankokoukset/vuosiTyöntekijävihon päivitysEhkäisevä päihdetyöjatkuvaAvain –työryhmä,jatkuvaKustannusneutraaliKopiointikulut

49vihkoYhteistyön kehittäminenlastensuojelun kanssakeväisin ja syksyisinyhteistapaamisten muodossaLasten ja nuortenpäihteettömyydentukeminenAlaikäistenalkoholinkäyttöväheneePäällekkäisen työskentelynvähentäminenNuorisoperhetuen tiiminkehittäminen nuoren javanhempien tueksiHuima- työryhmäpäihteettömyyden tukenaNuoren motivoiminenpäihteettömyyteenyksilötuen tai ryhmätuenkauttaOpettajille tukeapäihdekasvatuksentoteuttamiseenOnko nuorisoperhetuentiimi käynnistynytYksilöasiakkaat/vuosiRyhmät/vuosiRyhmiinosallistuneet/vuosiMoniammatillinenverkostoEhkäisevä päihdetyöntekijä2010-2012Teemalliset päihdeviikot /vuosiKustannusneutraaliKustannusneutraaliErilaisten teemallistenviikkojen / tempaustenkautta päihteettömyydentukeminen ja päihdeasioistatiedottaminen, esim.ehkäisevän päihdetyön viikkoOpettajienpäihdekasvatustuki/vuosiEhkäisevä päihdetyöntekijä jaAlaikäisillealkoholinYhteistyön jatkaminennuorten parissaTyöryhmän kokoukset /vuosiKustannusneutraali

50välittäminenväheneetyöskentelevien, poliisin jakauppiaiden keskenVanhempientukeminenVanhempainkahvilatoiminnanjatkaminenTiedotteiden kirjoittaminenvanhemmille, esim.paikallisista tukimuodoistaVanhempainkahvilat /vuosiVanhempainkahvilaanosallistuneet / vuosiEhkäiseväpäihdetyöntekijä/seurakunnandiakoni, jatkuvaLuentokustannukset/1000€vuosiVanhemmillekonsultaatiotuen antaminenoman lapsenpäihteettömyydentukemiseenPuhelinkonsultaationmäärä / vuosiEhkäisevä päihdetyöntekijäjatkuva

51Aikuiset ja ikääntyvätAikuissosiaalityöKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTHoitopolkujenselkiyttäminenTyöntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä asiakas ohjataanja millä kriteereilläLuodaan selkeähoitopolku, jossaasiakas saatarvitsevansa avunHoitoonohjauspolunnäkyväksi tekeminen jayhteistyökäytänteidenkehittäminen (esim.koulutuksien avulla jatyöryhmien kautta esim.laitoshoito-tiimi)MITTARIT/SEURANTAKoulutuksien määräKoulutuksiin osallistuneidenmääräKoulutuksista saatu palauteAsiakastyytyväisyys kyselytvuosittain palvelun laadustaja kehittämisen kohdistaTyöntekijätyytyväisyyskyselytyhteistyöhön liittyenvuosittainVASTUUTAHO JAAIKATAULUPäihdeasiakkaanhoitopolku:päihdetyö jasosiaalityöaikataulu: kevät2010KUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraaliHoitopolut: asiakassaa oikeat palvelutoikeaanaikaan, toistuvathoitoonhakeutumiset ja hoidonkeskeytykset vähenevätTiedonkulku tehostuuPäihde -jamielenterveysasiakkaantukena toimivientyöntekijöiden jajärjestöjen (esim.sininauhasäätiö)työnkuvien avaaminenesim. koulutuksien,”toimijaesittely-vihkon"”Toimijaesittely- vihon”tekeminen ja oppaanpäivittäminen vuosittainToimija-vihontyöstäminen,aikataulu: kevät2010Työntekijöiden tekemätyö tuleetehokkaammaksi kuinon selkeät ohjeet

52kautta (myösyksityislääkäreille)Toimijaesittely- vihottyöyksikköjenperehdytyskansioon jakunnan intranettiin(päihde-jamielenterveysasioihinomat sivut)Asunnottomuudensaaminen laskuunAsunnottomuudenennaltaehkäisy javarhainen puuttuminenongelmiinYhteistyö Mäntsälänvuokra-asuntojen,aikuissosiaalityön jamuun verkoston keskenSininauhasäätiöltäostettu tukiJalkautuviensosiaalityön,päihde- jamielenterveyspalvelujenkehittäminen esim.yhteistyössäSininauhasäätiön kanssaAsunnottomien määränseuraaminenYhteistyökokousten määräMäntsälän vuokra-asuntojenkanssa vuosittainSininauhasäätiöltä ostettujenpalveluiden määräYhteistyöMäntsälän vuokraasuntojenkanssa,aikataulu: jatkuvaAikuissosiaalityö,Aikuistenpsykososiaalisetpalvelut2010–2012Aikuissosiaalityö,Vuokra-asunnot,AikuistenpsykososiaalisetpalvelutKustannusneutraaliSininauhasäätiönkustannukset

53Kunnassa järjestetäänpäivätoimintaa jatuettua asumistapäihde- jamielenterveysasiakkailleTehdään asiakasprofiilija prosessikuvauksetpalveluiden piirissäolevista asiakkaista.Päivätoiminnassa mukanaolevien kävijämääräAsumispalveluita tarvitsevienmääräPäivätoimintaa tarvitsevienasiakkaidenmäärä/tukiasuntoatarvitsevien määrä selvilläAikuissosiaalityö,Aikuistenpsykososiaalisetpalvelut2010–2011KustannusneutraaliTyöasemaKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTHoitopolkujenselkiyttäminenTyöasemanasiakasprofiilinselkeyttäminenPerustetaanarviointityöryhmäselkiyttämäänTyöasemalleohjautuvienasiakkaidentyötoiminnan tarvetta– erityisesti haasteenaJMT:ltä ohjautuvatasiakkaat (päihdetyönedustus ryhmässämyös mahdollinen)MITTARIT/SEURANTAArviointityöryhmäperustettuVASTUUTAHO JAAIKATAULUTyöaseman esimies2010KUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraaliYhteistyöntiivistäminen muunverkoston keskenVerkoston tunteminentärkeää – mitenTyöasema voihyödyntää verkostoa,miten verkosto voiKoulutuspäivätverkoston osaamisenjakamiseksiTyöaseman esimies,jatkuvaKustannusneutraali

54hyödyntää TyöasemaaTyöntekijöidenosaamisenvahvistaminenTyöasemanhenkilöstön osaamistatuetaan säännöllisestiKoulutuspäivien kauttaverkoston työnkuvien/ työtehtävienavaaminenTietoa ja koulutustamielenterveys- japäihdeasiakkaankohtaamiseenTyöntekijöidenosallistuminenkoulutuksiinHenkilöstönkouluttautuminenpäihde- jamielenterveysasioihin:2010 aikanaVastuutaho:Työaseman esimiesKoulutusmäärärahatNuorisotoimi/TyöpajaKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTKaikkien nuortensaaminenkoulutukseen jatyöelämäänTyöpajalla tunnistetaanräätälöityjä (päihde- jamielenterveys) palvelujatarvitsevat nuoret jaosataan ohjata nuoretpalveluihinMäntsälässä on selkeäpalveluohjausjärjestelmäpäihde- jamielenterveysasioissatukea tarvitseville nuorilleMITTARIT/SEURANTAValmis 2010VASTUUTAHO JAAIKATAULUNuorisotoimiVerkostoKUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraaliLaaja osallistumisenja yhteisöllisyydentukeminenOsa yli 18-vuotiaistatarvitsisivatpäihteettömiä, avoimienovien toiminnan kaltaisiakohtaamispaikkoja jaohjausta vapaaajantoimintaanSelvitetäänmahdollisuudet javaihtoehdotKUMPPANUUSnäkökulmaValmis2011 Nuorisotoimi Kustannusneutraali

55Terveydenedistäminen jaterveys- jahyvinvointierojenkaventaminenHenkilöstöllä on tietoa jaosaamistamielenterveysongelmienvarhaiseentunnistamiseenHenkilöstön osaamisenlisääminen mm.koulutuksien kautta jatoimipolkujenluominen/hyödyntäminenHenkilökohtainenkoulutussuunnitelmaNuorten työpajanhenkilöstö 2010KoulutusmäärärahatKUUMA- päihde- jamielenterveyssuunnitelmatukee nuorisotoimenpalvelujaKUUMA-työpajoilla onvalmis yhteinen päihdejamielenterveysstrategiaValmis kevät 2010KUUMA 2010KustannusneutraaliPäihdevalitus ja ehkäisevätyö (mm. mielenterveys) –ovat osa nuortentyöpajan arkeaPäihde- jamielenterveysteematpajapäivillä ja luennotvuosittainPajapäiviensuunnitteluJatkuvaKustannusneutraaliTyöterveyshuoltoKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTTyöterveyshuollon TyöikäistenDepressio-ohjaajaasiakkaidenmasennuksenkoulutuksen sekäjaksamisen tukeminen tunnistaminen, ohjelmanja masennuksen ennaltaehkäiseminen käynnistäminenennaltaehkäiseminen ja hoitoTyöterveyshuoltoonoma psykiatrinensairaanhoitajaMITTARIT/SEURANTAOnko depressioohjaajakoulutoteutunutKuinka montadepressiokouluryhmäävuosittainSairaslomienVASTUUTAHO JAAIKATAULUTyöterveyshuolto2010KUSTANNUSVAIKUTUSKoulutusmäärärahat

56Kunnan työntekijöidenpäihdeohjelmanjalkauttaminenTyöntekijöidenosaamisenvahvistaminenmielenterveysasioissasekä resurssienturvaaminenTyöterveyshuollossa onvälineitä omaanyksilötyöhönmielenterveysasiakkaankanssaväheneminenJärjestetyt koulutuksetKoulutusmäärärahatKunnan esimiehet jatyöntekijät ovattietoisiapäihdeohjelmasta jasitä osataan käyttääKoulutukset päihde-jamielenterveysasioihinPäihdeohjelmastatiedottaminen esim.koulutuksien, intranetinkautta (esimiehille +muulle henkilöstölle)TyöntekijöidenosallistuminenkoulutuksiinKuinka montakoulutustapäihdeohjelmanjuurruttamiseksi onpidettyKoulutuksiinosallistuneidenlukumääräPäihdeohjelma kevät2009, esimiesinfossatiedottaminen – -jatkuva tiedotusesimiehille jatyöntekijöilleKustannusneutraaliPäihdeohjelmanpäivittäminen esim.intranettiin

57Terveyskeskuksen vuodeosastoKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTIkäihmistenKoulutus/kehittämispäivämasennuksentunnistaminen jatoimintatavatOmahoitaja tietäämiten toimiatilanteessa osastollaja minne ohjatapotilas eteenpäinosastohoidon jälkeenKeskustelukaavakeavuksi asian esiinottamiseen potilaankanssaYhteistyö psyk.sh:nkanssaTestien käyttöMITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULUJärjestetyt koulutus/ Vuodeosastonkehittämispäivät esimiesOnko käytössäerilaisia testejäOnko luotuhoitopolusta kirjallisetohjeetKUSTANNUSVAIKUTUSKoulutusmäärärahatKustannusneutraaliPäihdepotilaankokonaisvaltainenhoitoOmahoitaja tietäämiten toimiaosastohoidon aikanaKirjallinen ohjeistushoitopolustaJärjestetytkoulutuksetVuodeosaston esimies2010KoulutusmäärärahatKoulutus/kehittämispäiväYhteistyön tiivistäminenosaston, potilaan japäihdeyöntekijän välilläKirjaamisenselkiyttäminenyhtenäiseksi eritoimijoiden välillä; ohjemitä pitää huomioida jakirjataKirjallinen ohje valmisVuodeosaston esimies2010Päihde- jamielenterveystyönesimiesKustannusneutraali

58LääkehoitoJatkohoitoSelkeä kirjallinen ohjeosastolla katkolla olevanpotilaan lääkityksestäKirjallinen ohje miten jaminne päihde- jamielenterveyspotilaatohjataanTerveyskeskuksen poliklinikkaKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTHoitopolkujenKirjalliset hoitopolutselkiyttäminenTyöntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä asiakas ohjataanja millä kriteereilläSelkeät avokatkoohjeetja niidenpäivittäminenKorvaushoitomallinselkiyttäminenVastuulääkärinsaaminenVastuuhoitaja(päihdeasiat,päihdetyön toive)KriisitilanteissaohjaaminenseurakunnanMITTARIT/SEURANTALuodut hoitopolutLuodut avokatko-ohjeetKorvaushoitomallinluominenOnko vastuulääkäriterveyskeskuksessa,joka erikoistunutpäihde- ja mt asioihinOnko vastuuhoitajaterveyskeskuksessa,joka erikoistunutpäihde-ja mt asioihinKriisiohjeistusVASTUUTAHO JAAIKATAULUTerveyskeskuksenesimiesPäihde- jamielenterveystyö2010KUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraali

59palveluihin: kriisityönselkiyttäminenEnnaltaehkäisy javarhainenpuuttuminenvahvistuvatTunnistaamielenterveys- japäihdetukea tarvitsevanasiakkaanYhteistyön tiivistäminentyöntekijöiden välilleKoulutusta päihde- jamielenterveysasioistaTyöntekijöidenasenteisiinvaikuttaminen tietoalisäämälläYhteiset linjatsoluhoitajilla (esim.tehdäänkö Audit, Bdi)Päihde- ja mtkoulutukset / vuosiKirjalliset ohjeet tehtyTerveyskeskuksenesimiesPäihde- jamielenterveystyö2010KoulutuskustannuksetHoitajien ja lääkärinyhteystyönkehittäminen(tiedonkulku,kirjaukset)Yhteistyöpalaverit/vuosiKustannusneutraaliYhteistyö muunverkoston kesken(esim. päihdetyö,psyk.sh)

60KotihoitoKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTIkääntyneet saavat Ikääntyneiden Henkilöstölleajoissa hoitoa / apua masennuksenjärjestetäänmielenterveyden tunnistaminen koulutustaongelmiinikääntyneenmielenterveydestäMITTARIT/SEURANTAJärjestetyt koulutuksetja niihinosallistuneiden määrä/ vuosiVASTUUTAHO JAAIKATAULUKuuma-yhteistyönkautta?2010 kevät?KUSTANNUSVAIKUTUSKoulutuskulut jaettavissaGDS 30 testin käyttöGDS testattujen määrä/ vuosiKotihoidon alueellisettiimit 1.1.2010KustannusneutraaliHenkilöstöllelisäkoulutus testinkäyttöön ja sentulkintaanKoulutukseenosallistuneiden määrä/ vuosiKotihoidon esimies /kotihoidon lääkäri1.1.2010KustannusneutraaliTiedonkulunvarmistaminenHoitoneuvottelut jamoniammatillinenyhteistyöHoitotyön kirjaaminenPidetythoitoneuvottelut /vuosiAsiakkaasta tehdytasianmukaisetkirjaukset PegasosohjelmaanAsiakkaanvastuuhoitaja /tiimivastaava / esimiesAsiakkaan hoitoonosallistuvat henkilötKustannusneutraaliAsiakkaalle tehdäänhoito – japalvelusuunnitelma,jonka lomakkeella onkysymykset alkoholinkäytöstä jaAsiakkaan hoito- japalvelusuunnitelmassaoleva kirjattu tietoKäydyt keskustelut jamahdollinenAsiakkaanvastuuhoitajaKotihoidon alueellisettiimitKustannusneutraaliKustannusneutraali

61AsiakkaanpäihdeongelmaanpuuttuminenTehostetaanpäihdekoulutuksenmyötä kehitettyjenmenetelmien käyttöäpuheeksiottamisessatupakoinnistaKäytetäänpuheeksiotossa apunaOtetaan selvää!esitettäpäihdehoitoonohjaaminen kirjataanPegasos ohjelmaan jaasiakkaan kotonaolevaan siniseenhoitokansioonTilastotKotihoidon alueellisettiimit / esimiehet /2010KustannusneutraaliYhteydenotto jayhteistyö päihdetyönkanssaTupakoivienpäihdeongelmaistenasukasvalintoihinvaikuttaminenVanhustentaloillaasuvat tupakoivat vainulkotiloissa, jollointulipaloriskit tupakastajohtuen vähenevät jahenkilöstön passiivisentupakoinnin riskitalenevatVuokra-asunnot OY:lleon esitetty toive liittäävanhustentalonvuokrasääntöihin ehto,ettei sisätiloissa saisitupakoida sekälaaditaan uusiasuntohakemus, jossatupakointirajoitus ontiedossaUusi asuntohakemusvanhustentaloilla onvalmis ja käytössä.Vuokra- taijärjestyssäännöissä onkielletty tupakointisisätiloissa /asunnoissaVuokra-asunnot OY /Malin Jyhteistyössäkotihoidon esimiesten2010Materiaalikulut

62Ikääntyneiden sosiaalityöKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTEnnaltaehkäisy ja EläkeiänMatalan kynnyksenvarhainenhuomioiminen tukimuoto Ikäihmistenpuuttuminenikääntynei haastavananeuvola ”Ikä-infon”den päihde- jaelämänvaiheena jatkaminen jamielenterveysongelmiikehittäminennitsehoidon tukemisenvälineenä (aktiviteetinylläpitoa, ajankohtaistatietoa, vertaistukea,paikallisista palveluistatietoa jne)Spr:n ystäväpalvelunhyödyntäminenerityisestimielenterveysasioissa(yksinäisyys ym. syyt)Sininauhasäätiönsosiaalisen isännöinnintukiMITTARIT/SEURANTAAsiakastyytyväisyyskysely ikäneuvolassaIkäneuvola kerratvuosittainkävijämäärienseuraaminenvuosittainIkäneuvolankävijämäärätSPR:n ystäväpalvelunkäyttömäärät / vuosiSininauhasäätiönkanssa tehtäväyhteistyöVASTUUTAHO JAAIKATAULUIkääntyviensosiaalityöntekijä2010–2012KUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraaliVälitystili-asiakkuudentuomienmahdollisuuksienhyödyntäminen

63AsunnottomuudenehkäiseminenEri palveluissa olisitärkeää ottaa puheeksimyös talouteen jaasuntoon liittyviäasioita(ennaltaehkäisy).Ostettupalveluasuminen onkallis ja joskus ainoaratkaisuPäihde- ja mielenterveystyöKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTPäihde- jaPerustetaan aikuistenmielenterveystyössäpsykososiaalistenyhden oven periaatepalveluiden yksikköPalveluidensaatavuuden jasaumattomuudenvarmistaminenPäihde- jamielenterveystyönyhdistäminenMITTARIT/SEURANTAYksikkö perustettuVASTUUTAHO JAAIKATAULUSosiaalipalvelupäällikkö2010KUSTANNUSVAIKUTUSHuomioitu talousarviossaPsykiatrisensairaanhoitajan toimensiirtäminen aikuistenpsykososiaalistenpalvelujen yksikköönterveystoimesta

64Katkaisuhoitopotilaanhoidon parantaminenHoidon saumattomuusVarataan kaksikatkaisuhoitopaikkavuodeosastoltakatkaisuhoitoonPaikat olemassaVanhustenhoidonpäällillö,sosiaalipalvelupäällikkö2010-2011KustannusneutraaliVuodeosastonhenkilökunnankoulutusKoulutukset pidettyNimetäänvastuuhoitaja päihdejamielenterveyspuoleltajoka vastaavuodeosastonkatkaisupotilaidenjatkohoidostaHoitopolkujenluominenHoitaja nimettyOstetutlaitoskatkaisupaikatHoitopolut luotuOpioidiriippuvaistenpotilaidenhoitoprosessinselkeyttäminenKorvaushoitopotilaanhoidon laadun javaikuttavuudenparaneminenPalkataanpäihdelääkäri (2h/vko)Nimetäänvastuuhoitaja/tterveyskeskuksestalääkkeenjakoonNimettypäihdetyöntekijähoitaapsykososiaalisenkuntoutuksenPotilasmäärätErikoissairaanhoidonkustannuksetVastuuhoitajat nimettySosiaalipalvelupäällikkö,aikuistenpsykosos.palv.esimies,terveyskeskuksen poliklinikan esimies2010-2011Huomioitu talousarviossa

65HoitopresessinluominenKorvaushoitotiiminperustaminenHoitoprosessi luotuTiimi perustettuPäihde- jamielenterveysosaaminenKunnan työntekijätosaavat tunnistaapäihde- jamielenterveysongelmaisen asiakkaan jatietävät mihin hänetohjataanHoitopolkujentekeminenKoulutus päihde- jamielenterveysongelmista ja palveluistaPäihde- jamielenterveyssuunnitelman esittely kunnantyöntekijöille,sidosryhmille jakuntalaisillehoitopolut tehtyPidetytkoulutustilaisuudetToimialojen esimiehet2010-2011Koulutusmäärärahat

66Seurakunta/MäntsäläKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTYhteistyönAsiakas saaSeurakunnantiivistäminen verkoston oikeanlaista tukea asiakaskunnassa paljonkesken päihde- ja tilanteeseensa perheitä, päihde – jamielenterveysasiakkaanmielenterveysongelmistatueksikärsiviä, velkaongelmissapainiskelevia asiakkaitaMITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULULeirit, ryhmät/vuosiOsallistuneidenlukumääräYhdyshenkilönäseurakunnasta diakoni+ kunnan edustajaKUSTANNUSVAIKUTUSKustannukset arvioidaanTyöntekijät osaavathyödyntääseurakunnanpalveluitaAsiakkaidenhyvinvoinnin tukemistamm. virkistysleirien,ryhmien kauttaYhteistyöryhmänkäynnistyminensosiaalityön jaseurakunnan keskenYhteistyöryhmänperustaminen2010–2011Vahvaa yhteistyötäMielenterveysyhdistysKasvu ry:n kanssaTapaamiset/vuosiYhteisiä asiakkaita mm.aikuissosiaalityönkanssa: yhteistyöntiivistäminen ja yhteistenpelisääntöjenluominen(seurakunta,aikuissosiaalityö javelkaneuvoja)Seurakunnan panoksenhyödyntäminensuunnitellusti: asiakkaanSeurakunta ja kuntayhteistyössä 2010–2012

67ohjaaminenkeskustelutukeenseurakunnan diakoninluokseKriisitoiminnankehittäminenSeurakunnalla vahvapanos kriisityössäKriisiryhmänpuuttuminen ongelma,jota täytyy kehittääKriisiryhmä perustettuSeurakunta ja kuntayhteistyössä 2010–2012Seurakunta/PornainenKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTMasennuksenKuntalaistenDepressioohjaajakoulutuksienennaltaehkäiseminen hyvinvointi paranee jaja kuntalaistentyöntekijöidenkauttajaksamisen tukeminen osaaminen vahvistuu ryhmämuotoisen tuentarjoaminenkuntalaisilleKoulutusyhteistyötäMustijoen perusturvanalueellaKuntalaistenhyvinvoinnin tukemistavirike- jaMITTARIT/SEURANTADepressio-ohjaajakoukutuksientoteutuminenDepressiokoulut/vuosiOsallistuneet/vuosiYhteistyökokouksetkotipalvelun kanssaVASTUUTAHO JAAIKATAULUSeurakunnan diakoniselvittää depressioohjaajakoulutuksentoteuttamista ylikuntarajojen (hinta,aikataulu,koulutettavien määräjne) -----yhdyshenkilöidentiedottaminen2010KUSTANNUSVAIKUTUSKoulutusmäärärahatKustannukset arvioidaan

68kerhotoiminnan sekäretkien kauttaOmaishoitajienvirkistysleiritoiminnanjatkaminenyhteistyönä Mäntsälänseurakunnan kanssaYhteistyötäkotipalvelun kanssakehittämisen alla:yhteistyökuvioidenselkiyttäminen,mukaankotipalvelupalavereihin

69NURMIJÄRVILasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (www.nurmijarvi.fi) on yksityiskohtainen kuvaus ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä,lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä - sekä erityispalveluista.Lapset ja nuoretKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTNuoret:13-18v, jotka eivät KehitetäänOppilashuollontarvitse suoraan hoitoa, moniammatillinen, kehittäminen ,eivätkä kuuluennaltaehkäisevä kehittämishankekenenkään alueeseen. toimintamalli näiden menossa.Jotka on vaarassa nuorten tukemiseksi. Työntekijät sinne,joutua päihteidenmissä nuoret ovat.väärinkäyttäjäksi taiEsim. neuvola, koulut.mielenterveyspalvelujenKouluun psyk sh?käyttäjiksi.Nuorisoneuvola toimiiMITTARIT/SEURANTARyhmienkokoontumiskerratTavattujen nuortenmääräKäynnit / kkKouluterveyskysely v.2010Toimi perustettu.Kyllä__ Ei___VASTUUTAHO JAAIKATAULUVastuutaho määriteltyTerveysneuvonnanjohtajatoiminnassaKUSTANNUSVAIKUTUSOpm:n rahaOngelmien kartoitus( terveys- ja sos.toimi,nuoriso, koulu, srk,poliisi)PäihdeyksikköönnuortenAlatyöryhmä koonnutongelmatTA esitys v. 2011Avoterveydenhuollonpäällikkö

70päihdesairaanhoitajamatalan kynnyksenperiaatteella.Syrjäytymisuhan allaolevat /KoulupudokkaatKehitetäänmoniammatillinen,ennaltaehkäisevätoimintamalli näidennuorten tukemiseksi.Koulukuraattorit, th:t,opettajat, kutsutaanmoniammatillinenryhmä koolle.Selvitetään muidenkuntien mallit.Työryhmä koottuProsessin kuvausToimintamallin luontiAvoterveydenhuollonpäällikköv. 2012KustannusneutraaliVarusmiehet, jotka eivätpääse armeijaan taijoutuvat pois mtt:nsyistäKehitetäänmoniammatillinen,toimintamalli näidenvarusmiestentukemiseksi.Kootaan työryhmäTyöryhmä koottuProsessin kuvausToimintamallin luontiAvoterveydenhuollonpäällikkö2011–2012KustannusneutraaliPerheneuvolan jaerikoissairaanhoidonvälinen yhteistyö.TyönjaonselkeyttäminenOikeat asiakkaathoidetaan oikeassapaikassa.ProsessikuvauksentekeminenToimiva prosessikuvauson tehty.Perheneuvolan johtavasos.työntekijäv. 2012Kustannusneutraali

71AikuisetESh:n ja pth:n välinenyhteinen vastaanottokaksoisdiagnostiikkaasiakkaille(psyk. pkl, pth)MonipalvelukeskusKaksoisdiagnoosipotilaathoidetaan oikeassapaikassa, oikeaanaikaan. Asiakas mukana.Mtt japäihdeongelmaistenkuntoutuksenkehittäminenYhteinen vastaanotto Yhteiset asiakkaat SoTeLi, HUS2010–2012MonipalvelukeskusMonipalvelukeskus onperustettuSoTeLI, HUSSosiaalipalvelupäällikkö2012KustannusneutraaliArvioidaan

72IkääntyvätKunnassa tulee ollaikäihmisten päihde- jamielenterveys ongelmiinerikoistunut/suuntautunut henkilöIkäihmisille suunnatutpäihde- jamielenterveyspalvelutVarhainen puuttuminenikäihmistenmielenterveys- japäihdeongelmiinYHTEISETKEHITTÄMISKOHTEETAsiantuntijuusikäihmisten päihde- jamielenterveysongelmissalisääntyyHenkilöstö on tietoinenpalvelujenkokonaisuudesta ja osaaohjata asiakkaat oikeaanhoitoonHenkilökunnalla onvalmiudet ottaa puheeksiasiat ja tarvittaessaohjata asianmukaiseenpalveluunOlemassa olevastahenkilökunnastaresursoidaan ikäihmistenpäihde- jamielenterveysongelmiin- erikoistunut/suuntautunuthenkilö.Työnohjauskonsultaatio.Ikäihmisille suunnattujenpäihde- jamielenterveyspalveluidenkartoitusPäihde- ja mielenterveyskoulutuksia, puheeksiottaminen, erilaistentestien hyödyntäminen jakäyttöönottokoulutus,suunnitelmallisuusPalvelut koottuyhteenJärjestetytkoulutuksetpalveluistaJärjestetytkoulutuksetKoulutuksissa olleidenhenkilöiden määräAvoterveydenhuollonpäällikkö2010–2011Päihdeyksikkö2010PäihdeyksikköIkääntyvien palvelut?2010–2012KustannusneutraaliKustannusneutraaliKoulutusmäärärahatVertaisryhmätoimintakaikissa yksiköissäPalveluistaviestittäminenTuki erielämäntilanteissaKuntalaiset tietävätpalveluvaihtoehdoistaVertaisryhmätSoTeLi, Srk, HUS,vapaaehtoisjärjestöt3-sektorin toiminnankartoitus, kunnankotisivuille linkitAsiakkaat Srk KoulutusmäärärahatKunnan nettisivuillaon linkit (srk,vapaaehtoisjärjestöt,3-sektorit)Monica Jääskeläinen2010–2011Kustannusneutraali

73TUUSULALapset ja nuoretKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTKoko perhettäPerhelähtöisyys jaPerhelinkkikokouksetkoskevien yhteistyö- ja moniasiantuntijuudentoimintamallintehokas hyödyntäminen.vakiintuminen.Kouluyhteisöjenturvallisuudenlisääminen ja lapsenkasvua tukevan jaoppimista edistävänkulttuurinvahvistaminenKoulukiusaamisen ja kouluuupumisenvähentäminen(koulukiusattujen sekäkoulukiusaajien määrävähenee, kouluuupumuksestakärsivienmäärä vähenee)Meneillään olevienkehittämistoimenpiteidenkartoitus jakuntakohtaiseensuunnitelmaan integrointitoimialojenjohtoryhmätasolla.Moniammatillinen koulutuskouluikäisten kanssatyöskenteleville (esim.kiusaamiseen vaikuttavattekijät, yhteistyövanhempien kanssa).MITTARIT/SEURANTAAlueellistenperhelinkkikokoustenlkm/vMoniammatillistenesimieskokoustenlkm/vToiminnanarviointikokouksettoteutuneetvuosittainKouluterveyskyselyt(seuraava v. 2010)OppilashuollontilastotPeruskoulunpäättötodistustavaille jäävien määräJatko-opiskelupaikkaavaille jäävien määräVASTUUTAHO JAAIKATAULUSosiaali- jaterveystoimialaKasvatus- jasivistystoimialaSeurakuntaV. 2010Kasvatus- jasivistystoimiala jaSosiaali- jaterveystoimiala20102011/em. toimialatKUSTANNUSVAIKUTUSResurssien käytöntehostuminen.Varhainenpuuttuminen vähentääkustannuksia esim.terveys- jasosiaalipalveluissa.Niiden lasten Kaikilla Tukipolkujen rakentaminen Tukipolut on Poliisi, sosiaalipäivystys, Pitkällä tähtäyksellä

74tukeminen, jotkaasuvat perheissä,joissa on päihde- ja/taimielenterveysongelmiatukeminenKäytöshäiriöistenlasten vanhempientukeminenPäihteettömänelämäntavantukeminen päihteitäkokeilleiden nuortenkohdallaperheväkivaltaperheitä jamielenterveysongelmaistenaikuisten perheitäkohtaavilla työntekijöilläon tieto lapsille saatavillaolevista tukitoimista.Käytöshäiriöisten lastenvanhempienvanhemmuuden tukeminenja vahvistaminenNuorten humalajuomisenja huumeittenkäytönvähentäminen1. perheväkivaltaakokeneille lapsille2.mielenterveysongelmaistenaikuisten lapsilleKoulutus perheväkivallantunnistamisesta ja senvaikutuksesta lapsenkehitykseen.Ihmeelliset-vuodet -vanhempien ryhmätoistuvana toimintanaVanhempienvertaistukiryhmättoistuvana toimintanaNuorten ryhmät toistuvanatoimintanaAsiantuntijaluennottoistuvana toimintanarakennettuKoulutuksentoteutuminenRyhmätoiminnantoteutuminenToteutuneet ryhmät,osallistujamäärät jatapaamiskerratsosiaali- jaterveystoimiala,kasvatus- jasivistystoimiala.Perheväkivaltatukipolkuja koulutus 2011Mielenterveysongelmatukipolku2012Terveyspalvelut2010NuorisoasemaNuorisopalvelutSuunnittelu jakäynnistäminen 2010Vakiintunut toiminta2011vähentää sosiaali- jaterveystoimialan sekäkasvatus- jasivistystoimialankustannuksia.Vähentää päivähoidonja koulunavustajakustannuksia,lääkinnällisenkuntoutuksen jaerikoissairaanhoidonkustannuksia ja pitkällätähtäykselläpäihdehoidonkustannuksiaVähentääterveydenhuollon(sairaankuljetuksen,ensiavun jaerikoissairaanhoidon)ja lastensuojelunkustannuksia

75AikuisetKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTSyrjäytymisenYksinäisyys väheneeehkäiseminenKuntalaisilla avoinvirtuaaliolohuone jokaon tarkoitettu kaikilleaikuisille.Selvitetään olemassaolevat toiminnat jahyödynnetään niitäpäivätoiminnassa jakohtaamispaikkojentoiminnoissa.MITTARIT/SEURANTAKävijämäärät( sitoutuminentoimintaan)AsiakaspalauteToimiva yhteistyöVASTUUTAHO JAAIKATAULUKuntaSeurakuntaJärjestöt2010KUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraaliTiedotusLisätä tietoa päihde- jamielenterveyspalveluistaTuusulan www- sivujenajantasaiset tiedotKunnan nettisivuiltalinkki KelNet -sivuilleKävijämäärätAsiakaspalautePäihde - jamielenterveystyötätekevät työntekijät2010–2011KustannusneutraaliSaumaton hoitoketjuAsiakkaat tulevathoidon tarpeenmukaisesti hoidetuksiperusterveydenhuollossaLisätäänerikoissairaanhoidonkonsultaatioitaKäytetään hyödyksienemmänverkostopalavereitaKonsultointioidenmäärä nouseeErikoissairaanhoitoonlähetetyt potilaidenmäärä väheneeYlilääkärit seuraavatmittareitaJatkuvaOdotetaan laskevanerikoissairaanhoitoavaativien hoitojaksojenmäärää ja sitä kauttasyntyy taloudellistasäästöä

76SeurakuntaKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTPalveluohjausAsiakkaanmahdollisuusvaikuttaa itseäänkoskeviin ratkaisuihinlisätään ja palvelutjärjestetäänmoniammatillisestiasiakkaan verkostojahyödyntäenPäihde- jamielenterveysasiakkaankohtaaminenseurakunnassaYksinäisyyden jasyrjäytymisenlieventäminenYhteistä koulutustapäihde- jamielenterveystyöntekijöilleSovitaan palvelujenjärjestämisvastuutAvun antaminen jaohjaaminen palveluihinYhteisöllisyydenlisääminen(diakoniaruokailu,vastaanottotoiminnankehittäminen )Koulutuksen lisääminenMITTARIT/SEURANTAAsiakaspalautePalvelusuunnitelmatJärjestettyjenkoulutusten määräAsiakaspalauteOsallistujamäärätVASTUUTAHO JAAIKATAULUTulosaluepäälliköt,työntekijät itse2010–2012DiakoniatyöPäihde- jamielenterveystyöhönerikoistuneetdiakoniatyöntekijät2010–2012KUSTANNUSVAIKUTUSKoulutusmäärärahat,joita lasketaannormaalisti ainabudjettiin pysyvätkäytännössä samana.

77IkääntyvätKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTPalveluidenPalveluprosessi kuvattu Päihde- jakuvaaminenmielenterveysopiasyli 65 vuotiaille jaikääntyneillepalveluohjausPalveluistatiedottaminenMITTARIT/SEURANTAOpas laadittuVASTUUTAHO JAAIKATAULUSosiaali- ja terveystoimivuonna 2010KUSTANNUSVAIKUTUSKustannusneutraaliKäytetty työaikaHertta-lehden kauttatiedottaminenHenkilökunnanpäihdeosaamisenkehittäminenYksikköihin koulutettu"päihdevastaavat"Riittävästi erityisosaamistayksiköihinHenkilökunnalla onvalmiudet ottaa asiatpuheeksi ja tarvittaessaohjata palveluidenpiiriinOsaamiskartoitustehdäänKoulutus toteutuuKonsultaatioidenhyödyntäminenmoniammatillisuudenhyödyntäminenOsaamiskartoitusKoulutusseurantaSosiaali- jaterveystoimen yksikkö/esimiehetosaamisenparantuminen--> palvelujen laatuparanee ja palvelujenpäällekkäisyys väheneeKoulutusmäärärahatHenkilökunnanmielenterveysosaamisenkehittäminenYksiköihin koulutettu"mielenterveysvastaavat"OsaamiskartoitusKoulutus toteutuu(esim.depressiomittareidenhyödyntäminen jakäyttöönotto jakoulutusta testientulkintaan)OsaamiskartoitusKoulutusseurantaSosiaali- jaterveystoimenyksikkö/esimiehetsama kuin yllä

78KESKI-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYSKEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄTMITTARIT/SEURANTAVASTUUTAHO JAAIKATAULUKUSTANNUSVAIKUTUSAkuutti / kiireellinenkriisityöKriisityön mukaanottaminensosiaalipäivystyksentoimintaanTiivis yhteistyö &suunnittelu kuntien jamuidenyhteistyötahojenkanssaTilastotKeski-Uudenmaansosiaalipäivystys,kunnat, muutyhteistyötahotSelkeä ja hyvä yhteistyöja suunnittelukriisityössä vähentävätkustannuksiaPäihdeongelmaistensijoituspaikat /hoitoonohjausSelkeä ohjeistus -kriteerit, mihin - milloinasunnottomatpäihdeongelmaisetvoidaan sijoittaa /ohjata hoitoonKuntien kanssapidettävät tapaamiset yhteistyöstä jaohjeistuksestasopiminenTilastotKunnat ja Keski-UudenmaansosiaalipäivystysOikea asiakas, oikeassapaikassa, oikean ajan,oikeaan aikaan säästää kustannuksiaMielenterveysasiakkaanhoitoonohjaus /arvioon ohjausKuten edellä, selkeätohjeet ja kriteerit,milloin ja mihinKuten edelläTilastotKuten edellä, lisäksiperusterveydenhuoltoja erikoissairaanhoitoOikea asiakas, oikeassapaikassa, oikean ajan,oikeaan aikaan säästää kustannuksia

79LÄHTEETAlkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (2005). Suomen Päihdelääketieteenyhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 121 (7): 788–803. Saatavilla:http://www.kaypahoito.fiAsumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus(2007).Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13, Helsinki.Depressio. Käypä hoito -suositus (2004). Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettamatyöryhmä. Duodecim 120 (6): 744–764. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fiEpävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus (2008). Suomalaisen LääkäriseuranDuodecimin ja Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim 124 (7):820–36. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fiEU(2008). European Pact for Mental Health and Well-being. EU high-level conference “Togetherfor mental health and wellbeing”, Brussels, 12–13 June 2008.Euroopan unionin neuvosto 2004. EU:n huumausainestrategia 2005–2012. 15074/04.Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (2006). Suomalaisen LääkäriseuranDuodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 122 (5):596–614. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fiRomppanen, P.2005. Katsaus kuntien päihdestrategioihin. Stakesin raportteja 2/2005.Stakes.Helsinki.Sauri, P. 2009. http://www.mtkl.fi/?x15497=431952Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus 2008. Julkaistu ensimmäisen kerran AikakauskirjaDuodecimissa 117 (24): 2640–57. 1. päivitys 1.1.2008, s. 1–22. Saatavilla:http://www.kaypahoito.fi

80Stakes 2007. Ehkäisy ja hoito – Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus, Helsinki. Saatavilla:http://neuvoa-antavat.stakes.fiSTM 2001 Mielenterveyspalvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita2006:11. Helsinki.STM 2001a. Valtioneuvoston periaatepäätös. Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta.Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4.Helsinki.STM 2002. Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita2002: 3.Helsinki.STM 2006. Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja2006:19. Helsinki.STM 2008. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6.STM 2009. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotuksetmielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriönselvityksiä 2009:3.THL 2009.http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/alkoholijuomienkulutus_ennakko.htmwww.neuvoa-antavat.fiWHO 2005. Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa. WHO:n Euroopan alueenministerikonferenssi mielenterveydestä: Haasteiden kohtaaminen ja ratkaisujen etsiminen.Helsinki, 12.–15. tammikuuta 2005.WHO 2008. Policies and practices for mental health in Europe: meeting the challenges.Denmark: WHO Regional Office for Europe.www.neuvoa-antavat.fiwww.pohjanmaa-hanke.fi

81www.thl.fiwww.stm.fi

82LIITTEETLiite 1. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaava lainsäädäntöMielenterveyslaki 1990/1116.Laki potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa 1992/785.Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812.Kansanterveyslaki 1972/66.Päihdehuoltolaki 41/1986Raittiustyölaki 828/1982Sosiaalihuoltolaki 710/1982Kansanterveyslaki 66/1972Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989Lastensuojelulaki 417/2007

83Liite 2. KUUMA -kuntien työryhmien koulutuspäivän ohjelma.KUTSUPäihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelmaTyöseminaariAika: Perjantai 3.4.2009 klo 8.30-14.30Paikka: Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää, kokoustila 1-3KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyshankkeen ohjausryhmän ehdotuksesta KUUMA-kunnat aloittavat päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tekemisen yhdessä.Ohjausryhmän ehdotus on ollut KUUMA -sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnankäsittelyssä ja se on hyväksytty 27.2.2009. Tarkoituksena on, että kunnat työstävätkuntakohtaiset suunnitelmat ja sen jälkeen ne kootaan yhteiseksi KUUMA -kuntien päihdejamielenterveystyön kehittämisen suunnitelmaksi. Niissä kunnissa, joissa on jo olemassaolevat päihde- tai mielenterveyssuunnitelmat, tehdään suunnitelmien päivitykset.KUUMA -kuntiin on nimetty päihde- ja mielenterveyssuunnitelman yhdyshenkilöt. Hekokoavat ja koordinoivat omissa kunnissaan moniammatilliset, sektorirajat ylittävättyöryhmät, jotka työstävät oman kuntansa suunnitelmia. Työryhmien työskentely aloitetaanyhteisellä koulutuspäivällä, jonka tavoitteena on luoda yhteinen tietopohja työskentelylle.Koulutuspäivän aikana käydään läpi päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tausta jatarkoitus, työskentelyprosessi ja aikataulu, sekä suunnitellaan työskentelyn sisältöä.Päivän alustajina toimivat THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) asiantuntijat jaPohjanmaa -hankkeen koordinaattori. Tarkoituksena on kuulla muilla paikkakunnillatehdyistä seudullisista päihde- ja mielenterveyssuunnitelmista ja niihin liittyvistä seikoista.THL:n asiantuntijat kertovat mm. sekä päihde- että mielenterveyssuunnitelmiin liittyvistäindikaattoreista, kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelmasta sekä eri näkökulmistamitä suunnitelmaa tehtäessä tulee huomioida.Ilmoittautuminen oman kunnan yhdyshenkilölle 30.3.2009 mennessä.Mea Hannila-Niemelä mea.hannila-niemela@mantsala.fiArja Kaipiainen arja.kaipiainen@mantsala.fiJouko Liimatainen jouko.liimatainen@nurmijarvi.fiPäivi Vuoriheimo paivi.vuoriheimo@nurmijarvi.fiHeikki Pyy heikki. pyy@kerava.fiMarjo Parviainen marjo.parviainen@kerava.fiIrja Hemmilä irja.hemmila@jarvenpaa.fiPirita Kainulainen pirita.kainulainen@tuusula.fi,Auli Lehkoinen auli.lehikoinen@tuusula.fi

84Päivän ohjelmaklo 8.30Päivän avaus ja orientaatio -tausta ja tarkoitus -aikataulu ja työskentelyprosessiAlustajina projektipäällikkö Irja Hemmilä ja erikoissuunnittelija Seija Savolainenklo 9.00- 9.45Kansallinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma Alustajana kehittämispäällikkö AiriPartanen, THLklo 9.45- 10.15Mielenterveystyön näkökulmien huomioonottaminen suunnitelmaa laadittaessa Alustajanaprojektipäällikkö Minna Savolainen, THLklo 10.15- 10.45Päihdetyön näkökulmien huomioonottaminen suunnitelmaa laadittaessa Alustajina SeijaSavolainen ja Irja Hemmiläklo 10.45- 11.45 LOUNAS (omakustanteinen)klo 11.45- 13.00Pohjanmaa -hankkeen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma Alustajanaprojektikoordinaattori Minna Laitila, Pohjanmaa-hankeklo 13.00- 13.15 KAHVIklo 13.15- 14.30 Jatkotyöskentelyyn orientoituminenTERVETULOA!

85Liite 3. Kuntien työryhmätJärvenpääLapset, nuoret ja perheetMervi Aarnio vs. joht. sos.tt, lastensuojeluAnnika Karvinen, Auerkulman psyk. erik.sair.hoit., lastensuojeluTero Seitsonen, johtava sosiaalityöntekijä Keski-Uudenmaan sos.päiv.Ari Siekkinen koulukuraattori lasten, nuorten ja perheidenpalvelutAikuisetTero Seitsonen johtava sosiaalityöntekijä Keski - UusimaansosiaalipäivystysVirva Juurikkala johtava sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityö, JärvenpääLehti Sirkkavastaava työvalmentajaMinna Karjalainen hoitotyön johtaja perusterveydenhuoltoVesterinen Kirsi sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityöMirja Nevalainen johtava sosiaalityöntekijä vammaispalvelutOlli Ketoi-Tokoi toimintakeskuksen johtaja työ- ja toimintakeskusVeli-Matti Ponkala johtaja päihde- ja mielenterveystyönyksikköIkääntyvätHelena Venetvaara-Nurmi osastopäällikkö, pj vanhus- ja hoivapalvelutEeva Laine kotihoidon johtaja vanhus- ja hoivapalvelutHelena Nikkanen-Ilvesmäki ylilääkäri terveyskeskussairaalaUlla Palomäki hoitotyön esimies terveyskeskussairaala

86KeravaHeikki PyyMarju Vuorinenvastaava sosiaaliterapeuttivs kuntoutusohjaajaMäntsäläLasten, nuorten ja perheiden palvelutMerja Harmokivi päiväkodin johtaja Mäntsälän päivähoitoKaroliina Sipilä erityisnuorisotyöntekijä Mäntsälän NuorisotoimiSini Ryhänen terveydenhoitaja koulu-jaopiskeluterveydenhuoltoHenna Manninen-Tikka, TerveydenhoitajaMäntsälääitiys- ja lastenneuvolaaHeli Ronkainen lastensuojelun sosiaalityöntekijä lastensuojeluMira Oksa sairaanhoitaja terveyskeskuksenvuodeosastoTaina Kunnari psykiatrinen sairaanhoitaja perheneuvolaRitva Tanner kouluterveydenhoitaja PornainenPia Luototerveydenhoitaja,äitiys- ja lastenneuvola,Mea Hannila-Niemelä ehkäisevä päihdetyöntekijäPornainenpäihdetyö

87Aikuiset ja ikääntyvätKirsikka Helenius-Pekki johtava työvalmentaja työasemaTimo Naapuri diakonian viranhaltija Mäntsälän seurakuntaPäivi Liu diakonian viranhaltija Pornaisten seurakuntaMinna Pessala sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityöLaura Simola-Beuzenberg työterveyshoitaja Mäntsälän työterveysTarja Kuusela-Nissinen Nuorten koulutus- ja työneuvoja nuorten työpaja- Nuorisotoimi ( ja työryhmässä aikuisetnuoret/nuorisotoimi)Elina Rantala sairaanhoitaja terv.keskusLiisa Sutinen kotihoidon ohjaaja MäntsälänkotihoitoAino Laakso sosiaalityöntekijä vanhustyöTiina Tuominenterveyskeskuksen vuodeosastoAri Tiensuu päihdetyöntekijä päihdehuoltoAnnika Asla lähihoitaja terveyskeskusMea Hannila-Niemelä ehkäisevä päihdetyöntekijä päihdetyöNurmijärviLapset ja nuoretRaija Vanhatalo avoterveydenhuollon päällikkö puh.johtSelin-KantolaNurmijärven seurakunta/nuorisoMerja Winha-Järvinen nuorisopäällikkösivistystoimiAnna Tynell terveysneuvonnan johtaja sos ja terveystoimiSuvi Salin johtava sosiaalityöntekijä sos. ja terveystoimiPirjo Turtia johtava sosiaalityöntekijä perheneuvola

88Minna Yli-Tuina koulukuraattori sos. ja terveystoimiPaula Kantola avohuollon ylilääkäri sos. ja terveystoimiRiitta Repo päihdehoitaja sos. ja terveystoimiSari Sompajoki psykiatrinen hoitaja sos. ja terveystoimiKrista Papp ylilääkäri psykiatrinen pkl HUSAikuisetJouko Liimatainen sosiaalipalvelupäällikkö puh.joht.Päivi TurunentyöterveyshuoltoNina Marin -Kaperi päihdesairaanhoitaja sos. ja terveystoimiPäivi Vuoriheimo vs. vastaava sosiaalityöntekijä sos. ja terveystoimiUlla Happonen sairaanhoitaja sos. ja terveystoimiTero KonttinenNurmijärven seurakuntaCarita Turunen vastaava ohjaaja työvoiman palvelukeskusMatti KoskipoliisiIkääntyvätMarita Hägglundpuh.johtJeni Hälvä psykiatrinen sairaanhoitaja sos. ja terveystoimiRegina Fagerholm sosiaalihoitaja/potilasasiamies sos. ja terveystoimiSari UotilaMaarit KotirantaMika Ekholm

89TuusulaLapset ja nuoretElisa Arnberg sosiaalityöntekijä nuorisoasemaAnne Tiainen sairaanhoitaja nuorisoasemaJohanna Kivelä erityisnuorisotyöntekijä nuorisopalvelutEeva Huikko Ylilääkäri/lastenpsykiatri lasten, nuorten ja perheidenterveyspalvelutHelena Palolakonsultoiva erityislastentarhan opettaja varhaiskasvatuspalvelutMarja-Liisa Palosaari sosiaalityön päällikkösosiaalipalvelutTuula Hallialasten ja perheasiain koordinaattori sosiaalitoimi/lastensuojeluMatti Johansson raittiussihteeri kasvatus- ja sivistystoimiAsta Luumi depressiohoitaja äitiysneuvolaJane Mikkonen sosiaaliohjaaja so.palvelut/alle 18-vJaana Nevalainen erityisohjaaja alle 18-vKaija SarenTuusulan seurakuntaAikuisetTarja Lehtinen työllistämiskoordinaattori sosiaalipalvelutTuire Väänänen terveyskeskuspsykologi työterveyshuoltoMari Andelin sosiaaliohjaaja mielenterv.kuntoutussosiaalityöElina Syrjälä apulaisosastonhoitaja HUS JMT AkuuttipoliklinikkaHanna PalmuRaija WallinmielenterveysseuraHUS JMT AkuuttipoliklinikkaKeski-Uudenmaan

90Ulla ListovaaramielenterveysseuraKeski-UudenmaanAuli Lehikoinen depressiohoitaja terveyspalvelutKristiina Pettersson sairaanhoitaja päihdepalvelutTeija Käenmäki sairaanhoitaja päihdepalvelutPirita Kainulainen sairaanhoitaja päihdepalvelutHeidi Timonen yksilövalmentaja kuntouttava työtoimintaTarja Katajamäki toiminnanohjaaja kuntouttava työtoimintaRuth Marttinen sosionomi Sininauhasäätiö, MutterimajaasumisyksikköUlla Koponen osastonhoitaja perusterveydenhuoltoKellokoski ja JokelaHilkka KokkoniemisosiaalityöIkääntyvätNiina Kantola-Leskinen osastonhoitaja kotihoitoMari Tapiola avopalveluohjaaja vanhuspalvelutLeena Jäntti osastonhoitaja osasto 2Sanna Korhonen osastonhoitaja asumispalvelutMirva Hyötynen osastonhoitaja kotihoitoSeurakuntaTarja TonteriSiru LuotoTuusulan seurakunta, diakoniatyöTuusulan seurakunta, vanhustyö

91Liite 4. KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyshankkeen ohjausryhmä/Päihde- jamielenterveystyön kehittämisen suunnitelman seurantaryhmäSosiaali- ja terveysjohtaja, pj Markus Hemmilä Järvenpää(22.5.2008 asti)Osastopäällikkö, pj Ritva Toivo Järvenpää(23.5.2008-28.5.2009)Vs. johtava ylilääkäri pj Jarja Ijäs Järvenpää (alkaen20.8.2009)Sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Puranen Mäntsälä (5.3.2009 asti)Sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Mäntsälä(alkaen 6.3.2009)Sosiaaliohjaaja vs. Hilkka Kokkoniemi Tuusula (25.8.2008 asti)Sosiaalityön päällikkö Marja-Liisa Palosaari Tuusula (alkaen 26.8.2008)Sosiaalipalvelupäällikkö Jouko Liimatainen NurmijärviSosiaalijohtaja Maija Gartman KeravaKehittämispäällikkö Petteri Heino SosiaalitaitoErikoissuunnittelija, siht Seija Savolainen SosiaalitaitoYlilääkäri Ahti Tiusanen Mäntsälä (6.3.2009 alkaen)

92Liite 4. Kannanotto KUUMA –kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisensuunnitelmaanTuusulan seudun mielenterveysyhdistys TUUMI ryAsia: Kannanotto Päihde-ja mielenterveystyön kehittämissuunnitelmaanTUUMI on yhdistys, jossa on kokemuksellista asiantuntijuutta, alansa ainoa potilas- järjestö. Se järjestääosallisuutta tukevaa toimintaa, kuten vertaisryhmiä, koulutus-ja harrastustoimintaa. Sen tehtävänä onedistää ja parantaa mielenterveyden häiriöistä kärsivien asemaa ja hyväksyntää yhteiskunnassa. Yhdistystoimii Keravalla, Järven-päässä ja Tuusulassa.Suunnitelman visio ja arvot sekä niistä johdetut tavoitteet sisältävät oleellisen Tuumin näkökulmasta:asiakkaan osallisuuden vahvistaminen, painotus perus-ja avohoidossa, yhteistyön kehittäminen kolmannensektorin kanssa, kattavat ja joustavat palvelut jne.Aikuisten osalta Keravan ja Järvenpään suunnitelma on perinteinen; toimijoina on vain viranhaltijat jalaitokset. Verkostoituminen on myös osaamista. Yhdistykset ovat jo verkostoituneet, Klubitalo ja KellNetovat osa yhteistä kenttää jne .Osallisuuden ja yhteisöllisyyden ja samalla mielenterveyden edistämisen jahäiriöiden ehkäisyn näkökulma puuttuu.Tuusulan suunnitelmassa aikuisten osuudessa on vahva asiakaslähtöisyys, asiakkaan osallisuus tulee esiinprosessin joka vaiheessa, mittareissa, vastuutaholla. Siinä on otettu huomioon osallisuus ja yhteisöllisyysvision mukaisesti toimijoina mm järjestöt/kolmas sektori.Ikääntyvien osalta uskomme myös vastuutahoja ja toimijoita olevan esitettyä enemmän ongelman laajuusja monimuotoisuus huomioiden. Koskee kaikkia kolmea kuntaa.Seurakunnan suunnitelmia jäimme kaipaamaan Järvenpää ja Keravan osalta.Jatkossa oletamme kuuluvamme sidosryhmiin, olevamme mukana järjestökyselyssä ja seuraavassapäivityksessä viimeistään.TUUMI ryn puolestaRaija Wallinpuheenjohtaja