1. Ruskon jätekeskuksen ympäristölupa (pdf) - Oulu

13hiilivetyjä, pH:ta sekä kosteutta ei tarvitse määrittää kompostoinnin alkaessa, koskaöljyn ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet saadaan asiakkailta maiden tullessa käsittelyyn.Aumasta otetaan kuitenkin tarkkailunäyte noin 1-2 kertaa sulan kaudenaikana, jonka perusteella nähdään, miten kompostoituminen on edennyt. Lisäksiravinnemäärityksiä ei oteta, sillä niistä saatavalla tiedolla ei ole merkitystä kompostoitumisenkannalta. Kompostoinnissa on kiinnitettävä huomiota tukiaineen määräänja laatuun sekä aumojen säännölliseen kääntämiseen.BiokaasupumppaamoYleistäVanhalta kaatopaikalta on pumpattu biokaasua vuodesta 1997. Alueella on 25 pystykeräyskaivoa,joista pumpataan biokaasua noin 6 milj. m 3 /a eli noin 2200 t/a. Tällähetkellä talteenottoaste on noin 62,5 %. Tavoitteena pidetään 75 %:n talteenottoastetta.Vuonna 1999 käyttöön otetulla uudella kaatopaikalla syntyy biokaasua noin1 milj. m 3 /a, jota ei vielä oteta talteen. Jätetäyttöön on asennettu vaakakeräysputketkesällä 2002 ja kesän 2003 aikana toimitetaan toinen biokaasupumppaamo. Nykyiseltäkaatopaikalta tullaan pumppaamaan metaania noin 300 t/a. Biokaasupumppaamoon miehittämätön laitos, joka on kaukovalvonnassa 24 h/d. Pumppaamorakennukseenkuuluu kone- sekä valvomohuone.Biokaasua hyödyntää Paroc Oy:n vuorivillatehdas, OYKS:n lämpökeskus sekä OulunJätehuolto itse. Vuonna 2002 biokaasua pumpattiin 25 444 MWh, josta ParocOy käytti 13695 MWh ja OYS 9431 MWh. Loput biokaasusta poltettiin Ruskonlämpökattilassa.Käytön seuranta ja laadun valvontaBiokaasun valvontaa hoitaa vuoroviikoin kolme henkilöä, jotka häiriön sattuessaovat nopeasti paikalla. Päivystäjä hoitaa samalla tarvittaessa koko Ruskon jätekeskuksenpäivystyksen. Biokaasupäivystysnumero on ilmoitettu mm. palokunnalle japoliisille.Biokaasulaitoksella pidetään käyttöpäiväkirjaa laitoksen toiminnasta, häiriöistä,korjaus- ja muutostöistä. Laitoksen toiminnasta ajetaan käyntiraportit kerran kuukaudessa.Raportissa näkyy mm. kaasun koostumus ( CH 4 , O 2 ja CO 2 - pitoisuudet), talteen otetun kaasun määrä ja energiamäärä. Lisäksi kaasun laatua tarkkaillaanvähintään kerran kuukaudessa kaivokohtaisesti mittaamalla kaasun virtaama. Mittauksenperusteella tehdään kaivokohtaiset säädöt.