to get the file - Sosiaalikollega

Tilhi-Erityislasten ja -nuortentilapäishoidon kehittäminen jamallintaminen Lapissa-hankkeen loppuraporttiJulkaisija:KolpeneenpalvelukeskuksenkuntayhtymäMyllärintie 3596400 RovaniemiPuh (016) 337 41Telefax (016) 365 740,kolpeneen.palvelukeskus@lshp.fiwww.kolpene.fiToimittajat:Katri MiettinenPekka OjaniemiUlkoasu ja taitto:Puisto Design & Advertisingwww.puistonpenkki.fiKannen kuva:Riikka Mesimäki, Myllärin kouluPainopaikka:Painatuskeskus FinlandRovaniemi 2008ISSN 1455-1101

6Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

SaatteeksiTähän saumaan sitten sattui muutamia sopivia ja mahdollistavia lisäpalikoita, mm. Lapin palveluverkostossavakiintuneen kehittämisroolin löytänyt, Kolpeneen puitteissa toimiva sosiaalialan osaamiskeskus(PoskeLappi) sekä valtakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen puitteissa mahdolliseksikäynyt hanketoiminta, jo esim. KOTA-hankkeen myötä saatuine positiivisine kokemuksineen.Tältä pohjalta sorvattiin hakemus ja saatiin Lapin lääninhallituksen myönteinen päätös ”Erityislastenja –nuorten tilapäishoidon” kehittämishankkeeseen, joka käynnistyi 2006 alkukesästä ja sai sittenohjausryhmän toimittaman nimikisan myötä mukavan ”Tilhi”-nimenkin. Merkittävää hankkeensuotuisalle käynnistymiselle oli mm. aktiivisen kunta- ja toimijaverkoston laajentuminen niin länteen(Kemi, Tornio, Keminmaa), pohjoiseen (Sodankylä) kuin itäänkin (Kemijärvi) sekä se, että hankkeellesaatiin vireää, osaavaa ja käytännönläheistä vetovoimaa. Hankkeen vastaavana suunnittelijanaaloitti KM Tanja Peltovuoma, jonka siirryttyä muihin haasteisiin vetovastuuseen siirtyi sujuvastijo hankkeen alusta opiskeluun liittyvän tutkimustyön myötä mukana ollut sosionomi Katri Miettinen.Koko ajan mukana on ollut osa-aikaisena kehittäjänä YM Pekka Ojaniemi, joka toi hankkeeseensekä käytännön sosiaalityön että kehittämistyön kokemusta, myös kytkennän PoskeLappiin.Hankkeen ohjausryhmän roolia voidaan pitää jopa poikkeuksellisena – jos ei hankkeen alkuvaiheetja tausta huomioiden niinkään yllättävänä. Ryhmän osallistuminen hankkeeseen on ollut hyvin intensiivistäja aktiivista myös kokousten välillä, mistä kertovat myös tämän raportin lukuisat, omakohtaisetja elävät arvioinnit. Muutenkin tästä eteenpäin haluan jo antaa puheenvuoron raportinkirjoittajille, itse kehittäjille, tekijöille ja kokijoille, joiden kirjo erinomaisesti kuvaa tämän hankkeenlaajaa verkostoa.Projektisuunnittelija Katri Miettinen vastaa raportin luvuista 1-5. Hän kiteyttää osuudessaan Tilhihankkeentaustat, tavoitteet, toiminnan ja tulokset, hankkeen edetessä ilmestyneillä ”lehti-inserteillä”höystettynä. Kirjoituksessa käy selkeästi ilmi, että hanke näyttää todella saaneen aikaan sekäkonkreettista ja monipuolista tekemistä – siis palveluihin vauhtia ja lystiä, uutta vuorovaikutusta javastavuoroisuutta – arviointia ja vertaistukea, että kaiken tämän saattamista yhteiseen käyttöön –siis hyvien kokemusten ja käytäntöjen mallintamista ja tiedottamista. Tietysti myös hankkeen määräaikaisuudenym. inhimillisen rajallisuuden tunnustaen ja näin vastuuta jatkuvuudesta meille kaikillejakaen.Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Anni Häme, Sari Manninen ja Kirsi Toiminen ovat kirjoittaneetraportin luvun 6. Kehitysvammaisten palvelusäätiö on valtakunnallinen palvelujen tuottaja,jonka laajaa osaamista oli hienoa hyödyntää jo esivaiheessa, ”Vauhtiviikonloppuja” käynnistettäessä.Näin saatiin myös itse Tilhi-hankkeelle vauhdikas lähtö ja varmaan myös itse toiminnalle uuttapotkua hankkeen jälkeenkin. Palvelusäätiön tilapäisjohdon johtaja Anni Häme työryhmineen tuomyös tässä raportissa tärkeää tietoa ja kokemusta palvelutoiminnasta – myöskin siitä, miten Tilhihankkeessatapahtunut mallintaminen voi osaltaan tukea toiminnan jatkuvuutta ja edelleen kehittymistä.8Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

SaatteeksiKehittäjä-sosiaalityöntekijä Pekka Ojaniemi vastaa raportin luvusta 7. Hänen keskeisinä painotuksinaovat kehittämistyön yleisemmät edellytykset ja toisaalta yhteisen, asiakkaasta organisaationjohtoon ja jopa poliittisiin päättäjiin saakka ulottuvan osallistavan arvioinnin merkitys pyrittäessävastakkaisten näkökulmien asetelmista yhteisen toiminnan kautta tapahtuvaan oppimiseen ja uudenrakentamiseen. Merkille pantavaa oli tämän ajatus- ja toimintamallin kautta Tilhi-kunnissa ilmennyttilapäishoidon piilossa olevan järjestämispotentiaalin löytyminen, uusien yhteistyösuhteidenlöytymisen myötä.Erityislasten ja nuorten omaisjärjestöt sekä itse aktiiviset perheet ja omaiset olivat Tilhi-hankkeelleaivan korvaamaton voimavara! Jo mainitun intensiivisen ohjausryhmässä ja paikallisissa työryhmissäosallistumisen lisäksi on tähän raporttiin saatu todella monipuolinen kokoelma järjestö- jaomaisnäkökulmia. ELO-omaisyhdistyksestä Pia Ylisuvanto, Kehitysvammaisten tukiliitosta aluekoordinaattoriMaire Pallari sekä Omaishoitajista aluesihteeri Sirkka Nissi-Onnela ynnä lukuisatomaiset tuovat kaikki esiin sekä hankkeen myönteisiä kokemuksia – että myös edelleen esiintyviähaasteita ja ongelmiakin, jotka kutsuvat jatkamaan kehittämistyötä. Ehkä toistuvin koettua kuvaavailmaus on kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta, perusta jolle varmaan kestääkin ruvetaedelleen rakentamaan.Lopuksi tulevat kunnat, ehkä parjattuinakin kaiken suomalaisen ja lappilaisenkin palvelun varsinaisenaperustana ja ankkurina. Vaikka tähän raporttiin ei varsinaisilta kuntien edustajilta ole kertynytkovin paljon sanoja, uskon, että esim. omaisten palaute kertoo paljon siitä, miten myös kuntien, Kemin,Kemijärven, Keminmaan, Rovaniemen ja Sodankylän työntekijät ja johtajat lähtivät mukaan,sitoutuen hankkeeseen ja tilapäishoidon asiaan, tietysti Kolpeneen kuntayhtymää ja sen vastuunkantajia unohtamatta. Tämä kuntayhteisöjen tekemisen kautta ilmenevä suhtautuminen kiteytyyrohkaisevalla tavalla Sodankylän kehitysvammahuollon esimies Sirkka Hietasen toteamuksessa.”Hankkeen kautta vasta olen ymmärtänyt, kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Tämä ymmärrys toi taasrohkeutta ja päättäväisyyttä työskennellä määrätietoisesti tärkeän asian puolesta.”Tuohon ei olekaan tässä muuta lisäämistä kuin lämpimät kiitokset kaikille Tilhi-hankkeessa toimineille.Edellä jo mainittujen ja monien mainitsematta jäävien yhteistyökumppanien ohella aivanerityinen kiitos kuuluu Kolpeneen kuntayhtymän asumisen ja hoidon vastuualueen esimies MirjaLaitiselle, vastuun kantamisesta sekä hankkeen tukiryhmässä että itse tilapäishoidon käytännöntekemisen arkipäivässä. Lopuksi kiitos vielä hankkeen vetäjille ja ohjausryhmälle hienosta yhteistyöstä.Hankkeen päätös olkoon sysäys toiminnan jatkuvuudelle ja edelleen kehittymiselle. Tässäviestissä kapula jää meille itsellemme ja tietysti myös uusille tekijöille ja verkostoille, Poskelle, Vaskilleja muille tulevaisuuden lupauksille.Juha-Matti KivistöVapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 9

10Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

1. Tilhi-hankkeentausta jataustaorganisaatioKatri MiettinenKolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä,johon kuuluu Lapin läänin 21 kuntaa,sai sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisenvaltionavustuksen (166 200 €) ajanjaksolle1.8.2006–31.7.2008 Erityislasten ja -nuortentilapäishoidon kehittäminen ja mallintaminenLapissa -hankkeelle. Keväällä 2008 hankkeellemyönnettiin kolme kuukautta jatkoaikaa ja toimintajatkui 31.10.2008 saakka.Tilapäishoidolla viitataan niihin palveluihin jatukitoimiin, jotka tukevat vanhempien ja muidenomaishoitajien jaksamista sekä tarjoavatvammaisille ihmisille mahdollisuuden virkistymiseen,itsenäisen elämän harjoitteluun jakodin ulkopuoliseen sosiaaliseen elämään.Päävastuu tilapäishoidon palveluiden järjestämisessäon kunnilla. Tilapäishoidon ja omaisillesuunnattujen palvelujen tarjonta ei ole Lapissapystynyt vastaamaan niiden lisääntyneeseentarpeeseen. Perheiden luonnollinen lähiverkosto,kuten isovanhemmat, sukulaiset ja ystävät,eivät enää ole itsestään selvä tai riittävä apuperheille. Vammaisen henkilön arkipäivän sujumiseentarvitaan usein erityisosaamista ja kokemusta,jossa sukulaisten tukea ei pystytä hyödyntämään.Tilapäishoidon kehittämisen tarveon keskeinen myös sen vuoksi, että ainoastaanosalla omaishoitajista on mahdollisuus pitää lakisääteisetvapaapäivänsä (3 vuorokautta kuukaudessa1.1.2007 lähtien) puutteellisten tilapäishoitopalveluidenvuoksi.11

16Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

2. Tavoitteet ja saavutetut tuloksetKatri MiettinenHankkeen tavoitteena on ollut tukea kuntien palvelujärjestelmää kehittämällä lappilaisia tilapäishoidonmalleja ja tällä toiminnalla edistää asiakkaiden selviytymistä sekä perheiden jaomaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia hoitotyössä. Hankkeen tavoitteena oli myös luoda rakenne,jossa mahdollistuu asiakkaiden ja perheiden sekä kuntien ja järjestöjen toimijoiden yhteinenkehittämiskumppanuus.Hankkeen tavoitteena oli myös kehittää uusia vertaistukimuotoja. Vanhempien ja työntekijöidenhaastatteluissa kävikin ilmi erityislasten vanhempien vertaistuen puute useammalla paikkakunnalla.Vertaistuen kehittäminen jäi valitettavasti hankkeen aikana vähäisemmälle huomiolle ja sen syvempikehittäminen vaatisikin oman hankkeensa. Sodankylässä sekä Kemi-Tornio seutukunnassasaatiin kuitenkin käynnistettyä erityislasten ja -nuorten vanhempien vertaistukiryhmät, jotka jatkavattoimintaansa myös hankkeen jälkeen, Kemi-Torniossa Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheisetry:n Power-projektin ja Sodankylässä seurakunnan avustuksella.Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Hankesuunnitelman mukaisesti Bikva-mallia käytettiinasiakaslähtöisen alkuarvioinnin välineenä kaikissa hankkeeseen mukaan lähteneissä kunnissa.Alkuarvioinnin ja hankkeen aikana kokoontuneiden kehittämistyöryhmien avulla mahdollistuiuudenlainen kehittämiskumppanuus. Näitä menetelmiä käyttämällä varmistettiin asiakkaidenmukanaolo kehittämistyössä alusta saakka ja tilapäishoitopalveluiden kehittäminen ja mallintaminentoteutui yhteistyössä asiakkaiden, kuntien viranhaltijoiden sekä kolmannen sektorintoimijoiden kesken. Tällä tavalla pyrittiin ottamaan huomioon sekä palveluiden käyttäjien tarpeetettä myös kuntien realistiset mahdollisuudet tilapäishoidon palveluiden järjestämiseen.Hankkeen tuloksena Rovaniemelle ja Sodankylään syntyi uusi tilapäishoitomalli, jossa kiinnitetäänhuomiota ennen kaikkea perheiden varhaiseen ohjautumiseen tilapäishoidon palveluiden pariin.Kemijärven malli rakennettiin osittain jo olemassa olevan päivähoidon toimintamallin mukaan, jossalähinnä vastuutahot ja toimintatavat selkeytettiin erikseen erityislasten ja -nuorten kohdalta.Mallinnuksen lisäksi hankkeen tuloksena syntyi uusia, konkreettisia tilapäishoitopalveluja Lapinalueelle. Sodankylässä ja Kemi-Tornio alueella järjestettiin yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja oppilaitostenkanssa Lystilauantai-päiviä, jotka ovat muutaman tunnin toiminnallisia päiviä erityislapsilleja -nuorille. Rovaniemellä Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjesti keväällä 2008 kaksi ja syksylläkolme Lystilauantai-päivää erityislapsille ja -nuorille.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 17

Tavoitteet ja saavutetut tuloksetLisäksi Kemin ja Rovaniemen ryhmälomitusten käyttäjämäärät kasvoivat huimasti. Torniossa alkoimyös kokeiluna syksyllä 2008 pienille, vaikeavammaisille lapsille tarkoitettu ryhmälomitus yhteistyössäTornion kaupungin päivähoidon ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. KehitysvammaistenPalvelusäätiö oli myös kouluttamassa uusia perhehoitajia Lapin alueelle kesällä 2008.Tilapäishoidon osittain epäselvää terminologiaa selkiytettiin hankkeen aikana. Termien selkiyttäminenavasi myös uusia tilapäishoitomahdollisuuksia, kun löydettiin yhteinen ymmärrys siitä, milläkaikilla palvelumuodoilla hoidon tarpeita voidaan täyttää.18Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Tavoitteet ja saavutetut tuloksetTilapäishoidon terminologiaaTilapäishoitoTilapäishoidon tavoitteena on tarjota erityistätukea tarvitseville lapsille ja -nuorille monipuolisetmahdollisuudet osallistua ohjattuun,virkistävään ja turvalliseen toimintaan, ammattitaitoisenhenkilökunnan ohjauksessa. Tilapäishoidonpalveluja voivat tarvita henkilöt,joiden päivittäinen toimintakyky on heikentynytvammaisuuden tai pitkäaikaisen sairaudenseurauksena. Tilapäishoidon tavoitteenaon edistää lasten ja -nuorten psyykkistä ja fyysistähyvinvointia tarjoamalla heille mahdollisuushyvään hoitoon ja virkistymiseen sekä itsenäisenelämän harjoitteluun.Tilapäishoidolla tuetaan myös läheistään hoitavienomaisten jaksamista sekä autetaankoko perhettä selviytymään arjessa. Lyhytaikais-ja tilapäishoidon tarkoituksena on läheisenhoivan lisäksi antaa häntä hoitavalleomaiselle levähdystauko. Tilapäishoidon palvelutmahdollistavat myös omaishoitajien lakisääteistenvapaapäivien vieton.Tilapäinen perhehoitoPerhehoito tarkoittaa henkilön hoidon järjestämistähänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissatai perhehoitokodissa.PerhelomitusVammaisen tai sairaan lapsen omassa kodissatapahtuvaa tilapäistä hoitoa kutsutaan perhelomitukseksi.Perhelomittajana tai -hoitajanavoi toimia esimerkiksi sukulainen, naapuri,ystävä tai tarkoitusta varten koulutettu henkilö.Joskus puhutaan myös läheislomituksesta,jos hoitaja on lapselle ennestään läheinen taituttu henkilö.RyhmälomitusRyhmälomitus tarkoittaa useamman lapsenhoidon järjestämistä yhtäaikaisesti oman kodinulkopuolelle, esimerkiksi päiväkodin tms.tiloihin.Tilapäishoito ryhmäkodissatai laitoksessaTilapäishoitoa voidaan järjestää myös omankunnan ryhmäkodissa tai kuntayhtymän tarjoamanalyhytaikaisena laitoshoitona. Myösyksityiset palveluntuottajat ja järjestöt voivattarjota tilapäistä hoitoa yksiköissään.TilapäishoitoleiritTilapäishoitoleireille voi osallistua useampilapsi kerrallaan ja ne järjestetään yleensäkoulujen lomien aikana. Leireillä on tarvittavamäärä avustajia tai oman avustajan voi ottaamukaan.Tukihenkilöt, tukiperheet ja avustajatTilapäishoidon tarpeisiin voidaan joustavastitarjota perheen niin toivoessa myös esimerkiksiavustajia, tukihenkilöitä ja tukiperheitä.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 19

20Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

3. ToimintaKatri MiettinenHankkeen toiminta käynnistyi elokuussa 2006. Kiinnostusta tilapäishoidon syvempään kehittämistyöhöntiedusteltiin kaikilta Lapin kunnilta kirjeitse syyskuun 2006 aikana. Lapista tilapäishoidonkehittämiseen halukkuutensa ilmoittivat Rovaniemi, Sodankylä, Kemijärvi, Kemi, Tornio ja Keminmaa.TILHI-hankkeen toiminta2008 2007 2006Vaihe I, AlkukartoitusPerehdytään paikallisiin tilapäishoidon toimintamalleihin ja kokemuksiin sekäselvitetään eri toimijoiden välistä työnjakoa ja vastuita. BIKVA-haastattelut jatilapäishoidon nykytilan kartoitus oppilastyönä.Vaihe II, Kehittämisryhmien perustaminenSeudullisten / kuntakohtaisten ryhmien perustaminen yhteistyössä asiakkaidensekä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.Vaihe III, Työskentely ryhmien kanssaUuden tilapäishoito mallin kehittäminen ja mallintaminenTilapäishoito palveluiden kohderyhmä ja palveluihin ohjautuminen- Erityislapsi käsitteen määrittely, tilapäishoidon vastuuhenkilötTilapäishoidon järjestäminen ja organisointi- Tilapäishoidon palveluprosessi kunnassaTilapäishoidon toteutus- Uudet ja vanhat tilapäishoitotuotteet, tilapäishoidon terminologiaVaihe IVHankkeen päätös ja loppuarviointiMuu hankkeen aikainen toimintaTilapäishoidon jatkoseuranta ja arviointi kunnissaVapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 21

ToimintaHankkeen alussa perehdyttiin paikallisiin tilapäishoidontoimintamalleihin ja kokemuksiin,sekä selvitettiin eri toimijoiden välistä työnjakoaja vastuuta. Tämän jälkeen perustettiinkuntakohtaiset ryhmät, joissa aloitettiin uudentilapäishoitomallin työstäminen. Hankkeen tapahtumistaja toiminnasta pyrittiin tiedottamaanmahdollisimman laajalti koko hankkeenajan.Etsinnässä hUusi hankeselvittääLapinerityislastentilapäishoidonnykytilaa Milla SallinenROVANIEMIRovaniemeläisen Taina Siltasenperheessä ei huomio voi herpaantuahetkeksikään. Perheenkaksi lasta, 12-vuotias Beata ja11-vuotias Janne kärsivät tarkkaavaisuusongelmista,mikä ilmeneemuun muassa oppimisvaikeuksina.Käytännön arjessa eniten järjestelyitävaatii kuitenkin ylivilkkaus.– He eivät pärjää yksin, vaanheidän on oltava aikuisen silmienalla jokaisena hetkenä.Heidän kätensä toimivat nopeamminkuin ajatus, joten hevoivat saada hyvin nopeasti tuhoaaikaan, Siltanen kertoo.Siltasten perheen arki onkintarkkaan organisoitu alusta loppuun.Joskus on kuitenkin päästävähengähtämään.– Meillä oli oikeus käyttää 9vuorokautta vuodessa Kehitysvammaliitonkotihoitajaa, muttapäivät loppuivat usein keskenerityisesti lomamatkoja mietittäessä.Rovaniemen kaupunki on ohjannutperheitä käyttämään hengähdystaukojaKasperiin. Sieltälöytyi tilapäishoidon paikkamyös Beatalle ja Jannelle. Kasperion vuosi sitten avattu erityislastenja –nuorten ryhmäkoti,vakituisia asuinpaikkoja onviisi, tilapäishoidon paikkoja on Jenna viihtyy Kasperissa.Anu Karpossu,Anun bullterrieri.kaksi. Vastaavaa palvelua ei olRovaniemellä muualla tarjollajoten kysyntää olisi enemmällekin.– Näillä kahdella tilapäishodon paikalla pyöritämme tomintaa kouluaikaan.Monetkaan perheet eivät enämahdu mukaan tähän ”arkirinkiin” , joten yritämme järjestäheille erilaisia leirejä, esimerkisi hiihtoloma- ja kesäaikaaKasperin yrittäjä Anu Karinekertoo.Lapin Kansa 20.9.200622Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

ToimintaUUTISET lktoimitus@lapinkansa.fiengähdyshetkiKVELI-JUKKA MUSTAJÄRVIisen mukaan Jennalle erityisen tärkeä one,-i-i-ä-äk-n,nPalvelutarjontaselvitetäänVaikka erityislapsen vanhemmatpyörittäisivät arkea kestokykynsäja jaksamisena rajoilla, ei apualöydy välttämättä helposti. Lapissaon kasvava tarve erityislastentilapäishoitopaikoista. Juurikäynnistynyt kaksivuotinen erityislastenja -nuorten tilapäishoidonkehittämiseen tähtäävä hankepyrkii löytämään tilanteeseenhelpotusta. Taina Siltanen toivoo kuntien ymmärtävän, että säästämällä väärästä paikkaavoi lasku tulla paljon kalliimmaksi. Erityislasten vanhempia ei saa polttaaloppuun.– Tiedossamme ei esimerkiksiole, kuinka moni tarjoaa tilapäishoidonpalveluita erityislapsille.Aluksi kartoitammekin kunnissaolevat palvelut ja sitten lähdemmekuntakohtaisesti kehittämäänsopivaa tilapäishoitomallia,vastaava projektisuunnittelijaTanja Peltovuoma kertoo.Kunnat ovat voineet sitoutuahankkeeseen myös vahvemminmukaan, jolloin kunnissa toteutetaantarkka nelivaiheinen keskustelukaikkien tilapäishoidonosapuolten kesken. Tällä hetkellämukaan ilmoittautuneita kuntiaon kolme, joten pari kuntaamahtuisi vielä mukaan.– Aluksi käymme vanhempienkanssa ryhmissä keskusteluitaheidän tilanteestaan ja toiveistaan.Vanhempien antaman palautteenpohjalta lähdetään sittenkeskustelemaan palvelujatarjoavan kentän kanssa ja senjälkeen viranhaltijoiden kanssa.Viimeisenä tulokset tuodaanluottamushenkilöiden tietoon.Siinä vaiheessa tarvitaan sittensitä yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista.Ongelmana ei välttämättä oleitse tarjonta, vaan sen laatu.– Tietyn tyyppiset palvelut eivätvälttämättä vedä lainkaan.Etenkin pienille, kodinomaisilleyksiköille olisi kysyntää, laitosmaisuuspelottaa useita vanhempia,Peltovuoma kertoo.Tilapäishoitoonkaikilla oikeus Vastaava projektisuunnittelija TanjaPeltovuoman mukaan hankkeentavoitteena on saada kuntiin kysyntäävastaavia palveluita erityislasten tilapäishoitoon.Kunnilla on lakisääteinen velvollisuusjärjestää erityislapselle tilapäishoitoakaksi vuorokauttakuukaudessa. Budjettiesityksessäomaishoitajille esitetään yhtävapaapäivää kuukaudessa lisää.– Tällä hetkellä monet eivätkuitenkaan saa edes sitä kahtapäivää. Mielestäni se on todellaväärä paikka säästää, sillä lapsenvanhempien jaksaminen on ensiarvoisentärkeää, Anu Karinentoteaa. Vaikka arki järjestyisikinjoten kuten sukulaisten ja tuttavienkautta järjestämällä, ei seole lapsen ja perheen kannaltakuitenkaan aina se paras vaihtoehto.– Tutut ovat hyvin tärkeitä erityislapsenelämässä, mutta mielestäniei ole hyvä jos perhe joutuukäyttämään tuttavia ikäänkuin työntekijänä. Erityislapsetvoivat vaatia myös hyvin erilaistahuomiota, ja silloin on hyväkun hoitajana on koulutettuhenkilö, Siltala miettii.Siltaloiden perheessä tilapäishoitoon käytetty niin, että muutamankerran vuodessa vanhemmatovat ottaneet viikonlopuksikahden keskistä aikaa ja sen lisäksilapset ovat voineet osallistuakesäisin jollekin leirille.Muutama päivä on usein säästynytmyös lomareissuja varten.Hoitojaksot ovat antoisia paitsivanhemmille, myös lapsille.– Mielestäni parasta on se, ettälapset pääsevät mukaan erilaisiinarkipäivän askareisiin kodinulkopuolellakin. Tilapäishoitopaikkavalmentaakin mielestänilapsia tulevaisuuteen, jokaon heillä toivottavasti mahdollisimmanitsenäinen, Siltanenmiettii.PEKKA AHOVapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 23KovaaseKunsiihe HeKOLPuoltNorthOy:nmustakaisedennanhhankja muviranKariö opäätörantaja eikunnomisjollotehty

Toiminta3.1 AlkukartoitusHankkeen alkukartoitus suoritettiin Bikva-mallin mukaisesti tehdyillä haastatteluilla sekä oppilastyönätoteutetulla kuntakartoituksella tilapäishoidon nykytilasta. Bikva-arviointi suoritettiin niissäkunnissa, jotka olivat halukkaita lähtemään mukaan tilapäishoidon kehittämiseen. Näitä olivatRovaniemi, Kemijärvi, Sodankylä sekä Kemi-Tornio seutukunnan alue. Lisäksi asiakkaita haastateltiinmyös muista kunnista. Alkuvaiheessa haastateltiin yhteensä noin 30 lappilaista perhettä, joissaon erityislapsi. Bikva-arviointia noudatettiin soveltaen, esimerkiksi kuntien kenttätyöntekijöiden jajohtavien viranhaltijoiden haastattelut yhdistettiin osittain. Toisissa kunnissa johto ja päättäjät tulivatmukaan vasta kuntakohtaisten tilapäishoidon kehittämisryhmien perustamisvaiheessa.Bikva-arvioinnissa esille nousseet tarpeet ja näkemykset olivat hyvin samankaltaisia kaikissa kunnissa.Perheillä oli tarve niin kodin ulkopuolella tapahtuvaan tilapäishoitoon kuin kotiinkin tuotavaanhoitoon. Pääosin tilapäishoito toteutettiin kunnissa laitos- tai perhehoitona. Perhehoitajistaoli kuitenkin kaikissa kunnissa pulaa. Tilapäishoidon kysymyksissä näkemykset kehittämisentarpeista olivat aikalailla samat niin perheillä kuin työntekijöilläkin; tilapäishoidon vaihtoehdotolivat vähäisiä ja niitä kaivattiin lisää. Myös palveluista tiedottamisessa oli selviä puutteita jahuolta kannettiin erityisesti niistä perheistä, jotka eivät käytä minkäänlaisia tilapäishoitomuotojatai edes ole tietoisia niiden mahdollisuudesta. Bikva-arviointi osoitti, että toimivat ja yhtenäisetkäytännöt tilapäishoidon osalta puuttuivat lähes kokonaan kaikista hankkeeseen mukaan lähteneistäkunnista.Rovaniemen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Katri Miettinen ja Heidi Partanen tekivätopinnäytetyönään alkukartoituksen tilapäishoidon nykytilanteesta Lapissa (2006). Kartoitus tehtiinlomakekyselyllä ja siihen vastasivat kaikki Lapin kunnat. Näin saatiin koko läänin alueelta kattavakuva senhetkisistä tilapäishoidon palveluista ja kehittämistarpeista. Lisäksi opinnäytetyötä vartenhaastateltiin kuutta tilapäishoitoa käyttävää perhettä. Kuntakartoitus osoitti, että Lapissa on suuriakuntakohtaisia eroja tilapäishoidon järjestämisessä ja että tilapäishoidon vaihtoehtoja kaivattaisiinkuntiin lisää. Tilapäishoito toteutui kuntatoimijoiden mielestä kunnissa yleisesti ottaen hyvin,tai ainakin kohtalaisesti. Asiakkailta saatu palaute puolestaan oli yleisesti ottaen negatiivista.Kuntakartoituksen perusteella kuntien ja asiakkaiden näkemykset tilapäishoidon tilasta poikkesivattoisistaan. Kuitenkin alkuhaastatteluissa työntekijät allekirjoittivat useimmat asiakkaiden esittämätkritiikit eli loppujen lopuksi näkemykset eivät eronneetkaan niin paljoa toisistaan mitä pelkätkyselytulokset antoivat olettaa.24Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

ToimintaSeuraavassa erityislastentarhanopettaja Kristiina Lautamonyhteen kokoamia ajatuksia Kemijärven ryhmän työskentelystä:Kemijärvellä Tilhi-hankkeessa on ollut mukana kaupungin työntekijöitä vammaispalvelusta, päivähoidosta,erityispäivähoidosta ja terveydenhoidosta. Jokainen on tehnyt hanketyötä omanpäätyönsä ohessa.Tilhi-hanke, eli erityislasten ja -nuorten tilapäishoidon kehittäminen ja mallintaminen Lapissa,todettiin tärkeäksi, tarpeelliseksi ja hienoksi asiaksi, jonka järjestämistä oli jo myös odotettu.Kun kehittämistyö aloitettiin, motivaatio asian työstämiseen oli korkea.Kemijärven yhteistyöryhmä kokoontui kiitettävästi, ja istunnot koettiin toimiviksi ja keskusteleviksi.Istunnoissa otettiin kantaa myös hanketta sivuaviin, tärkeisiin asioihin, jotka myös lähtivätelämään omalla sarallaan. Eri alan ihmiset olivat yhteistyöryhmässä hyvin edustettuina, muttaryhmään olisi kaivattu vakituiseksi edustajaksi työntekijä erityiskoulusta. Välillä, tarpeen mukaanolisi voitu kutsua vierailijoita myös muilta aloilta lisäämään ryhmän toimivuutta.Kokoonpano yhteistyöryhmässä vaihteli monien poissaolojen vuoksi. Osa työntekijöistä kokiomat päätyöstä johtuvat poissaolonsa jonkin verran hankaliksi, irrallisuutta tuovaksi asiaksi.Työnantaja ei ole aina tukemassa tällaista toimintaa, jos työntekijää ei ole siihen virallisesti nimettytoimimaan.Kemijärvellä hankkeeseen panostettiin, ja asiat lähtivät etenemään mallintamisen rinnalla myöskonkreettisella tasolla, mikä koettiin erityisesti hyväksi asiaksi. Asioiden hoitoon löytyi valmiuttakaikilta tahoilta. Tilapäishoidon järjestäminen päivähoidon sisälle oli helppo ja yksinkertainentehtävä, ja myös vapaaehtoiset työntekijät löytyivät.Jälkikäteen ajateltuna tilapäishoidon mainontaa olisi voitu kevään aikana jonkin verran tehostaa,koska kysyntää ei kesän aikana ole ollut, eikä meillä näin ollen ole kokemuksia mallimmetoimivuudesta. Myös väliinputoajat, eli erityisnuoret, jäivät edelleen muutamien toimijoidenmielissä suuren huolen alueelle.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 27

6ToimintaUutistoimitus 016-291276Sähköposti: ps.toimitus@pohjolansanomat.fi, fax 016-291300 LyhyestiPoliisi tutkii lastenpsykiatrisenosaston pahoinpitelyepäilyäMAAKUNTARovaniemen Sirmakossa pidettiin 18.1.2008 kaikkien mallinnusryhmien yhteinen koulutus, jossakäytiin yhdessä läpi kehittämisryhmissä esiin nousseita teemoja. 16.2.2008 Kemijärvellä järjestettiin”Erilaisen asiakkaan kohtaaminen” -koulutuspäivä, johon osallistui 80 asiasta kiinnostunutta henkilöäKemijärveltä ja lähikunnista. Hankkeen loppuseminaari ”Tilapäishoito erityislapsiperheiden tukena”pidettiin 21.10.2008 Rovaniemellä. Lisäksi 9.11.2007 järjestettiin yhteistyössä Omaishoitajatja Läheiset -Liiton kanssa vertaisohjaajakoulutus Keminmaassa.Oulu Oulun poliisi on saanut rikosilmoituksen Oulun yliopistollisensairaalan lastenpsykiatrisella osastolla tapahtuneestapahoinpitelystä. Rikosilmoituksen on tehnyt 8-vuotiaan pojanäiti. Kevään aikana poika on ollut pariin otteeseen tutkittavanakyseisellä osastolla. Hoitokertojen aikana poika on saanutmustelmia eri puolelle vartaloa.Poliisi vahvistaa rikosilmoituksen, mutta kuulusteluja ei olevielä tehty. Mahdollisia rikosnimikkeitä ovat muun muassa hätävarjelunliioittelu, virkavirhe tai hoitovirhe. Asiasta kertoiensimmäisenä Ylen Oulu Radio. (STT)Yli puolet seurakunnistajärjestää toimintaa lapsilleHelsinki Tuoreen kyselyn mukaan 56 prosenttia seurakunnistaSodankylässä toteutettiin kysely tilapäishoidon tarpeesta marraskuussa 2007. Kyselyn kohderyhmänäoli esikouluikäisten-neljäsluokkalaisten lasten vanhemmat. Sodankylässä suunniteltiin ja toteutettiinmyös Lystilauantai-päivä kokeiluna toukokuussa 2008 yhteistyössä kunnan, seurakunnanja oppilaitosten kanssa.järjestää aamu- tai iltapäivätoimintaa lapsille.Jos lapsille ei ole tarjolla aamu- tai iltapäivätoimintaa, on syynäkyselyn mukaan henkilöstön puute tai se, ettei toiminnalleole tarvetta. Tämä taas johtuu yleensä siitä, että esimerkiksikunta järjestää toimintaa. Aamupäivätoimintaa järjesti vain 14prosenttia vastanneista seurakunnista. Suurin osa seurakunnistatoimii kunnan kanssa yhteistyössä aamu- tai iltapäivätoimintaajärjestäessään.Navakka tuuli haittasi metsäpalonsammuttamista HirvensalmellaHirvensalmi Tulipalo tuhosi noin kuusi hehtaaria metsää keskiviikkonaHirvensalmella Etelä-Savossa. Palomestari ErkkiLehtonen kertoi, että navakka tuuli haittasi sammutustöitä.Henkilövahinkoja palossa ei sattunut eikä se ollut vaarassa levitäpaikalliseen asutukseen. Palo syttyi Väisälänsaaressa noinkello 16 ja sen jälkisammutus jatkui iltamyöhään. Paloa olisammuttamassa pelastuslaitoksen yksiköitä Hirvensalmelta,Mikkelistä ja Mäntyharjusta apunaan VPK:n yksiköitä Mikkelistä.(STT)Myös Keminmaassa ja Kemissä järjestettiin keväällä 2008 Lystilauantai-päivät kuntien, seurakuntien,oppilaitosten ja järjestökeskus Majakan kanssa. Kemissä sekä Torniossa Lystilauantait järjestettiinmyös syksyllä 2008. Erityislasten vanhempien vertaistukiryhmiä käynnisteltiin Sodankylässäja Kemi-Tornio seutukunnan alueilla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Kemijärvellä ryhmääyritettiin saada kahteenkin kertaan kokoon, siinä kuitenkaan onnistumatta.Puukkoleikki oli johtaakuolemaan VarkaudessaVarkaus Varkauden käräjäoikeus on tuominnut 22-vuotiaanmiehen viideksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen törkeästävammantuottamuksesta. Vahvassa humalassa ollut nuorukainenleikitteli terävällä veitsellä ja tökkäsi sillä 24-vuotiastakaveriaan polvitaipeeseen. Veitsenpisto katkaisi kaksi pohjelaskimoa,mikä aiheutti runsaan verenvuodon.Tekijä soitti paikalleambulanssin, ja uhri saatiin elvytettyä. Tapaus sattui viimejoulukuussa varkautelaisessa yksityisasunnossa, jossa kolmemiestä oli ryypiskellyt vahvasti. Mitään riitaa kolmikolla eiollut. Käräjäoikeus määräsi puukottajalle myös 220 euronoheissakon. (STT)Työikäiset työllistävät päNuorten päihteiden käyttö vähentynyt, vaikka kokoTaina NuutinenKEMITyöikäiset ovat suurin päihteidenongelmakäyttäjien ryhmä,vaikka päihdeongelmista puhuttaessamielellään otetaan esiinmarginaaliset ryhmät, kutennuoret ja vanhukset. Alkoholisairaudetolivat kaksi vuotta sittentehdyn tutkimuksen mukaantyöikäisten suurin kuolinsyy.– Lapissa nuorten päihteidenkäyttö on päinvastoin vähentynyt,alkoholitarkastaja SatuHoikka Lapin lääninhallituksestakertoo.Vuoden 2003 alkoholin veroalenjälkeen viinan kulutus onkasvanut, mutta se on kyllä kasvanuttasaisesti koko ajan muutenkin.PäihdepalvelutpirstaleisiaSTAKESin kehittämispäällikköAiri Partasen mukaan poliision usein päihdeongelmaisen ensimmäinenkosketuspinta viranomaisiin.Niinpä poliisin ja sosiaali-ja terveysviranomaistenyhteistyötä pitäisi kehittää edelleen.Partanen pitää tärkeänä,että päihteiden ongelmakäyttäjilläon matala kynnys ottaa yhteyttäpäihdepalvelujen järjestäjiin.– Matalan kynnyksen palveluntarjoajiaovat esimerkiksihuumeneulojen vaihtopisteet,josta saa myös hoitoonohjausta,Partanen sanoo.Partasen mukaan päihdehuollonkehittämisen haasteita ovatmuun muassa veron suuruudenmiettiminen. Myös se, että alko-Arto Vähänikkilä (vas.), Airi Partanen, Riitta Hakala, Liisa Ståhle ja Jari Seppälä keskustelivat päihteisVapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 29holi on monelle elinkeino, mutkistaapäihdehuollon suunnittelua.Partasen mukaan ennaltaehkäisevätpäihdepalvelut ovatusein järjestetty kunnissa pirstaleisesti.– Selväpäinenkään ei aina tiedä,mistä apua saa, Partanen kritisoi.Jari Seppälä Tornion kihlakunnastakertoo, että seutukunnanpoliisit tekevät yhteistyötäsosiaalityötekijöiden kanssa. Poliision voinut tämän vuodenalusta saakka ottaa yhteyttä alueellatoimivaan sosiaalipäivystäjään.KeskustelutilaisuudessaKehitysvammaisten lastenvanhemmille tarjolla vähän tietoaMeri-Lapin alueella suunnitellaan vanhemmille vertaistukiyhdistystäJenni RäinäKEMIKehitysvamman diagnosoiminenlapsessa on perheelle suuriasia. Samulilla diagnosoitiinharvinaislaatuinen imeväisiänvaikea myklooninen epilepsi,SMEi. Samulin isä Mika Ahonenkertoo, että lääkärin diagnoosinjälkeen vanhemmat jäävätusein tyhjän päälle.– Lääkäri antaa ”reseptin”,että nyt diagnosoitiin vammaisuus.Siinä samalla lääkäri voisiantaa myös tiedon, että näistäasioista voi käydä sen ja sen juttusilla,hän ehdottaa.Kemi-Tornion seutukunnanvammaispalveluiden ja erityislastenvanhempainilta Peiponpesässäkokosi yhteen suurenmäärän vanhempia.Vanhemmatsuunnittelivat oman vertaistukiryhmänperustamisesta Meri-Lapin alueelle.– Nyt on 2000-luku, ja mitääntällaista ei vielä täällä ole, Ahonenpuuskahtaa.Tieto auttaajaksamisessaYksi tärkeimpiä asioita vertaistuessaon tiedon saaminen.Tällä hetkellä tiedot ovat levällääneri lähteissä.– Tarvitsemme tietoa esimerkiksisiitä minkälaisia apuvälineitäon saatavilla. Meillä poikatarvitsee lepositeen nukkumiseen,jotta hän pysyy sängyssä,Mika Ahonen sanoo.– Meillä on liikuntavammaisialapsia ja tarvitaan luiskiaportaisiin, erityisiä istuimia jaapuvälineitä pesuun, luetteleeMarjo Mäki.Mika ja Virpi Ahosen Samulipoikaon kahdeksan vuotta vanha.He ovat saaneet kahdeksanvuoden aikana eniten ja parhaitentietoa kehitysvammaisenlapsen hoidosta he ovat saaneetpuskaradion kautta.Mika Ahonen kertoo laittaneensainternetiin lapsensa Samulindiagnoosin. Internetistälöytyi perheitä,joiden lapsilla oliJääkallea odotettiinneljä kuukauttaKATJA LEHTOYksi tärkeimpiä asioita vertaistuessa on tiedon jakaminen. Marjo Mäen sylissä yksivuotias poika Joona,vieressä Julius Ahonen, isoveli Samuli ja vanhemmat Mika ja Virpi Ahonen. Taustalla projektisuunnittelijaKatri Miettinen.sama diagnoosi.– Juteltiin sinä iltana puhelimessauseampia tunteja parineri perheen kanssa.Vaihdoimmetietoja muun muassa juuri eriapuvälineistä.Ahosen mukaan vertaistukiryhmätoisi pitemmän päälle yhteiskunnallesäästöä. Muunmuassa ilman asianmukaisiaapuvälineitä arjessa väsyy helposti.– Jos apuvälineistä ei saa tietoa,kysytään me seuraavana,missä on laitospaikka auttamaanvälillä. Pikkuveljellekinpitää voida antaa aikaa ja mahdollisuuksianormaalin pikkupojanelämään, Mika ja VirpiAhonen toteavat.Projektisuunnittelija KatriMiettinen korostaa, että tietoaolisi tärkeä saada mahdollisimmanpian diagnoosin jälkeen.– Jos väsyy ei tietoa enää jaksahakea.Ei mitäänsupervanhempiaTiedon lisäksi sosiaalistensuhteiden luominen samassatilanteessa oleviin vanhempiinauttaa jaksamaan. Virpi Ahonenmuistelee, että kun kaikkioli uutta, oli jäljellä enää vähänvoimavaroja sosiaalistensuhteiden rakentamiseen.– Ihmiset, joilla on terveetlapset, eivät tiedä meidän arjesta.He pitävät meitä supervanhempina,kun me jaksamme.Mutta me olemme ihannormaaleja vanhempia ja ainaei jaksa, Virpi Ahonen sanoo.Osanoton runsautta vertausryhmänideointi-iltaan selittiosittain pätevät lastenhoitajat.Peikonpesässä oli lapsiahoitamassa Kemi-Tornion ammattiopistonvammaistyöhönsuuntautuvia opiskelijoitaopettajineen.– Minusta tuntuu, että meilläon syntymässä nyt jotainhienoa. Nyt meidän pitää saadaäänemme kuuluviin, MarjoMäki sanoo.Illan tavoitteena oli myöskartoittaa alueella asuvienerityislasten ja -nuorten perheidentilapäishoidon tarvetta.– On luultu, ettei tilapäishoidolleole tarvetta alueella.Mutta tarvetta on. Nyt saatiintietää, että tarjolla ei vain olesopivaa hoitoa, Miettunen sanoo.Seuraavan kerran tapaamisiajärjestetään syyskuussa jalokakuussa.KATJA LEHTOväläyteltiin myös ajatusta, esosiaalityöntekijän toimipaikolisi poliisilaitoksen yhteydesjotta esimerkiksi päihdeongmaisten hoitoonohjaus tehostsi.Päihtyneiden talteenotossaongelmia, sillä humalaisillaole tarpeeksi selviämispaikkoPohjolan Sanomat 17.5.2007PellolleyhteinenHelena LessingPELLOPellon ja Ylitornion kannatperustaa yhteinen Meän tainionlaakson kirjasto jo ensi vden alusta. Se parantaisi kulaisten palvelua ja toisi mkunnille säästöä.Pellon ja Ylitornion kirjajen yhteistoimintaa on selvnyt vt. kirjastotoimenjohTerttu Eteläaho, joka puokunnille yhteistä kirjastoa.lon sivistyslautakunta ysuositukseen.Pelkkä yhteinen kirjastmen johtaja ei toisi hyötyätyöaikaa menisi kahdenlahallintoon. Päinvastoin; skunnan asukas maksaisi lasupistuneina palveluina, Eaho toteaa.Kirjastoauto voisi olla ynen. Kummankin kunnanovat vanhoja, mutta kunkaita on yhteensä noin 1Pello yhtoimenHelena LessingPELLOPellon ja Ylitornion sivistyvoitaisiin yhdistää yhdenkunnan alle. Myös kirjakansalaisopisto voidaantää, Pellon sivistyslautsuosittaa.Lautakunta hyväksyi yklisesti palveluidenjärjestynitelman sekä kirjastosesen, jotka on laadittu ns.hanketta silmälläpitäen.kunnallista yhteistyötäpohjustettu molempien vtojen tapaamisessa.Sivistystoimen päällikkyhteinen, mutta myös hvoitaisiin järjestää yhdestornion toimiessa ns.isänPello kar

Toiminta30Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

ToimintaRovaniemen Sirmakossa pidettiin hankkeen toimintaan osallistuneille vanhemmille yhteinen tapaaminen23.2.2008. Päivän ohjelmasta ja suunnittelusta vastasi Rovala-opiston viittomakielenohjaajaopiskelijat,jotka tekivät päivän pohjalta lopputyönsä.Syyskuussa 2008 järjestettiin Kehitysvammaisten palvelusäätiön kouluttamien perhehoitajien sekäperhehoidosta kiinnostuneiden erityislapsiperheiden tapaaminen, jossa tehtiin perhehoitoa tunnetuksipuolin ja toisin.Hanketta on esitelty muun muassa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille sekä Lapin kuntien sosiaali-ja terveysalan toimijoille. Ulkoinen tiedotus on tapahtunut lähinnä paikallis- ja maakuntalehtienvälityksellä sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Internet sivuilla (www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/tilhi).Alkukartoituksena tehdystä tilapäishoidon kuntakyselystä on jaettu lyhennelmäkaikkiin Lapin läänin kuntiin ja hankkeen tärkeimmille yhteistyötahoille. Kunnissa kehitetyttilapäishoidon mallit julkaistaan Internetissä lokakuussa 2008 ja hankkeen loppuraportti jaetaankaikkiin Lapin läänin kuntiin sekä muille hankkeeseen osallistuneille yhteistyötahoille.Hankkeen sisäinen tiedottaminen on hoidettu pääasiassa sähköpostin välityksellä, jolla on toimitettumuun muassa kokouskutsut, -materiaalit ja muistiot sekä pidetty tiivistä yhteistyötä yllä laajanverkoston kanssa.3.5 Päätös ja loppuarviointiKeväällä 2008 todettiin, että vaikka hanke oli edennyt hyvin tavoitteidensa suuntaisesti, koettiinmyös tarvetta jatkaa toiminta-aikaa.Hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa 31.10.2008 saakka. Jatkoaika turvasi lähinnä toiminnan kunnollisenloppuunsaattamisen ja raportoinnin. Uusien mallien käytäntöön vieminen ja vaikutusten arvioiminenolisi luonnollisesti kaivannut vielä enemmän aikaa. Nyt palveluiden jatkoseuranta ja arviointijää lähinnä kuntien sekä palveluntuottajien vastuulle.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 31

32Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

4. Onnistumiset ja haasteetKatri Miettinen4.1 Ryhmätyöskentely ja avoin yhteistyöKaksi vuotta on erittäin lyhyt toiminta-aika hankkeelle, jossa ontavoitteena kehittää vanhoja tai luoda kokonaan uusia toimintatapoja.Aloitimme työskentelyn Tilhi-hankkeessa tilanteesta, jossatilapäishoidon käytännöt olivat epäselvät eikä perheille ollutjuurikaan tarjota vaihtoehtoja tilapäishoidolle. Monissa tapauksissaoli syntynyt jo konflikteja asiakkaiden ja työntekijöiden välille,koska perheet kokivat, etteivät olleet saaneet tarpeeksi tukeakunnasta. Työntekijöillä taas oli halua auttaa, mutta ei konkreettisiatilapäishoitopaikkoja joihin perheitä ohjata. Usein myös määrärahojenja tiedon puute vaikeutti perheiden tilapäishoidon palveluihinpääsyä.Näistä lähtökohdista työskentelyn aloittaminen yhdessä asiakkaidenja kuntien työntekijöiden kanssa tilapäishoidon kehittämiseksituntui haastavalta. Alussa ryhmissä olikin havaittavissapientä jännittyneisyyttä, joka kuitenkin väheni pikkuhiljaa tapaamistenedetessä. Ilmapiiri ryhmissä oli tilanteen haastavuuteennähden hyvä ja innosti keskusteluun sekä avoimeen ajatustenvaihtoon. Ryhmissä puhuttiinkin usein mieltä askarruttavistaasioista suoraan niiden oikeilla nimillä eikä pieniltä konflikteiltakaanaina vältytty. Nämä ristiriitatilanteet toivat kuitenkin selkeitäkehittämisen tarpeita usein esille ja pystyimme toivottavastiselvittämään ne kaikkia osapuolia ja jatkotyöskentelyä hyödyttävällätavalla. Seuraavassa yhden erityislapsen vanhemman kokemuksiaryhmätyöskentelystä:”Tunnelmaltaan tapaamiset eivät olleet liian virallisia, ja kun tutustuttiin,myös sana liikkui vapaammin… Lähinnä vanhemman roolissavoin tuoda esiin arjen toimivuutta ja tekijöitä, jotka auttavatjaksamaan, ja jotka auttavat erityislasta onnistumaan omien siipienkokeilussa”.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 33

Onnistumiset ja haasteetKaiken kaikkiaan tilapäishoidon tarpeellisuus perheen jaksamisen tukena on ryhmätyöskentelynsekä muun hankkeen aikaisen toiminnan myötä nostettu keskusteluun ja ymmärretty paremmin.Ryhmätyöskentely ja avoin yhteistyö on myös hankkeessa mukana olleiden tahojen mukaan vähentänytvastakkainasettelua kunnan työntekijöiden ja asiakasperheiden välillä. Tämä onkin yksihankkeen tärkeimmistä tuloksista. Yhteisten tapaamisten ansiosta kunnan työntekijöille on selkeytynytentisestään se, kuinka tärkeää ennaltaehkäisevää palvelua tilapäishoito perheille on.Toisaalta asiakasperheet ovat nähneet ja oppineet ymmärtämään myös kunnan työntekijöidentyönkuvan laajemmin kaikkine siihen kuuluvine haasteineen. Ryhmätyöskentely on ollut ennenkaikkea yhdessä oppimista, puolin ja toisin. On saavutettu ymmärrys siitä, että töitä tehdään yhdessäja yhteisen asian puolesta. Tästä kertoo myös sekä työntekijöiden että asiakasperheiden halu jatkaayhteisiä tapaamisia vielä Tilhi-hankkeen jälkeenkin. Yhden ryhmän kunnan viranhaltija tiivistikokemuksiaan hankkeessa työskentelystä näin:”Aluksi minua vaivasi/ahdisti vanhemmilta saatu palaute (heille ei ole järjest. mitään palveluja) muttakun sitä ei ottanut henkilökohtaisesti ja tilannetta katsoi laajemmin, kauempaa vanhempien/lasten/palvelujen järjestäjän näkökulmasta niin asiaa oli helpompi hahmottaa ja hallita… Hankkeen kauttavasta olen ymmärtänyt kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Tämä ymmärrys toi taas rohkeutta ja päättäväisyyttätyöskennellä määrätietoisesti tärkeän asian puolesta”.Kokemukset tämäntyyppisestä kehittämistyöstä ovat olleet siis positiivisia niin projektityöntekijöiden,kunnan viranhaltijoiden, kuin asiakasperheidenkin mielestä. Kuntakohtaisissa ryhmissä onkeskusteltu laajasti tilapäishoidosta, mutta myös muista erityislasten ja -nuorten palveluista ja niidenjärjestämisestä. Keskustelut ovat olleet erityisen antoisia, koska niissä on päässyt esille sekä asiakkaidenettä työntekijöiden ääni. Lisänäkemystä kehittämistyöhön ovat tuoneet myös kolmannensektorin eri toimijat. Heidän ansiotaan on sekä laajan oman osaamisen ja yhteistyöverkoston tarjoaminenhankkeen käyttöön että erityisesti uusien tilapäishoitopalveluiden mahdollistuminen.4.2 Uudet tilapäishoidon mallitOnnistuneen ryhmätyöskentelyn tuloksena kehitettiin Rovaniemelle ja Sodankylään tilapäishoidonmalli, joka huomioi ennen kaikkea perheiden varhaisen pääsyn tilapäishoidon palveluiden piiriin.Sama malli sopii periaatteessa kaikkiin kuntiin, joissa sitä vaan sitoudutaan toteuttamaan. Toimintatapa,jossa perheille systemaattisesti tarjotaan ja mainostetaan palveluja, on työtapana osittainehkä uusi ja hieman outokin. Kuitenkin juuri palveluihin varhaisessa vaiheessa ohjautuminen nähtiinryhmissä niin tärkeänä, että sitä haluttiin ainakin kokeilla kehitetyn mallin mukaisesti. Jatkossaolisikin tärkeää saada kokemuksia sekä konkreettista tietoa mallin toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.Tarkempaa tietoa kehitetyistä tilapäishoitomalleista voi lukea myöhempänä luvusta 7.3.34Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Onnistumiset ja haasteetMyös Kemijärvelle kehitettiin oma tilapäishoidon malli. Siellä mallia lähdettiin rakentamaan melkeinalusta lähtien osaksi päiväkodin toimintaa. Palvelun kohderyhmäksi valittiin alle 10-vuotiaaterityislapset, mutta tarpeen mukaan palvelua voisi laajentaa koskemaan myös vanhempia lapsiaja -nuoria. Hoitoa järjestettäisiin mallin mukaan päiväkodin tiloissa ryhmämuotoisesti viikonloppuhoitonaja hoito olisi kokeiluvaiheessa perheille ilmainen ruokakustannuksia lukuun ottamatta. Tarkoituson, että mallin kokeilu alkaisi pienimuotoisesti, mutta laajenisi mahdollisesti myöhemminkoskemaan myös kodissa annettavaa hoitoa ja suurempaa kohderyhmää.KEMIJÄRVEN KAUPUNKITilhi-tilapäishoitoVapaudenkatu 8 2. krs., 98100 KemijärviSISÄINEN TIEDOTE12.3.2008Tilhi-tilapäishoitoTilapäishoito alkaa kokeiluna 2.5.2008 Kallaan päiväkodissa. Tilapäishoito on tarkoitettuerityistä tukea tarvitseville lapsille. Hoidettavat lapset ovat alle 10–vuotiaita jakerrallaan heitä voi olla hoidossa enintään kolme riippuen lapsen tai lastenhoidettavuudesta. Suositeltava lapsiryhmän koko on kaksi lasta.Tilapäishoito on toissijainen palvelu suhteessa kaupungin päivähoitoon.Tilapäishoidon aikana tarjoamme lapselle mahdollisuuden ulkoiluun, askarteluun,harrastuksiin, leikkiin ja mukavaan yhdessäoloon. Lapselle suomme tilaisuudenpäivittäisiin lepohetkiin ja omaan rauhaan.Tilapäishoito voi olla osapäivä- tai kokopäivähoitoa. Suositeltava palvelu on päivä- jailtahoito. Palvelu voi olla omaishoitajien lakisääteisen vapaan aikana annettavaapalvelua.Ensimmäisessä vaiheessa hoito on viikonloppuhoitoa. Kesällä hoitojaksot voivat ollapidempiä.Hoitotilat ovat päivähoidon käytössä olevat huoneet, pääasiassa alakerrasta. Ruokatoimitetaan keskuskeittiöltä tilausten mukaan. Aamu ja iltapalat valmistetaanpäiväkodilla. Palvelu on tarvittaessa mahdollista järjestää lapsen kotona.Yhteydenotot ja toiveet hoidosta: päivähoidon johtaja Kaisa Pekkala puh. 020 7538 345ja 040 739 8018 ja varahenkilö Anu Soppela Kallaan päiväkoti puh. 020 7538 457 ja040 742 4036. Toiveet hoidosta tulee esittää viimeistään edellisen viikon torstaina.Hoitajat: Ulla Lampela, perhepäivähoitajaMaritta Tapio, perhepäivähoitajaHannele Jaakkola-Räisänen, päivähoitajaja tarvittaessa Kallaan päiväkodin muu henkilökuntaPäätöksen hoitojaksosta tekee päivähoidon johtaja Kaisa Pekkala.Asiakasmaksut:Maksua hoidosta ei peritä kokeilun aikana. Muilta kuin kehitysvammaisilta henkilöiltäperitään ylläpidosta sivistyslautakunnan vahvistama ateriamaksu. Päiväkodin aamupalaon 0,95 , lounas 2,00 , välipala 0,65 , päivällinen 2,00 ja iltapala 0,95 . Kokovuorokauden ateriamaksu on enintään 6,55 .Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 35

Onnistumiset ja haasteet4.3 TilapäishoitopalvelutHankkeen aikana kehitettiin uusia, konkreettisia tilapäishoitopalveluja Lapin alueelle. Myös jo olemassaolevien tilapäishoitopalveluiden käyttö vakiintui käyttäjämäärien kasvaessa. Hankkeen ensisijainentarkoitus oli kehittää nimenomaan tilapäishoidon palvelujärjestelmää, eikä niinkäänyksittäisiä tilapäishoidon palveluja. Ryhmissä nähtiin kuitenkin ensisijaisen tärkeäksi myös eri tilapäishoitomahdollisuuksienlisääminen kunnissa. Kuntakohtaisten kehittämisryhmien rinnalla alkoikinkokoontua omat ryhmänsä eri tilapäishoitopalveluiden kehittämiseen.Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on tarjonnut lappilaisille erityislapsille ja -nuorille ryhmälomitusta,Vauhtiviikonloppuja, Kolpeneen palvelukeskuksen tiloissa jo vuodesta 2004 lähtien. Vähäisenkäyttäjämäärän vuoksi palvelun tarjoaminen aiottiin kokonaan lopettaa alkuvuodesta 2007.Kehitysvammaisten palvelusäätiön ryhmälomituksetKemissä ja Rovaniemellä vuosina 2004-2008vuosi / kk Toiminto Kokovrk ToteutuneetjaksotOsallistujat2004 / 12 Ryhmälomitus (Kemi, Tornio ja Simo) 152 23 772004 / 12 Ryhmälomitus (Rovaniemi) 24 6 122005 / 12 Ryhmälomitus (Kemi, Tornio ja Simo) 90 15 452005 / 12 Ryhmälomitus (Rovaniemi) 18 4 92006 / 12 Ryhmälomitus (Kemi, Tornio ja Simo) 66 19 332006 / 12 Ryhmälomitus (Rovaniemi) 12 1 42007 / 12 Ryhmälomitus (Kemi, Tornio ja Simo) 184 12 802007 / 12 Ryhmälomitus / Vauhtiviikonloppu (Rovaniemi) 74 8 392008 / 9 Ryhmälomitus (Kemi, Tornio ja Simo) 209 13 942008 / 9 Ryhmälomitus / Vauhtiviikonloppu (Rovaniemi) 108 9 532008 / 9 Ryhmälomitus (Tornio) 6 1 3Kuviosta näkee Kemin ja Rovaniemen ryhmälomitusten laskusuuntaiset osallistujamäärät vuosina 2004-2006. Vuonna 2007käyttäjämäärät ovat kasvaneet kummassakin moninkertaisesti ja vuonna 2008 käyttäjämäärät ovat kaikista suurimmat,vaikka koko vuosi ei ole vielä tilastoituna (1.1.-30.9.2008). Tähän on vaikuttanut muun muassa Kemin ryhmälomitusten lisääminen(joka toinen kuukausi 2 viikonloppua sekä kesäleiri) ja Rovaniemelläkin järjestetty ”extraviikonloppu”. Myös Tornionuusi ryhmälomitus näkyy tilastossa alla.36Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

iemi kisasi kunniakääkaupungintittelisisassahanei ollut mu-Lappi, jonka tarjon-. Yksi syy hankkeenaantieteellinen laaaleikki:Turku palaa.sa aikana kymmeniälaa vain innosta, ilosaanei tunnu pärjääodeksiohjelma- ja tavulla.si, esitettiin kritiikkiäanha Hansa-kaupunnnuttodellisen, lajistrastin.Varmaan niin,itten Turku osasi myyolisivarsinkin kesälläunein kaupunki, jossat aidosti läsnä, erityikirkonympäristössä.seensä: pari vuotta sititussiitä, että kulttuuvijänehdoton kohde.ja miltei häkellyin: vaakertakaikkisen upea,todellinen kaupunki-?–12 lukija näki taivaallaalla olisi auringon lisäktuttavaavaloilmiötä. Livansiltä kuin jokin plaankylängeofysiikan obsävaloilmiössä on mahtähän on nähnyt haloilakansa haloilmiötä kutiökuin sateenkaari. Hateissä.Nämä muodoltaant toimivat prismana, joisosuukiteeseen, se hajoaaisi muodostuvan sädekeiösaattaa muodostaa auilmiön,joita kutsutaan sinnähnyt tällaisen.?n ilmiö. Niitä esiintyyeniten maalis-huhtikuusiäkuin sateenkaaret. Haaikavähän, sillä kiireisetarvoin tuijottelemaan auittavaplaneetta?niin ei sitä kyllä paljaallat kyse jostain tähän haloil-57nnESA I. JÄRVINENnnallisklubilla. Kokouksenna toimi konttoripäällikköttausteknikko Frans Vähäsikertomustoivomuksin, etiinkuluvana talvena aikaiväänsohjokeli muodostuisillä hetkellä 114 henkeä. Hykäjäsenmaksuksi entiset.in edelleen eversti O. WillatUnto Savolainen, Otto Tirenja Valtteri Jänkälä edel-Jokinen, Eero Laine, Anttiksi Suomen Ladun kokoukeeri,varalle varapuheenjohstajiksivalittiin pankinjohtan,varalle pankinjohtajat A.rin hiihdon toimikunnan va-.ttajat Asikainen ja Nykänen- ja suunnistustoimikuntaanKokouskutsut päätettiin julassasekä muut tiedotuksetLapin Kansa 22.11.2007Onnistumiset ja haasteetVauhtiviikonloput otettiin hankkeen alkukartoituksessa huomioon ja kysyttiin niin palvelun käyttäjiltäkuin kunnan työntekijöiltäkin näkemyksiä vähäisiin käyttäjämääriin. Saamiemme vastaustenperusteella lähdimme yhdessä palvelunkäyttäjien, kunnan työntekijöiden sekä Kolpeneen palvelukeskuksenja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa suunnittelemaan Vauhtiviikonloppuja uudelleen.Päätimme jättää vamman mukaiset jaottelut pois ja tarjota perheille myös pidempiä, neljänpäivän Vauhtiviikonloppuja. Tämä yhteistyö tuottikin tulosta ja jo loppuvuodesta 2007 saimmetiedottaa viikonloppujen löytäneen käyttäjäkuntansa ja palvelun jatkuvan myös seuraavana vuonna.Positiivista näissä viikonlopuissa on sekä käyttäjämäärien runsas kasvu että palvelun käytön laajentuminenmyös muiden kuntien kuin Rovaniemen erityislapsiperheiden tarpeisiin. Vauhtiviikonloppuina tehdään kaikkea kivaa. Uidaan, ulkoillaan ja riehutaan.Vasemmalla Pasi, hoitotäti Irja Jokela,Vallu ja hoitotäti Satu Joona.Takana Mikko ja Max.Erityislapsille tarjollatilapäishoitoa KolpeneellaVauhtiviikonloput auttavat vanhempia jaksamaan Merja VehmasROVANIEMIRovaniemellä sijaitsevan Kolpeneenpalvelukeskuksen tiloissaon kolmen vuoden ajan järjestettykerran kuussa viikonloppuisintilapäishoitoa erityislapsilleja -nuorille. Kehitysvammaistenpalvelusäätiön organisoima,”vauhtiviikonlopun” -nimelläkulkeva hoitopalvelu ontarkoitettu kaikille lappilaisilleerityislapsille.Tilapäishoidon kysyntä onkuitenkin ollut vähäistä. Vauhtiviikonloppu-hoitoaoltiin jo lopettamassa,kunnes kuluneenasyksynä käyttö vilkastui. Esimerkiksiviime viikonloppuna hoidossaoli yhdeksän erityishoitoaja -huolenpitoa tarvitsevaa lasta.Kehitysvammaisten palvelusäätiöonkin päättänyt jatkaavauhtiviikkoloppujen järjestämistäkoko ensi vuoden. Tilapäishoitoatarjotaan entiseenmalliin yhtenä viikonloppunakerran kuukaudessa perjantai-illastakello 18:sta sunnuntai-iltaankello 18:aan. Kesä- ja heinäkuussahoitoviikonloppu on nelipäiväinenalkaen jo torstai-iltana.Tilapäishoidon johtaja Anni Rovaniemeläiset erityislasten äidit Pirjo Ala (vas.), Lisbeth Jacobson jaTiina-Kristiina Sarni ovat tyytyväisiä vauhtiviikonloppuihin. Hyvin viihtyvätmyös Jacobsonin poika Max (vas.) ja Alan poika Pasi.Häme Kehitysvammaisten palvelusäätiöstätoivoo vauhtiviikonloppujennäin tavoittavanmyös Rovaniemen ympäristökuntienerityislapset ja -nuoret.Hoitoa tarvitsevat voivat hakeaviikonloppua varten maksusitoumustakunnalta. Vauhtiviikonloppu-hoitoakäyttävien lastenvanhemmat ovat pääosinomaishoitajia. Omaishoitajasopimusei kuitenkaan ole hoitoonpääsemisen edellytys. Kaupunkivoi halutessaan myöntää maksusitoumuksiamyös muista painavistasyistä. Omaishoitajilla onkuitenkin se etu puolellaan, ettäheille kuuluu, ainakin lain mukaan,kolme vapaapäivää kuukaudessa.Viikonloppu maksaa erityislastatai -nuorta kohden 460 euroakerralta.Vaikka toiminta on tarkoitettuperiaatteessa kaikille lappilaisilleerityislapsille ja -nuorille, pitkätmatkat ovat käytännössä estäneetsen käytön. Valtaosa hoitoontulleista on ollut rovaniemeläisiä.Käyttö on pitkälle kiinni myöskuntien aktiivisuudesta, halustaja kyvystä antaa maksusitoumuksia.Jarrua moneltaeri suunnaltaErityislasten vanhemmilla ei tutkimustenmukaan ole myöskääntarpeeksi tietoa saatavilla olevistaviranomaistuista ja palveluista.– Viranomaiset eivät yksinkertaisestipuhu eivätkä kerroomaishoidontuista. Kelan sairaanlapsen hoitotuistakin onvaikea saada mitään tietoa. Niitäpitää osata hakea itse, erityislastenäidit Tiina-Kristiina Sarnija Pirjo Ala sanovat. Ala kuuluuErityislasten omaisten yhdistykseenELO:oon, joka tekee työtätiedon levittämiseksi ja myösmarkkinoi osaltaan vauhtiviikonloppuja.Äidit kertovat, että maksusitoumuksiaei myöskään tahdosaada, kun niitä ei ole budjetoitu.Kunnat vetoavat rahapulaan.Omaishoitajaksikaan ei tahdopäästä.Sarni sanoo, että lapsen pitäätäyttää tietyt kriteerit. Paljonriippuu siitä, miten lapsi käyttäytyy,kun sosiaalityöntekijä tuleekäymään. Lapsi voi olla juurituon hetken täysin erilainenkuin normaalistiAla muistuttaa myös, että niinkunnissa kuin perheissäkinomaishoidontuki mielletään pitkällevanhojen ihmisten hoidontueksi.– Rovaniemelläkin on paljonerityislasten yksinhuoltajia, joillaei ole omaishoitajasopimusta. Ilmankaupungin maksusitoumustatilapäishoitoon ei valtaosallaole yksinkertaisesti varaa, yksinhuoltajaäitiTiina-Kristiina Sarnisanoo.– Erityislapsia ei voi jättää hetkeksikäänyksin, mikä vaikuttaamyös henkisesti. Näitä henkisiäpuolia ei kuitenkaan juurikaannoteerata. Mutta jos itsellä ei oleyhtään rauhallista päivää kuukaudessa,pää yksinkertaisestihajoaa.Yötä päivääsilmät aukiErityislapsi on lapsi, joka tarvitseeerityistä huolta ja huolenpitoakaikkina vuorokauden aikoinaympäri vuoden. Lapsi voi ollakehitysvammainen, CP-vammainentai vaikka ADHD- eli ylivilkaslapsi.Pirjo Alan 11-vuotias poikaPasi Maunu tarvitsee apua liikkumiseen.Sarni taas ei voi jättää10-vuotiasta poikaansa Valentiniaeli Vallua juuri hetkeksikäänyksin. Vallulla on koko ajanvauhti päällä. Hän kiipeää jaroikkuu, hakkaa, puree, sylkee jakeksii ”kaikkia älyttömyyksiä”.Joskus, kun Vallu on oikeinkeskittynyt tietokoneella puuhaamiseen,voi äiti kenties käydäpikaisesti kaupassa. Sarni sanookin,että tietokone on yksinhuoltajaäidinparas ystävä.– Ulkopuolinen ei ymmärrä,mitä erityislapsen hoitaminenon. Normaalisti Vallun ikäisenvoi jo päästää ystävien luokseehkä pariksi tunniksi ja sopia,koska tullaan takaisin. Vallua eivoi. Normaalisti tämän ikäisellevoi jo antaa kännykän.Vallulle eivoi. Hän rikkoo sen välittömästi.Kesät ovat erityisen ongelmallisiaja raskaitakin. Kun lapsi eiole koulussa, purkaa hän kokoenergiansa kotiin. Sarni joutuikinolemaan työstä pois viimekesänäkin kaksi kuukautta Vallunhoidon vuoksi.Vallu tarvitsisi myös toimintaterapiaa,mutta ei ole saanut hoitotukeaKelalta.Rovaniemeläinen Lisbeth Jacobson,jonka pojat, 9-vuotiasMikko ja 5-vuotias Max Perunkaovat myös oivia esimerkkejäristiriitaisesta tukipolitiikasta.Max, jolla on myös diabetes,on noteerattu Kelan hoitotuessaylimpään luokkaan. Maxista Jacobsonei kuitenkaan saa omaishoidontukea.Mikko taas onalinta hoitoluokkaa, mutta hänestäJacobson saa omaishoidontukea.Lapissa yli 400erityislastaLapissa on tuoreen tutkimuksenmukaan yli 400 erityislasta, joistatoista sataa Rovaniemellä. Heistäsuurella osalla on huutava pulatilapäishoitopaikoista.Tilapäishoitoon viemistä estäätiedon ja rahan puutteen lisäksiusein vanhempien innottomuusviedä lastaan hoitoon kodin ulkopuolelle.Omaa avun tarvettaei aina väsymykseltä edes huomata.Rovaniemellä on tilapäishoitoatarjolla muun muassa erityislastenkotiKasperissa Pöykkölässä,mutta se on lähes ainatäynnä.Tukikoti Haavemaa on tarkoitettutaas lähinnä lastensuojeluntarpeisiin. Perhehoitoon ja kaupunginryhmäkoteihin erityislapsion mahdollista joskus, muttaperhehoitajista ja -kodeista onhuutava pula. Ryhmäkoteihin,joissa on pääosin kehitysvammaisiaaikuisia, ei pientä lastahaluta laittaa.Vauhtiviikonloput tulevatkintarpeeseen. Sarni, Ala ja Jacobsonovat niihin ylen tyytyväisiä.Hoitajia on paikalla tarvittavamäärää lasten lukumäärään suhteutettuna.Viime viikonloppuna yhdeksällelapselle oli päivällä viisi jayöllä kaksi hoitaja.Lapsilla on monenmoista puuhaa.He leikkivät, riehuvat, pelaavat,uivat, ulkoilevat.– Lapset viihtyvät ja heistä pidetäänhyvää huolta.– Tällainen hoitopaikka onvanhemmille valtavan tärkeää.Kun edes joskus saa olla aivan itsekseen,tavata ystäviäkin, mennävaikka teatteriin tai pizzallekavereiden kanssa, kun kukaanei herätä työllä, jaksaa takuuvarmastiparemmin hoitaa lastaanseuraavan kuukauden.Kevään vauhtiviikonloput järjestetäänensi vuonna 18.-20.1., 15.-17.2., 14-16.3., 18.-20.4., 23.-25.5.,26.-29.6. (to-su), 24.-27.7. (to-su),22.-24.8., 19.-21.9., 17.-19.10., 21.-23.11 ja 19.-21.12.kona vuoden papiksi,vielä vuoden alussa tukapituli pohti, pitääkövista rangaista. Syynäettä Huovinen oli siunaisparin.– Kyllä se osoittaagoilta hyvää kristillistnetajua, että uskalletakita pappi, joka on tehlaista, Huovinen pohtiHän ei osaa sanomieltä pappien enemmsamaa sukupuolta olevrisuhteiden siunaamisrallisesti kirkko eimies- tai naispareja.– Suuri osa papeasiasta hiljaa. Uskonkin, että on vain ajamys, milloin saammeparisuhteiden siunaamHuovinen muistuttvuoden pappi -nimitynut työtovereilta vainlyn siunauksen takianan tehnyt Pappisliitleekin Huovisen työyliopistoissa ettäjoukkueen kisapappi– Koen erittäin susiitä, että valinnankollegat. Toivon, etehnyt työni niin, etton voinut lähteä etoiveikkaana kuin esena. Marja Manninenlee Ylen tv-uutistentajana Kaakkois-SuoYlen MarjaManninensai Kuvalehjournalistipalkinnon STTHELSINKIYleisradion toimManninen on saavuotisen Suomenden journalistTunnustus on 5 00Manninen tYlen tv-uutisten ajana KaakkoiHän on työskendesta 1990 lähtierannassa, mutta vlen taitajana hännut myös Venäjalueen asioista.Palkintoperustkaan ”Manninenluova, uudistuvavälinen rajaseudujoka välittää itärmin puolin mersallisia ja kansaisia”.Suomen Kuvanalistipalkinto jakerran.Journalistipalklehti jakoi tunnuyrityksille. LappSuomen parhaayrityksenä, Konhaana kansainvsenä, Seppo Kvintolat parhaatyksenä ja Kuuhaana perheyritOikaisuKeskiviikon lehjulkaistussa Ka50-vuotishaastamäaika oli kirjKoivumaa muuvanhemmaksi.vuotta, ei 60 vutussa kirjoitettiVapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 37

Onnistumiset ja haasteetKehitysvammaisten Palvelusäätiö on tarjonnut ryhmälomitusta myös Kemin Peiponpesässä jo kymmenenvuoden ajan. Näidenkin viikonloppujen käyttäjämäärät ovat kasvaneet hankkeen aikana.Käymämme keskustelut kuntien työntekijöiden ja asiakasperheiden kanssa sekä alueella järjestetytvertaistukitapaamiset ovat rohkaisseet uusiakin perheitä ryhmälomitusten käyttöön.Suuri vaikutus sekä Rovaniemen että Kemin ryhmälomitusviikonloppujen lisääntyneeseen käyttöönon varmasti ollut Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ammattitaitoisilla ja suhteellisen pysyvillähoitajilla. Ryhmälomitusviikonloput ovat pystyneet vastaamaan niihin laatukriteereihin, joitavanhemmat lastensa tilapäishoidolle asettavat. Paras laadukkaan tilapäishoidon mittari on se,että lapset viihtyvät hoidossa ja haluavat sinne kerta toisensa jälkeen uudestaan. Vain laadukastilapäishoidon palvelu antaa vanhemmille mahdollisuuden viedä lapsensa hoitoon ilman huoltaja syyllisyyden taakkaa. Tällä tavalla pystytään takaamaan myös vanhempien ja omaisten riittävälepo ja autetaan perheitä jaksamaan arjessa.Rovaniemellä 2000-luvun alusta saakka kokoontuneessa tilapäishoitoa ja vauhtiviikonloppuja ideoineessaryhmässä oli kuultu Ritva Hakkaraisen Lahdessa kehittelemästä ”Lystilauantai”-tuotteesta.Ohjausryhmän jäsenillä olikin Tilhi-hankkeen alusta saakka toiveena saada Lappiinkin samanlainenmuutaman tunnin levähdyshetki vanhemmille lauantaisin. Yhteistyöryhmissä alettiinkin miettiämillä keinoin kokeilut Lystilauantaista voitaisiin eri kunnissa aloittaa.38Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Onnistumiset ja haasteetRovaniemellä päädyttiin muutaman palaverin jälkeen siihen tulokseen, että ostopalvelu on ainoapitkällä tähtäimellä toimiva vaihtoehto. Kysyimme tarjouksia eri palveluntuottajilta ja lopulta aloimmesuunnitella palvelua yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapin piirin kanssa. Sovimmeensin kahdesta Lystilauantai-kokeilusta keväälle 2008. Kokeilun jälkeen kokoonnuimme taas yhteenpohtimaan tuotteen jatkoa kerätyn palautteen perusteella. Yhteistyössä muiden toimijoidenkanssa ja pienin parannusmuutoksin Mannerheimin lastensuojeluliitto päätti jatkaa kokeilua vieläainakin kolmena lauantaina syksyllä. Erittäin positiivisena hankkeen tuloksena voidaan pitää myösuuden, alueellisen, palveluntuottajan saaminen tilapäishoidon palvelupakettiin. Seuraavassa yhdenerityislapsen vanhemman kokemuksia Lystilauantaista:”Lystilauantait saavat mielellään jatkua. Kynnys viedä lapsi tilapäishoitoon voi tuntua matalammalta,kun hoitoon ei liity yöpymistä, mutta kuitenkin saa omaa aikaa… Päivämäärät pitemmällä tähtäimelläon myös hyvä tietää ainakin puolen vuoden säteellä. Silloin voi hakea paikkaa riittävän ajoissa ja lapsi/nuoriei tunne itseään heittopussiksi, kun asiat tehdään ajoissa suunnitellen.”Kemi-Torniossa syntyi idea Lystilauantain järjestämisestä yhteistyössä kunnan, seurakunnan, järjestökeskusMajakan ja oppilaitosten kanssa. Alueella on tehty eri toimijoiden kesken ennenkin hyvääyhteistyötä, joka Järjestökeskus Majakan myötä on entisestään vahvistunut alueella. Keväällä 2008Keminmaassa ja Kemissä järjestettiin yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa omat Lystilauantaipäivät.Keminmaassa paikkana toimi päiväkoti Pirpala ja Kemissä toimintakeskus Peiponpesän tilat.Lystilauantait olivat avoimia kaikille seutukunnan 6-16 -vuotiaille erityislapsille diagnoosiin katsomatta.Perheiden omavastuuhinta oli 5€/päivä, jolla kustannettiin ateriat. Myös Sodankylässä järjestettiinsamalla mallilla Lystilauantai ja kaikkien kuntien alueella palvelumuoto näyttäisi myös jatkuvanhankkeen jälkeen hyvien kokemusten siivittämänä.Näiden tilapäishoitomahdollisuuksien rinnalle saimme vielä Kehitysvammaisten Palvelusäätiönkouluttamaan Lappiin erityistä tukea tarvitseville henkilöille perhehoitajia. Hyvän yhteistyön jamittavan mainoskampanjan tuloksena Lappiin saatiin kahdeksan uutta, koulutettua perhehoitajaa.Syksyllä on pyritty löytämään potentiaalisia perhehoitajia myös Meri-Lapin alueelta. Koulutus ontarkoitus järjestää alueella syksyn 2008 aikana, joka lisäisi koulutettujen perhehoitajien määrää Lapissavielä entisestään. Säännöllisesti toteutuvat ryhmälomitukset, Lystilauantait ja koulutetutperhehoitajat ovat niitä tilapäishoidon vaihtoehtoja, joita kovasti Lappiin toivottiin hankkeenalkaessa. Paljon on vielä työtä jäljellä, mutta kuten viimeisessä ohjausryhmässä yksi hankkeen kuntaedustajistasanoi:”Nyt tuntuu siltä, että tilapäishoitoasia on kunnassa ensimmäistä kertaa hallussa, vaikka ei toki vieläkäänvalmis.”Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 39

Onnistumiset ja haasteetLounais-Lappi 18.9.200840Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Onnistumiset ja haasteetSeuraavassa hankkeen ohjausryhmän jäsenen ja erityislapsen vanhemman Pia Ylisuvannonnäkemyksiä tilapäishoidon tärkeydestä sekä Tilhi-hankkeen toiminnasta:Tilapäishoitopalvelut ovat välttämättömiä erityisperheen jaksamisen kannalta. Ilman laadukastaja säännöllistä perheen tarpeisiin istuvaa tilapäishoitoa, ei ole laadukasta erityisperheen arkeaja elämää.Tilapäishoito mahdollistaa erityisperheen vanhemmille rästitöiden tekemisen, erityislapsen sisarenhuomioimisen, ajan parisuhteen hoitamiselle sekä tarjoaa arvokkaan tuokion levolle, hengähdykselle,harrastuksille ja ystävien tapaamiselle.Laadukkaiden tilapäishoitopalvelujen saaminen kunnan palvelutarjontaan edellyttää palvelutarpeentiedostamista, asiakkaan ja palvelujen käyttäjän kuuntelemista, asiaan perehtymistä jaitse asiaan panostamista fyysisesti ja henkisesti.Tilhi-hankkeessa käytetty Bikva-arviointimalli on mahdollistanut asiakkaan eli palvelun käyttäjänkuulemisen ja kuuntelemisen sekä vuoropuhelun perheiden ja viranomaisten välillä. Asiakkaankuulluksi tuleminen erityisperheitä koskevassa kehittämistyössä kotikunnassamme ja nyky-yhteiskunnassammeon harvinaista.Annan suuren kiitoksen Tilhi-hankkeen käytännöllisille hanketyöntekijöille ja käytännönläheiselletyöskentelymallille. Hanke on tuonut konkreettista apua lappilaisten erityisperheiden tilapäishoidontarjontaan. Uusia tuotteita, kuten ”Lystilauantai”, on synnytetty ja entisiä tuotteita,kuten ”Vauhtiviikonloppu” on ehostettu.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 41

Onnistumiset ja haasteetHankkeen tuloksetOngelmat alussa:• Ristiriitatilanteet asiakkaiden ja työntekijöiden välillä• Epäselvät tilapäishoidon käytännöt jatiedon puute palveluista• Ei tilapäishoidon vaihtoehtojaTilapäishoidon palveluiden kehittäminenasiakaslähtöisesti yhteistyössä palveluidenkäyttäjien, palveluiden tuottajien sekäpalveluiden tilaajien keskenTilapäishoidonkäyttäjätPalveluntilaajatTilapäishoitomallit:Varhainenpalveluihinohjautuminenja palveluistatiedottaminenAvoin yhteistyö:Yhteinenymmärryskehittämisentarpeista javastakkainasettelunvähentyminenTilapäishoitopalvelut:RyhmälomituksetLystilauantaitPerhehoitajat=laadukkaattiläpäishoidonvaihtoehdotPalveluidentuottajatKehittämistyön haasteita:• Toimijoiden sitouttaminen hankkeeen tavoitteisiin ja työskentelyyn• Kehitettyjen toimintamallien vakiintuminen osaksi käytäntöä4.4 Kehittämistyön haasteetVaikka monessa asiassa onnistuttiin hankkeen aikana hyvin, niin mukaan mahtui myös vastoinkäymisiäja haasteita. Suurimmat niistä liittyivät lähinnä eri toimijoiden aktivointiin ja toimintaan sitouttamiseen.Jo hankkeen alkuvaiheessa huomattiin, ettei vanhempien löytäminen haastatteluihin ollutkovin helppoa. Tavoitimme alkuvaiheessa kehittämistyöhön mukaan lähinnä ne erityislasten ja-nuorten vanhemmat, joille tilapäishoito oli jollain tavalla jo ennestään tuttu palvelu. Potentiaalisiatilapäishoitopalveluiden käyttäjiä jäi väistämättä mukaan lähteneistäkin kunnista paljon kehittämistoiminnanulkopuolelle. Varsinkin sellaiset erityislapsiperheet, jotka eivät vielä näe tilapäishoitoatarpeelliseksi lapselleen, puuttuivat valitettavasti kehittämisryhmistä. Tilapäishoitomallin suunnittelussapyrittiin kuitenkin huomioimaan nämäkin ryhmät mahdollisimman hyvin.42Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Onnistumiset ja haasteetBikva-mallin mukaan toimiminen ei ollut kuntien työntekijöille ennestään tuttua ja tämäntyyppinenpalveluiden arviointi herätti epäluuloa. Bikva-arviointi jäikin johtotason ja poliittisten päättäjienkohdalta harmillisen ohueksi. Joka kunnasta mukana oli jossain vaiheessa vähintään keskitasonjohtoa. Täytyy luottaa siihen, että asiat etenevät kunnissa suunnitellun mukaisesti, vaikka hankkeenaikana asiaa ei päästy esittelemään poliittisille päättäjille niin laajasti kuin oli tarkoitus. Olisi erittäintärkeää, että myös he tahoillaan sitoutuisivat kehitettyyn toimintamalliin, vaikka eivät ole itse kehittämisprosessiinosallistuneetkaan.Kehittämistyö ja varsinkin sen tuloksena saavutetut uudet toimintamallit tarvitsevat aikaa vakiintuakseenosaksi käytäntöä. Tilhi-hankkeessa kehitettiin kaksi erilaista toimintamallia tilapäishoidonjärjestämiseen, mutta niiden käyttöönotosta ei ehtinyt kertyä kokemuksia hankkeen aikana.Esimerkiksi Kemijärvellä mallin mukaista tilapäishoitopalvelua on ollut tarjolla toukokuusta 2008saakka, mutta vielä tähän päivään mennessä (syyskuu 2008) palvelulla ei ole ollut käyttäjiä. Rovaniemelläja Sodankylässä mallia ei ehditty myöskään testaamaan, joten kokemukset mallien toimivuudestajäävät hankkeen päättyessä kuntien sekä osittain myös palveluntuottajien ja -käyttäjienkinvastuulle.Kemi-Tornio seutukunnan tilapäishoidon toimintamallista ei päästy yhteisymmärrykseen hankkeenaikana. Seutukunnallisen mallin luomisessa haasteena ovat usean kunnan erilaiset toimintatavat.Kemi-Tornion kehittämisryhmässä kaksi kuntaa ei ollut alun perin ilmoittanut kiinnostustaantilapäishoidon kehittämiseen ja tämä näkyi toimintaan sitoutumisessa. Yhdessä kunnassa taastyöntekijöiden vaihtuvuus oli suurta. Kehitysvammahuollon esimiehen paikalla ehti kahden vuodenaikana olla kolme eri viranhaltijaa. Työkäytäntöjen pitkäjänteinen kehittäminen ei onnistu tilanteessa,jossa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta.Myös vanhempien aktivoiminen mukaan eri toimintoihin oli ajoittain haastavaa. Kehittämisryhmiinosallistuminen oli vanhemmille osittain hankalaa sen vuoksi, että ryhmät kokoontuivat yleensä päivisin,jolloin monet olivat töissä. Myös vanhempien osallistuminen eri vertaistukiryhmä tapaamisiinoli vaihtelevaa. Esimerkiksi kolmeen Kemissä järjestettyyn tapaamiseen tuli ensimmäisellä kerrallamelkein 20 erityislapsen vanhempaa. Toisella kerralla osallistujia oli jäljellä enää noin puolet ja viimeiselläkerralla tämäkin vielä puolittui. Samanlaisia kokemuksia on muiltakin paikkakunnilta. Syitätähän on varmaan useampia. Erityislapsiperheiden arjen pyörittäminen on jo sinänsä haastavaaja ehkä erilaisiin toimintoihin osallistuminen kuormittaa vanhempien mielestä sitä entisestään. Täytyykuitenkin muistaa, että osa vanhemmista on erittäin aktiivisia ja halukkaita osallistumaan mahdollisimmanmonipuolisesti erilaisiin tapahtumiin, ja heillä tulisi myös olla siihen mahdollisuus.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 43

Onnistumiset ja haasteetSeuraavassa artikkelissa Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton aluesihteeri Sirkka Nissi-Onnela pohtiikokemuksiaan erityislasten ja -nuorten perheiden kohtaamisesta:Mietteitäni siitä, miten järjestön työntekijänä ja Tilhi-hankkeen ohjausryhmän jäsenenäolen tehnyt havaintoja kehittämistoimien onnistumisesta erityistä tukea tarvitsevien lastenperheiden ja kunta- sekä seurakuntatoimijoiden kanssa:Olipa kyseessä asiakastilanne tai kehittämistoimi, niin näkisin tärkeänä onnistuneen kohtaamisen.Ihmisten kokemusten ja oman elämän asiantuntijuuden huomiotta jättäminen tai mitätöintiarvioidaan yhdeksi suurimmista ongelmista asiantuntija- ja järjestelmäkeskeisissä käytännöissämme.Asia on tärkeä, sillä suuri osa erityislapsiperheistä tarvitsee sosiaali- terveydenhuollonammattilaisten apua joko satunnaisesti tai säännöllisesti. Ja tutkimusten mukaan erityislapsiperheetkokevat sosiaalisen ympäristön tarjoaman tuen ja hyväksynnän erityisen tärkeäksi.Meidän tulee huomioida sosiaalinen tuki, sillä se on yksi perheen keskeisimmistä voimavaroista.Se on usein määritelty yksilölle välittyväksi tiedoksi siitä, että hänestä välitetään, häntä rakastetaanja arvostetaan ja että hän kuuluu ympäröivään sosiaaliseen yhteisöön. Sosiaalinen tukijaotellaan tiedolliseen, taloudelliseen, toiminnalliseen sekä tunnetuen muotoihin ja näitä kaikkiamuotoja me kaikki myös tarvitsemme. Erityislasten perheissä korostuu tärkeänä lähiympäristöntuki, esimerkiksi aviopuolison ja isovanhempien tuki, mutta myös tuen saantia ammattilaisilta;lääkäreiltä, terapeuteilta ja päivähoidolta arvostetaan.Itse olen ollut mukana innostamassa erityislasten vanhempia ”löytämään” vertaistuen merkityksiä.Tämä oma-apuryhmän nimelläkin tunnettu ryhmätoiminta antaa jäsenilleen mahdollisuudenyhteisen kokemusten jakamiseen, sillä heitä yhdistää samanlainen elämäntilanne. Tässä toiminnassakonkretisoituu hyvällä ja positiivisella tavalla sosiaalisen tuen muodot sekä ilmentyyse, että voimme samanaikaisesti olla sekä tuen saajia että tuen antajia toinen toisillemme!44Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Onnistumiset ja haasteetVertaistukiryhmien toiminta perustuu tasavertaisuuteen ja luottamukseen. Kuten monista muistakinvapaaehtoistoiminnoista, niin tässäkin ryhmämenetelmän onnistumisessa tarvitsemmekoollekutsujan eli vetäjän. Kaikkein onnellisimmassa asemassa ovat ne ryhmien vetäjät, joillaon tarpeen vaatiessa lähellä myös ammatillista, työnohjauksellista tukea esim. seurakunnan taikunnan työntekijän tuottamassa muodossa.Minulle kerrotuista kokemuksista koostetta:Erityislasten vanhemmille suunnatut tukitoimet pitäisi ajoittaa oikein. Liian vähäinen tai liianmyöhäinen tuki voi johtaa vanhempia kokemaan syyllisyyttä, ahdistuneisuutta, stressiä ja loppuunpalamista, jolloin palveluiden järjestäminen ja niiden käyttö on ”ontuvaa”. Yhteisten tapaamistenaikana ja nimenomaan kasvokkain tapahtuvat työntekijän ja asiakkaan arkisten tilanteidenerittely auttavat palveluiden käyttöön pääsemisessä: eli löydetään riittävät palvelut jatarkistetaan aineelliset resurssit. Helpotuksen tunne syntyy paljolti myös siitä, että muutkin ottavatasian vakavasti ja asiaa aletaan hoitaa... Eli kannattaa keskustella ja vaihtaa kokemuksia,jotta osapuolet tulevat oikein ymmärretyiksi, sillä vaikeat tilanteet sosiaali- ja terveysalan töissäeivät ole vähentymässä, vaikka lait, joilla hyvinvointivaltiolupausta ylläpidetään, ovat yhä voimassa.Kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta on ensiarvoisen tärkeää rakennusainettapsyykkiselle jaksamiselle.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 45

46Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

5. Vaikutusten arviointia jatulosten hyödyntäminenKatri Miettinen5.1 Ohjausryhmän arviointiRovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijat Päivi Alamartin ja Virpi Ylinampaovat laatineet hankkeen ohjausryhmän jäsenille arviointilomakkeen hankkeen toiminnastaja tavoitteiden saavuttamisesta. Arvioinnin kohteena ovat olleet projektintoteuttamisen kannalta keskeisimmät asiat. Arvioinnissa on painotettu lähinnäyhteistyön toimivuutta eri toimijoiden välillä, tavoitteiden toteutumista, tiedottamistasekä hankkeen toteutusta ja vaikuttavuutta. Lisäksi arvioinnissa kiinnitettiinhuomiota siihen ollaanko työskentelytapoihin tyytyväisiä ja minkälaisia toiminnanmuutoksia mahdollisesti kaivataan. Arviointi antoi välineitä hankkeen tulostenseuraamiseen ja väliarviointiin, tulevan toiminnan ohjaamiseen sekä toteutetustatoiminnasta oppimiseen.Arviointilomaketta hyödynnettiin kolmessa ohjausryhmän kokouksessa: toukokuussa2007, marraskuussa 2007 sekä syyskuussa 2008. Lisäksi hankkeen aikanakokeiltuja uusia tilapäishoitopalveluja arvioitiin erillisien vanhemmilta kerättyjenpalautelomakkeiden pohjalta.10.9.2008 suoritetussa hankkeen loppuarvioinnissa tyytyväisimpiä oltiin ohjausryhmänja hanketyöntekijöiden yhteistyöhön (keskiarvo 9 asteikolla 1-10). Seuraavaksityytyväisimpiä oltiin kehitettyihin tilapäishoidon malleihin (ka 8,8),toimijoiden sitoutumiseen hankkeeseen ja sen tavoitteisiin (8,6), hankkeen talousseurantaan(8,6) sekä suunnitelmalliseen ja tehokkaaseen hanketyöskentelyyn(8,6). Huonoimmat arviot puolestaan saivat yhteistyö kuntatoimijoiden kanssa(6,9), uusien vertaistukikäytäntöjen luominen (7,1) sekä tilapäishoidon kohderyhmänsaavuttaminen (7,7).Loppuarvioinnin tuloksiin on helppo yhtyä. Ohjausryhmätyöskentely oli kokohankkeen ajan erittäin keskustelevaa ja toimintaa hyvin eteenpäin ohjaavaa. Myösmuuten ohjausryhmän näkemykset hankkeen onnistuneista tuloksista ovat yhtenäisethanketyöntekijöiden kanssa. Kuntayhteistyön toimimattomuutta en kuitenkaanitse hanketyöntekijän näkökulmasta allekirjoittaisi. Mielestäni yhteistyökaikkein kuntien kanssa sujui pääasiallisesti hyvin. Ehkä kuitenkin yhteistyötähankkeen ulkopuolelle jääneiden kuntien kanssa olisi ollut jossain määrin tarpeentiivistää.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 47

Vaikutusten arviointia ja tulosten hyödyntäminenVanhempien vertaistukiryhmiä pyrittiin kyllä luomaan eri alueille, mutta uusia vertaistukikäytäntöjäei hankkeessa varsinaisesti syntynyt. Haastatteluiden ja kokeilujen perusteella voi kuitenkin sanoa,että vanhemmille tuntui riittävän yhteiseksi tekijäksi se, että lapsella on jokin pitkäaikainen sairaustai vamma. Haasteet arjen kannalta ovat yleensä ottaen samanlaisia, oli yksittäinen diagnoosimikä tahansa. Vanhemmat yleensä toivovat ryhmälle myös ulkopuolisen vetäjän eli kokoonkutsujan.Tapaamisista tiedottaminen koettiin erittäin tärkeäksi. Vertaistukitapaamisen päivämäärä pitäisitietää hyvissä ajoin etukäteen, mutta myös muistutus päivän lähestyessä olisi tarpeen. Yhteistyötäkannattaa tehdä alueen yhdistysten, oppilaitosten ja seurakuntien kanssa, joilta voi löytää muunmuassa sopivia tiloja ja lapsille avustajia ryhmien kokoontumisten ajaksi.5.2 Hankkeen vaikutuksetHankkeen tulosten synnyttämiä vaikutuksia on hankalaa arvioida tarkasti vielä tässä vaiheessa.Hankkeen vaikutukset näkyvät välittömämmin niiden erityislasten ja -nuorten perheiden kohdalla,jotka käyttävät tilapäishoidon palveluja tällä hetkellä tai harkitsevat niiden käyttöä. Heillä on nytmahdollisuus säännöllisesti toteutettavaan ryhmälomitukseen, Lystilauantain tarjoamaan muutamantunnin hengähdyshetkeen tai he voivat löytää koulutetuista perhehoitajista omalle lapselleenuuden tilapäishoitajan lomitustarpeisiin. Tiedotuksen ja laajan yhteistyöverkoston kautta tietonäistä uusista mahdollisuuksista on luultavasti tavoittanut myös uusia tilapäishoitoa harkitseviaperheitä. Näin yksi erityislapsen vanhempi pohtii hankkeen vaikutuksia omassa kunnassaan:”(Tilapäishoidon) kokonaiskuva on selkiintynyt, ja nyt voi jopa antaa konkreettisia tietoja vaikka muillevanhemmille. Myös viranhaltijat saivat koostettua tietoa; plussaa on se, että loppuyhteenvedossa kerrotaanpalveluista, joita oikeasti on saatavilla ja joihin viranhaltijat ovat sitoutuneet. Myös rahoituksetovat tiedossa.”Myös perheiden kanssa työskenteleviä tahoja auttaa, että heillä on uusia tilapäishoidon palvelujamihin ohjata perheitä sekä enemmän tietoa perheiden tarpeista. Yhden kunnan sosiaalityöntekijätiivisti asian seuraavasti: ”ryhmätyöskentelyn kautta vastakkainasettelu on poistunut, joka on iso asiaja jonka vuoksi myös jatkotapaamiset ovat tärkeitä”.Hankkeen aikana aloitettiin Rovaniemellä yhteistyötapaamiset kaupungin vammaispalvelun japerhetyön sekä Lapin keskussairaalan lastenosastojen sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tämä yhteistyökoettiin erityisen antoisaksi ja sille toivottiin jatkoa myös tulevaisuudessa. Yhteistyön tiivistyminenhelpottaa tulevaisuudessa epäselvien asiakastapausten ratkaisua sekä vähentää palveluidenväliinputoajien määrää.48Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Vaikutusten arviointia ja tulosten hyödyntäminenTilapäishoidon toteuttaminen, kehitetyn mallin mukaisesti, toimisi ennaltaehkäisevästi kunnissamonella tapaa. Perheen voimavarat säästyvät, kun yhteydenotto palvelusuunnitelman tekoontulisi kunnasta suoraan perheille, eikä yhteydenotto jäisi perheen oman aktiivisuuden varaan.Monesti kehitysvammaisten kohdalta näin tapahtuukin, mutta mallissa on huomioitu erityislapsetja -nuoret huomattavasti laajemmin. Palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä käsiteltäisiin ainamyös perheen jaksaminen ja mahdolliset tilapäishoidon vaihtoehdot. Mitä aikaisemmin perheetohjautuvat tilapäishoidon palveluiden pariin, sitä paremmin he jaksavat arjessa ja vaikeat tilanteidenkärjistymiset pystyttäisiin välttämään entistä paremmin.Sodankylään suunnitellussa Erityislasten ja -nuorten tilapäishoitopalveluiden esitteessä näkyy RitvaHakkaraisen kokoama ”tilapäishoitopuu” eli koontia siitä, mitä vammaisen lapsen tilapäishoitoparhaimmillaan olisi. Lisäksi esitteessä kuvataan tilapäishoidon tarkoitus ja palvelut Sodankylänkunnassa sekä tilapäishoitoon hakeutuminen kirjallisesti ja sama toimintamalli kuvana. Lopustalöytyy yhteystiedot, mistä saa tarvittaessa lisätietoja.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 49

Vaikutusten arviointia ja tulosten hyödyntäminenSeuraavassa Kehitysvammaisten Tukiliiton Lapin aluekoordinaattorin ja Tilhi-hankkeenohjausryhmän jäsenen Maire Pallarin mietteitä hankkeen toiminnasta:Hei Maire, mitä kuuluu?Kiitos hyvää – syksyn kokouskiireet ovat käynnistymässäyhdistyksissämme ja niihin liittyentulee paljon yhteydenottoja.Olet ollut mukana tilapäishoidon kehittämisessäLapissa vuodesta 2002 lähtien. Mitenasiat ovat mielestäsi niistä ajoista muuttuneet?Mielestäni olemme menneet hienosti eteenpäintilapäishoidon suhteen. Kun kävimmeensimmäisiä keskusteluja tilapäishoidon järjestämisestäLapissa, oli vain joissakin kunnissahuomioitu perheiden tukeminen tilapäishoidonavulla. Palveluntuottajia oli muutamia,nyt heitä on tullut lisää ja toivottavasti tuleevieläkin.Aluksi oli ongelmia vauhtiviikonloppujen järjestämisensuhteen – jostain syystä palveluja palvelun tarvitsijat eivät tavoittaneet toisiaanja järjestettäviä viikonloppuja jouduttiinperumaan osallistujien puutteen vuoksi. Tänäpäivänä vauhtiviikonloput ovat säännöllisestitoteutettavia tapahtumia ja niitä joudutaanjopa järjestämään lisää, että kaikki pääsevätedes kerran mukaan.Lisäksi eri paikkakunnilla järjestettävät lystilauantaitovat vakiintumassa käytännöksi jane ovat varmasti yksi erittäin tervetullut tukimuotoperheille. Usein perheissä kaivataanvain muutaman tunnin taukoa arjen pyörityksestä.Lisäksi tänä vuonna järjestetty perhehoitajakoulutuson tuomassa lisää resurssejaperheiden tuki-palettiin ja varmaankin palveluidenhelpompi saatavuus tulee helpottamaanajan mittaan perheiden arkea.Miten erityislasten ja -nuorten tilapäishoitoasiatnäyttäytyvät omassa työssäsi?Tapaan yhdistysilloissa vanhempia ja saan puhelimitseyhteydenottoja vanhemmilta, jotkakaipaavat apua jaksamiseensa erityislapsen tai-nuoren kanssa. Perheet haluavat elää tavallista,normaalia arkea lapsensa kanssa omassakodissaan kuten muutkin perheet. Joskuskysymys on vuosien mittaan kasvaneesta väsymyksestä,joka helpottaa kun saadaan säännöllisestiaikaa esim. levätä tai viettää aikaaperheen muiden lasten kanssa. Valitettavastitänä päivänä perheet eivät käytännössä saa50Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Vaikutusten arviointia ja tulosten hyödyntäminenlainkaan kunnan järjestämästä kotipalvelustatukipalveluita kotiin resurssipulan vuoksi.Yleensä pienten lasten ollessa kyseessä toivotaankotiin järjestyvän tukea ja apua. Lisäksiperheet käyttäisivät tilapäishoitoa säännöllisesti,mikäli sitä olisi tarjolla. Ne perheet joissaon jo murrosikäinen nuori toivovat järjestyvänleirejä ja viikonloppuja, joissa nuori saisiolla toisten nuorten kanssa ja itsenäistyminenomaan elämään alkaisi hiljalleen.Miten olet osallistunut Tilhi-hankkeen toimintaanja millaista työskentely on mielestäsiollut?Olen ollut hankkeen ohjausryhmässä ja mielestänityöskentely on ollut jäsentynyttä sekäsuunnitelmallista. Työntekijöille lämmin kiitosintensiivisestä ja asiaan paneutuneesta työskentelystä– olette innoittaneet meitä muitakin.Hyvästä työskentelystänne kertovat myösluodut, hyvät toimintamallit ja erilaiset kokeilutuseissa Lapin kunnissa tilapäishoidon suhteen.Miten koet järjestön ja omaisten edustajanaTilhi-hankkeen toiminnan, onko hankkeenaikana pystytty vaikuttamaan oikeisiin asioihinja oletko itse saanut työhösi konkreettistaapua hankkeen kautta?Mielestäni kunnissa on havahduttu paremminhuomaamaan perheiden vaikeutunutasema Tilhi-hankkeen myötä. On ollut hienoa,että järjestyi hanke joka pystyi keskittymääntilapäishoidon kehittämiseen Lapissa. Omassatyössäni olen kokenut hyväksi sen, että onollut mahdollista osoittaa perheille jaksamiseentukea mm. vauhtiviikonloppu-järjestelyin.Usein uupuneen vanhemman tilannettaon helpottanut jo tietoisuus siitä, että perheelläon olemassa mahdollisuus hoitovapaaseenviikonloppuun.Hankkeen koulutustapahtumien asiantuntijatovat tuoneet lisää näkemystä hyvän ja toimivanpalvelukokonaisuuden suunniteluun.Pitkien välimatkojen läänissä on myös tärkeätäjärjestää tilaisuuksia, joilla mahdollistetaankuulumisten vaihtaminen eri puolilta Lappiaolevien henkilöiden kesken. Valitettavastikaikki kunnat eivät olleet hankkeessa mukana,mutta ne jotka olivat, tuovat nyt hyviämalleja käytäntöön ja kopioitavaksi omaanpalvelutarjontaan.Miten näet tilapäishoidon kehittämisen Lapissajatkuvan Tilhi-hankkeen jälkeen?Toivottavasti sama kiinnostus jatkuu ja jatketaanhyväksi koettuja malleja sekä kehitetäänmyös uusia toimintamuotoja perheiden jaksamisentueksi. Hyvinvoivat vanhemmat ovatkaikkien lasten perusoikeus ja kysymys on kuitenkinpienistä, mutta inhimillistä toimenpiteistä.Kiitos haastattelusta jaoikein hyvää syksyn jatkoa!Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 51

Vaikutusten arviointia ja tulosten hyödyntäminen5.3 Saavutettujen tulostenhyödyntäminen ja jatkokehittäminenAlkuperäisen hankesuunnitelman mukaan kehitettyjentilapäishoitomallien arvioimista olisipitänyt tapahtua jo hankkeen aikana. Mallit kuitenkinvalmistuivat niin myöhään, ettei niidenvaikuttavuuden arviointia ehditty vielä aloittaa.Kemijärvellä malli alkoi kokeiluna toukokuussa2008, mutta koska palvelulla ei ole ollut käyttäjiä,ei sitä ole voitu myöskään arvioida. Rovaniemelläja Sodankylässä mallit liittyvät ennenkaikkea varhaiseen palveluihin ohjautumiseeneikä siitä ehditty myöskään saada vielä hankkeenaikana kokemuksia.Kemi-Tornio seutukunnan tilapäishoitomallia eisiis vielä hankkeen aikana syntynyt. Kävimmekuitenkin esittelemässä hankkeen tuloksia sekäSodankylässä ja Rovaniemellä kehitettyä tilapäishoidonmallia seutukunnan sosiaalijohtajilleym. toimijoille alueen palvelutiimissä. Palvelutiimissäehdotettiin mallin ottamista mukaankeskusteluihin seutukunnallisessa vammaispalveluidenja kehitysvammahuollon kehittämistyöryhmässä.Toivottavasti tilapäishoitoasia säilyytätä kautta alueen kehittämistoiminnassamukana myös jatkossa.Tilapäishoidon kehittämisryhmien tapaamistenjatkumista pidettiin tärkeänä varsinkin Rovaniemenja Sodankylän kunnissa. Hankkeen aikanasyntyneen asiakkaiden ja työntekijöidensekä muiden toimijoiden välistä verkostoa halutaanylläpitää myös jatkossa. Otimmekin hyvissäajoin yhdeksi jatkovaihtoehdoksi Kolpeneenpalvelukeskuksen hallinnoiman Vaski-hankkeen.Vaskin Lapin alueen koordinaattorin JariLindhin ja ohjausryhmän kesken mietimme sopiviatapoja jatkaa ryhmien työskentelyä myöshankkeen jälkeen. Sovimme, että vuoden 2009aikana kaikki kehittämisryhmät tapaavat ainakinkerran jonka lisäksi järjestetään suurempiTilhi-tapaaminen. Tähän suurempaan tapaamiseenkokoontuisi kaikkien kuntien kehittämisryhmienlisäksi myös palveluntuottajia ja muitaasiasta kiinnostuneita tahoja.

Vaikutusten arviointia ja tulosten hyödyntäminenTilapäishoitopalveluiden kehittäminen jatkossaon palveluntuottajien, palvelun ostajien sekäosaltaan myös palveluiden käyttäjien vastuulla.Hankkeen viimeisessä ohjausryhmän palaverissaoltiin vakuuttuneita siitä, että hankkeen aikanatarjolla olleet palvelut ovat olemassa myöshankkeen jälkeen. Suurin huoli liittyykin tällöinRovaniemen, Kemijärven ja Sodankylän tilapäishoitomalleihin.Otetaanko hankkeen aikanakehitetyt ja hyväksi havaitut toimintamallitoikeasti käytäntöön ja miten niiden toteuttaminenlähtee käytännössä sujumaan? Tähän liittyyolennaisesti kysymys siitä, löydetäänkö niitäperheitä jatkossa helpommin, jotka eivät ennentilapäishoidon palveluiden piiriin syystä taitoisesta löytäneet. Mallin vaikuttavuuden arvioiminenolisi välttämätöntä tilapäishoidon jatkokehittämisenkannalta. Mallit sinänsä ovatsellaisenaan käytettävissä missä kunnassa tahansa.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 53

Vaikutusten arviointia ja tulosten hyödyntäminenSeuraava artikkeli julkaistiin Uuden Rovaniemen”Perjantaivieras” -palstalla 4. huhtikuuta 2008:Projektity(t)östäErilaisia kehittämishankkeita on nykyisin paljon ja ne herättävät laajalti keskustelua puolesta javastaan. Itse työskentelen Kolpeneen Palvelukeskuksen TILHI –hankkeessa, joka on erityislasten ja–nuorten tilapäishoidon kehittämishanke. Monen muun tavoin olen kohdannut epäileviä asenteitahanketyöskentelyä kohtaan. Osa asenteista johtunee tiedon puutteesta. Kehittämishankkeissapyritään vaikuttamaan epäkohtiin sekä luomaan uusia, innovatiivisia tapoja toimia. Näiden kehittäminenei tapahdu hetkessä ja konkreettiset työn tulokset näkyvät usein vasta projektin päätyttyä.Tarvitaankin kärsivällisyyttä sekä uskoa siihen, että kehittämistyöllä on merkitystä, vaikka välillätuntuisi etteivät asiat etene suunnitelmien mukaan tai riittävän nopeasti. Tulisi muistaa miksi hankeon alun perin käynnistetty ja mitkä ovat ne yhteiset tavoitteet, joihin kehittämistyöllä pyritään.Omassa työssäni suurin haaste on se, että toimivat ja yhtenäiset käytännöt tilapäishoidon osaltapuuttuvat Lapista lähes kokonaan tai ne on rakennettava alusta alkaen. Tilapäishoidon lisäksi kehittämistyössätulee ottaa huomioon monia muita erityislasten perheiden arkea vaikeuttavia seikkoja,kuten viime aikoina esillä ollut huoli kouluavustajien vähentämisestä. Myös tiedon puute palveluistaja tukitoimista sekä lapsen kuntoutukseen, vapaa-aikaan ja vanhempien jaksamiseen liittyvät asiatkuormittavat erityisperheiden arkea. Tilapäishoito on siis vain yksi kehitettävä asia monen muunjoukossa.Koen itseni etuoikeutetuksi, koska pääsen työssäni seuraamaan sekä kunnan työntekijöiden, omaisjärjestöjenedustajien että erityislasten perheiden työtä ja arkea. Projektityössä usein suurin oppijaonkin työntekijä, jolla on mahdollisuus avoimin mielin oppia kaikesta kokemastaan. Kehittämisprojektion kuitenkin parhaimmillaan kaikkien kehittämistyöhön osallistuvien tahojen yhteinen oppimisprosessi.54Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Vaikutusten arviointia ja tulosten hyödyntäminenTILHI- hankkeessa olen saanut laajan näkemyksen kuntien sosiaalialan työntekijöiden kiireestä,resurssipulasta sekä tasapainoilusta kiristyvien budjettien ja asiakkaiden tarpeiden välissä. Tämänlisäksi olen oppinut paljon erityisperheiden tuen tarpeista, arjen haasteista sekä iloista jasuruista. Välillä tuntuu, että olen omassa roolissani ikään kuin puun ja kuoren välissä yrittäen samastuasekä sosiaalityöntekijöiden että asiakkaiden asemaan. Tällä puolueettomalla maaperälläon toisaalta hyvä olla, koska yhteistyö ja vuorovaikutus toimivat molempiin suuntiin.Haasteet erityislasten perheiden arjessa ovat pysyviä, eivätkä lopu yksittäisen projektin myötä.Tarvitaan eri resurssien yhteensovittamista, asennemuokkausta ja ymmärrystä tuen tarpeistasekä hyviä käytäntöjä näihin tarpeisiin vastaamiseksi. Toivoisinkin TILHI –hankkeen aikanakehittämiemme uusien toimintatapojen jäävän elämään käytännön tasolla helpottaen sekä erityislastenperheiden arjessa jaksamista että heidän kanssaan työskentelevien tahojen työtä.Tässä vaiheessa hanketta haluaisinkin kiittää kaikkia, joiden kanssa olen saanut työskennellä viimeisenpuolentoista vuoden aikana. Toivottavasti tämä on ollut Teille yhtä antoisaa ja opettavaistaaikaa kuin minulle.Katri MiettinenProjektisuunnittelijaKolpeneen PalvelukeskusTILHI-hankeVapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 55

56Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

6. Järjestö tilapäishoitopalveluidentuottajanaja kehittäjänäAnni Häme, Sari Manninen, Kirsi ToiminenTilhi-hankkeen yhtenä tärkeänä toimijanaovat olleet eri järjestöt. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneinamainittakoon KehitysvammaistenPalvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto,Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ja Erityislastenomaiset ELO ry, jotka ovat kaikki olleet tilapäishoitoakehittämässä Lapissa jo ennenTilhi-hanketta. Hankkeen aikana huomasimmemonen ajattelevan ettei voi osallistua esimerkiksiKehitysvammaisten Palvelusäätiöntoimintaan jos heidän lapsellaan ei ollut juurikehitysvammaa. Oikaisimme osaltamme näitäväärinkäsityksiä, koska KehitysvammaistenPalvelusäätiönkin tuottamat palvelut ovat tarkoitettulaajemmin kaikille erityistä tukea tarvitsevillehenkilöille, diagnoosiin katsomatta.Seuraavassa Kehitysvammaisten Palvelusäätiönkokemuksia Tilhi-hankkeesta sekä palveluntarjoajanja -kehittäjän että omaisjärjestön edustajannäkökulmasta.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 57

Järjestö tilapäishoitopalveluiden tuottajana ja kehittäjänä6.1 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö LapissaTilapäishoidon johtaja Anni Häme, Kehitysvammaisten PalvelusäätiöKehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluntuottaja,joka palveluillaan auttaa ja tukee kehitysvammaista ja erityistä tukea tarvitsevaa ihmistä ja tämänperhettä. Tärkeimpiä palvelumuotojamme ovat tilapäishoitopalvelut, muuttovalmennus, henkilökohtainenavustajatoiminta, ikäperhetoiminta, turvallisuuskoulutus ja päivätoiminnan kehittäminen.Lisäksi säätiö rakennuttaa palvelukoteja ja hankkii itsenäisen asumisen mahdollistavia tukiasuntoja.Tilapäishoidon kulttuuria rakentamassaTilapäishoidon palveluiden kehittäminen on viime vuodet ollut säätiön keskeisin toiminta-alue.Visiomme onkin ollut luoda ja vahvistaa tilapäishoidon kulttuuria valtakunnallisesti, eli nostaa tilapäishoitoyhdeksi merkittävästä palvelusektoriksi päivähoidon, asumisen ja työtoiminnan rinnalle.Arki vammaisen lapsen tai nuoren kanssa on usein vanhempien jaksamista koettelevaa jatilapäishoito antaa mahdollisuuden uusintaa voimavaroja. Tilapäishoidon tarpeet vaihtelevat perheenelämänkaaressa: pienten lasten perheet tarvitsevat erilaisia palveluita kuin aikuistuvien perheet.Kokemuksemme mukaan useimmat perheet toivovat säännöllisesti toistuvaa, jatkuvaa palveluaesimerkiksi kerran kuukaudessa, joillekin taas riittää muutama kerta vuodessa. Lisäksi alueelliseterot valtakunnallisella tasolla ovat suuria sekä laadullisesti että määrällisesti, haasteet ovat erityisensuuria haja-asutusalueilla, jossa välimatkat ovat pitkät ja pienissä kunnissa erityistä tukea tarvitsevialapsia perheineen asuu vain muutamia. Säätiöllä on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamatilapäishoidon projekti vuosina 2004–2008 ja Lapin Tilhi-hanke osui hyvin yksiin tämän kanssa.Myös lainsäädännössä on tapahtunut edistystä omaishoitajien vapaapäiväoikeuden lisääntyessäkahdesta kolmeen kuukautta kohti. Käytännössä vapaapäivät eivät välttämättä toteudu, koska sijaishoitoaei ole saatavilla. Toki on muistettava, että vain harva perhe pääsee sopimuksen piiriin jasaa omaishoitajan statuksen.Säätiö sai olla mukana Tilhi-hankkeen ohjausryhmässä ja kokemukset ovat olleet hyviä: toisaaltaolemme saaneet tietoa tilapäishoidon tarpeista Lapissa sekä perheiltä että kunnilta; toisaalta olemmevoineet tuoda tilapäishoidon osaamistamme käytännön tasolla hankkeen käyttöön. Säätiöntehtävänä on palvelujen tuottamisen lisäksi kehittää paikallisia räätälöityjä palvelumalleja ja tästänäkökulmasta Tilhen tavoitteet ovat yhteneväisiä oman perustoimintamme kanssa. Tilhen tavoitemallintaa ja luoda ratkaisuja alueellisen tarpeen mukaan on jatkuvuutta luova. On tarpeen selvittäätarpeet ja toiveet ennen palveluiden suunnittelua ja toteutusta. Ei kannata tarjota palvelua,jota perheet tai maksajat eli kunnat eivät ole valmiita käyttämään. Kokemuksemme mukaan perheettoivovat ennen kaikkea jatkuvuutta ja turvallisuutta, heidän näkökulmastaan projektimuotoinenkokeilu harvoin palvelee perheen jaksamista. Ohjausryhmä on tuonut eri toimijat saman pöydänääreen keskustelemaan ja luomaan uutta tulevaisuutta Lapin tilapäishoitoon.58Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Järjestö tilapäishoitopalveluiden tuottajana ja kehittäjänäSäätiön tilapäishoidon palvelut LapissaSäätiö perhelomitusta on ollut saatavilla Lapin alueella 1990-luvun alusta alkaen. Perhelomituksenlisäksi olemme järjestäneet ryhmälomituksia Meri-Lapissa (Kemi, Tornio ja Simo) kymmenisenvuotta sekä Rovaniemellä Vauhtiviikonloppujen nimeä kantavia ryhmälomituksia muutaman vuoden.Näiden lisäksi Lapissa järjestetään muutama leiri loma-aikana lähinnä aikuisille erityistä tukeatarvitseville. Tulevaisuudessa on tarjolla myös lyhytaikaista perhehoitoa. Seuraavassa on perhelomittajaSari Mannisen kokemukset Vauhtiviikonlopuista ja projektipäällikkö Kirsi Toimisen teksti lyhytaikaisestaperhehoidosta.6.2 VauhtiviikonloputPerhelomittaja Sari Manninen, Kehitysvammaisten PalvelusäätiöKehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestää tilapäishoitoa erityislapsille ja -nuorille kerran kuukaudessaRovaniemellä. Tavoitteena on antaa vanhemmille hengähdystauko ja tarjota turvallista hoitoaja laadukasta yhdessäoloa erityislapsille ja -nuorille. Vauhtiviikonloput järjestetään KolpeneenPalvelukeskuksen iltapäivätoiminnan tiloissa Touhutuvalla. Vauhtiviikonlopun sisältö suunnitellaankulloisenkin ryhmän mukaan, runkona normaali vuorokausirytmi kuntouttavine arkielementteineen.Kehitysvammaisten Palvelusäätiön lisäksi vauhtiviikonloppuja ovat suunnittelemassa ErityislastenOmaiset ELO ry, Kolpeneen Palvelukeskuksen Tilhi-hanke ja Rovaniemen kaupunki.Vauhtiviikonloppuja on järjestetty Rovaniemellä jo useamman vuoden ajan, mutta ensimmäisinävuosina viikonloppujen toteutuminen oli epäsäännöllistä vähäisten ilmoittautumisten vuoksi. Vuoden2007 toukokuusta lähtien suunnitellut viikonloput ovat toteutuneet säännöllisesti. Aikaisemminviikonloput oli kohdennettu jollekin tietylle ryhmälle esim. kehitysvammaiset lapset tai liikuntavammaisetnuoret. Nyt viikonlopuille on mahdollista osallistua ilman diagnoosirajoja. Uskon, ettätämä rajojen poisto on osaltaan lisännyt palvelun käyttöä, ei tarvitse miettiä kuuluukohan minunlapseni nyt tähän ryhmään vai ei. Katson myös, että Tilhi-hankkeen kautta tiedottaminen vauhtiviikonlopuistaon parantunut, mikä on varmasti lisännyt perheiden tietoisuutta ja samalla tuonut uusiaperheitä tämän palvelun piiriin, myös muualta kuin Rovaniemeltä. Ja tietysti perheiden positiivisetkokemukset vauhtiviikonlopuista kiirii uusille perheille, jotka sitten hekin rohkenevat kokeillapalvelua.Vuonna 2007 vauhtiviikonloppuja toteutui suunnitellusti kahdeksan (8), 1 vkl / kk. Muuten viikonloputolivat kestoltaan perjantaista sunnuntaihin, poikkeuksina heinä- ja elokuun viikonloput, jolloinvauhtiviikonloppu alkoi jo torstaina. Asiakasperheet olivat pääasiassa Rovaniemeltä, mutta lisäksiperheitä oli myös Kemijärveltä (1 perhe) ja Sodankylästä (1 perhe). Kaiken kaikkiaan 15 eri perhettäkäytti vauhtiviikonloppuja. Viikonloppujen osallistujamäärät vaihtelivat 3-5 lapsen ja nuoren välillä.Poikkeuksena marraskuun viikonloppu, johon osallistui peräti 9 lasta / nuorta. HuomasimmeVapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 59

Järjestö tilapäishoitopalveluiden tuottajana ja kehittäjänäkuitenkin, että näin suuri ryhmäkoko ei vastaa palvelun laatutavoitteita. Vuoden 2007 viikonlopuilleosallistuneiden ikähaarukka oli 5-14 vuotta.Vuosi 2008 jatkui siitä mihin edellinen vuosi päättyi eli kaikki suunnitellut viikonloput ovat tähänmennessä toteutuneet (tilanne syyskuu 2008). Viikonloppuja on edelleen ollut 1 / kk. Poikkeuksenaheinäkuu, jolloin järjestimme kaksi viikonloppua kovan kysynnän vuoksi. Jo toteutuneiden viikonloppujenosallistujamäärät ovat olleet 4-6 asiakasta / vkl. Asiakkaita olisi ollut tulossa useimmilleviikonlopuille enemmänkin, mutta mielestäni max. 6 asiakasta / ryhmä on ihanteellisin. Niin netilanteet muuttuvat; vauhtiviikonloppujen alkuaikoina täytyi usein sanoa, että viikonloput eivät toteudu,koska ilmoittautuneita ei ole riittävästi. Nyt tilanne on taas se, että perheille täytyy valitettavastikertoa, että ryhmät ovat jo täynnä. Usealle viikonlopulle on perheitä jo jonossa peruutuspaikkojaodottaen. Tähän mennessä 14 eri perhettä on ollut mukana vauhtiviikonlopuissa. Tänäkinvuonna suurin osa asiakasperheistä on Rovaniemeltä. Mutta myös Sodankylästä (2 perhettä) ja Posiolta(1 perhe) olemme saaneet asiakkaita, mikä on ihana asia. Asiakkaiden ikäjakauma on tänävuonna suurin piirtein sama kuin viime vuonnakin.Vauhtiviikonloppujen tavoitteena on ollut antaa asiakkaille turvallinen tilapäishoitopaikka, jossayksilöiden erilaiset tarpeet on otettu huomioon. Samalla, kun lapsi / nuori on viettämässä Vauhtiviikonloppua,saa perhe levätä ja mahdollisesti muut perheen lapset saavat enemmän huomiota.Vauhtiviikonloppujen sisältöön on kuulunut mm. uimista, makkaranpaistoa, liikuntasalissa touhuilua,trampoliinilla hyppimistä, ulkoilua, kaupassa käyntiä ja leikkipuistossa leikkimistä. LisäksiTouhutuvalla on todella monipuolisesti erilaisia leluja, pelejä ja kirjoja, joita olemme ahkerastikäyttäneet. Myös asiakkaiden mahdollisesti mukanaan tuomat polkupyörät ovat olleet käytössä.Venyttelyt, jumpat ja hieronnat ovat olleet myös osa viikonloppujen sisältöä. Mielestäni Touhutuvantilat ovat olleet ihanteelliset vauhtiviikonloppujen järjestämiselle. Tilat ovat isot ja esim. majoitusmahdollisuudetovat olleet hyvät, sillä olemme saaneet jokaiselle lapselle oman huoneen, jossanukkuaVauhtiviikonloput ovat alun kangertelun jälkeen vihdoin lähteneet pyörimään oikein kunnolla. Toivottavastitämä sama suunta jatkuu myös tulevaisuudessa. Haasteita matkan varrella on ollut ja niitätulee varmasti jatkossakin. Vaikka nyt viikonloput pyörivätkin hienosti, ei auta jäädä laakereillemakaamaan, kehitettävää löytyy aina. Ensi vuotta suunniteltaessa on varmasti syytä miettiä viikonloppujenmäärän lisäämistä, jotta mahdollisimman moni halukas pääsisi palvelun käyttäjäksi. Nytkun tilanne todella on se, että kaikki halukkaat eivät pääse osallistumaan. Toivon, että tämä samaavoin ilmapiiri ja yhteen hiileen puhaltaminen jatkuu tulevaisuudessakin kaikkien yhteistyötahojenkanssa.60Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Järjestö tilapäishoitopalveluiden tuottajana ja kehittäjänä6.3 Lyhytaikainen perhehoito LapissaProjektipäällikkö Kirsi Toiminen, Kehitysvammaisten PalvelusäätiöLyhytaikainen perhehoito on nimensä mukaisesta lyhytkestoista tilapäishoitoa, muutamasta tunnistamuutamaan päivään. Se mahdollistaa esim. omaishoitajan lakisääteisen vapaan tai muun vapaanvieton. Perhehoidossa hoidettava menee hoitajan kotiin hoitoon. Lyhytaikaisen perhehoidonkysyntä kasvaa sekä asiakasperheiden että kuntien taholta. Perhehoito on yksilöllistä hoitoa: asiakkaanyksilölliset tarpeet pystytään huomioimaan erittäin hyvin. Hoidettavia on harvoin enemmänkuin yksi samaan aikaan. Lyhytaikainen perhehoito luo kodinomaisuudellaan miellyttävät ja turvallisetpuitteet tilapäishoidolle. Siinä perhehoitoperhe ja asiakasperhe tekevät tiivistä yhteistyötä jatavoitteena on pitkäaikainen ja luottamuksellinen hoitosuhde.Kehitysvammaisten Palvelusäätiö lähti yhteistyössä Tilhi-hankkeen kanssa kouluttamaan kehitysvammaisilletai muuten erityistä tukea tarvitseville ihmisille lyhytaikaisia perhehoitajia. Projektimmealkoi keväällä 2008 laajalla markkinoinnilla. Lapin lehdistössä oli artikkeleja perhehoidosta jaTilhi-hanke tiedotti omille yhteistyökumppaneilleen asiasta. Kiinnostus perhehoitoa kohtaan olisuuri, hakemuksia pyydettiin toistakymmentä kappaletta. Koulutuksen kesällä 2008 kävi kahdeksanperhettä pääosin Rovaniemen alueelta. Syksyllä 2008 käynnistettiin uusi haku Meri Lapin alueellaja toivomme että sinne saisimme myös koulutusryhmän kokoon. Koulutetuille perheille jamahdollisille perhehoidon käyttäjille järjestetään syksyn kuluessa tapaaminen jonka toivotaan yhdistävänperhehoitoperheitä ja asiakasperheitä. Myös tässä Tilhi-hanke on aktiivisesti mukana. Tilapäishoitopalvelutovat hyvin kysyttyjä ja olemmekin iloisia että Tilhi hanke osaltaan on auttanutnäiden palveluiden kehittämisessä.Lopuksi kaunis kiitosPalveluntuottajan näkökulmasta Tilhi-hankeon merkittävästi edistänyt tilapäishoidon asiaaLapissa. Tämä on konkreettisesti nähtävissämm. siinä, että perheet ovat löytäneet Vauhtiviikonloputja kunnat ovat myöntäneet perheillemaksusitoumukset. Uusien palvelujen rakentaminenei tapahdu hetkessä, vaan vaatii pitkäjänteisyyttäja kärsivällisyyttäkin. Hankkeen myötäon monia esteitä jo ylitetty ja verkostot eri toimijoidenvälille rakentuneet. Haluammekin kiittääkaikkia kumppaneitamme yhteistyöstä, tästäon hyvä jatkaa!Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 61

62Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

7. Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenPekka Ojaniemi7.1 Osallistava arviointiTilhi-hankkeen tehtävänä on ollut erityislasten ja -nuorten tilapäishoidon kehittäminen. Kehittämistyönlähtökohtana täytyy aina olla jäsentynyt käsitys kehittämisen kohteena olevasta ilmiöstäja siihen liittyvistä muutostarpeista. Kehittäminen voi myös kohdistua täysin uuden toiminnan luomiseenja käyttöönottoon. Uuden kehittämisessä täytyy muodostaa käsitys tarpeista, joihin uudellatoiminnalla pyritään vastaamaan sekä uuden toiminnan tavoitteista ja keinoista, joilla tavoitteisiinkuvitellaan päästävän. Tilapäishoidon kehittäminen ei Tilhi- hankkeessa ole lähtenyt liikkeelletäysin uuden kehittämisestä. Tilapäishoidon palvelua on ollut saatavilla Lapin kunnissa aikaisemminkin,mutta palvelun tarjonnan ja käyttäjien välisissä kohtaamisissa on vuosien varrellanoussut esille erilaisia kehittämisen tarpeita. Tilapäishoidon parissa toimivilla tahoilla ei kuitenkaanollut hankkeen alkaessa näistä tarpeista kovin jäsentynyttä kuvaa.Jo ennen hankkeen toiminnan alkua oli selvää, että tilapäishoidon nykytilasta ja kehittämisen tarpeistaoli saatava tietoa, jonka pohjalta kehittämistyötä lähdettäisiin toteuttamaan. Tarve arvioidatilapäishoitoa liittyi hankkeen toteuttamisen suunnitteluun, mutta ennen kaikkea itse tilapäishoidontoteuttamiseen tulevaisuudessa. Arvioinnin voidaan nähdä olevan avuksi jo toiminnan suunnitteluvaiheessa.Tällöin edetään taustatilanteen kartoittamisen ja tarpeiden selvittämisen kauttatoimintaidean selkeyttämiseen ja itse toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tällaisen tarvearvioinnineräänä tehtävänä on tunnistaa toiminnan kohderyhmän tai -ryhmien tarpeet. (ks.Borg 2008, 16) Kehittämisen onnistumisen eräänä edellytyksenä onkin, että eri intressiryhmien jatoimijoiden tarpeet ja tavoitteet tunnistetaan (Sulavuori 2007, 16). Kehittämistyön näkökulmasta tilapäishoidonkeskeisinä toimijoina ja kohderyhmänä tulee nähdä palvelujen käyttäjien lisäksi myöspalvelun järjestäjät ja tuottajat. Palvelun kehittämisen on tietysti lähdettävä asiakkaiden tarpeista,mutta samalla on kyettävä huomioimaan myös palvelun järjestäjien, rahoittajien ja tuottajien realistisetmahdollisuudet palvelun toteuttamiseen.Tilapäishoidon kohderyhmien määrittely osoittautui lopulta haastavaksi tehtäväksi. Miten esimerkiksitilapäishoitoon oikeutettu erityislapsi tai -nuori tulisi määritellä? Tämä kysymys kulki mukanaläpi koko kehittämistyön eikä varmaankaan tullut ratkaistua edes tyydyttävällä tavalla hankkeenaikana. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että monien ryhmien ääni on jäänyt kuulumatta. Palvelujärjestelmännäkökulmastakaan kohderyhmän määrittelykysymys ei välttämättä ole ollut yhtäänhelpompaa. Kenelle kuuluu erityislasten ja -nuorten palveluiden järjestäminen? Hankkeentoimiessa kehittämistyöhön tuli mukaan uusia palvelujärjestelmään kuuluvia toimijoita ja moniavarmaankin jäi vielä ulkopuolelle. Kehittämistyön kohderyhmiin liittyvä pohdinta liittyy myös laajempaan,asiakkaan asioiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen kysymykseen.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 63

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenHankkeen alkuvaiheessa eräänä taustatilannetta selvittävänä välineenä on toiminut Katri Miettisenja Heidi Partasen (2006) tekemä tilapäishoidon nykytilaa Lapissa kartoittava opinnäytetyö. Tilapäishoidonsisältöihin liittyvien tulosten ohella merkittävä tulos kehittämistyön ja tiedon tuottamisennäkökulmasta oli se, että kuntien työntekijöiden ja tilapäishoidon palveluja käyttävien vanhempiennäkemykset tilapäishoidon tilasta poikkesivat huomattavassa määrin toisistaan. Tärkeäksi kehittämistyötäkoskevaksi kysymykseksi nousee se, kuinka eri toimijoiden tieto ja keskenään ristiriitaisetkinnäkemykset voidaan saada rakentavalla tavalla kehittämistyön käyttöön. Erityislasten ja-nuorten sekä heidän perheidensä näkökulmasta tärkeintä kuitenkin on se kuinka tieto ja senpohjalta tehtävä kehittämistyö saadaan lopulta jalostettua tilapäishoidon käytännön toiminnaksi.Tiedon tuottamisen ja kehittämistyön toimintatapoja koskevilla valinnoilla voidaan vaikuttaanäihin kaikkiin. Kysymys on siis siitä, kuinka ja millä välineillä kehittämiseen liittyvää arviointiaja itse kehittämistoimintaa toteutetaan.Tilhi-hankkeen alusta saakka oli selvää, että kehittämisen tarpeisiin liittyvä arviointi ja kehittäminentoteutetaan asiakaslähtöisesti ja tilapäishoidon palvelujen käyttäjiä osallistavalla tavalla.Hankkeen käytännöissä arviointi ja kehittäminen nivoutuivat kiinteästi yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi.Itse asiassa voidaankin puhua asiakaslähtöisyyden sijasta asiakaskeskeisyydestä, missäarvioinnin ja kehittämisen toiminta tapahtuu yhdessä asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa(ks. Hänninen ym. 2007, 9). Hankkeen aikana oli siis pyrkimys toteuttaa avoimen asiantuntijuudenmukaista toimintaa, missä lähtökohtana oli sekä tiedontuotannon että kehittämistoiminnan osaltatasavertainen ja vuorovaikutteinen työote (ks. Korhonen ym. 2007, 15). Osallistavan arvioinninja kehittämistyön anti ei rajaudu pelkästään kehittämistyöhön vaan sillä voi olla laajempikin työntekijänarkityössä näkyvä merkitys. Analysoitaessa osallistavia arviointitutkimuksia on arvioinnintuottaman tiedon havaittu esimerkiksi kehittäneen työntekijän vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa(Harkko ym. 2005, 29).Hankkeen alusta alkaen oli myös selvää, että arviointi ja kehittäminen toteutetaan erikseen jokaisessamukana olevassa kunnassa. Tämän valinnan taustalla on ajatus siitä, että parhaitakaan käytäntöjäei voi automaattisesti sellaisenaan siirtää toteuttamispaikasta toiseen (ks. esim. Arnkil ym.2005). Jokaisella kunnalla ja alueella on omat ominaispiirteensä niin tilapäishoitoon liittyvien tarpeidenkuin myös tilapäishoitoa toteuttavan palvelujärjestelmän osalta. Palvelut syntyvät ja toimivataina paikallisissa verkostoissa ja niiden käytännön toiminta ja toimivuus realisoituvat eritoimijoiden, tässä tapauksessa tilapäishoidon käyttäjien ja tuottajien, vuorovaikutuksessa. Myöskehittämistoiminta tuloksineen rakentuu toimijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja vuorovaikutteisissaoppimistilanteissa. (ks. Koivisto 2007, 12–13.) Kehittämistoiminnassa tarvitaan Aristoteleenkuvaamaa käytännöllistä viisautta eli tilanteessa mukana olevien toimijoiden tietoa. Muuallakehitetyt hyvät käytännöt voivat toki olla suuntaamassa kehitettävää toimintaa, mutta paikallistentoimijoiden tiedon korvaajaksi ei universaaleista periaatteista ole. (ks. Arnkil ym. 2005, 646.)64Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenTässä kirjoittaa eräs kehittämisryhmään osallistunut äitiajatuksiaan tilapäishoidosta ja kehittämistoiminnasta.Hei, tässä vähän ajatuksia Tilhi-hankkeesta:Tilhi-hanke on ollut “lottovoitto” erityislasten vanhemmille! Mieheni kanssa kuulimme eka kertaahankkeesta radiosta keväällä -06, kun olimme matkalla Kolpeneelle Juliuksen kuntoutusjaksonpäätöskeskusteluun...muistaakseni. Ilo pulpahti silloin sydämessä, että nytkö vihdoinkinalkaa tapahtua jotain! Sitten kului aikaa eikä kukaan tiennyt asiasta mitään. Lopulta asia tuli lehteen...loppukesällä,syksyllä. Sitten jännitin alkaako Sodankylän kunta hankkeeseen, kyselin jossainvaiheessa työntekijältä asiasta. Lopulta kuulin myönteisiä uutisia, ihanaa!Tuota ennen olimme olleet puun ja kuoren välissä useamman vuoden, välillä saimme apuasitten taas emme millään keinolla. Kuljin työntekijällä ainakin vuoden kertomassa meidän tilanteesta.Ajojahti oli kova meidän puolesta, Oys yritti Kolpeneen avulla järjestää meille apua.Omaishoidon vapaat alkoi järjestyä Kolpeneen Mäntyrinteellä vasta, kun sain omalta psykologiltalausunnon millaista apua meidän perhe tarvitsee, että mielenterveyteni ei romahda kokonaan.Tuossa vaiheessa olin psykiatrin ja mielenterveystoimiston asiakkaana ja söin masennuslääkettä,jota yhä syön. Tuosta kaikesta johtuen olen yhä kuntoutustuella ja käytän energianilapsen kasvatukseen ja perheen hyvinvointiin.Tilhi-projektin aikana olemme saaneet järjestymään asiamme hyvin. Vähän epäilen, että siksikoska olen itse ollut projektissa mukana. Tilhi-hankkeesta poikinut Sodankylän suunnitelma onjuuri sellainen, mitä olen päässäni ajatellut vuosia ja puhunut työntekijälle. Mm. lystilauantaita(en tuolla nimellä) olen ehdotellut jo aikaa sitten.Tiedän, että kunnan rahat ovat rajalliset. Yhä pelkään, että palvelut hupenevat tms., kun projeltisaadaan päätökseen. Koska luvattuja lystilauantaita Sodankylään ei ole kuulunut toukokuunjälkeen. Toki niitä Roissa on.Voi sanoa meidän perheen kohdalta, että 10 v. taisteltiin laihoin tuloksin ennen projektia ja minunsairastumista. En ymmärää miten olen jaksanut silloinkin, kun Juliuksella oli syöpähoidot.as-syndrooma ADHD-oirein + epilepsia. Olin sairaalassa jatkuvasti lapsen kanssa, muuta elämääei ollut. Juliuksen aspergerkuntoutukseen pääsy v. 02 helpotti taakkaa joksikin aikaa. Silloinkinkuntoutusohjaajat vaativat meille apua kunnalta. Sitten taas oltiin tyhjän päällä, toivottavastinyt ei käy niin!Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 65

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenMielestäni yhteiskunta tarvitsisi asennemuutoksen, ehkä siitä jo vähän puhutaan, erityislastensuhteen. Kaikkein tärkeintä olisi se, että toinen vanhemmista voisi olla kotona kunnon tuella.Se on perheen etu. Tai työyhteisö tukisi erityislapsen vanhempia töissään. Usein jää silmätikuksi,kun joutuu olemaan töistä paljon poissa tai tekee lyhennettyä työaikaa (olen tämänkin kokenut).Kaikki tukitoimet mitä nyt on suunniteltu kuuluvat ehdottomasti vielä yllä mainittuihin “paketteihin”,että perhe pystyy elämään lähes normaalisti. Erityislapseen on kuitenkin aina tiukempiside kuin normaaliin lapseen ja lapsen tulevaisuus huolestuttaa suunnattomasti. Lapsen tulevaisuuttakintukitoimet auttavat!Tässä jotain, oli vaikea saada sanoja kirjoitettua. Pää on täynnä kyllä ajatuksia, joita olen muhittanut.Annikki Ylitalo7.1.1 Osallistavaa arviointia Bikvaa soveltaenOsallistavaa arviointia lähdettiin hankkeessa toteuttamaan Bikva-arvioinnin lähtökohdista. Bikvaarvioinnissaasiakkailla on keskeinen rooli määriteltäessä arviointikriteerejä, jolloin on mahdollistapäästä haastamaan institutionaalista järjestystä ja itsestään selvinä pidettyjä toimintatapoja.Bikva-arvioinnissa haastatellaan ensin asiakkaat joko ryhmissä tai yksittäin. Seuraavassavaiheessa asiakkaiden palaute viedään ryhmähaastattelussa kenttätyöntekijöille tavoitteena, ettätyöntekijät pohtisivat kriittisesti asiakkaiden palautetta ja omaa toimintaansa. Tämän jälkeen asiakkaidenja työntekijöiden ryhmähaastatteluista saatu palaute viedään organisaation johdolle ja hevoivat pohtia syitä asiakkaiden ja työntekijöiden palautteisiin. Viimeisessä vaiheessa asiakkaiden,työntekijöiden ja johdon palaute viedään ryhmähaastattelussa poliittiselle johdolle, jotka puolestaanarvioivat näiden toimijoiden palautetta. (Krogstrup 2004.)Bikva-mallin eräs keskeinen tavoite on mahdollistaa organisaation omaa toimintaa kyseenlaistavakaksikehäinen oppiminen. Tämä edellyttää avoimuutta asiakkaiden näkökulmille sekä tietoa ristiriitaisistatarpeista ja toiminnan edellytyksiin vaikuttavista tekijöistä. Kaksikehäisen oppimisen kauttamahdollisesti esille nousevat muutostarpeet eivät ole pelkästään kenttätyöntekijöiden ratkaistavissaolevia asioita vaan vaativat myös johdon ja poliittisten päättäjien sitoutumista jasitouttamista. (Krogstrup 2004.) Eri toimijoiden sitouttaminen on tärkeää erityisesti siinä vaiheessa,kun kehittämisehdotukset pitäisi saada muutettua käytännön toiminnaksi (Koivisto 2007, 45).Joskus muutokset ja uusi toiminta vaativat uusia resursseja tai resurssien uutta kohdentamista, jol-66Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenloin erityisesti korostuu johdon ja päättäjien sitoutumisen merkitys. Eräs hankkeen aikana esille tullutmahdollisesti uusia resursseja, resurssien uudelleen kohdentamista tai jopa palvelurakenteidenuusimista edellyttävä toimintatapa on palveluohjaus.Bikvan korostama vuorovaikutteisuus ja toimijoiden mahdollisuus osallisuuteen ei välttämättä toteuduBikvan oikeaoppisella toteuttamisella. Perustuuhan se lähtökohdiltaan haastattelujen ja tiedonkeruunketjuttamiseen, missä siirrytään palveluiden käyttäjien tasolta työntekijöiden kauttajohtajiin ja poliittisiin päättäjiin. Haastattelut tapahtuvat erikseen jokaisella tasolla perustuen edellisentason tuloksiin eikä eri tasojen toimijoiden välille välttämättä rakennu aitoja kohtaamisenareenoja. Osallisuus arviointiin ja tiedon tuottamiseen ei kuitenkaan synny pelkästä osallisuudestatiedonkeruuseen vaan se edellyttää eri toimijoiden yhteistä pohdintaa kehittämisen kohteena olevastatoiminnasta (Kivipelto 2008, 26). Kehittämisen perustana oleva tieto ei siis ole pelkästään löydettävissäja kerättävissä vaan sitä rakennetaan aina myös yhteisen toiminnan kautta.Tilhi-hankkeessa Bikva-mallia ei toteutettu kaavamaisesti vaiheesta toiseen siirtyen. Asiakkaat jatyöntekijät kyllä haastateltiin erikseen, mutta varsin pian muodostettiin alueelliset työntekijöistäja asiakkaista koostuvat kehittämistyöryhmät. Tähän Bikva-mallin mukainen ketju haastattelujenosalta katkesi. Tavoitteena kyllä oli päästä haastattelemaan erikseen myös organisaatioiden johtajiaja kuntien poliittisia päättäjiä. Käytännössä nämä vaiheet erillisinä eivät kuitenkaan toteutuneet.Bikva-prosesseja analysoitaessa on havaittu, että Bikvaa ei välttämättä tarvitse tehdä ohjeen mukaisestija joskus joidenkin haastattelukierrosten poisjättäminen voi olla jopa perusteltua (Koivisto2007, 49). Eri toimijoiden sitouttaminen kehitettävään toimintaan ja sen käyttöönottoon lienee kuitenkintärkeää riippumatta siitä ovatko kyseiset toimijat osallistuneet Bikva-prosessiin.Osittain Bikva-ketjun katkeaminen oli myös seurausta hankkeen toimintatapaan liittyvästä tietoisestavalinnasta. Hankkeen toiminta lähti tilapäishoitoon liittyviä toimijoita osallistavasta näkökulmasta.Kehittämisen käytännön työkaluna toimivat asiakkaiden ja työntekijöiden yhteiset ryhmät,joiden varassa uusien tilapäishoidon toimintamallien rakentamista vietiin eteenpäin. Tilhi-hankkeessaarviointi ja kehittäminen siis pyrittiin nivomaan kokonaisuudeksi eikä toisistaan erillisiksivaiheiksi tai toiminnoiksi. Osallistavassa arvioinnissa arviointiryhmä toimii sitouttamisen välineenä,minkä vuoksi ryhmässä tulisi olla henkilöitä, jotka voivat viedä arvioinnin kautta esille nouseviamuutoksia eteenpäin (Kivipelto 2008, 27). Tilhi-hankkeessa ei lopulta ollut erillistä arviointiryhmäävaan alueellisia kehittämisryhmiä, jotka rakennettiin keskeytyneen Bikva-prosessin asiakas- ja työntekijäryhmienpohjalle. Arvioinnissa ja kehittämistyössä onkin tarpeellista muodostaa kehitettäväntoiminnan käyttöönoton mahdollistava käyttöönotto-kehittämisverkosto (Koivisto 2007, 45).Käyttöönotto-kehittämisverkoston rakentamisessa onnistuttiin vaihtelevalla menestyksellä eri alueilla.Jokaisella alueella kehittämistyöhön saatiin mukaan vähintään keskijohtoa kehittämisryhmiinosallistumisen kautta. Yhdessä kunnassa myös sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja osal-Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 67

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenlistui yhteen kehittämisryhmän kokoontumiseen. Kaikkein pisimmälle kehittämisessä ja toiminnankäyttöönotossa päästiin Sodankylän kunnassa, jossa perusturvajohtaja osallistui kehittämisryhmänkokoontumisiin. Sodankylässä tilapäishoito tuli esitettäväksi kunnan talousarvioon omaksi menokohdakseen.Merkittäväksi puutteeksi niin tilapäishoidon kehittämiseen liittyvien tarpeiden arvioinnin kuinkoko kehittämistoiminnan osalta jäi erityislasten ja -nuorten oman itsenäisen osallisuuden puuttuminen.Lapset ja nuoret eivät tulleet kuulluksi muuten kuin vanhempiensa välityksellä. Hankkeenaikana ilmennyt erityislapsen ja -nuoren määrittelyn vaikeus näyttäytyi kehittämistoiminnan osaltatoimijoiden piiriin kuuluvien määrittelyn vaikeutena. Tältä osin piiloon jäi paljon tilapäishoitoon liittyviätoiveita ja tilapäishoidon käyttöön liittyviä kokemuksia. Viereisellä sivulla yksi esimerkki siitä,kuinka moniulotteisia tilapäishoitoon liittyviä kokemuksia lapsilta olisi kehittämisen käyttöön voitusaada. Tilapäishoito näyttäytyy tämän esimerkin valossa tärkeänä osana lapsen arkea tarjotessaanmahdollisuuden myönteisiä kokemuksia sisältävään aktiiviseen toimintaan.7.2 Tilapäishoidon kehittämisen sisällötAsiakkaiden aktiivista osallisuutta korostavassa arvioinnissa ja kehittämistoiminnassa on riski joutuaasiakkaiden tarpeiden ja palvelujärjestelmää edustavien työntekijöiden mahdollisuuksien väliseenvastakkainasetteluun. Tilhi-hankkeen alkuvaiheeseen liittyen muutama työntekijä nosti esillekokemuksiaan vastakkainasettelusta. Käytännössä asiakkaiden ja työntekijöiden näkemykset tilapäishoidonkehittämistarpeista näyttäytyivät hyvin yhteneväisinä. Työntekijöiden vastakkainasetteluunliittyvien kokemusten voi ainakin osittain nähdä nousevan auttamisen halun ja koettujenmahdollisuuksien välisestä ristiriidasta. Toki joidenkin asiakkaiden taholta tuotiin esille yksittäisiintyöntekijöihinkin liittyviä negatiivisia kokemuksia. Pääasiassa asiakkaat kuitenkin tuottivat työntekijöihinkohdistumatonta palvelujärjestelmään kokonaisuutena liittyvää kritiikkiä, johon työntekijöidenkinoli suhteellisen helppo yhtyä.Tilhi-hankkeen ensisijaisena tehtävänä oli kehittää tilapäishoidon palvelujärjestelmää eikä niinkäänyksittäisiä tilapäishoidon palveluja. Jo hankkeen alun arviointivaiheessa esille tuli voimakkaasti tilapäishoidonpalvelujen määrällinen riittämättömyys ja toiveet suuntautuivat helposti yksittäistenpalvelujen kehittämiseen. Osittain tämä käsitys olemattomista palveluista murtui kehittämistyönkuluessa. Kunnista löytyi yllättävän paljon osittain piilossa olevaa tilapäishoidon järjestämispotentiaalia.Eräänä esimerkkinä tästä voi nimetä Kemijärvellä kehitellyn tilapäishoidon mallin,jossa tilapäishoidon toteuttamisessa päivähoito ja vuoropäiväkoti ammattitaitoisine henkilökuntineenovat keskeisessä roolissa jopa kotiin annettavan hoidon osalta. Tässä prosessissa oli erittäintärkeää se, että kehittäjätyöryhmässä työskenteli riittävän päätösvallan omaava päivähoidon johtaja.68Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenAlexandran tilapäishoitokokemuksiaHei! Olen Alexandra Lappalainen Rovaniemeltä. Olen 12-vuotias reipas koululainen ja asun KodassaRantavitikalla. Käyn Lapin yliopiston Harjoittelukoulussa 6. luokkaa. Minulla on liikuntavamma janiinpä kirjoitan kokemuksistani erilaisista tilapäishoitomuodoista. Ensimmäisenä tarinaa perhehoidostaJarin ja Marjon luota, jotka ovat perheemme tuttavapariskunta. Perheen isä Jari vastasi avustamisestanieli oli perhehoitajana. Perheen äiti Marjo oli myös kaikessa mukana. Aina hän keksi jopatekemistä meille Jarin kanssa. Kerrankin hän laittoi meidät haravoimaan talon takapihaa.Toinen tilapäishoidon kokemukseni on Kasperista, tilapäishoitopaikasta jota useita kertoja olenkäyttänyt. Kasperissa ollessani kävimme koiranäyttelyssä. Sillä aikaa toinen koira oli Kasperissa purruthammasharjani muussiksi. Toisella kerralla innostuin ottamaan aurinkoa niin innokkaasti, ettänahkani paloi.Olen ollut myös Haavemaassa. Siellä eräs tyttö sai astmakohtauksen. Se oli mieleenpainuva kokemus.Haavemaasta oli kiva pyöräillä fysioterapeuttini kanssa jätskille ja elokuviin. Olen ollut “tilapäishoidossa”myös kotonani. Vietin kerran juhannuksen ukin ja mummin kanssa kotona, kunvanhempani olivat hakemassa Coco de Mer-pähkinää Suomeen. Kävimme silloin Tivolissa Ounaspaviljongillaja mummo ei uskaltanut mennä kanssani yhteenkään laitteeseen. Onneksi enon jaukin kanssa pidimme kunnolla hauskaa.Minua on hoitanut kotona myös isoveljeni Sampontyttöystävä Hensku, joka on lähihoitajaammatiltaan. Parhaiten mieleeni ovat jääneetpyykkireissut Henskun kanssa ja Rovaniemenhuonoimmat pizzat, jotka löysimme lähipizzeriasta.Tilapäishoito on ollut minulle tosi tärkeää jahauska juttu, koska pääsen aina välillä irti “runtti”vanhemmistani uusiin seikkailuihin. Vanhemmillenise on ollut varmaan myös tärkeä henkireikä,kun ei ole aina tarvinnut katsella “runtti”tyttärensä touhuja. Mielenkiinnolla odotanmitä uutta ja mielenkiintoista tilapäishoidossaminulle vielä tapahtuu! Terveiset vaan ja kiitoksiakaikille tilapäisavustajlleni yhteisistä tilapäiskokemuksistamme.Alexandra LappalainenVapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 69

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenKehittämistä vaativat tilapäishoitoon liittyvät sisällöt tuntuivat olevan hyvin samanlaisia alueestatai kunnasta riippumatta. Määrälliset tarpeet toki ovat alueittain hyvin erilaisia, mutta Bikva-haastatteluissaja eri kehittämisryhmissä esille nousseet tarpeet ja kehittämisen sisällölliset teemat eivätjuuri eronneet toisistaan. Jokaisessa ryhmässä lähdettiin liikkeelle tilapäishoidon peruskysymyksistä.Tilhi-hankkeessa ei lähtökohtaisesti haluttu valmiiksi määritellä esimerkiksi erityislapsen ja-nuoren käsitettä. Tämä kysymys nousikin pohdittavaksi jokaisessa ryhmässä ja lopullista vastaustatuskin löydettiin. Erityisyyden määrittely on sikäli tärkeä, että sitä kautta määrittyy tilapäishoidonpalveluun oikeutettujen kohderyhmä ja myös palvelun toteuttamiseen tarvittavat resurssit.Tilapäishoidon sisältöjen osalta mahdollisimman varhainen ja oikea-aikainen tuki nousi jokaisessaryhmässä esille. Varhaisen tuen ja oikea-aikaisuuden teemaan liittyy läheisesti toisaalta tarjottavanpalvelun pitkäjänteisyys, mutta myös palvelujärjestelmän kyky vastata akuutteihin tarpeisiin.Varhaisen ja oikea-aikaisen tuen teemaan liittyy olennaisesti se, kuinka asiakkaat ohjautuvattai ohjataan tilapäishoidon palvelun pariin. Kysymys on pääsystä palveluihin. Tiedon merkitys palveluihinpääsyn keskeisenä elementtinä nousi esille jokaisessa ryhmässä. Vanhemmat tarvitsevattietoa tilapäishoidon palveluista ja erityisesti siitä, kenen kautta palveluihin on mahdollistapäästä. Työntekijät puolestaan tarvitsevat tietoa erityislasten ja -nuorten ja heidän perheidensätarpeista pystyäkseen järjestämään tarvittavia palveluja. Tieto liittyy myös vanhempien vaatimukseensiitä, että lasten ja nuorten erityisiä tarpeita koskevan tiedon on välityttävä tilapäishoidonpalveluja tuottavien yksiköiden käyttöön.Ohjautumiseen ja ohjaamiseen liittyvänä keskeisenä palvelujärjestelmän toimintaan liittyvänä menetelmänätai toimintatapana nousi esille palveluohjaus. Palveluohjaus puolestaan liittyy läheisestivaatimukseen erityislasten ja -nuorten sekä heidän perheidensä kokonaisvaltaisesta huomioimisestapalvelujärjestelmän toiminnassa. Kantavana ja oikeastaan kaikki edellä mainitut teematyhdistävänä yhteisenä teemana kaikkien ryhmien työskentelyssä nousi esille palvelujärjestelmänkyky ennaltaehkäisevään toimintaan.7.2.1 Erityisyyden ja tarpeiden määrittelyn vaikeusErityislapsen ja -nuoren määrittely ja sitä kautta tilapäishoidon palveluihin oikeutettujen määrittelyosoittautui haastavaksi tehtäväksi. Tilapäishoidon juridisesta näkökulmasta omaishoidon tuen piiriinkuuluvat lapset ja nuoret ovat kaikkein helpoimmin löydettävissä oleva ryhmä. Näiden lasten januorten omaishoitajat ovat lain mukaan oikeutettuja kolmeen vapaapäivään kuukaudessa, jolloinlapselle ja nuorelle on löydyttävä hoitopaikka tai muu omaishoitajan vapaan mahdollistava palvelu.Käytännössä läheskään kaikki kunnat eivät kykene tätä velvoitetta täyttämään. Omaishoidon tukitilapäishoitoon oikeuttavan lapsen ja nuoren erityisyyden määrittelijänä on muutenkin ongelmallinen.Omaishoidon tuki on lähtökohdiltaan vanhustenhuoltoon painottuva ja edellytykset ovatmäärittyneet pitkälle fyysiseen toimintakykyyn liittyvien puutteiden kautta. Sosiaalisen ja psyykkisentoimintakyvyn arviointi omaishoidontuen yhteydessä on ollut vähäistä (Voutilainen ym., 2007),70Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenmikä saattaa tehdä lasten ja nuorten aseman hieman ongelmalliseksi suhteessa omaishoidon tukeenja sen mahdollistamaan tilapäishoitoon. Psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn puutteistakärsivä lapsi saattaa olla hoidettavuudeltaan hyvinkin vaativa ja perheen voimavaroja kuluttava,mitä märiteltäessä oikeuksia omaishoidon tukeen ei välttämättä kyetä ottamaan huomioon.Ryhmissä keskusteltiin myös siitä voisiko oikeus KELA:n myöntämä sairaan lapsen hoitotuki toimiaeräänä mittarina määriteltäessä oikeutta käyttää tilapäishoidon palveluja. Diagnoosin vaatimushoitotuen myöntämisperusteena koettiin ryhmissä ongelmallisena tekijänä määriteltäessä palveluidenkäyttämiseen liittyviä oikeuksia. Lapsen diagnoosin määrittely on toisinaan pitkä prosessi,jonka aikana perhe kuitenkin voi tarvita monenlaisia arjessa jaksamista tukevia palveluja. Työntekijätkääneivät kokeneet diagnoosia riittävänä tai edes välttämättömänä määriteltäessä oikeuttatilapäishoitoon. Vanhempien henkilökohtaista kokemusta lapsen hoidettavuudesta ja kokemustahoidettavuuden vaikutuksesta perheen arjessa jaksamiseen pitivät sekä vanhemmatettä pääsääntöisesti myös työntekijät diagnoosia tärkeämpänä.Perheen arjessa on monia diagnoosiin sinänsä liittymättömiä tekijöitä, jotka ovat vaikuttamassapalvelutarpeisiin. Tällaisia tekijöitä ovat esim. perheen rakenne ja sosiaalisten verkostojen laatu.Ohuiden sosiaalisten verkostojen kautta ei välttämättä ole mahdollista saada riittävää tukeaeikä lähelläkään oleva sukulaisverkosto aina ole käytettävissä perheen tukena. Perheet eivätesimerkiksi välttämättä kaikissa tilanteissa halua valjastaa lapsensa isovanhempia pitkäjänteisen jasuunnitelmallisen tilapäishoidon toteuttamiseen vaan heille halutaan antaa mahdollisuus olla aidostiisovanhempia ilman hoidollisia velvoitteita, jotka voisivat rasittaa sukulaissuhteita. Perheenlasten lukumäärä on myös vaikuttamassa tilapäishoidon tarpeeseen. Erityislapsen ollessa perheenainoa lapsi tilapäishoidon tarpeet voivat ensisijaisesti liittyä iän mukaisen vertaisryhmän tarjoamaantuen mahdollisuuteen. Monilapsisessa perheessä tilapäishoito puolestaan tarjoaa vanhemmillemahdollisuuden antaa omaa aikaa erityislapsen sisaruksille. Kaikissa tilanteissa vanhemmattarvitsevat myös sekä omaa että vanhempien keskinäistä yhteistä aikaa, jotka auttavat jaksamaanhaastavassa arjessa.Erityisyyden ja normaaliuden välinen moniulotteinen ja osin jännitteinenkin suhde saattaa noustamerkittäväksi tekijäksi määriteltäessä tilapäishoitoon liittyviä tarpeita ja oikeuksia. Vastuu lapsiinliittyvästä huolenpidosta määrittyy luonnollisesti ensisijaisesti vanhempien velvollisuudeksi, muttaaina vanhempien omat voimat eivät yksin riitä täyttämään tuota velvollisuutta. Joillakin ryhmissämukana olleilla vanhemmilla oli kokemuksia siitä, että työntekijät eivät ymmärtäneet perheen erityisiäpalvelutarpeita korostaessaan vanhempien vastuuta lapsistaan ja sitä että ”ei pienten lastenvanhemmilla ole vapaata”. Se mikä voi toimia yleensä lasten vanhempien velvollisuutena, ei kuitenkaanvälttämättä riitä erityislasten perheissä. Korostettaessa vanhempien velvollisuuksia saattaaperheiden avuntarve jäädä piiloon, mikä puolestaan voi johtaa ongelmien vaikeutumiseen.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 71

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenKuten edellä on käynyt ilmi, on tilapäishoidon potentiaalisten käyttäjien määrän arviointi vaikeatehtävä. Sodankylässä toteutettiin hankkeen kuluessa lomakekysely, jonka avulla pyrittiin hahmottamaantilapäishoidon tarvetta. Kysely suunnattiin perheille, joissa on lapsia ikäryhmässä esikouluikäisistäperuskoulun 4. luokkalaisiin. Lomakkeet jaettiin perheisiin kaikkien kunnassa toimivienesikouluryhmien ja peruskoulun 1.-4. luokkien kautta. Lomakkeita jaettiin n. 500 ja saatiin takaisin171. Vastausprosenttia on vaikea laskea, koska samasta perheestä saattoi olla lapsia useassa eri ryhmässä,joiden kautta lomakkeet jaettiin perheille. Kyselyyn ja muutamiin tilastotietoihin perustuenarviot tilapäishoidon potentiaalisten käyttäjien määrästä 0-17 -vuotiaiden ikäluokassa vaihtelihuomattavasti eron ääripäiden välillä ollessa useita kymmeniä lapsia ja nuoria. Laaja skaala arviossakäyttäjien määrästä kertoo omalta osaltaan tarpeen määrän arvioinnin vaikeudesta.Tilapäishoidon käyttäjämäärien lisäksi arvioinnin vaikeus liittyy siihen, millaisin palveluin erityislastentilapäishoito tulisi järjestää. Tarve liittyy määrän lisäksi palvelun toteuttamistapaan sekä sisältöihinja laatuun. Potentiaalisten käyttäjämäärien lisäksi Sodankylän kyselyn avulla saatiin myösjonkinlainen käsitys siitä, millaista tilapäishoitoa sodankyläläiset erityislasten ja -nuorten perheethaluavat. Yllättävin tulos tilapäishoidon toteuttamisen suhteen oli perhehoidon suosion vähäisyyssuhteessa perhelomitukseen ja leireinä järjestettävään tilapäishoitoon. Yllättävä tulos oli sikäli, ettäperhehoitoa kohtaan on huomattavia laajentamispaineita valtakunnallisesti. Paikalliset tarpeet voivaterota valtakunnallisista linjauksista, mikä edellyttää kehittämistoiminnalta paikallisuuden huomioimista.Paikallisuuteen liittyy olemassa oleva palvelurakenne, mikä suuntaa tarpeita ja palvelunkysyntää. Vähäinen kiinnostus perhehoitoa kohtaan voi selittyä osittain sillä, että perhehoitoa onollut niukasti saatavilla. Kiinnostus leirityyppisiin ratkaisuihin puolestaan ehkä kertoo pitkistä välimatkoistalappilaisena erityispiirteenä. Pitkien etäisyyksien Lapissa pitkäkestoinen, mutta harvakseltaantoteutettu tilapäishoitojärjestely voi vastata paikallisiin tarpeisiin paremmin kuin lyhytaikaisestija tiheästi toteutettava ratkaisu.Tilapäishoitoon liittyvien tarpeiden määrittely niin määrien kuin palvelun tuottamistapojen ja sisältöjenosalta on tärkeää sekä palvelun käyttäjän että järjestäjän ja tuottajan näkökulmasta. Tilapäishoidonkohderyhmän määrittely on tärkeä palvelujen järjestäjän näkökulmasta palvelutarpeenmäärän arvioimiseksi. Määrällisten tarpeiden lisäksi palvelun järjestäjä tarvitsee tietoa tilapäishoidonsisältöihin liittyvistä tarpeista, mikä palvelee palvelun kohdentamista oikeille käyttäjille. Toteuttamistavaltaanja sisällöiltään asiakkaiden tarpeisiin nähden väärät tilapäishoidon palvelutvoivat johtaa palvelun kysynnän vähäisyyteen. Tämä voidaan palvelun järjestäjän taholta virheellisestitulkita tilapäishoidon määrällisten tarpeiden ja kysynnän vähäisyydeksi. Esimerkkinätarjonnan ja tarpeiden välisestä ristiriidasta voisi ottaa ajatuksen järjestää lasten ja nuorten tilapäishoitoaaikuisille tarkoitetuissa asumispalveluissa. Vanhemmat haluavat lapsilleen ensisijaisestiiän mukaista vertaisryhmää ja vierastavat ajatusta viedä lapsi tilapäishoitoon aikuisille tarkoitettuunyksikköön, mutta tarvitsevat siitä huolimatta tilapäishoidon palveluja.72Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenLapin Kansassa julkaistiin artikkeli, joka tehtiin Rovaniemen kehittämisryhmän kokoontumisen yhteydessäja siinä viitattiin mm. tarpeiden arvioinnin vaikeuteen.nttiin!ttäritvän mielen keskus,R:n avustustoimintaa.0 Rovaniemiutopalvelu)100 Rovaniemima–pe 9–18la 9–15ma–pe 10–17la 10–14hoitoketjun parantamiseksiali- ja terveyslautakunnalletaina.nsipohjan sairaanhoitopiiriää säästötoimenpiteiksi palomienvirkavapaiden ja työienpitämistä. Henkilöstöänustetaan vapaehtoisiin loparemmillaehdoilla kuinllisesti virkavapaissa. Norlistineljän päivän virkavastatai työlomasta pidätetäänen päivän palkka, viidestävästä seitsemän päivän palk-Henkilökunnalle myönnenkorvausta siten, että säästökoituksessapidetyistä lomispalkastapidätetään viisi päiviikkoakohden, neljästä päitäneljä ja viidestä viisi päi-. Korvausta myönnetäänntään kaksi viikkoa vuodessaosien 2007–2008 aikana. Sääsyistälomalle jäävän tilalle eilkata sijaista.änsi-Pohjan sairaanhoitopiiriRovaniemiei tiedäkaupunginerityislastenmäärää Reijo HietalaROVANIEMIErityislasten tilapäishoidon järjestämisessäon paljon avoimiakysymyksiä, joihin etsitään parhaillaanvastauksia Rovaniemelläja viidessä muussakin Lapinkunnassa. Saman pöydän ääressäistuvat sekä vanhemmat ettäkuntien viranomaiset.Kaupungissa ei edes tarkkaantiedetä paljonko tilapäistä hoitoatarvitsevia erityislapsia on.– Siihen ei voi vastata, sanoovammaispalveluiden esimies SakariHuotari.Erityislapsia huomataan kouluissa,neuvoloissa ja muuallakin.Ei ole tiedossa, miten samojalapsia on kirjattu eri paikoissa.Erityislapsen määritelmäkään eiole yksiselitteinen. Tarjolla onnyt perhehoitoa, Kolpeneen keskuslaitoksenpalveluja ja kaupungillaon myös ryhmäkodissatilapäisiä paikkoja. Lisäksi yksityisiltäostetaan palveluita.– Palveluiden tarvetta on olemassa,mutta kaikki vanhemmateivät ole kypsiä niitä käyttämään.Ei paikkojakaan ole riittävästi.Rahasta on kyse. Tarpeetpitäisi osata ennakoida kuukausiaetukäteen.Omaishoidon tukeavain osalleKatri Miettisen ja Heidi PartasenRovaniemen ammattikorkeakoulussatekemän opinnäytetyönmukaan Lapissa on ainakin370 perhettä, joissa on erityislapsitai -lapsia. Omaishoidontukea perheistä saa alle kolmasosa.Arvion mukaan erityislapsiaLapissa on yli 400, joistatoista sataa Rovaniemellä.UUTISET lktoimitus@lapinkansa.fiTilapäishoito etsii uusia uriaPuolustusvoimienkopterissa häiriöharjoituslennolla STTVALKEALASelvittämättömiä kysymyksiäon paljon. Niitä selvitellään jauutta mallia palvelujen tarjontaanetsitään tilapäishoidon kehittämisprojektissa,jonka suunnittelijanaMiettinen toimii.Vanhemmille tehdyn kyselynmukaan parantamisen varaa ontiedon ja itse palveluiden saannissa.Vanhempia joudutaanmyös innostamaan avun hakemisessa.ussairaalan Paula HakalaPuolustusvoimien kaksi MD500-kevythelikopteria oli harjoituslennollaValkealan Vuohijärvellämaanantaina kello 15.20, kuntoisen helikopterin ohjauksenkeventämislaitteessa ilmeni lievähäiriö.– Häiriö ei vaikuttanut koneenlento-ominaisuuksiin, joten helikopterilaskeutui normaalistiUtin lentokentälle noin 20 minuuttiahäiriön havaitsemisenjälkeen, kerrottiin Utin jääkärirykmentistä.Kopteria ohjannut kokenutlentäjä ilmoitti lennonjohdolle,että ohjaimet eivät täysin vastaasitä mitä niiden pitäisi. Lentäjänmukaan häiriö ei vaikuttanutlentämiseen muutoin kuin ettäse tuntui epämukavalta, kuvaileeSTT:lle Utin Jääkärirykmentinkomentaja eversti Petri Hulkko.Lennonjohto teki ohjeittensamukaisen lento-onnettomuushälytyksen.Hulkon mukaan häiriössä kyseoli ohjainsauvassa olevastatrimmistä, jonka tehtävänä onhienosäätää roottorin lapojenSODANKYLÄSodankylän kunnan talous onparanemaan päin. Vuoden 2006tilinpäätös olikin reilut 330 000euroa ylijäämäinen, vaikka viimevuoden talousarvio oli alkujaanmiljoonaa euroa miinuksellaja syksyllä ennakoitiin jopa 1,4miljoonan euron alijäämää.Myös vuosikate parani merkittävästi.Kunnanjohtaja Vesa Tuunaisenmukaan tuloksen käänsiplussalle lähinnä kaksi asiaa: Pyhä-Luostonalueen vesi- ja viemäriyhtiönperustamiseen liittyväkertaluontoinen myyntivoittokirjaussekä kunnan saamaharkinnanvarainen rahoitusavustus.Runsaat 800 000 euroa myyntivoittoaSodankylän kunta sai,kun sen hallussa ollut vesihuolto-omaisuusLuoston tunturialu-Pia Ylisuvanto erityislastenomaisten yhdistyksestä (ELO)sanoo, että on tärkeää ennaltaehkäisevää työtä saada uudetperheet tiedostamaan heti avuntarpeensaja saatavilla oleva viranomaistentuki.Vastattava myösakuutteihin tarpeisiineella siirrettiin uudelle Pyhä-Luosto Oy:lle. Myös korkotuototkasvoivat edellisvuodesta, samoinmuut rahoitustuotot, joistasuurin osa oli osinkotuloja RovakairaOy:ltä.Ilman näitä yhteensä 1,65 miljoonaneuron kertaluontoisiaeriä Sodankylän tilinpäätös olisiollut 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen.Kattamatontaalijäämää ei oleMyyntivoitto ja rahoitustuotot käänsivät plussallePEKKA AHOSodankylän talous kohenee Rovaniemen vammaispalveluidenesimies Sakari Huotari sanoo,että viranomaisten mielestä onperheitä, joissa tarvittaisiin tukea,mutta vanhemmat eivät ole kypsiäsitä hakemaan. Projektisuunnittelija Katri Miettinenuskoo erityislasten tilapäisenhoidon palvelutarpeen selkiytyvänloppuvuoden aikana. On selvitettävä,kuka palvelua voi saada ja mikäviranomainen kantaa vastuun.Omaisten yhdistyksen Pia Ylisuvantotoivoo, että perhe saisi tukeavarhaisessa vaiheessa omantarpeensa tunnistamisessa..Timo Lappalainen lisää, että ennakoltasuunnitellun palvelun lisäksipitäisi kyetä reagoimaanmyös perheiden akuutteihin tarpeisiin.Näitäkin palveluita olisikehitettävä.Hoidon ohella tilannetta pitäisiYlisuvannon mielestä pystyäkehittämään niin, että lapsi kasvaisiitsenäiseen elämään.. PirjoAla sanoo, että napanuoran katkaisuon kyllä työlästä.Leila Auer kiinnittää huomiotaalkuvaiheeseen. – Kun lapsion pieni, vanhemmat voivat elääkuin sumussa, kun nukkua ei voiyöllä eikä päivällä. Silloin olisi tilapäisaputarpeen ja avun käyttölähtisi alkuun luontevasti.Omaishoitajalla on oikeus kolmeenvapaapäivään kuukaudessa.Vapaiden pidossa on ongelmia,sillä esimerkiksi perhehoitoaon vaikea järjestää, kun sopiviaperheitä ei ole tarjolla. Vanhemmatkertovat, että perheenetsiminen jää yleensä asiakkaanitsensä huoleksi.Pelkästään perhehoitajien käsiinkääntilapäishoitoa ei voi jättää.Perheillä on hyvin erilaisiatarpeita.Toiset haluavat hoitajankotiin, toiset vievät lapsen mielelläänmuualle hoitoon. Kunperheillä on yksilöllisiä tarpeita,se vaatii paljon myös palveluidentuottajalta.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 73Vuosikatetta parantamassa olivatmyös reippaasti kasvaneetverotulot sekä maltti menojen lisäämisessä.Verotulot kasvoivatkahdeksan prosenttia, toimintakatehillityt 1,7 prosenttia.Kattamattomia alijäämiä Sodankylälläei ole, vaan ylijäämiävuoden 2007 taseeseen siirtyyyhteensä lähes 750 000 euroa.– Kokonaisuuden kannalta tilanneonkin hyvä. Jos tämänvuoden budjetti toteutuu eikämäärärahaylityksiä tule, ongelmiaei alijäämän kattamisessatule, sanoo talous- ja hallintojohtajaSirkka Kreivi.Liikkumavaraa on kuitenkinvähänlaisesti, sillä kuluvan vuodentalousarviossa on ennakoitunoin 700 000 euron alijäämä.Kitisenrannankäyttöä selvittämäänLuoston Orresokkaan on luvassapuolensataa uutta lomarakennustonttia.Metsähallitus, Laatumaaja alueen yksityiset maanomistajatovat pyytäneet Orresokanalueelle kaavamuutosta ja-laajennusta.Kunnanhallitus päätti käynnistääasemakaavan muutoksen,jossa tehdään virkistysalueista jamaa- ja metsätalousalueista lomarakennuskortteleitaja yksi rivitalokorttelimuutetaan yksittäistenloma-asuntojen kortteliksi.Uusia lomarakennustonttejaLapin Kansa 24.4.2007muodostuu noin 50, joista kymmenensijoittuu yksityismaalle.Kitisenrannan koulun kuntoaja korjaustarvetta selvittämäänja sen tulevaa käyttöä suunnittelemaankunnanhallitus nimesityöryhmän.Työryhmään valittiin luottamushenkilöistäRaili Turunen,Jari Haavisto, Tarja Oksanen jaAhti Korvanen sekä viranhaltijoistaVesa Tuunainen, Eeva-Riitta Sormunen, Jouni Kovanenja Hilkka Orava. Työryhmä tekeeselvitystyönsä asiantuntijoidenavustuksella.Vuotson koulun korjaustyötkäynnistetään välittömästi. Koulunvesikaton rakentamisestatehtiin neljä urakkatarjousta,joista kunnanhallitus hyväksyiedullisimman, JAH-TekniikkaKy:n tarjouksen.Lähes 350 000 euron kokonaisurakanlisäksi hankerahoitukseenkuuluvat 25 000 euronsuunnittelu- ja yleiskustannuksetsekä 50 000 euron lisä- ja muutostyövaraus,joten Vuotson kouluremontinkokonaiskustannuksetovat noin 425 000 euroa.

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseen7.2.2 Oikea-aikainen tukiTilapäishoitoon liittyvää tuen oikea-aikaisuutta ja tilapäishoidon toteuttamisen ajallisia ulottuvuuksiavoidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta. Palvelun mahdollistaman tuen oikea-aikaisuus liittyyvarhaiseen tukeen ja palvelujärjestelmän kykyyn vastata sekä akuutteihin että pitkäkestoisiin tilapäishoidontarpeisiin. Oikea-aikaisuus ei ole mikään palvelun käyttäjän ulkopuolelta määriteltäväyksittäinen piste tarpeiden havaitsemisen ja asiakkuuden kulun janalla vaan se on aina sidoksissayksilöllisiin tarpeisiin ja kokemuksiin. Yksilöllisten tarpeiden ja kokemusten kautta tuen oikea-aikaisuusmäärittyy myös tilapäishoidon käyttämiseen liittyvien valmiuksien ja motivaation kautta.Varhaisen tuen näkökulmasta oikea-aikaisuus liittyy mahdollisuuteen itse hakea ja saada apuahaastaviin arjen tilanteisiin ja omaan jaksamiseen. Tässä merkityksessä onkin syytä erottaa toisistaankäsitteet varhainen tuki ja varhainen puuttuminen, joka viittaa ulkopuolisen havaitsemaantarpeeseen ja tilanteeseen puuttumiseen. Varhainen tuki ja varhainen puuttuminen voivat myösliittyä kiinteästi yhteen. Aina ei mahdollisuus omaehtoiseen avunhakemiseen riitä tavoittamaantuen tarpeessa olevia perheitä riittävän varhaisessa vaiheessa. Hankkeen aikana nousi esille kokemuksiatilanteista, joissa vanhemmat olisivat toivoneet työntekijöiden aktiivisesti tarjoavan tilapäishoidonpalveluja varhaisessa vaiheessa ja ennen ongelmien syntymistä. Vammaisen lapsensyntymä, lapsen vakava sairastuminen tai vammautuminen ja lapsen vamman tai sairauden toteaminenovat perheille tilanteita, jotka saattavat lamaannuttaa vanhempien kykyä harkita, tiedostaatai hyväksyä omaan tai perheenjäsenten jaksamiseen liittyviä avuntarpeita. Tähän voiyhdistyä myös vanhempien velvollisuutta pärjätä omien lastensa kanssa korostava eetos, joka liittyyniin vanhempien kuin ympäröivän yhteisön arvomaailmaan ja jopa palvelujärjestelmän toimintaan..Ilman ulkopuolista apua tuentarpeet saattavat jäädä piiloon ja ongelmien vaikeutumista ehkäisevätuki saamatta. Varhainen tuki voi siis joissakin tilanteissa edellyttää jonkinlaista varhaistapuuttumista aktiivisen tuen tarjoamisen muodossa.Varhainen puuttuminen tuen tarjoamisen muodossa ei välttämättä aina johda aktiiviseen asiakkuuteen.Palvelujärjestelmän aktiivinen toiminta potentiaalisten palvelunkäyttäjien suuntaan palveleenäissäkin tilanteissa oikea-aikaisen tuen toteutumista. Erityislasten ja -nuorten vanhemmilleon tärkeää, että he tietävät ja tuntevat työntekijän, jolta voi tarvittaessa pyytää apua. Tämä on vanhemmilleturvallisuuden tunnetta luova ja ylläpitävä tekijä. Työntekijä ja koko palvelujärjestelmäaktiivisesti apua tarjoavana toimijana synnyttää palvelujärjestelmään liittyviä positiivisia kokemuksiaja rakentaa sitä kautta myös uskallusta ja motivaatiota käyttää palveluja.Avun ja tuen oikea-aikaisuuden toteutumisen edellytyksenä oleva motivaatio käyttää tilapäishoidonpalveluja, ei synny pelkästään palveluihin ohjautumisen ja palveluihin ohjaavan työntekijänkautta. Kokemukset tilapäishoidosta toimivat myös palveluiden käyttöä ohjaavana tekijänä. Vanhemmatedellyttävät tilapäishoidon toteuttamistavan vastaavan lapsensa tarpeita monella eri tasolla.Tilapäishoidon henkilöstön tulee olla riittävän ammattitaitoista suhteessa lapsen vammaan74Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseentai sairauteen. Hoitavan henkilöstön tulee olla mahdollisimman pysyvää, mikä tarjoaa turvaa sekälapsille että vanhemmille. Tilapäishoito ei saa olla pelkkää säilyttämistä vaan sen tulee tarjota lapsenikään nähden sopivia virikkeitä ja toimintaa. Tilapäishoidon toteuttamiseen liittyvät pettymyksetvoivat johtaa siihen, että vanhemmat eivät käytä palvelua lainkaan tai vasta huomattavalla viiveelläsuhteessa tarpeisiin, jolloin tuen oikea-aikaisuuden toteutuminen vaarantuu.Tuen oikea-aikaisuus ja varhainen tuki tulee helposti liitetyksi pelkästään ongelmien syntymisenja asiakkuuden alkuvaiheisiin. Oikea-aikaisuus kulkee kuitenkin läpi koko asiakkuuden kohdistueneri vaiheissa esille tuleviin tarpeisiin ja niihin vastaamiseen. Parhaimmillaan varhainen ja oikea-aikainentuki käynnistyy aktiivisen työskentelyn ja palvelusuunnitelman laatimisen kautta ja antaamahdollisuuden pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen tilapäishoidon asiakkuuteen. Tämävoi tapahtua jo vamman tai sairauden toteamisen alkuvaiheessa. Lapsen sairauteen tai vammaanliittyvät palvelutarpeet voivat tulla esille usein pikkuhiljaa perheen arjessa, jolloin palvelujen tuleeolla helposti saavutettavissa. Perheen arjessa asiat eivät myöskään aina tapahdu ennalta ennakoidullatavalla. Oikea-aikainen palvelu ja varhainen tuki voi liittyä myös akuuttiin tarpeeseen, jollointilapäishoitoa on saatava nopeasti. Akuutissa tilanteessa tilapäishoidon tarve ja käyttö voi olla kertaluonteista,mutta voi johtaa myös pitkään ja suunnitelmalliseen tilapäishoidon palvelujen käyttöön.7.2.3 Palveluohjaus varhaisen ja oikea-aikaisen tuen välineenäTilapäishoidon kohdentuminen perheen tarpeiden sekä palvelun käyttöön liittyvien valmiuksiensuhteen oikeaan aikaan ja varhainen tuki ongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta nousivat voimakkaastiesille ryhmissä kehittämistyön aikana. Ennaltaehkäisy on noussut viime vuosien aikanaerääksi keskeiseksi lähtökohdaksi valtakunnallisissa sosiaali- ja terveyspolitiikan strategioissa ja palveluidenkehittämisessä (esim. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006a, 2006b, 2006c, 2008). Tärkeäksitilapäishoidon kysymykseksi nousi ryhmissä myös perheiden kokonaisvaltainen kohtaaminenpalvelujärjestelmän toiminnassa. Perheiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen, varhaisen tuen jaennaltaehkäisyn keskeiseksi välineeksi kehittämisryhmissä nähtiin palveluohjaus ja sen kehittäminen.Tämä on ymmärrettävää, sillä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten etuudet ja palvelujärjestelmäovat 17 eri lain määrittelemä hajanainen kokonaisuus, mihin palveluohjauksesta onlähdetty etsimään ratkaisua (ks. Hänninen 2007).Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 75

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenSosiaaliturva-lehdessä julkaistiin artikkeli, jossa viitattiin mm. oikea-aikaiseen tukeen. Artikkeliavarten haastateltiin mm. Rovaniemen kehittämisryhmän työskentelyssä mukana ollutta TiinaRauhalaa.erityislapsen tilapäishoitoMia SivulaHaussa hetkiTILHI-HANKEerityislasten ja -nuortentilapäishoidon kehittäminen jamallintaminen Lapissakehitetään erilaisia jamonimuotoisia palveluita,jotka vastaavat perheidenyksilöllisiin tarpeisiin ja tukevatkoko perheen hyvinvointiahankeen toteuttaaKolpeneen palvelukeskuksenkuntayhtymä yhteistyössäPohjois-Suomen sosiaalialanosaamiskeskuksen,Lapin kuntien, Lapinlääninhallituksen, erijärjestöjen ja Rovaniemenammattikorkeakoulun kanssatoteutetaan vuosina2006–2008Autistisen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsenhoitaminen kotona on raskasta, jos tilaisuuttahengähdystaukoon ei löydy. Pienelle erityislapselleosoitettu tilapäishoitopaikka löytyy Lapin kunnissausein aikuisten kehitysvammaisten ryhmäkodista,vaikka se ei ole oikea paikka esimerkiksi2-vuotiaalle autistiselle lapselle.Veikka, 3 v., sairastaa harvinaistaMEP-oireyhtymää. Veikka ei näe eikäpysty kannattelemaan itseään. Vähäisenaivotoiminnan vuoksi hänet on määriteltyvaikeasti kehitysvammaiseksi.Rovaniemeläinen Tiina Rauhala onVeikan äiti ja omaishoitaja. Hänellä onkolme omaishoidon vapaapäivää kuukaudessa.Kun Veikka on tilapäishoidossaerityislastenkoti Kasperissa, Tiina lepääja hellittää hetkeksi rutiineista, jotkamuutoin hallitsevat Rauhalan perheenelämää.Kolme päivää kuukaudessa ovat henkireikä.Pienet spontaanit irtiotot ovat yhtäkkiämahdollisia. Se on tärkeää myös Veikanseitsemänvuotiaalle isoveljelle Villelle.”Saatamme lähteä hetken mielijohteestaovesta ulos ja Mäkkärille”, Tiina sanoo.Tiinan mielestä oman jaksamisen kannaltaon tärkeää, että Veikalla on vakituinentilapäishoitopaikka. Aluksi Rauhalatkokeilivat perhehoitoa, mutta pitivät sitäliian epävarmana.”Jos hoitaja sairastui, hoito peruuntui.Nyt jaksan hoitaa Veikkaa kun tiedän, ettälevähdystauko on luvassa tietyn ajanpäästä.”Lisää vaihtoehtojaOmaishoidon vapaan tarkoituksena ontarjota myös erityislapsen omaishoitajal-le tauko ympärivuorokautisesta työstä.Parhaimmillaan tilapäishoito on lapsellekinodotettu ja tärkeä katkaisu rutiineista,kuin pieni loma kotoa.Lapin läänissä tilapäishoidon järjestäminenon erityisen haasteellista, koska hoidontarve kunnissa vaihtelee ja välimatkatovat pitkät. Lapin kunnissa se järjestetäänyleensä aikuisten kehitysvammaisten ryhmäkodissa,joka ei ole oikea paikka esimerkiksi2-vuotiaalle autistiselle lapselle.”Tarjolla olevat tilapäishoitopaikat japerheiden tarpeet eivät useinkaan kohtaa”,tiivistää Katri Miettinen. Hän vetääLapissa Tilhi-hanketta, jossa kehitetäänmonipuolisempia vaihtoehtoja erityislastentilapäishoitoon. Tavoitteena on tukeakoko perheen hyvinvointia ja jaksamista.”Vanhemmat joutuvat usein itse etsimäänlapselle perhehoitopaikan, jos hehaluavat pitää välillä vapaapäivän. Kaikillaperheillä ei kuitenkaan riitä aikaa taivoimia hoitopaikan etsimiseen. Toiset turvautuvatsukulaisiin ja tuttaviin, mikä eiole aina ongelmatonta”, Miettinen sanoo.Monenkirjavia kokemuksiaYksi vaihtoehto on ottaa vastaan paikkakunnan tarjoamasta aikuisten ryhmäkodista.Moni vanhempi kuitenkin vierastaaajatusta viedä lapsi hoitoon aikuistenjoukkoon.Hankkeen alla tehdystä haastattelututkimuksestaselviää, että lappilaisten perheidenkokemukset tilapäishoidosta olivatmonenkirjavia. Kunta oli muun muassaosoittanut perheelle kotiin hoitajan, jollaei ollut työhön sopivaa koulutusta. Lapsisaattoi myös istua viikonlopun laitoksessavideoita katsellen. Aikuisten ryhmäkodissalapsille ei löydy mielekästä toimintaaeikä omanikäistä seuraa.Vanhempien toiveet tilapäishoidonSosiaaliturva 15/200716 Sosiaaliturva 15/0776Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseen” Pitäisi laittaa päättäjät meille vuorokaudeksi,niin ne soittaisivat tunnin päästä, että tulkaaveikkoset kotiin. Näkisivät, mitä se arkihelvettion pahimmillaan. Kyllä silloin tuntuu, ettävoisi pistää oven kiinni ulkopuolelta ja lähteäkävelemään.”kahden autistisen ja lievästi kehitysvammaisen pojan äiti ja omaishoitajaVeikan äiti Tiina Rauhala on olluttyytyväinen Kasperissa saatuunhoitoon: ”Vaikka Veikka ei osaakertoa olostaan, hän jatkaa sinnemennessään omaa iloisuuttaan jahyväntuulisuuttaan. Siitä tiedän,että hänellä on hyvä olla.”suhteen eivät olleet kohtuuttomia. Lapsentilapäishoitopaikaksi toivottiin joko omaakotia tai pientä kodinomaista yksikköä,jossa lapsi voisi elää normaalia perhe-elämää.Hoitajiksi toivottiin pitkäaikaisestisitoutuneita ammattitaitoisia henkilöitä.Eräs vanhempi esitti toiveen, että lastaei vain säilytettäisi jossain kolmen päivänajan.Taloudellisinta on tukea perhettä ajoissaRovaniemeläinen erityislasten- ja nuortenkotiKasperi on toiminut pian kaksivuotta. Yksityisessä lastenkodissa on viisivakituista ja kaksi tilapäishoitopaikkaa,joita käyttää vuorotellen noin viisitoistalasta. Nuorin on puolitoista vuotta, vanhin15. Suurin osa lapsista tulee KasperiinRovaniemen alueelta.Tilapäishoitolapsella on tavallisimminkehitysvamma tai hän on monivammainen,ylivilkas tai autistinen.Lapsi saa Kasperissa hoidon ajaksi omanhuoneen, johon hän voi tuoda omia tärkeitätavaroitaan. Olohuoneessa vietetäänpaljon aikaa yhdessä. Ruoanlaitossa saa ollamukana omien kykyjen mukaan, ja lapsetnapataan usein mukaan kauppareissulletai asioille.Kasperin johtaja Anu Karinen sanoo,että pieni yksikkö on erityslapselle ainaparempi vaihtoehto kuin suuri laitos. Karinennäkee tilapäishoitopäivät erittäintärkeinä hengähdystaukoina vanhemmilleja muulle perheelle.”Olen nähnyt perheitä, joiden ympäriltäpuuttuu kokonaan verkosto, jokaauttaisi ja tukisi lapsen hoitamisessa.Vanhemmille on tullut loppuun palamisiaja avioeroja. Sukulaissuhteet ovat katkenneet,kun hyvästä tahdosta huolimattalapsen hoitaminen on käynyt sukulaisilleliian raskaaksi.”Haastattelututkimuksesta ilmeni vanhempienhuoli siitä, jaksavatko he raskastahoitotyötä loputtomiin. Pelottavalta tuntuimyös ajatus, että lapsi joutuisi vanhempienuupumuksen takia laitoshoitoon.”Kuntien olisi järkevää motivoida vanhempiahakemaan tukipalveluita ajoissa,sillä monet vanhemmat havahtuvat tilapäishoidontarpeeseen vasta kun he ovatjo aivan väsyksissä”, Tilhi-hankkeen vetäjäKatri Miettinen sanoo.”Se on kalliimpaa, jos me nyt romahdetaan”,sanoi eräs tutkimuksessa haastateltulappilainen vanhempi. Lähde: Katri Miettinen & Heidi Partanen:Erityislasten ja -nuorten tilapäishoidonnykytila Lapissa 2006.Opinnäytetyöhön perustuva raporttikunnille ja muille yhteistyötahoille.Raportti verkossa:www.sosiaalikollega.fi > Hankkeet > TilhiOmaishoidon tukeavaikeavammaisenlapsen hoitamiseenVain pieni osa omaishoidon tuellahoidettavista on alaikäisiä. Tuki muodostuuhoidettavalle annettavistapalveluista sekä omaishoitajalle annettavastahoitopalkkiosta, vapaastaja omaishoitoa tukevista palveluista.Omaishoitajilla on ollut vuodesta2007 oikeus kolmeen vapaapäiväänkuukaudessa. Päävastuu hoidonjärjestämisestä on kunnilla. Ne voivatjärjestää tilapäishoidon itse tai ostaapalvelun toiselta kunnalta, yksityiseltäpalveluntuottajalta tai järjestöltä.Kunta voi järjestää omaishoitajallemyös useampia vapaapäiviä sekäalle vuorokauden pituisia virkistysvapaita.Tilapäishoitoa lapselleen voivathakea harkinnanvaraisena myös neerityislapsen vanhemmat, jotka eivätsaa omaishoidontukea.Kuntien mahdollisuudet järjestääerityislasten tilapäishoitoa vaihtelevatsuuresti eri puolilla Suomea. Yleensähoito järjestetään perhelomituksena,perhehoitona, viikonloppuleireinä tailyhytaikaisena hoitona laitoksessa. Laki omaishoidon tuesta 937/2005Sosiaaliturva 15/07 17Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 77

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenPalveluohjausta voidaan pitää välineenä oikea-aikaisen ja varhaisen tuen sekä ennaltaehkäisyn toteuttamisessa(ks. esim. Hänninen 2007; Paasio ym. 2003) ja sitä voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta.Sillä voidaan tarkoittaa sekä asiakastyön menetelmää että palveluiden yhteen sovittamistaorganisaatioiden tasolla (Hänninen 2007, 11). Palveluohjauksen keskeinen sisältö koostuukokonaisvastuun ottamisesta asiakkaan palvelutarpeiden selvittämisestä sekä palvelusuunnitelmientekemisestä ja toteutuksen seurannasta. Palveluohjauksen toteuttamistavat asiakastyöntasolla vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan esimerkiksi asiakkaan ja työntekijän välisen vuorovaikutuksenintensiteetin suhteen (emt. 15.)Palvelujen oikea-aikaisuuden ja varhaisen tuen tarkastelun yhteydessä todettiin niiden mahdollistuvan,kun palvelujärjestelmä kykenee ottamaan toiminnassaan huomioon asiakkaiden tarpeet,motivaation ja valmiudet käyttää palveluja. Tämä edellyttää työntekijöiltä asiakkaan osallisuutta rakentavaaaktiivista työskentelyä asiakkaiden suuntaan asiakkuuden eri vaiheissa. Asiakkuuden alkumetritovat kuitenkin asiakkaan osallisuuden ja kokonaisvaltaisen kohtaamisen mahdollistavanpalveluohjauksen onnistumisen kannalta tärkeä vaihe. Pitkään jatkuva vaikea tilanne ilman apuavie voimavaroja osallistua aktiivisena toimijana asiakasprosesseihin. Myös pitkä palveluhistoria kuluttaaosallisuuden mahdollistavia voimavaroja (ks. Hänninen 2007, 14).Varhaisen tuen toteutuminen palveluohjauksen avulla on osittain työntekijän ammattitaitoon liittyväasia, mutta myös organisaatioiden rakenteiden täytyy vastata varhaisen tuen toteuttamista. Palvelujärjestelmäntäytyy joustavasti mahdollistaa eri toimijoiden välinen yhteistyö siten, että asiakkaillaon mahdollisuus aitoon ja aktiiviseen osallisuuteen. Lasten ja perheiden palvelujen on myösmuodostettava varhaisen tuen mahdollistava strateginen kokonaisuus. (Paasio ym. 2007, 41-42.)Erityislasten ja -nuorten 17 eri lain muodostama hajanainen kokonaisuus asettaa suuria haasteitastrategisen kokonaisuuden muodostamiselle. Asiakastyön tasolla palveluohjaus tai palveluohjaksellisentyöskentelyotteen toteuttaminen voi olla ratkaisevassa roolissa yksittäisten lasten januorten sekä heidän perheidensä palveluiden kokonaisuuden hallinnassa. Työn tekemisen ympäristönon tuettava työntekijöiden mahdollisuutta toteuttaa palveluohjauksen sisältöjä.Yhdessäkään tilapäishoidon kehittämisessä mukana olleessa kunnassa ei ole varsinaista palveluohjaajaa.Asiakastyön menetelmänä palveluohjausta voi toteuttaa erillinen palveluohjaajien ammattikunta,mutta se voi toteutua esimerkiksi osana vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän työtä. Kehittämisryhmissätuli esille työntekijöiden valmius toteuttaa työssään palveluohjauksellista otetta,mikä edesauttaa pääsemistä kohti erityislasten perheiden kokonaisvaltaista kohtaamista sekä varhaistaja oikea-aikaista tukea.78Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseen7.3 Mallit vastaamassa tilapäishoidon tarpeisiinKehittämistyössä on kehittämisen tarpeiden esilletuomista tärkeämpänä tavoitteena luoda uusiatoimintatapoja. Tilhi-hankkeen tehtävänä on ollut uusien tilapäishoidon mallien rakentaminen erialueille. Hankkeen onnistumista on arvioitava sen suhteen, kuinka kehitetyt mallit vastaavat esillenousseisiin tilapäishoidon tarpeisiin. Seuraavaksi kuvaan lyhyesti Kemijärven, Sodankylän ja Rovaniementilapäishoidon mallit ja niiden suhteen esille nousseisiin tarpeisiin. Jokaisella alueella tuliesille palvelujen määrään, vaihtoehtoihin ja sisältöihin kohdistuvia tarpeita, mutta ainoastaan Kemijärvelläkehitetty malli liittyy selkeästi yksittäiseen tilapäishoidon palveluun. Sodankylän ja Rovaniemenmallit keskittyvät laajemmin palvelujärjestelmän toimintaan ja asiakkaiden ohjautumiseentilapäishoitoon.7.3.1 Kemijärven malliKemijärvellä lähdettiin tilanteesta, jossa kehittämistyö haluttiin selkeästi suunnata osittain uudentilapäishoidon palvelun kehittämiseen. Tilapäishoidon tarpeisiin ja asiakkaiden ohjautumiseen liittyvätkehittämisnäkökulmat jäivät vähemmälle huomiolle. Kemijärven mallissa tilapäishoitoa tarvitsevaterityislapsen vanhemmat ottavat yhteyttä päivähoidon johtajaan, joka tekee päätöksentilapäishoidon myöntämisestä. Tilapäishoito toteutetaan Kallaan vuoropäiväkodissa. Tarvittaessatilapäishoito voidaan toteuttaa myös erityislapsen kotona, jolloin päiväkodin työntekijä siirtyy kotiinhoitamaan lasta. Kemijärvellä ei haluttu lähteä tiukasti rajaamaan erityislapsen määritelmää jasuuntaamaan tilapäishoitoa joillekin ennalta määritellyille ryhmille, mikä mahdollistaa ainakin periaatteessavanhempien omista määrittelyistä lähtevän palveluun hakeutumiseen.Kemijärvellä uuden mallin rakentamisessa ja kokeilussa on lähdetty liikkeelle pienin askelin rajatenmallin mukainen palvelu kokeilun alkuvaiheessa alle 10-vuotiaisiin lapsiin ja tilapäishoidontoteuttaminen viikonloppuihin. Ikäryhmän rajaaminen perustuu siihen, että tilapäishoito toteutetaannormaalin päiväkotitoiminnan yhteydessä, jolloin hyvin pienten ja vanhempien lasten sijoittaminenyhteen on toiminnallisesti hankalaa. Päivähoidon henkilöstön ammatillinen osaaminenon luonnollisesti suuntautunut pienten lasten kanssa toimimiseen. Päivähoidossa toteutettu tilapäishoitomahdollistaa pysyvän ja ammattitaitoisen henkilöstön käyttämisen, mikä on lastenja vanhempien näkökulmasta pysyvyyttä ja turvallisuutta luova tekijä. Sama ammattitaitoinentyöntekijä on myös käytettävissä kotona annettavassa tilapäishoidossa, mikä lisää eri tilanteissakäytettävien vaihtoehtojen määrää. Kemijärven mallissa tilapäishoitoa ei ole rajattu minkäänerityisen sairaus- tai vammaisryhmän oikeudeksi.Tilapäishoidon malli perustuu pääsääntöisesti vanhempien omaan aktiivisuuteen palvelun hakemisessaja palvelua on periaatteessa haettava aina tarpeen ilmetessä uudelleen. Tämä asettaa haasteita,sille kuinka laajasti palvelu tavoittaa tuen tarpeessa olevat erityislasten perheet sekä palvelunsuunnitelmallisuudelle ja pitkäjänteisyydelle. Oikea-aikaisen ja varhaisen tuen pohdinnan yhte-Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 79

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenPerheTilapäishoidon tarvePäivähoitoPäivähoidon johtajaydessä todettiin osan perheistä tarvitsevan työntekijöiden taholta aktiivista työskentelyä, ettäperheen arkea tukevat palvelut saavuttaisivat perheet ja palvelusta tulisi suunnitelmallista. Kemijärvelläkehittämisryhmässä mukana olleilla työntekijöillä oli melko yhtenevä käsitys siitä, ettävarsinkin päivähoito- ja peruskouluikäiset erityislapset ovat varsin hyvin palvelujärjestelmän tiedossa.Tämä edesauttaa tilapäishoidon markkinointia ja oikeaa kohdentamista päivähoidon ja peruskouluntoiminnan yhteydessä. Suunnitelmallisuuden vahvistamiseksi tilapäishoidon tarpeetvoidaan ottaa huomioon tehtäessä erityislapsen päivähoitoa tai koulunkäyntiä koskevia suunnitelmia.Kemijärvellä tilapäishoidon mallin kokeilu on aloitettu kesäkuun 2008 alussa. Palvelun käyttöönliittyvää tietoa kerätään vanhemmille täytettäväksi annettavalla kyselylomakkeella. Tällä hetkelläei vielä ole käytettävissä palvelun käyttöön liittyviä kokemuksia, joiden avulla voitaisiin arvioida tämänmallin toimivuutta.80Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenTilapäishoito kotonaKemijärvenmalliPäiväkodin työntekijä tarvittaessakotiin hoitamaan lastaPäätös tilapäishoidon myöntämisestäTilapäishoito Kallaanpäiväkodissa7.3.2 Rovaniemen malliRovaniemen tilapäishoidon malli keskittyy asiakkaan ohjautumiseen palvelun pariin ja siinä pyritäänottamaan huomioon sekä pitkäkestoiset että akuutit tarpeet. Rovaniemellä on hankkeen aikanakehitetty myös yksittäisiä tilapäishoidon palveluja, mutta ne eivät tässä mallissa ole näkyvillä.Rovaniemen mallissa yritetään mahdollistaa varhainen ja oikea-aikainen tuki palvelujärjestelmänaktiivisella toiminnalla asiakkaiden suuntaan. Kun tieto lapsen vammasta tai vakavastasairaudesta tulee esille perus- tai erityispalveluissa, lähtee siitä vanhempien suostumuksella tietokaupungin vammaispalveluissa työskentelevälle sosiaalityöntekijälle, joka ottaa viikon kuluessa yhteyttäperheeseen. Mikäli vanhemmat haluavat tehdään lapsen vammaan tai sairauteen liittyvienpalvelutarpeiden arviointi ja palvelusuunnitelma, jonka osana on myös suunnitelma tilapäishoidonpalveluiden toteuttamisesta. Vaikka palvelusuunnitelmaa ei tässä vaiheessa vielä tehtäisikään,tulee lapsen asioita hoitava sosiaalityöntekijä jo varhaisessa vaiheessa perheelle tutuksi. Tämähelpottaa vanhempien yhteydenottoa työntekijään perheen tilanteen niin vaatiessa, mikä puolestaanon mahdollistamassa oikea-aikaista tukea.Tilapäishoidon tarve tulee usein esille vasta perheen arjessa joko kiireellisenä tai ei-kiireellisenä japalvelujärjestelmän on kyettävä vastaamaan näihinkin tilanteisiin. Ei-kiireellisissä tilanteissa vanhemmatottavat yhteyttä alueensa vammaispalveluasioita hoitavaan sosiaalityöntekijään. Tämänjälkeen sosiaalityöntekijä ja perhe arvioivat yhdessä lapsen sairauteen tai vammaan liittyvät palvelutarpeet.Palvelutarpeiden arvioinnin jälkeen laaditaan palvelusuunnitelma tilapäishoidon järjestämistäkoskevine osioineen. Akuuteissa tilanteissa tilapäishoito pyritään järjestämään mahdollisimmannopeasti. Akuutin tilanteen mentyä ohi voi olla perusteltua arvioida palveluiden käyttöönliittyviä tarpeita pitkäjänteisemmän suunnitelman tekemiseksi.Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 81

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenRovaniemen mallissa on muutamia toiminnan onnistumisen kannalta kriittisiä kohtia. Perus- ja erityispalveluissaon oltava tieto siitä, kenelle tieto sairaasta tai vammaisesta lapsesta lähetetään. Pitkällesektoroituneessa palvelujärjestelmässä tämä saattaa joissakin tilanteissa olla epäselvää. Erityislastenja -nuorten sekä heidän perheidensä tarvitsemat palvelut sijoittuvat varsin usein useammansektorin alueelle. Esimerkiksi vammaispalvelu, perhesosiaalityö ja lastensuojelu omine tukipalveluineenovat mahdollisia yhteistyökumppaneita näiden lasten ja perheiden tukemisessa. Kysymys eiole pelkästään tiedonkulusta vaan myös siitä, mille taholle kuuluu kokonaisvastuu palvelujenkoordinoinnista. Sektoroituneessa järjestelmässä perheiden tarpeiden kokonaisvaltaisen kohtaamisenhaasteita ei ole syytä vähätellä.Tilapäishoidon palvelujen järjestämiseen liittyvän tiedon tarve ei koske pelkästään palvelujärjestelmäntoimijoiden välistä tiedon kulkua. Perheillä on oltava tieto palveluiden toiminnasta ja siitä,kenen kautta tilapäishoidon palveluita on saatavissa. Rovaniemen mallin mukainen toiminta eitavoita kaikkia perheitä vamman tai sairauden toteamisen alkumetreillä työntekijöiden aktiivisentoiminnankaan kautta. Palvelutarpeiden tullessa esille vasta myöhemmin on tiedon palveluista janiiden järjestäjästä oltava helposti perheiden saatavilla.Peruspalvelut,erikoissairaanhoitotai muuerityispalveluLapsen vamman taipitkäaikaisen sairaudentoteaminenKunnanvammaispalvelujensosiaalityöntekijäTieto lapsen vammastatai sairaudestaYhteydenottoperheeseenAlkuarviointi /Lapsen vammaan taisairauteen liittyvienpalvelutarpeidenarviointi. Perhettätavataan 1-3 kertaaPerheTilapäishoidon tarveKiireellinen tarveTilapäishoidonpalvelun tuottajaEi kiireellinen82Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenRovaniemelläkään ei tilapäishoidon palvelujen myöntämistä haluttu sitoa mihinkään yksittäisiinsairaus- tai vammaisryhmiin, mikä mahdollistaa varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien palvelujentarjoamisen laajalle ryhmälle. Tämä edellyttää sektoroituneessa palvelujärjestelmässä vahvaa palveluohjauksellistatyöskentelyotetta eri sektoreiden työntekijöiltä.Rovaniemellä mallia ei hankkeen aikana ehditty ottaa aktiiviseen käyttöön. Yhteistyön käynnistyminenkehittämishankkeen aikana Rovaniemen vammaispalvelujen, perhesosiaalityön sekä lastensuojelunja Lapin keskussairaalan lastenosastojen sosiaalityöntekijöiden välillä mahdollistaa tilapäishoidonpalveluihin ohjautumiseen liittyvän yhteistyön kehittämisen jatkossakin.Rovaniemen malliHuolto- / palvelusuunnitelma,mihin sisältyy suunnitelmatilapäishoidosta. Kirjataan, missä jamiten tilapäishoito toteutetaanTilapäishoidonkoordinointiTilapäishoidontoteuttaminenVapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 83

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseen7.3.3 Sodankylän malliSodankylässä kehitetty tilapäishoidon malli on perusperiaatteeltaan Rovaniemen mallin kaltainen.Sodankylässäkin lähtökohtana on ennaltaehkäisy ja varhaisen tuen mahdollistaminen palvelujärjestelmäntoiminnassa. Lapsen sairauden tai vamman tultua esille perus- tai erityispalveluissalähtee siitä vanhempien suostumuksella tieto vammaispalveluasioita hoitavalle sosiaalityöntekijälle,joka ottaa yhteyttä perheeseen. Tämän jälkeen tehdään vanhempien niin halutessa lapsen sairauteentai vammaan liittyvien palvelutarpeiden arviointi sekä palvelusuunnitelma. Sodankylän mallieroaa Rovaniemen mallista siinä, että Sodankylässä malliin on sisällytetty lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmänkäyttäminen sosiaalityöntekijän tukena. Sodankylässäkään ei oikeutta tilapäishoitoonhaluttu etukäteen rajata mihinkään erityisryhmään, jolloin vaikeissa määrittelytilanteissa kuntoutustyöryhmävoi laajentaa sosiaalityöntekijän päätöksissä tarvittavaa asiantuntemuksen alaa.Peruspalvelut,erikoissairaanhoitotai muuerityispalveluLapsen vamman taipitkäaikaisen sairaudentoteaminenLasten ja nuortenkuntoutustyöryhmäVammaispalvelujensosiaalityöntekijä jakehitysvammahuollonesimiesTieto lapsen vammastatai sairaudestaYhteydenottoperheeseenLapsen vammaan taisairauteen liittyvienpalvelutarpeidenmäärittelyPerheTilapäishoidon tarveKiireellinen tarveTilapäishoidonpalvelun tuottaja84Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenSodankylän mallin vahvuudet ja haasteet ovat perustaltaan hyvin samankaltaisia Rovaniemen mallinkanssa, joten niitä ei ole tarve enää yksityiskohtaisesti toistaa. Sodankylä kuitenkin poikkeaa palvelujärjestelmänosalta Rovaniemestä esimerkiksi palveluiden sektoroitumisen ja henkilöstön määränosalta. Sodankylässä on periaatteessa kaksi sosiaalityöntekijää, joiden kautta ohjautuminentilapäishoitoon tapahtuu. Määrältään pienemmän henkilöstön kanssa voi palvelujärjestelmänsisällä sekä palvelujärjestelmän ja asiakkaan välillä tapahtuva tiedonkulku olla yksinkertaisempaaja helpompaa. Asiakkaalle on ehkä helpompaa hallita muutaman työntekijän muodostamakokonaisuus. Toki Sodankylässäkin on piirteitä sektoroituneesta palvelujärjestelmästä, jossa esimerkiksivammaispalvelut ja erityisesti kehitysvammahuolto on erotettu muusta sosiaalityöstä.Pienemmässä yksikössä ja pienempien asiakasmäärien kanssa sektoroitumisen haasteet ovat ehkähelpommin hallittavissa.Sodankylän malliToimii tarvittaessasosiaalityöntekijäntukenaPäätös tilapäishoidonjärjestämisestäTilapäishoidonkoordinointiTilapäishoidontoteuttaminenVapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 85

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseen7.4 LopuksiLänsi-Pohjaa lukuun ottamatta jokaisella Tilhi-hankkeen kehittämistyössä mukana olleella alueellasaatiin rakennettua tilapäishoidon malleja. Lopullisen vastauksen antaminen siihen, vastaavatkomallit kehittämistyön aikana esille nousseita tilapäishoidon tarpeita, on vaikea ja osittain mahdotonkintehtävä. Mallit on pyritty rakentamaan alueellisten tarpeiden pohjalta, eikä tarjoamallavalmiita malleja käyttöön otettavaksi. Valitettavasti yhdestäkään käyttöön otetusta tai käyttöönotettavasta mallista ei kehittämishankkeen aikana ehditty kerätä tietoa, jonka avulla mallien toimivuuttaolisi voitu arvioida. Tilapäishoidon käytäntö muotoutuu aina pakallisessa toiminnassa yksittäistenasiakkaiden kanssa, mikä edellyttää jatkuvaa herkkyyttä toiminnasta saatavalle palautteelle.Mallit eivät saa olla kiveen hakattuja ja muuttumattomia. Tilapäishoidon palvelujenon kyettävä kohtaamaan erityislasten ja -nuorten sekä heidän perheidensä muuttuvat tarpeetmuuttuvissa ympäristöissä.Toiveita tilapäishoitojaksoille• Kodin ulkopuolella tapahtuva tilapäishoitoPerhehoito, ryhmälomitus, perhekodit, palvelukodit, yksityiset palveluntuottajat...• Kotiin tuotava tilapäishoitoPerhelomitus, läheislomitus, kodinhoitajat, avustajat, tukihenkilöt…• Eri pituisia hoitojaksojaViikonloppuhoitoa, lauantaihoitoa, pidemmät leirit, tarvetta myös arkisin• Kesäajan hoitojärjestelyjen sujuminen• ”Hätäapumalli” yllättäviin ja ennakoimattomiin hoitotarpeisiinTilapäishoidon laatua on• Turvallinen, luotettava ja pysyvä henkilöstö• Kodinomaiset ja lapsen erityistarpeet huomioivat tilat• Mielekäs toiminta• Samanikäinen seura86Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Arvioinnista tilapäishoidon kehittämiseenVapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille 87

LähteetArnkil Tom Erik, Seikkula Jaakko, Arnkil Robert 2005:Hyvien käytäntöjen tutkittavuudesta, siirrettävyydestä jajatkuvuudesta. Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005):6.Borg Pekka 2008: Chenin tieteellinen luokitteluohjelman arviointiin. Teoksessa Borg Pekka, HögnabbaStina, Kilponen Marja-Riitta, Kopisto Kaisa, KorteniemiPertti, Paananen Ilkka, Pietilä Niina: Arviointi työtavaksi- kokemuksia asiakastyön arvioinnin kehittämisestäHelsingin sosiaalivirastossa. Helsingin kaupunginsosiaalivirasto. Oppaita ja työkirjoja 2/2008.Harkko Jaakko, Haverinen Riitta, Koivisto Juha 2005:Alustava kirjallisuuskatsaus osallistavan arvioinninvaikutuksista sosialityössä. Stakes. Finsoc. Julkaisuja5/2005. Helsinki.Hänninen Kaija 2007: Palveluohjaus. Asiakaslähtöistätäsmäpalvelua vauvasta vaariin. Stakesin raportteja20/2007. Stakes. Helsinki.Hänninen Kaija, Julkunen Ilse, Hirsikoski Riitta,Högnabba Sina, Paananen Ilkka, Romi Henna, ThomasénTarya 2007: Asiakkaat oppimisen käynnistäjinä. RaporttiBikva-arviointimenetelmän oppimisen kehästä. Stakesinraportteja 6/2007. Stakes. Helsinki.Kivipelto Minna 2008: Osallistava ja valtaistava arviointi.Johdatus periaatteisiin ja käytäntöihin. Stakesintyöpapereita 17/2008. Stakes. Helsinki.Koivisto Juha: Kuinka paljon asiakkaan sana painaa? Bikvamenetelmänrelationaalinen arviointi. Stakesin raportteja21/2007. Stakes. Helsinki.Korhonen Satu, Julkunen Ilse, Karjalainen Pekka, MuuriAnu, Seppänen-Järvelä Riitta 2007: Arviointi ja hyvätkäytännöt sosiaalipalveluissa. Asiantuntijoiden pohdintojatulevasta. Stakesin raportteja 16/2007. Stakes. Helsinki.Krogstrup Hanne Katherine 2004: Asiakaslähtöinenarviointi. Bikva-malli. Hyvät käytännöt. Mentelmä-käsikirja.Stakes. Helsinki.Paasio Petteri, Eronen Anne, Gyekye Marjaana, HäkkinenTuula, Kaukolehto Eeva, Laitinen Sari, LounatvuoriSisko, Marttila Irma, Monto Eeva, Paija Leea, Päivinen-Niiranen Senja, Rahkola Satu, Svärd Pirjo-Liisa, TapolaSirpa, Tirkkonen Anita 2003: Välijohtopäätökset, haasteetja toimintasuositukset positiivisen diskriminaationhankekokonaisuudelle. Teoksessa Tapola Sirpa (toim.)Varhaisen tuen työmuotoja kehittämässä. Positiivisendiskriminaation hankekokonaisuuden väliraportti 2002.Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 7/2003.Helsinki.Sosiaali- ja terveysministeriö 2006a: Sosiaali- jaterveyspolitiikan strategiat 2015 - kohti sosiaalisestikestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa.Helsinki.Sosiaali- ja terveysministeriö 2006b: Valtioneuvostonselonteko vammaispolitiikasta 2006. Sosiaali- jaterveysministeriön julkaisuja 9/2006. Helsinki.Sosiaali- ja terveysministeriö 2006c: Kansallinen raporttisosiaalisen suojelun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuudenstrategioista. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä53/2006. Helsinki.Sosiaali- ja terveysministeriö 2008: Sosiaali- jaterveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja6/2008. Helsinki.Sulavuori Maarit 2007: Kehittämistyöllä pallo haltuun.Kehittämisprojektin avulla ideoita lastensuojeluun javoimavaroja työssä jaksamiseen. Stakesin raportteja3/2007. Stakes. Helsinki.Voutilainen Päivi, Kattainen Eija, Heinola Reija 2007:Omaishoidon tuki sosiaalipalveluna. Selvitys omaishoidontuesta ja sen vaihteluista 1994-2006. Sosiaali- jaterveysministeriön selvityksiä 28/2007. Helsinki.Miettinen Katri ja Partanen Heidi 2006: Erityislastenja -nuorten tilapäishoidon nykytila Lapissa 2006.Opinnäytetyöhön perustuva raportti kunnille ja muilleyhteistyötahoille.88Vapaata vanhemmille - Vauhtia ja lystiä lapsille

Muistiinpanoja

Muistiinpanoja