Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelma - Oulu

SISÄLLYSLUETTELOJohdanto............................................................... 5Suunnitelman lähtökohdat..................................... 6KAAVOITUSTILANNE....................................................................6ÄHTÖKOHDAT.............................................................................................6IITTYVÄT SUUNNITELMAT.................................................................................7ÄHTÖAINEISTO JA SELVITYKSET..........................................................................7MAANKÄYTTÖJA KAAVOITUSTILANNELÄHTÖKOHDATLIITTYVÄTLÄHTÖAINEISTONYKYTILANNE......................................................................8JA ELIÖSTÖ.................................................................................8KULTTUURIHISTORIA........................................................................9SUUNNITTELUALUEENNYKYTILANNEKASVILLISUUSJAMAISEMAJA KULTTUURIHISTORIAViheralueiden yleissuunnitelma.............................12LAATUTAVOITTEET..............................................12EITISTÖ...................................................................................................13ESKEISET NÄKYMÄT......................................................................................13VIHERALUEIDENJA KATUYMPÄRISTÖN LAATUTAVOITTEETREITISTÖKESKEISETKÄSITTELY.................................................16JAOTTELU................................................................................16KASVILAJIT................................................................................16HOITOSUOSITUKSET........................................................................18SUOJAAMINEN JA SIIRTOISTUTUKSET..................................................18VIHERALUEIDENHOITO JA KASVILLISUUDEN KÄSITTELYVIHERALUEIDENJAOTTELUKÄYTETTÄVÄTKASVILAJITSUOJELUUOJELU- JA HOITOSUOSITUKSETKASVILLISUUDENSUOJAAMINENKUIVATUS......................................................20PERIAATTEET..............................................20ATUALUEET...............................................................................................20ORTTELIALUEET..........................................................................................20INTAVESIEN JOHTAMINEN VIHERALUEILLE...............................................................22UISTOJEN JA VIHERALUEIDEN KUIVATUS.................................................................22RIKIPUISTON VALKOVUOKKOLEHDON VESITALOUDEN TURVAAMINEN.................................22EITTIEN JA PINTAVESIUOMIEN RISTEÄMINEN............................................................22ALVIOLOSUHTEET JA SULAMISVESIEN KÄSITTELY.......................................................24SADEVESIENHALLINTA JA ALUEELLINEN KUIVATUSSADEADE- JA PINTAVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEETKATUALUEETKORTTELIALUEETPINTAVESIENPUISTOJENPRIKIPUISTONREITTIENTALVIOLOSUHTEETIDEAT..................................................................................26ITKÄNMÖLJÄNNOKKA JA KLYYVARILYYVARI.....................................................................26ETINRANTA...............................................................................................26ANKAVASTAINEN, , MERIPOJANREITINMPUISTO JA AALLOKKOPOLKUALLOKKOPOLKU YMPÄRISTÖINEEN...............27NTELLINPUISTO...........................................................................................27REGATTIPUISTO...........................................................................................28PUISTOKOHTAISETIDEATPITKÄNMÖLJÄNNOKKARETINRANTAHANKAVASTAINENANTELLINPUISTOFREGATTIPUISTOARKKIPUISTO..............................................................................................28RIKIPUISTO................................................................................................28OPPILANSAARENPUISTO JA HOLSTINPUISTOOLSTINPUISTO............................................................28UNDSTRÖMINPUISTO.....................................................................................29ELAKKAPUISTO JA TELAKKARANTAELAKKARANTA.....................................................................29PARKKIPUISTOPRIKIPUISTOTOPPILANSAARENPUISTOLUNDSTRÖMINPUISTOTELAKKAPUISTOAUKIOT.........................................................................................30ERIKAPTEENINAUKIO.....................................................................................30ATUYMPÄRISTÖ...........................................................................................30KADUTJA AUKIOTMERIKAPTEENINAUKIOKATUYMPÄRISTÖORTTELIPIHAESIMERKIT...................................................................................33IENTALOTONTTI..........................................................................................33OIMAKKAASTI TÄYTETTÄVÄ KERROSTALOTONTTI......................................................34TÄYTETTÄVÄ KERROSTALOTONTTI...............................................................35KORTTELIPIHAESIMERKITPIENTALOTONTTIVOIMAKKAASTIVÄHÄN TÄYTETTÄVÄUVILAPIHAT...............................................................................................36ANNALA..................................................................................................36UNDSTRÖM...............................................................................................36EDMAN...................................................................................................37NTELL.....................................................................................................37HUVILAPIHATHANNALALUNDSTRÖMHEDMANANTELLALAISTUS.................................................................................................38ADUT JA AUKIOT.........................................................................................38UISTOREITIT..............................................................................................38RITYISVALAISTUSKOHTEET...............................................................................38VALAISTUSKADUTPUISTOREITITERITYISVALAISTUSKOHTEETKustannukset ja jatkotoimenpiteet.........................41USTANNUKSET............................................................................................42HUOMIOITAVAA.................................................................44USIEN RATKAISUJEN SEURANTA JA TUTKIMUS..........................................................44UTKIMUKSELLISTEN TAVOITTEIDEN TÄYTTYMINEN.....................................................44KUSTANNUKSETJATKOSUUNNITTELUSSAHUOMIOITAVAAUUSIENTUTKIMUKSELLISTENKirjallisuus............................................................47Liitteet..................................................................47

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 5JohdantoViheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmaon osa Oulun kaupungin teknisen keskuksenkäynnistämää Toppilansaaren ympäristörakentamisenEU:n tavoite2 -ohjelman mukaistamaankäytön muutoshanketta. Aluetta ollaanottamassa asumis- ja matkailupalvelukäyttöönteollisen toiminnan siirtyessä muualle. Hankettavarten alueella on tehty selvityksiä ja tutkimuksia,ja alueen asemakaavoituksen pohjaksijärjestettiin aatesuunnittelukilpailu vuonna1999. Alueen asemakaavaluonnos on ollutnähtävillä syyskuussa 2002 ja asemakaavaehdotusvalmistui tammikuussa 2003.Viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmakäsittää Toppilansaaren 23.1.2003 valmistuneenasemakaavaehdotuksen puisto- ja viheralueidensekä katuympäristön ja valaistuksenyleissuunnittelun lukuun ottamatta rantapromenadinaluetta ja salmen rantarakenteita,jotka on suunniteltu erillisenä toimeksiantona.Työssä on myös annettu suositukset viherrakentamisestaja pintavesien luonnonmukaisestakäsittelystä erityyppisillä korttelialueilla.Suunnittelutyö käynnistyi lokakuussa 2002 javalmistui elokuussa 2003.Toppilansaaren ympäristörakentamisessa laadullisenatavoitteena on luoda uudelle asunto-ja matkailupalvelujen alueelle monimuotoinen,paikalliseen kasvistoon pohjautuva jaerilaisista viherrakentamisen muodoista koostuvaympäristö. Tavoitteena on korostaa alueenmerellisyydestä ja satamahistoriasta kumpuavaaomaleimaisuutta ja turvata luonnon erityispiirteidensäilyminen. Alueella järjestetäänasuntomessut vuonna 2005, minkä vuoksi alueensuunnittelulle ja rakentamiselle on asetettukorkeat laatuvaatimukset.Tutkimuksellisena tavoitteena on hyödyntäähankkeesta saatavia tietoja rakentamisen luonnolleaiheuttamien haittojen minimoinnissa jakehittää paikallisten yritysten kanssa alueellesopivia ympäristörakentamistuotteita. Uusimpienviherrakentamistekniikoiden käyttäminenja uusien menetelmien kehittäminen ovat tärkeäosa hanketta. Kortteli- ja viheralueilla hyödynnetäänluonnonmukaista sade- ja pintavesienkäsittelyä. Vedet käsitellään mahdollisuuksienmukaan paikallisesti lähellä niidensyntysijaa ja vettä hyödynnetään ympäristörakentamisessakasvillisuutta ylläpitävänäresurssina ja attraktiona.Työtä on ohjannut suunnittelutyöryhmä, johonovat kuuluneet:Kaija Puhakka,tekninen keskus, tontti- ja asumispalvelut, työryhmänpjSami Rundgren,tekninen keskus, tontti- ja asumispalvelutLiisa Kääriä-Fischer,tekninen keskus, katu- ja viherpalvelutJorma Heikkinen,tekninen keskus, katu- ja viherpalvelutJukka Aitto-oja,tekninen keskus, katu- ja viherpalvelutTapio Siikaluoma,tekninen keskus, katu- ja viherpalvelutKay Bierganns,tekninen keskus, asemakaavoitusTimo Lajunen,tekninen keskus, asemakaavoitusEsa Kauppi,tekninen keskus, rakennusvalvontaMarketta Karhu, ympäristövirastoVeli-Matti Hyyrynen, Oulun vesiMatti Haanniemi, Oulun EnergiaKaisa Kerätär, Suomen ympäristökeskusJukka Jormola, Suomen ympäristökeskusSuunnittelutyöryhmä on kokoontunut seitsemänkertaa (31.10.2002, 12.12.2002,12.2.2003, 27.3.2003, 8.5.2003 ja 21.8.2003).Työn käynnistysvaiheessa 12.12.2002 järjestettiinToppilansaaren ympäristörakentamisenideaseminaari, johon osallistui noin 50 henkeä.Yleissuunnitelmaluonnoksesta järjestettiinyleisötilaisuus 27.3.2003. Tilaisuudessa oliläsnä noin 30 henkeä. Suunnitelmaluonnos olinähtävillä 6.-20.6.2003.Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksenyleissuunnitelma on laadittu SCC Viatek Oy:ssa.Projektivastaavana on toiminut arkkitehti MarjaLiisa Ortia Espoon toimistosta. Maisemasuunnittelijoinatyössä ovat toimineet maisema-arkkitehtiUlla Loukkaanhuhta Espoon toimistostaja luonnosvaiheessa maisema-arkkitehtiIsmo Häkkinen Helsingin toimistosta.Viherrakenteista ja –ohjeistuksesta on vastannutsuunnitteluhortonomi Aino-Kaisa NuotioEspoon toimistosta. Kunnallis- ja vesiteknisestäsuunnittelusta ovat vastanneet rakennusmestariKari Rusi Oulun ja DI Markus KannalaSeinäjoen toimistosta. Valaistusteknisenäsuunnittelijana on ollut DI Simo Autio Espoontoimistosta. Lisäksi työhön ovat osallistuneetFM, biologi Piia Koski sekä tekniset avustajatLeena Massinen ja Eija Pöyhönen Espoon toimistosta.

6 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMASuunnitelman lähtökohdatMAANKÄYTTÖJA KAAVOITUSTILANNEAsuntorakentamisentoteutus / vaiheetAsuntojenvalmistuminenasemakaava-aluesuunnittelualueen laajennusToppilansaaren maankäyttö on lähivuosinamuuttumassa merkittävästi. Alueen satamatoiminnotovat pääosin loppuneet, teollinentoiminta on lakkaamassa ja aluetta ollaan ottamassaasumiskäyttöön. Alueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa 2010alue on merkitty AK -asuinalueeksi ja RM -matkailupalvelujen alueeksi. Asemakaavoituson käynnissä ja alueelle on suunniteltu 1400asunnon uudisrakennusalue palveluineen. Asemakaavaehdotuson valmistunut alkuvuodesta2003 ja kaava hyväksyttäneen vuoden 2003aikana. Teollisen toiminnan aiheuttamienpilaantuneiden maiden puhdistustyöt ja kunnallistekniikanrakentaminen on aloitettu keväällä2003.Asemakaava-alue ulottuu HietasaarentieltäToppilansaaren länsirantaan ja ToppilansalmestaHolstinsalmeen ja Nallikarin leirintäalueeseen.Kaava-alueen maapinta-ala on 72 ha.Vaiheittain rakentuva Toppilansaaren alue onvuosina 2003 – 2010 Oulun kaupungille tärkeäja suuri asuntorakentamiskohde. Alueellajärjestetään myös asuntomessut vuonna 2005.Toppilansaaren kunnostuksen ja toteutuksenyleissuunnitelmassa alueen toteuttamisjärjestykseksion esitetty:Rakentamisen vaiheistaminen1. Hannalan alue 2004-20072. Asuntomessualue 2005-20073. Mesaani 2007-20094. Isopurje 2009-11LÄHTÖKOHDATToppilansaaren asemakaava 23.1.2003 ja suunnittelualueen rajausViheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmanlähtökohtana on asemakaavaehdotus.Suunnittelualueen rajaus on esitetty yleissuunnitelmakartoilla.Alustavat rakentamiskustannukseton laskettu suunnittelualueenasemakaava-alueen mukaiselta osalta.

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 7Viistokuva vuodelta 1999Asemakaavaluonnoksen mosaiikkimainen kaupunkirakenneperustuu merkittävien luontokohteiden,näkymien ja säilytettävien huvilarakennustensekä alueen merellisyyden huomioimiseensuunnittelun lähtökohtina. Alueenselkärangan muodostaa Toppilansalmen suuntainenpääkatu Pitkänmöljäntie. Toppilansaarenkeskus ja palvelut sijoittuvat uuden sillanäärelle. Aluerakennetta on jaksotettu poikittaisillapuisto- ja viheryhteyksillä, jotka ulottuvattiiviin kaupunkirakenteen keskeltä Holstinsalmelleja meren rantaan. Keskeinen Toppilansalmenrantapromenadi, entinen satamalaiturinalue rakennetaan kovapintaisena aukioidenjaksottamana kävelyalueena. Holstinsalmeaja alueen reunoja kohti rakennuksetmuuttuvat pienimittakaavaisemmiksi ja viheralueetluonnonmukaisemmiksi.Viheralueiden ja katujen suunnittelussa on tavoitteenatuottaa erilaisista viherrakentamisenmuodoista sekä erityyppisistä viheralueista jajulkisista tiloista koostuva monimuotoinenviherympäristö. Tärkeinä lähtökohtina työssäon korostaa alueen historiallisia ja maisemallisiaominaispiirteitä sekä turvata harvinaistenluontokohteiden säilyminen. Rannan ja suistoalueenläheisyys on alueen keskeinen voimavara.Tärkeänä tavoitteena on ollut myös sade- jasulamisvesien luonnonmukainen hallinta käsittelemällävedet mahdollisuuksien mukaanpintavaluntana, imeyttämällä ja viivyttämälläsekä hyödyntämällä niitä kasteluvetenä sekäpuisto- ja viheralueilla näkyvinä aiheina. Näinvoidaan vähentää rakentamisen vaikutuksiaalueen vesitalouteen ja kasvillisuuden olosuhteisiin.Alueen hiekkapitoinen maaperä ja vähäisetkorkeuserot tarjoavat hyvät edellytyksetpintavesien imeyttämiselle. Korkeuserojenvähäisyys edellyttää huolellista korkotasojensuunnittelua sekä vesihuollon, yhdyskuntateknistensekä kortteli- ja viheralueiden suunnitelmienyhteennivomista riittävän varhaisessavaiheessa.LIITTYVÄTSUUNNITELMATViheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmanlisäksi suunnittelun aikana on ollut käynnissäuseita liittyviä suunnitteluhankkeita:• Asuntomessualueen korttelisuunnitelmienja rakentamistapaohjeistuksenlaadinta• Toppilansalmen rantapromenadin jarantarakenteiden yleis- ja rakennussuunnittelu• Toppilansalmen sillan suunnittelu• Pitkänmöljäntien ja asuntomessualueenkatusuunnitelmien laatiminen sekä• alueen vesihuollon suunnitteluTyön aikana on valmistunut myös Nallikarinleirintäalueen laajennuksen yleissuunnitelma jaasemakaavamuutos.LÄHTÖAINEISTOJA SELVITYKSETTilaaja luovutti konsultin käyttöön laajan lähtöaineiston,joka käsitti digitaalisessa muodossaolevat pohja-, kaavakartta- ja maastomalliaineistonsekä runsaasti Toppilansaarta käsittelevääkirjallista aineistoa. Työn kuluessa järjestettiintyön lähtökohtia ja tavoitteita esitteleväseminaari laajalle sidosryhmälle.Suunnittelualueelta on tehty erilaisia luontokartoituksia,kuten putkilokasvikartoitus v.1997 sekä kääpäkartoitus v. 2000. Alueenluontoarvojen inventoinnista on koostettu tutkimusraporttiv. 2001 ja sitä on täydennettyharvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentavallaselvityksellä v. 2002. Alueen kunnostuksestaja toteutuksesta on laadittu yleissuunnitelmav. 2002. Viheralueiden ja valaistuksenyleissuunnitelman suunnittelutyö käynnistettiinperehtymällä lähtöaineistoon ja tutustumallamaastoon marraskuussa 2002. Täydentäviämaastokäyntejä tehtiin suunnittelun kuluessa.Fregattipuiston kookkaat männyt sekäalueen muut maisemallisesti arvokkaatyksittäispuut ja puuryhmät tarkemitattiin keväällä2003.

8 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMASUUNNITTELUALUEENNYKYTILANNEKASVILLISUUSJA ELIÖSTÖToppilansaaren merenpuoleisen osan kasvillisuusmuodostuu eriasteisista merenrannansukkessiovaiheista: ruovikosta, pensaikoista jalehdoista sekä avoimista ja puoliavoimistahiekkapohjaisista niityistä. Toppilansaarestalöytyy myös eri aikakausilta peräisin olevaakulttuuriperäistä kasvillisuutta, kuten purjelaiva-aikakaudeltaperäisin olevaa painolastikasvillisuuttasekä huvilakulttuurin aikaisiapihapuita ja koristekasveja, jotka ovat osinvilliintyneet alueelle. Huvila-alueille leimallisiaovat Venäjän vallan aikana Suomeen tuodutpuut ja pensaat. Sodan aikana Toppilansaareenlevisi saksalaisperäisiä sotatulokaslajeja eli ns.polemokoreja. Vain harvat alueelle kauan sittenlevinneistä tulokaslajeista ovat säilyneetnykypäiviin. Niiden tilalle ovat monin paikointulleet tieliikenne- ja nurmisiementulokkaat.Toppilansaaren ranta-alueilla painolastikasveistakasvaa yleisenä näkyvä valkomesikkä.Paikoin alueella esiintyvä tummapoimulehti onsäilyneitä sotatulokkaita.ohuista tuomen ja harmaalepän rangoista.Pähkinäkääpää on löytynyt lahojen harmaaleppienrungoilta ja maahan pudonneiltaoksilta. Pikkukennokääpää on löydetty Holstinsalmenpohjoispuolisista harmaaleppälehtokuvioistaNallikariin johtavan pyöräilyreitin itäpuoleltaja Toppilansaarentien länsipuolelta.Pähkinäkääpää on löydetty samoista lehtokuvioistalaajemmilta alueilta sekä lännempäärannan lehtipuulehdoista. Toppilansaarenlehtokuvioista on tavattu myös muuta harvinaistakääpälajistoa, kuten karhun- ja keltakääpää.Toppilansaaressa tavataan myös useita uhanalaisiahyönteisiä ja hämähäkkejä. Niidenesiintymiselle ovat tärkeitä toisaalta hiekkakentätja kuivat kedot ja toisaalta rantaniityt.Valtakunnallisesti uhanalaista vaarantunuttaupossarpiota on löytynyt Toppilansaaren rantavesistä,missä kasvaa myös silmälläpidettävääpaunikkoa sekä silmälläpidettävää luontodirektiivinlajia lietetatarta. Alueella kasvaamyös useita uhanalaisia ja harvinaisia kasvilajeja,kuten kullero, ketoneilikka ja lehtotähtimö.Tulokaslajiesiintymistä tärkeimpiä on todennäköisestijo 1800-luvun lopussa ns. valkovuokkolehdoneli Prikipuiston alueelle huvilapuutarhastalevinnyt vakiintunut valkovuokkokasvusto.Valkovuokko on Oulun korkeudellaharvinainen uustulokaslaji, ja sen esiintymätovat rauhoitettuja Oulun ja Lapin lääneissä. Samassalehdossa kasvaa myös muita harvinaisiatulokaslajeja, kuten puistolemmikkiä.Metsäalueiden inventoinnissa on löydetty muutamiaerittäin uhanalaisen pikkukennokäävänesiintymiä sekä useita silmälläpidettävänpähkinäkäävän esiintymiä. Pikkukennokäävänkasvustot ovat löytyneet maassa makaavista Asemakaava ja ilmakuva 21.1.2003

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 9MAISEMAJA KULTTUURIHISTORIAToppilansaari kuuluu maisemallisesti arvokkaaseenOulujoen suistoalueeseen. Saarenmaisema on muuttunut aikojen kuluessa voimakkaastiluonnonolojen ja maankäytön muuttumisenmyötä. Aikoinaan Holstinsalmi onerottanut Toppilansaaren Hietasaaresta. Maankohoamisenmyötä matala salmi on noussutkuiville ja erottuu nykyään vain ympäristöäänalavampana kosteana painanteena. Salmenalajuoksulla on pysyvä vedenpinta ja siihen onruopattu lammikkomainen levennys. Nykyisetrummut padottavat uomaa.Vuonna 1724 suuri tulva puhkaisi Toppilansalmenpaikkaan, jossa aiemmin oli vähäinenpuro. Teollisuuden ja satamatoiminan myötäsalmen rannat muuttuivat rakennetuiksi. Toppilansalmenrantamaat kaavoitettiin 1850-luvunpuolivälin jälkeen. Toppilansaareen tuli 37pitkää ja kapeaa palstaa, jotka ulottuivatToppilansalmesta silloiseen Holstinsalmeen.Lähellä Toppilansalmen rantaa sijainnut salmensuuntainen rantatie jakoi palstat ylä- jarantatontteihin, jotka vuokrattiin oululaisilleporvareille. Alueelle syntyi elinvoimainen teollisuus-ja huvila-alue; rantatonteilla sijaitsivatverstaat ja varastot, ylätonteilla huvilat puutarhoineen.Sataman ja tervahovin ohella rannoillesyntyi runsaasti ajalle tyypillistä teollisuutta.Jatkosodan aikana Toppilan satamastatuli saksalaisten huoltosatama ja varastoalue.Sotien jälkeen Toppilasta tuli merkittävä vientisatamaja rannoille rakennettiin massiivisiateollisuus- ja varastorakennuksia. Aluskoonkasvaessa Toppilansalmi kävi ahtaaksi ja kapeaksi.Nykyisellään satamatoiminta on siirtynytOulun muihin satamiin.Salmen pohjoisrantaa hallitsevat muutamatsuurimittakaavaiset teollisuus- ja myllyrakennukset.Eteläisen rannan rakennuksetovat sementtimyllyä lukuun ottamatta mataliavarastorakennuksia ja –parakkeja. Vanhoistaporvarihuviloista suurin osa on purettu. Tähänpäivään säilyneet huvilat on säilytetty asemakaavassaosana kaupunkirakennetta huvilakulttuurinajan rakennusfragmentteina. Huvilatrakennettiin ajan henkeen ja niitä laajennettiin1800-luvun lopussa, jolloin niihin lisättiintorneja ja terasseja. Huviloita ympäröivätpuutarhat, joihin kuului nurmikkoalueita,kaarevia puistokäytäviä, puukujanteita jakoristekasvi-istutuksia sekä erilaisia pelikenttiä,kasvihuoneita ja kukka- ja viljelysmaita.Höckertin huvilan eli “Villa Vavan” J.V. Skogströminsuunnittelema puutarha oli puutarhataiteellisestijopa valtakunnallisesti merkittävä.Puutarhat muodostivat suojaisia keitaita,joissa oleskeltiin ulkosalla suuri osa ajasta.Kasvillisuus oli tyypillisesti Venäjän vallan aikanaSuomeen tuotuja lajistoja. Nykyiset vanhatkookkaat maisemapuut ja puuryhmät ovatjäänteitä puutarhojen puuistutuksista ja puukujanteistamm. siperiansembrat, Hannalankynäjalavat sekä muutamat lehtikuusikujanteidenjäänteet. Viljelyspalstoja oli erityisestiHolstinsalmen länsipään alavilla savikoilla.Viljelysalueiden ja palstapuutarhojen metsittyessämaisema Holstinsalmen suuntaan onmuuttunut sulkeutuneemmaksi. Kosteidenlehtomaisten painanteiden tiheät lepikot ovatharvinaisten kääpälajien elinympäristöä. Avoimetmerenrannan hiekkaniityt ja kuivat kedotovat paitsi tärkeitä elinympäristöjä, myös maisematilallisestitärkeitä avoimia tiloja näkymälinjoineen.Korkeuserot alueella ovat pieniä keskimääräisenkorkeuden ollessa vain noin 2 mmpy.Toppilansalmen suuntainen selännealuePitkänmöljäntien eteläpuolella on korkeimmillaannoin 4 mmpy:n tasossa. Maaperä koostuuHolstinsalmen länsiosan savialueita lukuunottamatta eri vahvuisista hiekkakerroksista.Merenranta-alue on hyvin loivaa maankohoamisrantaarantaviivan siirtyessä edelleen kauemmaksi.Pohjaveden ollessa suhteellisen lähellämaanpintaa pienetkin korkeuserot vaikuttavatkasvillisuuden olosuhteisiin, mikä onnähtävissä erilaisia kosteusolosuhteita indikoivienkasvillisuusvyöhykkeiden sekä metsä- janiittykuvioiden tarkasti korkeuskäyriä seuraavissavaihettumisvyöhykkeissä.Historiallinen kartta v. 1921Historiallinen Holstinsalmiv. 1786 Topografia ja alueen rakentamisen tavoitekorkeudet

1010 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 1111OSA 2 YLEISSUUNNITELMA

1212 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAViheralueiden yleissuunnitelmaVIHERALUEIDENJA KATUYMPÄRISTÖN LAATUTAVOITTEETRakennetut korkean hoitotason puistot sijaitsevatalueen keskellä Pitkänmöljäntien tuntumassasekä rakennuskortteleiden keskellä.Reitit ovat asfaltti-, betonikivi/luonnonkivi- taikivituhkapintaisia ja muut pinnat lähinnä koriste-tai puistonurmea. Istutettavan kasvillisuudentulee olla näyttävää ja lajistoltaan monipuolistasiten, että se tarjoaa elämyksiä vuodenympäri.Prikipuisto ja Meripojanreitin puisto toteutetaanuudentyyppisinä, hoidoltaan korkeatasoisinaerikoispuistoina, joihin mm. johdetaanympäröiviltä korttelialueilta katto- japintavesiä. Prikipuistossa erityisenä tavoitteenaon arvokkaan valkovuokko- ja muunlehtokasvuston turvaaminen vesitalouden säätelyllä,kulun ohjauksella ja hoitotoimenpiteillä.Meripojanreitin puistossa erityisteemoina ovatns. jatkuvan leikin periaate ja pintavesien kokoaminenpuiston läpi kulkevaan pintavesipainanteeseen.Puiston muotokieli on formalististaja rakenteet ja hoito korkeatasoista.Korttelialueiden ulkopuolelle jäävät laajemmatviheralueet Holstinsalmen ja meren suunnassatoteutetaan pääasiassa kevyemmin hoidettavinans. luonnonmukaisina puisto- ja viheralueinasekä ns. luontokohteina säilytettävinäalueina. Olemassa olevasta kasvillisuudestamuotoiltavat luonnonmukaiset puisto- ja viheralueetsijaitsevat asutusta vasten muodostaenpuskurivyöhykkeen luontokohteina säilytettävilläalueille, jotka sijaitsevat uloimmaisenaviheralueiden läpi kulkevan kevyen liikenteenreitin ja Holstinsalmen välisellä alueella.Alueen monipuoliset biotoopit ja kasvuympäristötmuodostavat luontevan lähtökohdanmosaiikkimaisen, erityyppisistä osa-alueistakoostuvan viheralueverkoston kehittämiselle.Luonnonmukaisten puisto- ja viheralueidenmetsät käsitellään metsäkuvioiden luontaisialähtökohtia kehittäen siten, että ne muodostavaterityyppisiä kokonaisuuksia ja tilanmuodostusmetsäkuvioiden sisällä vaihteleetiheiköistä avarampiin kuvioihin. Istutettavanakasvillisuutena käytetään Toppilansaaren jaOulun alueelta löytyvää lajistoa.Luontokohteina hoidettavat alueet on määriteltyalueelle tehtyjen luontoselvitysten perusteellaarvokkaimpien kasvillisuus- ja eläimistöesiintymiensäilyttämiseksi. Luontokohteitahoidetaan yksilöllisesti niiden vaatimalla tavallaja intensiteetillä alueiden erityispiirteiden säilyttämiseksi.Yksityiskohtaiset kuviokohtaisethoito-ohjeet määritellään toteutussuunnitelmavaiheessaeri osa-alueiden asiantuntijoidenyhteistyönä. Suunnittelussa tulee olla mukanakasvillisuuden, eläimistön ja hydrologian asiantuntijat,vihersuunnittelijat ja hoidosta vastaavat.Avoimia niitty- ja ketoalueita kehitetään lähtökohtananiiden luontaiset kosteus- ja kasvuolosuhteetsekä alueille kohdistuva kulutus.Kasvillisuuden avulla alueille kehitetään erilaisia“niittypuistoja” hyödyntäen Toppilansaarenja Oulun seudulta luontaisesti ja historiallisistasyistä löytyvää lajistoa mm. painolasti- jasiirtokasvillisuusniityt (kuorittavien pintamaidenyhteydessä mahdollisesti siirrettävät kasvit)sekä ruderaattiniityt. Rannan kuivilla niityillävoi olla myös kasvittomia hiekkamaita.Katujen viherkaistoilla suositaan katunurmea.Istutettavien kasvilajien tulee soveltua sekäulkonäöltään että kestävyydeltään hyvin katuympäristöönsekä kosteusolosuhteiden vaihteluunerityisesti niillä osuuksilla, missä katujenpintavesiä johdetaan viherkaistalle.Aukiot ovat rakentamis- ja hoitotasoltaan korkealuokkaisia.Kovat pinnat ovat betoni- tailuonnonkivipäällysteisiä, osittain myös puupintaisia.

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 1313REITISTÖKevyen liikenteen reitit rakennetaan esteettömiksi3-3,5 metrin levyisiksi väyliksi. Päällysteenäkäytetään asfalttibetonia ja aukiolla(Merikapteeninaukio) betonikiveä. Puistoalueillaolevat täydentävät reitit ovat kolmenmetrin levyisiä ja ne päällystetään kivituhkalla.Luontokohteiden polut ovat 1-1,5 metrin levyisiäja ne päällystetään kuorihakkeen ja kivituhkanseoksella. Kosteimmilla alueilla käytetäänpitkospuita ja maanpinnasta korotettujakävelytasoja. Reitit hoidetaan ympäröivän alueenhoitotason mukaisesti, ellei toisin mainita.KESKEISETNÄKYMÄTFokkatien ja Hankavastaisen puistoakseleitapitkin on avattu näkymät merelle. Fokkatienakseli avautuu kosteikkoniityn ylitse. Takanaakselin päätteenä meren äärellä on maisematorni.Niityn reuna-alueet hoidetaan puoliavoimina.Avoin akseli on suhteellisen kapea,jolloin se hillitsee mereltä käyviä vallitseviatuulia. Hankavastaisen akseli avautuu tulvanaikana suistoksi haarautuvan pintavesiuomanja sitä ympäröivän niityn ylitse.Retinrannan maisematornilta avautuu metsäsaarekkeidenlomasta kapea näkymä Toppilansalmelleruderaattiniittyjen ylitse.NäkymätHannalanpolulta aukeaa kaupunkimainenkatunäkymä Holstinsalmelta Toppilansalmeen.Akselin päätteenä on salmen toisella puolellakomea mylly. Lisäksi Lundströmin puistostaavataan kapea näkymä kevyen liikenteen reittiäpitkin Toppilansalmen suuntaan kohtimyllyä.Holstinsalmea korostetaan avaamalla näkymiäsalmeen yleissuunnitelmakartan mukaisestikolmesta paikasta: Hietasaarentieltä, Toppilansaarentieltäsekä Nallikarin kevyen liikenteensillalta.

1414 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAYleissuunnitelma

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 1515Yleissuunnitelma

1616 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAVIHERALUEIDENHOITO JA KASVILLISUUDEN KÄSITTELYVIHERALUEIDENJAOTTELUViheralueiden jaottelu perustuu Viherympäristöliiton Viheralueidenhoitoluokitus –julkaisuun (Viherympäristöliitto ry, julkaisu 16,Helsinki 2000). Esitetyistä luokista Toppilansaaressa on käytettyseuraavia :• AII Käyttöviheralueet• AIII Käyttö- ja suojaviheralueet• BII Maisemaniityt• CI Lähimetsät• E LuontokohteetLisäksi jaotteluun on otettu D –luokka, jolla tässä tarkoitetaanluonnonmukaista aluetta tai luontokohdetta, jota suunnitelmallisinhoitotoimenpitein muokataan tavoitteelliseen asuun.Nurmipinnoitteiden jaottelussa on sovellettu Kunnallisteknistentöiden yleisen työselityksen (KT02) ja viherhoidon työselityksen(VHT99) mukaista jaotteluaLuokka Tyyppi Kasvualustan syvyys cmA I Koristenurmi 20A II Käyttönurmi/Puistonurmi 20A III Luonnonnumikko/Katunurmikko 15(A IV) Luonnonnurmikko Olemassa olevan pintamaanmuokkaus ja lannoitusB II Niitty Olevan kenttäkerroksen kehittäminenja niittoHiekkavahvisteinen nurmi Hiekkavahvisteisen nurmen rakennekerrokset:1. Tiivistetty kasvualusta 20 cm* Hk # 0,02-2.0 mm* kasvuturve 10-30 til-%2. Välikerros 5 cm*Hk # 0,06-3.0 mm3. Suodatinkerros 10 cm* suodatinkerros Hk # 0,2-8.04. Tasattu ja tiivistetty pohjamaaTässä suunnitelmaselostuksessa perinteisesti rakennettavalla jahoidettavalla viheralueella viitataan A II –tasoiseen puistoon, jossaon enimmäkseen hyvin kulutuskestäviä nurmipintoja, lähinnäkoriste-, käyttö- tai puistonurmea sekä vaihtelevia puu- ja pensasryhmiä.Kasvilajisto on monipuolinen ja erityisesti suositaan kukkiviaja/tai näyttävän syysvärin saavia puita ja pensaita. Olemas-sa olevaa kasvillisuutta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.Reitit ja oleskelualueet perustetaan kivituhka-, asfaltti- taibetonikivipintaisiksi. Suurin osa perinteisistä puistoista on kuitenkinesitetty hoitoluokituksella AIII/AII, jolloin käytävät, kentätja tärkeimmät oleskelu- tai istutusalueet lähiympäristöineen hoidetaanAII –tasoisina. Puiston muut osat, kuten laajemmat yhtenäisetnurmi- ja kasvillisuusalueet hoidetaan AIII –tasoisena. Tämäntyyppistäkäsittelyä suosittiin myös aikoinaan alueen huvilapuutarhoissa.Prikipuisto (AIII/AII) ja Meripojanreitin leikkipuisto (AII) sekä luonnonmukaisetviheralueet (AIII, CI, D) vastaavat uuden tyyppistä,ekologista puistosuunnittelua, jossa lähtökohtana ovat puistonluontaisten lähtökohtien ja ekologisten prosessien hyödyntäminensekä luontoperustan vahvistaminen. Viheralueiden rakenteetovat korkealaatuisia ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia.Joissain tapauksissa, kuten Prikipuistossa, puiston hoitotasovoi olla varsin korkea. Toisaalta ekologiset puistot ja luonnonmukaisetviheralueet ovat yleensä pitkällä tähtäimellä helppohoitoisempiaja muodostavat monipuolisempia ja vaihtelevampiaekosysteemejä kuin perinteiset puistot. Ekologisten puistojenkasvillisuus on alueelle tyypillistä lajistoa.Olemassa olevista alueista keskeiset uhanalaisten lajien elinympäristötja arvokkaimmat lehtokuviot säilytetään luontokohteina(E) mahdollisuuksien mukaan.Viheralueiden käytöstä johtuvan kulutuksen vuoksi osa olemassaolevista metsäalueista hoidetaan kuitenkin luonnonmukaisena (D)viheralueena. Termillä tarkoitetaan joko luontaisesta ympäristöstäyksinkertaisilla hoitotoimenpiteillä kehittävää viheraluetta tairakennettavaa ekosysteemiltään luontaista aluetta muistuttavaaviheraluetta, jota varsinkin alkuvaiheessa joudutaan hoitamaanjonkin verran. Suunnittelun lähtökohtana on olemassa oleva kasvillisuusja maastonmuodot. Täyttöalueilla kasvillisuus joudutaanistuttamaan. Kasvilajeina käytetään alueelta löytyvää lajistoa sekähyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueelta kerättyjäsiemenpankkeja ja siirtoistutuksia. Kasvillisuutta käsitellään jahoidetaan sekä esteettisin että ekologisin perustein, sillä luonnonmukaisestihoidettavat alueet muodostavat puskurivyöhykkeitäluontokohteina säilytettävien metsäkuvioiden ympärille. Luonnonmukaistenviheralueiden kenttäkerroksen kasvillisuus muodostuuvuosittain leikattavasta niittykasvillisuudesta. Alueilla, joihinkohdistuu enemmän kulutusta, käytetään luonnonnurmea, jokaleikataan kolme kertaa kasvukaudessa.Olemassa olevia metsiköitä jalonnetaan ja muotoillaan tärkeämmilläpaikoilla puistometsiksi (CI lähimetsä), joiden suunnittelunlähtökohtana käytetään olemassa olevaa puustoa, pensaikkoa jaruohovartista kasvillisuutta. Puistometsien reunavyöhykkeisiinvoidaan istuttaa myös koristekasvillisuutta. Hoidon taso on edellistäkorkeampi, mutta kyseessä on kuitenkin perinteistä viheraluettahelppohoitoisempi alue.KÄYTETTÄVÄTKASVILAJITToppilansaaren huvila-alueella leimallisia ovat Venäjän vallan aikaisetpuut ja koristelajikkeet. Säilyneet ja omin voimin levinneetkoristekasvit ovat todistaneet kestävyytensä, ja niitä tulee edelleensuosia uudisalueiden viherrakentamisessa. Samalla jatketaanalueen puutarhakulttuurillisia perinteitä.Toppilansaaressa jo esiintyviä ja muita alueen viherrakentamisessasuositeltavia lajeja ovat:Toppilansaaressa jo esiintyviäja viherrakentamisessasuositeltavia lajeja:Puut • rauduskoivu• hieskoivu• pihlaja• puistolehmus• isolehtilehmus• euroopanlehtikuusi• siperianlehtikuusi• siperianpihta• siperiansembraPensaat • siperianhernepensas• terttuselja• idänvirpiangervo• juhannusruusu• piharuusu• puistosyreeniMuita alueelle sopiviavanhoja tai luonnonmukaisialajeja:• huurrepaju• isoriippapaju• laakeripoppeli• palsamipoppeli• saarnivaahtera• kotipihlaja• tervaleppä• rusokuusama• venäjänruusu• muut kuusamat• pensasmaiset pajutMyös perenna- ja kukkaistutuksissa suositaan perinteisiä, Toppilansaarenhuvilakulttuurissa esiintyneitä sekä alueelta luonnonvaraisenalöytyviä lajeja.Hulevesipainanteissa ja kosteikoissa tulee suosia monipuolista,vaihteleviin kosteusolosuhteisiin sopeutunutta lajistoa.

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 1717VIHERALUEJAOTTELULuokkaKuvaus (ominaispiirteet Toppilansaaren alueella)A II Rakennetun ympäristön keskellä sijaitseva keskeinen puisto tai puiston osa (AII –alueet AIII –tasoisissa puistoissa), jossa tapahtuu suurin osa aktiivisesta toiminnasta (reitit ja kentät sekä niidenlähiympäristöt, sisäänkäyntien ympäristöt sekä keskeiset oleskelualueet ja erityistä hoitoa vaativatistutusalueet). Kasvivalikoima on vaihteleva ja sisältää alkuperäisten kasvilajien lisäksi istutettujavierasperäisiä lajeja. Alueella on korkeatasoisia rakenteita. Hoito on osittain käsityötä.A IIIViheralue sijaitsee rakennetun ympäristön läheisyydessä ja siihen kohdistuu kulutusta, minkä vuoksialuetta joudutaan hoitamaan kohtuullisesti. Metsän pohjakasvillisuus on paikoin jouduttu korvaamaanluonnonnurmella tai niityllä. Kasvillisuus on elinvoimaista ja valikoima koostuu pääosin alkuperäisistäkasvilajeista. Keskeisillä paikoilla voidaan käyttää tehosteina yksittäisiä vierasperäisiälajeja. Alueella sijaitsee vähän erikoisrakenteita. Hoito tapahtuu pääosin koneellisesti.Ratkaisuiltaan kyseessä on yleensä luonnonmukaisesti rakennettu tai luontaisesta ympäristöstäkehitetty viheralue.B IIC IyMaisemaniitty on avoimena hoidettava alue, joka kehitetään olemassa olevasta avoimesta alueesta.jolloin maata ei muokata perustusvaiheessa eikä hoidon yhteydessä. Vaihtoehtoisesti niitty perustetaanraivaamalla olemassa olevaa puustoa, jolloin maata muokataan perustusvaiheessa. Kasvillisuudenannetaan kehittyä itsestään. Hoitotoimenpiteet tehdään vuosittain ohjeistuksen mukaan.Tavoitteena on maisemakuvan avoimuuden säilyttäminen ja maisemarakenteen korostaminenavoimien tilojen avulla.Kyseessä on luontaisesta ympäristöstä kehitettävä viheralue.Lähimetsä sijaitsee asutuksen läheisyydessä tai muuten keskeisellä paikalla. Maisemakuvan kannaltatavoitteena on säilyttää alue luonteeltaan metsäisenä. Alueeseen kohdistuvan kulutuksen sekämaisemakuvallisten vaatimusten vuoksi aluetta on hoidettava säännöllisesti. Alueen kasvivalikoimaon luontainen, mutta lajisuhteita ohjaillaan hoidon avulla. Aluskasvillisuus voi olla kulttuuripainotteista.Ratkaisultaan kyseessä on luontaisesta ympäristöstä kehitettävä alue.D Luonnonmukainen viheralue. Alueen luonne riippuu luontaisista lähtökohdista. Maisematilallisesti D-alue voi olla melko avoin, puoliavoin tai suljettu. Kosteusolosuhteet vaihtelevat paikasta riippuen.Hoitotoimenpiteitä suoritetaan tavoitteista riippuen tarpeen mukaan; ajoittain hoitotoimenpiteitä tarvitaanenemmän, välillä ei juuri ollenkaan. Alueella saattaa sijaita yksinkertaisia maarakenteita, joidenavulla säädellään kosteustasapainoa tai käsitellään ympäristöstä alueelle johdettavia hulevesiä.Kasvillisuus on luontaista.ERatkaisuiltaan kyseessä on luontaisesta ympäristöstä kehitettävä alue.Luontokohteena hoidettavalla viheralueella suoritetaan hoitotoimenpiteitä vain tarvittavien olosuhteidenylläpitämiseksi. Kasvillisuus on luontaista.Viheralueiden jaottelu ja hoitoluokitus

1818 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMASUOJELUUOJELU- JA HOITOSUOSITUKSETTärkeimpiä suojeltavia alueita ovat luontokohteina hoidettavatuhanalaisten kääpien kasvupaikat sekä runsaslajisimmat lehdot:S1S2S3S4S5S6S7S8Varttunut harmaaleppälehto, jossa on useita pikkukennokääpäesiintymiä(E)Runsaslajinen ja rehevä lehto, jossa on pähkinäkäävänesiintymisalue (E)Prikipuiston valkovuokkolehto useine puutarha-alkuperääolevine putkilokasvilajineen (AIII/AII)Iäkäs lehtipuulehto, jossa on useita pähkinäkäävänesiintymiä (E)Harmaaleppävaltainen lehto, jossa on melko runsaastipähkinäkäävän esiintymiä (E)Harmaaleppälehto, jossa on pähkinäkäävän esiintymiä (E)Lehtipuulehto, jossa on paikoin runsaasti valkopeippiä sekäpähkinäkäävän esiintymisalue (E)Lehtipuulehto ja Holstinsalmen entisen uoman alue (E).Alueen itäpäässä on tavattu pähkinäkäävän esiintymisalue.Lisäksi saaren länsi- ja luoteisosien kuivat niityt ja hiekkapaljastumattulisi säilyttää avoimina ja rakentamattomina, koskane ovat useiden uhanalaisten, silmälläpidettävien ja harvinaistenhyönteisten ja hämähäkkieläinten habitaatteja. Alueillevoidaan ohjata erilaisia vapaa-ajantoimintoja. Kasvillisuusniitetään vuosittain. Rantaniittyalue on monien perhoslajien elinympäristöä.Sitä tulisi hoitaa ja laajentaa voimaperäisellä vuosittaisellaruovikon niitolla ja kasvijätteen poistamisella.Pikkukennokäävän esiintymisalueen hoidossa olennaista onpyrkiä säilyttämään metsän latvuston ja pensaskerroksen tiiviys.Pensaskerroksen lajeista tuomea ja punaherukkaa tulisi suosia.Alueelle tulee laatia erityiset yksityiskohtaiset hoito-ohjeet.Pähkinäkäävän esiintymisalueet S4-S7 ovat tuoreita tai kosteitaleppä- tai lehtipuulehtoja. Pähkinäkäävän säilymisen kannaltaolennaista on, että lepikoita hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisestija kasvustot säilytetään luontaisen tiheinä.Prikipuiston valkovuokkokasvuston S3 säilyttäminen edellyttääympäröivien korttelien rakentamisen vaikutusten minimoimistalehtopainanteen kosteus- ja valo-olosuhteisiin sekä kasvustonsuojaamista kululta.SuojelukohteetKASVILLISUUDENSUOJAAMINEN JA SIIRTOISTUTUKSETKookkaat vanhat yksittäiset maisemapuut ja puuryhmät puisto-ja viheralueilla sekä mahdollisuuksien mukaan myös korttelialueillatulee säästää rakentamiselta ja suojata rakentamisenajaksi. Säästettäviä puulajeja ovat jalavat, hopeapajut, lehmukset,lehtikuuset, siperianpihdat, siperiansembrat, kookkaat ja vanhathalavat, hieskoivut, kuuset sekä männyt.Toppilansaaren asemakaava-alueen harvinaisia ja alueelle tyypillisiäputkilokasveja on siirretty maansiirto- ja rakennustöidenalta säilytettäviksi Oulun yliopiston Kasvitieteelliseen puutarhaan.Kasvimateriaalia lisätään sekä kerätyistä siemenistä ettäpuutarhan koekentille siirretyistä maapaakuista. Siirrot aloitettiinsyyskuussa 2002 ja niitä on jatkettu keväällä ja kesällä 2003.Kasvimateriaalia tullaan käyttämään Toppilansaaren viherrakennuksessa.

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 1919S1-S8TOPPILANSAARENSUOJELUKOHTEET S1-S8S1 PS1 PIKKUKENNOKÄÄPÄLEHTOKoivu- ja tuomivaltainen lehtoalue, jonka pensaskerroksessa on runsaasti punaherukkaaon kääpälajiston kannalta keskeinen ja uhanalaisluokitukseltaan Toppilansaaren korkein.Alue on kansainvälisen uhanalaisluokituksen (IUCN) mukaisen erittäin uhanalaisen(EN) pikkukennokäävän esiintymisaluetta. Alueella on myös silmälläpidettävää (NT)pähkinäkääpää. Esiintymän pikkukennokäävät on löydetty maanpinnan tuntumastamaassa makaavilta tuomen risuilta ja harmaalepän kappaleilta. Suojelun kannalta keskeistäon alueen tuleva hoito metsäisenä puistona. Hoidossa on tärkeää säilyttää metsänlatvuksen ja pensaskerroksen tiiviys. Lajistosta suositaan tuomea ja punaherukkaa.Alueelle ei voi rakentaa rakennuksia tai autoteitä, mutta pienimuotoisten polkujen japienkosteikoiden rakentaminen on todennäköisesti mahdollista. Jatkosuunnittelussaalueelle tulee laatia erillinen hoito-ohjelma.S8 HS8 HOLSTINSALMENMUUTEN ARVOKKAAT LEHTOALUEET JA HOLSTINSALMENENTISEN UOMANALUEHolstinsalmen muuten arvokkaiden seka- ja lehtipuulehtojen metsiä samoin kuinHolstinsalmen lähes luonnontilaista entistä uomaa tulee käsitellä varoen ja vähäisillähoitotoimenpiteillä. Uomaan voidaan ohjata pintavesiä, mutta suurimittakaavaista kaivamistaon vältettävä. Lehtoalueiden hoito-ohjeet tulee määritellä jatkosuunnittelussakuviokohtaisesti tarkemmin.HOLSTINSALMENETELÄPUOLISET METSÄKUVIOTHolstinsalmen eteläpuoliset metsäkuviot eivät ole olleet mukana luontoinventoinneissa.Metsien luonne pitää selvittää ennen hoitotavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyä.S2, S4 – S7 PÄHKINÄKÄÄPÄLEPIKOTPÄHKINÄKÄÄPÄLEPIKOT JA -LEHTIPUULEHDOTSäilytettävät merenrannan rantalepikot ja Holstinsalmen lehtipuulehdot ovat silmälläpidettävän(NT) pähkinäkäävän esiintymisalueita. Laji viihtyy harmaaleppien yläoksilla.Sen säilymisen kannalta on olennaista, että lepikoita hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisestija luontaisen tiheinä. Puuston latvustot säilytetään yhtenäisinä eikämetsiköitä harvenneta.S3 PS3 PRIKIPUISTONVALKOVUOKKOLEHTOPrikipuiston valkovuokkolehto on korostuneesti kulttuurinen. Lehdossa kasvaaalkuperäislajien ohella runsaasti huvilakulttuurin perua olevaa puutarhakasvillisuutta.Kasvillisuuden ominaispiirteiden ja kosteusolosuhteiden ylläpitäminen edellyttääintensiivistä hoitoa. Kosteusolosuhteiden turvaaminen on huomioitava ympäröivienkorttelien kuivatuksen suunnittelussa (mm. viemärien korkotasot). Puistoon voidaanmyös johtaa ympäröivien korttelien katto- ja pintavesiä. Kasvillisuuden hoitotoimenpiteetja rakentamistoimenpiteet (mm. puukantinen polku) ajoitetaan loppukesään ja syksyyn,jolloin lehdon kasvillisuus on vähemmän altis häiriöille. Valkovuokkokeskittymätrajataan kukkimisen aikaan ja määritetään polun reitti kulkemaan kasvustojen ohi. Rakentaminentehdään käsityönä. Maaperä ja kasvustoalueet suojataan. Raskasta kalustoaei käytetä. Pensaskerrokseen tunkeutuvat pihlaja-angervot raivataan vuosittainkasvukauden aikana ja raivaamisen onnistumista seurataan. Latvuspuustoa ei poisteta.Lehdon reuna-alueiden kasvillisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Reunojen tiheäkasvillisuus toimii lehtoon pääsyn luonnollisena esteenä. Valkovuokkolehdon yksityiskohtaisethoidon ja rakentamisen ohjeet on laadittava hyvissä ajoin ennen rakentamisenalkua. Puistoon tulee laatia myös käyttösäännöt kulutuksen estämiseksi.Kuvat oikeaa alakulmaa lukuunottamatta Lassi Kalleinen

2020 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMASADEVESIENHALLINTA JA ALUEELLINEN KUIVATUSSADEADE- JA PINTAVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEETKATUALUEETYleissuunnitelmassa yhtenä keskeisenä tavoitteenaon ollut sade- ja pintavesien luonnonmukainenkäsittely, rakentamisen hydrologistenvaikutusten minimoiminen sekä erilaistenmenetelmien soveltaminen Oulun olosuhteisiinja näiden testaaminen suunnittelualueeneri osa-alueilla. Katujen, kenttien, pysäköintialueiden,rakennusten ja teknisten rakenteidenkuivatus järjestetään perinteisesti viemäröimällä.Toppilansaaressa maankäyttöratkaisu, maaperäolosuhteetja maaston kaltevuussuhteetmahdollistavat sade- ja sulamisvesien hallinnanviheralueilla suurelta osin pintavaluntanaja ns. luonnonmukaisten käsittelymenetelmienavulla lisäämällä valunnan viivettä, imeyttämällätai johtamalla vedet erilaisiin kosteikkorakenteisiin.Holstinsalmen painanne toimiiluontaisena vesiä kokoavana ja mereen purkavanapääuomana. Maaston vähäiset korkeuserotedellyttävät huolellista korkeustasojen,kallistusten ja padottavien rakenteiden korkojensuunnittelua. Pintavalunnan reitit ja valuma-alueisiinvaikuttavat rakenteet on suunniteltavahallitusti kokonaisuutena.Toppilansaaressa sadevesien alueellisen hallinnanohella tärkeä yksittäinen tavoite onkorttelirakenteen sisälle jäävän valkovuokkolehtopainanteen(Prikipuiston) kosteusolosuhteidenylläpitäminen ja riittävän kosteuden turvaaminen.Puisto- ja viheralueilla sade- ja pintavesienimeyttäminen on hydrologisesti ja ekologisestiensisijainen ja suositeltava käsittelytapa. Luonnontilaisillaalueilla suurin osa sadevedestähaihtuu tai imeytyy ylimäärän valuessa maastonalaviin kohtiin ja painanteisiin. Rakentaminenmuuttaa alueen hydrologista tasapainoaja veden kiertoa. Haihduttava kasvimassaja imeyttävät viherpinnat vähenevät samallakun katoilta ja kovilta pinnoilta syntyvät valunnatkerätään sadevesiviemäriin ja johdetaanalueelta pois. Tällöin rakennettujen alueidenympärillä ja alapuolella sijaitsevien rakentamattomienalueiden kosteusolosuhteet muuttuvatja olemassa oleva kasvillisuus kärsii. Ajanmittaan kasvillisuus vaihtuu kuivempiin olosuhteisiintottuneeseen lajistoon esim. lehdostakuivempaan metsätyyppiin. Lisäksi rakennetuillaalueilla valumat äärevöityvät ja rankkasateidenaikainen tulvinta lisääntyy, kun tiiviiltäimeyttämättömiltä pinnoilta kertyy lyhyessäajassa suuria valumia. Sadevesien luonnonmukaisessahallinnassa tavoitteena on vesien alueeltapois kuljettamisen sijasta palauttaa mahdollisimmansuuri osa vedestä takaisin alueenhydrologiseen kiertoon ja kasvillisuuden käyttöönsekä erilaisten pintavettä kokoavien painanteiden,lammikoiden ja kosteikkojen avullatasata valuman vaihteluja. Avoimet vesipinnatja erilaiset, pienilläkin vesimäärillä toteutettavatvesiaiheet lisäävät puiston viihtyisyyttäja luovat uusia toiminnallisia mahdollisuuksia.Pysyvän vesipinnan omaavat vesirakenteetedellyttävät pohjan tiivistämistä savella taimuulla tavoin sekä tarvittaessa veden kierrättämistätai lisäveden hankkimista. Lisävettävoidaan johtaa korttelialueilla esim. kastelukaivostatai haluttaessa myös vesijohdosta,julkisilla viheralueilla myös pumppaamallamerestä.Korttelialueilla syntyvät sade- ja sulamisvedetsuositellaan otettavaksi talteen ja hyödynnettäväksitontilla esim. kasteluvetenä. Ylivuodotvoidaan ohjata viheralueiden pintavesiuomiinja johtaa edelleen Holstinsalmeen tairannan kosteikkoihin. Pintavalumia ja tulvimistavoidaan ehkäistä lisäämällä imeyttävienpintojen ja kasvillisuuden määrää sekä pilkkomallalaajat imeyttämättömät pinnat pienempiinosiin esim. luonnonkiveysraidoilla taikasvillisuuskentillä. Korttelialueilla voi ollamyös pienimuotoisia imeyttämis- tai muitakäsittelyrakenteita.Katujen rakennussuunnitelmat Pitkänmöljäntienja sen ensimmäisenä rakennettavienpoikkikatujen osalta on hyväksytty teknisessälautakunnassa. Pitkänmöljäntien vihervälikaistallaon matala 5 cm syvä painanne sekäkadun reunakivessä säännölliset aukotukset.Kadun toisen puolen kuivatusvedet ohjataansadevesiviemäriin. Fokkatien, Seilitien ja Kahvelitienyhteyteen ei ole esitetty imeytystä. Katujenviemärikaivot ovat irti reunakivestä, jotensadevesi virtaa osin reunakiven vieressäpintavalumana viheralueille.Kadunvarren matalana toteutettavan viherpainanteenpohjalle kertyy asfaltin kulumislietettäja muita epäpuhtauksia, katukaistaltairtoavaa ainesta sekä hiekoitushiekkaa etenkinpyörätien puolelta. Painanteet on puhdistettavakeväisin mahdollisimman nopeasti normaalinkatujen puhdistuksen yhteydessä, jottaniiden toimintakyky säilyy. Nurmipintaisetpainanteet puhdistetaan koneellisesti.Telakkapuiston kiviympyrän alle sijoitetaanmaanalainen hulevesien puhdistus- ja imeytyssäiliö,jonne Pitkänmöljäntien eteläisen osanhulevedet johdetaan ennen niiden purkamistaToppilansalmeen. Pitkänmöljäntien pohjoiseltaosuudelta hulevedet puretaan Toppilansalmeen.KORTTELIALUEETEsitetyt sade- ja pintavesien hallinnan periaatteetkoskevat ohjeellisina koko Toppilansaarenasuntoaluetta. Prikipuistoa ja Meripojanreitinleikkipuistoa ympäröivillä korttelialueilla periaatteidennoudattaminen on erityisen suositeltavaa.Rakennusten salaojavedet (perusvedet) johdetaanaina suoraan katujen sadevesiviemäreihin.Osavaluma-alueetKattosadevedet suositellaan koottavaksirännien ja syöksytorvien avulla suoraan kaivoihinja johdettavaksi edelleen sadevesiputkellapihalla sijaitsevaan:A) KASTELUKAIVOON,B) ALLASAIHEESEEN TMS.C) KOSTEIKKOAIHEESEEN.Vesiaiheisiin tehdään ylivuotokaivo ja -putki,joka tarvittaessa johtaa vedet joko viheralueilletai kadun sadevesiviemäriin. Pintavesien lopullinenpatoutumis- ja ylivuototaso määritellääntoteutussuunnittelun yhteydessä. Lähelle pihanpintaa tulevat kattovesien keräysputketjoko eristetään tai varustetaan sähkösaatollatarvittavilta osin jäätymisen estämiseksi.Pihoilta tulevat pintavedet pyritään johtamaantonttien takaosissa viheralueille, mutta myösylivuodon järjestämiseen tarvittaessa hulevesijakuivatusvesiviemäriin on syytä varautua.Imeytysalueita ja viheralueille johtavia painanteitakorkeammalle sijoitettavien kaivojen kannettulee sijoittaa aurinkoiseen, helposti sulavaanpaikkaan. Messualueen tonteilla tiilimuurienkohdalla pintavedet johdetaan viheralueillejoko muuriin jätettävän aukon kauttatai sadevesikaivolla ja putkella muurin alta.Kadun puoleisilta pihoilta pintavedet johdetaanpääsääntöisesti kadulle ja edelleen sadevesijärjestelmään.

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 2121Valumien laskentaAlueen keskimääräinen vuotuinen sadanta on (mm) 518Alueen keskimäääräinen valunta on arvioitu vuosittaisesta sademäärästä valuntana esiintyvänvesimäärän (valumakerroin) avulla.Mitoitusvirtaamat lasketaan kaavalla:Q = q × φ × A, missä Q = virtaama (l/s)q = mitoitussateen rankkuus (l s -1 ha -1 )φ = valumakerroinA = valuma-alueen pinta-ala (ha)Koko alueValumakerroinMaankäyttö Pinta-ala (m 2 ) Luonnotila Rakennettu SuunnitelmaOmakotitalokortteli 30900 0,25 0,20Rivitalokortteli 54300 0,30 0,25Kerrostalokortteli 177600 0,40 0,30Julkinen alue 24900 0,80 0,70Kadut 52100 0,80 0,60Puistot 226500 0,15 0,15Yhteensä (keskiarvo) 566300 0,15 0,34 0,27Keskivalunta (m 3 /a) 44100 98800 80700Mitoitusvirtaama (l/s) 1020 2290 1870(120 l/s*ha)Osavaluma-alue 1ValumakerroinMaankäyttö Pinta-ala (m 2 ) Luonnotila Rakennettu SuunnitelmaOmakotitalokortteli 23200 0,25 0,20Rivitalokortteli 10900 0,30 0,25Kerrostalokortteli 21000 0,40 0,30Julkinen alue 0 0,80 0,70Kadut 17200 0,80 0,60Puistot 74600 0,15 0,15Yhteensä (keskiarvo) 146900 0,15 0,29 0,24Keskivalunta (m 3 /a) 11500 22000 18300Mitoitusvirtaama (l/s) 270 510 430(120 l/s*ha)Valuma-alueen vaatiman kosteikon pinta-ala on väh. noin 3000 m 2Pintavesien hallinnan yleisperiaatteetOsavaluma-alue 2ValumakerroinMaankäyttö Pinta-ala (m 2 ) Luonnotila Rakennettu SuunnitelmaOmakotitalokortteli 5600 0,25 0,20Rivitalokortteli 8500 0,30 0,25Kerrostalokortteli 54800 0,40 0,30Julkinen alue 24900 0,80 0,70Kadut 11500 0,80 0,60Puistot 87700 0,15 0,15Yhteensä (keskiarvo) 193000 0,15 0,35 0,30Keskivalunta (m 3 /a) 15000 35300 29700Mitoitusvirtaama (l/s) 350 820 690(120 l/s*ha)Valuma-alueen vaatiman kosteikon pinta-ala on väh. noin 4000 m 2Osavaluma-alue 3ValumakerroinMaankäyttö Pinta-ala (m 2 ) Luonnotila Rakennettu SuunnitelmaOmakotitalokortteli 2100 0,25 0,20Rivitalokortteli 34900 0,30 0,25Kerrostalokortteli 101800 0,40 0,30Julkinen alue 0 0,80 0,70Kadut 23400 0,80 0,60Puistot 64200 0,15 0,15Yhteensä (keskiarvo) 226400 0,15 0,35 0,28Keskivalunta (m 3 /a) 17600 41500 32900Mitoitusvirtaama (l/s) 410 970 770(120 l/s*ha)Valuma-alueen vaatiman kosteikon pinta-ala on väh. noin 4500 m 2

2222 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAPintavesivalunnan vähentämiseksi ja imeytymisenmahdollistamiseksi tonteilla tuleekäyttää pääasiassa läpäiseviä pintoja mm. kivituhkaa,sorasaumattuja väljiä kiveyksiä, reikäkiveyksiäsekä läpäisevää asfalttia. Pihoille tehtävätkuivatusjärjestelyt esitetään tontin käyttösuunnitelmassa.PINTAVESIENJOHTAMINEN VIHERALUEILLEKorttelialueiden, kevyen liikenteen väylien,oleskelualueiden sekä katujen pintavalunnanja ylivuotovesien johtaminen viheralueidenpainanteisiin edellyttää korttelien korkeussuhteidensekä viheralueiden kuivatusjärjestelyjenyhteensovittamista toteutusvaiheen suunnittelussa.Tontti- ja korttelialueilta tulevien vesien purkupaikattulee määritellä yhteistyössä viheralueidensuunnittelijoiden, korttelialueiden LVIsuunnittelijoidenja kaupungin kuivatussuunnittelijoidenkesken.Alueellisten sadevesiviemärien purkukorkeudetja -paikat määräytyvät Oulun Veden vesihuoltosuunnitelmanmukaan.PUISTOJENJA VIHERALUEIDEN KUIVATUSPuistoissa ja viheralueilla kuivatettavia pintavesiämuodostuu niukasti rakennettuihin korttelialueisiinverrattuna. Suurin osa sadannastaimeytyy läpäisevien pintojen läpi tai haihtuukasvillisuuden kautta. Suurimmat valumat syntyvätkeväällä sulamisvesien yhteydessä. Pintavesienkäsittelyssä ensisijainen käsittelymenetelmäon vesien imeyttäminen.Rakennettavista puistoalueista tiiveimmän kaupunkirakenteenkeskellä sijaitsevien Fregattipuiston,Parkkipuiston ja Telakkapuiston alueillapäällystettyjen kevyen liikenteen väylienrakenteiden kuivatus hoidetaan perinteisestisalaojin ja kaivoin ohjaten ne lähimmän kadunkuivatusjärjestelmään. Puistoalueiden sisälläpintavesiä ohjataan esim. väylien reunoillesijoitettavilla nupu- tai kenttäkiveyskouruillaja imeytetään paikallisesti.Muut tonteilta ja kortteleista tulevat pintavedetkootaan puisto- ja viheralueille sijoitettuihinpintaveden kokoojapainanteisiin.Tonteilta tulevat sadevesiputkitukset puretaanpintaveden kokoojapainanteisiin, jotka sijaitsevatMeripojanreitin-Hankavastaisen puistoakseleilla,Antellinpuistossa ja Lundströminpuistossa.Antellinpuiston ja Lundströminpuistonkokoojapainanteet purkavat vetensä Holstinuomaan.Hankavastaisen tulvasuistoksi laajenevauoma purkaa vetensä suoraan mereen.Meripojanreitin puistoon on muotoiltu pintavesienkokoojapainanne, johon johdetaan myösympäröivien tonttialueiden pintavesien ylivuodot.Painanne on loivaluiskainen ja osittainkasvillisuuspintainen ja sijaitsee selvästitonttialueiden tasoa alempana. Asuntomessualueenpihoilta tulevien vesien johtamispaikat,painanteen mitoitus ja ylivuotokaivojen korkeusasemattarkentuvat pihojen ja puistonrakennussuunnitelmassa. Pihavesien käsittely-ja johtamisperiaatteet on esitetty tonttienkuivatusperiaatteissa.Luonnonmukaisilla viheralueilla kuivatus järjestetäänrakentamalla polkujen yhteyteenmatalat painanteet, joista vesi ohjataan edelleenpintavesiuomiin. Salaojitusta, kaivoja javiemäriputkia pyritään välttämään.Luontokohteina säilytettävillä alueilla ei puututaalueen vesitalouteen. Tällöin niiden halkitai sivuitse johtavat polut ja raitit saattavatajoittain tulvia.PRIKIPUISTONVALKOVUOKKOLEHDONVESI-TALOUDEN TURVAAMINENPrikipuiston valkovuokkokasvuston säilyminenedellyttää puiston lehtomaisten olosuhteidenja kosteustasapainon ylläpitämistä sekäerityistoimenpiteitä ympäröivien kortteleidenkuivatusjärjestelyjen suhteen. Ympäröivienkortteleiden rakentaminen perinteisellä kuivatuksellatoteutettuna tulisi kuivattamaan puistonaluetta. Puiston pohjois-, länsi- ja itäpuolellerajautuvien kerrostalojen kattovedet tuleejohtaa hallitusti puistoon ja korttelialueilla

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 2323ImeytysallasPohja tiivistetään savella taimuulla tiiviillä materiaalillaKastelukaivoKosteikko, allas

2424 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMATasauskuvatulee suosia läpäiseviä pinnoitteita. Myös korttelienperusvesien kuivatustasojen (= tonttikorkeudet)suunnittelussa tulee ottaa huomioonpuiston vesitasapaino. Kahvelitien pää onnoin 1 m nykyistä maanpintaa korkeammalla,joten kadun päällysrakenteen kuivatus ei vaikutapuiston vesitasapainoon. Puiston vesipainanneei saa olla nykyistä avo-ojaa syvempikuivumisvaaran takia. Painanteen eteläosaavoidaan padottaa ja hulevesiä imeyttää lehtoon,jolloin siihen tulisi nykyistä kosteampia osia,mikä voisi olla edullista lehtomaisten olosuhteidenkorostamiseksi. Korotettu pitkospuupolkumahdollistaa ajoittaisen lammikoitumisen.Lasku-uoman korkeustasoa voidaanhelposti säätää vielä toteutuksen ja alueen hoidonyhteydessä.REITTIENJA PINTAVESIUOMIEN RISTEÄMINENPääreitit eivät saa tulvia ja niiden tulee ollaympärivuotisesti kaikissa tilanteissa käyttökelpoisia.Pääreittien ja vesipainanteiden risteyksissävaihtoehtoina ovat silta tai riittävän suureksimitoitettu rumpu. Ne soveltuvat vaihtoehtoisinaerilaisiin maasto-olosuhteisiin ja varmistavattalviaikaisen toiminnan myös sulamisvaiheessa.Rannan alavampien alueiden reiteillä sekä Prikipuistossasuositaan pitkospuureittejä. Osallaranta-alueen kapeita polkuja ajoittainen ja lyhytaikainentulviminen voidaan hyväksyä suunnittelunlähtökohtana. Ideapiirroksissa esitettyjäastinkiviä voidaan käyttää puistoalueidensisäisillä “oikopoluilla” tai leikkialueiden yhteydessäesim. Meripojanreitin ja piha-alueidenvälissä.Aukioalueilla voidaan harkita käytettäväksipintavesi- tai ritiläkouruja pintavesien paikalliseenohjaamiseen.TALVIOLOSUHTEETJA SULAMISVESIEN KÄSITTELYViher- ja luonnonalueilla lumien sulamisvedetmuodostavat mitoittavan tekijän. Katu- ja rakennetunympäristön alueelta kertyvät aurauslumetja sulamisvedet muodostavat huomattavanosan sulamisvesien kuormituksesta.Sulamisvesien hallinnassa tulee kiinnittää huomiotariittäviksi mitoitettujen purku- ja ylivuotouomienlisäksi valumavesien puhdistamiseen.Lumet esitetään käsiteltäväksi paikallisestimahdollisimman pieninä ja hajautettuina yksikköinä.Asuinalueen sisäisillä puistoalueilla ja koulunpiha-alueella lumesta voidaan muotoilla toiminnallisiaja visuaalisia talviaiheita sekä parantaapienilmastoa esim. suojaamalla merensuunnasta tulevilta kylmiltä tuulilta. Merikapteeninaukionvesiaihe voidaan tyhjentää talveksija sen päälle voidaan rakentaa lumivuori.Kadunvarren ja viheralueilla sijaitsevien imeytyspainanteidentoimivuutta imeytysalueinavoidaan parantaa ratkaisevasti painanteen taiimeytysaltaan pohjalle sijoitettavilla salaojilla,ellei esim. kadun salaoja sijaitse riittävän lähellä.Painanteiden hyvä kuivatus edistää niidentoimimista imeytysalueina myös talviolosuhteissa.Imeytymistä voi tapahtua myösjäätyneeseen maahan, jos maa pääsee kuivumaansyksyllä ja siihen siten muodostuu aukipysyvää huokostilavuutta. Toppilansaaressamaan hiekkaisuus saattaa mahdollistaa painanteidenkuivumisen osittain myös ilmansalaojitusta. Maan imeytyskyvyn sekä hulevesirakenteidenmitoituksen tarkempi arviointi tuleetehdä toteutussuunnittelun yhteydessä.

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 2525Viikinpuro (Kuva: Heikki Rinne)

2626 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAPUISTOKOHTAISETIDEATPITKÄNMÖLJÄNNOKKAJA KLYYVARIPitkänmöljännokan niemi on luonnonmukaisenakehitettävää viheraluetta (D), luontokohteenasäilytettävää keskiravinteista tuorettalehtipuulehtoa (E) sekä avoimia ruderaattiniittyjäja kuivaa niittyä (BII). Niemeen johdetaankulkuyhteys Pitkänmöljäntieltä. Reitinmolemmin puolin säilytetään pensastavaapuustoa pieninä ryhminä. Niemi raivataan nykyistäavoimemmaksi ja sinne rakennetaan pienellenäköala- ja oleskelupaikalle johtava polku,joka tuetaan rantapenkkaan.Rantapromenadin päättävä puisto (AIII) onsuunniteltu rakennetun, muotokieleltään geometrisensuoraviivaisen promenadin ja vapaamuotoisen,luonnonmukaisen “villin” viheralueenkohtauspaikaksi. Kevyen liikenteen reittijatkuu puiston läpi asfalttipintaisena reittinä,joka yhtyy puiston länsipäässä Pitkänmöljäntienkevyen liikenteen reittiin. Puiston läpi kulkevareitti toteutetaan hiekanvärisestä valuasfaltista.Kivituhkapintainen kenttä toimii vapaamuotoistenpelien esim. petanquen kenttänäsekä oleskelualueena. Hiekka- tai kivituhkapintainenpelikenttä oli myös aikoinaantyypillinen Toppilansaaren huvila-aikakaudenpuutarhoissa.Kevyen liikenteen reitti jakaa puiston kahteenosaan. Pitkänmöljäntien ja reitin välisen osanmolemmat päät kylvetään luonnonnurmella,jonka annetaan kasvaa selvästi puistonurmeapidemmäksi. Keskiosa kylvetään puisto- taikäyttönurmella ja hoidetaan matalana. Nurmialueelleon esitetty muutama geometrisenmuotoinen koristeheinäistutus, joiden muotoavoidaan korostaa kumpumaisella maastonmuotoilulla.Läntisemmän heinäkummun ympärilleon esitetty painolastikasvillisuudella istutettuvyöhyke. Kevyen liikenteen reitin ja ranta-alueenväliin jäävä pitkänomainen alue rakennetaanhiekkavahvisteiseksi nurmialueeksi.Alueelle sijoitetaan luonnonkivipaasipenkkejä.Rantaluiska loivennetaan ja siihen istutetaanmatalaa rantakasvillisuutta.Puisto on luonteeltaan avoin – puoliavoin. Muutamanpuun ryhmät rytmittävät ranta-aluettaja suojaavat oleskeluun tarkoitettuja alueita.Avoimen niittymäisen puolen maamerkiksi onsijoitettu yksi puuryhmä.Klyyvarin – Retinrannan tienoilla oleva kuivatniityt säilytetään ja hoidetaan avoimina (B II).Hiekkakentälle ja metsäsaarekkeiden liepeilleistutetaan painolastikasvipuistot vapaamuotoisinasommitelmina (BII).Toppilansalmen ranta hoidetaan lähimetsänä(C I). Pienet metsäsaarekkeet harvennetaan siten,että puustosta kasvaa näyttävän tuuheaa,leveäoksaista ja pitkäikäistä. Taimettuva vesakkoraivataan muutaman vuoden välein säilyttäenmuutamia kehityskelpoisia taimia.RETINRANTAAvomerelle avautuvan rannan aallokko- ja jääolosuhteetovat niin kovat, että merenrannanpuolelle ei ole mahdollista osoittaa kiinteäälaiturirakennetta ilman laajaa aaltosuojausta.Alueelle voidaan sijoittaa kestävä kelluva laituri,joka siirretään talveksi pois.Rannan ruovikkoa muotoillaan niin, että rantaanmuodostuu kapea kanoottivalkama.Rantaruovikkoon on ajateltu laiturimainen rakennesuurista maakivistä. Lisäksi rantaniitylleon suunniteltu pieni jatulintarha.Retinrannassa oleva alava lehtopainanne raivataankeskiosastaan avoimeksi, reunoiltaanpuoliavoimeksi kosteaksi niityksi (D). Alueenkosteutta lisätään muotoilemalla sen valumareittiänykyistä kapeammaksi. Niitty hoidetaankeskeltä avoimena. Ruohovartinen kasvillisuusniitetään vuosittain ja leikkuujäte kuljetetaanpois. Alueen reunoilla suositaan yksittäispuitasekä puu- ja pensasryhmiä. Kuvion reunassakasvavat komeat männyt otetaan paremminesille.Meripojanraitin leikkipuisto, havainnekuvaMeripojanraitin leikkipuisto, leikkauspiirustus

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 2727Ympäröivät lehtometsäsaarekkeet ovat suojeltaviapähkinäkäävän esiintymisalueita (S6 jaS7). Eteläisemmällä kuviolla S7 esiintyy myösrunsaasti harvinaista valkopeippiä. Alueita hoidetaanluontokohteina (E) säilyttäen lepikotluontaisen tiheinä.Kostean niityn poikki rakennetaan pitkospuureitti.Reitti johtaa rannassa sijaitsevalle lintutornille,josta avautuvat näkymät Fokkatien,Toppilansalmen ja meren suuntaan.Aallokkopolun ja asuinkorttelien väliin jääväkapea metsäalue harvennetaan avariksi puoliavoimiksipuuryhmiksi. Puuston alle perustetaanja kylvetään kulutusta paremmin kestäväluonnonnurmi (AIV). Osalla asuinkortteliinrajautuvaa reuna-aluetta jouduttaneen tekemäänjonkin verran maatäyttöjä. Poistuvienpuiden tilalle istutetaan uudet taimet ja pinnatkylvetään luonnonnurmella (AIII)., MHANKAVASTAINENANKAVASTAINEN, , MERIPOJANREITINPUISTO JAAALLOKKOPOLKUALLOKKOPOLKU YMPÄRISTÖINEENAsuntomessualueen keskellä sijaitseva pitkänomainenja kapea Meripojanreitin puisto onsuunniteltu uudenlaiseksi ekologiseksi puistoksi(AII). Puiston läpi kulkevan reitin varteenon muotoiltu leikki- ja toimintapaikoiksi sarjakukkuloita, jotka jatkuvat Antellin puistoonsaakka. Kukkulat ovat nurmi-, kivituhka- jaleikkihiekka- tai turva-alustapintaisia. Osallekukkuloista asennetaan leikkivälineitä jaistuimia ja osa toimii pelkästään leikkialueina.Eteläpuolen asuntoalueeseen rajautuva reunatuetaan tukimuurilla. Kukkuloiden ja tukimuurinväliin on muotoiltu kaarteleva ja vaihtelevanlevyinen loivaluiskainen painanne.Painanne toimii pintavettä keräävänä uomana,joka kuljettaa vedet Hankavastaisen puiston(AIII) kokoojapainanteeseen. Ympäröivien tonttialueidenpintavesien ylivuoto voidaan johtaahallitusti painanteeseen. Tonteilta pääsee puistoonpolkua, astinkiviä tai painanteen ylittäviäpieniä siltoja pitkin.Aallokkopolun sillalta voi tarkastella kumpaankinsuuntaan avautuvia näkymiä. Merenrannassapintavesipainanne laajenee avoimeksisuistoksi (BII). Pääuoma johdetaan rumpua pitkinpolun alitse, joten normaaleissa olosuhteissarantareittikin on helposti kuljettavissa.Painanne, sivu-uomat ja niiden lähiympäristöhoidetaan avoimina niittäen ruohovartinen kasvillisuusvuosittain ja keräten leikkuutähteetpois. Suiston ruovikkoisilta “saarilta” poistetaansinne taimettuva pensaikko.ANTELLINPUISTOAntellinpuistoon (AIII/AII) on suunniteltuniittynä hoidettava avoin polveileva tila. Meripojanreitinpuiston ympyränmuotoiset leikkikukkulatjatkuvat Antellinpuistossa. Niidenvälissä kiemurtelee sade- ja tulva-aikoja lukuunottamattakuivana oleva matala loivaluiskainenpintavesipainanne. Painanne onkasvillisuuspintainen. Kukkulat ja reitit sekäniiden lähiympäristö hoidetaan AII-tasoisena,muu puisto AIII-tasoisena. Puiston reunat ovatpuoliavointa puustoa, jonka alusta kylvetäänluonnonnurmella (AIII).

2828 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAFREGATTIPUISTOFregattipuisto sijaitsee Ravanderin huvilapuutarhojenpaikalla. Puiston rungon muodostavatkomeat vanhat männyt. Puistoon istutetaanpuita, pensaita, perennoja sekä yksivuotisiakukkakasveja vanhoista valokuvista ja kasvi-inventoinnistasaatavien tietojen perusteella.Suojaisaan puistoon voidaan rakentaa myöslentopallokenttä, joka oli tyypillinen aihe tuonajan huvilapuutarhoissa. Kenttä voidaan perustaavahvistetulle nurmelle tai hiekalle.Puutarhassa oli aikoinaan myös useita jalustalleasetettuja pikku patsaita, jotka voidaanrekonstruoida historiallisen kuva-aineistonperusteella. Kalusteina käytetään 1800-luvulletyypillisiä puisia penkkejä ja istuimia sekäpieniä pöytiä, joita käytettiin tuon ajan huvilapuutarhoissamaassamme yleisesti. Kalusteetteetetään paikallisilla yrityksillä tilaustyönä.Olemassa olevat männyt säilytetään suurimmaksiosaksi. Puisto valaistaan kokonaan altapäinmaahan tai matalaan varteen pensaikkojensisään asennetuilla valaisimilla. Komeimpiapuita korostetaan kohdevalaisulla.PARKKIPUISTOKeskeisesti sijaitseva Parkkipuisto toteutetaankorkeatasoisena (AII) puistona. Puistoa reunustavatpienpuilla istutettavat korkeat aidanteetja sen poikki johtaa diagonaalisti asuinalueensisäinen kevyen liikenteen pääreitti. Reittienristeysaluetta on korostettu vapaamuotoisellapuuryhmällä.Puiston keskellä on pieni leikatun pensasaidantai vapaasti kasvavan havupensasaidanteenrajaama perennatarha, “giardino segreto”. Tarhassasuositaan tuoksuvia kasveja siten, ettäpuutarha antaa elämyksiä myös näkövammaisille.Perennatarhaa ympäröi monikäyttöinenpuistonurmi. Pensasaidan sisäreunaa seuraakapea, betonikivellä päällystetty polku, johonasennetaan maavalaisimia tai matalia varrellisiavalaisimia, joilla aita valaistaan. Tarha muodostaapimeänä vuodenaikana valaistun tilaaiheen,jota voi ihailla puistoa ympäröivistärakennuksista.Fregattipuiston (Ravanderin huvilapuutarhan) rekonstruktioPRIKIPUISTOPrikipuisto toteutetaan hoidettuna luonnonmukaisenkaltaisena puistona (AIII/AII), jossa hoidontavoitteena on säilyttää nykyiset valkovuokkokasvustotsekä komeat pihdat, kuusetja kehityskelpoisimmat lehtipuut. Kasvustonsäilyminen edellyttää lehtopainanteessa vallitsevienkosteus- ja valo-olosuhteiden ylläpitämistä.Vesitalouden ylläpitoon liittyvät toimenpiteetja periaatteet on esitetty “ Sadevesienhallinta ja alueellinen kuivatus” –osiossa. Yksityiskohtaisethydrologiset selvitykset sekähoidon ja rakentamisen ohjeet on laadittavahyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista.Alueen pohjakasvillisuutta hoidetaan raivaamallavuosittain liikaa leviävät pihlaja-angervokasvustot.Reuna-alueilla raivaamista vältetään.Latvuspuustoa ei tule poistaa.Valkovuokkokasvustoja suojataan ohjaamallakulku alueen poikki puukantiselle korotetullepolulle, jonka yhteyteen asennetaan valaisimia,opasteita ja istuimia. Puukantisen polun rakentamistavarten valkovuokkokeskittymät tuleerajata kukkimisen aikaan ja määrittää polunreitti kulkemaan kasvustojen ohi. Kasvillisuudenhoitotoimenpiteet ja rakentamistyöt tuleeajoittaa loppukesään, jolloin lehdon kasvillisuuson vähemmän altis häiriöille. Rakentaminentulee toteuttaa käsityönä.Valkovuokkolehdon ja sen sivuitse johtavanreitin väliin muotoillaan hulevesiä johtavapintavesipainanne, joka estää alueelle kulkuavähentäen lehtoon kohdistuvaa kulutusta.TOPPILANSAARENPUISTOJA HOLSTINPUISTOAsutuksen ja Holstinsalmen väliin sijoittuvatlaajemmat metsäiset viheralueet Toppilansaaren-ja Holstinpuisto. Puistot muodostuvatasutusta lähinnä olevasta puisto- ja lähimetsävyöhykkeestä(CI), eriluonteisista luonnonmukaisistaosista (D) sekä Holstinsalmen uomanläheisyydessä olevista luontokohteista (E). SuojelukohteetS1 ja S4 sijoittuvat Toppilansaarenpuiston alueelle ja kohteet S2, S5 ja S8 Holstinpuistoon.

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 2929Meren ja Toppilansaarentien väliin sijoittuvaToppilansaarenpuisto rajautuu eteläosastaanNallikarin leirintäalueeseen. Toppilansaarentärkein luontokohde S1/E pikkukennokäävänesiintymisalue sijoittuu suurelta osin leirintäalueenpuolelle. Kääpäesiintymän säilyminenedellyttää Holstinsalmeen ja Tyrskypolkuunrajautuvan harmaaleppälehtokuvion säilyttämistäja hoitamista kokonaisena. Leirintäalueon erotettu Toppilansaaren asuntoalueesta aidalla.Salmen pohjoispuoliselle osalle ei olesuunnitteilla rakentamista. Kuvion hoidossatulee pyrkiä säilyttämään metsän latvuston japensaskerroksen tiiviys samalla kun pensaskerroksenlajeista suositaan tuomea ja punaherukkaa.Alueelle tulee jatkosuunnittelussalaatia yksityiskohtaiset hoito-ohjeet.Aallokkopolun länsipuoleinen suojelualue S4/E on iäkästä lehtipuulehtoa, jossa on useitapähkinäkäävän esiintymiä. Kuviota tulee hoitaamahdollisimman luonnonmukaisesti säilyttäenkasvustot luontaisen tiheinä.Antellinpuiston avoin tila jatkuu Tyrskypolunreunoilla ja reittien risteyskohdassa avoimenahoidettavana niittynä (BII). Niittyyn rajautuvatmetsäkuviot (D) ovat tuoretta lehtipuulehtoaja mahdollista pähkinäkäävän esiintymisaluetta.Kuvioita hoidetaan luonnonmukaisestisäilyttäen kasvustot tiheinä.Tyrskypolun länsipuolelle Aallokkopolun vartenon esitetty koirapuistoa. Paikka on helpostisaavutettavissa eri suunnasta tulevia reittejäpitkin ja sijaitsee riittävällä etäisyydellä asutuksesta.Alue sijaitsee myös kohtalaisen keskeisestieikä paikassa ole erityisiä suojelukohteita.Toppilansaarenpolun ja asutuksen väliin jääväalue on rehevää runsaslajista lehtoa. Suuri osakuviosta jää asuinkorttelien alle. Reittiin rajautuvalehtokuvion reuna siistitään kevyesti,muuten kuviota hoidetaan mahdollisimmanluonnonmukaisena.Suojelualueisiin S1 ja em. lehtokuvioon rajautuvastapuoliavoimesta taimettuneesta pellostakehitetään keskeltä avoin, reunoiltaan puoliavoinkostea niitty (BII). Puulajeina suositaankoivuja, reunoilla myös leppää. Kosteimmissakohdissa Toppilansaarenpolun reitti varustetaantarvittaessa puukannella tai silloilla.Toppilansaarenpuiston itäpäässä reitin ja asutuksenvälinen osa hoidetaan lähimetsänä (CI),josta otetaan harventamalla esiin vanhat arvokkaatmaisemapuut ja lehtikuusikujanteenjäänteet. Reitin eteläpuoliset tuoreet ja kosteatlehtoalueet hoidetaan luonnonmukaisenametsäkuviona (D) säilyttäen ne luontaisentiheinä. Metsäkuvioiden polkuun rajautuvatreunat siistitään kevyesti.Toppilansaarentien kohdassa sillan lähiympäristöstäja Toppilansaarenpolun varrestaavataan näkymiä salmen suuntaan. Alueet hoidetaankeskeltä avoimina ja reunoista puoliavoiminatuoreina niittyinä (BII) niittäen aluskasvillisuusvuosittain ja raivaten leikkuujätepois. Puoliavoimiin reunoihin jätetyistäkehityskelpoisista lehtipuista kehitetään näyttäviäyksittäispuita ja puuryhmiä. Toppilansaarentienkohdalla olevan rummun päät leikataanpystysuoraan ja tierakenteet tuetaanluonnonkivimuurilla tai luonnonkivelläverhoiltavalla betonitukimuurilla.Holstinpuistossa Toppilansaarenpolun ja asutuksenvälinen reunavyöhyke hoidetaanpuistometsänä (CI) olemassa olevaa puustoakevyesti harventaen suosien kehityskelpoisimpiapuita. Holstinpuiston itäpäässä, missä puistoonrajautuvia tontteja joudutaan täyttämään,reunavyöhykkeeseen istutetaan uudet taimetpoistettavien tilalle.Polun ja salmen väliin sijoittuva suojelualue S2/E on runsaslajista ja rehevää lehtoa, joka onpähkinäkäävän esiintymisaluetta. Kuvion hoidossapyritään säilyttämään latvuston ja pensaskerroksentiiviys eikä reunoja harvenneta.Alueelle tulee jatkosuunnittelussa laatia yksityiskohtainenhoito-ohjeistus.Mesaanitien päätteenä oleva reitti viedään kevyenliikenteen sillalla Holstinsalmen yli.Suojelualue S5/E on harmaaleppävaltaistalehtoa, jossa on melko runsaasti pähkinäkäävänesiintymiä. Kuviota hoidetaan mahdollisimmanluonnonmukaisena säilyttäen lepikoidenluontainen tiheys.Holstinsalmen eteläpuoliset metsäkuviot (D)eivät ole olleet mukana luontoinventoinneissa.Alueen metsien luonne tulee selvittää ennenniiden kehittämisen ja hoidon yksityiskohtaistasuunnittelua.Holstinpuiston itäosassa salmen eteläpuolellasijaitseva suojelualue S8/E on lehtipuulehtoa,jonka itäosassa on tavattu pähkinäkääpäesiintymä.Aluetta hoidetaan mahdollisimmanluonnonmukaisena puuston tiheys säilyttäen.Poistuvan ilmajohdon kohdan annetaan taimettualuontaisesti.Holstinpuiston Hietasaarentiehen rajoittuvaitäisin osa raivataan nykyistä avoimemmaksija hoidetaan avoimehkona puistomaisena alueena(AIII).Holstinsalmen uoma säilytetään lähes nykyiselläänja uomaa padottavat rummut nykyisissäkoroissaan. Hietasaarentien puoleiseen päähänpuistomaiselle alueelle on esitetty kosteapainanne, johon johdetaan valuma-alueeltakerätyt sade- ja pintavedet.LUNDSTRÖMINPUISTOLundströmin puisto sijoittuu Villa Vavan huvilapuutarhan,metsittyvän harvapuustoisen pellonja itäosaltaan tuoreen seka- ja lehtipuulehdonalueelle. Puistoon on rakennettu leikkipaikkavaihtuvana tilasarjana. Villa Vavan huvilapuutarhanaikaiset vanhat puut säilytetään.Avoimille, vapaamuotoisille kivituhkakentilleasennetaan leikkivälineitä ja istuimia. Leikkialueenja korttelialueen välissä meanderoipintavesiuoma ja siihen liittyvä kosteikko, johonleikkikentän kivituhkakentän salaojat purkavatvetensä. Puiston keskellä on pieni leikkipaikkanatoimiva puistonurmipintainen (A III)kukkula. Itäosan lehtipuulehto säilytetäänpuistometsänä (CI) hoidettavana alueena.TELAKKAPUISTOJA TELAKKARANTATelakkapuistoon (AIII/AII) on suunniteltu ympyränmuotoinen tuoksuva perennatarha, pyöreäkivitarha sekä kolmas ympyrä, joka muodostuuleikattavan pensasaidan avulla. Perennatarhantuoksut tarjoavat elämyksiä myösnäkövammaisille. Lisäksi kivitarhan vaihtelevatkivimateriaalit ja niiden erilainen pintakäsittelyovat käsin kosketeltavia. Pyöreänkivitarhan alle sijoitetaan maanalainenhulevesien käsittelyrakenne.Perennatarha, kivitarha, leikattava pensasaitaympyräja puiston reitit sekä niiden lähiympäristöhoidetaan AII -tasoisena, muu puistoAIII -tasoisena.Telakkarannan puisto (AIII) yhdessä Hannalanhuvilatontin kanssa toimii porttina Toppilansaarenasuinalueelle. Näkymien säilyttämiseksipuisto on suunniteltu avaraksi. Puiston pintamateriaalinaon pääosin puisto- tai luonnonnurmi(A III). Rantaluiskassa suositaan tyyliteltyjärantakasvillisuus- ja heinäryhmiä. Puuton ryhmitelty kuvioiksi, joiden välistä avautuvatrantaan viettävät nurmialueet.Puiston sillanpuoleisessa päässä on pieni rannansuuntainenpuukantinen laituri, jonka päästäjohtavat portaat veteen. Laiturin eteen onosoitettu pysäköintiä varten kivituhkakenttä,joka toimii myös petanque ym. pelikenttänä.

3030 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAKADUTJA AUKIOTMERIKAPTEENINAUKIOMerikapteenin aukio on suunniteltu yksinkertaisentyylikkääksi läpikulku- ja oleskelutilaksi.Aukiolle istutettavan puurivin lajina on tervaleppä.Puiden väliin asennetaan penkit sekäpylväsvalaisimet.Aukion keskeiseen kohtaan, Möljänsillan näkymälinjanpäätteeksi on suunniteltu pieni vesiaihetai taideteos, joka valaistaan upotettavillavalaisimilla. Vesiaiheessa voidaan kierrättääaukiota ympäröivien rakennusten katoilta kerättyävettä.Aukion päällyste ja kevyen liikenteen reitit toteutetaankiveyspintaisina. Reitit erotetaanupotettavilla reunakivillä tai kiveysraidoillaaukion muusta kiveyksestä. Pintamateriaali jatketaanyhtenäisenä Toppilansaarentien ylitse.Risteävää autoliikennettä hidastetaan korotetullaajoradalla sekä autoa täristävällä luonnonkiveyksellä.Pitkänmöljäntien suuntainen kevyenliikenteen reitti erotetaan vaihtelevallapuukujanteella ajoradasta katusuunnitelmanmukaisesti.KATUYMPÄRISTÖPitkänmöljäntiePitkänmöljäntien istutuskaistalle kylvetäännurmikko ja istutetaan koivua kahteen riviin,Fregattipuiston kohdalla katupuuna on mäntykatusuunnitelman mukaisesti. Viherkaista toteutetaanmatalana painanteena, jonka keskiosasijaitsee 5 cm reunoja alempana katusuunnitelmissaesitetyn mukaisesti.Ideakuva Hess Led -laatan käytöstä aukiolla ohjaavana valaistuksenaHavainnekuva MerikapteeninaukiostaPitkänmöljäntien periaatekatupoikkileikkaus 12/2002

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 3131HannalanpolkuIsopurjeentieHannalanpolun puurivi korostaa akselin suuntaistanäkymää ja sen päätteenä olevaa Toppilansalmenmyllyä. Katupuuna on kotipihlaja.KahvelintieKahvelitielle istutetaan kotipihlajarivi.MesaanitieIsopurjeentielle ei istuteta katupuita. Ajorataerotetaan jalkakäytävästä reunakiven ja jalkakäytävänväliin asennettavalla kivetyllä erotuskaistalla.Seilitie ja FokkatieKatualueilla puulajina on isoriippapaju, katupihoillakotipihlaja.Fokkatien ja Seilitien katupihat toteutetaanbetonikivi- tai asfalttipintaisina. Katupihojenreunoja kiertävät viherkaistat, jotka rajataanluonnon- tai betonikivisellä reunakivellä. Istutusalueidenkulmat pyöristetään ja istutusteneteen voidaan osoittaa kapea kaista mukulakiveä.Puuistutukset sijoitetaan aukion reunoille,lajina on kotipihlaja. Puiden alle istutetaanvarjossa viihtyvää peittokasvia. Muissa istutuksissasuositaan matalia, talven ja lumen painonsuosivia lajikkeita. Pylväsvalaisimet sijoitetaanaukion kulmiin, istutusalueen puolelle.Katupuukujanteiden kasvualustat rakennetaann. 60 cm syvyisinä ja koko viherkaistan levyisinäyhtenäisinä alueina.Katupuuna on isoriippapaju.ToppilansaarentieKatupuuna käytetään koivua.Ideakuva aukion vesiaiheesta

3232 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAAallokkopihaSEILITIE SEILITIE SEILITIE SEILITIE SEILITIETyrskypihavalaisinpylväs Ha=7,5 mvalaisinpylväs Ha=6 mnurmiistutettava puu, kotipihlajamatala pensas, havupensasmaanpeitekasvikukkiva perennaasfalttikivituhkabetonikiveysKatupihaideat / Aallokkopiha ja Tyrskypiha 3/2003KajuuttapihaFOKKATIESkanssipihavalaisinpylväs Ha=7,5 mvalaisinpylväs Ha=6 mnurmiistutettava puu, kotipihlajamatala pensas, havupensasmaanpeitekasvikukkiva perennaasfalttikivituhkabetonikiveysKatupihaideat / Kajuuttapiha ja Skanssipiha 3/2003

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 3333KORTTELIPIHAESIMERKITTonttien kohdalla on tarkasteltu kolmea tonttityyppiä;pientalotonttia, voimakkaasti täytettävääkerrostalotonttia sekä vähän täytettävääkerrostalotonttia.Katto- ja pintavesien talteenottaminen jakäsitteleminen paikallisesti tonttialueella onsuositeltavaa koko alueella. (Asuntomessualueentoimenpiteistä enemmän tietoa kuivatus-osiossa).PIENTALOTONTTIIndeksikarttaIstutusalueAllas,kosteikkopainannetai kastelukaivoNurmikkoOleskeluTontin kuivatusjärjestelyjenedellyttämä täyttötasoPientalotontit suunnitellaan siten, että rakennusasettuu minimissään 2,6 metrin korkeuteentontin korkeimmalle kohdalle. Takapihallerakennetaan betonikivi- tai puupintainen terassija sen taakse tasataan loivasti viettävämonitoiminurmikko. Nurmi rajataan tontinkuivatuksesta huolehtivasta pintavesipainanteestamatalalla reunuksella. Painanteen takanamaastoa nostetaan istutuksia varten. Talonkatolta ja piha-alueilta pintavaluntana kertyvätvedet ohjataan vesiaiheeseen, jonka ylivuotoohjataan hallitusti puiston pintavesiuomiin.Vesiaiheen yhteyteen istutetaan kosteikkoperennojatai luonnonkasveja. Vesiaiheen taakseistutetaan pohjoisissa oloissa menestyviähedelmäpuita ja marjapensaita vapaamuotoiseensommitelmaan siten, että ne limittyvätpuiston puolella kasvavaan puoliavoimeenpuustoon.Pientalotontti, leikkauspiirrosAutoPyykkiKadun vastaiset reunat rajataan muurilla taiaidalla. Ajotie ja talouspiha päällystetään kivituhkalla,läpäisevällä asfaltilla tai nurmisaumatullabetoni- tai luonnonkivellä.OleskeluAllas,kosteikkopainannetai kastelukaivoKasvimaaYlivuotoPientalotontti, esimerkki

3434 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAVOIMAKKAASTITÄYTETTÄVÄ KERROSTALOTONTTIVoimakkaasti täytettävillä kerrostalotonteillamaastoa voidaan muotoilla vapaasti. Kaikkikasvillisuus on istutettavaa. Kasvilajeina voidaankäyttää myös uudempia Oulun seudullamenestyviä kasvilajeja.Tontin liikennöitävät alueet ja kulkureitit päällystetäänkivituhkalla tai vettä läpäisevällä asfaltilla.Pintoja elävöitetään nurmikivellä siten,että niiden välissä on helpommin askellettaviaväyliä. Autotallien ja kerrostalojen välissä olevillepiha-alueille voidaan rakentaa kuivakosteikkoym. pintavesien imeytysrakenne kattovesiäja piha-alueiden pintavesiä varten. Imeytysrakenteidentulviminen estetään ylivuotokaivoilla,joista vesi johdetaan viemäriin taiesimerkkitontilla Meripojanraitin pintavesiuomaan,jonka pinta sijaitsee noin metrin pihanpintaa alempana.IndeksikarttaTontin eteläosassa olevien kerrostalojen pihatmuotoillaan siten, että rakennukseen johtavankulkureitin tuntumaan sijoittuu kosteikkopainanne,jonka ylivuoto johdetaan lähelle pintaaperustettavalla salaojalla tai putkella Meripojanraitinkosteikkoon. Kosteikon yli käydäänpientä siltaa pitkin sen takana sijaitsevalleoleskelualueelle. Ylivuotovesien pintakaivotsijoitetaan aurinkoiseen helposti sulavaanpaikkaan.Voimakkaasti täytettävä kerrostalotontti, esimerkki

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 3535VÄHÄNTÄYTETTÄVÄ KERROSTALOTONTTIPuutIndeksikarttaTontin alueella sijaitseva puusto ja aluskasvillisuuspyritään säilyttämään. Tontin keskelläsijaitsevan puuston aluskasvillisuutta suojataankulutukselta rakentamalla alueen poikkioleskeluun soveltuva puukantinen promenadi.Lisäksi alueen reunoille on suunniteltupainanne, johon katoilta ja piha-alueelta valuvatvedet ohjataan. Painanne laskee alueenreunalla olevaan pieneen kosteikkoon, jonkatulviminen ehkäistään kaivolla. Kaivosta vedetjohdetaan edelleen hallitusti Prikipuistoon.Autotallien edustoilla käytetään nurmikiveä.Autotallien seinustat sekä yksityispihoja verhoavatritilät koristetaan köynnöksillä. Pihojenluonnonkasvillisuusalueet aidataan matalillapuu- tai metalliaidoilla.Rakentamisen aikana yhtenäiset kasvillisuusalueetaidataan alueina ja yksittäispuiden rungotsuojataan.Vähän täytettävä kerrostalotontti, esimerkkiVähän täytettävä kerrostalotontti, leikkaus

3636 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAHUVILAPIHATHANNALAToppilansaaren sisääntulon maamerkkinä toimivanHannalan huvilan piha-alueilla hyödynnetäänHannalan puutarhan ja Toppilansaarenmuiden historiallisten huvilapuutarhojen tyypillistämuotokieltä ja teemoja. Kasvillisuudenvalinnassa suositaan pihapiirissä ja Toppilansaarenpuutarhoissa esiintyneitä lajeja.Tontilla sijaitseva arvokas puusto säilytetäänmahdollisuuksien mukaan. Osa siitä joudutaanpoistamaan rakennusten, pysäköintialueidensekä niihin liittyvien johto- ja kaapelitöidenmyötä. Puustoa täydennetään lehti- ja havupuuistutuksilla.Sisääntulotie Pitkänmöljäntieltähuvilalle reunustetaan lyhyellä puukujanteella.Puistokäytävät linjataan kaarevina. Huvilan ajotieja käytäväverkosto sekä korttelialueen muutkovat pinnat toteutetaan sora- tai luonnonkivipintaisina.Asfaltti ei sovi historiallisen huvilanyhteyteen. Uudisrakennusten piha-alueillavoidaan vaihtoehtoisesti käyttää sorapintaustatai hiekanväristä valuasfalttia.Huvilan takana puut istutetaan tiheämpään jakehitetään mäntyjä suosien runkopuumetsiköksi.Huvilan edustalla ja Hietasaarentiensuunnassa istutukset ryhmitellään muutamanpuun ryhmiksi siten, että ne kehystävät huvilaa,mutteivät peitä rakennusta alueelle saavuttaessa.Huvilan kaakkoispuolella sijaitseva soikeaistutusalue ja sitä ympäröivä käytävä kunnostetaanhistoriallisten valokuvien perusteellaalkuperäiseen muotoonsa. Huvilan edustalle jakäytävien risteyksiin istutetaan pensasryhmät.Pihan reuna-alueet nurmetetaan kulutusta kestävälläkäyttö- tai puistonurmella.Muiden huvilapihojen suunnittelussa hyödynnetääntehtyjä historiaselvityksiä nykyiseenkäyttötilanteeseen sovellettuna.HannalaLUNDSTRÖMLundströmin tornillinen huvila on rakennettu1800-luvun jälkipuoliskolla. Nykyisellään huvilaon yksityisomistuksessa ja asumiskäytössä.Sotavuosina huvilan tontilla oli venäläistenvankileiri. Leirin ja parakkien rakentaminenhuvilatontille on mahdollisesti tuhonnut huvila-asutuksenaikaiset puutarhakasvit. Asemakaavassahuvila sijoittuu asuinalueen keskellerajautuen itäreunastaan Lundströminpuistoon.Huvilan ja puiston välillä tulisi säilyttää näköyhteys.Huvilapihojen sijaintikarttaLundström

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 3737HEDMANMetsäiselle kankaalle rakennettu Hedmaninhuvila on Toppilansalmen vanhimpia rakennuksia.Huvilan pihapiirin kasvistoa ei ole inventoitu.Asemakaavassa huvila sijoittuu keskeisestiToppilansaarentien varteen julkisenkorttelialueen sisälle. Huvilan ja uudisrakennuksenpihapiiri tulisi käsitellä kokonaisuutena.ANTELLAntellin rapattu, valkoiseksi maalattu huvila onvalmistunut 1800-luvulla. Pihapiiriin ovat kuuluneetpunaiset, hirsiset talousrakennukset.Huvilalle johti puukujanne. Asemakaavassahuvila tulee säilymään kerros- ja rivitalokorttelienkeskeltä. Länsiosastaan huvilan tonttirajautuu Antellinpuistoon. Puiston ja huvilanvälillä tulisi säilyttää näköyhteys.Antellin huvilaFregattipuiston männytVanhan lehtikuusikujanteen jäänneHedmanin huvilaAntellin huvilaAntellin piharakennus

3838 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAVALAISTUSKADUTJA AUKIOTPUISTOREITITERITYISVALAISTUSKOHTEETToppilansaaren alueella suositeltavat valaistusluokatja alustavat ympäristövalaistuskohteeton esitetty valaistusluokat -kartassa. Valaisinpylväidensijoitteluperiaatteet on esitetty ympäristösuunnitelmakartoilla(liite). Valaistusperiaatteeton esitetty lisäksi valaistuksen kustannusarviotaulukossa.Toppilansaaren rantarakenteidenja Toppilan sillan kohdan valaistuson esitetty erillisissä suunnitelmissa. Valaistuksessakäytetään alueelle suunniteltuapylvästyyppiä ja yhtenäistä valaisinperhettä (IdmanWokki). Valaisimet ja pylväät ovat väritykseltäängrafiitinharmaita (RAL 7024).Pitkänmöljäntie välillä Hietasaarentie – Fokkatievalaistaan alueen kokoojakatuna parhaiten(val.lk AL4a). Valaisimien asennuskorkeus on9,5m.Pitkänmöljäntie Fokkatiestä länteen, Toppilansaarentiesekä tonttikadut valaistaan hiemanheikommin (val.lk AL4b). Valaisimien asennuskorkeusToppilansaarentiellä on 9,5m, muillaväylillä asennuskorkeus on 7,5m.Ajoratojen valaisimiksi esitetään valittavaksiIdman Wokki –valaisimet.Merikapteenin aukio valaistaan matalaan pylvääseen(H A=6m) asennettavilla Wokki-valaisimilla,jotka asennetaan puurivien kohdalle.Aukion kohdalla olevan kaarevan talon julkisivuvalaistaan.Kaupunki on päättänyt toteuttaa valaistuksenmonimetallilampuilla.Toppilansaaren alueen läpi johtava kevyenliikenteenpääreitti valaistaan (val.lk K4) matalaanpylvääseen (H A=6m) asennettavallaWokki- valaisimella. Reitin varrella olevia tilasarjojaja kasvillisuutta korostetaan Lundströminpuistossa,Parkkipuistossa, Merikapteeninaukiolla,Fregattipuistossa ja Meripojanreitinkummuilla siten, että kulkija havaitseene valaistuksenkin kannalta erillisinä, vaihtelevinatiloina, joilla kullakin on oma luonteensa.Aallokkopolku eli Nallikarista PitkänmöljännokkaanToppilansalmelle johtava kevyen liikenteenreitti valaistaan kevyen liikenteen pääreittiähimmeämpänä (val.lk K6) samanlaiseenmatalaan pylvääseen (H A=6m) asennettavallaWokki-valaisimella. Lisäksi reitin varrella sijaitsevatnäyttävimmät maisemapuut kohdevalaistaan.Rantaan johtavia pikkupolkuja ei valaista.Erityisvalaistuskohteita ovat lisäksi Antellinpuistonympäristövalaistus, Retinrannassa sijaitsevanavoimen kosteikkoniityn ja Prikipuistonpitkospuureitteihin sekä Telakkapuistoonliittyvä pollarivalaistus. Pollarivalaisimenakäytetään Louis Poulsenin Waterfront-mallia.Matalan pensaskasvillisuuden kohdevalaisimenakäytetään Hessin Novaraa.Hannalan ja Hedmanin huviloiden julkisivutesitetään lisäksi valaistaviksi.Myös kevyen liikenteen väylien valaistuksenkaupunki on päättänyt toteuttaa monimetallilampuilla.Tonttikatujen valaisinpylväs,(piirustus Oulun Energia 11.6.2003)Idman WokkiLouis PoulsenPharoLouis PoulsenWaterfrontHess NovaraPienoismallit valaisinpylväistä

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 3939Valaistusluokat

4040 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4141OSA 3 KUSTANNUKSET JA JATKOTOIMENPITEET

4242 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAKUSTANNUKSETViheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmassaviheralueiden kustannukset on laskettuasemakaavan mukaisilta puisto- ja viheralueiltahoitoluokittain. Viheralueiden reitistönkustannukset on laskettu reittityypeittäin juok-sumetrien mukaan. Valaistuksen kustannusarvioonsisältyy viheralueiden valaistuksen lisäksikatujen ja aukioiden valaistus sekä valaistussuunnitelmassaesitetyt erikoisvalaistuskohteet.Kustannusarvio, euroa (alv 0)Viheralueet hoitoluokittain m2 € / m2 € yhteensäA II -puistot (reittien rakentamiskust. vähennetty) 22 000 18 396 000A III –puistot 69 900 10 699 000B II maisemaniitty 61 500 1,8 110 700C I puistometsä 28 200 1,0 28 200D luonnonmukainen viheralue 70 000 1,0 70 000E luontokohteet 62 800 1,0 62 800YHTEENSÄ 1 366 700HuvilapihatHannalan piha A III 7 800 10 78 000Hannalan piha A II 1 350 18 24 300YHTEENSÄ 102 300Viheralueiden reitistö jm kpl hinta / yks. kust.Asfaltoitu reitti, lev. 3,5 m 3 180 130 413 400Asfaltoitu reitti lev. 3,5 m, hiekanvärinen valuasfaltti 530 135 71 550Kivituhkapintainen reitti, lev. 3,5m 1 575 60 94 500Kivituhkapintainen reitti, lev. 2 m 1 380 40 55 200Kuorihake-kivituhkapintainen polku, lev. 1 m 270 20 5 400Pitkospuureitti, leveys 1,8 m 420 165 69 300Pitkospuureitti, leveys vaiht. 1,8 - 3,0 m 160 220 35 200"Silta" eli rumpu/maakannasylitys, lev. 3,5 mpit. 16 m 2 1 600 3 200pit. 12 m 1 1 200 1 200pit. 10 m 4 1 000 4 000YHTEENSÄ 7 515 752 950Reitistön kustannukset sisältävät:- maanleikkaustyöt- päällysrakenteet- kuivatuksen ja salaojat AB ja VAB-päällysteisillä väylilläValaistusValolaji ja Pylväiden Pylväiden As.korkeus/ Pylväs- Rakennuskustannukset (ALV 0, yl.kust.0%)Kohde Val. teho rakenne sijainti varsipituus välipituus pituus lk *) eur/m eur yht. eurkpl yht. Smax (m) eur/kplPitkänmöljäntie 1300 AL4a + K6 MM-150 JM, EP reunalla n. 9.5 / 1.7 40 58 75400 75400Pitkänmöljäntie (Fokkatiestä länteen) 250 1550 AL4b + K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 7.5 / 2.1 40 58 14500 14500Klyyvari 100 AL4b + K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 7.5 / 1.7 40 50 5000Fokkatie 140 AL4b + K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 7.5 / 1.7 40 50 7000Seilitie 180 AL4b + K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 7.5 / 1.7 40 50 9000Isopurjeentie 180 AL4b + K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 7.5 / 1.7 40 50 9000Toppilansaarentie 400 AL4b + K6 MM-150 JM, EP reunalla n. 9.5 / 2.1 44 54 21600Mesaanintie 130 AL4b + K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 7.5 / 1.7 40 50 6500Kahvelitie 220 1350 AL4b + K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 7.5 / 1.7 40 50 11000 69100Merikapteenin aukio 250 250 K3 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 30 80 20000 20000Kajuuttapiha 80 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 4160Skanssipiha 80 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 4160Aallokkopiha 80 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 4160Tyrskypiha 80 320 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 4160 16640Meripojantie 600 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 31200Luovipolku 630 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 32760Meripojantie-Hietasaarentien j-tie 60 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 3120Tyrskypolku, pohj. 100 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 5200Prikinpuiston viereinen jkpp-tie 200 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 10400Kahvelitien jatke 140 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 7280Hannalanpolku 110 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 5720Hietasaarentien j-tiet länsipuolella 400 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 20800Telakkapuisto 110 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 5720Telakkaranta 360 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 18720Telakkarannan puisto 70 2780 K4 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 35 52 3640 144560Aallokkopolku 1480 K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 40 50 74000Klyyvarin jatke 80 K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 40 50 4000Laitamyötäinen 150 K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 40 50 7500Fokkatien jatke 50 K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 40 50 2500Hankavastainen 110 K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 40 50 5500Seilitien jatke 100 K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 40 50 5000Tyrskypolku, eteläpää 300 K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 40 50 15000Tyrskypolku-Allokkopolku 80 K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 40 50 4000Antellinpuisto 50 K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 40 50 2500Isopurjeentie, eteläpää 30 2430 K6 MM-70 JM, EP reunalla n. 6.0 / 0.4 40 50 1500 121500Merikapteenin aukio, erikoisvalaistus (vesiaihe) 10 ymp.valaistus upotetut valaisimet 1000 10000Merikapteenin aukio, erikoisvalaistus (Led) 15 0 erikoisvalaistus Led-valaisimet 1200 18000Retinranta, pitkospuureitti 260 ymp.valaistus QE50 VP reunalla n. 1.0 15 71 18460Parkkipuisto 80 ymp.valaistus MM70 valonheitt. n. 4.0 15 71 5680Lundströminpuisto 100 ymp.valaistus MM70 valonheitt. n. 4.0 15 71 7100Fregattipuisto 160 ymp.valaistus MM70 valonheitt. n. 4.0 15 71 11360Meripojanraitin kummut 360 ymp.valaistus MM70 valonheitt. n. 4.0 15 50 18000Aalokkopolku 15 170 ymp.valaistus MM70 valonheitt. n. 4.0 1000 15000Antellin puisto 4 80 ymp.valaistus MM70 valonheitt. n. 4.0 1000 4000Julkisivuvalaistus /Merikap.aukion kaareva rak. 15 ymp.valaistus MM70 valonheitt. n. 4.0 1000 15000Julkisivuvalaistus / Huvila 1 8 ymp.valaistus MM70 valonheitt. n. 4.0 1000 8000Julkisivuvalaistus / Huvila 2 6 ymp.valaistus MM70 valonheitt. n. 4.0 1000 6000Prikipuisto 140 ymp.valaistus QE50 VP reunalla n. 1.0 10 97 13580Telakkapuisto 100 1450 ymp.valaistus QE50 VP n. 1.0 10 97 9700 159880YHTEENSÄ 10130 10130 m JM= Jäykkä metallipylväs, maakaapeli 621580 621580 eurEP= Erikoispylväs, erikoisvarret, värillinen 61 eur/mYHTEENSÄ, KADUT 2900 m VP= ValaisinpollariYHTEENSÄ, PIHAT 320 m QE= ElohopeaYHTEENSÄ, RAITIT 5210 m ST= SuurpainenatriumYHTEENSÄ, AUKIOT 250 m MM= MonimetalliYHTEENSÄ, YMPÄRISTÖVALAISTUS 1450 m *) pylväsvälit tarkistettava valittavan valaisimen ja pylvään mukaan

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4343Kustannuslaskentarajat

4444 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMAJATKOSUUNNITTELUSSAHUOMIOITAVAAPuistojen rakentaminen seuraa pääsääntöisestialueen muun rakentumisen etenemistä. Merenranta-alueentoteuttaminen ei ole tiiviisti sidottuasuinalueen rakentamiseen.Jatkosuunnittelussa on ratkaistava mm.:• Välittömästi on tehtävä pintavesienhallintasuunnitelman tarkentaminen jaliittäminen alueen kuivatussuunnitelmaan.Suunnitelmassa esitetään pintavesienpääreitit ja niitä määrittävätkorot. Kuivatussuunnittelussa tulee selvittäämahdollisuus johtaa pintavesiäToppilansaarenpuistoon ja Holstinpuistoon rajautuvilta piha-alueiltaHolstinsalmeen joko pintavaluntana taiputkessa Toppilansaarenpolun alitse.• Toteutussuunnitelmien osalta erityisenkiireellisiä ovat Prikipuiston valkovuokkolehtoaympäröivien korttelien ja katualueidenkuivatus- ja LVI-suunnitelmatsekä niiden liittyminen puiston vesitaloudellisiinjärjestelyihin.• Alueen toteuttamiseen liittyvien eri suunnitelmienyhteensovittaminen sekä toimenpiteidenlogistiikka ja vaiheistaminen:o Pintamaiden poisto ja alueidenkunnostuso Kadun ja verkostojen rakentaminen,pintavesien pääreitito Korttelien rakentamineno Viheralueiden rakentaminen, luonnonsuojelu-ja erityiskohteet• Tontti- ja korttelisuunnitelmissa tuleeesittää tontin korot, liittyminenviheralueisiin, täytöt ja maastonmuotoilu,pintavesien hallinta, säilytettävä ja siirrettäväkasvillisuus sekä säilytettävänkasvillisuuden suojaaminen.Viheralueiden ja tonttien toteutussuunnitteluavarten alueiden rajat tulee mitata maastoon.Holstinsalmen eteläpuolisen alueen metsäkuvioton inventoitava.Teollisuustonttialueita sekä rannasta purettujenrakennusten alueita voidaan hyödyntäärakentamisenaikaisina työmaatukikohtina.Pintavesien pääreiteille on järjestettävä väliaikaisetpurkureitit, mikäli uomat toteutetaanvaiheittain.Tonteilta pois kuorittavat pintamaat tulee käyttäätontin alueella tai lähiympäristön viherrakentamisessa.UUSIENUSIEN RATKAISUJEN SEURANTA JA TUTKIMUSToppilansaaren hanke on valtakunnallisestimerkittävä viheralueisiin ja hulevesien käsittelyynliittyvä kehityshanke. Sovellusten toimivuudenseuranta sekä suunnitteluprosessin,lähtökohtien ja tulosten raportointi on tärkeää.Tutkimustoiminnan, seurannan ja hankkeentulosten arvioinnin sekä tulevien hankkeidenkannalta on tärkeää kirjata myös prosessin aikanatehdyt tavoitteisiin ja ratkaisuihin vaikuttaneetpäätökset sekä esittää eri toimenpiteidensuunnitteluperusteet.Menetelmien ja sovellutusten toimivuuden varmistamiseksija mahdollisten korjaustoimenpiteidenmäärittämiseksi tulisi järjestää vesimäärienja vedenlaadun seuranta sekä vaihtoehtoistenmenetelmien vertailumahdollisuus.Katu- tai puistoalueiden imeytyspainanteissavoidaan kokeilla erilaisia imeytysratkaisuja(sorapatja, luonnollinen pohjamaa) varustettunapainanteen pohjalla kulkevalla salaojallaja ilman. Samalla voidaan tutkia huoltotarvetta,esim. katuhiekan poistotarvetta viherkaistaltaverrattuna viemärikaivojen tyhjennystarpeeseensekä hulevesipainanteiden kasvillisuudenkehittymistä ja hoidon tarvetta.Seurannassa voitaisiin verrata myös viemäriinkerättyjä, puhdistamattomina mereen purettaviakatualueiden hulevesiä viemäriin kerättäviin,maanalaisessa suotorakenteessa käsiteltäviinkatuhulevesiin sekä käsittelemättömiätontti- ja viheralueiden pintavesiä pintavesipainanteidenja erilaisten kosteikkokäsittelyjenkautta käsiteltäviin pintavesiin.Suojeltavien luontokohteiden hoitotoimenpiteettulee kirjata ja niiden vaikutuksia tuleeseurata. Näin hoitotapoja ja -toimenpiteitävoidaan tarvittaessa muuttaa tavoiteltujen vaikutustensuuntaan.Siirtokasvillisuuden käyttö ja menetelmät dokumentoidaan.Kasvillisuuden menestymistäseurataan. Seuranta ohjelmoidaan toteutussuunnittelunyhteydessä. Johtopäätökset voidaanesittää julkisesti.Kylvettävien alueiden toteutus ja hoito dokumentoidaan.Kasvillisuuden kehittymistä, menestymistäja eri hoitotapojen vaikutuksia seurataan.Seuranta ja tutkimus määritellään toteutussuunnittelunyhteydessä tarvittaessaerillisenä hankkeena.TUTKIMUKSELLISTENTAVOITTEIDEN TÄYTTYMINENYleissuunnittelutyössä ovat työn kuluessa painottuneetvesien hallintaan ja kuivatukseen liittyvättavoitteet. Pohjoiset olosuhteet asettavatvesien käsittelyyn liittyville rakenteille erityisvaatimuksia.Uudenlaiset, alueella ennen kokeilemattomatratkaisut tulee toteuttaa pienimuotoisinaja alueellisina ennen niiden soveltamistalaajassa mittakaavassa. Lisäksi ratkaisujensoveltaminen edellyttää paitsi laajaa yhteistyötätilaajan, suunnittelijan ja kunnossapidonsekä käyttäjien kesken myös poikkitieteellistäyhteistyötä kaupungin eri virastojenja palvelulaitosten välillä. Työtä ohjannuthankeryhmä ja hankkeeseen liittyvät sidosryhmätovatkin työn kuluessa olleet poikkeuksellisenlaajat.Joillakin osa-alueilla työn sisältöön ovat vaikuttaneetliittyvien suunnitelmien tai toteutuksenaikataulupaineet. Keskeisten katujen osaltakatusuunnitelmat ovat valmistuneet ennenkatuympäristön yleissuunnitelmaa. Pintamaidenpoisto ja vesakonraivaustoimenpiteet onkäynnistetty jo kevään 2003 aikana.Kasvillisuuden käsittelyn, hoidon ja kehittämisenosalta tärkeät ratkaisut tulevat painottumaantoteutussuunnittelu-, rakennus- ja hoitovaiheissa.Myös kasvillisuuden käyttöön jahoitoon liittyvät tavoitteet tulevat tarkentumaanem. vaiheissa.Toppilansaaren ympäristörakentaminen onlaaja, monien toimijoiden ja yleisen kiinnostuksenkohteena oleva kehittämishanke, jollaon toisaalta selkeä toiminnallinen tavoite, teknisetreunaehdot ja toteutukseen sidottu aikataulu,toisaalta laajoja tutkimuksellisia tavoitteita.Tällaisissa hankkeissa suunnittelun lähtökohtanaolevat järkevästi mitoitetut japerustellut tavoitteet, kuten selkeä ongelma jasen ratkaisutarve motivoivat suunnittelua janopeuttavat toteuttamiskelpoisten ratkaisujenlöytämistä. Toisaalta yleissuunnitteluvaiheessaliian tarkasti yksilöidyt tavoitteet ja tarpeetsaattavat sitoa ja rajoittaa suunnitteluratkaisujaliiaksi. Tasapainon löytäminen tutkimuksellistenja laadullisten tavoitteiden sekä ratkaisujentoteuttamiskelpoisuuden välillä on haastavaaja edellyttää toimijoilta laajaa yhteistyötä.

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4545

4646 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA

TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 4747KirjallisuusHalonen P., Huhta A-P., Kalleinen L., Ahola U.ja Itämies J. 2001: Toppilansaaren luontoarvojeninventointi. Tutkimusraportti. Oulunyliopisto.Liitteet• Yleissuunnitelmapiirustukset 1:1000,taiteltunaKalleinen, L. 2003: Holstinsalmen kääpämetsät.Video ja CD. Ympäristö-IT, ympit.Niskala Kaarina 1999: Toppilan maankäytönhistoriaa. Toppilansalmen alueen rakentaminenja toiminta vuodesta 1724 nykypäivään.PSV Maa ja Vesi 2002: Toppilansaaren kasviensiirrot, muistio 30.9.2002.Oulun kaupunki, tekninen keskus & PSV Maaja Vesi 2002: Toppilansaaren harvinaisen kasvi-ja hyönteislajiston tarkentava selvitys.Oulun kaupunki, tekninen keskus & JP-Transplan, PSV Maa ja Vesi sekä Suunnittelukortes2002: Toppilansaaren kunnostuksenja toteutuksen yleissuunnitelma, loppuraportti.Oulun kaupunki, tekninen keskus & SuunnittelukeskusOy 2000: Hietasaaren käyttö- jamaisemanhoitosuunnitelma. Raportti 0142-B8957.Oulun kaupunki 1999: Oulun Toppilansalmenyleinen aatekilpailu 1.6.-15.10.1999. Kilpailuohjelma.Virkkunen, H. 2002: Toppilansaaren maisemasuunnitelmanidealuonnos - Huomioitavia osaalueitamaisemansuunnittelussa.

4848 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA