1. Ruskon jätekeskuksen ympäristölupa (pdf) - Oulu

PÄÄTÖSAnnettu julkipanon jälkeen 13.11.2003Dnro 1195Y0126-121ASIALUVAN HAKIJAPäätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee OulunJätehuollon Ruskon jätekeskuksen kaatopaikkatoiminnan jatkamista siihen liittyvinemuine toimintoineen.Oulun JätehuoltoPL 6790015 Oulun kaupunkiLAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTIRuskon Jätekeskuksen kaatopaikkatoiminta siihen liittyvine muine toimintoineenRuskon kaupunginosassa kiinteistöllä Rn:o 83 E osoitteessa Ruskonniityntie 10,Oulu.LUVAN HAKEMISEN PERUSTEToiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4 -kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 §:n 3 momentin perusteella.LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTAYmpäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 §:n kohdan 12 a perusteella lupahakemuskäsitellään ympäristökeskuksessa.ASIAN VIREILLETULOLupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2002. Hakemusta on täydennetty4.3. 2003.TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS-TILANNERuskon nykyinen toiminta perustuu 25.4.1995 myönnettyyn ympäristölupaan

3Liikenne ja liikennejärjestelytRuskon jätekeskuksessa käy päivittäin vuoden ajasta riippumatta kuorma-autoja jahenkilöautoja 400-1000 kpl vuorokaudessa. Liikennettä on alueella aukioloaikoina( arkipäivisin klo. 7.00-20.00 ja lauantaisin klo. 9.00-12.00 ).Ruskon jätekeskuksesta jatkokäsittelyyn lähteviä ongelmajätteitä haetaan talvellanoin kerran kuukaudessa ja kesällä noin 2 kertaa kuukaudessa. Kuljetuksen hoitaaIisalmen Keräysöljy Oy:n kuljetuskalusto. Kertakuljetusmäärä ilman jäteöljyjä onkeskimäärin noin 4 t. Lastaus tapahtuu Oulun Jätehuollon trukilla ongelmajätevarastonedustalla. Lisäksi Ekokem Oy Ab:n kalusto hakee jäteöljyjä noin jokakolmas kuukausi. Kertakuljetusmäärä on noin 35 t. Jäteöljyn pumppaus ajoneuvoontapahtuu öljyaseman vieressä.Oulun Jätehuollon vaarallisten aineiden kuljetuksesta vastaa turvallisuusneuvonantaja.Palvelu on hankittu Iisalmen Keräysöljy Oy:ltä.LAITOKSEN TOIMINTAYleiskuvaus toiminnastaRuskon jätekeskus on toiminut vuodesta 1981 Oulun kaupungin ainoana yleisenäkaatopaikkana. Ruskon jätekeskukseen otetaan vastaan yhdyskunta- ja rakennusjätteenlisäksi erilliskerättyä biojätettä ja energiajätettä, kotitalouksien ja yritysten ongelmajätteitäsekä jonkin verran teollisuuden ongelmajätteitä, öljyisiä jätteitä, öljylläpilaantunutta maata, raskasmetallisakkoja, erityisjätettä sekä syntypaikkalajiteltuahyötyjätettä kuten muovia, paperia, pahvia, metallia, neste- ja kotelopakkauksia,lasia, käsittelemätöntä puutavaraa ja risuja.Ruskon jätekeskukseen toimitettiin vuonna 2002 jätettä Oulun lisäksi myös Kempeleen,Oulunsalon, Haukiputaan, Limingan, Tyrnävän, Lumijoen, Yli-Kiiminginja Hailuodon kunnista. Lisäksi Kiimingin ja Muhoksen kunnat ovat liittymässä OulunJätehuollon toimialueeseen. Toimialueen asukasluku on tällöin 200 000.Ruskon jätekeskuksen kaatopaikoille on läjitetty jätteitä runsaan kolmenkymmenenvuoden aikana noin 2,5 milj. m 3 , josta suurin osa on sijoitettu vanhalle kaatopaikalle.Vuosittain jätettä toimitetaan jätekeskukseen noin 90 000 tonnia, josta yhdyskuntajätettäon noin 50 000 tonnia.Ruskon jätekeskuksen omat kiinteistöllä sijaitsevat laitokset ja toiminnotToimistorakennusVaakarakennus / pyöräverstasTyöntekijöiden sosiaalitilat / jätehuoltomestarin toimistoÖljyasemaÖljyaltaat

4OngelmajätevarastotKonesuoja / korjaamorakennus / lämpökeskusEnergiajätehalliKompostointilaitosBiokaasupumppaamoOngelmajäte- ja erityisjätekaatopaikka ( loppusijoituspaikka )PumppaamotSuotovesialtaat ( pohjoinen ja eteläinen )Öljyisten maiden kompostointikenttäRakennusjätekaatopaikkaYhdyskuntajätekaatopaikkaErityisjätemonttuRiskijätteen vastaanottopaikkaHyötyjätteiden vastaanottoaluePuhtaan puutavaran vastaanottoalueVanha kaatopaikka ( suljettu )Nykyinen yhdyskuntajätteen täyttöalue on noin 4,5 ha ja rakennusjätteen täyttöalueon noin 1,5 ha. Vanhan maisemointityön alla olevan kaatopaikan pinta-ala on noin12 ha. Toiminta-alueiden ( käsittelypaikat, tiestö, rakennukset, vesistöjärjestelyt sekätäyttöalueen ulkopuoliset urheilu- ja virkistysalueet ) tilantarve on noin 40 ha,jolloin jätteiden loppusijoitukseen on käytettävissä 20 ha:n alue. Kaatopaikkatoimintaavoidaan jätekeskuksessa jatkaa noin 20 vuotta. Jätekeskuksen muita jätteidenkäsittelytoimintoja voidaan jatkaa vielä senkin jälkeen.Energian käyttöRuskon jätekeskuksen rakennukset lämmitetään biokaasulla. Kiinteistökattilankäyttämän biokaasun normikulutus vuonna 2002 on ollut 176 000 Nm 3 ja energiamääränoin 800 MWhVeden hankintaRuskon jätekeskuksen raakavesi otetaan kunnallisesta vesijohdosta.YhdyskuntajätteenkaatopaikkaRuskon jätekeskuksen uusi yhdyskuntajätteen kaatopaikka otettiin käyttöön syksyllä1999. Kaatopaikan pohjarakenteet on tehty Vnp:n 861/1997 tavanmukaisen jätteenkaatopaikalle asetettujen vedenläpäisevyysvaatimusten mukaisesti. Tiivistysrakennetehtiin 250 mm paksusta mineraalitiivisteestä sekä kahdesta tiiviistä Lemdense-asfalttikerroksesta,joiden yhteisvahvuus on 110 mm. Asfalttikerrosten K-arvot ovat 1x10 -11 m/s ja 1x10 -12 m/s. Rakennetun pohjakerroksen paksuus yhdyskuntajätteenkaatopaikalla on kokonaisuudessaan 1,16 m.

5Jätteen vastaanotto ja käsittelyUudelle yhdyskuntajätteen kaatopaikalle on sijoitettu vuoden 2002 loppuun mennessäyli 160 000 tonnia yhdyskuntajätettä. Täyttö tapahtuu ns. kerrospengerryksenä.Vastaanotetut kuormat tiivistetään ajamalla niiden yli 3-4 kertaa 32 tonnia painavallakaatopaikkajyrällä. Kerralla tiivistettävä kerrosvahvuus on noin 0,5 m. Jätepenkkaon jaettu ns. sektoreihin.Yhdyskuntajätteen kaatopaikalle otetaan erityisjätettä, joka peitetään päivittäin.Erityisjätteitä varten kaivetaan jätepenkkaan kaivanto. Erityisjätteeksi luokitellaanmm. kiinteässä muodossa oleva asbesti, eläinten ruhot sekä hiekan- ja rasvanerotuskaivojenlietteet. Uudelle yhdyskuntajätepenkalle on sijoitettu vuoden 2002 loppuunmennessä yli 9000 tonnia erityisjätettä.Jätehuoltomestari vastaa siitä, ettei kaatopaikalle tuoda sinne soveltumattomia jätteitäja että aluetta täytetään ja hoidetaan asianmukaisesti. Kaatopaikalle tuotavillekuormille tehdään satunnaisia pistotarkastuksia.Laajennusalueen II-vaiheNykyiselle yhdyskuntajätteen kaatopaikalle otetaan jätettä syksyyn 2003 asti, jonkajälkeen otetaan laajennusalueen II- vaihe käyttöön. Laajennusalueen pinta-ala on5,5 ha. Alueelle on tehty täydentävät pohjatutkimukset helmikuun 2003 alussa.Tutkimusten pohjalta päätetään kaatopaikan tiivistysrakenne. Laajennusalueen pohjarakenteitakoskevat työt aloitetaan kesällä 2003.Oulun Jätehuolto on esittänyt 13.6.2003 laajennusalueen täyttövaiheen II ja ongelmajätealtaan9 pohjarakenteita koskevat suunnitelmat ja ympäristökeskus on25.6.2003 todennut lausunnossaan, että esitetyt rakenteet täyttävät valtioneuvostonkaatopaikkapäätöksessä kaatopaikan pohjarakenteelle asetetut vaatimukset.Rakennusjätteen kaatopaikkaRakennusjätettä on otettu joulukuun 2002 loppuun asti vanhalle rakennusjätteenkaatopaikalle. Uuden rakennusjätteen kaatopaikan pohjarakenteet valmistuivat samaanaikaan kuin uuden yhdyskuntajätteen kaatopaikan eli kesällä 1998. Kaatopaikanpohjarakenteet on tehty Vnp:n 861/1997 tavanomaisen jätteen kaatopaikalleasetettujen vedenläpäisevyysvaatimusten mukaisesti. Tiivistysrakennekerros onmuutoin samanlainen kuin yhdyskuntajätteen kaatopaikalla, ainoastaan asfalttikerroksenkokonaisvahvuus on 100 mm.

6Biojätteen laitosmainen kompostointi ja jälkikypsytys aumoissaYleistäRuskon jätekeskuksessa kompostoidaan erilliskerättyä biojätettä laitosmaisesti.Biojätteen rumpukompostointilaitos valmistui kesällä 2000. Rakennuksessa on tilojakahdessa kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa on vastaanottotila, prosessitilaja tukiainevarasto. Toisessa kerroksessa on valvomotila.Kompostointiprosessi on jatkuvatoiminen eli 24 h/d, josta jätteiden vastaanottoa on8 h/d. Toimintaa hoitaa laitosmies. Keskimääräinen käyntiaika vuodessa on 8400 h.Laitoksen kapasiteetti on 6000 t/a, kun vuotuinen biojätekertymä Oulun alueella ontällä hetkellä noin 5000 t.Biojätteen kompostointi tapahtuu kolmessa polyuretaanilla eristetyssä 125 m 3 :n teräsrummussa.Jätteen viipymä rummussa on seitsemän vuorokautta. Kompostointirummuissasyntyvän poistoilman mukana vapautuva lämpö otetaan talteen lämpöpumpunavulla. Laitosta lämmitetään tällä lämmöllä. Tarvittaessa lisälämpöä saadaanbiokaasusta. Laitos on täysin automatisoitu, mutta voidaan käyttää myös käsiohjauksellavalvomohuoneesta.Prosessin kulkuBiojäte tuodaan pakkaavissa jäteautoissa laitoksen sisälle, jossa jäte kipataan jokolattiavastaanottoon tai lavavastaanottoon. Lattiavastaanotossa on lattialämmitys,jonka avulla jäinen biojäte saadaan talvisaikaan paremmin sulamaan. Molemmistavastaanottopisteistä biojäte johdetaan kuljettimilla murskaimelle, joka murskaa jätteen2-3 cm:n palakokoon.Murskaimen jälkeen biojäte nostetaan kaksoisruuvikuljettimilla rumpuihin. Samanaikaisestiannostellaan ruuvikuljettimelle tukiainevarastosta turvetta. Tukiaineen jabiojätteen seossuhde on 1:1.Rumpuihin johdetaan ilmaa vapaaseen ilmatilaan rumpujen päistä sekä lisäilmaarumpujen kylkiin poratuista reiìstä massan sisään puhaltavalla ilmastusjärjestelmällä.Lisäilma tuotetaan erillisellä kompressorilla. Kompostointiprosessin lämpötilatovat 50-60 o C:n välillä. Kompostointirumpuja pyöräytetään keskimäärin 2 kertaatunnissa.Kompostoituminen alkaa nopeasti ja sen aktiivivaihe kestää noin 5-7 vuorokautta.Seitsemän vuorokauden kuluttua jäte poistetaan rummusta ruuvikuljettimella katettuunulkotilaan, josta se siirretään pyöräkuormaajalla kompostointilaitoksen vieressäsijaitsevalle jälkikypsytyskentälle. Jälkikypsytys tapahtuu aumoissa ja se kestäävähintään kolme kuukautta.

7Laitoksen käytön seuranta ja laadun valvontaKompostointilaitoksen toiminnasta, hoidosta, häiriö- ja poikkeustilanteista sekälaadunvalvonnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa.Rummussa olevan biojätteen lämpötilaa seurataan vähintään kerran viikossa. Biojätteenkosteusprosentti ja pH määritetään noin kerran kuukaudessa. Kompostinkypsyys määritetään Rottegrad-kokeella noin kerran kuukaudessa.Ravinnesuhteita ei ole määritelty muissa tapauksissa kuin silloin, kun kompostimultaaon käytetty Ruskon jätekeskuksessa viherrakentamistöissä. Ravinnesuhteeton määritelty Viljavuuspalvelussa. Rumpukompostoitumisen aktiivivaiheen jälkeenkompostoidun materiaalin enterokokkien lukumäärän on oltava alle 5000 kpl /gnäytettä ja salmonellattomien näytteiden määrä on 9 kpl 10 näytteestä. Enterokokkienja salmonellan määrä on tutkittu noin kahden kuukauden välein. Määritysrajaton muutoin alitettu paitsi yhden kerran näytteestä on todettu salmonellaa.Poistoilman ammoniakkipitoisuus on määritetty Jyväskylän yliopiston tekemillämittauksilla useita kertoja. Koska ammoniakkia ei ole kertaakaan mittauksissaesiintynyt, hakemuksessa esitetään, että mittauksia ei tulla jatkossa tekemään säännöllisesti,vaan määritellään tarvittaessa.Biojätteen jälkikypsytysRumpukompostoitu biojäte tarvitsee vähintään kolmen kuukauden jälkikypsytyksenaumoissa. Jälkikypsytystä varten on kunnostettu Ruskon jätekeskuksen vanhabiojätteen aumakompostointikenttä kesällä 2001. Kentällä on sadevesikaivot, joistavesi johdetaan eteläisen suotovesialtaan kautta jätevedenpuhdistamolle.Laitoksen seisokkien aikana biojätettä kompostoidaan kompostointikentällä, aumaustehdään pyöräkuormaajalla. Aumoja käännetään noin kahden kuukauden välein.Kompostimulta käytetään toistaiseksi vanhan kaatopaikan maisemoinnissa kasvukerrokseensekä jonkin verran muissa alueen vihertöissä. Vanhan kaatopaikan maisemoinninvalmistuttua kompostimullasta on tarkoitus tehdä kaupallinen tuote käytettäväksiviherrakentamisessa ja maanviljelyssä.Eläinten sivutuoteasetuksen vaikutukset eläinperäisten jätteiden kompostointiinEläinten sivutuoteasetus astui voimaan 1.5.2003. Asetus vaikuttaa siten, että Ruskonjätekeskuksen alueella ei voida kompostoida mm. teurasjätettä eikä kauppojenja teollisuuden eläinperäisiä elintarvikejätteitä. Asetuksen mukaan em. jätteidenkompostointikäsittely edellyttää vähintään yhden tunnin käsittelyn 70 o C:n lämpötilassapalakoon ollessa 12 mm. Tällä hetkellä tähän vaatimustasoon ei päästä.

8Kotitalouksien, suurkeittiöiden, pitopalveluiden ja ravintoloiden elintarvikejätteetluetaan asetuksen mukaisesti ruokajätteeksi, joten keräys ja käsittely jatkuu kutennykyisin.Energiajätteen vastaanotto ja paalausRuskon jätekeskuksen energiahallissa on paalattu tammikuuhun 2003 asti syntypaikoillalajiteltua energiajätettä, joka on sisältänyt pääasiassa muovia ( ei PVC ),paperinkeräykseen kelpaamatonta paperia ja pahvia. Energiajäte ei saa sisältää puuta,metallia tai lasia. Paalattu energiajäte on kuljetettu Pietarsaareen EwapowerOy:lle pelletoitavaksi. Energiajätettä on käsitelty vuosittain noin 300 t.Koska Ewapower Oy:n energiajätteen käsittelylaitos tuhoutui täysin tulipalossa21.1.2003, Oulun jätehuolto toimittaa jatkossa energiajätettä Ekoref Oy:lle Kempeleeseen.Ekoref Oy:lle menevän energiajätteen joukossa voi olla myös puutavaraa, eikä sitäenää tarvitse paalata Ruskon jätekeskuksessa. Puhdas puutavara tullaan jatkossatoimittamaan myös Ekoref Oy:lle.Energiajätekuormien laatua tarkkaillaan satunnaisesti kuormantarkastuksilla, jotkakirjataan kuormantarkastuspöytäkirjaan.Hyötyjätteiden vastaanottoHyötyjätteiden ekopiste sijaitsee tällä hetkellä uuden yhdyskuntajätteen kaatopaikanvieressä. Ekopisteellä otetaan vastaan pahvia, neste- ja kotelopakkauksia, paperia,muovia ja metallia, joita varten on metalliset avolavat. Hyötyjätelavat sijaitsevatekopistetasanteen alapuolella, mikä helpottaa hyötyjätteiden tyhjennystä.Jätehuolto on rakentanut kesällä 2002 uuden ekopisteen ongelmajätteiden vastaanottoalueenyhteyteen öljyallas II vastapäätä. Uusi ekopiste, joka otetaan käyttöön2003 kesällä, on asfaltoitu.Puhtaan puutavaran ja risujen vastaanottopaikka on eteläisen suotovesialtaan läheisyydessä.Puhdas puutavara ja risut haketetaan, minkä jälkeen ne menevät jokoenergiahyötykäyttöön tai öljyisten maiden kompostiaumojen tukiaineeksi.Riskijätteiden vastaanottoRuskon jätekeskuksessa otetaan vastaan mm. sairaaloiden ja veripalvelun riskijätettä,millä tarkoitetaan tunnistamatonta biologista jätettä kuten verisiä rättejä, leikkaussalijätettä,neuloja tai muuta sairaaloiden ja terveydenhoidon jätettä, joka vaatiivälittömän peittämisen.

9Riskijätteen vastaanottoalue sijaitsee öljyisten maiden kompostointikentän takana,vanhan lietealtaan vieressä. Riskijätteet peitetään välittömästi. Riskijätettä otetaanvastaan kolmena päivänä viikossa.ÖljyjäteasemaYleistäRuskon jätekeskuksen öljyasemalle otetaan vastaan teollisuuden, palvelutoiminnanja kotitalouksien nestemäisiä ja kiinteitä öljyjätteitä. Vastaanotetuista nestemäisistäöljyjätteistä muodostuu 90 % öljyvesiseoksista, öljynerottimien jätteistä ja käytetyistävoiteluöljyistä. Kotitaloudet voivat toimittaa öljyjätteensä asemalle veloituksetta,jos sitä on alle 30 litraa.Öljyasema koostuu kahdesta tilavuudeltaan noin 250 m 3 :n katetusta betonisestalaskeutusaltaasta sekä 220 m 2 hallitilasta. Hallitilan alakerroksessa on nestemäisilleöljyjätteille vastaanotto-, selkeytys- ja varastosäiliöt, pumppuhuone ja yläkerroksessatoimii pienerien vastaanotto ja käsittely.Prosessin kulkuPienerien vastaanottotilassa valutetaan kanistereissa toimitetut öljyjätteet tyhjiksins. valutusrännissä. Ennen kuin öljykanisterit laitetaan valumaan, tarkistetaan, etteiöljyn joukossa ole liuottimia. Pieneriä varten oleva varastosäiliö on 16 m 3 , johontulee vain puhtaita jäteöljyjä, joita ei tarvitse valuttaa. Kiinteät öljyjätteet, kuten öljynsuodattimet,voidaan jättää katetun ongelmajätepisteen yhteydessä oleviin astioihin.Öljynerotuskaivojen jätteet tyhjennetään katettuihin laskeutusaltaisiin, missä vedenannetaan laskeutua altaan pohjalle. Altaassa olevan öljyvesiseoksen vedenpinnankorkeutta seurataan vesipitoisuusmittarin avulla. Määräajoin altaan pinnalle jäänytöljykerros pumpataan öljyasemalle yhteen kolmesta 30 m 3 :n varastosäiliöstä japohjalla oleva vesi päästetään öljynerotuskaivoon avaamalla sulkuventtiili.Öljyasemalla olevia 30 m 3 säiliöitä täytetään vuorotellen, joten ne kaikki toimivatyhdessä sekä vastaanotto-, selkeytys että varastosäiliöinä. Säiliöiden pinnalle kertyväöljy toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle noin joka kolmas kuukausi. Kaikkien kolmensäiliön pohjalle jäävät vedet pumpataan yhteen säiliöön öljyjen tyhjennyksenjälkeen. Vettä sisältävän säiliön annetaan laskeutua tietyn ajan ja sen pinnalle kertyväöljykerros pumpataan pois. Lopuksi vedet pumpataan öljynerottimen ja öljynerotuskaivonkautta jätevesiviemäriin. Öljyasemalta viemäriverkostoon laskettavanjäteveden sisältämän öljypitoisuuden ohjeelliseksi maksimiarvoksi on asetettu50 mg/l. Selkeytyksessä syntyvän öljyn vesipitoisuuden tavoitearvoksi on asetettualle 10 p-%.

10Vuoden 2002 kesällä on uusittu öljyaseman ja laskeutusaltaiden välinen imuputki.Laskeutusaltaiden ulkopuolelle on asennettu kaivo, jossa on imuputkelle sulkuventtiilija pikaliitin. Imuputki on lämpöeristettyä paineputkea, joka pysyy sulana itsesäätyvänlämpökaapelin avulla. Öljyisistä vesistä laskeutuva liete kompostoidaanöljyisten maiden kompostointikentällä. Lieteputki on uusittu kesällä 2002. Kiintoaineidenpääsy imuputkeen on estetty teräsverkoista rakennetuilla imusiivilälaatikoilla.Kun Ekokem Oy Ab hakee jäteöljyjä noin joka kolmas kuukausi, otetaan öljyerästäkaksi ½ litran näyte-erää muovisiin sinettipulloihin, joista toinen jää Oulun jätehuoltoonja toinen menee Ekokem Oy Ab:lle, joka tarkistaa öljyn vesi- ja liuotinpitoisuuden.OngelmajätevarastotLääkejätteille ja muille vaarallisimmille ongelmajätteille, kuten hapoille ja emäksilleon oma lukittu ongelmajätevarastonsa. Varastossa sijaitsee vaaka, jolla punnitaanyrityksiltä tulevat maksulliset ongelmajätteet. Varastossa suoritetaan lääkkeiden lajitteluja pakkaaminen.Entinen kaatopaikkakoneen säilytystila toimii myös ongelmajätteiden varastona.Asiakkaita varten katettujen laskeutusaltaiden viereen on rakennettu keväällä 2002ongelmajätekatos, johon otetaan vastaan mm. akut, loisteputket, sähkö- ja elektroniikka,kiinteät öljyiset jätteet, maalit ja liimat.Sähkö- ja elektroniikkaromut menevät jatkokäsittelyyn Tervatulliin, akut toimitetaanRaumalle ja muut ongelmajätteet hakee Iisalmen keräysöljy Oy, joka toimittaane Ekokem Oy Ab:lle hävitettäväksi. Iisalmen keräysöljy Oy hakee ongelmajätteitäkesäaikaan kaksi kertaa kuukaudessa ja talviaikaan noin kerran kuukaudessa. OulunJätehuolto pakkaa ja merkitsee lähtevät ongelmajätteet.Iisalmen keräysöljy Oy hakee ongelmajätteitä myös Oulun Jätehuollon toimialueenkunnista. Iisalmen keräysöljy Oy punnitsee ja lajittelee kaikki vastaanottamansaongelmajätteet sekä Oulusta että lähikunnista ja toimittaa niistä punnitustodistuksen,jonka avulla Oulun Jätehuolto pitää kunnittain kirjaa vastaanottamistaan ongelmajätteistä.Ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikkaYleistäOngelma- ja erityisjätteiden kaatopaikka-alue rakennettiin kesällä 1998. Alueellerakennettiin kolme allasta, joista yksi tehtiin ongelmajätteitä varten ja kaksi erityisjätteille.Ongelmajätealtaan pinta-ala on noin 310 m 2 . Pohjan tiiveys on varmistettukahdella yhteensä 90 mm:n vahvuisella asfalttikerroksella. Niiden alapuolella on 1m:n paksuinen mineraalieristekerros, joka on rakennettu maabentoniitista, jonka K

11arvo on # 4x10 -10 m/s. Asfalttikerroksen päällä on 0,5 m:n paksu vettä johtava kerros,joka on rakennettu murskeesta.Asfalttikerroksen päälle mahdollisesti suotautuva vesi voidaan johtaa käsittelypaikanulkopuolelle rakennettuun umpikaivoon. Kaivoon kertynyt neste voidaan jokopoistaa taikka johtaa jätevedenpuhdistamolle pumppaamo yhden kautta. Umpikaivostaotetaan kerran vuodessa näyte tyhjennystä varten. Käytössä olevan ongelmajätteidenkäsittelyalueen päälle on asennettu kevyt halli. Halliin ei kerry kondenssivettä,sillä hallissa on koneellinen ilmastointi. Käsittelyalueen ympärillä onmyös salaojitus, joka varmistaa, ettei sadevesiä pääse käsittelyalueelle.Ensimmäisen käyttöönotetun ongelmajätekaatopaikan täytyttyä, se kapseloitiinmuovikalvolla sekä tiiviillä maamassoilla kesällä 2001 ja samalla kapseloidun altaanviereen rakennettiin uusi allas muuten vastaavilla pohjarakenteilla kuin ensimmäinenallas, mutta vettä johtavan murskekerroksen vahvuus oli 0,3 m. Toinenkinallas on jo täynnä, joten se tullaan kapseloimaan kesällä 2003. Täyttyneiden altaidenväliin rakennetaan ns. välitäyttö kesällä 2003.Ongelmajätekaatopaikalle otetaan vastaan pääasiassa teollisen toiminnan raskasmetallisakkoja.Ensimmäiseen jo kapseloituun altaaseen otettiin raskasmetallisakkojavuoden 1999-2001 välisenä aikana 717 tonnia. Toiseen vielä kapseloimattomaanaltaaseen on otettu raskasmetallisakkoja vuoden 2001-2002 välisenä aikana yhteensänoin 920 tonnia.KäsittelyRaskasmetallisakkakuormien mukana on aina jätteensiirtoasiakirja sekä tutkimustulokset.Raskasmetallisakat kipataan kuljetusautosta suoraan ongelmajätekaatopaikalle.Raskasmetallisakat siirretään pyöräkoneen avulla eteenpäin. Ongelmajätekasaatiivistetään tietyin väliajoin. Sakkoja otetaan vastaan sekä irtotavaranaettä säkeissä.Raskasmetallisakkojen määrästä, laadusta, toimituspäivämäärästä ja tuottajista pidetäänkirjaa, josta raportoidaan vuosittain Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselleja Oulun kaupungin ympäristövirastolle.Öljyllä pilaantuneiden maiden kompostointialueYleistäÖljyisten maiden kompostointikenttä on otettu käyttöön syksyllä 2000. Kompostointikenttäon toteutettu hiekan- ja öljynerottimeen viemäröitynä ja se on päällystettyvesitiiviillä asfaltilla. Salaoja- ja routaeristeenä toimivan masuunikuonan allaon lisäeristeenä muovikalvo. Kentän pinta-ala on 3500 m 2 . Kentälle voidaan ottaaöljyllä pilaantuneita maita, joiden pitoisuus on 2000-20 000 mg/kg. Kentälle ei otetahaihtuvia hiilivetyjä sisältäviä pilaantuneita maita.

12Öljyllä pilaantuneiden maiden mukana on aina siirtoasiakirja, jossa näkyy jätteentuottaja ja haltija yhteystietoineen, kuorman koko ja määrä, tuontipaikka ja öljypitoisuus( mg/kg ).KäsittelyÖljyllä pilaantuneet maat aumataan pyöräkoneen avulla. Tukiaineena on käytettyaikaisemmin turvetta, mutta nyt on siirrytty risuhakkeen käyttöön. Käytettävän tukiaineenosuus on 1/3. Jokaisen uuden kohteen pilaantuneet maat laitetaan omaanaumaansa. Vanhat aumat, joiden pitoisuudet ovat lähellä toisiaan yhdistetään tarvittaessasamaan aumaan tilan säästämiseksi. Uusien ja vanhojen aumojen sijainnitmerkitään aina karttapohjalle. Aumojen korkeus on noin 3 m, leveys noin 8 m ja pituusnoin 40 m.Koska kompostointialueelle tulevien öljyllä pilaantuneiden maiden mukana on ainajokaista kuormaa vastaava tutkimustulos öljypitoisuuden osalta, ei kompostoinninaloituksessa ole enää otettu öljypitoisuusmäärityksiä. Kompostoitumista seurataanmittaamalla aumojen lämpötilaa sekä ottamalla tietyin väliajoin kokoomanäytteetaumoista. Aumoja käännetään sulan kauden aikana noin kahden kuukauden välein.Kokoomanäytteet viedään PSV Maa ja Vesi Oy:n laboratorioon tutkittavaksi janiistä analysoidaan öljypitoisuus, haihtuvat hiilivedyt, pH sekä kosteus.Lievästi öljyllä pilaantuneet maat, joiden öljypitoisuus on alle 2000 mg/kg, käytetäänyhdyskunta- tai rakennusjätekaatopaikan reunavallien peitemaina. Sijaintipaikkamerkitään ns. erityisjätelomakkeelle, johon kirjataan mm. maiden läjityspaikanGPS- mittarilla mitatut koordinaatit.Öljyisten maiden kompostointikentälle voidaan ottaa öljyllä pilaantuneita maita1000 t/a ja muita saastuneita maita 500 t /a. Kompostointialueella olisi kapasiteettiakompostoida öljyllä pilaantuneita maita 5000 t/a.Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tarkkailumittauksissa tulee tarvittaessaaumoista määrittää ravinnepitoisuus. Jätehuolto on kuitenkin todennut, että kompostoitumisessatärkein tekijä on hyvä tukiaine, joka mahdollistaa mikrobien hapensaannin.Tällä perusteella tukiaineena tullaan käyttämään risuhaketta, joka onriittävän karkeaa. Turve on todettu liian hienojakoiseksi ja näin ollen huonoksi tukiaineeksi.Hakemuksen mukaan useissa kompostointiin liittyvissä tutkimuksissatodetaan, että lisäravinteilla ei ole suurta merkitystä kompostoinnin edistäjänä.Kompostointikentälle tulevista maista annetaan vuosittain raportti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristövirastolle.Muutosesitykset voimassa oleviin lupaehtoihinOulun Jätehuolto hakee lupaa kompostoida öljyisiä maita 5000 t /a. Lisäksi Jätehuoltohakee lupaa tarkkailumittausten osalta niin, että öljypitoisuutta, haihtuvia

13hiilivetyjä, pH:ta sekä kosteutta ei tarvitse määrittää kompostoinnin alkaessa, koskaöljyn ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet saadaan asiakkailta maiden tullessa käsittelyyn.Aumasta otetaan kuitenkin tarkkailunäyte noin 1-2 kertaa sulan kaudenaikana, jonka perusteella nähdään, miten kompostoituminen on edennyt. Lisäksiravinnemäärityksiä ei oteta, sillä niistä saatavalla tiedolla ei ole merkitystä kompostoitumisenkannalta. Kompostoinnissa on kiinnitettävä huomiota tukiaineen määräänja laatuun sekä aumojen säännölliseen kääntämiseen.BiokaasupumppaamoYleistäVanhalta kaatopaikalta on pumpattu biokaasua vuodesta 1997. Alueella on 25 pystykeräyskaivoa,joista pumpataan biokaasua noin 6 milj. m 3 /a eli noin 2200 t/a. Tällähetkellä talteenottoaste on noin 62,5 %. Tavoitteena pidetään 75 %:n talteenottoastetta.Vuonna 1999 käyttöön otetulla uudella kaatopaikalla syntyy biokaasua noin1 milj. m 3 /a, jota ei vielä oteta talteen. Jätetäyttöön on asennettu vaakakeräysputketkesällä 2002 ja kesän 2003 aikana toimitetaan toinen biokaasupumppaamo. Nykyiseltäkaatopaikalta tullaan pumppaamaan metaania noin 300 t/a. Biokaasupumppaamoon miehittämätön laitos, joka on kaukovalvonnassa 24 h/d. Pumppaamorakennukseenkuuluu kone- sekä valvomohuone.Biokaasua hyödyntää Paroc Oy:n vuorivillatehdas, OYKS:n lämpökeskus sekä OulunJätehuolto itse. Vuonna 2002 biokaasua pumpattiin 25 444 MWh, josta ParocOy käytti 13695 MWh ja OYS 9431 MWh. Loput biokaasusta poltettiin Ruskonlämpökattilassa.Käytön seuranta ja laadun valvontaBiokaasun valvontaa hoitaa vuoroviikoin kolme henkilöä, jotka häiriön sattuessaovat nopeasti paikalla. Päivystäjä hoitaa samalla tarvittaessa koko Ruskon jätekeskuksenpäivystyksen. Biokaasupäivystysnumero on ilmoitettu mm. palokunnalle japoliisille.Biokaasulaitoksella pidetään käyttöpäiväkirjaa laitoksen toiminnasta, häiriöistä,korjaus- ja muutostöistä. Laitoksen toiminnasta ajetaan käyntiraportit kerran kuukaudessa.Raportissa näkyy mm. kaasun koostumus ( CH 4 , O 2 ja CO 2 - pitoisuudet), talteen otetun kaasun määrä ja energiamäärä. Lisäksi kaasun laatua tarkkaillaanvähintään kerran kuukaudessa kaivokohtaisesti mittaamalla kaasun virtaama. Mittauksenperusteella tehdään kaivokohtaiset säädöt.

14YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINENJätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriinRuskon jätekeskuksesta kaatopaikka- ja sadevedet johdetaan kaupungin viemäriinja edelleen jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2002 vesiä johdettiin noin 72 500 m 3ja samana vuonna uudelta yhdyskuntajätteenkaatopaikalta pumpattiin suotovettä8400 m 3 .Vanhan yhdyskuntajätteenkaatopaikan sekä ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikansuotovedet johdetaan pumppaamo 1:n kautta eteläiseen suotovesialtaaseen jasieltä mittakaivon kautta viemäriin.Uuden yhdyskuntajätteen- ja rakennusjätteenkaatopaikan suotovedet johdetaanpumppaamo 3:n kautta pohjoisen suotovesialtaaseen, mistä ne pumpataan pumppaamo2:n kautta eteläiseen suotovesialtaaseen ja sieltä mittakaivon kautta viemäriin.Oulun Vesi on myöntänyt Ruskon jätekeskuksen jätevesille johtamisluvan Liikelaitostenlautakunnan päätöksellä ( 19.6.2002 ).Vuonna 1993 vanhan kaatopaikan länsi- ja pohjoispuoli eristettiin vettä läpäisemättömälläpystyeristysseinällä ( Geolock-seinä ) , joka ulottuu vettä läpäisemättömääntiiviiseen maakerrokseen. Eristysseinää on asennettu yhteensä 1100 m. Eristysseinäntarkoituksena on estää kaatopaikan valuma- ja suotovesien pääsy ympäristöön.Oulun Jätehuolto on mukana Oulun kaupungin Suomen ympäristökeskukselta tilaamanPyykös- ja Kuivasjärven kuormitusselvityksessä, jonka tuloksia on tarkoitushyödyntää arvioitaessa järvien kunnostusmahdollisuuksia. Kuormitusselvityksessämääritetään järvien ravinnetase sekä ulkoiset että sisäiset kuormitukset. Selvitystyössäseurataan myös Lopakkaojan ja Laholaisojan vedenlaatua.Päästöt ilmaanKompostointilaitoksen rummuissa syntyvät kaasut käsitellään otsonaattorilla ennenkuin ne johdetaan kymmenen metriä korkean savupiipun kautta ulos. Kaikissakolmessa rummussa on oma otsonaattorinsa. Hakemuksen mukaan prosessista tulevakaasu ei ole erityisen pahan hajuista, koska tukiaineena käytettävä turve toimiitehokkaana hajunpoistajana.Uuteen yhdyskuntajätepenkkaan on läjitetty jätettä yli 16 000 tonnia vuoden 2002loppuun mennessä. Yksi tonni jätettä tuottaa hiilidioksidia noin 70 m 3 . Uusi yhdyskuntajätteenkaatopaikkasisältää hiilidioksidia noin 11 milj. m 3 , josta pääsee osailmaan. Päästöt vähenevät kesän 2003 jälkeen, kun biokaasun talteenotto aloitetaan.

15Lämpökeskus käyttää polttoaineena biokaasua, jolloin käytön yhteydessä vapautuuilmaan jonkin verran hiilidioksidia.Ruskon jätekeskuksen kasvihuonepäästöt ilmaan ovat pienentyneet kolmannekseenvuoden 1990 tasosta metaanin ( CH 4 ) osalta. Vuonna 1990 CH 4 päästöt olivat 3121t/a ja vuonna 2001 CH 4 päästöt olivat 995 t/a. Tällä hetkellä metaanin talteenottoasteon noin 62,5 %.Melu ja tärinäHakemuksen mukaan jätekeskuksen alueella ei ole melua tai tärinää aiheuttavaatoimintaa.Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminenJäte Määrä EWC-numeroYhdyskuntajäte 48 670 t/a 20 03 01Rakennusjäte 27 200 t/a 17 09 04Biojäte 4658 t/a 20 01 08Erityisjäte3017 t/aPuutarhajäte 3674 t/a 20 02 01Satunnaisjäte4210 t/aSaastunut maa ( > 2000 mg/kg ) 1996 t/a 17 05 03Saastunut maa ( < 2000 mg/kg ) 13063 t/a 17 05 03Teollisen toiminnan jäte1861 t/aMaa- ja kiviaines 6947 t/a 17 05 04Riskijäte 76 t/a 18 01 01Hiekanerotuskaivojätteet 2711 t/a 19 08 02Muut lietteet 1095 t/a 19 08 05Betonimurske ja tiili ( < 15 cm ) 2085 t/a 17 01 01Betonijäte/cyproc ( > 15 cm ) 1590 t/a 170101/170802Kantojäte 853 t/a 20 01 38Energiajäte242 t/aRaskasmetallijäte ( säkeissä ) 18 t/a 11 01 09Raskasmetallijäte ( irto ) 300 t/a 11 01 09Öljynerotuskaivojätteet 227 t/a 13 05 02Öljyvesiseos ( vesipit.< 10 % ) 54 t/a 13 05 07Öljyvesiseos ( vesipit. 10-30 % ) 35 t/a 13 05 07Öljyvesiseos ( vesipit. > 30 % ) 95 t/a 13 05 07Akut 22 t/a 16 06 01Maalit, lakat, liimat yms. 183 t/a 20 01 27Kaiken kaikkiaan Ruskon jätekeskukseen on otettu vuonna 2002 maksullisia jätteitävastaan noin 125 731 t.

16Päästöt maaperäänHakemuksen mukaan toiminnalla ei ole päästöjä maaperään.TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖNHakemuksen mukaan jätekeskustoiminnasta ei ole terveydellisiä vaikutuksia lähiasutukselle.Henkilökuntaan kohdistuvia terveysriskejä on pyritty vähentämäänhenkilökohtaisten suojaimien ja säännöllisen työsuojelutarkastuksen avulla. Ruskonjätekeskuksen toiminnoista on tekeillä riskikartoitus.Yleiseen viihtyvyyteen, luontoon ja rakennettuun ympäristöön vaikuttavia haittoja,kuten pölyäminen, roskaantuminen, hajut ja haittaeläimet, on saatu viime vuosinavähenemään toimintojen kehittyessä. Pölyämistä on saatu vähenemään mm. teidenpäällystyksellä ja harjauksella sekä päällystämättömien tieosien kastelulla ja suolauksella.Roskaantumista pyritään vähentämään jätteen tehokkaalla tiivistyksellä japeittämisellä, aitaamisella sekä kevät- ja syyssiivouksilla. Hajuhaitat ovat vähentyneetbiokaasun hallitun talteenoton ja biojätteen laitosmaisen kompostoinnin ansiosta.Lisäksi hajujen vähenemiseen on vaikuttanut lietteen vastaanottopaikan muuttaminenerityisjätemonttuun, joka peitetään päivittäin.Haittaeläimistä rottien määrä on vähentynyt selvästi aikaisemmista vuosista. Vähenemiseenon vaikuttanut jätteen tehokas tiivistäminen sekä biojätteen väheneminensekajätteestä erilliskeräyksen myötä. Rottia myös myrkytetään säännöllisesti. Lokkienym. lintujen määrä on oletettavasti pysynyt samana.Vaikutus pintavesiinJätekeskuksen ympäristövaikutukset ovat näkyneet kohonneina typpi- ja kloridipitoisuuksinasekä sähkönjohtavuusarvoina Lopakkaojassa. Lisäksi ravinnekuormitustaon esiintynyt myös käytössä olevan laajennusalueen yläpuolella kulkevassaniskaojassa. Niskaojan kuormituksen aiheuttajiksi epäillään uuden laajennusalueenja pohjoisen suotovesialtaan pohjarakenteiden alle rakennustöiden ajaksi kesällä1998 rakennettuja salaojaputkia. Salaojaputkiin on kulkeutunut vanhan eteläisensuotovesialtaan saastuttamia jätevesiä. Kesällä 2002 pohjoisen suotovesialtaan altatuleva salaojaputki johdettiin viettoviemärillä pumppaamolle yksi ja edelleen pumpataaneteläisen suotovesialtaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Nykyisen yhdyskuntajätteenkaatopaikan alta tulevat salaojaputket P8, P9, P3 ja P4 johdettiin viemäriputkellapumppaamolle kaksi ja lopulta vedet menevät jätevedenpuhdistamolle.Tarkkailuraportin mukaan vuonna 2001 Lopakkaojan ravinnevirtaamat olivat selvästivuotta 2000 alhaisempia sekä jätekeskuksen ala- että yläpuolella. Ravinnevirtaamienlasku johtui pitkälti edellisvuotta alhaisemmista vesimääristä ojassa, silläravinnepitoisuudet olivat ylä- ja alapuolella korkeampia tai samaa tasoa kuin vuonna2000. Lopakkaojassa virtasi ravinteiden lisäksi vähemmän happea kuluttavaa

17ainesta, kloridia, rautaa sekä kiintoainetta. Ainepitoisuudet olivat pääosin edellisvuottakorkeammat.Lopakkaojan veden laadun oletetaan paranevan suljetun jätetäytön maisemoinninmyötä. Maisemointityö valmistuu lähivuosina, jolloin jätetäytön läpi pääsevän vedenmäärä vähenee oleellisesti.LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUPäästötarkkailuRuskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia ympäröiviin pinta- ja pohjavesiintarkkaillaan ympäristökeskuksen 23.4.2002 hyväksymän vuosille 2002-2004 esitetynvalvonta- ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti.LaadunvarmistusOulun Jätehuollolle ollaan laatimassa ISO 14001 standardin mukaista ympäristöjärjestelmää.Ympäristöjärjestelmä pyritään saamaan sertifioimiskuntoon vuoden2003 aikana. Oulun Jätehuollolle on laadittu ympäristöpolitiikka sekä ympäristöohjelmavuodelle 2003.Oulun Jätehuollon ympäristöpäämääriä ovat loppusijoitettavan jätteen määrän jahaitallisuuden vähentäminen, vastuullinen jätteenkäsittelytoiminta, toimivan ja turvallisentyöympäristön kehittäminen sekä ympäristöystävälliset ja kustannustietoisethankinnat.POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINENRiskinarviointiOulun Jätehuollolle ollaan laatimassa turvallisuussuunnitelmaa, johon kootaanmahdolliset turvallisuus-, työsuojelu- ja ympäristöriskit sekä niihin liittyvät toiminta-ja menettelyohjeet. Turvallisuussuunnitelma ei ole vielä valmis. Poikkeusolojavarten on laadittu syksyllä 2000 valmiussuunnitelma.Toimet onnettomuuksien estämiseksiMahdollisia riskejä ovat mm. Ruskon jätekeskuksen alueella toimivan L&T:n rengasterminaalintulipalo, jätepenkkapalot, tulipalot jätteenkäsittelylaitoksissa taimuissa rakennuksissa, biokaasulaitoksen toimintahäiriöt, öljyn karkaaminen viemäriinöljyasemalta tai öljyisten maiden kompostointikentältä, suotovesipumppaamojentoimintahäiriöt sekä suotovesialtaiden seinämien ja pohjan läpäisevyys.Jätepenkkapaloja pyritään ehkäisemään seka- ja rakennusjätepenkan tehokkaallatiivistämisellä sekä reunavallien rakentamisella ylijäämämailla.

18Ruskon jätekeskuksen alueella erityisen syttymisherkkiä rakennuksia ovat ongelmajätevarastot,öljyasema, biojätteen kompostointilaitos ja energiahalli. Kaikissarakennuksissa on käsisammuttimia sekä osassa on myös palopostit. Lisäksi biojätteenkompostointilaitokselle on asennettu paloilmoitinjärjestelmä, jonka keskus sijaitseeuudessa toimistorakennuksessa. Ilmoitukset mahdollisesta tulipalosta menevätsuoraan hälytyskeskukseen. Oulun palolaitoksella on avaimet Ruskon jätekeskuksenporttiin sekä alueen rakennuksiin. Ruskon jätekeskus on vartioitu. Vartiointiahoitaa Oulun piirivartiointi.Biokaasulaitoksen toimintaa tarkkaillaan 24 h/vrk biokaasupäivystäjän toimesta.Biokaasupäivystäjällä on kaukovalvontayhteys biokaasupumppaamoon. Biokaasulaitoksellaon sulkuventtiilit, jotka estävät biokaasun virtauksen eteenpäin toimintahäiriöidenaikana ja laitos pysähtyy automaattisesti, joten esim. räjähdysvaaraa eiole. Vuosihuolto suoritetaan neljä kertaa vuodessa.Ruskon jätekeskuksen suotovesipumppaamot 2 ja 3 ovat kaukovalvontaohjelmanpiirissä. Pumppaamoissa on hälytyslaitteet veden nousun varalle. Hälytyksestä tuleeilmoitus valvontaohjelmaan, jota tarkkaillaan.Suotovesipumppaamo 1 on automaattisesti pintarajojen mukaan toimiva pumppaamo.Se ei ole kaukovalvontaohjelman piirissä, mutta pumppaamolla käydäänkerran viikossa lukemassa käyntimittarit. Käyntimittareita on kaksi. Toinen mittarinäyttää eteläiselle suotovesialtaalle menevän suotoveden määrän. Toinen mittarinäyttää suljettuun jätetäyttöön kierrätykseen menevän suotoveden määrän.Pumppaamot, mittarit ja analysaattorit huolletaan vuosittain.Molemmille suotovesialtaille tehdään kuntotarkastukset kerran vuodessa. Tarkastuksenyhteydessä altaat tyhjennetään ja niiden pohjan ja seinämien kunto tarkastetaan.Öljyisten maiden kompostointikentältä sadevesiä varten on hiekan- ja öljynerotuskaivot.Öljynerotuskaivon PEK-hälytinlaite sijaitsee ongelma-jätevarastossa. Hiekan-ja öljynerottimen kuntoa seurataan säännöllisesti ja kaivot on tyhjennetty noinkaksi kertaa vuodessa.Öljyisten maiden kompostointikentän yhteydessä on myös ns. näytteenottokaivo,josta voidaan tarvittaessa ottaa näyte viemäriin lähtevästä vedestä.Öljyaseman öljynerotuskaivon hälytinlaite sijaitsee öljyasemalla. Öljynerottimenkuntoa seurataan säännöllisesti ja kaivo tyhjennetään noin kaksi kertaa vuodessa.

19LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELYHakemuksesta tiedottaminenYmpäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksestaOulun kaupungin ilmoitustaululla 2.6.-1.7.2003 ja Pohjois-Pohjanmaanympäristökeskuksen ilmoitustaululla 14.3.-16.4.2003. Hakemusasiakirjatovat kuulutusaikana olleet saatavilla Oulun kaupungin ympäristövirastossaja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa.Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti ilmoitettusanomalehti Kalevassa 15.3.2003 ja erikseen tiedotettu asianosaisille/rajanaapureille.Tarkastukset ja neuvottelutTarkastus on suoritettu 9.10.2003.LausunnotOulun kaupungin ympäristölautakuntaLausunnossa todetaan, että Ruskon jätekeskuksen kaatopaikka- ja jätteenkäsittelytoimintojenjatkamiselle ei ole estettä. Jätteenkäsittelytoiminnot ovatvakiintuneet alueelle, eikä välittömässä läheisyydessä ole merkittävästi häiriintyviäkohteita.Edelleen lautakunta toteaa, että lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon seuraavatseikat :Erityistä huomiota tulee kiinnittää tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla voidaanvähentää jätekeskuksesta pinta- ja pohjavesiin joutuvaa haitta-ainekuormitustaja joilla vesien laatua voidaan parantaa nykyisestä jo lyhyellä aikavälillä. Velvoitteissatulee ottaa huomioon kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksenliitteessä 1 vesien hallinnalle ja käsittelylle esitetyt vaatimukset.Lupapäätökseen tulee sisällyttää kaikki jätekeskuksen toiminnot mukaan lukiensuljettujen yhdyskunta- ja rakennusjätekaatopaikkojen sekä käytöstä poistetunlieteallasalueen aiheuttamien ympäristöhaittojen torjunta.Jätekeskuksen koko toimintaa tulee tarkastella suhteessa jätelain ensisijaiseentavoitteeseen ehkäistä jätteen syntyä sekä toissijaiseen tavoitteeseen hyödyntääjätettä materiaalina ja energiana. Jätekeskuksen toimintojen tulee edistää valtakunnallisenja alueellisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista.

20Jätteiden ja ongelmajätteiden vastaanoton, varastoinnin, käsittelyn ja eteenpäintoimittamisen tulee täyttää lainsäädännössä ja Oulun kaupungin yleisissä jätehuoltomääräyksissäannetut määräykset.Lupapäätökseen tulee sisällyttää tarvittavat velvoitteet koskien kaatopaikoistaannetun valtioneuvoston päätöksen 4 §:ssä annettuja jätteiden sijoittamistakoskevia yleisiä rajoitteita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää biohajoavan jätteenerotteluun, loppusijoitettavan jätteen esikäsittelyyn sekä mahdollisesti vastaanotettaviennestemäisten jätteiden esikäsittelyyn ja sijoittamiseen.Jätteiden vastaanottoa koskevissa velvoitteissa tulee kiinnittää erityistä huomiotasiihen, ettei jätekeskukseen oteta vastaan loppusijoitettavaksi hyödyntämiskelpoisiajätejakeita.Lupapäätöksessä on annettava tarvittavat määräykset erityyppisten jätteiden sijoittamispaikoillejätekeskuksen alueella. Lupaviranomaisen tulee arvioidamm. nykyisin ongelmajätteeksi luokitellun asbestin erityisjätemonttuun tapahtuvansijoituksen sopivuus. Muutoinkin erityisjätteiden, lietteiden ja riskijätteenhakemuksessa esitetyn sijoitustavan ja -paikan soveltuvuus tulee arvioida suhteessako. jätteiden ominaisuuksiin ja luokitteluun.Lupaharkinnassa on huomioitava, että tulevaisuudessakin osa erilliskerätystäbiojätteestä tultaneen kompostoimaan aumoissa. Laitosmaista kompostointiakoskevien lupamääräysten lisäksi lupapäätökseen tulee sisällyttää tarvittavatmääräykset aumakompostoinnille. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti mahdollisestiaiheutuvien haju- ja haittaeläinongelmien ennalta ehkäisyyn.Mahdollisten vahinkotilanteiden kuten tulipalon ennalta ehkäisyyn ja ympäristöhaittojenjälkitorjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.Jätekeskuksen alueen siisteyteen, toimintojen järjestelyihin ja alueella varastoitavienjätteiden varastointitapaan tulee kiinnittää huomiota maisema-, roskaantumis-yms. haittojen ehkäisemiseksi.Lupapäätöksessä on annettava tarvittavat määräykset toimintojen lopettamisestaja tarvittavista jälkihoitotoimista. Kaatopaikka-alueen sulkemisen kaupunkikuvallisetja alueen tulevaan käyttöön liittyvät vaatimukset on huomioitavamyös toiminnan aikaisissa määräyksissä koskien mm. jätetäyttöjen rakennettatai alueen maaperän pilaantumista.Lupapäätökseen tulee sisällyttää riittävät jätteenkäsittelytoimintojen ja niidenympäristövaikutusten seuranta- ja tarkkailuvelvoitteet. Seurannan on katettavakaikki jätekeskuksen toiminnot ja niiden vaikutukset erityisesti vesiin ja maaperään.

21Muistutukset ja mielipiteetYmpäristölupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia.Hakijan kuuleminen ja vastineYmpäristökeskus on 28.5.2003 päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuudenvastineen antamiseen. Vastine on saapunut 18.6.2003.Vastineessa hakija toteaa, että pinta- ja pohjavesiin johtuvaa haittaainekuormitustapyritään vähentämään mm. suljetun kaatopaikan maisemointityönavulla. Kesän 2003 aikana maisemoidaan noin 5 ha:n alue. Maisemointityöon jaettu useammalle vuodelle, koska rakennekerroksissa käytettäviä kierrätysmateriaaleja( mm. OPA-sakka, lentotuhka ja ylijäämämaat) ei ole ainasaatavissa kuin rajoitettu määrä. Maisemointityö pyritään saamaan valmiiksivuoden 2005 loppuun mennessä.Lisäksi Oulun Jätehuolto yhdistää nykyisen yhdyskuntajätteen kaatopaikanpohjarakenteen alapuolella olevien kolmen vielä viemäröimättömän salaojaputken( P4, P5 ja P6 ) viemäriin kesän 2003 aikana. Oulun Jätehuolto on myösselvittämässä oman biologisen jätevedenpuhdistamon käyttöönottomahdollisuutta.Edelleen vastineessa todetaan, että Ruskon jätekeskuksen ensisijaisena tehtävänäon jätteen hyödyntäminen ja käsittely. Resurssiensa puitteissa Oulun Jätehuoltotarjoaa myös jätteen synnyn ehkäisyneuvontaa.Vastaanotettavien nestemäisten jätteiden käsittelystä Oulun Jätehuolto kaipaatarkempia ohjeita Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.Nykyisellä toimintamallilla ei vastaan otettavasta sekajätteestä pystytä erottamaanhyödyntämiskelpoista jätettä. Rakennusjätteen osalta sitä pystytään jossakinmäärin tekemään ja tehdäänkin metallin ja energiajätteen erottamiseksirakennusjätteestä. Tulevaisuudessa tehokkaampaan jätteen hyödyntämiseenpäästään suunnitteilla olevan jätteen esikäsittelylaitoksen avulla.Asbestin sijoittamiselle Oulun Jätehuolto ei näe estettä, koska vastaanotettu asbestihaudataan eikä siitä aiheudu sen jälkeen pölyhaittaa.Biojätteen kompostointilaitokseen tulee tehdä huomattavia muutoksia, mikälisiellä aiotaan jatkossa käsitellä kaupan eläinperäisiä jätteitä.Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 23.4.2002 hyväksymän valvonta- ja tarkkailuohjelmanmukaisesti, joka on voimassa vuoteen 2004 saakka.

22YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISUPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Oulun Jätehuollolle ympäristönsuojelulain28 §:n mukaisen ympäristöluvan Ruskon jätekeskuksen kaatopaikkatoiminnanjatkamiseen siihen liittyvine muine toimintoineen. Lupa myönnetään hakemuksenmukaiseen toimintaan seuraavin lupamääräyksin:Yleiset lupamääräyksetKaatopaikkavedetA1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle on toimitettava laajennusalueenII pinta- ja pohjavesiä koskeva perustilaselvitys. Perustilaselvitys on annettavavuoden 2003 vuosiraportoinnin yhteydessä ( YSL 46 § ).A2. Ympäristökeskukselle on toimitettava laaturaportti laajennusalueen II ja ongelmajätealtaanpohjarakenteiden rakentamisessa toteutetusta laadunvalvonnasta.Lupaviranomainen suorittaa jätteenkäsittelyalueella tarkastuksen ennen alueenkäyttöönottoa ( YSL 43 § ).A3. Toiminnanharjoittajan tulee antaa 500 000 euron vakuus tai esittää muuvastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi, johon kuuluukaatopaikan käyttö ja ylläpito, valvonta, tarkkailu ja muut kaatopaikkatoiminnankustannukset. Muuna vastaavana järjestelynä voidaan pitää jätemaksuistakerättävää jälkihoitorahastoa. Vakuus tulee luovuttaa tai muuvastaava järjestely esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kolmenkuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vakuustarkistetaan 1.1.2007 ( YSL 43 §, 45 § ).A4. Ruskon jätekeskuksessa on oltava koulutettu ja ammattitaitoinen vastaavahoitaja, joka huolehtii viranomaisten ohjeiden mukaisesti mm. siitä, etteikäsittelyalueelle tuoda sinne kuulumattomia jätteitä ja että koko jätekeskustakäytetään, hoidetaan ja tarkkaillaan asianmukaisesti. Jätteiden vastaanotonon oltava valvottua. Hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Oulunkaupungin ympäristövirastolle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle( JäteA 10 § ).A5. Kun jätteen vastaanotto loppuu nykyisellä käsittelyalueella, on alueelle rakennettavamahdollisimman pian lopullinen peitekerros ympäristökeskuksenhyväksymällä tavalla. Samoin on meneteltävä jo lopetetun vanhanrakennusjätekaatopaikan osalta ( YSA 20 § ja JäteA 9 § ).B1. Täyttöalueen ulkopuoliset vedet on pidettävä erillään käsittelyalueella muodostuvistakaatopaikka- ja sadevesistä, jotka on kerättävä salaojien ja pinta-

23vesikaivojen kautta yhteen ja johdettava viemäriverkkoon ja edelleen jätevedenpuhdistamollekäsiteltäväksi ( YSL 43 § ja Vnp 861/1997 ).Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tulee tarkkailla 23.4.2002 hyväksytynvalvonta- ja tarkkailusuunnitelman mukaan ( YSL 46 § ).B2. Nykyisen yhdyskuntajätteen käsittelyalueen pohjarakenteen alapuolella olevatvielä viemäröimättömät salaojaputket ( P4, P5 ja P6 ) on liitettävä viemärilinjaan,jos analyysien perusteella kyseisten putkien sisältämä vesi laatunsapuolesta poikkeaa olennaisesti kaatopaikan yläpuolisen pintavesitarkkailupisteenLo5 veden laadusta ( YSL 43 § ja JäteA 8 § ).Jos edellä mainitut toimenpiteet eivät vähennä Lopakkaojaan kohdistuvaaravinnekuormitusta, on selvitystä jatkettava mahdollisen syyn löytämiseksi.Selvityksistä ja mahdollisista toimenpiteistä tulee raportoida viimeistäänvuoden 2004 loppuun mennessä, jolloin on jätettävä uusi kaatopaikkaaluettakoskeva valvonta- ja tarkkailusuunnitelma ( YSL 43 § ).Yhdyskuntajätteen vastaanotto ja käsittelyC1. Nykyinen yhdyskuntajätteen käsittelyalue ja laajennusalue II toimii tavanomaisenjätteen sijoituspaikkana, jonne voidaan ottaa vastaan hakemuksessaesitettyjä jätteitä ja niihin rinnastettavia muita jätteitä. Pohjois-Pohjanmaanympäristökeskus tulkitsee tarvittaessa jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden (YSA 20 § ).Jos jätetäyttöön sijoitetaan muuta jätettä kuin asumisessa tai siihen ominaisuudeltaantai koostumukseltaan rinnastettavaa jätettä, on jätteen tuojan esitettäväjäljennös jätteen kaatopaikkakelpoisuustestiä koskevasta asiakirjastatai asiantuntija-arviosta, joista ilmenee kyseisen jätteen hyväksyttävyys sijoitettavaksijätetäyttöön.Nestemäisiä jätteitä mukaan lukien hiekan- ja rasvanerotuskaivojen jätteetei saa sijoittaa käsittelemättömänä jätetäyttöön vaan ne tulee sijoittaa niitävarten varatulle ja merkitylle alueelle, johon on rakennettava vastaanotto jakäsittely-yksikkö, ainoastaan eläinten ruhot ja riskijätteet voidaan haudatajätetäyttöön tehtyyn kaivantoon kuitenkin niin, että sijoituspaikka on uudellakaatopaikka-alueella.Nestemäisten jätteiden esikäsittelyä koskeva suunnitelma ja rakenteet onesitettävä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 31.3.2004 mennessä ja käsittely-yksikköon rakennettava viimeistään 31.8.2004.Jätteenkäsittelyalueelle 1.1.2005 jälkeen ei saa sijoittaa jätettä, jota ei oleesikäsitelty siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvanvaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisenkannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.

24Samoin sellaista asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan jakoostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassasyntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei olekerätty talteen erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten ( YSL 43 § ja45 § ).C2. Jätteenkäsittelyalueen pitäjän on jätettä vastaanottaessa tarkastettava tiedotjätteen alkuperästä ja jätteen luokittelusta jätteiden sekä ongelmajätteidenluettelosta annetun ympäristöministeriön päätöksen ( 1129/2001 ) mukaisestija jätettä koskevat muut asiakirjat.Jäte tulee tarkastaa jätekuormaa vastaanotettaessa ja tarvittaessa sitä tyhjennettäessäja tarvittaessa otettava jätteestä näytteet mahdollisia tarkastustestejävarten ( YSL 45 § ja YSA 20 § ).C3. Jätteenkäsittelyalueelle tuotavista asbestijätteistä on ilmoitettava etukäteenjätteenkäsittelyalueen hoitajalle. Asbestin pölyäminen kuorman purun ja sijoittamisenaikana tulee estää. Asbestijäte on sijoitettava sille erikseen varatullealueelle tiiviissä pakkauksissa ja peitettävä välittömästi sijoittamisenjälkeen. Sijoitusalue ja paikat on merkittävä käsittelyalueen karttaan ( YSL45 § ).C4. Jätetäytön tulee edetä vaiheittain ja lohkoittain tiivistettävin kerroksin siten,että avoimena oleva jätealue pysyy pienenä. Jätetäyttöön sijoitettavat jätteeton tiivistettävä päivittäin ja peitettävä viikoittain. Alueella käytettävän kaatopaikkakoneenon oltava riittävän tehokas ja kaatopaikkatoimintaan soveltuva( YSL 43 § ja 45 § ).C5. Kaikista yhdyskuntajätteen käsittelyalueelle tulevasta yhdyskunta-, erityis-,ongelma- ja hyötyjätteen laadusta, määristä, alkuperästä, toimituspäivämäärästä,tuottajasta tai tuojasta ja sijoituspaikoista on pidettävä kirjaa.Kirjaa on myös pidettävä vastaanottamatta jätetystä jätteestä, josta onviipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle samoin havaituista merkityksellisistäterveys- ja ympäristöhaitoista sekä myös edelleen toimitetuista ongelma-ja hyötyjätteestä. Jätteenkäsittelyalueen pitäjä antaa jätteen tuojallekuitin käsittelyalueelle vastaanotetusta jätteestä.Ongelmajätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukanajätteen siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä ongelmajätteenvastaanottajalle. Ongelmajätteet on pakattava ja merkittävä valtioneuvostonpäätöksen 659 / 96 mukaisesti.Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain Oulun kaupungin ympäristövirastolleja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuodenmaaliskuun loppuun mennessä ( JäteL 51 § ).

25C6. Jätteenkäsittelyalueella on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti haitat javaaratilanteet ( eläinten aiheuttamat haitat, haju- ja pölypäästöt, tulipalot,sortumat ja rakenteita vahingoittavat painumat sekä jätepenkereen puutteellinenvakavuus ja routimisesta johtuva kaatopaikkarakenteiden vaurioituminen)ja ne on kirjattava ja niistä on ilmoitettava Oulun kaupungin ympäristövirastolleja Pohjois-Pohjanmaan ympäristö-keskukselle ( JäteA 8 § ).Biojätteen kompostointiD1. Kompostointilaitoksessa voidaan käsitellä ja kompostoida hakemuksen mukaisiajätteitä yhteensä 6 000 t/a. Jälkikompostointi voidaan tehdä aumakompostointikentällävasta kun rumpukompostoidun biojätteen kypsyys on riittävä.Toiminnasta ei saa aiheutua haitallista haju- tai muuta haittaa ympäristöön( YSL 45 § ).Jos biojätettä joudutaan kompostoimaan aumoissa, niin tällöin on erityisestihuolehdittava siitä, että mahdolliset haju- ja haittaeläinongelmat ehkäistääntehokkaasti huolellisella kompostin hoidolla ja toiminnan tarkkailulla ( YSL43 § ).D2. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava laitoksen siisteydestä ja toiminta onjärjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista. Kompostointija jälkikypsytys tulee hoitaa siten, että siitä aiheutuvat haju- ja pölyhaitatsekä muut vastaavat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Hajuhaittojenehkäisemiseksi tulee tarvittaessa muuttaa käytettävän seosaineen määrää jalaatua, peittää aumat tai käyttää hajunpoistoainetta. Kompostointilaitoksenliikenteestä ja kuljetuskaluston puhtaudesta tulee huolehtia siten, ettei ympäristölleaiheudu haju-, melu-, pöly- tai muita ympäristöhaittoja ( YSL 43 § jaJäteA 8 § ).D3. Kompostin lämpötilaa, kosteutta, kypsyyttä, pH:ta ja ravinnesuhteita tuleeseurata säännöllisesti mittauksin, samoin kompostoitumisen edistymistä.Kompostointilaitoksen toiminnasta, hoidosta ja kunnossapidosta tulee pitääkirjaa ( YSL 46 § ).Valmiin kompostituotteen koostumusta tulee seurata ottamalla siitä kokoomanäytteetlaadunvalvontaa varten ennen tuotteen toimittamista edelleen.Mikäli kompostointituotetta käytetään muuhun kuin maisemointiin ja viherrakentamiseen,sen tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä(46/94) eräistä lannoitevalmisteista annetut laatuvaatimukset.D4. Kompostointilaitoksen poistokaasut on käsiteltävä hakemuksen mukaisellaotsonointilaitteistolla tai muulla vastaavan tasoisella puhdistuslaitteistolla.

26Laitoksen toiminnan vakiinnuttua hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuustulee selvittää puolueetonta asiantuntijaa käyttäen. Mittauksin tulee selvittääainakin laitoksen poistokaasujen hajuyksikkö, ammoniakki- ja rikkivety-,metyylimerkaptaani-, dimetyylisulfidi- ja dimetyylidisulfidipitoisuudet. Mittaustuloksettulee suhteuttaa poistoilman virtaukseen.Selvitys hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuudesta ja mittaustuloksistatulee jättää ympäristökeskukselle vuoden 2004 loppuun mennessä. Mittaustulostenperusteella ratkaistaan poistokaasujen säännöllinen seuranta ( YSL46 § ).D5. Toiminnanharjoittajan tulee esittää yhteenvetoraportti vuosittain seuraavistatoiminnoista:• kompostointilaitoksen toiminnan seuraaminen• laitoksen toimintahäiriöihin varautuminen• kompostointituotteen laadun seuraaminen• kompostointilaitoksen poistokaasujen tarkkaileminenPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden maaliskuunloppuun mennessä ( YSL 46 § ).D6. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselleja Oulun kaupungin ympäristövirastolle ( YSL 43 § ).D7. Kompostoitavaksi toimitetuista biojätteistä ja teurastamojätteistä sekä edelleentoimitetusta kompostituotteesta on pidettävä kirjaa. Yhteenveto kirjanpidostaon toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Oulun kaupungin ympäristö-virastollesekä tarvittaessa myös muille yhteistoiminta-alueen kunnille( JäteL 51 § ).Energiajätteen käsittelyE1. Energiajätehalliin voidaan ottaa vastaan ja käsitellä kierrätykseenkelpaamatonta, lajiteltua energiakäyttöön soveltuvaa jätettä 2000 tonniavuodessa ( YSL 43 § ).E2. Energiajätehallista polttoon toimitettava jätemateriaali voidaan toimittaa ainoastaansellaisiin polttolaitoksiin, joilla on kyseisen jakeen polttoon tarvittavalupa. Polttojakeen koostumus on tunnettava ja koostumuksesta tuleeesittää selvitys polttojakeen vastaanottajalle ja valvontaviranomaiselle( JäteL 15 § ).E3. Jätteiden purkaminen, varastointi ja käsittely sekä lähtevän materiaalin varastointialueella tulee tapahtua niin, ettei siitä aiheudu roskaantumista tai muuta

27haittaa ympäristölle. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, on lähialueetsiivottava viipymättä ( JäteL 19 § ).E4. Toiminnanharjoittajan on esitettävä energiajätteen laaduntarkkailusuunnitelmaerikseen hyväksyttäväksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle( YSL 46 § ).E5. Energiajätteen käsittelystä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteen määrä,laatu, alkuperä, toimituspäivä, tuoja tai tuottaja. Kirjanpito koskee myös paikaltapoisvietyjä jäteraaka-aineita, raaka-aineista valmistettuja tuotteita, niidenmäärää, laatua, vientiajankohtaa ja -kohdetta. Yhteenveto edellisen vuodenkirjanpidosta tulee toimittaa tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselleja Oulun kaupungin ympäristövirastolle seuraavan vuoden maaliskuunloppuun mennessä ( JäteL 51 § ).Ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikkaF1. Ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikalle rakennetulle altaalle nro 9 voidaansijoittaa raskasmetalleja sisältäviä epäorgaanisia lietteitä enimmillään 1000tonnia ( YSL 43 §).F2. Sade- ja valumavesien pääsy alueelle on estettävä salaojituksella ja altaankattamisella ( YSA 20 § ).F3. Alueelle sijoitetun ongelmajätteen pölyäminen tai muu kulkeutuminen alueenulkopuolelle on estettävä. Alueesta tai sen käytöstä ei saa aiheutua haittaa taivaaraa ympäristölle tai terveydelle ( YSL 43 § ).F4. Ongelmajätteen kaatopaikan täyttyessä on hallin poiston jälkeen kyseinenalue esipeitettävä välittömästi. Kyseessä olevan alueen lopullinen pintarakenteidenrakentamissuunnitelma materiaaleineen ja suunnitelma työn laadunvalvonnastaon esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksellekolme kuukautta ennen töiden aloittamista. Pintarakenteen on täytettäväVnp:n kaatopaikkapäätöksen mukainen ongelmajätteen kaatopaikalle asetettuvaatimustaso ( YSL 43 § ja YSA 20 § ).F5. Ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitetun jätteen koostumuksesta, kierrätys- jahyötykäyttömahdollisuuksista ja seurannasta ja käsittelyalueen ympäristövaikutuksiinliittyvistä selvityksistä voidaan tarvittaessa määrätä erikseen( YSL 43 § ).Ongelmajätteiden kaatopaikalle vastaanotetuista saastuneista maa-aineksistaon oltava valtioneuvoston päätöksen ( 659/1996) mukainen siirtoasiakirja,joka annetaan siirron päätyttyä ongelmajätteen vastaanottajalle.

28F6. Kaikista ongelma- ja erityisjätteen kaatopaikalle sijoitetuista ja edelleen toimitetuistajätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavatasiat:• Kunkin vastaanotetun jäte-erän tuottaja, määrä, laatu, kuljettaja sekävastaanottopäivämäärä.• Kunkin käsittelyyn toimitetun ongelmajäte-erän määrä, laatu, kuljettaja,toimituspaikka sekä toimituspäivämäärä.Yhteenveto ongelma- ja erityisjätteiden kirjanpidosta on toimitettava vuosittainseuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Oulun kaupungin ympäristövirastolleja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ( JäteL 51 § ).Öljy- ja ongelmajätevarastotG1. Öljyjätteiden vastaanotto ja varastointi tulee olla asianmukaista. Varastoinnissaon ylläpidettävä hyvää järjestystä ja siisteyttä. Erilaatuisia ongelmajätteitäei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin, paitsi josse on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaantehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa.Muut ongelmajätteet on varastoitava lukollisessa tilassa omissapaikoissaan sopiviin astioihin siten, että keskenään vaarallisesti reagoiviaaineita ei sijoiteta lähekkäin.Varastoinnissa tulee huomioida ongelmajätteen jäätyminen, jolloin esim. akuttulee säilyttää haponkestävissä säilytysastioissa.Varastoitavat ja poiskuljetettavat ongelmajätteet on merkittäväasianmukaisesti. Tuntemattomia tai muutoin epäilyttäviä ongelmajätteitä eisaa poistaa pakkauksistaan eikä yhdistää muihin jätteisiin.Vahinko- tai onnettomuuden varalle tulee ongelmajätteiden käsittelypaikassaolla aine- tai aineryhmäkohtainen turvaohje. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella tulee olla aina saatavilla riittävä määräimeytysmateriaalia ( YSL 45 §, JäteL 6 § ja JäteA 6 § ).Yhteenveto öljy- ja ongelmajätevarastoa koskevasta kirjanpidosta onliitettävä vuosittaiseen jätteitä koskevaan raportointiin ( JäteL 51 § ).Öljyisten maiden kompostointialueH1. Kompostointikentällä voidaan kompostoida öljyllä saastuneita maamassojakorkeintaan 5000 tonnia vuodessa sekä varastoida väliaikaisesti 500 tonniavuodessa muitakin kuin öljyllä saastuneita maita (kemikaalionnettomuudet ).

29Öljyllä saastuneiden maiden mineraaliöljypitoisuuden tulee olla alle 20 000mg/kg eivätkä käsiteltävät maamassat saa sisältää muita haitta-aineita öljyhiilivetyjenlisäksi. Luvanhaltijan on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselleja Oulun kaupungin ympäristövirastolle saastuneiden maaainestenalkuperä, määrä ja maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuudetennen kompostoinnin aloittamista ( YSL 43 § ).H2. Muut mahdolliset alueelle sijoitettavat saastuneet maat on eristettävä tiiviillämuovikalvolla väliaikaista varastointia varten ennen toimittamista laitokselle,jolla on voimassaoleva ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisillähaitta-aineilla saastuneita maita ( YSL 45 § ja JäteL15 § ).H3. Kentän ulkopuolisten valumavesien pääsy kompostointikentälle on estettävä.Kentälle järjestetyt kallistukset tulee tarkistaa säännöllisesti, jotta estetäänvalumavesien pääsy kosketuksiin kompostoitavien maa-ainesten kanssa jaettä vedet voidaan hallitusti kerätä ja ohjata hälytyksellä varustetunöljynerotuskaivon kautta kaupungin jätevesiviemäriin ( YSL 43 § ja 45 § ).H4. Öljynerotuskaivon toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti, vähintään kuukaudenvälein ja tarkkailusta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuspäivämääräja todettu kaivon kunto, tyhjennykset ja huoltotoimenpiteet. Kirjanpitoon pyydettäessä esitettävä lupaviranomaiselle. Kaivo on tyhjennettävä ennenöljytilan täyttymistä ja pinnalle kertyvä öljykerros ja pohjalle kertyvä liete jasakka on käsiteltävä ongelmajätteenä( YSL 45 §, JäteL 51 § ja JäteA 3 a § ).H5. Kompostointikentälle vastaanotetuista, alueen ulkopuolelta toimitetuistasaastuneista maa-aineksista on oltava mukana siirtoasiakirja, joka annetaansiirron päätyttyä ongelmajätteen vastaanottajalle. Jos kentältä viedään poissaastuneita maa-aineksia, on kuljetuksista laadittava myös siirtoasiakirja samoinperustein (JäteL 15 § ja Vnp 659/1996 ).H6. Jokaisesta aumasta on otettava edustavat näytteet analyysejä varten.Näytteitä tulee ottaa vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista aumaakohti. Näytteenotto on suoritettava seuraavasti ( YSL 46 § ):Jos käsittelyyn tuotavien saastuneiden maiden haitta-ainepitoisuudet on määriteltyasiakkaan toimesta, niin kompostoinnin alkaessa näytteistä ei tarvitseenää selvittää kompostoitavien maa-ainesten helposti haihtuvien hiilivetyjenja mineraaliöljyjen pitoisuuksia, kosteutta ja pH- arvoa.• Kompostoinnin edistymistä on seurattava vähintään kerran kolmessakuukaudessa mineraaliöljypitoisuuksien analysoinnin avulla.

30• Mikäli mineraaliöljypitoisuuden vähenemistä ei todeta kuuden ensimmäisenkuukauden aikana, määritetään kompostimassasta, lämpötila japH- arvo.• Kompostointiaumoja on käännettävä ja tarvittaessa kasteltava edellämainittujen valvontatulosten antamien tietojen perusteella.• Kompostointi tulee hoitaa siten, että siitä aiheutuva melu-, haju- taipölyhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Hajuhaittojen ehkäisemiseksikompostointi on hoidettava mahdollisimman ilmavasti käyttämälläriittävästi seosainetta.H7. Kun kompostoitua maa-ainesta ohjataan loppusijoitukseen, on maaaineksestaotettava edustava kokoomanäyte ja näytteestä on analysoitavahelposti haihtuvien hiilivetyjen sekä mineraaliöljyjen pitoisuudet. Metallipitoisuudeton myös analysoitava, mikäli kompostoitavissa maamassoissa kaivutyönyhteydessä suoritetuissa analyyseissä on havaittu epäorgaanisia epäpuhtauksia( YSL 43 § ).H8. Kompostointi voidaan lopettaa, kun kompostoitavien maa-ainesten öljypitoisuudetovat alle 2000 mg/kg, eikä maa-aines haise enää öljylle. Maa-ainestavoidaan käyttää jätteiden peittämiseen ( YSL 43 § ).H9. Kompostointikentän ja siihen liittyvien rakenteiden toimivuutta ja mahdollisiamuutoksia, kuten painumia, halkeamia ja lohkeilua on seurattava säännöllisesti.Kentän ja sen aumojen rakenteelliset ja toiminnalliset puutteet on korjattavaviivytyksettä. Yhteenveto kentän rakenteiden muutoksista ja toimivuudestasekä mahdollisesta aumojen suojauksesta ja niissä tapahtuvistamuutoksista on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaanympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristövirastolle( YSL 46 § ).H10.Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa kompostointikentän toiminnasta jatyöaikaisesta laadunvarmennuksesta. Kirjanpidossa on esitettävä seuraavatasiat:• kentälle vastaanotettujen maa-ainesten määrä, laatu, alkuperä, toimituspäivä• ongelmajätteiden siirtoasiakirjat• esikäsittelyssä syntyvien jätteiden määrä ja laatu• maa-ainesten sijainti ja määrä kentällä

• eri kohteista peräisin olevien maa-ainesten kompostoinnin tai välivarastoinninaloittamis- ja päättymisajankohdat31• kompostointiin käytettävän seosaineen määrä ja varastointi• kompostin tarkkailu- ja hoitotoimenpiteet ja mahdolliset häiriötilanteet• kompostoinnin laadunvalvonnan ajankohdat, näytteenottomenetelmät ja tulokset• toiminnassa mahdollisesti syntyneet ongelmajätteet, määrä, varastointi jaedelleen toimittaminen• muut huoltotoimenpiteet ja ajankohdatYhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain Oulun kaupungin ympäristövirastolleja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden maaliskuunloppuun mennessä ( JäteL 51 § ).Hyötyjätteiden vastaanottopisteet ja rakennusjätteen kaatopaikkaJ1. Vastaanottopisteitä ja rakennusjätteen kaatopaikkaa tulee hoitaa siten, ettei niistä aiheudualueen roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Kerätyt hyötyjätteet ontoimitettava hyödynnettäväksi joko alueen muissa käyttökohteissa tai muualla siten,että ensisijaisesti jätteet hyödynnetään aineena ja toissijaisesti energiana( YSL 45 §, JäteL 6 § ja 19 § ).BiokaasupumppaamoK1. Biokaasun talteenottoa tulee edelleen tehostaa. Vuonna 1999 käyttöön otetulle uudellekaatopaikalle rakennetun kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmän kunto tuleetarkastaa säännöllisesti.RATKAISUN PERUSTELUTVuosittain on arvioitava laajennusalueella keräyksen ohi pinnan läpi ilmaan purkautuvankaasun ja sen sisältämän metaanin määrä. Arvioinnin tulokset on esitettävävuosiraportoinnin yhteydessä ( YSL 43 § ).Lupaharkinnan perusteetOulun Jätehuolto on toimittanut ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisen ympäristölupahakemuksenPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuson tarkastettuaan lupahakemuksen ja otettuaan huomioon annetun lausunnon jasuoritettu tarkastuskäynti, myöntänyt Oulun Jätehuollolle ympäristön-suojelulain 28 §:nmukaisen luvan. Ympäristökeskus on lupaharkinnassaan katsonut, että Ruskon jätekeskuksenkaatopaikkatoiminnan jatkotoiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelainsekä niiden nojalla annettujen asetusten mukaisesti.

32Ympäristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 §:n 1 momentinkohdan 12 a koskevan lupahakemuksen sekä ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n toimintakokonaisuuttakoskevan lupa-asian, joka muodostuu pääasiallisesta toiminnasta ja samalletoiminta-alueelle sijoitetuista, sitä palvelevista toiminnoista, jos ne muodostavat teknisestija tuotannollisesti kokonaisuuden, jonka ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeentarkastella yhdessä.Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on katsonut, että toiminta voidaan järjestää siten, ettäluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, kun toiminta toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti.Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohtana on parhaan taloudellisestikäyttökelpoisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmänsoveltaminen Ruskon jätekeskuksen kaato-paikkatoiminnan jatkamiseen.Kaatopaikan pitäjällä tulee olla käytettävissään riittävä asiantuntemus, jotta voidaan minimoidatoimintaan liittyvät riskitekijät, joilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia ihmisenterveyteen tai alueen ympäristöön. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että OulunJätehuollolla on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota kaatopaikan jatkotoimintaedellyttää.Lupamääräysten perustelutLupamääräykset on annettu, jotta luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupamääräyksiäantaessaan ympäristökeskus on pyrkinyt siihen, että toiminta toteutetaan siten, että ympäristönpilaantuminen estetään. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnanluonne, ympäristövaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojensyntyminen.Lupamääräysten yksilöidyt perustelutJätteenkäsittelyalueeseen liittyvät lupamääräykset perustuvat valtioneuvoston päätökseenkaatopaikoista. Siinä säädetään kaatopaikkojen suunnittelua, perustamista, rakentamista,käyttöä, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista.Lupaehtoja noudattamalla estetään ja vähennetään pitkänajan kuluessa syntyviäterveys- ja ympäristöhaittoja erityisesti maaperän sekä pinta- ja pohjaveden likaantumista.Ympäristökeskus on hyväksynyt 25.6.2003 Ruskon kaatopaikan laajennusalueen täyttövaiheenII ja ongelmajätealtaan 9 pohjarakenteet, jotka on tehty Vnp:n 861/1997 tavanmukaisenja ongelmajätteen kaatopaikalle asetettujen vaatimusten mukaisesti sekä ongelmajätealtaan7 kapseloinnin, joten nyt annetussa luvassa ei ole enää toistettu aiemminedellytettyjä ja jo toteutettuja laajennusvaihetta II sekä ongelmajäteallasta koskevia pohjanrakennevaatimuksia.Ongelmajätteiden asianmukainen vastaanotto, merkintä, varastointi ja käsittely vähentääterveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa riskiä.Kompostointilaitoksen asianmukaisella hoidolla, käytöllä ja tarkkailulla estetään haju- jameluhaittojen syntyminen sekä ympäristön roskaantuminen tai muu siihen rinnastettavakyseiselle laitokselle ominainen haitta.

33Kompostointilaitoksen hajukaasujen säännöllinen mittaustarve ratkaistaan annetunselvitysvelvoitteen tulosten perusteella. Toiminnan vakiintumiseen on katsottu riittävänvuosi.Kompostointilaitoksen hajuhaittojen ehkäisy perustuu pääosin tehokkaaseen poistokaasujenpuhdistukseen. Tämän johdosta on tärkeää, että puhdistuslaitteiston tehokkuus selvitetäänlaitoksen toiminnan vakiinnuttua.Biojätteen kompostointi aumoissa saattaa aiheuttaa ympäristölle tietynlaista haittaa mm.haju- ja eläinongelmia, jos kompostointia ei tehdä huolellisesti eli tukiaineita käytetäänriittävästi ja aumoja käännetään kompostoitumisen edistymisen mukaan.Kompostointilaitoksen toimivuutta on seurattava ja tekniikan moitteettoman toiminnanvarmistamiseksi huollot on tehtävä säännöllisesti. Myös lopputuotteen laadun seuranta ontarpeen.Jätteenkäsittelyalueelle tuotavien jätteiden oikealla sijoittamisella ja alueen asianmukaisellahoidolla voidaan merkittävästi vähentää toimintaan liittyviä haittatekijöitä. Täyttötoiminnanrajoittaminen tietylle alueelle ja alueen peittäminen välittömästi siirryttäessäseuraavalle täyttöalueelle vähentää mm. haittaeläinten lisääntymistä, roskaantumista sekälikaisten kaatopaikkavesien määrää.Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos hyödyntämisestä ei aiheudukohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Hyötyjätteidensäännöllinen edelleen toimittaminen vähentää ympäristön roskaantumista ja helpottaahyötyjätealueella tapahtuvaa toimintaa.Jätelain keskeisen periaatteen mukaan ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämäaine ja toissijaisesti sen sisältämä energia.Energiakäyttöön soveltuva materiaali voidaan toimittaa vain laitokseen, jolla on kyseisenmateriaalin käsittelyyn sekä polttoon riittävä asiantuntemus ja ympäristölupa, jotta jätemateriaalinpolttamisesta ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.Viranomaisvalvonta edellyttää jätteenkäsittelyalueen tarkkailua, jolla voidaan seurata alueenympäristökuormitusta ja sitä kautta koko käsittely- ja läjitysalueen toimivuutta.Kirjanpito jätetäyttöön tuotavista jätteistä, hyötykäyttöön toimitetuista jätteistä sekä vastaanottamattajätetyistä jätteistä on tarpeen valvonnan takia.Jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyväätoiminnan tarkkailua varten on hyödyntämis- ja käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistätehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Henkilöllä on oltava riittävä koulutus ja ammattitaitokäsittelypaikan asianmukaiseen hoitamiseen. Näin varmistetaan, että käsittelypaikankäyttöä ja seurantaa koskevia lupaehtoja kyetään noudattamaan.Ilmoittamalla toimintaan liittyvistä poikkeus- ja onnettomuustilanteista ympäristöviranomaisille,saadaan tilanteen edellyttämät toimenpiteet aloitettua mahdollisimman nopeastija vahingosta mahdollisesti aiheutunut haitta minimoitua.

34Asbestijäte pölyää kaivettaessa, asbestipölyn sisältämät hiukkaset ovat hengitettynäterveydelle vaarallisia, joten niille on varattava oma erillinen alue. Näin voidaan olla kokoajan selvillä siitä, mihin jätettä on sijoitettu eikä sijoituspaikkaa myöhemmin vahingossakaiveta.Nykyisen jäte- ja ongelmajäteluettelon mukaan asbesti on ongelmajätettä. Tiiviisti pakattuinaja sijoituspaikallaan välittömästi peitettyinä asbestipölyn leviäminen ympäristöön estetään,jolloin jätteen sijoitus ei aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle eikä ympäristölle.Näin toimien on hyväksytty asbestin sijoittaminen yhdyskuntajätteen sijoitusalueelle. Jätteidenhuolellinen pakkaaminen ja peittäminen on erityisen tärkeää työsuojelusyistä.Öljynerotuskaivon tai –laitteiston huolimattomasta hoidosta ja väärästä mitoituksesta saattaaaiheutua ympäristöhaittoja. Tästä syystä öljynerotuskaivon toiminnan säännöllinentarkkailu ja tyhjennys on tarpeen.Saastuneista maa-aineksista on annettu määräyksiä, koska niistä voi aiheutua haittaa taivaaraa ympäristön pinta- ja pohjavesille.Saastuneiden maiden eristäminen muovikalvolla estää haitta-aineiden haihtumisen tai kulkeutumisenympäristöön.Kaatopaikkakaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän rakentaminen on tarpeen käsittelyalueenkoko ja sinne sijoitettujen jätteiden laatu huomioonottaen. Kaatopaikkakaasun keräilylläja käsittelyllä vähennetään kaatopaikkapalojen ja räjähdysten vaaraa sekä estetään metaaninjoutuminen ilmakehään, jossa se aiheuttaisi kasvihuoneilmiön voimistumista. Hallitsemattomastijätepenkereen alta purkautuva kaatopaikkakaasu heikentää kasvillisuudenmenestymistä ja haittaa alueen maisemointia käsittelyaluetta suljettaessa.Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaan kaatopaikan jätetäyttöön ei ole saanut sijoittaanestemäistä jätettä 1.1.2002 jälkeen.Annetut jätteiden lajittelu- ja esikäsittelyvelvoitteet parantavat jätteenkäsittelyalueelle sijoitettavienjätteiden laatua ja vähentävät siten käsittelyalueen päästöjä ympäristöön sekävalvonnan ja tarkkailun tarvetta.Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista edellyttää, että jätteenkäsittelyalueelle ei saa sijoittaavuoden 2005 alusta jätettä, jota ei ole esikäsitelty eikä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavastajätteestä ei ole kerätty talteen. Esikäsittelyllä tarkoitetaan lajittelu mukaan lukien,fysikaalisia, kemiallisia, biologisia tai termisiä prosesseja, jotka muuttavat jätteen luonnettasen määrän tai vaarallisuuden vähentämiseksi, sen käsittelyn helpottamiseksi tai sen hyödyntämisentehostamiseksi.Kaatopaikan pitäjän on pyydettävä kaatopaikkakelpoisuustestiä, jos jäte poikkeaa normaalistayhdyskuntajätteestä. Käytännössä kyseiset jäte-erät ovat lähinnä teollisuudesta peräisinolevaa tai siihen rinnastettavaa jätettä, joiden kaatopaikkakelpoisuudesta ei ole tietoa.Laajennusalueen perustilaselvitystä koskevalla määräyksellä voidaan luotettavasti osoittaatoiminnassa olevan käsittelyalueen ympäristövaikutukset vertaamalla perustilaselvityksestäsaatuja tuloksia myöhempiin tarkkailutuloksiin.

35Kaatopaikkavesien käsittelystä ei ole annettu varsinaisia lupamääräyksiä, koska jätevedetjohdetaan kaupungin viemäriverkkoon ja edelleen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.Kaatopaikkavesistä aiheutuu kuitenkin Lopakkaojassa jätteenkäsittelyalueen alapuolellaravinnekuormitusta. Ravinnekuormituksen aiheuttajaksi on epäilty uuden laajennusalueenja pohjoisen suotovesialtaan pohjarakenteiden alle rakennustöiden ajaksi kesällä 1998 rakennettujasalaojaputkia. Salaojaputkiin on kulkeutunut vanhan eteläisen suotovesialtaansaastuttamia vesiä. Jos vielä viemäriin liittämättömistä salaojaputkista tulevat vedet laatunsapuolesta on syytä johtaa jätevedenpuhdistamolle, ravinnekuormituksen Lopakkaojassatulisi vähetä. Jos kuitenkaan näin ei tapahdu, on edelleen annettu velvoite selvittäämahdollista muuta syytä, joka aiheuttaa ravinnekuormaa Lopakkaojaan. Lopakkaoja laskeeKuivasjärveen. Suomen ympäristökeskus selvittää Kuivasjärven tilaa, jossa määritetäänjärven ravinnetaso sekä ulkoiset ja sisäiset kuormitukset. Kaatopaikkavesien aiheuttamanravinnekuormituksen vähentäminen Lopakkaojassa parantaa myös Kuivasjärvenvedenlaatua.Rakentamissuunnitelmien ja laaturaportin esittäminen on tarpeen, jotta voidaan todeta rakenteettämän päätöksen määräysten mukaisiksi.Asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi on annettu määräys vakuudesta tai muusta vastaavastajärjestelystä. Vakuuden suuruutta määrättäessä on otettu huomioon toiminnan laajuus,luonne, uuden laajennusalueen käyttöönotto, käyttö ja ylläpito, valvonta ja tässä lupapäätöksessäannetut määräykset. Vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa, jos vakuuden perusteissatapahtuu muutoksia.LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINENPäätöksen voimassaoloTämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee toimittaavuoden 2010 loppuun mennessä. Jos lupavelvollinen toiminta olennaisesti muuttuu,on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.Korvattavat päätöksetTämä päätös korvaa 25.4.1995 ( Dnro 1195Y0126-121 ), 2.3.2000 ( Dnro 1195Y0126-121 ) ja 19.5.2000 ( Dnro 1195Y0126 – 121 ) annetut ympäristöluvat.PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOPäätöksen täytäntöönpanokelpoisuusToiminnassa on noudatettava voimassaolevia lupia ( 25.4.1995, 2.3.2000 ja 19.5.2000)siihen saakka kunnes uusi lupa on saanut lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET36Ympäristönsuojelulaki ( 86/2000 ) 2, 3, 4, 5, 7, 12, 28, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45,46, 52, 53, 54, 55, 96, 97, 98, 100 ja 105 §Ympäristönsuojeluasetus ( 169/2000 ) 1, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 29 ja 37§Jätelaki 2, 3, 6, 12, 15, 18, 19, 51 ja 52 §Jäteasetus 3, 3 a, 6, 8, 9 ja 10 §Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista ( 861/1997 )Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta( 1049/1999 )Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisestaja merkitsemisestä ( 659/96 )Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta( 1129/2001 )KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINENMaksu 7350 euroa Ei arvonlisäverollista myyntiäYmpäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteistamäärätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen mukaan maksuongelmajätteen kaatopaikasta on 8 400 euroa, tavanomaisen jätteen kaatopaikasta6700 euroa, laitos tai paikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinäsyntyneitä ongelmajätteitä 3 400 euroa ja kompostointilaitos tai muu jätteiden hyödyntämis-tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5000 tonniavuodessa 2 500 euroa. Ympäristönsuojeluasetuksen ( 169/2000) 2 §:n mukaistatoimintakokonaisuutta koskevan lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten,että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätäänmuiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksusta. Toiminnanolennaista muuttamista ( ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentti ) koskevan lupahakemuksenkäsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisestamaksusta, joten annetun luvan hinnaksi muodostuu 7350 euroa.Sovelletut oikeusohjeetValtion maksuperustelaki (150/1992)Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista(1415/2001)LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINENYmpäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 §:ssä onsäädetty.PäätösHakijalle saantitodistuksella suoritemaksua vastaanJäljennös päätöksestä

37MUUTOKSENHAKUSuomen ympäristökeskus, kirjaamoOulun kaupunginhallitusOulun kaupungin ympäristölautakuntaIlmoitus päätöksestäHakemuksesta tiedonannon saaneetIlmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdissäTieto päätöksen antamisesta julkaistaan Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksenvirallisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Kalevassa.Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.Valitusaika päättyy 15.12.2003.Valitusoikeus on:- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueellakysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuksetilmenevät;- alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnanympäristönsuojeluviranomaisella;- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.Ympäristölupapäällikön sijainenVanhempi insinööriAulis KaasinenYlitarkastajaVesa MäättäLIITEValitusosoitusVALITUSOSOITUS

38ValitusviranomainenTähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto - oikeudelta valituksella, joka on tehtäväkirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto - oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois -Pohjanmaan ympäristökeskukselle.ValitusaikaValitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivääoteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto,valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän.Valituksen toimittaminenValituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois - Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voitoimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse tai lähetin välityksellä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellätapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajanpäättymistä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään.Valituskirjelmän sisältö ja liitteetValituskirjelmässä on ilmoitettava:1) päätös, johon haetaan muutosta2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevatilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muuhenkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen onallekirjoitettava valituskirjelmä.Valituskirjelmään on liitettävä:1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto -oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto - oikeus niinmäärää.OikeudenkäyntimaksuTuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut.947/2001) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto - oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 80euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois - Pohjanmaan ympäristökeskuksenyhteystiedot:postiosoite: PL 124, 90101 OULUkäyntiosoite: Isokatu 9, 90100 OULUaukioloaika: 8.00 - 16.15puhelin: (08) 315 8300telekopio: (08) 315 8305