to get the file - Sosiaalikollega

1PaKaste -hankkeen loppuraporttiajalta 1.9.2009 - 30.10.2011Kemi: Nuorten pitkäaikaisasiakkuuksienehkäiseminenRaportoijat: kehittäjäsosiaaliohjaaja Petra Hyvärinenja kehittäjäsosiaalityöntekijä Jari SavikujaKehittämistyön tavoitteet ja kehittämiskohteetKemissä Kaste-hanke alkoi 1.9.2009. Projektityöntekijöiden työaika jaettiin siten, ettäpuolet työajasta oli kunnan palvelusta ja toinen puoli Pohjois-Suomen sosiaalialanosaamiskeskuksen palvelusta. Työajan käyttö järjestettiin siten että viisi päivää tehtiinkunnalle ja sitten jatkuen viisi päivää projektille. Työjakso alkoi torstaista seuraavanviikon keskiviikkoon. (Esimerkiksi torstaista keskiviikkoon kuntatyötä jatkuen taastorstaista keskiviikkoon projektityönä jne.) Se, että joka viikolla oli kuntapäiviä joko kaksitai kolme, oli olennaista aikuissosiaalityön sujuvuuden kannalta sillä Savikuja toimisilloin aikuissosiaalityössä vs. vastaavana sosiaalityöntekijänä. Kehittämistyössä säilyinäin myös käytännön läheisyys.Kemin kaupungin näkemys projektin kohderyhmästä olivat nuoret. Syyskuun 2009aikana projektityöntekijät asettivat tavoitteeksi nuorten toimeentulotukiasiakkaidenpalvelujen parantamisen pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäisemiseksi. Tavoitteena oli, ettäensikertaa toimeentulotukea hakeva nuori saisi mahdollisimman nopeasti

2suunnitelmallisen sosiaalityön tuekseen. Nopealla suunnitelmallisella puuttumisellakatsottiin ehkäisevän ongelmien vaikeutumista. Sosiaaliviraston käytännön kehittämisenrinnalla oli kehitettävä myös yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää moniammatillistatyötä. Moniammattillinen verkosto on sosiaalityölle välttämätöntä tukitoimien kannalta jaennaltaehkäisevän työn kannalta. Ennaltaehkäisevässä työssä vaikutetaan silloin kunongelmat ovat vielä pieniä ja pienillä toimilla hallittavissa. Ennaltaehkäisevän työn ontavoitettava myös potentiaaliset asiakkuudet neuvonnan ja ohjauksen kautta.Moniammattillisella verkostomaisella työtavalla tarkoittamme sitä, että sosiaalityö onverkostoitunut nuorille palveluja tuottavien toimijoiden kanssa. Sosiaalityöstä tai muidenpalvelujen toimipisteestä ollaan toisiinsa yhteydessä asiakkaan tarpeiden perustalta.Tarpeet ratkaisevat tehdäänkö työtä eri ammattialan työntekijän kanssa (työparina) taiuseamman ammattilaisen kanssa. Työtavassa olennaista on saavutettavuus,joustavuus, tarpeet. Työtä voidaan tehdä monella tavalla esimerkiksi jakamalla infoapotentiaalisille asiakkaille, kehittämällä toisen ammattialan kanssa yhteistä työtä taiviemällä sosiaalityön työtä ja ideaa muihin toimipisteisiin.Sosiaalivirastossa palvelujen parantaminen konkretisoitui palvelusuunnitelmaksi.Asiakkaan kanssa tehdyn palvelusuunnitelman katsottiin olevan tehokas välineparempaan sosiaalityöhön. Palvelusuunnitelman kehittäminen ja siihen liittyvä koulutustapahtui lokakuun 2009 aikana. Palvelusuunnitelman käyttöönotto alkoi nuorista ja senjälkeen suunnitelmaa on tehty kaikille asiakasryhmille. Ennen palvelusuunnitelmankäyttöönottoa tapahtunut koulutus käsitteli palvelusuunnitelman tekemistä jaasiakasnäkökulmaa sekä asiakastyötä eettisistä lähtökohdista, jotta suunnitelmantekeminen koettaisiin asiakkaan kanssa tehtäväksi yhteiseksi ja myönteiseksi asiaksi.Palvelusuunnitelmaan sisältyy haasteena yhteistyökumppanuus, asiakkaan osallisuusja itsemäärämisoikeus.Nuorten kanssa työtä tekevät yhteistyökumppanit muodostavat sosiaalityöntekijälle jaasiakkaalle välttämättömän tuen ja mahdollistavat ennaltaehkäisevän sosiaalityön.Kehittämisalueiksi muodostuivat sosiaaliviraston käytännön lisäksi sosiaaliviraston”ulkopuolella” oleva nuorille palveluja tarjoavat toimijat (ks. kuva 1).

3ASIAKKAATÄitiysneuvolaSosiaalivirastoPalvelusuunnitelmatKoulutusArgos,EtsivänuorisotyöSähköisetpalvelut,NuortenkulmaTyöllisyysKUVA 1. Kehittämisen osa-alueetÄitiysneuvolan terveydenhoitajien kanssa kehitettiin ennaltaehkäisevä ja varhain tukeaantava toimintamalli odottaville äideille ja heidän kumppaneille vuoden 2010 talven jakevään aikana. Ensimmäiset yhteiset asiakkaat tulivat yhteisvastaanotolle kesäkuussa.Nimeksi saanut Varhain vanhemmaksi –toimintamalli on toimiva työkäytäntö ja otettuosaksi normaalityötä.Ennaltaehkäisevän moniammattillisen yhteistyön mallia ja suunnitelmallista nuortenkanssa tehtävää sosiaalityötä kehitettiin projektin aikana myös toisen asteenammatillisen koulutustoimijan Lappian kanssa, työ- ja elinkeinotoimiston ja etsivännuorisotyön kanssa. Nuorten palveluprosessia muun muassa mallinnettiin viiden nuorillepalveluja tarjoavan toimijan kanssa keväällä 2011. Toimijoina olivat sosiaalityö, etsivänuorisotyö, Meri-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto, Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö jakoulutustoimija ammattiopisto Lappia. (Mallinnus julkaistu 5/2011,www.sosiaalikollega/mallit/moniammatillinen_yhteistyo) Lisäksi jo Uula -hankkeen

4aikana kehitettyyn verkkoneuvontapalveluun on lisätty nk. Nuorten kulma, jossa nuorillaon mahdollisuus laittaa aikavarauspyyntöjä ja kysyä työntekijöiltään heitä askarruttaviaasioita.Raportissa käydään läpi eri kehittämiskohteet ja kehittämisen tämän hetkinen tila.Pohdimme kehittämisalueen onnistumista suhteessa tavoitteisiin ja mahdollistajatkotyöskentelyä. Raportin lopussa on tiivistetysti projektin keskeiset tulokset.PalvelusuunnitelmaPalvelusuunnitelma on asiakkaan kanssa yhdessä tehty suunnitelma johon on kirjattutavoitteet ja tarvittavat tukitoimet asiakkaan hyvinvoinnin parantamiseksi.Palvelusuunnitelman malli otettiin käyttöön välittömästi koulutuksen jälkeen erityisestialle 20-vuotiaiden nuorten asiakastapaamisissa. Asiakastapaamiset ovat nuorille jaensikertaa asioiville tärkeitä, sillä silloin saadaan arvioitua asiakkaan elämäntilannetta jasuunnattua oikein sosiaalityötä. Työkokemus on osoittanut että asiakkuuden pitkittyessäja epävarmuuden jatkuessa erilaiset riskit voivat toteutua ja johtaa syrjäytymiseen.Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja suunnitelmallisesti toteutetun sosiaalityönavulla nuoren on saatava riittävästi tukea ja ohjausta valintoihin jotka johtavatasiakkuudesta poistumiseen.Puolta työaikaa kunnalle tekevillä kehittäjätyöntekijöillä oli projektin alusta 2010 vuodenloppuun yhteinen sijainen, joka teki täyttä työpäivää. Projektin aikana tavoitteena oli,että uudelle asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma kolmen kuukauden kuluessaasiakkuuden alkamisesta. Asiakkuudessa jo oleville varattiin palvelusuunnitelmaavarten aikoja sosiaalivirastoon tai nuoren kotiin. Palvelusuunnitelmia tehtiin keskimäärin20 :lle asiakkaalle kuukaudessa. Vuoden 2010 loppuun mennessä lähes jokaisellanuorella oli tehtynä palvelusuunnitelma. Sijainen vaihtui tammikuussa 2011, häntyöskenteli kolme kuukautta jonka jälkeen sijaista ei ollut ollenkaan. Vapautuva resurssikäytettiin etuuskäsittelyn vahvistamiseen, jolla pystyttiin vapauttamaan muidensosiaalityöntekijöiden työtä asiakastyöhön ja palvelusuunnitelman tekemiseenlaajemmalti.

5Palvelusuunnitelma on levinnyt koskemaan kaikkia asiakkaita. Uusia työntekijöitä onperehdytetty palvelusuunnitelman tekemiseen. Palvelusuunnitelman rakenne on tehtyyksinkertaiseksi. Suunnitelma sisältää elämäntilanteen arvioinnin, tavoitteet, tukitoimetja mahdollisen suunnitelman tarkistuksen ja luvan käyttää palvelusuunnitelmaamoniammattillisessa yhteistyössä.Palvelusuunnitelman teossa olennaista on se, että se on tehty asiakkaan kanssayhdessä. Asiakkaan on koettava suunnitelma omakseen. Tällöin sitoutuminentavoitteisiin ja tukitoimiin (keinot) lisääntyy. Palvelusuunnitelman tekeminen onparhaimmillaan asiakasta osallistavaa toimintaa, joka mahdollistaa asiakkaalleaktiivisen roolin oman elämänsä jäsentäjänä ja muuttajana, sosiaalityöntekijän tukiessaja rohkaistessa näitä pyrkimyksiä. Työntekijät toimivat asiakkaan työparina tavoitteidentoteuttamiseksi.Palvelusuunnitelma on muun muassa muutostyön väline. Asiakkaan elämäntilanteenjäsentyminen selkeämmäksi ja sen arvioiminen osuvasti, on haastavaa kummallekinosapuolelle. Elämäntilanteen arvioiminen on perusta oikein suunnatulle sosiaalityölle.Elämäntilanteen, asiakkaan voimavarojen ja ongelmien arviointi voi viedä enemmänkinaikaa, joten palvelusuunnitelmaa ei tarvitse eikä aina voi tehdä yhdellä kerralla.Palvelusuunnitelma myös muuttuu asiakasprosessin aikana.Nuorten palvelusuunnitelmien hyödyt tulivat nopeasti esiin muun muassa työ- jaelinkeinotoimistosta saadun palautteen muodossa. Työ- ja elinkeinotoimistonasiakasajalla keskustellaan realistiselta perustalta kun kaikilla osapuolilla on samattiedot ja tavoitteet käytettävissä. Palvelusuunnitelman väljä rakenne antaamahdollisuuden asiakkaan tarpeiden perustalta tehdä erilaisia suunnitelmia. Esimerkiksiasiakkaan tarpeen perustalta se voidaan tehdä yhdessä toisen palvelutarjoajan kanssa.Jos asiakas tarvitsee moniammatillista työtä tuekseen, yhteinen palvelusuunnitelmaselkeyttää asiakkaan tilannetta ja yhteistyötä. Asiakasosallisuuden lisäksi onrohkaistava ja vapautettava työntekijöiden ajattelutapaa ylittää perinteisiä hallintorajoja.Palvelusuunnitelman hyötyinä on koettu ehdottomasti muun muassa seuraavanlaisiaulottuvuuksia:suunnitelmallisena ja dokumentoituna työvälineenä asiakasprosessi ei jää

6kesken työntekijän vaihtuessa. se ohjaa työprosessia ja mahdollistaa työn arviointia (tavoitteet, keinot javaikutukset) lisää asiakaslähtöisyyttä lisää asiakkaan tietoisuutta omasta tilanteesta, voimavaroista jamahdollisuuksista mahdollistaa ammatillista reflektointia suunnitelmassa on eettinen ulottuvuus hyvä yhteistyöväline sosiaalityö tulee näkyväksi lisää mahdollisuuksia muuttaa työtä ja vaikuttaa ympäröiviin systeemeihinVarhain vanhemmaksi toimintamalliVarhain vanhemmaksi toimintamalli on terveydenhuollon ja aikuissosiaalityönyhteistyömalli. Nuorille (alle 21-vuotiaille) äideille ja heidän kumppanilleen varataanyhteinen aika äitiysneuvolaan raskausviikolle 14-20. Yhteistapaamisen tarkoitus onarvioida nuoren perheen voimavaroja ja tuen tarpeita yhdessä perheen kanssa. Palvelutarjotaan kaikille, osana normaalia julkista palvelua.Toimintamallilla pyritään ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseenneuvonnan, ohjauksen ja erilaisten tukitoimien kautta. Jos tukea tarvitaan, tehdään sesuunnitelmallisesti varaamalla yhteisiä asiakasaikoja neuvolaan tai kotiin. Mahdollistaon tehdä myös yhteinen palvelusuunnitelma työskentelyn perustaksi.Yhteisvastaanotolla arviointi tapahtuu keskustelun kautta. Keskustelussa käytetääntyövälineenä neuvolatyöhön kehitettyä nk. voimavaralomaketta, johon perhe onetukäteen tutustunut ja mahdollisesti täyttänyt. Voimavaralomakkeessa on kuusi teemaaluetta ja yhteensä 48 väittämää johon vastataan neliportaisella asteikolla (täysinsamaa mieltä, osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä ja täysin eri mieltä). Väittämätluovat, generoivat keskustelua. Sen vuoksi lomakkeessa olevat myös vaikeahkotkäsitteet, esimerkiksi henkinen väkivalta, eivät ole haitaksi. Niidenkin avaaminensynnyttää keskustelua. Tavoitteena on mahdollisimman luonteva ja osallistava

7keskustelu. Asiakkaan tarpeen mukaisesti voidaan eri asioista käydä tarvittaessasyvempää keskustelua.Voimavaralomakkeen läpikäynti perheen kanssa on kattavaa, teema-alueet käsittävätison alueen odottavan perheen hyvinvoinnista: terveys ja elämäntavat, omat lapsuudenkokemukset, parisuhde, vanhemmaksi kasvun ja vanhemmuuden, sosiaalisen tuen,taloudellisen tilanteen, työn ja asumisen. Näiden asioiden läpikäynti muodostaatyöntekijöiden kokonaisnäkemyksen perheen tilasta, kuten odottavan äidin suhteestalapseensa. Keskustelun jälkeen arvioidaan mikä on perheen tilanne, minkälaista tukeatarvitaan ja syntyykö yhteisasiakkuus sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Josyhteisasiakkuus alkaa, asiakasperheelle varataan yhteisiä aikoja ja jatketaanyhteistoimintaa perheen kanssa sovitulla tavalla. Jos yhteisasiakkuutta ei synny,asiakkaat ovat saaneet vähintään ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalityö ja sen hetkisetkasvot tulee tutuksi, joka mahdollisesti madaltaa kynnystä ottaa myöhemmin yhteyttä.Tällaista on tapahtunut sosiaalityön osalta. Työntekijät ovat kokeneetvoimavaralomakkeen hyvänä työvälineenäVarhain vanhemmaksi -toimintamalli on yksinkertainen ja selkeä. Ammatillinen yhteistyökäynnistyy luonnollisella tavalla osana julkista normaalia palvelua. Koska toiminta ei oleongelmalähtöistä, palvelu ei leimaa, vaikka raskaana olevat ovat usein alaikäisiä.Asiakkaalle on mahdollista muodostua luottamuksellinen suhde työntekijöihin. Tämä ontärkeätä erityisesti sosiaalityön kannalta. Raskaana olevat nuoret ovat omassaelämässään vielä kehitysvaiheessa. Palvelu tavoittaa perheet varhaisvaiheessa jolloinon isoja riskejä ja paljon menetettävää.Toimintatapaa harjoittaneiden mukaan yhteinen työ on tehnyt työstäkokonaisvaltaisempaa. Tämä on yhteistyön tulosta, ja merkittävää, sillä sinänsäkummassakin ammattialassa on laaja näkemys hyvinvoinnista. Arviointitutkija SeppoKilpiäinen kirjoittaa arvioinnissaan, että ”asiakkaiden näkökulmasta projekti on selkeästiosoittanut tarpeellisuutensa” (Kilpiäinen 2011, 31). Äitiysneuvolan terveydenhoitajat,kehittäjätyöntekijät ja Pohjois-Suomen osaamiskeskus mallinsi toimintaa syksyllä 2010(Mallinnus: www.sosiaalikollega/mallit/moniammatillinen_yhteistyo Julkaistu 3/2011) jaKemi-Tornion ammattikorkeakoulu arvioi toimintaa syksystä 2010 keväälle 2011.

8Yhteinen työ asiakkaiden hyväksi sujuu tällä hetkellä osana normaalia työtä. Yhteistyöon ollut luontevaa. Noin puolet asiakaskunnasta on tarvinnut ainakin jonkin aikaa tukeasosiaalityön kautta ja noin neljäsosaa on tuettu yhteisasiakkuudessa. Työ- jaasiakasmäärät eivät ole olleet isoja, mutta työ sitäkin palkitsevampaa (n. 20asiakasperhettä 6/2010-9/2011).Aikuissosiaalityön ja äitiysneuvolan yhteistä toimintamallia toteutetaan myös Torniossaja toimintamallin käyttöönottoa ollaan oltu Kemijärvellä käynnistämässä yhdessäperusterveydenhuollon suunnittelijan kanssa kesän ja syksyn 2011 aikana. Tornio lähtimallin käyttöönottoon myöhemmin 2010 vuoden aikana, mutta työ koetaan yhteiseksi jamolemmissa kunnissa innovoivaksi. Tapaamme edelleen säännöllisesti torniolaisiatoimintamallin toteuttajia ja jatkamme dialogia ja mahdollista kehittämistyötä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen mallinnus ja perusterveydenhuollonsuunnittelijan työntekijäresurssi on palvellut työn kehittämistä, hiomista ja levittämistäulospäin.Toimintamallia on esitelty monessa yhteydessä. Esimerkiksi pelkästään vuoden 2011aikana tammikuussa Toimiva terveyskeskuspäivillä sekä aikuissosiaalityönpäivillä,maaliskuussa Turvaa, hoivaa, kasvatusta -seminaarissa, toukokuussa Lapin ja Länsi-Pohjan lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivillä, kesäkuussa PaKasteentyöseminaarissa ja syyskuussa Kirjaamiskäytännöt sosiaali- ja terveydenhuollossa -seminaarissa. Tavoite on, että tällainen työtapa voisi toimia laajemmalla alueellamallina äitiysneuvolan ja aikuissosiaalityön yhteisestä työstä.Etsivä nuorisotyö, ArgosKunnallisen nuorisotoimen etsivän nuorisotyön kanssa aloitettiin projektin alussayhteistyön suunnittelu. Etsivä nuorisotyö, Argos, toimii kentällä nuorten kanssa ja silläon kytköksiä samoihin palvelutoimijoihin kuin sosiaalityöllä. Asiakaskunta ulottuuikäprofiililtaan myös alaikäisiin nuoriin. Yhteistyökumppanina etsivä nuorisotyö on ollutmukana miettimässä ja kehittämässä nuorten palveluprosesseja. Kunnallisina nuortenkanssa työtä tekevinä toimijoina nuorisotyön ja sosiaalityön katseista muodostuulaajempi kuva kaupungin nuorten tilasta.

9Yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa on ollut sujuvaa projektin aikana. Argosintyöntekijät ovat toimineet työparina monissa asiakastilanteissa. Sosiaalityön vähäisetresurssit ovat Argosin kanssa työtä tehdessä tuplantuneet.LappiaAmmattiin valmistavan koulun keskeyttäminen on merkittävä nuorten syrjäytymiseenvaikuttava tekijä. Oppilaitos Lappian kanssa on tehty monenlaista yhteistyötä tämänasian vuoksi, esimerkiksi jakamalla infoa toimeentulotuesta, käymällä puhumassaopiskelijoille ja varaamalla aikoja opiskelijoille oppilaitoksessa. Tarkoituksena onselvittää ongelmien syitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, että turhiltaeroamisilta vältyttäisiin mahdollisimman usean kohdalla. Toimintamalli on joustava.Sosiaalityö on paikalla mahdollisimman nopeasti paikalle kutsuttaessa. Tapaammekoulukuraattorin lisäksi oppilaanohjaajia ja terveydenhoitajaa pari kertaa lukukaudessatoimintamallin ylläpitämiseksi ja sen kehittämiseksi.Työ- ja elinkeinotoimistoMeri-Lapin työ- ja elinkeinotoimiston kanssa käynnistettiin projektin alussa säännöllisettapaamiset kerran kuukaudessa kartoittamalla riskiryhmään kuuluvia nuoria asiakkaitaja varaamalla heille yhteisiä aikoja. Kerran kuukaudessa vaihdetaan myös tietojaasiakasmääristä, tulevista koulutuksista ja muista työvoimapalveluja ja sosiaalityötäkoskevista asioista. Työtapa laitettiin käytäntöön välittömästi.Työ- ja elinkeinotoimistossa tapahtui 2010 keväällä rakennemuutos, jossa nuortenpalvelut hajautuivat kolmeen eri nk. segmenttiin. Tällaisen rakennemuutoksensisäänajon jälkeen pystyimme jatkamaan kehittämistyötä moniammatillisessaverkostotyössä talven 2010-2011 aikana. Nuorten palvelujen parantamiseen tähtäävämallinnustyö, johti siihen että syksyllä 2011 jatkettiin yhtä kehittämisideaa. Kaupungintyöpajoille kuntouttavilla työsopimuksilla tulevilla nuorilla olisi palvelusuunnitelmamukana työpajajakson tavoitteiden ja työn sisällön tukemiseksi. Sosiaalityöntekijä jatyövoimaneuvoja arvioivat yhdessä asiakkaan ja palveluohjaajan kanssa työpajajakson

10aikana jatkopolkuja, joko koulutukseen, työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen muuhuntyöyksikköön, kuntoutukseen tai muuhun vastaavaan. Tavoitteena olisi pitempiaikaisenjatkosuunnitelman luominen.Nuorten verkkoneuvontaVerkottuminen tarkoittaa myös sähköistä tavoitettavuutta. Neuvontapalvelu on yksi osasosiaalityötä. Uula -hankkeen aikana kehitettyyn verkkoneuvontapalveluun on lisätty nk.Nuorten kulma, jossa nuorilla on mahdollisuus laittaa aikavarauspyyntöjä ja kysyätyöntekijöiltään heitä askarruttavia asioita. Tarkoituksena on kehittää sisältöä enemmäntoimeentuloon liittyvillä ohjeistuksilla.

11TiivistelmäKemin sosiaaliviraston nuorten sosiaalityö on saanut näkyvyyttä moniammattillisellatyöotteella ja kyvyllä tehdä yhteistyötä. Varhain vanhemmaksi toimintamalli on toimiva,ammattilaisia edelleen innovoiva ja asiakkaita tukeva terveyden- ja sosiaalihuollonyhteistyön muoto. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun arviointiraportin (2011) mukaanennaltaehkäisevää toimintamallia kannattaa jatkaa. Projektin aikanakehittäjätyöntekijöistä on muodostunut moniammatillisen yhteis- ja kehittämistyönkoordinoijia nuorten palvelusektorille. Projekti vapautti kehittäjätyöntekijöitä liikkumaanja tapaamaan yhteistyökumppaneita. Tapaamisissa nousseet ideat muotoutuivatkäytännönläheisiksi ja yhteisiksi toimintatavoiksi ja kehittämiskohteiksi. Kehittäminenjatkuu edelleen.Palvelusuunnitelman kehittäminen ja käyttöönotto sosiaalivirastossa heti projektinalkuvaiheessa oli oikea ajoitus. Palvelusuunnitelma muuttaa työn tekemisen tapaa jakulttuuria asiakaslähtöisemmäksi, eettisemmäksi ja vaikuttavammaksi tuloksiltaan.Palvelusuunnitelman tekeminen on parhaimmillaan asiakasta osallistavaa toimintaa,joka mahdollistaa asiakkaalle aktiivisen roolin oman elämänsä jäsentäjänä jamuuttajana, sosiaalityöntekijän tukiessa ja rohkaistessa näitä pyrkimyksiä.Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintatapa antaa mahdollisuudenmuutostyöhön. Työn muuttaminen muuttaa muutakin kuin työtä. Työnmuutos muuttaatyöntekijöitä.