Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelma - Oulu
Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelma - Oulu
Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelma - Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1818 TOPPILANSAARENVIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMASUOJELUUOJELU- JA HOITOSUOSITUKSETTärkeimpiä suojeltavia alueita ovat luontokohteina hoidettavatuhanalaisten kääpien kasvupaikat sekä runsaslajisimmat lehdot:S1S2S3S4S5S6S7S8Varttunut harmaaleppälehto, jossa on useita pikkukennokääpäesiintymiä(E)Runsaslajinen <strong>ja</strong> rehevä lehto, jossa on pähkinäkäävänesiintymisalue (E)Prikipuiston valkovuokkolehto useine puutarha-alkuperääolevine putkilokasvilajineen (AIII/AII)Iäkäs lehtipuulehto, jossa on useita pähkinäkäävänesiintymiä (E)Harmaaleppävaltainen lehto, jossa on melko runsaastipähkinäkäävän esiintymiä (E)Harmaaleppälehto, jossa on pähkinäkäävän esiintymiä (E)Lehtipuulehto, jossa on paikoin runsaasti valkopeippiä sekäpähkinäkäävän esiintymisalue (E)Lehtipuulehto <strong>ja</strong> Holstinsalmen entisen uoman alue (E).Alueen itäpäässä on tavattu pähkinäkäävän esiintymisalue.Lisäksi saaren länsi- <strong>ja</strong> luoteisosien kuivat niityt <strong>ja</strong> hiekkapal<strong>ja</strong>stumattulisi säilyttää avoimina <strong>ja</strong> rakentamattomina, koskane ovat useiden uhanalaisten, silmälläpidettävien <strong>ja</strong> harvinaistenhyönteisten <strong>ja</strong> hämähäkkieläinten habitaatte<strong>ja</strong>. Alueillevoidaan oh<strong>ja</strong>ta erilaisia vapaa-a<strong>ja</strong>ntoiminto<strong>ja</strong>. Kasvillisuusniitetään vuosittain. Rantaniittyalue on monien perhoslajien elinympäristöä.Sitä tulisi hoitaa <strong>ja</strong> laajentaa voimaperäisellä vuosittaisellaruovikon niitolla <strong>ja</strong> kasvijätteen poistamisella.Pikkukennokäävän esiintymisalueen hoidossa olennaista onpyrkiä säilyttämään metsän latvuston <strong>ja</strong> pensaskerroksen tiiviys.Pensaskerroksen lajeista tuomea <strong>ja</strong> punaherukkaa tulisi suosia.Alueelle tulee laatia erityiset yksityiskohtaiset hoito-ohjeet.Pähkinäkäävän esiintymisalueet S4-S7 ovat tuoreita tai kosteitaleppä- tai lehtipuulehto<strong>ja</strong>. Pähkinäkäävän säilymisen kannaltaolennaista on, että lepikoita hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti<strong>ja</strong> kasvustot säilytetään luontaisen tiheinä.Prikipuiston valkovuokkokasvuston S3 säilyttäminen edellyttääympäröivien korttelien rakentamisen vaikutusten minimoimistalehtopainanteen kosteus- <strong>ja</strong> valo-olosuhteisiin sekä kasvustonsuo<strong>ja</strong>amista kululta.SuojelukohteetKASVILLISUUDENSUOJAAMINEN JA SIIRTOISTUTUKSETKookkaat vanhat yksittäiset maisemapuut <strong>ja</strong> puuryhmät puisto-<strong>ja</strong> viheralueilla sekä mahdollisuuksien mukaan myös korttelialueillatulee säästää rakentamiselta <strong>ja</strong> suo<strong>ja</strong>ta rakentamisena<strong>ja</strong>ksi. Säästettäviä puulaje<strong>ja</strong> ovat <strong>ja</strong>lavat, hopeapajut, lehmukset,lehtikuuset, siperianpihdat, siperiansembrat, kookkaat <strong>ja</strong> vanhathalavat, hieskoivut, kuuset sekä männyt.<strong>Toppilansaaren</strong> asemakaava-alueen harvinaisia <strong>ja</strong> alueelle tyypillisiäputkilokasve<strong>ja</strong> on siirretty maansiirto- <strong>ja</strong> rakennustöidenalta säilytettäviksi <strong>Oulu</strong>n yliopiston Kasvitieteelliseen puutarhaan.Kasvimateriaalia lisätään sekä kerätyistä siemenistä ettäpuutarhan koekentille siirretyistä maapaakuista. Siirrot aloitettiinsyyskuussa 2002 <strong>ja</strong> niitä on <strong>ja</strong>tkettu keväällä <strong>ja</strong> kesällä 2003.Kasvimateriaalia tullaan käyttämään <strong>Toppilansaaren</strong> viherrakennuksessa.