to get the file - Sosiaalikollega

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISETSOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT– Kehittämisrakenne ja toimintamalli(1.3.2009–31.10.2011)Hankesuunnitelma

SisällysHANKETIIVISTELMÄ .......................................................................................................... 3HANKESUUNNITELMA ERI VAIHEINEEN .................................................................... 9I-VAIHE, LAPIN OSUUS: PERUSTERVEYDENHUOLTOA, TERVEYDENEDISTÄMISTÄ JA SOSIAALIPALVELUITA MONIAMMATILLISESTIKEHITTÄEN 1.3.2009–30.10.2011......................................................................................... 91 Jatkumo alueella tehdylle kehittämistyölle ja toimijoiden sitoutuminen............................ 92 Hankkeen tarve ja perustelut tilastojen valossa................................................................. 113 Kehittämishaasteet Lapin sosiaali- ja terveyspalveluissa.................................................. 124 Rakenteelliset haasteet kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä ............ 165 Hankkeen tavoitteet:.......................................................................................................... 166 Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ........................................................ 177 Toiminnan organisointi ja juurruttamistoimenpiteet:........................................................ 198 I-VAIHEEN resursointi..................................................................................................... 20II-VAIHE, KAINUU: PALVELUIDEN JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN1.7.2009–31.10.2011................................................................................................................ 211 Taustaa .............................................................................................................................. 212 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut – kehittämisrakenne jatoimintamalli -hankkeen toiminta-ajatus ja tavoitteet.......................................................... 213 Kainuun osallistuminen hankkeeseen ............................................................................... 22III-VAIHE, KESKI-POHJANMAA: LASTENSUOJELU- JA PERHETYÖNKEHITTÄMINEN 1.3.2009–31.10.2011 .............................................................................. 27Tiivistelmä............................................................................................................................ 271 Taustaa hankkeelle ............................................................................................................ 282 Hankkeen toteuttaminen.................................................................................................... 313 Aikataulu ja resurssointi.................................................................................................... 38IV-VAIHE, POHJOIS-POHJANMAA: LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT –VARHAISKASVATUS 1.3.2009–31.10.2011....................................................................... 41Tiivistelmä............................................................................................................................ 411 Tausta ja perustelut............................................................................................................ 412 Tavoitteet ja odotetut vaikutukset ..................................................................................... 443 Toteuttaminen.................................................................................................................... 454 Käytännön toteutus ja aikataulutus ................................................................................... 485 Hankkeen vastaavuus KASTE-ohjelman tavoitteisiin ...................................................... 526 Hankkeen yhteistyötahot................................................................................................... 537 Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma ............................................................................ 552

HANKETIIVISTELMÄ:POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT –Kehittämisrakenne ja toimintamalli• Hyvinvointistrategisen työn hyödyntäminen• Olemassa olevien verkostojen ja yhteistyön hyödyntäminen• Oppilaitosyhteistyön vahvuus• Näyttöön perustuvien ja hyväksi kehitettyjen käytäntöjen ja toimintamallien hyödyntäminen• Olemassa olevien rakenteiden (sosiaalialan osaamiskeskus, Pohjois-Suomessa toimivatkehittämisyksiköt, terveyden edistämisen kehittämisrakenteet) hyödyntäminen• Terveydenhuollon kehittäminen yhteistyössä sosiaalialan palveluiden kanssaPohjois-Suomi tarvitsee erityisolosuhteisiinsa perustuen oman pysyvän koko Pohjois-Suomeakoskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja toimintamallin. Voimavarojen yhdistäminenmonialaisesti ja toiminnan koordinointi jäntevöittää toimintaa ja säästää resursseja,sekä mahdollistaa erityispalveluiden turvaamisen koko alueelle. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon(KASTE 2008–11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyväPohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne, joka toimii verkostomaisesti(pohjautuen sopimuksellisuuteen).3

Kehittämisrakenne ja toimintamalli pohjautuvat sopimuksellisuuteen ja rakentuvat vaiheittainvuoteen 2011 mennessä eri toimijoiden panostuksellaKehittämisrakenne ja toimintamalli syntyvät asteittain eri maakuntien ja osallistuvien toimijatahojenosalta Pohjois-Suomessa. Kehittäminen on vaiheistettu siten, että se koostuu neljästäerillisestä kokonaisuudesta (vaiheesta), joissa on omat erilliset budjetit. Lapin osuus (I-vaihe)alkaa ensimmäisenä ja jos rahoitusta saadaan haettu kokonaismäärä, rakenteeseen liittyvätKainuun maakunnan kuntayhtymä (II-vaihe) ja Keski-Pohjanmaan kunnat (III-vaihe) sekäPohjois-Pohjanmaan alue (IV-vaihe). Kehittämistoiminnasta vastaavat kunnat. Alueen korkeakoulut(yliopistot ja ammattikorkeakoulut) vastaavat ja opetuksesta ja tutkimuksesta sekäniiden liittymisestä kehittämistoiminnan yhteyteen. Osaamiskeskuksen rooli on koordinoidaja nivoa yhteen alueen kehittämis- ja tutkimustoimintaa.Hanke koostuu neljästä erillisestä osahankkeesta, joiden päämääränä on rakentaa KASTE-ohjelmakauden aikana yhteinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne ja toimintamalli.Tällä hetkellä toiminnat ovat erilaisia eri alueilla, mutta hankkeen aikana on tavoitteenakoota yhteen yhteinen kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjois-Suomeen vuoteen2011 mennessä.Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, joka ohjaa ja linjaa hankkeen toimintaa koko Pohjois-Suomen alueella. Toiminnan alkaessa ohjausryhmässä määritellään hankkeen vastuullisettahot ja henkilöt. Hankkeen toiminnan aikana määritellään ne kehittämisresurssit ja toimijatahot,jotka juurtuvat pysyviksi kehittämistoiminnan rakenteiksi alueelle.Hankkeen hallinnoinnista vastaava kuntayhtymä: Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymäI-VAIHEEN Lapin osuudessa vuoden 2009 rahoitusta haetaan perusterveydenhuollon jasosiaalihuollon kehittämisen vahvistamiseen seuraavien tavoitteiden pohjalta:1) Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee, terveys ja kestävä elämäntapaparanevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistäja sosiaalipalveluita.2) Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuolto kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillistenkehittäjätiimien koordinoimana. Sosiaali- ja terveydenhuoltoonrakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja: kuntien lastensuojelu-ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivystystoimintaan,neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinninedistämistyöhön.3) Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu.4) Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- jaterveyspalvelut kehittyvät.5) Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne ja toimintamalli sosiaali- jaterveyspalveluihin.Sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään yhdessä moniammatillisissa kehittäjätiimeissäKehittämisrakenteella turvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen. Sosiaalijaterveysalan rajapinnat kohtaavat monissa eri palveluissa ja eri väestöryhmien osalta, erityisestivanhustenhuollossa, vammaispalveluissa, varhaiskasvatuksessa, neuvolatyössä, päihdetyössäja psykososiaalisissa palveluissa. Erityisesti näiden osalta kehitetään asiakkaan kannaltaeheää ja yhtenäistä palvelukokonaisuutta. Asiakkaille/potilaille, jotka käyttävät joko terveys-tai sosiaalipalveluja erityisen paljon, laaditaan yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Alu-4

eelliset hoito- ja palveluketjut, jotka liittyvät vanhusten, vammaisten, mielenterveys- tai päihdepotilaidenhoitoon valmistellaan yhdessä sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisten kanssa.Pilottina osassa kehittäjä-terveyskeskusten vastaanottoon resursoidaan sosiaalialan työntekijöidentyöpanosta ja osaamista. Kansalaisille osoitetut hoito-ohjeet/tiedotteet/terveyden edistämisenvalistusmateriaali valmistellaan yhdessä kummankin sektorin asiantuntemusta hyödyntäen.Alueelle palkataan kehittäjätyöntekijöitä, jotka kehittävät oman kunnan tiimin sekä seutukunnantiimien työskentelyä yhteistyössä koko kehittämisrakenteen toimijoiden kanssa moniammatillisissakehittäjätiimeissä (kuntien sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden, Posken, oppilaitosten,järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa).SaamelaiskysymyksetSaamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään ja toteutetaan saamenkielellä, saamelaisistalähtökohdista, saamelainen kulttuuri, elämänmuoto ja arvot huomioon ottaen saamelaistenkulttuuri-itsehallinnon perustalta. Saamelaiskäräjien hallituksen voimassaoleva ehdotusKASTE -ohjelmaan saamelaisten palveluiden kehittämisen painopisteistä on seuraava: vanhustenpalvelut, varhaiskasvatus, sosiaalityö, sekä elinolojen ja sosiaaliturvan kehittäminen.Lisäksi Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä Posken saamelaisyksikön ja saamelaisten sosiaalipalveluidenkehittämisyksikön toiminnan turvaamisen ja kehittämisen. SámiSoster ry kehittäämyös aktiivisesti järjestötoimintana saamelaiskulttuuriin ja kieleen pohjautuvia palveluitaasettamiensa painopisteiden mukaisesti. Posken valtakunnallisena erityistehtävänä on saamenkielistenpalveluiden kehittäminen.Tämä hanke on ainoa, jossa vastataan KASTE-ohjelman kohtaan saamelaisten palveluidenkehittäminen.II-VAIHEEN Kainuun maakunnan kuntayhtymän osuudessa vuoden 2009 rahoitustahaetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen vahvistamiseen seuraavientavoitteiden pohjalta:1) Perusterveydenhuollon ja sosiaalityön palveluiden ja henkilöstön osaamisenkehittäminen2) Sote-toimialan kehitystyön koordinointi3) Tiedon tuotantoon perustuvan työn osuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessäSosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita ja yhteistoimintaa kehitetään kehittäjäterveyskeskustoiminnallaja sosiaalialan kehittäjämallilla (ammattiryhmien työnjako, suunnitelmallinensosiaalityö, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen työskentely).Hankkeessa kehitetään sote-toimialan yhteistä ja koordinoitua kehittämisrakennetta sekäPohjois-Suomen että Kainuun tasoilla. Samalla vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluidentuotannon perustumista tutkittuun ja näyttöön perustuvaan tietoon. Sosiaali- ja terveyspalveluitahorisontaalisesti yhdistävä kehittämistoiminta toteutuu paitsi käytännön asiakaspalvelutasollaperusterveydenhuollon ja sosiaalityön kentässä, myös pysyvän rakenteen kautta. Sopimuksellinenyhteistoiminta Pohjois-Suomen alueen toimijoiden kanssa sekä Kainuun sotetoimialankehittämisyksikön vakiinnuttaminen tukevat valtakunnallista sosiaali- ja terveyspalveluidenyhteistyön suuntaa.5

III-VAIHEEN Keski-Pohjanmaan osuudessa vuoden 2009 rahoitusta haetaan lastensuojelu-ja perhetyön kehittämiseen seuraavien tavoitteiden pohjalta:1) Luodaan paremmat edellytykset eheille palvelukokonaisuuksille perhetyön keskuksenkoordinoimana, erityisesti perhetyöhön ja lastensuojeluun.2) Kehitetään tiedon tuotannon, vaikuttavuuden ja arvioinnin menetelmiä, vuoropuhelussakäytännön toimijoiden kanssa.3) Tuotetaan pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne Keski-Pohjanmaallealueen omat lähtökohdat ja edellytykset huomioiden.4) Organisoidaan alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisresurssit hankkeen aikanayhdessä perhetyön keskuksen kanssa lastensuojelun ja perhetyön käytännön toimintaatukeviksi, ja myöhemmässä vaiheessa toimintaa laajentaa muualle sosiaalijaterveysalalle.Hankkeen päätavoitteena on sosiaali- ja terveyspalveluiden pysyvä kehittämisrakenne, jonkatoiminta perustuu arvioituun ja analysoituun perhe- ja lastensuojelutyön palveluja, toimintaympäristöäja rakenteita sekä väestöä koskevaan tietoon. Perhetyön hankkeen tavoitteet liittyvätlaajempaan tavoitteeseen kehittää keskipohjalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujaja toimintaa kokonaisuutena. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda koko Pohjois-Suomenalueelle kattava pysyvä kehittämisrakenne nyt syntyvien pilottien kokemusten pohjalta (levittäminen).Hanke on sitoutunut vahvasti Lapin hankkeen osahankkeena toteuttamaan omassaosuudessaan päähankkeen tavoitteita ja organisoitumaan sen edellyttämällä tavalla ja sen tavoitteitatukien. Hankkeella varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyysja osaaminen alueella luomalla vakiintuneet yhteistoimintakäytännöt alan koulutusjärjestelmien,kehittämisorganisaatioiden ja työelämän välille.IV-VAIHEEN Pohjois-Pohjanmaan osuudessa vuoden 2009 rahoitusta haetaan lasten japerheiden palveluiden kehittämiseen seuraavien tavoitteiden pohjalta:1) Edistää moniammatillista kumppanuutta ja kehittää sekä vahvistaa yhteisiä moniammatillisiatoimintamalleja ja verkostoja lasten ja lapsiperheiden palvelujentarjoajien välille.2) Edistää varhaista tunnistamista ja tukemista sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvaakasvatuksellista vuorovaikutusta ja vanhemmuuden tukemista.3) Kehittää lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillistaosaamista.4) Vahvistaa kuntien ja muiden tahojen välistä yhteistyötä ja yhteisen työn tapoja lastenja lapsiperheiden palveluissa asiakkaiden osallisuus huomioiden.5) Kehitetään tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välistä yhteyttä.Hankkeen pyrkimyksenä on kehittämistyön avulla purkaa sektoroitunutta työkulttuuria lastenja perheiden palvelujen toteuttamisessa, ja näin vahvistaa elinkaarimallin mukaista lasten japerheiden palvelujen kehittämistä ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.Hanke sisältyy Pohjois-Suomen laaja-alaisen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakennekokonaisuuteen, johon se tuottaa lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen osion Pohjois-Pohjanmaallevarhaiskasvatuksen näkökulmasta käsin. Pohjois-Suomen sosiaalialan laaja-alainensosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne on elinkaarimallin mukainen kehittämistoimintaasuuntaava verkosto, jolla pyritään aikaansaamaan kokonaisvaltainen kehittämistoiminnanmalli sosiaali- ja terveysalalle Pohjois-Suomeen.6

Hanke vastaa KASTE-ohjelman tavoitteisiin, erityisesti kohtiin:1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteetHankkeessa vahvistetaan ja viedään eteenpäin terveyden edistämistä ja sen johtamista.Terveyden edistämisellä tarkoitetaan tässä pyrkimystä vaikuttaa terveyttä sääteleviin sosiaalisiin,taloudellisiin ja ekologisiin tekijöihin ja elinoloihin, lisäpanostuksia terveyteen lujittamallaja laajentamalla monialaisia ja moniammatillista yhteistyötä, yhteisöjen toimintakyvynlisäämistä, kansalaisten henkilökohtaisten taitojen kehittämistä ja ihmisten mahdollisuuksiavaikuttaa oman ja ympäristönsä terveyteen sekä terveyspalveluiden uudistamista. Lapissajatketaan hyviin kokemuksiin ja tuloksiin perustuvaa terveyden edistämisen kehittämistyötä jarakenteiden vahvistamista. Rakenteiden lisäksi terveyden edistäminen painottaa sisällöllisestiterveyserojen kaventamista keskittymällä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, tupakoinninja ylipainon ehkäisyn vahvistamiseen Lapissa. Kainuun maakunnan kuntayhtymänosahankkeessa terveyden edistämisen työssä keskitytään väestön valmentamiseen sekä ammatillisenosaamisen uudistamiseen.Koko Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisellä kehittämisrakenteella pyritääneheään, toiminnalliseen kokonaisuuteen, jossa kehittämistoimintaa tehdään yhdessä yli sektori-ja hallintorajojen, asiakkaan palvelukokonaisuutta ajatellen. Tavoitteena on toiminnallisestiasiakkaan kannalta aidosti yhtenäinen palvelukokonaisuus. Hankkeella vahvistetaanperusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä.2) Perusterveydenhuollon vahvistaminenLapissa kehitetään perusterveydenhuollon uusia toimintamalleja. Osassa pilottikohteitaon mukana myös sosiaalihuollon toimijat moniammatillisissa kehittäjätiimeissä. Kunnissa(Kemi, Tornio, Simo, Ylitornio, Ranua, Kolari) pilotoidaan tulevaisuuden terveyskeskusmallia,jossa pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa, turvaamaan hoidon pääsyn aikarajat,vastaamaan lääkärivajeeseen, turvataan henkilöstön saatavuutta, riittävyyttä ja sitoutumistaterveydenhuollossa, kehitetään eri ammattiryhmien välistä työnjakoa, vahvistetaan osaamistaja hyödynnetään etäkonsultaatiota ja teknologiaa. Pilotoinnin aikana kehitetty malli levitetäänkoko Lappiin. Myös Kainuun maakunnan kuntayhtymän osahankkeessa liitytään kehittäjä-terveyskeskusmalliintyönjaon ja konsultoinnin osalta.3) Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisySosiaalityön kehittämisyksikössä kehitetään kuntien lastensuojelua koko Lapissa (pilottikuntinatoimivat Rovaniemi, Tornio, Kittilä, Kemijärvi ja Inari). Sosiaalityön kehittämisyksikössäkehitetään kuntien sosiaalivirastojen aikuissosiaalityötä (pilottikuntina toimivat Tornio,Kemi, Kittilä, Kemijärvi, Inari ja Enontekiö), jossa pyritään vaikuttamaan asiakkaiden hyvinvointiin,osallistamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, päihteiden käytön ehkäisyyn. Ihmistenvaikutusmadollisuuksia omaan elämäänsä vahvistetaan, ottamalla asiakkaat mukaankehittämistoimintaan (asiakasryhmiin ja kehittämistiimeihin). Pohjois-Pohjanmaan jaKeski-Pohjanmaan osahankkeissa keskitytään lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseenhuomioiden moniulotteinen varhaiskasvatus.4) Henkilöstön osaamisen vahvistaminenPohjois-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ja siinä olevien osahankkeidentavoitteena on sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja turvaaminen.Osaaminen varmistetaan toteuttamalla tarvittavia koulutuksia, välittämällä konsultaatiota jaerityispalveluita, johtamisen kehittämisprosessilla, sekä moniammatillisten kehittäjätiimientyöskentelyllä.7

5) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja prosessitSosiaalityön kehittämisyksikössä kehitetään 1) kuntien palveluiden laatua sekä jatketaanLapissa tuotetun 2) palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin tiedon tuotannon mallia, jossa kerätäänmm. asiakkailta palautetta kunnan sosiaalivirastojen palveluista. Sosiaalityön kehittämisyksikössäjatketaan 3) sosiaalialan palveluiden prosessikuvausta ja kehittämistyötä(Kemijärvi, Kemi, Tornio, Inari, Kittilä, Rovaniemi). Kunnissa jatketaan 4) kehittäjätyöntekijäasiakastyön toimintamallia, jolloin kehittäminen juurtuu ja tapahtuu lähellä oman kunnan jaseutukuntien tiimejä. Samalla jatketaan 5) erityistyöntekijä toimintamallia, jolloin koko Lapinkäytössä on mm. lastensuojelutarpeen selvitysten tekijä ja työpari kehittämässä kuntien sosiaalialanpalveluita ja välittämässä konsultaatiota. Sosiaalityön kehittämisyksikössä tuetaanjohtamista ja kehitetään johtamisen tueksi sosiaalisen raportoinnin malli. Johtamisen kehittämisrakenteessaon 19 Lapin läänin kuntaa. Kuntiin perustetaan moniammatillisia kehittäjätiimejä,joissa sosiaalityötä, sosiaalialan palveluita kehitetään yhteistyössä terveyden edistämis-ja perusterveydenhuollon kehittämistyön kanssa.Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat ja kuntien sitoutuminen:Lapin läänin kunnat (21 kuntaa; Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari,Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä,Tervola, Tornio, Utsjoki, Ylitornio), Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapinyliopisto, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu jaSaamelaiskäräjät, Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu,Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto,Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö. Malli mahdollistaa laajentamisentai osia siitä voidaan soveltaa erilaisilla alueilla Pohjois-Suomessa sekä muuallaSuomessa. Mukana ovat myös Kainuun maakunnan ky (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo,Puolanka, Ristijärvi, Suomussalmi, Sotkamo) ja Keski-Pohjanmaan maakunta (Kokkola,Lohtaja, Ullava, Kälviä, Kannus, Toholampi, Lestijärvi, Perho, Veteli, Kaustinen, Halsua)sekä Pohjois-Pohjanmaan kunnista (Kallion ky, Kuusamo, Taivalkoski, Posio, Selänteen ky).Hankehakemuksessa ovat liitteinä kuntien ja kuntayhtymien lautakuntien päätökset sitoutumisestahankkeeseen (Liite 1), sekä Lapin kuntien johtavien lääkäreiden allekirjoitettu sitoumusosallistumisesta hankkeeseen (Liite 2).Hankesuunnitelman rakenteestaHankesuunnitelman ensimmäiset kuusi sivua kuvaavat kehittämisrakenteen ja monialaisentoimintamallin kokonaisuutta tiivistetysti. Hanketiivistelmän jälkeen alkaa varsinainen hankesuunnitelma,jossa kuvataan eri osahankkeet sisällöllisen toiminnan kautta: VAIHE I Lapinosuus, VAIHE II Kainuun maakunnan kuntayhtymän osuus, VAIHE III Keski-Pohjanmaanosuus sekä VAIHE IV Pohjois-Pohjanmaan osuus. Eri osahankkeilla on omat budjetit.8

HANKESUUNNITELMA ERI VAIHEINEEN:I-VAIHE, LAPIN OSUUS: PERUSTERVEYDENHUOLTOA, TERVEYDEN EDISTÄ-MISTÄ JA SOSIAALIPALVELUITA MONIAMMATILLISESTI KEHITTÄEN 1.3.2009–30.10.20111 Jatkumo alueella tehdylle kehittämistyölle ja toimijoiden sitoutuminen• Näyttöön perustuvat hyvät käytännöt ja toimintamallit alueen eri hankkeissa ja omantyön kehittämisessä• Sosiaalialan osaamiskeskusrakenne• Sosiaalialan kehittämisyksikkörakenteen kehittäjätyöntekijämalli• Terveydenhuollossa tehty kehittämistyö• Terveyden edistämisessä tehty työ maakunnallisesti• Hyvinvointistrateginen työ maakunnan alueella• Lapin korkeakoulukonserni• Kehittämismyönteisyys• Moniammatilliset kehittäjätiimitLapin hankkeissa ja hankkeiden ulkopuolella on tehty arvokasta kehittämistyötä, joka on luonutpohjaa tulevalle kehittämistyölle: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, eri sosiaalialankehittämisyksiköt, terveyden edistämisen Terve Lappi -hanke (2006–2008), päivystyspalveluidenjärjestäminen kuntien kanssa yhdessä, Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnanyhteistyö ja työnjakohanke Lapissa (2007–2009) sekä Mielenterveys- ja päihdetyön seudullinenkehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella (jatkohanke 2007–2009), Lasten januorten psykososiaalisten erityispalvelujen kehittäminen Lapissa (2007–2009) ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toteutetut mielenterveyshankkeet.Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) ja sosiaalialan kehittämishankkeen rahoittamatsosiaalialan kehittämisyksiköt ovat muodostaneet kehittämisrakenteen kuntiin sosiaalialan,erityisesti asiakastyön kehittämiseksi. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus(Poske) on osa valtakunnallista osaamiskeskusverkostoa. Poske on sopimuspohjainen organisaatio.Poske on yksi yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu kolmesta alueellisestatoimintayksiköstä: Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksiköstä sekä Saamelaisyksiköstä.Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtäväon saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen.Pohjois-Suomessa toimivat varhaiskasvatuksen, vanhustyön, sosiaalityön, vammaispalveluiden,päihdetyön ja saamelaisten sosiaalipalveluiden kehittämisyksiköt. Kehittämisyksiköissätyöskentelevät kehittäjätyöntekijät tekevät sekä perustyötä että kehittämistyötä kunnissaja seutukunnissa. Näin turvataan hyvien kehitettyjen käytäntöjen juurtuminen perustyöhön.Posken rooli on ollut kehittämisyksiköiden valmistelu, kuntayhteistyön mahdollistaminenja kehittämisyksiköiden toiminnan koordinointi sekä kehittämisyksiköiden toiminnantukeminen.Lapin korkeakoulukonserni on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemenammattikorkeakoulun muodostama korkeakouluyhteisö, jonka tehtävänä on yhdistääkolmen korkeakoulun koulutus-, tutkimus-, kulttuuri- sekä muu osaaminen Lappia palvelevaksi.Koulutuksen ja käytännön kehittämistyön välille rakennetaan tiivis yhteistyö osaamisenvahvistamiseksi.9

Terve Lappi -hanke on saavuttanut tuloksia useammalla eri tasolla: 1) Väestöstrategiataso:haastekampanjat julkisissa tiedotusvälineissä, yleisötapahtumat kunnittain, Lappilaisen arvokortti,terveysliikuntamittari, suun terveystesti, nettisivusto, 2) Korkean riskin strategia, 3)varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia, 4) terveyden edistämisen rakenteet: kuntakartoitus,terveyden edistämisen työkokoukset kunnittain, koulutukset, terveyden edistämisen yhdyshenkilöidenja -työryhmien toiminnan kehittäminen, hyvien käytäntöjen kokoaminen, hyvinvointikertomukset.Hankkeen aikana on vahvistettu terveyden edistämisen toimijaverkostoakunnissa: jokaisessa Lapin kunnassa on nimetty terveyden edistämisen yhdyshenkilöt japoikkihallinnolliset työryhmät. Yhteinen terveyden edistämishanke on osoittautunut tarpeelliseksija sen avulla on päästy hyvään kehittämistyön alkuun Lapin kuntien terveyden edistämisessä.Kokemustemme perusteella terveyden edistämistyötä tulee jatkaa maakuntatasolla.Saamelaisten terveyden edistämishanketta on toteuttanut SámiSoster ry TEKRY:n myöntämällärahoituksella, jossa on kehitetty saamenkielistä terveysneuvontaa ja saamenkielinenterveysneuvonnan materiaalia.Mielenterveys- ja päihdehankkeen tavoitteina on ollut toimivien palveluiden turvaaminen Lapinerityisolosuhteissa sekä edellisissä mielenterveyshankkeissa kokeiltujen toimintamallienjuurruttaminen. Kehitystoiminta on kohdentunut kuntien perustoimintojen tukemiseen, työterveyshuoltoonja kolmannen sektorin toimintaan tiiviissä yhteistyössä erikoissairaanhoidonkanssa.Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hankkeenpäämääränä on lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen saatavuuden turvaaminenja perustason toimijoiden osaamisen vahvistaminen. Hankkeessa on kehitetty konsultaatiopalvelujauutta teknologiaa hyödyntäen. Ennaltaehkäisevää työtä on vahvistettu ottamallakäyttöön uusia työmenetelmiä ja järjestämällä koulutusta häiriöiden varhaisesta tunnistamisesta.Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyö- ja työnjakohankkeen tavoitteena onollut parantaa hoidon saatavuutta terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa.kaikissa Lapin kunnissa. Ammattihenkilöiden keskinäisen uuden työnjaon mahdollistamiseksion päättymässä koulutusohjelma, jonka jälkeen työnjakoa voidaan alkaa toteuttaa.Päivystävä sairaanhoitajan ja kansansairauksiin koulutettujen hoitajien määrä ei kuitenkaanole vielä läheskään riittävä, ollaan vasta pääsemässä alkuun, koulutus oli Lapin alueenensimmäinen. Tehtävien siirtoja ja työnjaonmuutoksia aletaan toteuttaa lääkärin ja sairaan-/terveydenhoitajien välillä ja suun terveydenhuollossa hammaslääkärin ja suuhygienistien/hammashoitajienvälillä.Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa (UULA) 2008–2010 -projekti on Lapin sairaanhoitopiirin,Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Posken yhteinen hanke, jonka tavoitteena on vahvistaakansalaisen osallisuutta omaan hoito-/palvelukokonaisuuteensa teknologiaa hyödyntäen.Projektissa kehitetään sähköistä asiakas- ja potilasohjausta, avataan uusia sähköisiä palvelujasekä kehitetään asiakkaan ja potilaan omatoimisuutta tukevia kansalaisyhteyksiä. UULAkoordinoi valtakunnalliseen potilastietoarkistoon siirtymistä Lapin läänin kuntien osalta. UU-LAn aikana luodaan ja otetaan käyttöön uusia ammattihenkilöiden välisiä sähköisiä konsultaatioratkaisujaja tuetaan moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoidenkesken.Lapin maakunnassa päästiin Kansallisten terveys- ja sosiaalihankkeiden kauden loppupuolellapois lukuisista sirpaleisista hankkeista ja opittiin edellä esiteltyjen laajojen hankkeiden kautta10

liittämään maakunnan voimavarat yhteen. Kehittämistoiminnan alueella on päästy kokeilemaansellaista uutta yhteistyötä, joka ei organisaatioiden tasolla ole lähtenyt lainkaan Lapissakäyntiin, koska PARAS- lainsäädäntö määrittelee lähes kaikki kunnat poikkeuskunniksi pitkienetäisyyksien periaatteella. Tätä laajapohjaista kehittämistyötä halutaan jatkaa, ja Lapinhankehakemukseen ovatkin sitoutuneet kaikki Lapin kunnat, Sosiaalialan osaamiskeskus,läänin molemmat sairaanhoitopiirit sekä erillisellä vetoomuksella kaikki Lapin alueen johtavatlääkärit (Liite 2). Koska sitoutuminen on näin laajaa, mukaan ovat lähteneet myös Pohjois-Suomenyliopistot ja muut oppilaitokset sekä järjestökenttä.Tässä hankkeessa on uutta se, että terveydenhuolto lähtee mukaan aikaisemmin vainsosiaalitoimen puolella toteutettuun Posken kehittämään kehittämisyksikkötoimintamalliinsiitä syystä, että kunnista saatu palaute on ollut poikkeuksellisen positiivista.Tavoitteena on luoda kuntiin hankkeen aikana pysyvät yhteiset moniammatilliset kehittämistiimit.Erityisesti tämä koskee sitä toimintaa, joka kohdentuu molempien sektoreidenyhteisille alueille. Hankkeen kaudella lähetään liikkeelle päivystys- ja vastaanottotoiminnasta,neuvolatyöstä ja sosiaalityön kehittämisestä valituissa pilottikunnissa. Terveyden edistäminensen sijaan jatkuu maakunnallisena ja siinä pyritään tuloksiin myös korkean riskin ja varhaisendiagnostiikan strategioissa, joissa ei vielä Terve Lappi hankkeen aikana ehditty edetä alkuapitemmälle.Hankkeesta on rajattu pois se kehittämistyö, jossa työstetään uutta teknologiaa hyödyntäviätoimintamalleja ja prosesseja, koska se tehtävä on jo käynnistynyt saman toimijajoukon UU-LA- hankkeessa EU-tuella (ks. edellä). Tämä hanke keskittyy sen sijaan enemmän toiminnansisältöihin, henkilöstön uuteen osaamiseen ja uudenlaisiin työnjakoihin ja yhteistyömalleihin.Hankkeen jalkautumisessa ja juurruttamisessa itse menetelmällä (kehittäjätiimi tekee osittainperustyötä kunnissa) on keskeinen merkitys. Sen lisäksi mm. laajan väestöpohjan kuntayhtymät,niihin perustettavat perusterveydenhuollon yksiköt ja Poske kantavat jatkossa vastuutatoiminnan jatkumisesta.2 Hankkeen tarve ja perustelut tilastojen valossa• Korkea sairastavuus• Terveystottumukset epäedulliset• Pitkäaikaisen toimeentulotuen tarve• Korkea työttömyys• Saamenkielisten ja -kulttuuriin pohjautuvien palveluiden tarveLapissa on aina ollut suhteellisen korkea sairastavuus. Finriski -tutkimusten ja KELA:n terveyspuntarinmukaan kansantaudit ovat yleisempiä Lapissa kuin muualla maassa. EsimerkiksiKELA:n kansantauti-indeksi on alle sata ainoastaan Keminmaassa. Kaikissa muissa Lapinkunnissa se on yli 100 ja korkeimmillaan Posiolla 178. Eri sosiaaliryhmien väliset terveyserotovat Lapissa suuremmat kuin muualla maassa keskimäärin ja ovat edelleen selvästi kasvamassa.Lisäksi terveystottumukset Lapissa ovat keskimäärin epäedulliset. Tupakointi on Lapissamaan keskitasoa yleisempää. Lappilaiset syövät vähemmän terveellisiä ruoka-aineitakuin muualla maassa syödään. Suun terveydestä huolehditaan huonommin kuin muuallamaassa, erityisesti lappilaiset miehet. Lapissa ylipainoa on erityisesti miehillä enemmän kuinmaassa keskimäärin ja nuorten ylipaino on lisääntymässä. Arkiliikunta on vähentynyt, ylipainolisääntynyt ja 2 tyypin diabetes lisääntynyt. Korkea sairastavuus ja suuret terveyserot Lapissaasettavat erityisen tarpeen hyvin toimivalle julkisen terveydenhuollon palvelujärjestelmälleja terveyden edistämistyölle11

Lapin läänissä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita 18–24-vuotiaita oli vuonna 2006 2,6%. Lapin kunnissa yksittäisten kuntien prosenttiosuudet vaihtelivat nollasta 7,6 prosenttiin.Lapin osalta toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–24-vuotiaiden määrissä Kemijärvi,Tornio, Kemi ja Sodankylä näyttäytyvät tämän osalta Lapin mustimpina. Toimeentulotuensaamisella on yhteys työttömyyteen. Lapissa on koko maahan nähden korkea työttömyys jamyös nuorisotyöttömyys (15–24-vuotiaiden) on korkealla tasolla. Lapin läänissä pitkäaikaistyöttömienprosenttiosuus työttömistä vuonna 2007 oli 17,7 %, yksittäisissä kunnissa prosenttiosuudetvaihtelivat Lapissa 7,8 ja 21,7 välillä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä suunnitelmallinentyöskentely nuorten kanssa asettavat haasteita toimiville sosiaalihuollon palveluilleSaamelaisten hyvinvoinnissa tulisi huomioida saamelaisten omat arvot, perinteet, kieli, identiteetti,osallisuus sekä perinteiset elinkeinot. On tärkeä huomata, että saamelaisväestöön kohdistuukaksinkertaisia syrjäytymisprosesseja; Saamelaiset elävät yhtä aikaa sekä valtayhteiskunnaninstitutionaalisten rakenteiden, toimintojen ja kehitysprosessien että omien kulttuuristenja yhteisöllisten toimintojen ja kehitysprosessien piirissä. Myös ihmisen kulttuurinenkompetenssi on ratkaisevaa sekä kyky hyödyntää perinteisiä ja kulttuurisia taitojaan yhteiskunnanuudelleenjärjestymisen myötä tarjoutuvissa mahdollisuuksissa. Kulttuurisella kompetenssillatarkoitetaan ”saamenkielen taitoa sekä muuta tieto-, toiminta- ja arvoperustaa, jonkaomaksumme kasvaessamme tiettyyn kulttuuriin. Kulttuurinen kompetenssi antaa valmiudetosallistua tietyllä tavalla arvo-orientoituneeseen kulttuuriseen yhteisöön. Toisaalta jotkut tavat(lainsäädännöt, käytännöt ja normit), joiden mukaan yhteiskunnalliset toiminnot ovat jäsentyneetvoivat tuottaa syrjäyttäviä kehityskulkuja riippumatta ihmisen kulttuurisesta kompetenssista.Tässä kehityksessä olennaista on ympäröivän yhteiskunnan (paikallistason toimijoiden)kulttuurinen ymmärrys, eli kyky tunnistaa, soveltaa ja välittää kulttuurisia erityistarpeita valtayhteiskunnantoimintakentässä. Saamelaisten yhdenvertainen osallisuus valtayhteiskunnassaedellyttää osin erityisiä toimenpiteitä, kuten kielen ja kulttuuristen tapojen huomiointia palvelujärjestelmässä.3 Kehittämishaasteet Lapin sosiaali- ja terveyspalveluissa• Pitkät etäisyydet• Harva asutus, pienet kunnat• Negatiivinen muuttoliike• Vinoutunut ikäpyramidi (väestön ikääntyminen)• Palvelurakenteen ongelmat• Nuorten syrjäytyminen• Lastensuojelun haasteet kunnissa• Erityispalveluiden saatavuus• Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen• Matkailun tuottama palveluiden tarve sosiaali- ja terveyspalveluissaLapissa on 21 kuntaa, joissa on yhteensä 20 terveyskeskusta tai terveyskeskusyhtymää. Lapissaon kaksi keskussairaalaa: Lapin keskussairaala ja Länsi-Pohjan keskussairaala. Lapin sairaanhoitopiiriinkuuluu 15 kuntaa. Näistä kaksi kuntaa muodostavat tällä hetkellä kansanterveystyönyhtymän ja muissa kunnissa on oma terveyskeskus. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriinkuuluu kuusi kuntaa, joissa on oma terveyskeskus. Länsi-Pohjan alueella ollaan ehkä siirtymässäyhteiseen terveyspiiriin, joka yhdistää erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa.Terveyskeskukset rakennettiin pääasiassa jo 1970-luvulla kansanterveyslain (1972) voimaantultua ja resursoitiin varsin hyvin, koska pitkien etäisyyksien vuoksi väestö pyrittiin varsin12

pitkälle hoitamaan terveyskeskuksissa. Tässä vanhoista toimintamalleista on osittain pyrittypitämään kiinni liian pitkään. 1990-luvun alusta lähtien ovat kuntien säästötoimet kohdistuneetmyös terveydenhuoltoon johtaen henkilöstöresurssien vähenemiseen ja siten suuriinkinrakenteellisiin muutoksiin.Alle puolet Lapin terveyskeskuksista on mukana väestövastuujärjestelmässä. Suurin osa toteuttaavastaanottopalveluita perinteisen virkaehtosopimusmallin mukaisesti. Ainakin suurimmissakunnissa, joissa väestövastuujärjestelmä on käytössä, sen toimivuudessa on merkittäviäongelmia.Lapissa on korkean sairastavuuden lisäksi muuhun maahan verrattuna tiettyjä merkittäviäterveyspalveluiden järjestämiseen vaikuttavia erityisolosuhteita ja haasteita: 1) Lappi onharvaan asuttua aluetta ja etäisyydet kasvukeskuksiin voivat olla huomattavan pitkiä. 2) Lapissamatkustaa paljon koti- ja ulkomaisia turisteja. Matkailu kohdistuu suurelta osin harvaanasutuille seuduille, mikä asettaa merkittävät haasteet terveydenhuollon palvelujärjestelmälle.3) Lapissa asuu saamenkielistä väestöä, joille on tärkeää turvata peruspalvelut heidän omallaäidinkielellään. 4) Pitkälle koulutetun henkilökunnan rekrytointi töihin harvaan asutulle alueelleon ajoittain erittäin haasteellista.Lapin pitkät välimatkat ovat ongelmallisia päivystysten suhteen. Pienet terveyskeskukset eivätpysty ylläpitämään jatkuvaa päivystystä omassa yksikössä, koska se aiheuttaisi toisaalta kohtuuttomantyökuormituksen terveyskeskuksissa työskenteleville lääkäreille ja toisaalta kunnallekohtuuttoman taloudellisen kuormituksen. Päivystyksiä onkin keskitetty keskussairaaloidentiloissa toimiviin yhteispäivystyspisteisiin (Kemi, Rovaniemi) sekä Kemijärvelle sairaalaLapponiaan tai terveyskeskukset muodostavat yhteisiä päivystysrinkejä (esim. Tunturi-Lappi). Näissä päivystysten keskittämisissä ongelmana ovat kuntalaisten kohtuuttomat etäisyydetpäivystyspisteisiin (esim. Kilpisjärvi, Nuorgam).Lapissa jatkuvasti kasvava matkailu asettaa omat haasteensa terveyspalvelujärjestelmälle.Matkailun vuoksi terveyspalveluiden kuormitus on kausiluontoista Lapissa. Kuormitushuiputsijoittuvat kevääseen sekä vuoden vaihteeseen. Matkailun vuoksi asiakkaat ovat hyvin monestaeri kulttuurista lähtöisin ja puhuvat vaihtelevasti eri kieliä. Tämä aiheuttaa lisää haastettaterveydenhuollon työntekijöiden osaamiseen. Matkailuliikenteeseen liittyy myös suuronnettomuusriski.Suurehkon onnettomuuden mahdollisesti sattuessa matkailukeskusten läheisyydessä,olisi ensihoito- ja sairaankuljetusjärjestelmä muun päivystystoiminnan ohessa kohtuuttomankinsuurten haasteiden edessäJulkisia terveyspalveluita täydentävät yksityiset terveydenhuoltopalvelut. Lääkäriasematoimintaalaajemmassa mittakaavassa Lapissa on suurimmissa kaupungeissa (Rovaniemi, Kemi,Tornio) sekä osassa suuria hiihtokeskuksia (Ylläs, Levi, Saariselkä). Yksityiset lääkäriasemathoitavat esimerkiksi hiihtokeskuksissa merkittävän määrän matkailijoita hiihtosesongin aikana.Yksityiset palvelun tuottajat eivät kuitenkaan vastaa kattavasti päivystysluontoisen sairaanhoitopalvelunkysyntään. Yksityisillä palveluntuottajilla on myös rajalliset resurssit vaikeastisairaiden ja vammautuneiden potilaiden hoitamiseen.Saamenkielistä terveyspalvelua saa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (Sodankylä, Inari,Utsjoki, Enontekiö). Saamenkielisen palvelun saatavuus on aina riippuvaista kielitaitoisenhenkilökunnan saatavuudesta. Lapin sairaanhoitopiirissä työskentelee 3 saamenkielen taitoistahenkilöä, jotka toimivat tarvittaessa tulkkeina.Viimeisen vuosikymmenen aikana yhtenä merkittävänä vaikeutena on ollut lääkäreiden rekrytoinninvaikeus useissa Lapin kunnissa. Tällä hetkellä osa Lapin terveyskeskuksista on muu-13

taman tai yksittäisen pitkäaikaisen lääkärin hoitamana. Nuoria lääkäreitä ei näytä innostavanpysyvä työskentely pienillä paikkakunnilla Lapissa. Osa lääkärityövoimasta hankitaan yksityisiltäpalvelujen tuottajilta joskin vaihtelevalla menestyksellä. Näin saadaan harvoin aikaanpitkäaikaisia ratkaisuja. Osassa kunnista (Tervola, Keminmaa) on lähdetty toteuttamaan vastaanottotoimintojenulkoistamista kokonaan yksityiselle palvelun tuottajalle. Merkkejä onviimeisten vuosien aikana ollut myös hoitohenkilökunnan rekrytointivaikeudesta. Erityisestitämä on näkynyt kesäaikoina sijaisten saantivaikeutena, pienemmillä paikkakunnilla myösmuulloin. Saamenkielentaitoisia lääkäreitä on Lapin sairaanhoitopiirin alueella kaksi. Saamenkielistenlääkäripalvelujen tarjoamisessa voisi tulla kysymykseen etäteknologian hyödyntäminen.Lääkärin työ terveyskeskuksessa on monipuolista ja vaativaa. Sen menestyksekäs toteuttaminenvaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Kumpusalo ym. ovat tutkineet lääkäreiden viihtymistätyössään terveyskeskuksissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa työhönsä sitoutuneistaterveyskeskuslääkäreistä on yli 40-vuotiaita. Lääkärit viihtyvät paremmin pienissäterveyskeskuksissa verrattuna suuriin yksiköihin. Yleislääketieteeseen erikoistuminen lisäämerkittävästi työssä viihtymistä ja siihen sitoutuneisuutta.Lapissa on toiminut kansallisen terveyshankkeen mahdollistamana terveyden edistämiseenliittyvä Terve Lappi -hanke, joka on osoittautunut tarpeelliseksi ja sen avulla on päästy hyväänkehittämistyön alkuun Lapin kuntien terveyden edistämisessä. Hankkeen aikana on vahvistettuja kehitetty terveyden edistämisen toimijaverkostoa kunnissa. Verkoston toimijat ovataktiivisia ja innostuneita yhteistyöhön ja kokeneet saaneensa hankkeen aikana konkreettistaapua terveyden edistämisen työhön. Terveyden edistäminen kaipaa pitkäjänteistä yhtenäistäkehittämistä maakunnallisesti, yli kuntarajojen. Nyt toiminta on vasta alussa ja kunnat tarvitsevattukea terveyden edistämisen työhönsä.Terveyden edistämisessä on vielä haasteita ja kehitettävää. Terveyden edistämisen työ on yksinäistäja usein myös samoilla henkilöillä on useita tehtäviä. Terveyden edistäminen mielletäänyleensä vain terveydenhuollon tehtäväksi eikä poikkihallinnollisuutta terveyden edistämisessäkäytännössä juurikaan näy. Kuntien resurssit kohdennetaan usein työttömyyden vähentämiseenja matkailuun sekä sairauksien hoitoon – terveyden edistämiseen panostetaan,jos resursseja jää, sillä terveyden edistämistä ei nähdä kustannustehokkaana toimintana. Terveydenedistämistä ei ole resursoitu riittävästi ja organisoinnissa on puutteita. Terveystottumustenkartoittamisen ja ohjauksen työskentelytavoissa ei ole yhtenäisiä käytäntöjä. Terveydenedistämisen johtamista ei ole määritelty kunnissa. TE -yhdyshenkilöille ei ole määriteltytyöaikaa. Väestössä on sekä terveydestään huolehtivia että välinpitämättömiä. Terveysinformaatiotaon paljon tarjolla, mutta se tavoittaa tavallisesti ne ihmiset, jotka jo pitävät terveydestäänhuolta. Miten tavoitetaan ne, joita asia ei itsestään kiinnosta? Perinteinen lappilainenja saamelainen kulttuuri näkyy asenteissa ja tavoissa: esimerkiksi ”ei tyhjää liikuta”. Toisaaltalappilaiseen ruokavalioon kuuluu perinteisesti esimerkiksi runsas kalan syöminen. Lappilainenperinne on sekä riski että voimavara terveyden edistämisessä.Laadukkaiden terveyspalveluiden järjestäminen ja suunnittelu sekä siihen kytkeytyvä terveydenedistämisen työ Lapissa vaatii edellä käsiteltyjen erityisolosuhteiden huomiointia ja tuntemusta.Lapin kuntien sosiaalihuollon palvelukokonaisuudet koostuvat perhe- ja sosiaalipalveluista.Perhe- ja sosiaalipalveluita voidaan tuottaa kunnan omana palveluntuotantona tai kunta voiostaa palvelut ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Lapsiperheiden palveluja ovatsosiaalityön, perheneuvolan ja lastensuojelun palvelukokonaisuudet. Sosiaalipalveluiden pal-14

velukokonaisuuksia ovat aikuissosiaalityö-, toimeentuloturva-, maahanmuuttaja-, kehitysvammatyö-,vammais- ja työllistämispalvelut.Nuorten pitkäaikainen työttömyys, koulutuksen ulkopuolelle jääminen, pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuussekä näistä seuraava elämänhallinnan pettäminen näkyy nuorten syrjäytymisenäja muunakin pahoinvointina. Syrjäytymisen uhkasta voidaan selkeimmin puhuatyöttömyyden ja toimentulotukiasiakkuuden kohdalla. Työttömyys on raskain syrjäyttäjä. Seon riittävä tekijä yksinkin syrjäyttämään. Usein syrjäytyminen on kuitenkin alkanut koulutuksesta.Henkilö on jäänyt ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle eikä hänellä ole mitään ammatillistatutkintoa. Nykyaikaiset työmarkkinat ovat ikään kuin sulkeutuneet ammattikouluttamattomiltanuorilta. He joutuvat helposti työttömäksi. Koko maassa 25–29-vuotiaista nuorista84 % oli suorittanut jonkin tutkinnon vuonna 2000. Lapin osalta koulutuksen ulkopuolellejääneiden 17–24-vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta on pysynyt alle kymmenessä prosentissa.Yksittäisissä Lapin kunnissa prosenttiosuudet vaihtelivat vuonna 2006 6,2–19 % välillä.Väkiluvultaan pienemmissä kunnissa koulutuksen ulkopuolelle jääntiä voi selittää oman paikkakunnanopiskelupaikkojen heikko tarjonta esimerkiksi alavaihtoehtojen suhteen. Vuoden2006 tilaston mukaan suhteellisesti eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17–24-vuotiaitaoli Utsjoella, Ranualla ja Pelkosenniemellä. Myös paikallinen kulttuuri voi olla selittävänätekijänä koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen. Nuorten syrjäytyminen asettaa palvelujärjestelmällevaateita ja tarpeet moniammatilliseen työskentelyyn.Uuden lastensuojelulain velvoitteet ja aikarajat asettavat haasteita Lapin kunnissa. Uuden lastensuojelulainmukaan lapsella tulee olla oma sosiaalityöntekijä, joka ei voi olla lastensuojelupäätöksiätekevä työntekijä. Lapin lääninhallituksen kyselyn (2008) mukaan 18 Lapin lääninkunnassa lastensuojelun asiakkaalle on nimetty lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.Selvityksen mukaan lastensuojelupalvelut ovat riittävät 8 Lapin läänin kunnassa ja lastensuojelussaon kehitettävää 11 kunnassa. Lastensuojelussa pitäisi lisätä sosiaalityöntekijämäärää,kehittää työparityöskentelyä, ehkäisevän lastensuojelun perhetyötä ja lastensuojelun perhetyötäsekä sosiaalipäivystystä. Lastensuojelulain edellyttämät määräajat lastensuojelutarpeenselvitysten tekemisessä lisäävät sosiaalityöntekijäresurssien tarvetta kunnissa. Lastensuojeluilmoitukseton pystytty käsittelemään lainmukaisesti 7 päivässä 12 Lapin läänin kunnassa.Kuudessa kunnassa ei ole pystytty hoitamaan lastensuojeluilmoituksia määräajan puitteissa.Rovaniemellä on tullut heinäkuun 2008 loppuun mennessä yhtä paljon lastensuojeluilmoituksia(N=340) kuin edellisenä vuonna yhteensä (N=367). Ala-asteikäisten lasten osalta lastensuojeluilmoitustenmäärä on noussut rajusti. Syyt lastensuojeluilmoitusten tekoon ikäryhmässä7-12 liittyvät päihteiden käyttöön ja vanhemmuuden vaikeuksiin. Lastensuojelutarpeenselvitykset on laadittu 3 kuukauden määräajassa 11 Lapin läänin kunnassa. 8 kuntaa ei olekyennyt tekemään selvityksiä määräajassa. Lapin läänin kunnista ei ole ollut tarjota riittävästiavohuollon tukipalveluita (11 kunnassa), joita uusi laki painottaa ensisijaisena palvelumuotonalastensuojelussa. Lapin läänin kunnissa ei ole tehty lastensuojelun suunnitelmia lasten januorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. (Uudenlastensuojelulain toimeenpano kunnissa -kysely, Lapin lääninhallitus 2008.)Kuntien sosiaalipalveluiden kehittämistyön erityisiä haasteita ovat 1) Sosiaalityön menetelmällisenosaamisen lisääminen erityisesti lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä, pitkäaikaisasiakkuuksienpurkamisessa ja lastensuojelun alkuarvioinnin toteuttamisen seurannassa,2) sosiaalityön roolin selkeyttämien ja nostaminen moniammatillisessa verkostotyössä, 3)asiakkaiden osallistaminen sosiaalityön kehittämiseen, 4) sosiaalityön johtamisen vahvistaminensekä sosiaalityön strategisen ja prosessijohtamisen kehittämisen tarve 5) teknologiankautta tuotettavien palvelusisältöjen kehittäminen (neuvonta/palvelu/konsultaatio), 6) vaikuttavuudenarvioinnin jatkaminen ja kehittäminen sekä tähän liittyen 7) sosiaalityön tiedontuotannonkehittäminen ja sosiaaliraportoinnin aloittaminen sekä asiakastyön dokumentoin-15

nin jämäköittäminen, 8) saamelaisten omakielisten omaan kulttuuriin ja kieleen pohjautuviensosiaalityön palvelujen kehittäminen, 9) sosiaalityön/-huollon erityispalvelujen lääni- ja seutukohtaistenrakenteiden uudistamisen mahdollisuuksien selvittäminen (esim. sijaishuolto/sosiaalipäivystys/perheasiain sovittelu eräiltä osin/ lastensuojelun erityissosiaalityö), ja 10)käytäntöä tukevan tiedontuotannon lisääminen ja sosiaalityön käytännön opiskelun yhteistyönlisääminen.Asiakkaan kannalta tärkeimpänä haasteena on asiakaskeskeisten ja kokonaisvaltaisten palveluidenkehittäminen yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Asiakkaiden pitäisi tarvittaessasaada ”matalan kynnyksen palveluita” lähellä asiakasta, ilman että asiakkaan tarvitsisihakea palveluitaan eri pisteistä. Palvelujärjestelmän pitäisi pystyä toimimaan niin hyvin, ettäse kykenee ohjaamaan asiakkaan eteenpäin kulloinkin tarvittaviin palveluihin ja niin, että ohjausperustuu suunnitelmallisuuteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon vuoropuheluun sekä moniammatilliseentyöskentelyyn.4 Rakenteelliset haasteet kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä• Alueellinen kattavuus koko Pohjois-Suomessa• Sosiaali- ja terveys yhteistyössä• Pysyvän kehittämisen turvaaminen• Hajanaisen kehittämisen kokoaminen• Eri toimijoiden verkostoituminen• Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen• Erityisosaamisen ja -palveluiden turvaaminenLappi tarvitsee erityisolosuhteisiin perustuen (mm. pitkät etäisyydet, matkailun aiheuttamaterveyspalveluiden kuormitus, korkea sairastavuus ja syrjäytyneisyys, saamenkieliset kielivähemmistöt)oman pysyvän koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteenja monialaisen toimintamallin. Resurssien yhdistäminen ja toiminnan koordinointijäntevöittää toimintaa ja säästää resursseja, sekä mahdollistaa erityispalveluiden turvaamisenkoko alueelle. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008–11) ohjelmakaudenaikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämisrakenne, joka toimii verkostomaisesti (pohjautuen sopimuksellisuuteen).Kehittämisrakenteella ja toimintamallilla turvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen.Sosiaali- ja terveysalan rajapinnat kohtaavat monissa eri palveluissa ja eri väestöryhmienosalta, erityisesti vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa, varhaiskasvatuksessa,neuvolatyössä, päihdetyössä ja psykososiaalisissa palveluissa. Erityisesti näiden osalta tarvitaanasiakkaan kannalta eheää ja yhtenäistä palvelukokonaisuutta sekä koordinoitua kehittämisrakennettaja toimintamallia alueelle.5 Hankkeen tavoitteet:1) Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee ja terveys ja kestävä elämäntapaparanevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä jasosiaalipalveluita.2) Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillistenkehittäjätiimien koordinoimana.. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaanyhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja: kuntien lastensuojelujaaikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivystystoimintaan,16

neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön.3) Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu.4) Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelutkehittyvät.5) Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin.6 Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi1) Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee ja terveys ja kestävä elämäntapaparanevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistäja sosiaalipalveluita.• Kehitetään työparityöskentelyä, työnjakoa ja tiimityötä sosiaali- ja terveyspalveluissa• Yksilötason terveyden edistäminen: uusia terveyden edistämisen toimintamalleja valmistellaanneuvola- ja vastaanottotoimintaan sekä suun terveydenhuoltoon. Kehittämistyötapahtuu yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa asiantuntijalaitoksien tuella(THL).• Väestötason terveyden edistämisen toimenpiteet: 1) rakennetaan nettisivustot 2) kehitetäänpainonhallinnan palveluprosesseja ja tupakasta vieroitusmenetelmiä 3) järjestetäänyleisötapahtumia ja kehitetään tukimateriaalia.• Kuntien sosiaalipalveluissa kehitetään lastensuojelutiimien sekä aikuissosiaalityöntiimien työskentelyä.• Asiakasryhmiä ja kehittäjäasiakkaita rekrytoidaan yhteistyöhön (kehittäjätiimeissätoimii asiakas-kehittäjäryhmät).• Jatketaan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaalipalveluidenkehittäjätiimien työtä arvioidaan tasapainotetulla mittaristolla. Kehitetäänja käytetään asiakas- ja työntekijälähtöisiä arviointimalleja.2) Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillistenkehittäjätiimien koordinoimana. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaanyhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja: kuntien lastensuojelujaaikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivystystoimintaan,neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön.• Perustetaan moniammatilliset kehittäjätiimit.• Mallinnetaan sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökäytäntöjä vastaanotto- ja päivystystoiminnassa,neuvolatoiminnassa sekä sosiaalityössä.• Haastavissa elämäntilanteissa oleville asiakkaille tehdään asiakkaiden tarpeista lähtevätyhteiset palvelusuunnitelmat.• Osassa kuntia päivystystoimintaan integroidaan sosiaalipalveluiden päivystystä• Sosiaalityöntekijöiden työpanosta terveyskeskustyössä lisätään joissakin pilottikunnissa3) Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu.• Terveyskeskuslääkäreiden systemaattinen täydennyskoulutus ja yleislääketieteeseenerikoistuvien lääkäreiden sekä eurolääkäreiden koulutuksen tuki toteutetaan hankkeenkautta. Lapin alueelle palkattava yleislääketieteen professori ja ohjaajalääkäri sekämuut kehittäjätiimin jäsenet suunnittelevat ja tuottavat koulutussisältöjä ja vastaavat17

osaltaan uusien palvelumallien sisällöistä. Tiiviin kuntayhteistyön takaamiseksi professorillaja ohjaajalääkärillä on sivuvirat terveyskeskuksissa• Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen aluekoordinaattoritoiminta liitetään uuteenperusterveydenhuollon kehittämisyksikköön. Rohto-yhteistyötä aletaan toteuttaa osanaperusterveydenhuollon kehittämisyksikkötoimintaan integroituna.• Konsultaatiota välitetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille koko alueella.Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat verkossa tapahtuvaa konsultaatiotasekä videoneuvottelukonsultaatiota. Lääkäreiden erityisosaaminen turvataan konsultoimallaerikoissairaanhoidosta sekä terveyskeskusten kesken ja terveyskeskusten sisälläerikoisalueiden perusteella. Vaativiin lastensuojelutilanteisiin on saatavissa erityissosiaalityöntekijätyöpariksi perustyöhön.• Tuetaan ja kehitetään terveyden edistämisen ammattilaisten osaamista: 1) järjestämälläterveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja verkoston koulutuspäiviä, 2) jalkautumallaalueille ja kuntiin (kuntakäynnit, työparityöskentely, kuntien terveyden edistämiseenliittyvät työskentelyjaksot), 3) olemassa olevaa teknologiaa hyödyntämällä järjestetäänetäkonsultointia verkkoneuvonnan ja videoneuvotteluyhteyksin ammattilaisille ja väestölle.• Vahvistetaan johtavien sosiaalialan ammattilaisten suunnittelu-, kehittämis- ja johtamisosaamistatoteuttamalla 2 vuotta kestävä johtamisen kehittämisprosessi, jossa olisivatmukana sosiaalitoimen johtajat.• Sosiaali- ja terveysalan erityisosaamista ja -palveluita välitetään verkkokonsultaatiota,verkkoneuvontaa ja videoneuvottelulaitteita hyödyntäen.4) Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelutkehittyvät.• Saamelaisalueella saadaan kulttuuriin ja kieleen pohjautuvia sosiaalityön palveluitapalkkaamalla saamelainen kehittäjä-sosiaalityöntekijä Enontekiölle, joka koordinoikehittämistä myös Inarissa, Utsjoella ja Sodankylässä.• Uusien työmenetelmien kokeilu ja soveltaminen saamelaisasiakkaan kanssa tehtäväänsosiaalityöhön.• Aikuissosiaalityön kehittäminen palvelujen käyttäjien näkökulmasta: asiakirjojen jalomakkeiden, työkalujen muokkaaminen saamelaisasiakastyöhön soveltuviksi (pääpainopistealueinatoimeentulokysymykset, työttömyys ja siihen liittyvät ongelmat sekäpäihdeongelmat).• Asiakasnäkökulman kartoittaminen, esilletuominen ja huomioiminen sosiaalityön eriprosesseissa.• Oman työn analysoiminen ja kehittäminen osana vaikuttavuuden arviointia.• Jo toiminnassa olevien saamenkielisten/saamelaiselta kulttuuriperustalta lähtevien sosiaalipalvelujensisällöllinen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa• Saamenkielisten työntekijöiden osaamista hyödynnetään moniammatillisessa tiimityössä.5) Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin.• Hankkeessa luotu pysyvä kehittämisrakenne vakiinnutetaan alueelle osaksi pitkäjänteistäkehittämistoimintaa.• P-S sosiaalialan osaamiskeskus ja eri kehittämisyksiköt muodostavat kehittämisrakenteenkuntiin asiakastyön kehittämiseksi. Kaikki Lapin läänin kunnat ovat mukana kehittämisrakenteessa.18

• Kunnissa työskentelee sekä sosiaali- että terveydenhuollossa kehittäjätyöntekijöitä,jotka vastaavat oman kunnan ja seutukunnan kehittämistyöstä. Kehittäjätyöntekijät tekevätsekä perustyötä että kehittämistyötä. Näin turvataan, että hyvät kehitetyt käytännötjuurtuvat perustyöhön.• Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnasta. Laajan väestöpohjankuntayhtymän perusterveydenhuollon yksiköt ottavat merkittävän vastuun kehittämis-ja koulutustoiminnan koordinoinnista perusterveydenhuollossa ja terveydenedistämisessä.• Lapin korkeakoulukonsortio (yliopistot, ammattikorkeakoulut) vastaavat perusopetuksestaja tutkimuksesta ottaen huomioon kehittämistoiminnan tarpeet sekä toimivatmukana kehittämisrakenteessa.• Pohjois-Suomessa otetaan käyttöön UULA-hankkeessa kehitetyt ja hankitut teknologiaanpohjautuvat sovellukset ja mallit.• Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen rooli on koordinoida ja nivoa yhteenalueen kehittämistoimintaa ja antaa Poskessa kehitetyt teknologiset sovellukset kokorakenteen käyttöön, sekä levittää sosiaalityöhön kehitetty palveluiden vaikuttavuudenarvioinnin toimintamalli myös muille substanssialueille.7 Toiminnan organisointi ja juurruttamistoimenpiteet:Alueelle palkataan kehittäjätyöntekijöitä, jotka kehittävät oman kunnan tiimin sekä seutukunnantiimien työskentelyä yhteistyössä koko kehittämisrakenteen toimijoiden kanssa (kuntiensosiaali- ja terveystoimen toimijoiden, Posken, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneidenkanssa).• Kemijärven, Inarin, Kittilän, Rovaniemen, Kemin ja Tornion sosiaalitoimeen palkataan6 kehittäjätyöntekijää kehittämään oman kunnan ja seutukunnan tiimien työskentelyäaikuissosiaalityössä ja lastensuojelussa.• Enontekiölle palkataan kehittäjä-sosiaalityöntekijä saamelaiskulttuuriin pohjautuvansosiaalityön kehittämiseen saamelaiskunnissa.• Lappiin palkataan erityissosiaalityöntekijä, joka toimii kuntien työntekijöiden työparinavaativissa asiakastilanteissa.• Perusterveydenhuollon kehittämiseen ja terveyden edistämistyöhön palkataan yleislääketieteenprofessori, ohjaajalääkäri, 3 suunnittelijaa ja toimistotyöntekijä. Tulevaisuudenterveyskeskusta mallinnetaan pilottikunniksi sitoutuneissa Kemin, Tornion,Simon, Ylitornion, Ranuan ja Kolarin terveyskeskuksissa. Perusterveydenhuollon toimivatkäytänteet laajenevat koko Lappiin asteittain 2012 mennessä. Terveyden edistämistyötä,Rohtoyhteistyötä sekä koulutustoimintaa toteutetaan koko Lapin alueella.• Konsultaatioihin, vaikuttavuuden arviointiin ja prosessijohtamiseen palkataan 2 kehittäjä-sosiaalityöntekijää,jotka työskentelevät koko Pohjois-Suomen alueella.Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, joka ohjaa ja linjaa hankkeen toimintaa koko Pohjois-Suomen alueella. Hankkeen toiminnan aikana Pohjois-Suomeen rakentuu sosiaali- ja terveyspalveluidenkehittämisrakenne vuoteen 2011 mennessä. Hankkeen toiminnan aikana määritelläänne kehittämisresurssit ja toimijatahot, jotka juurtuvat pysyviksi kehittämistoiminnan rakenteiksialueelle. Alueen oppilaitokset (yliopistot, ammattikorkeakoulut) vastaavat perusopetuksestaja tutkimuksesta ottaen huomioon kehittämistoiminnan tarpeet. Koulutuksen ja käytännönkehittämistyön välille rakennetaan tiivis yhteistyö osaamisen vahvistamiseksi.19

8 I-VAIHEEN resursointiI-VAIHE: Lapin Kaste 1.3.2009-31.10.2011 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 YhteensäHenkilöstömenot, joista 894 637 930 637 974 537 2 799 811Projektiin palkattava henkilöstö 854 637 880 637 914 537 2 649 811Kuntien työskentelyjaksot 40 000 50 000 60 000 150 000Työpanoksen siirto kunnalta* 0 0 0 0Palvelujen ostot yhteensä, josta 251 163 245 163 292 938 789 264Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 85 300 65 800 99 650 250 750Painatukset ja ilmoitukset 8 463 11 463 20 013 39 939Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 6 000 7 000 9 000 22 000Matkustus- ja kuljetuspalvelut 86 500 91 500 88 575 266 575Koulutus- ja kulttuuripalvelut 16 500 18 500 27 050 62 050Muut palvelujen ostot 48 400 50 900 48 650 147 950Aineet, tarvikkeet ja tavaratyhteensä 4 100 7 100 10 100 21 300Vuokrat 48 000 50 000 52 100 150 100Investointimenot yhteensä, josta 5 000 2 000 2 000 9 000Aineettomat hyödykkeet 0Koneet ja kalusto 5 000 2 000 2 000 9 000Muut investointimenot 0Muut menot 14 000 15 000 16 100 45 100Menot yhteensä = Kokonaiskustannukse 1 216 900 1 249 900 1 347 775 3 814 575- Valtionavustukseen oikeuttamattomatkustannukset- Tulorahoitus- Muu kuin julkinen rahoitusValtionavustukseen oikeuttavat1 216 900 1 249 900 1 347 775 3 814 575kustannuksetKunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosu 304 225 312 475 336 944 953 644Sosiaalityön kuntaosuudet 156 225 156 225 156 225 468 675Lapin sairaanhoitopiiri 95 158 100 462 116 195 311 814Länsi-Pohjan kuntien osuudet yhteensä 52 842 55 788 64 524 173 154Kemi 18 195 19 209 22 218 59 622Tornio 17 958 18 959 21 928 58 844Keminmaa 6 993 7 382 8 539 22 914Simo 2 880 3 040 3 517 9 437Tervola 2 849 3 008 3 479 9 337Ylitornio 3 967 4 189 4 845 13 001KTAMK 0 0 0 0Muu julkinen rahoitusHaettava valtionavustus 912 675 937 425 1 010 831 2 860 93120

II-VAIHE, KAINUU: PALVELUIDEN JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN1.7.2009–31.10.20111 TaustaaKansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE suuntaa alan kehittämistäohjelmatasoisesti sirpaleisen hankerahoituksen sijaan. Tavoitteena on vahvistaa pysyviärakenteita koko toimialan tutkimus- ja kehittämisessä.Pohjois-Suomessa erityisolosuhteet edellyttävät sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä voimakastapanostusta yhteistyöhön. Painopiste on jatkossa oltava yhä vahvemmin sosiaali- jaterveystoimia yhdistävässä työskentelyssä, jotta hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet voidaansaavuttaa. Palveluorganisaatioiden, oppilaitosten ja kehittämistoimien resurssien yhdistäminentuottaa synergiaetuja koko alueen toimijoille.Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan 1.6.2003. Kainuun maakunta -kuntayhtymä onaloittanut toimintansa vuoden 2005 alusta ja vastaa kokonaisuudessaan kahdeksan kunnan(Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Suomussalmi, Sotkamo) terveydenhuollostaja sosiaalihuollosta lasten varhaiskasvatusta lukuun ottamatta. Kuntayhtymävastaa myös toisen asteen koulutuksesta sekä lakisääteisestä maakunnallisesta suunnittelusta.Kainuussa edellä mainittuja suunnitelmia tukee palveluiden tasolla koko maakunnan alueenyhteinen sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatio sekä kehittämistyön suunniteltu kokoaminenyhteiseen yksikköön. Tavoitteena on palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminensekä sote-toimialan kehitystyön koordinointi. Kainuussa kehitetään myös henkilöstön osallistumisenkäytäntöjä asiakaspalvelutyöstä kehittäjätyöhön siirtymiseksi.Nykyinen yhteistyö Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveystoimialan osalta on vakiintunut mm.ERVA-alueen osalta terveydenhuollossa, mutta sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaon vasta alueillaan. Yhteistyötä on käynnistetty mm. Pohjois-Suomen vammaispalveluita kehittävänVASKI-hankkeen kautta. Etenkin Kainuussa suurempien alueiden yhteistyö on tärkeää,koska maakunnassa ei ole lainkaan sosiaalialan korkeakouluopetusta.2 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut – kehittämisrakenne ja toimintamalli-hankkeen toiminta-ajatus ja tavoitteetPohjois-Suomeen luodaan sopimuksellinen kehittämistyön rakenne, jossa resursseja yhdistetäänja verkostomaista toimintaa koordinoidaan pohjautuen aiempiin toimiviin käytäntöihinsosiaalialan osaamiskeskusten ja kehittämisyksiköiden työhön. Keskeistä on palveluiden kehittäminenns. kehittäjätyöntekijämallilla, jossa asiakastyötä tekevät ammattilaiset tekevätkehittäjä- tai tutkimustyötä. Tällä on saavutettu aidosti palvelulähtöisen kehittämisen toteutumistaja perustyöhön hyvin juurtuvia käytäntöjä. Kehittäjämallia halutaan jatkossa laajentaamyös terveyspalveluihin.Painopisteenä Pohjois-Suomen KASTE-ohjelmassa ovat osaamisen ja kehittämistoiminnanvahvistaminen, hyvinvoinnin edistäminen sekä sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminensekä mielenterveyden edistäminen ja päihdeongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy.Pohjois-Suomen kehittämisrakenne -hankkeen keskeisiksi aiheiksi on määritelty1) perusterveydenhuollon kehittäminen (kehittäjä-terveyskeskuspilotointi),2) terveyden edistämistyön tukeminen (väestön valmentaminen sekä ammatillisen osaamisenuudistaminen) ja21

3) sosiaalityön kehittäminen (kehittämisyksikkötoiminta).3 Kainuun osallistuminen hankkeeseenHanketoiminnan yhdistyminen perusorganisaation toimintaanKainuun hankeosion sisällöllisiksi painopisteiksi on tarkennettu perusterveydenhuollon kehittäminenkehittäjä-terveyskeskuspilotoinnilla (aihealue 1) sekä sosiaalityön kehittäminen kehittämisyksikkö-mallilla(aihealue 3). Pohjois-Suomen kehittämis- ja tutkimusrakenteen toimintayhdistyy Kainuussa sosiaali- ja terveystoimialan keskeisiin tavoitteisiin henkilöstönsaatavuuden, osaamisen ja palveluprosessien kehittämisen osalta.Henkilöstön ja uudistumisen tavoitteet kuntayhtymässä liittyvät riittävän, ammattitaitoisen,innovatiivisen, motivoituneen, yhteistyökykyiseen ja sitoutuneeseen henkilöstön saamiseen jahenkilöstön hyvinvointiin. Palvelujen järjestämisen ja tuotantotapojen tavoitteet sisältävätkeskeisten potilas- ja asiakasryhmien alueellisesti kattavien hoito- ja palveluketjujen, tietohallinnonjärjestelmien ja teknologioiden sekä hyvinvointialan yhteistyöverkosto toimivuudenedistämisen.Yhteistyö tutkimuksen ja käytäntöön perustuvan tiedon hyödyntämisessä Pohjois-Suomessasekä substanssialoilta saatava asiantuntijatuki ovat tärkeitä lisäyksiä Kainuun oman toiminnankehittämiseen.Kainuun hallintokokeilun kokemukset maakunnallisesta yhteistoiminnasta tuovat puolestaanPohjois-Suomen toimijoille oman merkittävän lisänsä kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen.Kainuussa on yhdistetty perus- ja erikoistason terveydenhuolto samaan organisaatioon,joten saumattoman palvelun rakenteet ovat jo olemassa. Käyttöönotettu elämänkaariorganisaatiosisältää rakenteellisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan. Esimerkiksi perhepalveluissaPerhekeskukset sisältävät toiminnan yhteisen koordinaation tiimitasoilla, jokasisältää esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajien yhteisen asiakastyön.Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialalla työskentelee n. 2900 työntekijää.Hankkeen kehittämistyö vaikuttaa siis merkittävään määrään ammattihenkilöitä ja sitäkautta koko Kainuun asukkaiden saamaan palvelun laatuun ja saatavuuteen.Hankkeessa hyödynnetään aiempia paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia kehittämistyöntuloksia ja kokemuksia. Sosiaalihuollon tehtävärakenteen kehittämistä on toteutettu Kainuussa2006–2008, jonka aikana kuntayhtymä on toiminut valtakunnallisessa henkilöstön mitoitushankkeessaSosiaali- ja terveysministeriön kehittämispilottina. Terveyden ja sairaudenhoidontulosalueella on jo aiemmin edistetty työnjaon kysymyksiä, hoitotyön kehittämistä perusjaerikoistason terveydenhuollossa. sekä mm. päivystävän sairaanhoitajan puhelinkonsultaatiotaja lääkärien etäkonsultaatiota.ToimintamallitKainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistoimintaa on suunniteltukoottavaksi yhteiseen yksikköön, jonka tavoitteena on palveluiden ja henkilöstönosaamisen kehittäminen sekä sote-toimialan kehitystyön koordinointi. Tässä toteutuu myösKASTE-ohjelmassa painotettu horisontaalinen kehittäminen yhdessä eri sosiaali- ja terveystoimialantoiminnoissa. Pohjois-Suomen kehittämisrakenne -hankkeeseen palkataan koordinaattorijatkokehittämään toimialan yhteisyyttä sekä yhteyttä Pohjois-Suomen rakenteeseen.22

Kainuussa hankkeeseen osallistuu myös asiakaspalvelutyöhön linkittyviä kehittäjätyöntekijöitä,joilla varmistetaan kunkin aihekokonaisuuden suora yhteys käytännön palveluihin. Kehittäjätyöntekijöidenpanosta suunnataan tarkennettujen painopisteiden mukaan sekä perusterveydenhuollonettä sosiaalityön kehittämiseen.Päämäärä, tavoitteet, toimenpiteet ja odotetut vaikutuksetHankkeessa tuotetun kehittämisrakenteen avulla pureudutaan sosiaali- ja terveystoimialantoimivuutta turvaaviin kipukohtiin osaamista, rakenteita ja prosesseja kehittämällä:• sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden ammatillisen vetovoimaisuuden kehittäminenja työhyvinvoinnin lisääminen• sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien tehtävien mallintaminen ja työnjaonuudistaminen saatavuusongelmien vähentämiseksi ja laadun parantamiseksi.Nämä palveluiden perustason kehittämiseen kohdistuvat kärkiteemat läpäisevät hankkeentavoitealueet niin alueellisessa kuin paikallisessakin kehittämistyössä.Kainuun maakunta -kuntayhtymän tavoitteina Pohjois-Suomen kehittämisrakenne-hankkeessa ovat:1) PALVELUIDEN JA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN• kehittäjäterveyskeskusten ja kehittämisyksiköiden kautta toteutettava sisältökehittäminen(työnjako, suunnitelmallinen sosiaalityö, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinentyöskentely)• Pohjois-Suomen alueen kehittäjäterveyskeskusten ja sosiaalityön kehittämisyksiköidensisältötoiminnan soveltaminen Kainuun palveluihin (vaihe I:n sisällöt).2) SOTE-TOIMIALAN KEHITYSTYÖN KOORDINOINTI• sote-henkilöstön oman työn kehittämiseen kannustaminen ja siihen liittyvien toimintatapojenkehittäminen• kehittäjätyöntekijämallin juurruttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin (perustyönja kehittämisen linkittäminen)• kehittäjäyhteistyön luominen Pohjois-Suomen kehittämis- ja tutkimusrakenteen toimijoidenkanssa3) TUTKITTUUN TIETOON PERUSTUVAN TYÖN OSUUDEN VAHVISTAMINENPALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ• lisätä maakunnan sosiaali- ja terveystoimialan tutkitun tiedon käyttöä palveluiden ohjauksessaja kehittämisessä (operatiivisen johdon tuen kehittäminen).• tehostamalla tutkimustarpeiden kartoittamista sekä kuntayhtymän resurssien kohtaamistaluomalla tarve- ja aihepankki• vahvistaa sopimuksellisia kumppanuuksia tutkimus- ja oppilaitosten kanssaSisältötoimintaToimenpiteinä hankkeessa kootaan sote-toiminnan kehittämistyö yhteiseen yksikköön sekäkäynnistetään toimialan yhteinen kehittäjätyö perusterveydenhuollossa sekä sosiaalityössäPohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne -hankkeen I-vaiheen tavoitteisiinsoveltuen.23

Sisällöllisesti kehitetään perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita sekä niiden keskinäistäyhteistyötä seuraavilla toimenpiteillä:Perusterveydenhuollon kehittäminen hankkeessa toteutetaan kehittäjäterveyskeskustoimintamallinavulla. Tässä mallissa kehittäjätyöntekijä käynnistää, tukee ja koordinoiterveydenhuollon henkilöstön kanssa tehtävää työtä. Lääkärien, sairaanhoitajien ja muidenammattiryhmien välistä tehtäväjakoa uudistamalla pyritään turvaamaan ja kehittämäänperuspalveluiden saatavuutta. Tehtäväjaon kehittämiseen liittyy myös STM:ssä valmisteillaolevan henkilöstön mitoituksen kehittäminen, jota jatkossa laajennetaan yhteisiksimitoitussuosituksiksi terveydenhuollon kanssa.Kehittäjäterveyskeskuksiksi Kainuussa valitaan erilaisissa toimintaympäristöissä toimiviayksiköitä, jolloin suurempien ja pienempien yksiköiden edellyttämät erilaiset sovelluksetvoidaan huomioida. Sisällöllisinä painopisteinä ovat:• lääkäri-hoitaja -työnjaon kehittäminen, esim. hoidon tarpeen arvioinnissa• lääkäreiden ja hoitajien konsultointikäytännöt erikoissairaanhoidosta sekä perusterveydenhuollonsisällä• lääkäreiden ja hoitajien etäkonsultaation kehittäminen; teknologian hyödyntäminen• johtamiskäytäntöjen uudistaminen, muutoksen hallintaan liittyvien valmiuksien kehittäminen• palveluketjujen eheys huomioiden sosiaalihuollon ammatillinen työskentelySosiaalityön kehittäjätoiminnassa Kainuussa keskeinen fokus on sosiaalityön palveluidensisällön kehittäminen sen eri substanssialueilla. Kehittäjätoiminnassa kehittäjätyöntekijäkäynnistää, tukee ja koordinoi henkilöstön kanssa tehtävää työtä. Sosiaalialankehittämisyksikkötoiminnassa kehitetyn mallin perusajatuksena on verkostomaisesti tukeaalueen tutkimus-, kehittämis-, konsultaatio- ja koulutustoimintaa. Sisällöllisinä painopisteinäovat:• Perhepalveluissa lastensuojelun, aikuissosiaalityön, vammaispalveluidensuunnitelmallisen asiakastyön kehittäminen.• Vanhuspalveluissa sosiaaligerontologisen työotteen vahvistaminen sekä geriatrisenasiantuntijuuden ulottaminen koko maakuntaan mm. etäteknologiaa hyödyntäen.• Terveyden ja sairaudenhoidon sosiaalityön linkittäminen vahvemmin asiakkaanhoidon kokonaisuuteen sekä perussosiaalityön yhteyksien kehittäminen asiakkaidenterveydenhoitoon.• Sosiaalityön etäpalveluiden kehittäminen.Toimivan työnjaon ja palveluiden kehittyminen lisää työyhteisöjen toimivuutta jahyvinvointia ja parantaa asiakkaiden saamaan palvelutasoa. Sosiaali- ja terveydenhuollonperuspalveluiden vetovoimaisuuden parantuminen edellyttää, että käytännön työolosuhteet,työn kuormittavuuden kokemukset ja työyhteisöjen johtaminen kehittyy merkittävästinykyisestä. Koordinoitu sote-toimialan yhteinen kehittämistyö edellyttää sitä, ettäkehittämistoimet eivät ole erillisiä, vaan samansuuntaisia ja hallittuja asiakaspalveluihinkohdistuvia toimia.Tutkitun tiedon käyttöönottoa tulee vahvistaa sekä paikallisissa ettäalueellisissa rakenteissa.24

Tämän kehittämishankkeen vaikutuksina saavutetaan1) asiakastyön saumattomampi kokonaisuus, työnjaon ja palveluiden kehittyminen javahvistunut henkilöstön osaamistaso, hyvinvointi ja sitoutuminen2) koordinoitu sote-toimialan yhteinen kehittämisyhteistyö sekä Pohjois-Suomen ettäKainuun tasolla3) sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon vahvempi perustuminen tutkittuun janäyttöön perustuvaan tietoon.Hankkeen arviointi ja juurruttaminenKainuun osahanketta arvioidaan paitsi koko Pohjois-Suomen hankekokonaisuuden tasolla,myös paikallisesti LogFrame -arviointikehykseen pohjautuvana itsearviointina. LogFramearviointitarjoaa mallin hankkeen kokonaisuuden hahmottamiseksi ja kokoaa hankkeen tavoitteetja toiminnan sekä siihen liittyvät riskitekijät. Arvioinnissa pyritään hyödyntämään myösns. vertaishankearviointia.Kainuun maakunta -kuntayhtymän tasolla hankkeen kokemusten ja tulosten juurruttaminen onoperatiivisen organisaation ja kehittämistoiminnan yhteistyön muodostama kokonaisuus.Toimialan johdolla sekä lähiesimiehillä on merkittävä osuus kertyneiden käytäntöjen ja uusientoimintamallien käyttöönotossa. Onnistuessaan kehittämistoiminta pystyy tukemaan johtoaja koko henkilöstöä näiden juurruttamisessa. Sekä arvioinnista että juurruttamisesta laaditaantarkempi työsuunnitelma hyväksytyn hankkeen käynnistyessä.Resurssit ja aikataulu2009: - koordinaattori 0,5 htv (henkilöstömenot 23 700 €, toimintakulut 13 500 €)- tstosihteeri 10 % (1500 €)- koko hankkeen hallinnointiin Kainuun osuutena merkitty henkilöstökuluihin3000 €2010: - kehittäjätyöntekijä, 2 htv ja koordinaattori, 1 htv (henkilöstökulut 142 500 €,toimintakulut 48 100 €)- tstosihteeri 10 % (3000 €)- koko hankkeen hallinnointiin Kainuun osuutena merkitty henkilöstökuluihinhenkilöstökuluihin 5000 €2011:- koordinaattori 10 kk (henkilöstömenot 40 000 €, toimintakulut 19 500 €)- tstosihteeri10 kk, 10 % (2500 €)- koko hankkeen hallinnointiin Kainuun osuutena merkitty henkilöstökuluihin5000 €25

II-VAIHE Kainuun maakunnankuntayhtymä Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä1.7.2009-31.10.2011 2 009 2 010 2 011Henkilöstömenot, joista 28 200 150 600 47 500 226 300Projektiin palkattava henkilöstö 28 200 150 600 47 500 226 300Palvelujen ostot yhteensä, josta 13 500 48 100 19 500 81 100Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 2 000 7 300 5 000 14 300Painatukset ja ilmoitukset 1 500 1 500 2 000 5 000Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 1 000 7 300 2 500 10 800Matkustus- ja kuljetuspalvelut 4 000 16 500 5 000 25 500Koulutus- ja kulttuuripalvelut 4 000 10 000 3 000 17 000Muut palvelujen ostot 1 000 5 500 2 000 8 500Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 000 3 000 500 4 500Vuokrat 2 700 15 400 4 500 22 600Investointimenot yhteensä, josta 0 0 0 0Aineettomat hyödykkeet 0Koneet ja kalusto 0Muut investointimenot 0Muut menot (leasing-vuokratkalustosta)0 0 0 0Menot yhteensä =45 400 217 100 72 000 334 500Kokonaiskustannukset- Valtionavustukseenoikeuttamattomat kustannukset- Tulorahoitus- Muu kuin julkinen rahoitusValtionavustukseen oikeuttavat 45 400 217 100 72 000 334 500kustannuksetKunnan/kuntayhtymän oma11 350 54 275 18 000 83 625rahoitusosuusMuu julkinen rahoitusHaettava valtionavustus 34 050 162 825 54 000 250 875• Toimisto- pankki- ja asiantuntijapalvelut sisältävät atk-palvelut (atk-tuki, lisenssitjne.), talous- hallinto ja henkilöstöpalveluiden vyörytyserät, toimisto- ja pienhankinnat,kirjallisuus- ja muu materiaali.• Muut palveluiden ostot sisältävät telepalvelumaksut ja puhtaanapitopalvelut.• Matkustus- ja majoituspalvelut sisältävät kulut hankkeen toiminta-alueella sekäosallistumisen kotimaan hankeyhteistyöhön, koulutuksiin ja tiedotustyöhön.• Koulutuspalvelut sisältävät arvioidun hanketoimintaan liittyvän henkilöstön ja sidosryhmienkoulutushankinnan.• Vuokrat muodostuvat toimisto- sekä tarvittavien muiden tilojen vuokrista (kokousjakoulutustilat) sekä atk-leasingkuluista.26

III-VAIHE, KESKI-POHJANMAA: LASTENSUOJELU- JA PERHETYÖN KEHIT-TÄMINEN 1.3.2009–31.10.2011OSAHANKE POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVE-LUT – Kehittämisrakenne ja toimintamalli -HANKKEESEEN / SOSIAALITYÖN KEHIT-TÄMINENTiivistelmä• Hankkeen päätavoitteena on sosiaali- ja terveysalan pysyvä kehittämisrakenne, jonkatoiminta perustuu arvioituun ja analysoituun perhe- ja lastensuojelutyön palveluja,toimintaympäristöä ja rakenteita sekä väestöä koskevaan tietoon. Perhetyön hankkeentavoitteet liittyvät laajempaan tavoitteeseen kehittää keskipohjalaisten sosiaali- jaterveydenhuollon palveluja ja toimintaa kokonaisuutena.• Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda koko Pohjois-Suomen alueelle kattava pysyväkehittämisrakenne nyt syntyvien pilottien kokemusten pohjalta (levittäminen). Hankeon sitoutunut vahvasti Lapin hankkeen osahankkeena toteuttamaan omassa osuudessaanpäähankkeen tavoitteita ja organisoitumaan sen edellyttämällä tavalla ja sen tavoitteitatukien.• Hankkeella varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys jaosaaminen alueella luomalla vakiintuneet yhteistoimintakäytännöt alan koulutusjärjestelmien,kehittämisorganisaatioiden ja työelämän välille.• Hankkeen avullao luodaan paremmat edellytykset eheille palvelukokonaisuuksille perhetyön keskuksenkoordinoimana, erityisesti perhetyöhön ja lastensuojeluuno kehitetään tiedon tuotannon, vaikuttavuuden ja arvioinnin menetelmiä, vuoropuhelussakäytännön toimijoiden kanssa.o tuotetaan pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne Keski-Pohjanmaalle alueen omat lähtökohdat ja edellytykset huomioiden.o organisoidaan alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisresurssit hankkeenaikana yhdessä perhetyön keskuksen kanssa lastensuojelun ja perhetyön käytännöntoimintaa tukeviksi, ja myöhemmässä vaiheessa toimintaa laajentaamuualle sosiaali- ja terveysalalle• Hanke vahvistaa kansalaisten osallisuutta sekä hyödyntää asiakaspalautetta: alueenväestö on viime kädessä hyödyn saaja hankkeeseen nähden.27

1 Taustaa hankkeelle1.1 Keski-Pohjanmaan erityispiirteet suhteessa muuhun Pohjois-SuomeenKeski-Pohjanmaa on monessa suhteessa erilainen verrattuna Pohjois-Suomen alueeseen muttamyös yhdistäviä tekijöitä on löydettävissä. Maakunta jakautuu hallinnollisesti kahteen seutukuntaan,Kokkolan ja Kaustisen seutukuntaan. Maakunta on suhteellisen pieni alueeltaan jaalueella on väestöä noin 71 000; väestötiheys on 13 as/km2. Maakunnassa sijaitsee Kokkolanja Kannuksen kaupungit sekä 10 pienempää kuntaa: Halsua, Himanka, Kaustinen, Kälviä,Lestijärvi, Lohtaja, Perho, Toholampi, Ullava, Veteli. Puhutaan myös kulttuurisesta Keski-Pohjanmaasta, johon luetaan kuuluvaksi Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukunnat sekäPietarsaaren seutukunta.Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) toteuttamiseen liittyen Keski-Pohjanmaalleon tulossa varsin huomattavia muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan monella tavalla kuntientoimintaan. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat liittyvät Kokkolan kaupunkiin 1.1.2009 alkaen.Himangan kunta puolestaan liittyy Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsevaan Kalajoenkaupunkiin 1.1.2010 alkaen (jolloin maakunnan väestömäärä laskee 67 000:een). Muut Keski-Pohjanmaan kunnat ovat muodostaneet Jokivarsien yhteistoiminta-alueen, jossa kuntien sosiaali-ja terveystoimet yhdistetään yhteiseksi peruspalveluhallintokunnaksi. Se sijoittuu osaksiKeski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ja vastaa sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen järjestämisestä yhteistoiminta-alueen kuntien asukkaille. Kokkolanseudun terveyskeskuskuntayhtymä puretaan 1.1.2009 alkaen. Kokkolan kaupungin ja Pohjanmaan maakunnassasijaitsevan kaksikielisen Kruunupyyn kunnan välillä on solmittu isäntäkuntamallin mukainensopimus koskien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä, alkaen1.1.2009.Keski-Pohjanmaalla ruotsinkielinen väestö on Lapin saamelaisuuteen rinnastettava kielellinenja kulttuurinen erityispiirre. Ruotsinkielinen väestö on alueella sijoittunut lähinnä Kokkolankaupunkiin, jossa sen osuus on noin 17 prosenttia. Ruotsinkielisen väestön palvelu- ja koulutusrakenteenturvaaminen asettaa omat vaatimuksensa. Lisäksi on huomioitava monikulttuurisenväestönosan erityistarpeet. Keskipohjalaisten vahvuudeksi mainitaan mielellään yhteisöllisyysja toiminnallisuus, osana kulttuurista perintöä. Syntyvyys on Keski-Pohjanmaalla ylimaan keskitason; työttömyys on monenlaisten toimenpiteiden ja aktiivisen työllisyys- ja elinkeinopolitiikanmyötä vähentynyt vaikeista lamavuosista niin, että se nykyisin jää alle maankeskitason. Työmarkkinat ovat Keski-Pohjanmaalla valtakunnallisessa vertailussa vahvimminsegregoituneet naisten ja miesten töihin. Sekä korkeakoulutettujen että yleisesti tutkinnonsuorittaneiden osuus Keski-Pohjanmaan väestöstä on valtakunnallisesti verrattuna matala.Keski-Pohjanmaalla toimii Päihdetyön kehittämisyksikkö (hankeaika 1/2008–10/2009), jonkatoiminta kattaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueen. Lisäksi Kokkolan kaupunki on mukanaPohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämisyksikön toiminnassa (hankeaika 10/2007–10/2009) ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on mukana Vammaistyön kehittämisyksiköntoiminnassa, jossa ovat mukana lisäksi Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Kotihoidontietoteknologiahanke on viiden kunnan (Perho, Himanka, Lohtaja, Kälviä ja Toholampi)yhteishanke ja jatkuu 5/09 asti. Lisäksi alueella on Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeidenohjelmakaudella 2004–07 toteutettu (osa päättyy tänä vuonna) useita eri teemoihinkohdentuneita kehittämishankkeita. Pohjanmaa-hanke (2004–2014) on mielenterveysjapäihdeasioihin keskittyvä hanke, jossa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaanja Vaasan sairaanhoitopiirit.28

Kehittämistyön näkökulmasta tärkeitä toimijoita ovat myös alueella sosiaalialan korkeakoulutustajärjestävät oppilaitokset. Keski-Pohjanmaan AMK:n tarjoaa sosionomikoulutusta sekäKokkolassa että Ylivieskassa. Ammattikorkeakoulun yhteydessä toimii myös tutkimus-, kehitys-ja täydennyskoulutusyksikkö Centria. Sosiaalityön yliopistokoulutusta alueella järjestääKokkolan yliopistokeskus Chydenius. Keski-Pohjanmaan kunnat, Kalajokilaakson seutukunta,Raahe ja Vaasan kaupunki rahoittavat huomattavalla panoksella vuonna 2002 alkanuttayliopistokeskuksen avoimen yliopiston sosiaalityön opetusta ja vuonna 2006 alkanutta Jyväskylänyliopiston alaista sosiaalityön maisterikoulutusta mm. rahoittamalla sen professuurin.1. 2 Yhteys KASTE-ohjelman Pohjois-Suomen hankkeeseenKeski-Pohjanmaalle haettava sosiaali- ja terveysalan pysyviä rakenteita kehittävä hanke onosa Pohjois-Suomen alueen hanketta. Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne-hanke, jonka hallinnoijaksi on suunniteltu Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymää,vastaa KASTE-ohjelman Pohjois-Suomen painopisteiden kohtaan 1. ’osaaminen ja kehittämistoiminnanvahvistaminen’. Kolpeneen palvelukeskus ky:n kanssa tehdään hankkeenhallinnointia ja toteuttamista tarkentava sopimus. Keski-Pohjanmaan hankkeen tavoitteet jasisältö ovat pitkälti samat kuin Lapin alueelle sijoittuvassa hankkeessa. Keski-Pohjanmaanhankkeen toteuttaminen tukee ja on linjassa Lapin hankkeen kanssa. Toiminnallisesti hankesijoittuu Keski-Pohjanmaan alueelle ja se toteutetaan itsenäisenä alahankkeena. Keski-Pohjanmaan hankkeen yhteistyötaho/sopimuskumppani on Kokkolan kaupunki; hankkeenhallinnoijan ja Kokkolan kaupungin välille tehdään yhteissopimus, jossa tarkennetaan yhteistyötähankkeen sisällä. Keski-Pohjanmaan alahankkeen organisointi tapahtuu yhteistyössäPohjanmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sonet Botnian kanssa.Keski-Pohjanmaan hankkeen pääsisältönä on sosiaalityön kehittäminen, joka liittyy Lapinosioon. Tavoitteena on lastensuojelun ja perhetyön osalta toteuttaa asiakkaan kannalta eheäja yhtenäinen palvelukokonaisuus, jossa asiakas itse on aktiivisesti mukana vaikuttajana. Tämäntavoitteen saavuttamiseksi päihdetyön kehittämiskeskuksen, psykososiaalisten palveluidenja tämän hankkeen yhteydessä organisoitavan perhetyön keskuksen yhteistyötä kehitetääntutkimus- ja opetusklinikan suuntaisesti. Sosiaali- ja terveysalan pysyvää kehittämisrakennettakehitetään vaiheittain siten, että se aloitetaan ensivaiheessa lastensuojelu- ja perhetyöstä javaiheittain edetään muihin sosiaalityön toimintalohkoihin, joissa sisältöjen tai rajapintojenosalta tehdään tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon ja muiden sektoreiden kanssa.Lapin hankkeessa mukana oleminen merkitsee myös muiden hankkeeseen sisältyvien osioidenläheltä seuraamista ja saatujen kokemusten hyödyntämistä Keski-Pohjanmaalla pysyvän sosiaali-ja terveysalan rakenteen aikaansaamiseksi. Hankkeessa mukana oleminen merkitseemyös hankkeen sisäiseen yhteistyöhön sitoutumista. Pohjois-Suomessa sosiaalityön osaltateknologiaa hyödyntävien palveluiden kehittämisestä saadut kokemukset ovat hyödyllinenoppimisen mahdollisuus tulevaisuuden kehittämisen painopisteitä ajatellen. Perusterveydenhuollonkehittäminen ja uudenlaisen terveyskeskuksen pilotointi tarjoaa mielenkiintoisen jahaastavan oppimisen kohteen alueen näkökulmasta. Samoin terveyden edistämisen keskus jasiinä saadut kokemukset mm. tietoteknologian hyödyntämisestä ovat hyödyllisiä ja tarpeellisiamyös Keski-Pohjanmaalle. Keski-Pohjanmaalla toteutettavan perhetyön keskuksen kokemuksiaja tutkimus- ja opetusklinikan toimintamallia välitetään hankkeen sisällä Pohjois-Suomeen ja muille Kaste-alueille. Yhteistyötä tehdään ennen kaikkea Kokkolan yliopistokeskuksensosiaalityön opetuksen ja tutkimuksen ja alueen kuntien kanssa, mutta myös Lapinyliopiston ja Oulun seudun kuntien kanssa, joilla on vastaava erillinen hanke.29

1.3. Perusteluja hankkeelleSosiaalialan osaamisen systemaattinen kehittäminen ja identiteetti ovat olleet Keski-Pohjanmaan alueella heikkoa ja terveydenhuollon lähestymistavan varjossa. Sosiaalityön yliopistollinenkoulutus on käynnistynyt alueella kokonaisuutena vuonna 2006. Keski-Pohjanmaalla on mm. Lääninhallituksen selvitysten perusteella todettu olevan pääkaupunkiseudunohella maan suurin pula sosiaalityöntekijöistä, tosin tilanne on muutaman viimeisenvuoden aikana alkanut kehittyä parempaan. Kehittämistyön vahvuutena on dynaaminen yliopistokeskusuudella kampuksella, johon neljä eri yliopistoa tuo osaamistaan (mm. sosiaalityöJyväskylän ja kansanterveystiede Oulun yliopistoista) sekä yliopistokeskuksen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tiivis yhteistyö.Keski-Pohjanmaan AMK:lla on sosiaalialan opetusta myös Kalajokilaaksossa; Kokkolan Yliopistokeskuksensosiaalityön yliopisto-opetusta annetaan myös Ylivieskassa. Sosiaalialanosaamiskeskus SONet Botnia toimii Pohjalaismaakuntien (Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa,Keski-Pohjanmaa) alueella. Nämä osaltaan selittävät hallinnollisten rajojen pirstovaa vaikutustamaakunnassa. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä toimitaan joustavasti suhteessanäihin rajoihin.Välimatkat Keski-Pohjanmaalla ovat kohtuulliset mutta myös haja-asutusalueiden erityispiirteettulevat esille ja on huomioitava mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä.Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä ja tutkimusta hankaloittavatmaakuntaa halkovat ja sen perinteistä kulttuurista identiteettiä rikkovat erilaiset hallinnollisetrajat, niiden pohjalta rakennetut hallinnolliset organisaatiot ja kuuluminen eri suunnistatuleviin rakenteisiin. Alueella toimii eri organisaatioiden kesken useita käytännön työn tarpeistasyntyneitä epävirallisia yhteistyöverkostoja, mikä luo kehittämistyölle hyvän pohjan.Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä alueella luodaan uudenlaisia toimintarakenteita ja-käytäntöjä, missä tilanteessa myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudelleenorganisoiminenon tarkoituksenmukaista.Kannuksen hallinnoimassa 31.10.2008 päättyneessä perhetyön hankkeessa on monipuolisestikartoitettu kuntien perhetyöhön ja lastensuojeluun liittyviä kehittämistarpeita sekä asiakkaidenettä työntekijöiden näkökulmasta. Niiden pohjalta muodostetaan yksityiskohtaiset käytännöntyön kehittämisen linjaukset, joihin tässä hankkeessa vastataan. (Keski-PohjanmaanLiite 1.)Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on sosiaalityön professorin kautta mukana kahdessaeurooppalaisessa tutkimushankkeessa, joissa kiinnostuksen kohteena ovat nuorten osallistuminenja lastensuojeluperheiden asiakaslähtöisen alkuselvityksen laatiminen.1.4. Keski-Pohjanmaan erityishaasteet ja mahdollisuudetKeski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen pysyvien kehittämisrakenteiden kehittymättömyydenvoidaan selittää johtuvan alueellisesta väliinputoamisesta valtionhallinnon, maakuntahallinnon,EU-rakennetukialueiden, kuntaorganisaatioiden sekä eri yliopistojen vaikutuspiirienvälissä. Toisaalta moneen suuntaan toimivat yhteistyösuhteet ovat myös mahdollisuus.Jotta KASTE-ohjelman kokonaistavoitteet voivat toteutua täysipainoisina myös Keski-Pohjanmaalla, on ohjelman toteuttaminen tarpeen aloittaa ensisijaisesti alueen sosiaali- ja terveyspalveluidenpysyvien kehittämisrakenteiden vahvistamisesta. Hankkeen avulla pyritäänluomaan Keski-Pohjanmaalle tällaiset rakenteet olemassa olevia rakenteita selkeyttämällä ja30

voimavaroja yhdistämällä. Näin voidaan systemaattisesti vähentää alueen hallinnollisesta väliinputoamisasemastajohtuvia haittoja, päällekkäisten rakenteiden tuomaa turhaumaa ja vähäistenresurssien tuhlausta sekä pitkällä tähtäimellä koota sosiaali- ja terveydenhuollonosaamista yhtenäisemmäksi kehittämisrakenteeksi.Sosiaali- ja terveysalan yhteistyörakenne vakiinnutetaan pitkäjänteisen kehittämisen perustaksija se mahdollistaa yhteistyötä. Tarkoituksena ei ole perustaa uutta rakennetta vaan selkeyttääja vahvistaa olemassa olevia yhteistyörakenteita niin, että ne vastaavat valtakunnallisenkehittämistyön tarkoitusta. Yhdistämällä alueella jo nyt toimivien järjestöjen, kuntien, yliopistokeskuksen,oppilaitosten, maakuntaliiton, osaamiskeskusten ja erillishankkeiden toiminnottoisiaan tukeviksi rakenteiksi, luodaan edellytykset käytännön tarpeista lähtevälle sisäisellekehittämistyölle alueella, valtakunnallisen kehittämistyön rakenteiden ja tavoitteiden mukaisesti.Hankkeiden koordinointia selkeytetään yhteisen kehittämisrakenteen ohjaamana ja niidentuottama hyöty ja arvioidut, hyvät toimintakäytännöt välitetään kaikkien kuntalaisten hyväksialueella. Paras-hankkeen nykyinen vaihe, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaaja rakenteita arvioidaan ja muokataan, on otollinen vaihe aloittaa pysyvään rakenteeseen tähtääväkehitystyö.1.5. Hankkeen kytkeytyminen valtakunnallisiin ja alueellisiin linjauksiin1) KASTE-ohjelman tavoitteet:2.1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee2.3. Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kaventuvat3.1.3. Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja3.2.1. Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen3.2.2. Vahvistetaan osaamista2) Sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia: vahvistetun hallintomallin pohjalta Keski-Pohjanmaan alueella (Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta12.5.08/Matti Heikkilä)3) Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeet ja kehittämisyksiköt (Sosiaali- ja terveydenhuollonmyöntämät valtionavustukset v. 2003–2007:http://www.stm.fi/Resource.phx/hankk/valtavus/hank2003-5.htx.i1834.xls)4) Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikat alueen yliopisto-opetuksen, ammattikorkeakoulujenja työelämän yhteistoimintamallina (OPM 2007: 43)5) Jyväskylän yliopiston Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius rooli korkeakoulupolitiikassa(mm. aikuisväestön osaamistason nostamisen alueellisena resurssi- ja koordinaatiokeskuksina;OPM 2007: Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen)6) Keski-Pohjanmaan maakunnan TOTSU:n ”Hyvinvointipalvelut ja vetovoimaisuus”-hankkeet sekä maakunnan hyvinvointistrategian toteuttaminen7) Pohjanmaa-hanke /Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hanke2 Hankkeen toteuttaminen2.1 Aikaisempi kehittämistyö ja sen pohjalta nousevat haasteetKeski-Pohjanmaalla on lastensuojelua ja perhetyötä sivuavina hankkeina toteutettu mm. Lasten,nuorten ja lapsiperheiden syrjäytymistä ehkäisevä hanke VARPUnet (hallinnoijana Kokkolankaupunki, 2003–05); Perhe on Paras (hallinnoijana Halsuan kunta, 2003–05); Näkymät-31

tömän lapsen tukiverkot -projekti (hallinnoijana Keski-Pohjanmaan shp ky, 2004–05); Keski-Pohjanmaan perhetyön kehittämishanke (hallinnoijana Kannus, 2006–08). Hankkeiden avullaon saatu monia hyviä asioita kuten henkilökunnan osaamisen vahvistumista, uusien toimintamallienkokeilua ja kehittämistyön näkökulman vahvistumista perustyön yhteydessä. Hankkeidenongelmana pitkäjänteisen kehittämistyön näkökulmasta on niiden lyhytkestoisuus,eivätkä hankkeiden mukana tulleet hyvät käytännöt ja muu kehittämistyö ole kaikilta osinsaavuttaneet koko maakuntaa.Keski-Pohjanmaalla ei ole toteutettu yhtään varsinaista lastensuojelun kehittämishanketta eikäalueella toimi lastensuojelun kehittämisyksikköä. Myöskään Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaantai Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksiköiden toiminta ei ole ulottunut Keski-Pohjanmaalle. Uusi Lastensuojelulaki, lastensuojelutyötä tekevän henkilöstön koulutusvaatimuksetja tämän työn organisointi eri ammattiryhmien yhteistyönä nostavat omat haasteensahankkeelle.Tähänastinen yhteistyö ja taustatyö:Keski-Pohjanmaan AMK:n (Kokkola ja Ylivieska) ja Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskuksensosiaalityön opetuksessa on toiminut muutaman vuoden ajan yhteistyöryhmä,jonka toiminta sosiaalityön maisteriopintojen myötä on muuttunut intensiiviseksi.• ”Sosiaalialan työn ja tulevaisuus Keski-Pohjanmaalla” -selvitys (Niina Rantamäki),6/2008. Ensimmäinen laaja koko sosiaalialan tilanteen kartoitus, perustuu olemassaolevan tiedon kokoamiseen sekä kyselytutkimukseen.• Yhteinen koko sosiaalialan koulutusesite sekä nettisivusto, joka sisältää kaikki alankoulutukset keskiasteelta tohtorin tutkintoon, sekä koulutusväylien rakentamisoptiotKeski-Pohjanmaalla.• ”Sosiaaliset Innovaatiot Keski-Pohjanmaalla” -ideakilpailu maakunnassa, jonka tuloksetjulkaistiin 24.9.2008.• Sosiaalialan Messut 11/2008, jossa ideakilpailun tuloksia esiteltiin.• Opetusyhteistyön kehittäminen ja sosiaalityön perusopintojen tarjoaminen sosionomitutkinnonvapaavalinnaisina opintoina. Tähän mennessä on toteutunut sosiaalityön perusteidenyhteinen luento-opetus, jatkossa kehitetään erityisesti käytännönjaksojen yhteisopetusta(esim. sosionomin ja sosiaalityöntekijän parityöskentely) sekä kummankinkoulutuksen erityisosaamista selkeyttäviä projektiopintoja. Opetusyhteistyöhön ontulossa mukaan myös Vaasan AMK.Käytännön työelämän ja koulutuksen välisiä yhteistyöhankkeita ovat olleet myös sosiaalityönaikuiskoulutukseen liittyen toteutettu laatuhanke, ”Joustavat sosiaalityön yliopisto-opinnottyöelämästä käsin”, jota on toteutettu käytännön työelämän edustajien, opiskelijoiden ja opettajienyhteistyönä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa järjestetyt perhetyön erikoistumisopinnotovat KKA:n arvioimat, agreditoidut opinnot, jotka on järjestetty tarveanalyysinpohjalta, alueellisesta tarpeesta lähtien ja opetussuunnitelma on kehitetty yhdessä työelämän,opiskelijoiden ja koulutusorganisaatioiden kesken. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu jaKokkolan yliopistokeskus Chydenius ovat yhteistyössä käynnistäneet verkostomaiselle toimintatavalleperustuvan tutkimus- ja opetusklinikka toiminnan. Siihen liittyen Kokkolan yliopistokeskusChydeniuksessa suoritettiin marraskuussa 2008 27 sosiaalityöntekijän haastattelu(ryhmähaastattelu alueen kuudessa työelämäyksikössä) odotuksista ja sisällöistä tutkimusjaopetusklinikan toimintaa kohtaan (Niemi & Rantamäki 2008). Haastatteluissa nousivatkeskeisiksi: jatkuvan kehittämistyön varmistaminen työmäärän kasvaessa ja resurssien samallaheiketessä; käytännön ja tutkimus & kehittämistyön vuorovaikutuksen lisääminen; sosiaalityönprofession arvostuksen nostaminen kunnissa; kehittäjä-sosiaalityöntekijän resurssin saaminen.32

2.2. Hankkeen tavoitteetHankkeen päätavoitteena on sosiaali- ja terveysalan pysyvä kehittämisrakenne, jonka toimintaperustuu arvioituun ja analysoituun perhe- ja lastensuojelutyön palveluja, toimintaympäristöäja rakenteita sekä väestöä koskevaan tietoon. Hankkeessa hyödynnetään Keski-Pohjanmaan alueen toimijoiden asiantuntijuutta ja osaamista sekä selkeytetään yhteistyötä.Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda koko Pohjois-Suomen alueelle kattava pysyvä kehittämisrakennenyt syntyvien pilottien kokemusten pohjalta (levittäminen).Tavoitteena on kehittää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä syntyneissä, uudistetuissaja muuttuneissa rakenteissa toimivaa perhetyön keskusta tutkimus- ja opetusklinikan suuntaisesti,tukemaan lapsiperheille suunnattujen palvelujen kehittämistä. Hankkeella varmistetaansosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja osaaminen alueella luomalla vakiintuneetyhteistoimintakäytännöt alan koulutusjärjestelmien, kehittämisorganisaatioiden ja työelämänvälille. Lisäksi luodaan paremmat edellytykset eheille palvelukokonaisuuksille selkeyttämälläeri ammattinimikkeiden keskinäistä työnjakoa ja kehittämällä niiden yhteistoimintamalleja.Läpikulkevana tavoitteena on nykyisten toimintamallien kriittinen kehittäminenerityisesti kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta.Pysyvän kehittämisrakenteen avulla vahvistetaan käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksenja koulutuksen yhteisiä toimintakäytäntöjä sosiaali- ja terveysalalla, alkuun keskittyen niidenyhteisiin toimikenttiin ja rajapintoihin. Alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisresurssit organisoidaanperhetyön keskuksen koordinoimana lastensuojelun ja perhetyön käytännön toimintaatukeviksi. Tämä tapahtuu tiedon tuotannon, vaikuttavuuden ja arvioinnin menetelmiäkehittäen sekä vuoropuhelussa käytännön toimijoiden kanssa; tällä tavalla tuotetaan pysyväsosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne alueelle Keski-Pohjanmaan omat lähtökohdat jaedellytykset huomioiden. Tavoitteena on kehittää keskipohjalaisten sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluja ja toimintaa kokonaisuutena.. Hanke vahvistaa kansalaisten osallisuuttasekä hyödyntää asiakaspalautetta; alueen väestö on viime kädessä hyödyn saaja hankkeeseennähden.Sosiaali- ja terveysalan pysyvän kehittämisrakenteen tavoitteet kohdentuvat tässä hankkeessaensisijaisesti Pohjois-Suomen (Lapin) kokonaishankkeen sosiaalityön osuuteen. Keski-Pohjanmaan osahankkeessa keskitytään aluksi lastensuojeluun ja perhetyöhön. Näkökulmapainottuu sosiaalityöhön ja sen yhteistyöhön terveydenhuollon ja muidenkin sektoreidenkanssa.2.3. OrganisointiHankkeen toiminta kootaan perhetyön keskukseksi, joka kattaen koko maakunnan voi ollaverkostomainen. Perhetyön keskus muodostuu osaksi Keski-Pohjanmaan pysyvää sosiaali- jaterveysalan kehittämisrakennetta ja se toimii työelämälähtöisen tutkitun ja arvioidun tiedon jaosaamisen kehittämiseksi yhteistyössä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Perhetyönkeskus tekee tiivistä yhteistyötä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja opetusklinikan sekä SONet Botnian kanssa.Valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu sekä yhteistyöhön liittyvät alueen kunnat muodostavat ns.kolmikantamallin.33

Sosiaalialan käytännön työ julkisella,yksityisellä ja kolmannella sektorillasekä terveydenhuollossaSosiaalialan tutkimus- ja opetusklinikkatoimintaSosiaalialan osaamiskeskusSONet Botnia sekä muut sosiaalialankehittämisorganisaatiot ja -projektitPerhetyön keskus- lastensuojelu- perhetyö- monisektorinen yhteistyö:- psykososiaaliset palvelut- neuvolatyö- päihdetyön kehittämiskeskusSosiaalialan opetusta (K-P:n AMK)ja sosiaalityön Koulutus (Kokkolanyliopistokeskus Chydenius) sekämuut sosiaalialan koulutusta tarjoavatorganisaatiotPerhetyön hankkeessa, osana sosiaali- ja terveysalan pysyvää kehittämisrakennetta, tehdäänyhteistyötä alueella toimivien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta tuottavien oppilaitostenkanssa. Lisäksi muut halukkaat toimijat Keski-Pohjanmaan ulkopuolelta voivatliittyä työelämälähtöiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan mukaan. Työelämän näkökulmastatutkimus- ja opetusklinikkatoiminnan käynnistyminen edellyttää pitkän aikavälin strategisialinjauksia ja niihin sitoutumista. Tätä valmistelutyötä tehdään Perhetyön keskuksessa.Tutkimus- ja opetusklinikan toiminta on tavoitteena laajentaa myöhemmässä vaiheessa koskemaanmyös terveydenhuoltoa.Keski-Pohjanmaan perhetyön keskus• Perhetyön keskuksen paikka ja sijainti varmistetaan Paras-hankkeen rakenteisiin jaolemassa olevaan toimintaan sopivaksi. Toimintaa ei ole välttämätöntä sitoa kiinteisiinrakennelmiin tai rakennuksiin, vaan se on joustavasti mukautettavissa ja siirrettävissäsinne, missä tarvetta/mahdollisuuksia on.• Tavoitteena on lastensuojelu- ja perhetyön käytännön, kehitystyön ja opetuksen vuorovaikutuksensystemaattinen kehittäminen sekä mm. käytännön kautta selkeyttää eriammattikuntien tehtävärakenteita.• Perhetyön keskus palvelee sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöä tarjoamalla konsultoivaaapua ja kehittävää tutkimusta lastensuojelun ja perhetyön kentän ongelmiin jahaastaviin tilanteisiin, esimerkkeinä sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA); lasten januorten syrjäytymiseen vaikuttavat rakenteelliset tekijät, kansalaisosallistuminen hyvinvointipalveluissaja ennaltaehkäisevien menetelmien kehittäminen.Alueelliset painotukset• Tavoitteena on perhetyön keskuksessa yhdistää uudella, ennaltaehkäisevällä tavallaammatillisia perhepalveluita ja kansalaislähtöistä, perheiden omaehtoista matalankynnyksentoimintaa myös sellaisten perheiden osallistamiseksi, joita palvelut eivät yleensätavoita ajoissa (esim. perhekahvila, vertaistuki, vanhempainkoulut, teemaillat, kohderyhmäspesifittapahtumat (esim. vauvaryhmät, imetystuki, kuten isien ja nuortenviikonloput).34

• Perhetyön keskus poikkeaa muista tutkimus- ja opetusklinikka toiminnasta siinä, ettäsen painopiste on yhteisöllisten ja ennaltaehkäisevien perhetyön menetelmien sekäperheiden elinympäristön kokonaisvaltainen kehittäminen (ekososiaalinen lähestymistapa).• Perhetyön keskuksen toiminnassa keskeinen ajatus on, miten palvelurakenteilla voidaantukea ihmisiä itseään ja heidän yhteisöjään ratkomaan ongelmia (kansalaisosallistuminenja asukaslähtöisyys, kolmas sektori).• Vastaavasti painotetaan lapsiperheiden ja nuorten kansanterveydellisiä ja terveydenedistämisennäkökulmia medikalisoituneen lähestymistavan sijasta sekä lapsiperheidenterveyserojen sosiaalisten tekijöiden taustojen tiedostamista.Yhteistyö käytännön työelämän, kehittämisen ja opetuksen välillä:• Perhetyön keskuksen keskeinen ajatus on välittää ja koordinoida työelämälähtöisiäkoulutustarpeita sekä tiivistää yhteistyötä käytännön ja oppilaitosten välillä, erityisestilastensuojelu- ja perhetyössä.• Muotoutuminen tutkimus- ja opetusklinikan tapaan mahdollistaa sosiaali- ja terveysalanopiskelijoiden sekä sosiaalityön yliopisto-opiskelijoiden osallistumisen tärkeänälisäresurssina toimintaan. Heidän, työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa olennaista onmyös uudenlaisten toimintojen käynnistäminen sekä syvällisempi ongelmatilanteisiinperehtyminen; ”tehdä sitä, mitä front-line -työntekijät tekisivät, jos heillä olisi aikaa”.• Toiminnassa huomioidaan ammatillisen osaamisen kehittämisessä aikuisopiskelijoidenerityiset vahvuudet ja tarpeet.• Käytännön työntekijät antavat opetusta omaan osaamisalueeseensa liittyen, hyvienkäytäntöjen esittely esim. työmenetelmiin liittyen, menetelmien/työn vaikuttavuusarviointi.• Tutkimus- ja opetusklinikka tarjoaa käytännön työelämässä mukana oleville jatko- jatäydennyskoulutusmahdollisuuksia.• Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja opetusklinikkatoiminta voisi osaltaan innostaaja tukea käytännön työntekijöitä tekemään omaa työtään koskevia selvityksiä ja kehittämääntutkivaa työotetta.Hankkeeseen palkataan kehittäjäkoordinaattori ja kehittäjä-tutkijasosiaalityöntekijä. Kehittäjäkoordinaattorintehtävä painottuu työelämälähtöisen sosiaali- (ja terveysalan) eri koulutustasojenkäytännönopetusjaksojen koordinointiin käsittäen pedagogisen kokonaisvastuun siten,että syntyy eri ammattien ja koulutustasojen nivoutuminen hyväksi työkokonaisuudeksi, jaettä käytännön ja koulutuksen välinen yhteistyö alueella kehittyy molempia osapuolia palvelevaksi.Tämä on pohjana pitkäjänteiselle kehittämistyölle ja pysyville, toiminnan tarkoitukseenvastaaville rakenteille. Kehittäjä-tutkija sosiaalityöntekijän toimen sisältö keskittyy lastensuojelunsosiaalityön ja perhetyön tematiikkaan.Kokkolan kaupungin ja Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alueelle (JYTA) sekä lisäksi Kallionpalvelukuntayhtymässä ja Raahen seudulla muodostetaan kehittäjätiimit, joita kehittäjätutkijasosiaalityöntekijäyhteistyössä kehittäjäkoordinaattorin kanssa ohjaa. Hankkeen kehittämisprosessinkoordinointi ja ohjaus tehdään yhteistyössä tutkimus- ja opetusklinikan jaSONet Botnian johdolla, vuorovaikutuksessa kehittäjätiimien kanssa. Kehittämisrakenteen”ylösrakentaminen” tehdään olemassa olevien rakenteiden pohjalta, dialogissa eri toimijoidenkesken, tavoitteena päällekkäisten rakenteiden järkiperäistäminen ja toimivien yhteistyörakenteidenvakiinnuttaminen. Kehittäjä-tutkijasosiaalityöntekijän työ voidaan mahdollisuuksienmukaan järjestää niin, että tehtävä jaetaan 2 X 50 %, jolloin kummankin kehittäjätiimin alueeltatehtävään rekrytoidaan vakituisessa työsuhteessa oleva sosiaalityöntekijä määräajaksi (japalkataan hänelle sijainen). Tällöin tehtävään liittyisi ammatissa kehittymisen ja tutkimuksentekemisen mahdollisuus.35

Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kokkolanyliopistokeskus Chydenius, Pohjalaismaakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia,maakunnassa toimivat järjestöt, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja kuntien terveyskeskukset,Päihdetyön kehittämisyksikkö, Pohjanmaa-hanke ja muut sosiaali- ja alan oppilaitokset.Lapin hankkeeseen osallistuvat muut toimijat ja kumppanit tulevat hankkeen kautta yhteistyökumppaneiksimyös Keski-Pohjanmaan osahankkeelle.Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, jossa ovat mukana hankkeeseen osallistuvien/rahoittavientahojen (Kokkolan kaupunki, JYTA-alue, Kallio, Raahe,), keskeisten yhteistyötahojenedustajat (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu,SONet Botnia) sekä hallinnoijan (Kolpeneen palvelukeskus ky) ja rahoittajan edustajat.Myös Vaasan kaupunki on erittäin kiinnostunut tulemaan mukaan omalla paikallisellatoimintamallilla. Harkinnan mukaan voidaan mukaan kutsua myös muita hankkeen kannaltakeskeisiä toimijoita tai asiantuntijajäseniä.Kansalais-/asiakasnäkökulmaa pyritään varmistamaan ensisijaisesti kehittäjätiimien kautta.2.4 Hankkeen toiminta, vastaaminen KASTE-tavoitteisiin ja tavoitellut tuloksetSeuraavien sisällöllisten kokonaisuuksien avulla kuvataan hankkeen sisältöjä ja niiden avullatavoiteltuja tuloksia sekä miten ne vastaavat KASTE-ohjelman tavoitteisiin. Näiden sisältöjenkautta rakentuu yhteys Lapin kuntien muodostamaan hankekokonaisuuteen.I Kansalaisten/asiakkaiden osallisuus, sen tukeminen ja mahdollistaminen (Kaste: osallisuudenlisääminen ja syrjäytymisen väheneminen)Toiminta kohdentuu lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin. Sosiaalialan sisällöllisinä kehittämisalueinaovat lastensuojelu, nuorten kanssa tehtävä työ ja perhetyö. Työn sisällöissäpainottuu ennaltaehkäisevä luonne, varhainen puuttuminen ja asiakkaan osallisuus. Yhdessäasiakkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa innovoidaan asiakkaiden osallisuutta tukeviakäytäntöjä. Yhteisöjen kansalaisten toimintavoimaa tukevia ja syrjäytymistä vähentäviätekijöitä vahvistetaan. Lastensuojelun ja perhetyön osalta perheitä ja lasten januorten kasvua tukevat yhteisöt nostetaan fokukseen ammatillisessa työssä. Lapin hankkeenkokemuksia kehittäjäasiakas (-ryhmien) kanssa tehtävästä yhteistyöstä hyödynnetään.Lisäksi hyödynnetään mm. Yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön tutkimuksenmenossa olevaa kahta kansainvälistä asiakaslähtöisen lastensuojelutyön menetelmienkehittämishanketta yhteistyöhanketta. Niiden lähtökohtana on perheiden keskeinenosallisuus omien ongelmien ja voimavarojen tunnistamisessa sekä työskentelyn tavoitteidenasettelussa.Tulos: Kehitetään palveluprosesseja saatujen kokemusten pohjalta. Keski-Pohjanmaallemuodostetaan aluksi kaksi kehittäjätiimiä, joista toinen JYTA-alueelle ja toinen Kokkolankaupunkiin. Kehittäjä-tutkijasosiaalityöntekijä koordinoi näitä ryhmiä, jotka kehittävätomaan toimintaympäristöönsä sopivia, asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti huomioiviamalleja, tutkimusta ja pilotointia apuna käyttäen sekä samalla mahdollistaen jahuomioiden asiakkaan/ kansalaisten oman osuuden kokonaisuudessa. Myös Kalliontoiminta-alueelle ja Raahen on mahdollista perustaa vastaavat toimintaryhmät.36

II Vaikuttavuuden arviointi (Kaste: palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat,alueelliset erot kapenevat)Perheiden, lasten ja nuorten näkökulma nostetaan esille vaikuttavuuden arvioinnissasoveltamalla osallistavan arviointitutkimuksen menetelmiä.. Saadun palautteen perusteellakokeiluissa ja pilotoinneissa vaikuttavaksi koettuja interventioita ja niiden kehittämistäjatketaan. Näiden asiakasryhmien kanssa toimivan henkilöstön arviointiin liittyvääosaamista lisätään. Organisatorisesta näkökulmasta kehitetään kuntien lastensuojelunpalveluprosesseja ja tarkastellaan eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Keski-Pohjanmaan hankkeessa seurataan tiiviisti Lapissa kehitteillä olevia sosiaalityön mittareita,joiden avulla arvioidaan sosiaalityön vaikuttavuutta ja osallistutaan mahdollisestiniiden pilotointiin.Tulos: Kehittäjätiimien välityksellä vahvistetaan henkilöstön arviointiosaamista. Käytössäon asiakas- ja työntekijälähtöisiä arviointimalleja. Asiakkaiden mahdollisuus vaikuttaaarviointikriteereihin varmistetaan.III Sosiaalityön/lastensuojelutyön tiedon tuotannon kehittäminen (Kaste: sosiaali- ja terveydenhuolloneheät kokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit)Prosessikuvausten avulla on avattu lastensuojelutyön ja perhetyön prosesseja. Tätä työtäon tehty moniammatillisesti ja sitä jatketaan tarpeen mukaan. Kehitetään systemaattisentiedon tuotannon malleja ammatillisessa toiminnassa ja vahvistetaan tuotetun tiedon palautumistaja hyödyntämistä yhteiskunnan suunnittelussa, esim. alkuarvioinnit, sosiaalinenraportointi. Tässä kehittämistyössä JYTA-alueen ja Kokkolan kehittäjätiimit ovatavainasemassa yhdessä opetusklinikan ja sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Prosessimallinnuksenja kriittisen professionaalisen reflektion välistä vuoropuhelua syvennetään.Tiedon keräämisen ja tulosten raportoimisen tapoja kehitetään, esim. osallistuminenlastensuojelun suunnitelman laatimiseen, hyvinvointistrategiaan, päihdestrategiaanja muuhun kehittämistyön suunnitteluun maakunnassa.Tulos: Tämän avulla voidaan arvioida yhteiskunnallisten ratkaisujen vaikutuksia asiakkaidenelämään sekä saadaan tietoa asiakkaiden elämäntilanteisiin liittyvistä palvelutarpeistalähes reaaliaikaisesti. Ammatillisessa toiminnassa voidaan paremmin ennakoidatutkittuun tietoon perustuvia vaikutuksia.IV Käytäntöjä tukevan kehittämistyön lisääminen ja käytännön opetusyhteistyö (Kaste:henkilöstön riittävyys, saatavuus, sitoutuminen ja osaaminen)Perhetyön keskuksessa kehitetään ammatillista osaamista arvioiden käytössä olevia menetelmiä,niiden vaikuttavuutta ja palveluprosessien sujuvuutta. Yhteistyössä tutkimus- jaopetusklinikan kanssa tähdätään sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisen selkeyttämiseenerityisesti niillä aloilla, joissa toimitaan yhdessä (esimerkiksi perhetyö, lapset ja nuoret,päihdehuolto, mielenterveystyö, vammaishuolto). Nykyinen toimintatilanne ja -ympäristö,siirryttäessä isompiin organisaatioihin, edellyttää sosiaalialan oman osaamisen vahvistamista,jotta se kykenee toimimaan tasavertaisesti terveydenhuollon kanssa ja vastaamaanasiakkaan sosiaaliseen liittyviin tarpeisiin. Sosiaalialan oma tiedontuotanto ja toimintamallienkehittäminen näillä aloilla on koulutuksen, kehittämisen ja tutkimuksen haaste.Tulos: Tuloksena syntyy paikallisista tarpeista ja resursseista nousevia, alueen tietopohjaanperustuvia sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintakäytäntöjä ja omia malleja.Tämä tarkoittaa ns. kokonaisvaltaista eko-sosiaalisen elinympäristön ottamista huomioon37

sekä kuntalaisten omaehtoisten selviytymismahdollisuuksien ja omien voimavarojen vahvistamista.Tutkimus- ja opetusklinikka osallistuu yhdessä perhetyön keskuksen kanssahenkilöstön täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sen kautta toteutuuopiskelijoiden käytännön oppimisen tukeminen ja se ohjaa käytäntötutkimuksen tekemistätoteuttaen sitä myös oman toimintansa kautta.V Erityispalvelujen tuottamisen rakenteiden tarkastelu ja teknologian hyödyntäminen (Kaste:tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja)Selvitetään lastensuojelun ja perhetyön palvelujen rakenteellisia ratkaisuja tai toiminnallisiauudistamisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Tutustutaan hankkeen sisällä teknologisiinmahdollisuuksiin ja kokeiluihin sekä arvioidaan niiden hyödyntämistä Keski-Pohjanmaalla, esim. osallistumista Pohjois-Suomen alueen verkkokonsultaatioon.Tulos: Lastensuojelun sosiaalityön erityispalvelujen yhteisen tuottamisen tarpeet ja mahdollisuudeton kartoitettu ja niihin tuotetaan muuttuvat toimintaympäristöt huomioidensopivat ratkaisut. Teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa ja hyötyä on arvioitu.2.5 Hankkeen arviointiPerhetyön keskuksen resursointi on alueellisesti merkittävä rahallinen panostus kehittämistyöhön,joten sen toimintaa tulee tarkastella kriittisesti arvioiden, myös suhteessa tavoitteeseeneli pysyvään sosiaali- ja terveydenalan kehittämisrakenteeseen. Arvioinnissa tulee huomioidakehittämistyön ”hitaus” varsinkin, kun kysymyksessä on rakenteisiin kohdistuva kehittämistyömerkittävässä muutos- ja murrosvaiheessa.Hankkeessa arviointi painottuu sisäiseen arviointiin. Lastensuojelu- ja perhetyön vaikuttavuudenarviointiin kerättävä tieto mahdollistaa sisällöllisen kehittämisen arvioinnin; sen avullavoidaan myös arvioida hankkeen vaikutuksia asiakkaiden elämäntilanteisiin. Arvioinnin tarkoitusperiinvoidaan käyttää prosessien mallinnuksia ja toiminnan dokumentaatiota. Opinnäytetyöttuottavat omista näkökulmistaan tietoa eri sisältöalueista. Arviointi tehdään ja raportoidaanvuosittain hankkeen aikana, yhteistyössä kokonaishankkeen ja erityisesti sosiaalityönosuuden kanssa. Hankkeen toimintaa suunnataan arvioinnin perusteella. Toimintaa arvioidaanmyös sidosryhmille kohdistetulla kyselyllä.3 Aikataulu ja resurssointi3.1 Hankkeen aikataulu ja organisointiHanke alkaa 1.3.2009 päättyen 31.10.201138

3.2 Talousarvio ja rahoitusHankkeen hallintoon tarvittaviin kuluihin on budjettiin sisällytetty 5 % hankkeen kokonaiskustannuksista.Tämä 7 500 €/vuodessa, yht. 22 500 € .III-VAIHE: Keski-Pohjanmaa Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä1.3.2009-31.10.2011 2 009 2 010 2 011Henkilöstömenot, joistaProjektiin palkattava henkilöstö 100 000 105 000 110 000 315 000Työpanoksen siirto kunnalta* 0Palvelujen ostot yhteensä, josta 40 000 39 000 34 500 113 500Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 500 500 500 1 500Painatukset ja ilmoitukset 1 500 500 1 000 3 000Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 4 000 4 000 4 000 12 000Matkustus- ja kuljetuspalvelut 20 000 20 000 20 000 60 000Koulutus- ja kulttuuripalvelut 10 000 10 000 5 000 25 000Muut palvelujen ostot 4 000 4 000 4 000 12 000Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0Vuokrat 5 000 6 000 5 500 16 500Investointimenot yhteensä, josta 5 000 0 0 5 000Aineettomat hyödykkeet 0Koneet ja kalusto 5 000 5 000Muut investointimenot 0Muut menot 0Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 150 000 150 000 150 000 450 000- Valtionavustukseen oikeuttamattomatkustannukset- Tulorahoitus- Muu kuin julkinen rahoitusValtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 150 000 150 000 150 000 450 000Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 37 500 37 500 37 500 112 500Muu julkinen rahoitusHaettava valtionavustus 112 500 112 500 112 500Hankkeen kokonaisbudjetti 450 000 €337 500Kuntien oma osuus yhteensä 112 500 € ja haettava valtionosuus 337 500 €.Hankkeeseen osallistuvat Keski-Pohjanmaan kunnat:Kokkolan kaupunki 20 432 €/vuosi 61 296 €/3 vuottaKannuksen kaupunki 3 227 €/vuosi 9 681 €/3 vuottaLohtaja 1 556 €/vuosi 4 668 €/3 vuottaUllava 556 €/vuosi 1 668 €/3 vuottaKälviä 2 514 €/vuosi 7 542 €/3 vuottaToholampi 1 978 €/vuosi 5 934 €/3 vuottaLestijärvi 500 €/vuosi 1 500 €/3 vuottaPerho 1 664 €/vuosi 4 992 €/3 vuottaVeteli 1 940 €/vuosi 5 820 €/3 vuottaKaustinen 2 371 €/vuosi 7 113 €/3 vuottaHalsua 762 €/vuosi 2 286 €/3 vuottaKuntien oma osuus jaetaan suhteuttamalla se kuntien väestöosuuteen.39

Keski-Pohjanmaan Liite 1Verkkoa kutoen, osaamista kehittäen – Keski-Pohjanmaan perhetyön kehittämishankeHallinnoija Kannus; mukana Himanka, Kaustinen, Kokkola, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Perho,Toholampi, VeteliToteuttamisaika 05/06–10/08; kokonaiskustannukset 168 000 €, valtionavustus 126 075 €Perhetyön hankkeen pohjalta nousseet kehittämistavoitteet (27.08.2008)Perhetyön kehittämishanke on toiminut Keski-Pohjanmaalla syksystä 2006 lähtien. Hankkeentoiminnan ollessa loppusuoralla (päättymisaika 31.10.2008) on jatkotyöskentelyä varten kerättytoiminnan aikana esiin nousseita kehittämisaiheita lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksija parantamiseksi.Ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi järjestetään keskitetysti alueella työntekijöiden tarpeistalähtevää koulutusta, työnohjausta, konsultaatiota sekä erityisosaajien palveluja (esim.kiertävä erityissosiaalityöntekijä) alueen työntekijöiden tueksi. Vahvistetaan kentän työntekijöidenja paikallisten sosiaalialan oppilaitosten välistä yhteistyötä.Perhekeskusajattelun edistäminen ja juurruttaminen sekä moniammatillisen toiminnan vahvistaminenuusissa organisaatioissa. Edistetään Kokkolassa toimintansa aloittaneen ja JYTA:nalueelle suunnitellun perhekeskustoiminnan kehittämistä käytännön työtavaksi. Toimintaansisällytetään perhetyön hankkeen aikana toteutettujen (kuntakohtaisten) moniammatillistenyhteistyötapaamisten suunnittelu ja koordinointi osana yhteistyön kehittämistä ja vahvistamista.Työntekijöiden toimintaan istutetaan palveluohjauksellinen työote.Vanhemmuuden ja parisuhteen tukemiseen paneudutaan entistä vahvemmin neuvolan kauttatehtävässä perhetyössä. Perhevalmennusryhmien toimintaa kehitetään neuvolatoiminnassasynnytyksen jälkeen vanhemmuuden vahvistamiseksi. (”vanhemmuuskoulu”)Syrjäytymisen ehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan paneudutaankehittämällä päivähoito ja kouluyhteistyötä. Hyödynnetään ryhmätyön menetelmienkäyttöä lapsi- ja perhepalveluiden asiakkaille. Koululaisten harrastustoimintaa tuetaan järjestöjenja seurakunnan kanssa tehtävänä yhteistyönä sekä vanhempainyhdistystoiminnan kautta.Laaditaan alueellisen väkivaltaohjelma, jossa keskeisinä asioina ovat tiedottaminen ja asenteisiinvaikuttaminen. Lisätään välineitä väkivaltaan puuttumiseksi sekä asian työstämiseen asiakkaankanssa. Väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttuminen aloitetaan jo varhaiskasvatuksessaja peruskoulutuksessa (mm. vertaissovittelu).Tukiperhetoimintaa vahvistetaan uusia tukiperheitä ja tukihenkilöitä kouluttamalla, tukiperheenäja -henkilönä jo toimivia tukemalla ja kouluttamalla. Vahvistetaan yhteistyötä ja yhteydenpitoasosiaalityön ja tukiperheiden ja -henkilöiden välille sekä mahdollistetaan keskinäistävertaistoimintaa.40

IV-VAIHE, POHJOIS-POHJANMAA: LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT –VARHAISKASVATUS 1.3.2009–31.10.2011Lasten ja perheiden tukeminen heidän kehitysympäristöissäänLapsen hyvä arkiTiivistelmäLapsuudessa luodaan pohja hyvinvoinnille koko elämän ajaksi 1 . Varhaiskasvatus on osa perheidenpalvelujen järjestelmää, jossa yhdistyvät sosiaalipalvelut, kasvatuksen, oppimisen,lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn elementit. Ajankohtainenkeskustelu perheistä ja perheiden kanssa tehtävän työn kehittäminen on ollut ongelmapainotteista.Korjaavan työn kehittämiseen on ilmeinen tarve. Näiden rinnalle tulisi kuitenkinentistä enemmän kehittää myös ennalta ehkäiseviä palveluja. Lapsiperheiden tuki- ja palvelujärjestelmäei voi pitkällä tähtäimellä toimia ja kehittyä ongelmakeskeisesti. Ongelmat tuleetunnistaa ja niitä tulee hoitaa, mutta inhimillisesti ja myös taloudellisesti järkevää on tähdätäniin hyvin toimivaan tuki- ja palvelukokonaisuuteen, että mahdollisimman vähän vakaviaongelmia syntyy.Käsillä oleva hankehakemus on Pohjois-Pohjanmaan kuntien, alueen oppilaitosten ja järjestöjensekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyön tulos. Hankkeella pyritäänvaikuttamaan lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisääntymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseensekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantumiseen. Hankkeellapyritään turvaamaan lasten ja perheiden palvelujen sekä varhaiskasvatuksen tasavertainenkehittyminen ja laadun parantuminen myös kasvukeskusten ulkopuolella. Hankkeen pyrkimyksenäon kehittämistyön avulla purkaa sektoroitunutta työkulttuuria lasten ja perheidenpalvelujen toteuttamisessa, ja näin vahvistaa elinkaarimallin mukaista lasten ja perheiden palvelujenkehittämistä ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.Hankkeen taustalla on pitkäjänteistä kehittämistyötä, jota Pohjois-Pohjanmaalla on tehty varhaiskasvatuksenja lasten ja perheiden palvelujen kehittämisessä. Hyvin organisoitu kehittämistyöantaa perustuksen, jolle käsillä oleva hanke rakentuu.Hanke sisältyy Pohjois-Suomen laaja-alaisen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakennekokonaisuuteen, johon se tuottaa lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen osion Pohjois-Pohjanmaallevarhaiskasvatuksen näkökulmasta käsin. Pohjois-Suomen sosiaalialan laaja-alainensosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne on elinkaarimallin mukainen kehittämistoimintaasuuntaava verkosto, jolla pyritään aikaansaamaan kokonaisvaltainen kehittämistoiminnanmalli sosiaali- ja terveysalalle Pohjois-Suomeen.1 Tausta ja perustelutMoniuloitteinen varhaiskasvatusVarhaiskasvatus on osa perheiden palvelujen järjestelmää, jossa yhdistyvät sosiaalipalvelut,kasvatuksen, oppimisen, lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, varhaisen tuen ja ennaltaehkäisynelementit. Varhaiskasvatus toimii kentällä, jossa näkyvät yhteiskunnan rakenteelliset,kulttuuriset ja taloudelliset muutokset ja niiden vaikutus lasten ja perheiden elämään. Suomalaisenyhteiskunnan muutostrendejä ovat väestörakenteen muutokset, globalisaatio ja liikkuvuus,jotka heijastuvat myös varhaiskasvatuspalveluihin.1 KASTE-ohjelma 2008:6, s. 1441

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan visio 2020 raportissa merkittävinä muutoksina varhaiskasvatuksenkannalta nähdään Lapsiperheiden elämäntilanteiden monimuotoistuminen,vanhempien työhön liittyvät muutokset (matkatyö, pätkätyö, etätyö), paikallisen vastuun korostuminen,laadunhallinnan ja suunnittelun esille nouseminen, alueellisen yhteistyön lisääntyminen,tietoyhteiskunnan edistyminen, jatkuvan muutoksen haasteet osaamiselle, oppimiskäsitystenmuuttuminen, syrjäytymisuhka ja tuloerojen sekä terveys- ja hyvinvointierojenkasvu, sosiaalisten ongelmien kasautuminen, kunta- ja palvelurakenneuudistus, monikulttuurisuudenlisääntyminen.Varhaiskasvatustyö on muuttunut rajoiltaan epämääräisemmäksi ja työn vaativuus lisääntynyt.Jatkuva muutos haastaa osaamista. Tieto lapsista, perheistä ja yhteiskunnasta on pirstaleistaja tieto uusiutuu nopeasti, mikä haastaa alalla toimivien osaamista. Sosiaaliset ongelmatovat moninaistuneet. Perheiden kanssa tehtävän työn kehittäminen on ollut ongelmapainotteista.Varhaisen puuttumisen ja korjaavan työn kehittämiseen on ilmeinen tarve. Näiden rinnallatulisi kuitenkin entistä enemmän kehittää myös ennalta ehkäiseviä palveluja. Lapsiperheidentuki- ja palvelujärjestelmä ei voi pitkällä tähtäimellä toimia ja kehittyä ongelmakeskeisesti.Ongelmat tulee tunnistaa ja niitä tulee hoitaa, mutta inhimillisesti ja myös taloudellisestijärkevää on tähdätä niin hyvin toimivaan tuki- ja palvelukokonaisuuteen, että mahdollisimmanvähän vakavia ongelmia syntyy.Pohjois-Pohjanmaa on lapsirikasta aluettaPohjois-Pohjanmaa tunnetaan Suomessa lapsirikkaana alueena. Syntyneiden enemmyys, 2000lasta vuodessa, on lähes kolmannes koko maan luvusta. Lasten ja nuorten suuri määrä on sekävoimavara että haaste maakunnalle 2 . Maakunnan asukkaista 9,5 % on 0–6-vuotiaita lapsia.Kokonaisuutena lasten määrän on ennakoitu kasvavan vuoteen 2020 saakka 3 . Yleiset yhteiskunnallisetkehitystrendit, varhaiskasvatuksen alaan kohdistuvat muutokset sekä palveluidenkäyttäjien – lasten ja lapsiperheiden – elämäntilanteisiin liittyvät muutokset näkyvät myöskuntien perhepalveluissa uudenlaisina kehittämishaasteina. Asiakasperheiden perherakenteiden,elämäntilanteiden sekä etnisten, kulttuuristen ja uskonnollisten taustojen monimuotoistuessaon yhä enemmän tarpeellista suunnitella ja toteuttaa työskentelyä lapsi- ja perhelähtöisesti.Tämä edellyttää monialaista ja moniammatillista yhteistyötä.Moni-ilmeinen perhetyöPerheitten kanssa tehtävä työ on muuttunut rajoiltaan epämääräisemmäksi ja työn vaativuuslisääntynyt. Jatkuva muutos haastaa osaamista. Tieto lapsista, perheistä ja yhteiskunnasta onpirstaleista ja tieto uusiutuu nopeasti, mikä haastaa alalla toimivien osaamista. Sosiaaliset ongelmatovat moninaistuneet. Perheiden ja lasten syrjäytymisen ehkäisy ja elämäntilanteidentukeminen edellyttääkin vanhemmuuden tukemista ja kasvatuskumppanuuden rakentamistakumppanuutta eri toimijoiden ja perheiden ja työntekijöiden välillä.Muuttuvat kuntarakenteetLasten ja perheiden palvelujen kehittämistyö liittyy kunnissa menneillään olevaan PARASuudistukseen sekä asettuu KASTE-ohjelman lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisosioon.Mukana olevissa kunnissa tavoitellaan palvelurakenteen uudistamista siten, ettäpainopiste lasten ja perheiden palveluissa siirtyisi ennaltaehkäisevään puoleen. Mukana olevatkunnat sitoutuvat toteuttamaan hankkeen tavoitteiden mukaisia toimintamalleja.2 Pohjois-Pohjanmaa – alueiden ja yhteistyön maakunta 20033 Kuntaliiton tilastot: Pohjois-Pohjanmaan kunnissa 0-6 -vuotiaita lapsia oli vuonna 2004 35 677. Väestöennustevuodelle 2010 on 37 639 ja vuodelle 2020 37 637.42

Laaja-alainen ja pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämistoiminta Pohjois-SuomeenPohjois-Suomen laaja-alainen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne on elinkaarimallinmukainen kehittämistoimintaa suuntaava verkosto, jolla pyritään aikaansaamaan kokonaisvaltainenkehittämistoiminnan malli sosiaali- ja terveysalalle Pohjois-Suomeen. Lasten japerheiden palvelujen hanke on osa tätä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakennettaja tuottaa siihen lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen osion Pohjois-Pohjanmaalle varhaiskasvatuksen substanssista käsin.Pitkäjänteinen varhaiskasvatuksen kehittämistyö taustallaKASTE-ohjelmassa painotetaan sitä, että uusissa kehittämishankkeissa ja suunnitelmissahyödynnetään aiempi alueella tehty kehittämistyö, pyritään pitkäjänteisiin kehittämisen rakenteisiinsekä tavoitellaan laaja-alaista kumppanuuspohjaista kunnat, koulutus- ja tutkimuslaitoksetsekä järjestöt yhdistävää toimintamallia. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuson vahvalla varhaiskasvatuksen kehittämistyöllään löytänyt paikkansa merkittävänä varhaiskasvatuksenja lasten ja perheiden palvelujen kehittäjäorganisaationa Pohjois-Suomessa. Kehittämistoimintaon saanut pitkäjänteisempiä muotoja kehittämisyksikkö Varhiksen 4 myötä.Varhiksessa rakennettiin Sosiaalialan kehittämishankkeen aikana varhaiskasvatuksen kehittämistyöllePohjois-Pohjanmaalle laaja-alaiset rakenteet, jotka mahdollistavat uusiin kehittämishaasteisiinpureutumisen nopealla aikataululla hankemuotoisesti myös jatkossa. Alueenkunnat ja muut yhteistyökumppanit ovat tunnistaneet ja olleet itse toimijoina Varhiksessatehdyssä työssä. Kehittämisyksikössä on luotu rakenne, johon jatkokehittämishaasteet voidaansitoa jatkossa. Tällöin säästytään normaaliin hankemaiseen työskentelyyn liittyvältä käynnistysvaiheelta,verkostojen luomiselta ja kehittämisosaajien kouluttautumiselta.Taulukko 1. Pitkäjänteinen kehittämistyö PoskessaOhjausjärjestelmä2001–2005Laki osaamiskeskustoiminnasta2005–2008Sosiaalialan kehittämishanke2008–2011KASTEPohjois-Pohjanmaan vastaus yhteistyössäPosken kanssaOsaamiskeskukset käynnistyvät, Poskessavarhaiskasvatuksen kehittämistyökäynnistyy: Verkostojen luominen, varhaiskasvatuksenlinjaukset Pohjois-Suomeen, useita laajoja kehittämishankkeita.Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköpysyvät rakenteet kehittämistyölleKehittämistyön sitominen KASTEohjelmanmukaisesti edellisissä vaiheissaPoskessa rakennettuihin pysyviin kehittämisrakenteisiinsekälaaja-alaiseen, verkostomaiseen sosiaalialankehittämiskeskukseen.Lasten ja perheiden palvelujen kehittämisosio-Varhaiskasvatus hankehakemusSosiaali- ja terveysministeriöön 31.122008.4 Varhaiskasvatuksen kehittämistyksikkö-hanke Varhis 2006–2008.43

Hankkeen toiminta-alueHankkeeseen osallistuu kolme kuntaryhmää Pohjois-Pohjanmaalta (Kuusamo-Taivalkoski-Posio, Haapajärvi-Reisjärvi-Pyhäjärvi-Kärsämäki, Kallio). Mukana olevat kunnat toimivatuudenlaisissa rakenteellisissa muutostilanteissa. Alueilla on menneillään sosiaali- ja terveystoimensekä sivistystoimen yhdistymisprosesseja sekä kuntaliitoksia. Kuusamossa aloittaatyöskentelyn lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 1.1.2009, Haapajärven alueella käynnistyyuusi peruskuntayhtymä Selänne 5 1.1.2010, Kallion peruskuntayhtymä käynnistyi 2008.Yhteistä alueille on sitoutuminen elinkaarimallin mukaiseen lasten ja lapsiperheiden ennaltaehkäiseväntyön ja varhaisen tukemisen vahvistamiseen moniammatillisesta näkökulmasta.Uudenlaisessa rakenteellisessa muutostilanteessa kunnissa/ alueilla tarvitaan tukirakennetta,joka vahvistaa lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja luo yhteisen toimintamallin alueentoimijoille.Hankkeeseen osallistuu alueen kuntatoimijoiden lisäksi laaja toimijoiden verkosto. Hankkeessaon mukana alueen ammattikorkeakoulut ja Oulun yliopisto, jotka toteuttavat hankkeen toiminta-alueellavarhaiskasvatuksen, sivistystoimen työntekijöiden sekä sosiaali- ja terveysalanhenkilöstön perus- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi hankkeeseen osallistuu järjestötoimijoita.Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus koordinoi hanketta.2 Tavoitteet ja odotetut vaikutuksetHankkeen päätavoitteena ovat lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisenehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen.Tähän liittyen tavoitteena on:1) Edistää moniammatillista kumppanuutta ja kehittää sekä vahvistaa yhteisiä moniammatillisiatoimintamalleja ja verkostoja lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajienvälille2) Edistää varhaista tunnistamista ja tukemista sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvaakasvatuksellista vuorovaikutusta ja vanhemmuuden tukemista3) Kehittää lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillistaosaamista4) Vahvistaa kuntien ja muiden tahojen välistä yhteistyötä ja yhteisen työn tapoja lastenja lapsiperheiden palveluissa asiakkaiden osallisuus huomioiden5) Kehitetään tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välistä yhteyttäHankkeen odotettuina vaikutuksina on, että lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat:• lapset ja perheet saavat oikeanaikaista palvelua ja saavat itse osallistua palvelujen kehittämiseenja kokevat tulevansa kuulluiksi• lapset ja perheet saavat tukea omissa kehitysympäristöissään ja peruspalvelujen yhteydessä(kotona, päiväkodissa, neuvolassa)• vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään, vanhemmuus vahvistuu• lasten ja perheiden tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain ja niihin voidaan antaaoikeanaikaista tukea• lasten ja perheiden palvelujen työmenetelmät kehittyvät ja leviävät keskeisten toimijoidenkäyttöön• lasten ja perheiden palveluiden yhteistyö on mallinnettu rakenne- ja sisältötasolla• ylisektorinen ja -kunnallinen yhteistyö vahvistuu ja sille luodaan toimintamalli5 Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi ja Kärsämäki muodostavat 1.1.2010 alkaen Selänteen kuntayhtymän44

• lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammatillinen osaaminen vahvistuu jaheillä on käytössään yhteisiä työkaluja• alan opiskelijat integroituvat kehittämistyöhön opinnäytetyöskentelyn ja käytännönopetuksen harjoittelujen kautta• korjaavan lastensuojelun tarve vähenee3 ToteuttaminenAikatauluHanke toteutetaan 1.3.2009–31.10.2011 välisenä aikana. Tällä aikajaksolla sisällöllinen jahenkilöstön osaamisen kehittämiseen tähtäävä työ käynnistyy ja kehitetään uusia sektorirajatylittäviä työmalleja lasten ja perheiden palveluihin sekä varhaisen tuen ja tunnistamisen tueksitoiminta-alueella.Kehittämistyön malliHankkeen kehittäminen perustuu kehittämistyön menetelmiin, joita Poskessa on kehitettyvarhaiskasvatuksen kehittämistiimissä seitsemän vuoden aikana. Hanke toteutetaan ns. tuetunprosessikehittämisen 6 mallilla. Malli on kehittynyt Posken koordinoiman Perhetyön mahdollisuudetpäivähoidossa -kehittämishankkeen ja Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön puitteissaja siinä sovelletaan eräiltä osin kehittävän työntutkimuksen 7 ja prosessikehittämisen 8 lähtökohtaoletuksia.Tuetun prosessikehittämisen mallissa kehittämistyötä suuntaavia periaatteitaovat: 1) toimijalähtöisyys, 2) paikallisuuden korostaminen, 3) kehittämistyön prosessiluonnesekä 4) kehittämistyössä tarvittava tuki.Hankkeessa tuetun prosessikehittämisen idea todentuu siten, että vastuu kehittämisestä onpaikallistasolla, ts. niillä henkilöillä, joiden arkityötä kehittäminen koskettaa. Myös kehittämisenkohteet valikoituvat paikallisista ja sektori- ja toimialakohtaisista tarpeista käsin. Paikallistakehittämistyötä tukee alueellinen verkostoituminen sekä tutkimus, koulutus ja konsultaatio.Kehittämistyön sisällöllisestä alueellisesta koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialanosaamiskeskus. Kehittämistyön tulosten valtakunnallisesta leviämisestä huolehditaanvaltakunnallisen verkostoitumisen kautta ja hankkeessa vastaavasti konkretisoidaan valtakunnallisestikehitettyjä hyviä käytäntöjä 9 . Valtakunnallisessa kehittämistyössä on pyritty viimevuosina tietoisesti vahvistamaan ja tukemaan alueellista yhteistyötä. Käsillä olevan hankkeenverkostojen kautta avautuu valtakunnallisille kehittämisinnovaatioille kanava tavoittaa kuntientoimijoita. Tällä tavoin voidaan edistää vuorovaikutteista kehittämistyötä paikallisten javaltakunnallisten kehittämisteemojen välillä. Poskessa on ennestään vahva yhteistyö Stakesinkanssa lasten ja perheiden palvelujen ja varhaiskasvatuksen kehittämisessä 10 . Tätä yhteistyötävahvistetaan ja jatketaan käsillä olevassa hankkeessa.Hankkeen työntekijätHankkeeseen palkataan kaksi kehittämiskoordinaattoria, jotka toimivat hankealueen kunnissa,lähellä varsinaista kehittämistyötä. Lisäksi hankkeessa varataan sijaismäärärahaa kuntientyöntekijöille, jotta he voivat osallistua kehittämistyöhön. Koko hankkeen toimintaa kokoaa6 ks. Hiitola-Moilanen, M. 2004. Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa -hanke. Teoksessa Puroila, A-M.(toim.) Kehittyvä perhetyö. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 12.7 Engeström, Y. 1995. Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita.8 Murto, K. 1995. Prosessin johtaminen. Kohti prosessikeskeistä työyhteisön kehittämistä.9 Esim. Stakesissa kehitetty Kasvatuskumppanuus-malli, Perhenavigaattori jne.10 mm. EriNet 2002-2003, Perhe-hanke, Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelmatyö, Perhenavigaattori.45

alueen yhteinen projektipäällikkö (Poskessa). Työntekijöiden tehtäväalueet on kuvattu taulukossa3.Taulukko 3. Työntekijöiden tehtäväalueetTyöntekijäTehtäväalueet1 projektipäällikkö- kokopäiväinen koko toiminta-alueella- haetaan STM:stä 50%rahoitusta(50% Posken panostusta)2 kehittämiskoordinaattoria- 2 kokopäiväistä- yksi Kuusamon alueella jayksi Oulun Eteläisen alueellaKehittäjätyöntekijätMoniammatilliset kehittämistiimitalueelliset/seudulliset- koordinoi hankkeen kehittämistyötä koko toiminta-alueella- osallistuu koko aluetta palvelevaan tiedon tuotantoon- koordinoi verkkoympäristön kehittämistä ja käyttöönottoa- koordinoi alueellisen kehittäjäverkoston toimintaa- koordinoi yhteistyötä eri toimijatahojen välillä- vastaavat kehittämistyön paikallistason koordinoinnista- osallistuvat kehittämistyötä palvelevaan tiedon tuotantoon- vastaavat oman alueensa kehittämistiimien sekä lasten ja perheidenpalvelujen henkilöstön hankkeen suuntaisen osaamistavahvistavan koulutuksen suunnittelusta ja toteutumisen koordinoinnista- vastaavat kuntien välisen yhteistyön koordinoinnista omallaalueellaan- mallintavat yhteistyöprosessia omalla kehittämisalueellaanyhteistyössä moniammatillisten tiimien kanssa- toimivat työparina kuntien lasten ja perheiden palvelujen vastuuhenkilöillekehittämisasioissa- toimivat työparina seutukehittäjille varhaiskasvatuksen substanssikysymyksissä- osallistuvat alueellisen kehittäjäverkoston toimintaan- vastaavat moniammatillisten työskentelymallien jalkauttamisestaja juurruttamisesta perustyöhön- osallistuvat hankkeen koulutuksiin ja kehittämistyöhönMoniammatilliset kehittämistiimitKunkin kuntaryhmän alueelle rakennetaan kehittämistiimit, joiden toimintaa koordinoivathankkeeseen palkattavat kehittämiskoordinaattorit. Kehittämistiimi rakentuu alueen lasten jalapsiperhepalvelujen työntekijöistä ja/tai johtajista. Kehittämistiimien rakentamisessa huomioidaanalle kouluikäisten lasten perheiden käyttämät palvelukokonaisuudet 11 . Kehittämistiimientoimintaan osallistuu sovitulla tavalla joko oppilaitosten tai Posken ja järjestöjen työntekijöitä.Kehittämistiimien kokoonpano ja toiminta vaihtelee paikallisten tarpeiden ja intressienmukaisesti.Kehittämistiimi kokoontuu vuorotellen eri lasten ja perheiden palvelujen toimipisteissä jatutustuu niiden toimintaan. Alkuvaiheessa kehittämistiimit jäsentävät yhteistyössä kehittämiskoordinaattorinkanssa hankkeen tavoitteista lähtevää, paikalliset tarpeet huomioivaa kehittämistyötätukevan yhteistyösuunnitelman, jota hankkeen aikana toteuttavat. Kehittämistiiminjäsenten tehtävänä on viedä yhdessä kehittämiskoordinaattorin kanssa uusia toimintamallejaomaan organisaatioon. Tavoitteena on luoda hankkeen aikana alueille toimiva ennal-11 esim. vauvaa odottava perhe, vauvaperhevaihe, päiväkoti-ikäisen perhe, kouluun lähtijän perhe jne.46

taehkäisevän, varhaisen puuttumisen yhteistyö - ja kumppanuusmalli ja uudenlaisia lasten japerheiden hyvinvointia tukevia yhteisiä työmalleja.Aikataulutus:• Kootaan kehittämistiimit toiminta-alueelle kevät 2009 alueen kehittämiskoordinaattorintoimesta• Suunnitellaan kehittämistiimin työskentely ja täsmennetään tavoitteet kevät 2009• Kehittämistiimien koulutus käynnistyy syksy 2009• Kehittämistiimin jäsenet organisoivat yhdessä kehittämiskoordinaattorin kanssa uusientyömallien leviämistä 2010–2011• Ennaltaehkäisevän, varhaisen puuttumisen yhteistyömalli työstetään ja kirjoitetaantoimintamalliksi 2010–2011OppilaitoksetOppilaitosten rooli hankkeessa on tutkimuksellinen, koulutuksellinen ja konsultatiivinen. Oppilaitoksiinrakentuu tutkimusryhmiä hankkeen alueiden tarpeista nousevien kehittämisteemojenympärille. Oppilaitokset tuottavat myös koulutusta ja konsultaatiota paikallisen kehittämistyöntueksi. Lisäksi oppilaitosten edustajia osallistuu alueellisen kehittäjäverkoston työskentelyyn.Oppilaitosten tehtävistä hankkeessa sovitaan yksityiskohtaisesti erillissopimuksinhankkeen rahoituspäätöksen jälkeen.JärjestötHanke tarjoaa lasten ja lapsiperheiden parissa toimiville järjestöille luontevan yhteistyöverkoston.Järjestöjen erityisasiantuntemusta hyödynnetään mm. ajankohtaisfoorumien järjestämisessä.Järjestöjen edustajia osallistuu myös paikallisten kehittämistiimien, alueellisen kehittäjäverkostontoimintaan. Järjestöjen toiminnasta sovitaan yksityiskohtaisesti erillissopimuksinhankkeen rahoituspäätöksen jälkeen.PoskePohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus vastaa hankkeen toiminnan kokonaisuuden koordinoinnistaja paikallisen kehittämistyön yhteen nivomisesta yhdessä alueellisen kehittäjäverkostonkanssa. Posken tehtävänä on myös paikallisesti toimivien kehittämiskoordinaattorienja paikallisen kehittämistyön tukeminen. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön toiminnassaPosken vastuulla on verkkoympäristön ja verkkokonsultaation ylläpitäminen ja kehittäminen.Alueellinen kehittäjäverkostoHankkeen verkostomaista rakennetta yhteen nivoo hankkeen koko toiminta-alueen kattavaalueellinen kehittäjäverkosto 12 . Kehittäjäverkosto kokoaa kehittämiskoordinaattorit, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan oppilaitosten edustajat sekä järjestöjen edustajatyhteen. Kehittäjäverkoston toimintaa koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessatyöskentelevä projektipäällikkö. Kehittäjäverkoston toiminnan painopiste on varhaiskasvatuksen,varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn tematiikassa. Alueellisen kehittäjäverkostontehtävänä on vahvistaa tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön opetuksen yhteistyötä nivomallahankkeen kehittämisteemat opiskelijoiden opinnäytteisiin, opetussisältöihin sekä työharjoitteluihin.Alueellinen kehittäjäverkosto, joka koostuu kaikista keskeisistä sosiaali- jaterveydenhuollon koulutusta ja varhaiskasvatusta antavista Pohjois-Pohjanmaan koulutuslaitoksista,järjestökentästä ja seurakunnan edustajista on työstänyt opinnäytepankkia, jossa on12 Alueellinen kehittäjäverkoston idea on linjattu Pohjois-Suomen varhaiskasvatuksen linjauksissa (Puroila &Niskala 2003). Toiminta on rakentunut 2006–2008 Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön toiminnassa. Alueellisenkehittäjäverkoston työskentely perustuu kumppanuussopimukseen ja oppilaitosten välisiin yhteistyösopimuksiinja strategia-asiakirjoihin.47

tällä hetkellä 17 liittyvää opinnäytettä tekeillä. Opinnäytepankissa myös esitellään alueen kehittämisteemoihinliittyvät valmiit tutkimusjulkaisut. Alueellisen kehittäjäverkoston työskentelyntuloksena on Pohjois-Suomeen syntynyt moniammatillinen opinnäytetyöpaja toiminta,joka syksyllä 2008 kokosi alueen oppilaitoksista (yliopisto, amk:it ja II aste) 50 opiskelijaa jakouluttajaa yhteisesti kokoamaan moniammatillisia tutkimustöitä kehittämisteemojen ympärilleja suunnittelemaan jatkoyhteistyötä.Käsillä olevassa hankkeessa alueellisen kehittäjäverkoston toimintaa kehitetään jaostoiminnaksi,jolloin voidaan pureutua eri varhaiskasvatuksen ja lasten ja perheiden palvelujen monialaisiinhaasteisiin (varhaiskasvatus, kuntoutus, lastensuojelu, neuvola jne.). Toimintaa kehitetäänmyös maantieteellisestä näkökulmasta. Esim. Oulun Eteläiselle alueelle perustetaanoma jaos, joka yhdistää maantieteellisesti lähellä olevat oppilaitosyhteistyökumppanit alueellisenkehittäjäverkoston toimintaan. Alueellisen kehittäjäverkoston työskentely mahdollistaamoniammatillisten projektien, opinnäytteiden ja käytännön työssäoppimisjaksojen pitkäjänteisentoteuttamisen hankkeessa.Aikatalutus:• Alueellisen kehittäjäverkoston työn suunnittelu hankkeen ajaksi kevät 2009• Moniammatillisen opinnäytetyöpajan työskentely käynnistyy kevät 20094 Käytännön toteutus ja aikataulutusHankkeen valmisteluHankkeen valmistelu on käynnistynyt keväällä 2008 Posken seudullisissa työkokouksissa jaVarhaiskasvatuksen kehittämisyksikön työpalavereissa. Hanketta on käsitelty ja yhdessäsuunniteltu kuntatoimijoiden ja alueellisen kehittäjäverkoston jäsenten kanssa useissa työkokouksissavuoden 2008 aikana.Hallinnointi ja ohjausHankkeen käynnistyessä keväällä 2009 hankkeeseen palkattu projektipäällikkö kokoaa hankkeenohjausryhmän. Ohjausryhmä koostuu hankkeen suunnitteluvaiheessa mukana olleistaedustajista. Ohjausryhmän kokoonpanoa laajennetaan tarpeen mukaan. Ohjausryhmä vastaahankekokonaisuuden sisällöllisestä ja hallinnollisesta ohjaamisesta. Hankkeessa mukana olevienkuntien edustajisto yhdessä ohjausryhmän kanssa rekrytoi hankkeeseen palkattavat kehittämiskoordinaattorit,jotka aloittavat työnsä toukokuussa 2009.KehittämiskoulutusHankkeeseen sisällytetään koulutusta moniammatillisten kehittämistiimien henkilöstölle. Kehittämiskoulutusrakentuu alueiden kehittämisteemoista käsin. Hankkeen kaksitasoinen rakennemahdollistaa tehokkaan tiedon välittämisen eri toiminta-alueilla syntyneistä uusistahyvistä käytänteistä ja toisaalta mahdollistaa koko toiminta-alueen asiantuntijuuden hyödyntämisenhankkeen eri toiminta-alueilla. Kehittämiskoulutus kohdistuu sekä sisällöllisiin kehittämisteemoihinettä kehittämistyön menetelmiin.Aikataulu:• koulutuksen suunnittelu kevät 2009• koulutuksen toteuttaminen vuosien 2010 ja 2011 aikana48

Asiakaslähtöiset toimintakäytänteetKehittämistyön pohjaksi ja kehittämisprosessien tueksi kullakin kehittämisalueella toteutetaanasiakaslähtöisiä prosesseja, joiden tavoitteena on yhdessä asiakkaiden kanssa pohtia hyvinvointiaja sen tukemista. Toimintakäytänteinä ovat perustettavat asiakasryhmät, joiden kauttasaadaan asiakkaat mukaan kehittämistyöhön ja sitä kautta luodaan yhteys asiakkaiden elämäntodellisuudenja palvelujärjestelmän kehittämistoimenpiteiden välille. Myös lasten oman äänenkuulumiseen ja osallisuuteen kehitetään toimintakäytänteitä. Asiakkaiden mukaan ottamisessavoidaan hyödyntää Bikva-mallia. Muita mahdollisia asiakkaat mukaan ottavia menetelmiäovat mm. dialoginen vuorovaikutusmalli, vertaisarvioinnit, fokusryhmät.Aikataulu:• asiakkaat mukaan ottavat prosessit tunnistetaan ja valitaan alueille sopivimmat vaihtoehdotkevät 2009• toiminta-alueilla käynnistetään asiakkaat mukaan ottavien menetelmien koulutus sekämenetelmien käyttö 2009-• asiakkailta saatua tietoa hyödynnetään kehittämistyössä 2009-KehittämissuunnitelmatHankkeen alkuvaiheessa paikallistason kehittämistyön painopiste on lasten ja perheiden palvelujennykytilan analyysissä sekä kehittämistyötä koskevien suunnitelmien laatimisessa. Kehittämissuunnitelman13 avulla operationalistetaan kunkin toiminta-alueen kehittämisen prosessithankesuunnitelmaa ja hankevalmisteluissa käytyjä keskusteluja konkreettisemmin. Kehittämiskoordinaattoritperehtyvät oman alueensa kuntien lasten ja perheiden palveluihin palveluihinja kokoavat systemaattisesti tietoa kehittämisen tarpeista suunnittelutyön pohjaksi.Asiakaslähtöiset toimintakäytänteet tuottavat perustietoa kehittämissuunnitelman laatimisenpohjaksi. Moniammatilliset tiimit ja asiakkaat ovat keskeisiä kehittämissuunnitelman työstäjiä.Aikataulu:• materiaalin kokoaminen kehittämissuunnitelmien ja täydennyskoulutussuunnitelmienpohjaksi kevät 2009• suunnitelmien toteuttaminen syksy 2009• kehittämissuunnitelmien arviointi ja jatkosuunnitelmien kirjaaminen syksy 2011Paikallisten kehittämistiimien toimintaHankkeen toiminta-alueelle rakentuu moniammatillisten kehittämistiimien verkosto. Kukinkehittämistiimi pureutuu kehittämistyössä kuntien yhdessä valitsemiin painopistealueisiin.Kehittämistiimien yhtenä tehtävänä on rakentaa yhteistyö ja toimiva työskentelymallikunnan tai alueen kuntien lasten ja lapsiperheiden palveluista vastaavien käyttöön.Alueen kehittämiskoordinaattori tukee työskentelyä paikallisesti. Työskentely käynnistetääntutustumalla eri sektorien tekemään varhaisen tuen työskentelyyn ja hahmottamalla yhteisetalueet sekä kehittämishaasteet. Konkreettisina yhteistyömuotoina ovat yhteiset tapaamiset,tutustumiskäynnit, työntekijävaihto tai vertaisarviointi 14 , yhteisiin koulutuksiin osallistuminen,työskentelymallien vaihtaminen, konsultaatio, mentorointi.13 Kehittämissuunnitelmien laadinnassa tunnistetaan alueilla jo olemassa olevat linjaukset, sektorikohtaiset suunnitelmat,lapsi-ja nuorisopoliittiset ohjelmat ja strategiat.14 Seppänen-Järvelä, R. (toim.) 2005. Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin välineenä. Helsinki: Stakes.49

Aikataulu:• moniammatilliset kehittämistiimit kootaan kevät 2009• henkilöstön koulutus, vertaisryhmät, mentorointi jne. alkaa syksy 2009• sisällöllinen kehittämistyö lasten ja perheiden palvelujen yksiköissä alkaa kevät 2009• mallinnustyö 2010AjankohtaisfoorumitHankkeessa toteutetaan alueellisia Ajankohtaisfoorumeita. Konsepti ajankohtaisfoorumeilleon kehitetty Posken Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö-hankkeessa. Ajankohtaisfoorumientavoite on kolmitasoinen. 1) Foorumit vastaavat työntekijöiden ja työnantajien velvoitteeseen15 ylläpitää ja kehittää työntekijöiden ammatillista osaamista. Foorumien luonne onkoulutuksellinen ja ne sisältävät asiantuntijapuheenvuoroja lapsiin ja lapsiperheisiin liittyvistäajankohtaisista teemoista. 2) Foorumit toimivat monialaisen yhteistyön ja verkostoitumisenedistäjinä, sillä foorumeihin osallistuvat kunnallisten toimijoiden ohella myös järjestöjen jaalueen seurakuntien lapsi- ja perhetyöntekijät 3) foorumit tarjoavat alueen lapsiperheidenvanhemmille osallistua kehittämistyöhön ja varhaiskasvatuksesta sekä lasten ja lapsiperheidenpalveluista käytävään keskusteluun.Ajankohtaisfoorumeja toteutetaan vuosittain (1 koko hankkeen toiminta-alueen yhteinen sekä1-2 kunkin kuntaryhmän alueella). Foorumien toteuttamisessa pyritään siihen, että ne hyödyttäisivätparhaalla mahdollisella tavalla alueen kaikkien kuntien tarpeita ja niihin voisi osallistuasekä henkilöstöä että muita toimijoita mahdollisimman laajasti.Alueellinen kehittäjäverkosto suunnittelee vuosittain yhdessä kehittämiskoordinaattorienkanssa ajankohtaisfoorumien sisällölliset teemat. Foorumien käytännön järjestämisestä vastaakehittämiskoordinaattori. Foorumeissa tapahtuvan koulutuksen tuottamiseen osallistuvathankkeessa mukana olevat yhteistyöoppilaitokset erillisen sopimuksen mukaisesti.Aikataulu:• Alueellinen kehittäjäverkosto suunnittelee vuoden 2009 ajankohtaisfoorumit syksy2009• ajankohtaisfoorumit kevät ja syksy 2010 (1 kullakin kehittämisalueella; yksi koko alueenyhteinen kehittämispäivä)Tietoteknologian käyttöPohjois-Suomen alueella pitkät etäisyydet asettavat erityisen haasteen kehittämistyölle. Esimerkiksikehittämistä koskevan tiedon välittyminen kuntaryhmästä toiseen tai opiskelijoidenkäytännön harjoittelun hajauttaminen opiskelupaikkakuntien ulkopuolelle edellyttää tietoteknologiannykyistä laajempaa hyväksi käyttöä. Posken aiemmissa varhaiskasvatuksen hankkeissaon kehitetty verkkokonsultaatiota sekä tietoteknologista verkostoitumista (video- jaskypepalaverit). Tässä hankkeessa pyritään edelleen edistämään tietoteknologian käyttöä lastenja perheiden palvelujen kehittämistyössä. Tietoteknologian tehokas käyttö hyödyntääkoordinaattorien keskinäistä verkostoitumista sekä opiskelijoiden etäohjausta.Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhtenä vastuualueena hankkeessa on verkkoympäristönja verkkokonsultaation ylläpitäminen ja kehittäminen. Jo tällä hetkellä pohjoissuomalaistenkuntien työntekijöiden käytössä on sosiaalialan verkkokonsultaatio(www.sosiaalikollega.fi/verkkokonsultti/varhaiskasvatus), joka tuottaa työntekijöille asiantun-15 Kallio, Sarvimäki (toim.) 2006. Sosiaaliahuollon täydennyskoulutussuositus. Opas kunnille ja kuntayhtymille.STMn julkaisuja 6.50

tijakonsultaatiota. Hankkeen puitteissa verkkokonsultaation käyttöä hyödynnetään moniammatillisenkehittäjätiimin työskentelyn tukena ja käyttäjäkuntaa laajennetaan myös terveydenhuollonja sivistystoimen henkilöstön käyttöön. Verkkokonsultaation käyttöä pyritään edistämäänsiten, että se toimii hankkeessa moniammatillisen yhteistyön, osaamisen lisäämisensekä vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön välineenä.Posken www-sivustoa hyödynnetään hankkeen tiedotus ja tiedonvälityskanavana. Nykyiselläänwww-ympäristössä on mm. varhaiskasvatuksen kehittämishankkeen aikana rakennettuopinnäytepankki, joka on alueellisen kehittäjäverkoston työkalu sekä oppilaitosten ja kentänvälinen yhteistyöalusta käytännön tutkimukseen liittyvissä teemoissa.Aikataulu:• Verkkoympäristöön perehtyminen syksy ja verkkoympäristön käytön suunnitteluhankkeen ajaksi syksy 2009• Verkkoympäristö käytössä kevät 2010• Varhaiskasvatuksen verkkokonsultaation hyödyntäminen ja edelleen kehittäminenHankkeessa toteutettava tutkimusTutkimus kytkeytyy hankkeen toimintaan seuraavasti: 1) Opinnäytetyö -pankki, jossa kehittämistiimitja paikalliset työyhteisöt sekä oppilaitosten kouluttajat ja opiskelijat voivat ilmoittaaalueellaan tarvittavista tutkimusaiheista. Opinnäytetyö -pankki julkaisee opinnäytteitä sekäilmoittaa alueella tutkimusta tarvitsevista tutkimusteemoista. Siten se palvelee sekä paikallistentoimijoiden kehittämistyötä että oppilaitoksia ja opiskelijoita. 2) Kehittämistyön sisällöllistenteemojen ympärille rakennetaan tutkimusryhmiä moniammatillisen tutkimustyöpajatoiminnan16 avulla. Yhteistyötahoina tässä ovat ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalankoulutuksen perus- ja jatko-opiskelijat monialaisesti (sosiaali, terveys, kuntoutus) sekä Oulunja Lapin yliopistojen opiskelijat.Aikataulu:• Asiakaslähtöiset arviointiprosessit 2009–2010• Opinnäytetyö -pankkiin uudet opinnäyteaihiot kevät 2009• Tutkimusryhmiä kehittämistyön sisällöllisten teemojen ympärille 2009-16 Moniammatillisen opinnäytetyöpajan työskentelymalli on kehitetty Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhankkeessavuonna 2008.51

Hankkeen arviointiArviointi toteutetaan hanketyöntekijöiden, kehittämistiimien ja yhteistyötahojen tuottamanaitsearviointina. Arviointiryhmän työskentelyn tulokset kootaan hankkeen lopussa syksyllä2011 ja ne esitellään hankkeen järjestämässä tilaisuudessa. Hankkeen puitteissa tehdään opinnäytetöitä.Hankkeen tilaisuuksista ja verkostoista kerätään palautetietoa ja itsearviointitietoa.5 Hankkeen vastaavuus KASTE-ohjelman tavoitteisiinHankkeella pyritään vastaamaan konkreettisesti seuraaviin KASTE -ohjelman vuosien 2008–2011 tavoitteisiin:1) Palvelujen kehittäminen vastaa aiempaa paremmin kansalaisten tarpeisiin. Kuntalaistenosallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee. Palvelujen laatu, vaikuttavuus jasaatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät.Kehittämistyö kullakin kehittämisalueella perustuu asiakaslähtöisiin arviointimenetelmiinesim. bikva-arviointeihin, joita hankkeessa toteutetaan. Hankkeessa otetaankäyttöön asiakaslähtöisiä työskentelytapoja. Laadukkaat varhaiskasvatuspalvelutja lasten ja perheiden palvelut turvaavat hyvää lapsuutta ja nuoruutta sekämuodostavat pohjan elinikäiselle hyvinvoinnille. Hankkeessa mukana olevat kunnatsijaitsevat kaukana Pohjois-Pohjanmaan kasvukeskuksesta (Oulusta). Hankkeessatoteutuva kehittämistyön malli vie kehittämistyön lähelle perustyötä sitoensen kuitenkin kasvukeskusten ympärillä olevien tutkimus- ja koulutuslaitostentyöhön alueellisen kehittäjäverkostotyöskentelyn kautta. Hankkeen kunnat saavattukea kehittämistyölle toisiltaan sekä alueella toimivalta kehittämiskoordinaattoriltaja koulutukselta ja konsultaatiolta. (toimenpide 6)2) Vahvistaa kunnallista kehittämistä ja yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujenja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssaKehittämistyö lähtee kunkin kunnan omista kehittämisen tarpeista. Alueen kehittämiskoordinaattoritkokoavat tätä tietoa kehittämistyön suunnittelun pohjaksi.Oppilaitokset ja tutkimus ovat mukana hankkeessa alueellisen kehittäjäverkostonmuodossa. Verkoston toiminta on jo rakentunut aiemmissa Posken varhaiskasvatuksenkehittämishankkeissa. Oppilaitokset ovat mukana tuottamassa opinnäytetöitä,koulutusta ja konsultaatiota myös alueille, jotka sijaitsevat kaukana oppilaitoskaupungeista. (toimenpide 15)3) Voimavarat on suunnattava uudistuksiin ja hyödynnettävä aiempi kehittämistyöTyöskentely hankkeessa perustuu Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikössä käytettyyntuetun prosessikehittämisen malliin ja rakentuneisiin yhteistyöverkostoihin.Malli ja verkostot antavat rakenteen ja jäsennyksen nyt toteutettavalle sisällöllisellekehittämistyölle. Kehittämistyössä hyödynnetään aiempi alueella tehty kehittämistyö.4) Ennaltaehkäisten ja varhain puuttuen. Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenrakenteet. Säilytetään sektorirajat ylittävän ja laaja-alaisen yhteistyön edellytyksetHankkeen moniammatilliset kehittämistiimien toiminnalla tavoitellaan sektorirajatylittävän ennaltaehkäisevän yhteistyön mallintamiseen ja uudenlaisten työmenetelmienyhteiseen omaksumiseen. Hankkeen toiminta-alueilla on menossa erilaisia palvelurakenteenmuutoksia, joita hankkeella pyritään tukemaan.52

5) Puututaan varhain ongelmiin. Luodaan kuntiin pysyviä johtamis- ja yhteistyörakenteita,joilla varhaisen puuttumisen ote saadaan osaksi koko kunnan päätöksentekoa.Yli hallintokuntien menevien kehittämistiimien yhteistyöllä pyritään puuttumaanvarhain lapsiperheiden ongelmiin yhdistämällä kunnallisten palvelujen sekä kolmannensektorin voimavaroja. Hankkeessa rakentuu yhteistyömalli ennaltaehkäisevälletyöskentelylle toiminta-alueilla. (toimenpide 6.)6) Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja. Uudistetaan lasten japerheiden palveluja kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuusja vaikuttavat toimintamallit. Sovitetaan yhteen palvelutuotantoa ja palveluprosessejaHankkeessa pyritään kehittämään lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellistavuorovaikutusta, vanhempien osallisuutta, kotikasvatuksen tukemista, varhaistatukemista ja puuttumista. Peruslähtökohtana on lapsen vanhempien ensisijainenkasvatusvastuu- ja oikeus sekä lasten ja perheiden palvelujen kotikasvatustatukeva tehtävä. Hankkeessa hyödynnetään valtakunnallisia ja paikallisia jo kehitettyjähyviä toimintakäytänteitä (esim. Perhenavigaattori, Kasvatuskumppanuuskoulutus,Tunnemuksu, varhainen mediakasvatus, kotikasvatuksen tukeminen). Mallejalevitetään eri sektorien ammattilaisten tietoisuuteen ja viedään ne systemaattisestilasten kehitysympäristöihin koti, neuvola, päivähoito, lastensuojelu, koulu.Hankkeessa luodaan toiminta-alueille yhteistyömalli lasten ja perheiden palvelujenennaltaehkäisevälle työlle sekä otetaan käyttöön uusia työmenetelmiä. (toimenpidekohta7.)Moniammatillisten tiimien yhteistyönä on mahdollista kehittää uusia toimintamalleja,joita toteutetaan julkisen ja järjestökentän yhteistyönä. Hankkeessa myös levitetäänolemassa olevia hyviä toimintamalleja. Hanke on osa laajempaa Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakennetta, joka tukee kehittämistyönuusien mallien leviämisen laajasti Pohjois-Suomen alueelle. (toimenpidekohta 19)7) Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminenHankkeessa käytetty tuetun prosessikehittämisen malli vahvistaa henkilöstönosaamista tukirakenteen (kehittämiskoordinaattori, koulutus, konsultaatio) kautta.Moniammatillisissa kehittämistiimeissä on mukana myös johtotason henkilöstöä,jolloin muutosten aikaansaamista vahvistetaan. Mukana olevat yhteistyöoppilaitoksettuottavat omalta osaltaan tukea henkilöstön osaamisen kehittymiseen peruskoulutuksessasekä hankkeen koulutuksissa. Kehittämistyöllä luodaan työympäristöjä,jotka ovat houkuttelevia alan asiantuntijoille. Henkilöstön osaamisen kehittämisessähyödynnetään uudenlaisia keinoja, kuten mentorointia, vertaisparityöskentelyä,vertaisryhmiä. Osaamista vahvistavan työskentelyn suunnittelussa ovatmukana alueen moniammatilliset kehittämistiimit. Työskentelyä koordinoi kehittämiskoordinaattori.6 Hankkeen yhteistyötahotHankkeen toimijatahoja edustavat:Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Petri Kinnunen, kehitysjohtajaPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Hannakaarina Sarvela, vt. kehittämispäällikköOulun seudun ammattikorkeakoulu, Aira Vähärautio, lehtoriOulun seudun ammattikorkeakoulu, Arja Veijola, kuntoutuksen yliopettajaOulun seudun ammattikorkeakoulu, Hannu Pietiläinen, hallintojohtajaOulun yliopisto, Eeva-Liisa Kronqvist, jaosjohtajaSTKL/ Kumppanuuskeskus, Anne Mustakangas-Mäkelä, kehittämispäällikkö53

Kuusamon kaupunki, Aini Naumanen, lasten ja perheiden palvelujen johtajaTaivalkosken kunta, Hanna Suutari, päivähoidon johtajaPosion kunta, Eija Helisten, päivähoidon johtajaKallion kuntayhtymä, Marja Ranta-Nilkku, päivähoidon johtajaHaapajärven kunta, Heleena Talala, perusturvajohtaja (edustaa tulevan Selänteen kuntia)54

7 Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelmaIV-VAIHE: Pohjois-Pohjanmaa Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä1.3.2009-31.10.2011 2 009 2 010 2 011Henkilöstömenot, joistaProjektiin palkattava henkilöstö 72 663 142 245 133 967 348 875Kehittämiskoordinaattorit 2hlö (5/2009-10/2011) 47 940 110 500 100 000 258 440Projektipäällikkö 50% hankerahoitus 24 723 31 745 33 967 90 435Työpanoksen siirto kunnalta* 0Palvelujen ostot yhteensä, josta 34 337 26 555 33 833 94 725Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 5 000 3 000 4 800 12 800Painatukset ja ilmoitukset 1 500 0 4 000 5 500Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 4 837 4 000 4 033 12 870Matkustus- ja kuljetuspalvelut 12 000 9 500 9 000 30 500Koulutus- ja kulttuuripalvelut 11 000 10 055 12 000 33 055Muut palvelujen ostot 0Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 000 1 000 2 000 8 000Vuokrat 5 000 6 000 6 000 17 000Investointimenot yhteensä, josta 5 000 0 0 5 000Aineettomat hyödykkeet 0Koneet ja kalusto 5 000 0 0 5 000Muut investointimenot 0Muut menot 5 000 3 000 3 000 11 000Hallinnointikulut 1 000 1 200 1 200 3 400Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 128 000 180 000 180 000 488 000- Valtionavustukseen oikeuttamattomatkustannukset- Tulorahoitus- Muu kuin julkinen rahoitusValtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 128 000 180 000 180 000 488 000Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 32 000 45 000 45 000 122 000Kuusamo 8 000 12 000 12 000 32 000Taivalkoski 3 000 3 500 3 500 10 000Posio 3 000 3 500 3 500 10 000Kallio 10 000 14 000 14 000 38 000Selänne 8 000 12 000 12 000 32 000Muu julkinen rahoitusHaettava valtionavustus 96 000 135 000 135 000 366 000Kuntaosuuksien jakoperustana kunnan väkiluku:o kunnat joissa asukkaita alle 10 0003000€ / vuosi 2006, 3500€ / vuosi 2010 ja 2011o kunnat/kuntayhtymät joissa asukkaita 20 000 tai alle8 000€ / vuosi 2009, 12 000€ / vuosi 2010 ja 2011o kunnat/kuntayhtymä joissa asukkaita yli 21 00055

10 000€ / vuosi 2009, 14 000€ / vuosi 2010 ja 2011Väestömäärät vuonna 2008 mukana olevissa kunnissa: 17Kallio 34 000Kuusamo 16 904Posio 4079Taivalkoski 4624Haapajärvi 7842Kärsämäki 2989Reisjärvi 3036Pyhäjärvi 611317 Väestötietojärjestelmä rekisteritilanne 31.1 200856