LVI-TYÖSELITYS - Oulun Tilakeskus

VESALAN KOULUYLIKIIMINKI, OULULVI-TYÖSELITYS8.5.2009LVI SUUNNITTELUTOIMISTOKAJAANINKATU 38 A 90100 OULU

SISÄLLYSLUETTELO0 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA ........................................................................................... 40.1 RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI ..................................................................................................... 40.2 TILAAJA JA RAKENNUTTAJA............................................................................................................... 40.3 RAKENNUTTAJAKONSULTTI ............................................................................................................... 40.4 SUUNNITTELIJAT................................................................................................................................ 41 TYÖN LAAJUUS JA SUORITUSTAPA............................................................................................. 61.1 URAKKA............................................................................................................................................. 61.2 URAKKASOPIMUS............................................................................................................................... 61.3 HANKINTARAJAT ............................................................................................................................... 61.3.1 Merkinnät .................................................................................................................................. 61.3.2 LVIA- urakkaan kuuluu PU, IU ja RAU ................................................................................. 61.4 RAKENNUSURAKKA ........................................................................................................................... 71.5 SÄHKÖURAKKA.................................................................................................................................. 71.6 LVI-URAKKA (PU, IU JA RAU) ......................................................................................................... 71.7 YLEISET MÄÄRÄYKSET ...................................................................................................................... 71.7.1 Nimistö....................................................................................................................................... 71.8 LAIT; ASETUKSET; MÄÄRÄYKSET JA NORMIT ..................................................................................... 71.9 TYÖSELITYS JA PIIRUSTUKSET............................................................................................................ 81.10 MUUTOKSET .................................................................................................................................... 81.11 REIÄT; URAT JA KANNAKKEET ......................................................................................................... 81.12 MATERIAALIT JA PINTAKÄSITTELY .................................................................................................. 91.13 LAITEMERKINNÄT.......................................................................................................................... 101.14 URAKOITSIJOIDEN YHTEISTYÖ JA AIKATAULUT.............................................................................. 101.15 VALVONTA, SÄÄTÖ JA TARKASTUKSET .......................................................................................... 101.16 VASTAANOTTOTARKASTUS............................................................................................................ 111.17 LUOVUTUSKANSIOT ....................................................................................................................... 111.18 TAKUU ........................................................................................................................................... 111.19 TAKUUAJANHUOLTO...................................................................................................................... 111.19.1 Lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden takuuajan huolto ............................................................. 121.19.2 Ilmanvaihtolaitteiden takuuajan huolto............................................................................... 121.19.3 Valvonta- ja säätölaitteiden takuuajan huolto (rakennusautomaatiourakoitsija).............. 132. PUTKILAITTEET (PU)..................................................................................................................... 132.1 LÄMMITYSLAITTEET ........................................................................................................................ 132.1.1 Laitosselostus........................................................................................................................... 132.1.2 Hankintarajat .......................................................................................................................... 132.1.3 Suunnitteluperusteet ............................................................................................................... 132.1.4 Putkistovarusteet ..................................................................................................................... 142.1.4.1 Putket.................................................................................................................................... 142.1.4.2 Käyrät ................................................................................................................................... 142.1.4.3 Paisuntalaitteet..................................................................................................................... 142.1.4.4 Pumput.................................................................................................................................. 142.1.4.5 Venttiilit ................................................................................................................................ 152.1.4.6 Lämpöpatterit ....................................................................................................................... 152.1.4.7 Lattialämmitys ...................................................................................................................... 162.1.4.8 Ilmanpoisto- ja tyhjennysventtiilit ....................................................................................... 162.1.4.9 Lämpömittarit....................................................................................................................... 162.1.5 Liitostavat ................................................................................................................................ 162.1.6 Painekokeet ............................................................................................................................. 172.1.7 Lämpöjohtoverkostojen huuhtelu........................................................................................... 172.1.8 Lämpöjohtoverkostojen säätö ................................................................................................. 172.3 VESIJOHTOLAITTEET........................................................................................................................ 172.3.1 Laitosselostus........................................................................................................................... 172.3.2 Hankintarajat .......................................................................................................................... 172.3.3 Suunnitteluperusteet ............................................................................................................... 182.3.4 Pumppu.................................................................................................................................... 181

2.3.5 Putket....................................................................................................................................... 182.3.6 Venttiilit ................................................................................................................................... 182.3.7 Painekokeet ............................................................................................................................. 182.4 VIEMÄRILAITTEET............................................................................................................................ 192.4.1 Laitosselostus........................................................................................................................... 192.4.2 Hankintarajat .......................................................................................................................... 192.4.3 Viemäriputket .......................................................................................................................... 192.3.4 Vesi- ja viemärijohtokalusteet................................................................................................. 192.5 PUTKI- JA LAITE-ERISTYKSET........................................................................................................... 202.5.1 Yleistä ...................................................................................................................................... 202.5.2 Käsitteet ja määritelmät .......................................................................................................... 202.5.3 Eristämättä jätettävät laitteet .................................................................................................. 202.5.4 Eristyskohteet ja -paksuudet, eristetyypit................................................................................ 202.5.5 Eristeet ja päällysteet............................................................................................................... 212.5.6 Työn suoritus........................................................................................................................... 212.6 ASENNUS ......................................................................................................................................... 222.6.1 Kiinnitys ja kannatus .............................................................................................................. 222.6.2 Lävistykset ............................................................................................................................... 232.6.3 Asennustyö............................................................................................................................... 233 ILMANVAIHTOLAITTEET (IU) ..................................................................................................... 243.1 LAITOSSELOSTUS ............................................................................................................................. 243.2 HANKINTARAJAT ............................................................................................................................. 243.3 SUUNNITTELUPERUSTEET................................................................................................................. 243.4 KOJEET ............................................................................................................................................ 253.5 SUODATTIMET.................................................................................................................................. 253.6 SÄLEPELLIT...................................................................................................................................... 253.7 ÄÄNENVAIMENTIMET....................................................................................................................... 253.8 HUIPPUIMURIT ................................................................................................................................. 253.9 PUHALTIMIEN HYÖTYSUHDE JA ILMANVAIHDON OMINAISSÄHKÖTEHO SFP.................................... 263.10 KANAVAT VARUSTEINEEN ............................................................................................................. 263.10.1 Kanavat.................................................................................................................................. 263.10.1.1 Peltikanavat........................................................................................................................ 263.10.2 Puhdistusluukut .................................................................................................................... 273.10.3 Kertasäätöpellit ja säätöläpät................................................................................................ 273.10.4 Palonrajoittimet..................................................................................................................... 273.10.5 Mittausliitännät ..................................................................................................................... 283.10.6 Eristykset ............................................................................................................................... 283.10.6.1 Paloeristykset...................................................................................................................... 283.10.6.2 Lämpöeristykset.................................................................................................................. 283.10.6.3 Äänieristykset ..................................................................................................................... 283.10.7 Tulo- ja poistoilmaventtiilit ................................................................................................... 293.10.8 Ulkosäleiköt........................................................................................................................... 293.10.9 Laitoksen säätö ja mittaus..................................................................................................... 293.11 ÄÄNITASOT.................................................................................................................................... 294 SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITTEET (RAKENNUSAUTO-MAATIOJÄRJESTELMÄ (RAU)304.1 LAITOSSELOSTUS ............................................................................................................................. 304.2 VALVOMOLAITTEET......................................................................................................................... 314.2.1 Valvomotietokone.................................................................................................................... 314.2.2 Valvomon oheislaitteet ............................................................................................................ 324.2.3 Hälytyskirjoitin........................................................................................................................ 324.2.4 Raporttikirjoitin....................................................................................................................... 324.2.5 Käsipääte/käyttönäppäimistö .................................................................................................. 324.2.6 Hälytysten jälleenantolaitteet.................................................................................................. 334.2.7 Tiedonsiirto.............................................................................................................................. 334.2.8 Modeemit ................................................................................................................................. 334.2.9 Ohjelmisto................................................................................................................................ 334.2.9.1 Ohjelmointi ja käyttö............................................................................................................ 334.2.10 Järjestelmän toiminta............................................................................................................ 342

4.2.11 Kapasiteetti ja laajennettavuus ............................................................................................. 354.2.12 Automaattiset tulostukset ...................................................................................................... 354.2.13 Pyydetyt tulostukset ............................................................................................................... 354.2.14 Graafiset tulosteet.................................................................................................................. 364.2.14.1 Prosessi- ja järjestelmäkaaviot........................................................................................... 364.2.14.2 Diagrammiesitykset ............................................................................................................ 374.3 ALAKESKUKSET ............................................................................................................................... 374.3.1 Alakeskuksen liitynnät ............................................................................................................ 384.4 KENTTÄLAITTEET ............................................................................................................................ 414.5 MITTAUKSET.................................................................................................................................... 414.6 KAAPELOINTI JA KYTKENNÄT .......................................................................................................... 434.7 LUOVUTUSASIAPAPERIT, KÄYTTÖOHJEET JA KOULUTUS .................................................................. 434.8 RAKENNUSAUTOMAATIOURAKOITSIJA............................................................................................. 44Liite 1. Vesi- ja viemärikalusteetLiite 2. PurunpoistolaitteetLiite 3. TekstiilipölynpoistolaitteetLiite 4. Lämpökeskuksen tekniset tiedot3

0 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA0.1 Rakennuskohde ja sen sijaintiYlikiimingin Vesalan MonitoimitaloYlikiiminki, Oulu0.2 Tilaaja ja rakennuttajaOulun Kaupunki/Liikelaitos Oulun TilakeskusKiilakiventie 1 (6.krs)90250 OuluYhteyshenkilö:Hankepäällikkö: Juha Kaisanlahti gsm: 044-7032097e-mail: juha.kaisanlahti@ouka.fi0.3 RakennuttajakonsulttiISS Proko OyPL79, Viestikatu 190101 OuluYhteyshenkilöt:Projektinjohtaja: Vesa Pitsinki gsm: 040-8481502e-mail: vesa.pitsinki@proko.fiProjektipäällikkö:Mikko Säkkinen gsm: 040-7493763e-mail: mikko.sakkinen@iss.fiLVI-asiantuntija: Harri Nieminen gsm: 040-7549374e-mail: harri.nieminen@iss.fi0.4 SuunnittelijatPää- ja arkkitehtisuunnitteluArkkitehtitoimisto HML OyKasarmintie 990100 OuluYhteyshenkilö:arkkitehti: Jukka Lahtinen gsm: 040-5411164e-mail: jukka.lahtinen@hml.fi4

RakennesuunnitteluInsinööritoimisto Putkonen OyAleksanterinkatu 21 A 690100 OuluYhteyshenkilö:Projektinvetäjä : Pekka Juntunen gsm: 040-5355081e-mail: pekka.juntunen@putkonen.fiLVIRAU-suunnitteluLVI-Suunnittelutoimisto J. Taskinen OyKajaaninkatu 38 A90100 OuluYhteyshenkilöt:Projektinvetäjä: Jaakko Taskinen gsm: 044-5837143e-mail: jj.taskinen@lvitaskinen.suomi.netToimitusjohtaja: Jouko Taskinen gsm: 0400-689355e-mail: jouko.taskinen@lvitaskinen.suomi.netSähkösuunnitteluInsinööritoimisto Sähkötele OyKauppurienkatu 3390100 OuluYhteyshenkilöt:Projektinvetäjä: Raunio Häll gsm: 040-3566665e-mail: rauno.hall@sahkotele.fiSuunnittelija: Tapio Mehtälä gsm: 040-7406729e-mail: tapio.mehtala@sahkotele.fi5

1 TYÖN LAAJUUS JA SUORITUSTAPA1.1 UrakkaUrakkaan sisältyvät urakkaohjelman, työselityksen ja piirustuksien mukaiset työtja laitteet kuljetuksineen, täysin valmiina, paikoilleen asennettuina, koekäytettyinäja käyttökuntoon säädettyinä, käytön opastus ja tarvittavat säädön tarkistuksettakuuaikana.1.2 UrakkasopimusUrakkasopimus tehdään rakennuttajan ja asianomaisen urakoitsijan välillä.Urakoitsijan on tarjouksessaan kirjallisesti mainittava, miltä osin työselitystä japiirustuksia ei voida tai ei haluta noudattaa. Urakoitsija sitoutuu noudattamaanmyöhemmin laadittavaa hyväksymäänsä työaikataulua.Urakkasopimus ja siihen liittyvät asiakirjat täydentävät toisiaan. Jos asiakirjatovat ristiriitaisia, noudatetaan niitä seuraavassa järjestyksessä:1.3 Hankintarajat1.3.1 MerkinnätUR = UrakkarajaAR = AsennusrajaRU = RakennusurakkaSU = Sähköurakka- urakkasopimus- urakkaneuvottelupöytäkirja- yleiset sopimusehdot YSE 1998- tarjouspyyntö ja ennen tarjouksen antamista annetut kirjallisetlisäselvitykset- urakkaohjelma ja muut sopimuskohtaiset urakkaehdot- urakkarajaliite- tarjous- määrä- ja mittaluettelot- työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset- sopimuspiirustukset- yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset1.3.2 LVIA- urakkaan kuuluu PU, IU ja RAUPU on putkiurakkaIU on ilmanvaihtourakkaRAU on rakennusautomaatiourakka6

1.4 RakennusurakkaRakennusurakkaan kuuluvat LVI-töistä aiheutuvat rakennus- ja aputyöt on esitettyerillisessä urakkarajaliitteessä.1.5 SähköurakkaSeuraavat LVI- töiden aiheuttamat sähkötyöt kuuluvat sähköurakkaan, ellei niitäerikseen ole määrätty muuhun urakkaan kuuluviksi. Kaikki sähköjohdot ja niidenasennus, kaikkien moottoreiden ja laitteiden ym. moottorisuojakytkimet, kontaktorit,kytkimet, merkkilamput ym. sähkölaitteet. Säätö- ja valvontalaitteidenkentällä tapahtuva johdotus kuuluu sähköurakkaan.1.6 LVI-urakka (PU, IU ja RAU)LVI-urakkaan kuuluvat, ellei nimenomaan ole toisin mainittu, arvonlisäveroineenkaikki LVI-laitteet ja työt, rahti- ja ajokustannuksineen työpaikalle, asennustyönjatkuva ja ammattitaitoinen johto ja valvonta, LVI-urakoitsijan työvoimanpäiväraha- ym. korvaukset ja vakuutukset sekä yleensäkin työn saattaminensäädettynä ja viranomaisten puolesta tarkastettuna valmiiseen käyttökuntoonrakennuttajalle luovuttamista varten. Toiseen urakkaan kuuluvien laitteidenkytkeminen LVI-laitteisiin kuuluu LVI-urakoitsijalle.1.7 Yleiset määräykset1.7.1 NimistöRakennuttaja tarkoittaa luonnollista tai juridista henkilöä jonka lukuun työtehdään. Työselityksessä rakennuttaja käytettynä eri yhteyksissä tarkoittaa itserakennuttajaa tai hänen valtuuttamaansa asiantuntijaa tai valvojaa.Rakennusurakoitsija tarkoittaa rakennusteknillisten töiden suorittajaa. Urakoitsijatarkoittaa työselitykseen sisältyvien töiden suorittajaa. Sähköurakoitsija tarkoittaasähköteknisten töiden suorittajaa.Alaurakoitsija tarkoittaa luonnollista tai juridista henkilöä, jolle jokin urakoitsijaantaa osan työstään suoritettavaksi.Valmistaja tarkoittaa tarvikkeiden kotimaista valmistajaa tai ulkomaisten tarvikkeidenmaahantuojaa.1.8 Lait; asetukset; määräykset ja normitRakennus ja asennustöissä sekä tarvikkeiden hankinnassa ja valmistuksessa onnoudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yleisiä tai kunnallisiamääräyksiä, ohjeita ja normeja sekä hyväksi tunnettuja työtapoja. Urakoitsijan onomalla kustannuksellaan huolehdittava siitä, että kaikki urakkaan liittyvät viranomaistentarkastukset suoritetaan.7

1.9 Työselitys ja piirustuksetTyöselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mahdollisissaepäselvissä tai ristiriitaisissa tapauksissa on pyydettävä tilaajan lausunto.Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on pääasiallisesti esitetty piirustuksissa.Työselitykseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt kojeiden ja laitteidenmittapiirrokset ovat kaaviollisia. Tästä syystä on urakoitsijan työssä sekätarvikkeiden valmistuksessa ja valinnassa tarkoin harkittava paras mahdollinenasennuspaikka ja tapa tekniset ja esteettiset seikat huomioonottaen. Urakoitsijalaatii IV-kone-, lämmönjako- ja kattilahuoneesta työpiirustukset mittakaavassa1:20 ennen töiden aloittamista, kun laitevalinnat on tehty. Urakoitsija hyväksyttäätyöpiirustukset rakennuttajalla sekä suunnittelijalla.Urakoitsijan on asennuksessa noudatettava sisustuspiirustuksia ja muitaerikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija toimittaa. Urakoitsijantulee merkitä piirustuksiinsa kaikki työn aikana mahdollisesti tapahtuneetpoikkeamat ja muutokset. Korjaukset on tehtävä paperitulosteisiin sekäsähköisessä muodossa DWG-tiedostoina. Korjaukset tekee suunnittelijaurakoitsijan kustannuksella. Vastaanottotarkastuksessa tulee urakoitsijanluovuttaa rakennuttajalle kaksi sarjaa korjattuja ja täysin paikkansa pitäviäpiirustuksia kansiossa A4-kokoon taitettuna sekä sähköiset suunnitelmat CDlevylletallennettuina.Urakoitsijalle luovutetaan korvauksetta:- neljä sarjaa paperitulosteita urakkaan liittyvistä piirustuksista- vastaavat kopiot mahdollisesti myöhemmin laadittavista muutos- jatäydennyspiirustuksista.1.10 MuutoksetJos rakennusteknisistä syistä tai rakennuttajan pyynnöstä rakennusaikana suoritetaansuunnitelmien muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia urakkasummaan, onurakoitsijan ennen muutostöiden aloittamista tehtävä kirjallinen tarjous, jokarakennuttajan kirjallisesti hyväksymänä on pätevä lisä- tai hyvityslaskujaesitettäessä.Jos urakoitsija haluaa asennusaikana poiketa työselityksestä tai piirustuksista,tulee hänen hankkia siihen rakennuttajan kirjallinen suostumus. Jos urakoitsija onomavaltisesti poikennut suunnitelmista tai suorittanut ala-arvoista työtä, kuuluuhänelle, omien asennustöiden korjaamisen lisäksi, korvata myös korjauksesta johtuvatmahdolliset rakennus-, sähkö- ym. työt.1.11 Reiät; urat ja kannakkeetLVI-suunnittelija laatii reikäpiirustukset omien laitteittensa osalta yhteistyössämuiden suunnittelijoiden kanssa.8

Reiät, urat ja kannakkeet merkitään rakennesuunnittelijan ohjeita noudattaenrakennepiirustuksiin, siten että niiden mitat, muoto ja sijainti on yksikäsitteisestimäärätty.Rakennesuunnittelija tarkastettua piirustukset vahvistaa urakoitsija nenimikirjoituksellaan.Pintamateriaaleihin ja kalustoihin tulevista rei'istä ja urista vastaavasti on toimitettavaarkkitehdille ja rakennusurakoitsijalle piirustukset ja ohjeet. Valmiisiinrakenteisiin saa tehdä muutoksia ainoastaan rakennesuunnittelijan ja tarkastavanviranomaisen luvalla sekä muutosta tarvitsevan urakoitsijan kustannuksella.Muille urakoitsijoille on urakoitsijan annettava ohjeet tartuntaterästen, alustojenyms, tekemistä varten.Urakoitsija hankkii ja asentaa urakkaan kuuluvien putkien, kanavien ja laitteidenkannattamiseen ja kiinnittämiseen tarvittavat teräksiset- kannattimet ja tuet- joustavat liittimet putkistojen ja laitteiden välille- ripustimet ja pitimet- kiintopisterakenteet tartuntateräksin- poikkikannattimet ripustimia varten- peruspultit- piirustuksissa esitetyt muut kannakkeet ja muototeräsrakenteetKannakkeet toimitetaan sinkittynä tai pohjamaalattuna.1.12 Materiaalit ja pintakäsittelyLaitteiden materiaali on merkitty lyhennyksillä- Fe -teräs- Rst -ruostumaton teräs- HFe -haponkestävä teräs- Cu -kupariEllei muuta ole mainittu, tulee ruostumattoman teräksen vastata normin SIS142333 ja haponkestävän teräksen normin SIS 142343 vaatimuksia. Mikäli materiaalimerkintäpuuttuu, voi urakoitsija valita käyttötarkoitusta parhaiten vastaavanmateriaalin eri laitteiden kohdalla esitettyjen ohjeiden mukaan.Valinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota toisiinsa liittyvien eri materiaalienkorroosiosuojaukseen.Materiaalien on oltava Suomen rakentamismääräyskokoelman ja LVI-RYL 2002määräysten ja ohjeiden mukaisia.Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden, putkia lukuunottamatta, tulee ollapohjamaalattuja tai valmiiksi pintakäsiteltyjä.9

Terästä ja valurautaa olevien laitteiden, kannattimien ja rakenteiden tulee ollapohjamaalatut ruosteenestomaalauksella.Pintojen puhdistus tulee suorittaa hiekkapuhalluksella (Sa 2) tai jos tämä on mahdotontakaavinnalla ja teräsharjauksella (St 3).Pohjamaalaus suoritetaan esimerkiksi seuraavasti:- ulkona ja kosteissa sisätiloissa 1 x sinkkipölypohjamaali.- kuivissa sisätiloissa 1 x sinkkipölypohjamaali.- veden tai öljyn kanssa kosketuksiin joutuvat tai maassa olevatpinnat 1 x epoksireaktiopohjamaali.Pohjamaalauksen yksityiskohtien suhteen tulee noudattaa maalin valmistajan ohjeita.1.13 LaitemerkinnätKukin urakoitsija varustaa toimittamansa pumput, puhaltimet, säätöventtiilit,säätölaitteet jne. suunnitelman mukaisen tunnuksen ilmaisevalla kilvellä. Tunnuskilvettehdään kerrosmuovista 60 x 40 x 2 mm, kaiverrettu peiliteksti onvalkoinen ja pohja musta. kirjainten on oltava väh. 10 mm korkeat. Kaikissalaitteissa on oltava eristyksen päälle jäävät metalliset kilvet tai selvät leimat, joistatulee ilmetä viranomaisten vaatimien tietojen lisäksi ainakin valmistaja,tyyppimerkintä ja suoritusarvot. Palopostit yms. laitteet merkitään viranomaistenvaatimilla varoitus- ja opastuskilvillä, joiden hankkiminen kuuluu laitteentoimittavalle urakoitsijalle. Putket ja kanavat varustetaan virtausnuolilla joistailmenee virtaava aine.1.14 Urakoitsijoiden yhteistyö ja aikataulutUrakoitsijoiden tulee olla kiinteässä yhteistyössä rakennuttajan sekä muidenurakoitsijoiden kanssa, sopia asennusjärjestyksestä, toimittaa muille urakoitsijoilleheidän tarvitsemansa tiedot ja huolehtia siitä, että asennetut laitteet eivät estämuiden laitteiden huoltoa.Urakoitsija suorittaa laitoksen lopullisen säädön ja koekäytön samanaikaisestimuiden urakoitsijoiden kanssa niiltä osin, joissa tulos riippuu yhteistoiminnasta.1.15 Valvonta, säätö ja tarkastuksetRakennuttaja on oikeutettu valvomaan urakoitsijan työsuoritusta ja hänentöittensä sopimuksenmukaista edistymistä. Urakoitsijan edustajan onosallistuttava rakennustyön edellyttämiin neuvotteluihin työmaalla.Urakoitsija on velvollinen ilman lisäkorvausta vaadittaessa esittämään rakennuttajalleselvityksen siitä, että käytetyt tarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset.Kaikki sellaiset laitteet ja laitoksen osat, jotka eivät jää näkyviin, on tarkastettavaennen peittämistä.10

Mikäli laitteiden ja asennusten mahdolliset viat jäävät työmaalla suoritettavissatarkastuksissa havaitsematta, ei se vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta.Laitteiden, laitoksen osien ja valmiin laitoksen lujuuden ja tiiviyden toteamiseksisuoritetaan viranomaisten vaatimat ja työselityksessä määrätyt kokeet. Kokeetkustantaa urakoitsija. Ilmoitus kokeista on annettava hyvissä ajoin rakennuttajalle.1.16 VastaanottotarkastusUrakka katsotaan valmiiksi vastaanottoa varten vasta sitten kun sitä sivuavat muuttyöt, kuten esim. sähkö- ja rakennustyöt, ovat valmiit. Säädöistä on esitettäväpöytäkirjat.Urakan valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava rakennuttajalle.1.17 LuovutuskansiotUrakoitsijan tulee luovuttaa viimeistään vastaanottotarkastuksessa tilaajalle 2sarjaa A4 kokoisia kansioita, joihin on kerätty seuraava materiaalisuomenkielisenä:- A4 kokoon taitetut piirustukset (myös DWG-muodossa levylle tallennettuna),joihin on korjattu kaikki rakentamisen aikana tapahtuneet muutokset- kaikkien toimitettujen laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet- sähkökytkentäkaaviot- säätölaitteiden toimintakaaviot- konekortit täytettynä- ilmamäärien mittauspöytäkirjat- vesivirtojen mittauspöytäkirjat- äänimittauksien mittauspöytäkirjat1.18 TakuuTakuun suhteen noudatetaan yleisten sopimusehtojen vaatimuksia. Takuuaika onkaksi (2) vuotta.Virheellisten asennuksien ja laitteiden mahdollinen havaitsematta jääminen vastaanottotarkastuksessaei vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta. Korjatun taivaihdetun osan takuuaika lasketaan alkavaksi siitä päivästä, jolloin korjaus taivaihto on tapahtunut.1.19 TakuuajanhuoltoHuoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista jalähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvannormaalina työaikana ja yleisiä kulkuneuvoja käyttäen.Huoltokäyntien yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyväthuoltoon, mutta ei kulutustarvikkeet ja aineet.11

Rakennuttajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavanhavaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suurehkon vian tai toimintahäiriön sattuessamyötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimmanpieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin kuuluvia vikoja, jotkaedellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen.Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaussekä osoitettava toimenpiteet jotka on tehty.Huoltokäyntien yhteydessä on suoritettava yleiskatsaus ja tutkittava, että laitostakäytetään tarkoituksen mukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinenhuoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi viikkoa ennen takuuajanpäättymistä.1.19.1 Lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden takuuajan huoltoKerran vuodessa suoritetaan:Kaikkien pumppujen, moottorien, kompressorien ja muiden laitteiden toiminnankokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavattoimenpiteet. Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys jahälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus.Putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistyksien korjaus mikäli korjaus edellyttää tiivisteidenvaihtoa tai uudelleen tiivistystä.Voiteluaine-, ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen.Valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osienvoitelu silloin kun se edellyttää laitteen purkamista.Mudanerottimien ja vastaavien laitteiden tyhjennys ja puhdistus putkistoissa.Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumistatai muuta syöpymistä esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan.1.19.2 Ilmanvaihtolaitteiden takuuajan huoltoKerran vuodessa suoritetaan:- Suodattimien tarkistus- Hälytyspisteiden kokeilu- Poistopuhaltimien puhdistus liasta.Kaikkien puhaltimien, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien,tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet. Tarvittaessavalmistajan suosituksen mukaan tehtävät laitteiden laakerien ja liikkuvien osienvoitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista. Laitteidensyöpymissuojaukset siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymistä esiinny.Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan.12

1.19.3 Valvonta- ja säätölaitteiden takuuajan huolto(rakennusautomaatiourakoitsija)Kerran vuodessa suoritetaan:- mittaus- ja säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkistus sekä tarvitttaessavikojen etsintä ja korjaus.- kaikkien osoittavien mittausten kalibrointi2. PUTKILAITTEET (PU)2.1 Lämmityslaitteet2.1.1 LaitosselostusKiinteistön lämmöntuotto tehdään piha-alueelle sijoitettavalla lämpökeskuskontilla.Lämpökeskus-kontin hankinta ja asennus kuuluu urakkaan, lämpökeskuskontin perustukset kuuluvat rakennusurakkaan. Lämpökeskuksen tekniset tiedoton esitetty tämän työselityksen liitteessä 4.Päiväkodin tilat varustetaan lattialämmityksellä, muut laajennusosalla olevat tilatvarustetaan patterilämmityksellä. Nykyiselle sähkölämmitteiselle liikuntasalirakennukselleja sen yhteydessä oleville sosiaali- ja varastotiloille rakennetaanlämpöjohtovaraukset mahdollisesti myöhemmin lisättävää patterilämmitystävarten. Nykyisen piha-alueella olevan punaisen puurakennuksenpatterilämmitysverkosto liitetään uuteen rakennettavaan lämmitysjärjestelmäänpiirustuksien osoittamalla tavalla. Lisäksi urakkaan kuuluu em. punaisenrakennuksen väliaikaisen lämpökontin kytkeminen nykyisiin lämpöjohtoihinpiirustuksen 001 osoittamalla tavalla. Urakkaan kuuluu myös myöhemminväliaikaisten kytkentöjen purkaminen tarvittavilta osin.Lämpökeskuksiin liittyvien laitteiden mitoitustiedot on esitetty piirustuksissa.2.1.2 HankintarajatUrakkaan kuuluvat kaikki piirustuksissa ja tässä työselityksessä esitetyt laitteetasennettuina ja viranomaisten puolesta tarkastettuina valmiiseen käyttökuntoonrakennuttajalle luovuttamista varten.2.1.3 SuunnitteluperusteetVerkostot on mitoitettu seuraaville lämpötiloille:- Patteriverkosto on mitoitettu + 70/40 °C lämpötiloille- Ilmanvaihtoverkosto on mitoitettu + 70/40 °C lämpötiloille- Lattialämmitysverkosto on mitoitettu + 42/35 °C lämpötiloille13

Verkostojen rakennepaineet: 0,6 MPaLämpöhäviöiden perustana on käytetty seuraavia lämpötiloja:- alin ulkolämpötila - 32- maan lämpötila lattian alla + 5- normaalit huonelämpötilat + 21- pesutilat + 232.1.4 Putkistovarusteet2.1.4.1 PutketIV- ja patteriverkoston putket DN 50 ja pienemmät ovat teräsputkea 0400031- sekäDN 65 ja isommat ovat teräsputkea 0304080-.Lattialämmitysverkoston jakojohdot siirtimeltä jakotukeille on kupariputkea 1581108-.Kupariputkien haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään käyttäen tehdasvalmisteisiakapillaariliitos-osia, liitokset tehdään kovajuottamalla.Punaiseen puukoulurakennukseen rakennettavat uuset lämpöjohdot ovat esim. Brugg-Pema Oy:n Calpex-putkielementtiä.Rakennettavan hakekeskuksen ja lämmönjakohuoneen välille asennettavat uudetlämpöjohdot ovat esim. Brugg-Pema Oy:n Casaflex-putkielementtiä.2.1.4.2 KäyrätTehdasvalmisteisia teräskäyriä hitsaus- tai kierreliitoksin.Kupariputkien haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään käyttäen tehdasvalmisteisiakapillaariliitos-osia, liitokset tehdään kovajuottamalla.2.1.4.3 PaisuntalaitteetPaisuntajärjestelmät ovat suljettuja. Paisunta-astiat ovat kalvopaisunta-astioita, jotkaasennetaan verkostoon suunnitelmien mukaisesti määräysten edellyttäminvarolaittein.Paisuntajärjestelmien tekniset tiedot on esitetty piirustuksissa.2.1.4.4 PumputPumput ovat keskipakoispumppuja. Ne tulee valita siten, että toimintapiste onhyötysuhteen huippualueen kohdalla. Pumput toimitetaan täydellisenä moottoreineen,pumput ja moottorit valmiiksi kytkettyinä ja varustettuina kosketusuojalla.Sähkömoottorin tehon tulee riittää vaikka virtausvastus järjestelmässä on 20%laskettua pienempi. Teräsputkistoon asennettavan lämpöjohtopumpun pesän tuleeolla valurautaa, juoksupyörä pronssia tai muovia ja akseli ruostumatonta terästä.14

Piirustuksissa esitetyt pumput ovat taajuusmuuntajasäätöisiä pumppuja esim.merkkiä Grundfos Magna.Kaikki pumput on varustettu pistotulppaliitännällä.Urakoitsija hankkii lämpöjohtoverkoston pumpuille ja iv-verkoston pääpumpulletäydellisen varasarjan yhden kutakin pumppukokoa kohti. Taajuusmuuttajakäyttöisten pumppujen varasarjat ovat vastaavia ilman taajuusmuuttajia.Varasarjat pakataan peltilaatikkoihin ja ne varustetaan pumppujen tunnuksilla.2.1.4.5 VenttiilitVenttiilit ovat:2.1.4.6 LämpöpatteritSulkuventtiilit DN 10...50 palloventtiilejä 3713503... tai 375320Sulkuventtiilit DN 65... palloventtiilejä 3753202 tai 3733604Kuristusventtiili 4012064.Linjasäätöventtiilit DN 10...50 4012002...Linjasäätöventtiilit DN 65… 4012020...Yksisuuntaventtiilit DN 10...50 3911132Yksisuuntaventtiilit DN 65… 3914834…Lämpöjohtoverkoston täyttöventtiili 4012204Patterit ovat teräslevypattereita Rettig Oy:n radiaattoreita tyyppiä C11, C21, C22,C33 tai konvektoreita KON21, KON22 tai KON33. Erikoispatterien tyypit onmerkitty piirustuksiin. Pattereiden kannakkeiden on oltava terästä. Pattereitaasennettaessa ikkunan alle tulee ne asentaa symmetrisesti keskelle ikkuna-aukkoa.Pattereiden alareunan etäisyys lattiasta 100 mm. Paikoissa missä putket asennetaanpatterin alle tulee alemman putken alle jäädä vapaata tilaa vähintään 50 mm.Kuitenkin siten, että samassa tilassa patterit ovat samalla korkeudella.Patterit ovat valmiiksi maalattuja DIN 55900 mukaisesti. Pakkaus pidetäänpaikallaan asennuksen ja rakennustyön ajan ja poistetaan rakennuksenloppusiivouksen yhteydessä.Mahdolliset maalivauriot korjataan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Korjaustenkustannuksista vastaa vaurion aiheuttanut urakoitsija.Pattereiden rakennepaine on 0.6 MPaHamppupurseet on siistittävä mekaanisesti, karvauksia ei saa polttaaasetyleeniliekillä.Patterit varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä OVENTROP UNI LHBsekä kromatulla sulkutulpallisella yhdistäjällä ja ilmaruuvilla, piirustuksessamerkintä (TV). Patterit, jotka on merkattu piirustuksiin merkinnällä (V)varustetaan OVENTROP:in termostaattiventtiilin rungolla, kromatulla15

suojahatulla ja ilmaruuvilla. Patteriventtiilit ja sulkuyhdistäjät tulee varustaa ääntäeristävin liittimin. Termostaattien lämpötilan rajoitus tulee olla lukittuna max. 35astetta.Patterit on asennusaikana irroitettava kerran seinän pintakäsittelyä varten ja kytkettäväuudelleen.Ilmaruuvien avaimia toimitetaan 5 kpl.2.1.4.7 LattialämmitysPäiväkodin tilat varustetaan lattialämmityksellä erillisen suunnitelman mukaisesti.Urakoitsija hyväksyttää lattialämmitysjärjestelmän toimittajan tilaajan edustajalla.Lattialämmitysjärjestelmän toimittaja laatii lattialämmitys-suunnitelman, jokatulee sisältää todellisten lämpöhäviölaskelmien pohjalta laaditunputkistosuunnitelman, sekä kaikki tarvittavat säätöarvot (piiri- jajakotukkikohtaiset säätöarvot sekä virtaama ja painehäviötiedot) järjestelmänoptimaalista toimintaa varten.Lattialämmitysjärjestelmän kaikkien osa-alueiden: säätölaitteiden, jakotukkien,putkien, tarvittavien liittimien tulee olla kyseiseen järjestelmään kuuluviakorkealaatuisia tuotteita. Lattialämmityksen jakotukit ja jakotukkikohtaisetmuuntajasäätimet tulee sijoittaa järjestelmään kuuluviin jakotukkikaappeihin.Lattialämmitysputkien tulee olla happidiffuusio-suojattuja.2.1.4.8 Ilmanpoisto- ja tyhjennysventtiilitIlmanpoistoventtiilejä tulee asentaa niin, että ilma voidaan poistaa laitoksesta.Tyhjennyksiä tulee asentaa sellaisiin kohtiin, että laitos kokonaisuudessaan voidaantyhjentää. Ilmaukset asennetaan kaikkiin paikkoihin, joihin ilmaa voi jäädä(vaikka suunnitelmissa ei erikseen olisi paikkoja osoitettu).Ilmanpoistimena lämmönjakohuoneessa, iv-konehuoneessa ja muissa lattiakaivollisissatiloissa käytetään sulkuventtiiliä 3713503 ja automaattistailmanpoistinta 4162210.Ilmanpoistimena muualla käytetään palloventtiiliä 3713503, jonka avoin pää tulpataan.Ilmanpoistoventtiilit tuodaan niin alas, että ilmaus voidaan suorittaalattialta korkeus noin 2,0 m.Tyhjennysventtiileinä käytetään palloventtiiliä 3713503, jonka avoin pää tulpataan.2.1.4.9 LämpömittaritLämpömittarit ovat paikallisia lämpömittareita joiden mitta-alue on 0...120astetta. Mittarin lukematarkkuuden tulee olla vähintään 1 aste. Mittarit ovatpilarimittareita (tarkastettuja) 4511022.2.1.5 LiitostavatLiitokset tehdään laippa, kierre- tai hitsausliitoksin. DN 15 ja pienemmät liitoksettehdään kierreliitoksin.16

2.1.6 PainekokeetLiitoksien tiiviyden toteamiseksi putkiurakoitsija suorittaa tekemiensä liitoksienosalta paine-astiamääräysten mukaiset painekokeet. Painekokeet tulee suorittaaennen putkiston lämpöeristyksen tekemistä. Koepaine on 0,60 MPa ja koeaikayksi tunti. Laitoksesta on kytkettävä irti laittet jotka eivät kestä koepainetta, joitaovat esim. paisuntasäiliöt.2.1.7 Lämpöjohtoverkostojen huuhteluLämpöjohdot on huuhdeltava huolellisesti rakennuttajan edustajan/valvojanläsnäollessa. Huuhtelu suoritetaan vedellä. Huuhtelusta tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan.Huuhtelun jälkeen verkostosta otetaan laboratorionäyte verkoston puhtaudentoteamiseksi. Laboratorionäytte analysoidaan ja tutkimustulosten hyväksytetäänrakennuttajan edustajalla/valvojalla. Huuhtelu toistetaan niin monta kertaa ettähyväksytty lopputulos saavutetaan.2.1.8 Lämpöjohtoverkostojen säätöLämpöjohtoverkostojen säätötyö tehdään KTM:n alaisen MOTIVAN johdollakehitetyn ”perussäätöprojektin laatujärjestelmän” ohjeen mukaan.Lämpöjohtoverkosto säädetään siten, että huonekohtaisesti saavutetaan 1.5 asteentarkkuudella huonelämpötilat. Säätötyö on suoritettava termostaattiventtiilientuntoelimet irroitettuna ja ulkoilman lämpötilan ollessa alle -10 astetta. Säädönsuorittamisesta ja lämpötiloista laaditaan pöytäkirja, joka luovutetaan tilaajalle.Säätö- ja vesivirtojen mittaustyön urakoitsija suorittaa niin moneen kertaan, ettähuonelämpötilat saavutetaan halutulla tarkkuudella.2.3 Vesijohtolaitteet2.3.1 LaitosselostusKiinteistön nykyiset rakennukset on liitetty Ylikiimingin Vesihuolto Oy:nvesijohtoverkostoon. Purettavan koulurakennuksen syöttövesijohto tulpataanvesihuoltolaitoksen toimesta. Uusi vesijohto haaroitetaan vesihuoltolaitoksentoimesta runkojohdosta piirustuksen 001 mukaisesti. Lisäksi urakkaan kuuluu em.punaisen rakennuksen väliaikaisen lämpökontin kytkeminen nykyisiinvesijohtoihin ja liikuntasali-rakennuksessa väliaikaisen vesijohdon asentaminenpiirustuksien 104 ja 001 osoittamalla tavalla. Urakkaan kuuluu myös myöhemminväliaikaisten kytkentöjen purkaminen tarvittavilta osin.Lämminvesi valmistetaan laajennusosalle sijoitetulla lämmönsiirtimellä.Vesilaitos hankkii vesimittarin sulku- ja takaiskuventtiileineen. Urakoitsija säätäävesikalusteiden virtaamat kalusteiden normivirtaamien mukaisiksi.2.3.2 Hankintarajat17

Putkiurakkaan kuuluvat kaikki tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetytlaitteet asennettuna ja viranomaisten puolesta tarkastettuna valmiiseen käyttökuntoonrakennuttajalle luovuttamista varten.2.3.3 SuunnitteluperusteetSuunnitelmat on laadittu ja asennus on suoritettava noudattaen Ympäristäministeriönantamia kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevia määräyksiä ja ohjeita.2.3.4 PumppuKäyttöveden kiertopumppu on suoraan putkeen asennettava rakenteista kannatettavakeskipakoispumppu. Pumpun pesä ja juoksupyörä ovat pronssia ja akseli ruostumatontaterästä. Pumpun tulee olla märkämoottori tyyppinen.2.3.5 PutketKylmä- ja lämminvesiputket tehdään komposiittiputkesta esim. Uponor.Komposiittiputkien ja järjestelmään kuuluvien osien; liittimien, suunnanmuutostenyms. tulee olla kyseiseen järjestelmään kuuluvia, laitevalmistajan suosittelemia,tyyppihyväksyttyjä tuotteita.Tilojen näkyvissä olevat kytkentä- ja jakojohdot tehdään puolikovasta kromatustakupariputkesta 1581417.... Kromattujen putkien liitoksissa tulee käyttäätukiholkkeja.Punaiseen puukoulurakennukseen rakennettavat uudet vesijohtoelementit ovat esim.Brugg-Pema Oy:n Calpex DUO kaksiputkielementtiä.Rakenteisiin asennettavat vesikalusteiden kytkentäjohdot tehdään muoviputkesta esim.PEX-käyttövesiputki esim. Uponor. PEX-käyttövesiputki asennetaan aina suojaputkeenja kalustekytkennöissä käytetään hanakulmarasioita piirustuksien osoittamassalaajuudessa. Putkien ja järjestelmään kuuluvien osien; liittimien, suunnanmuutostenyms. tulee olla kyseiseen järjestelmään kuuluvia, laitevalmistajan suosittelemia,tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Käyttöveden jakotukit asennetaan laitevalmistajantehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin.2.3.6 VenttiilitSulkuventtiilit DN10…50 ovat palloventtiilejä 3713503-.Sulkuventtiilit DN65 … ovat palloventtiilejä 3765086-.Lämpimän käyttöveden kiertojohdon sulku- ja säätöventtiili 4012104-Yksisuuntaventtiilit 3911512Tyhjennysventtiilit 3713503 avoin pää tulpataan2.3.7 PainekokeetLiitoksien tiiviyden toteamiseksi putkiurakoitsija suorittaa tekemiensä liitoksien osaltapaine-astiamääräysten mukaiset painekokeet. Painekokeet tulee suorittaa ennenputkiston lämpöeristyksen tekemistä. Koepaine on 1,00 MPa ja koeaika yksi tunti.18

2.4 Viemärilaitteet2.4.1 LaitosselostusKiinteistö on liitetty Ylikiimingin Vesihuolto Oy:n viemäriverkostoon. Nykyisenliikuntasalirakennuksen ja punaisen puukoulurakennuksen sisäiset viemärit jäävätkäyttöön, nykyisten viemäreiden asennusrajat uusiin rakennettaviin viemäreihinpiha-alueella on esitetty piirustuksissa. Muilta osin kiinteistön muutjätevesiviemärit uusitaan, liitospaikka nykyiseen jv-pumppaamoon meneväänrunkoviemäriin on esitetty piirustuksissa.Kiinteistön salaoja-, pinta- ja kattovedet johdetaan rakennettavansadevesijärjestelmän avulla maastoon, purkupaikkaan rakennetaan kivipesä (RU).Urakkaan kuuluu väliaikaisen viemärijärjestely (kts. piirustukset nro: 104 ja 001).2.4.2 HankintarajatPutkiurakkaan kuuluvat kaikki tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetytlaitteet asennettuina ja viranomaisten puolesta tarkastettuina valmiiseenkäyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten.Urakkaan kuuluu sade- ja jätevesi-pohjaviemäreiden videokuvaus, sekä kaivojenpuhdistus ennen vastaanottotarkastusta, tilaajan edustajan hyväksyttyä materiaalinliitetään se luovutusmateriaalaihin/kansioihin.2.4.3 ViemäriputketRakennuksien ulkopuoliset viemärit ja rakennuksen pohjaviemärit tehdään maaasennukseensoveltuvista PVC-muoviviemäriputkista kumirengastiivistein esim.Uponor. viemärin tyyppi tulee valita peitesyvyyden mukaan.Rakennuksen sisäpuoliset viemärit de

2.5 Putki- ja laite-eristykset2.5.1 YleistäUrakkaan kuuluvat putkien ja laitteiden eristystyöt tarvikkeineen ja päällyksineentäysin valmiina tämän työselityksen ja piirustuksien osoittamassa laajuudessa.Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä,niiden sovellutuksia ja standardia SFS 3976 ja SFS 3978. Eristettyjenputkien läpiviennit kuivissa tiloissa tehdään mineraalivillakourusta ilman erillistäläpivientihylsyä.Kosteissa ja märissä tiloissa eristyksen päälle asennetaan metallinen läpivientihylsyjoka on varustettu vesieristyslaipalla.2.5.2 Käsitteet ja määritelmätNäkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttuasiellä olevien henkilöiden nähtävissä. Tällaisia ovat mm: kellaritilat, tekniset tilat jamuut tilat, joissa putkia ei ole rakenteilla peitetty.Näkymättömällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vainpoikkeuksellisesti tai jossa putket on kiinteästi rakenteilla peitetty. esim. käyttämätöntai kylmä ullakko, nousukuilu ja alakatto sekä erilliset kanavat.Huonetilan käyttötarkoitusta selvitettäessä käytetään arkkitehdin nimitystä tai senpuuttuessa huonetilan ilmeisen ja pääasiallisen käytön mukaista nimitystä.2.5.3 Eristämättä jätettävät laitteet- pattereiden kytkentäjohdot ellei erikseen ole mainittu (jäähdytysverkostossa eristetään)- säätö- ja sulkuventtiilit (jäähdytys verkostossa eristetään)- pumput (jäähdytys verkostossa eristetään)- säiliöiden ja laitteiden arvokilvet- näkyviin asennettavat lyhyet vesijohtojen jako- tai kytkentäjohdotjoiden koko on 15 mm tai pienempiPiirustuksiin tehtävillä merkinnöillä voidaan täsmentää työselityksen määräyksiä.2.5.4 Eristyskohteet ja -paksuudet, eristetyypit___________________________________________________________________Putkisto, osa Eriste Sarja tai Päällyste Paikka tyyppi paksuus___________________________________________________________________Kaukolämpöjohdot Aa 23 12 näkyvä eristysLämmitys-, jalämminvesijohdot Aa 22 6 näkyvä eristysLämmitys-, ja20

lämminvesijohdot Aa 22 ei-näkyvä eristysKylmävesijohdot Ac 22 6K näkyvä eristysKylmävesijohdot Ac 22 K ei-näkyvä eristysJäähdytysvesiputkisto, laitteet ja varusteet Ef 13 mm.Vuorivillakourujen nimelliset eristyspaksuudet millimetreinä ovat:_______________________________________Kourun sisä- Eristyspaksuussarjaläpimitta 21 22 23 24 25_______________________________________10...49 20 50 40 50 6054... 89 30 40 50 60 8090... 16950 60 80 100 120_______________________________________2.5.5 Eristeet ja päällysteetEristeiden ja päällysteiden määritys on standardin SFS 3976 mukainen.EristeetAaAcBbEfMineraalivillakouru, K4, K5/SFS 3976. Käyrät tehdään käyräkappaleistatai kouruista leikatuista välikappaleista.Alumiinipaperilla tehtaalla päälystetty mineraalivillakouru S3/SFS3976. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista välikappaleista,kiinnitys kuumasaumaamalla.Lasikuituhuovalla varustettu verkkomattoAC/Armaflex umpisolueristeletkuPäällysteet6 Paloluokiteltu (I/I) PVC-muovilevy12 Alumiinilevy SFS 2585 AlMn1 H16KHöyrysulku2.5.6 Työn suoritusEristeiden asennusAaAcVuorivillakouru kiinnitetään halk. 0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla. Sidontatiheys300 mm ja vähintään yksi sidos/osaNäkyvissä oleva kouru kiinnitetään kuumasaumaamalla tai 25 mm:nalumiinipaperiteipillä. Ei näkyvän paikan kouru kiinnitetään lisäksi halk. 0,921

mm:n sinkityllä teräslangalla. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksisidos/osa.EfSaumojen kiinnitys liimaamalla valmistajan ohjeiden mukaisestiPäällysteiden asennus6 Muovipäällyste kiinnitetään muovisilla pistoniiteillä, jako noin 150 mm.Sekä pituus- että poikkisaumat limitetään noin 20 mm.2.6 AsennusT-haara tehdään leikkaamalla haaraputken päällyste tiiviisti pääputkeensopivaksi. Käyrä päällystetään tarkoitukseen tehdyllä osalla. Jospäällystettävään käyrään ei ole saatavissa valmista osaa, tehdään päällystys0,7 mm paksusta PVC-levystä sinkatuin kulmakappalein tai kietomallatasoitettu eristys päällysteen värisellä PVC-nauhalla. Eristysläpimitanmuutokset ja päätteet heloitetaan päätehelalla.2.6.1 Kiinnitys ja kannatusKukin urakoitsija suorittaa kiinnitystyössä tarvittavat poraukset kustannuksellaan.Kiinnitystarvikkeet, kuten kiilapultit ym. kuuluvat urakkaan.Kannakejärjestelmä on hyväksytettävä etukäteen rakennuttajalla, lisäksi asennustyönalkaessa tehdään malliasennukset eri tyyppisille ratkaisuille.Putkijohtolaitteet:Putket kiinnitetään avattavilla putkipidikkeillä 240127/240129, DN 50 ja isommatputket putkipidikkeillä 240490/240492 ja kierretangolla kannatuskiskoon taikiilapulteilla rakenteisiin. Alakattotiloissa putkilinjojen kannatuskiskona voidaankäyttää reikäkiskoa 240455, näkyvissä asennuksissa kiskoa ei saa käyttää.Eristämättömät putket, kuten lämpöjohtonousut, kiinnitetään putkipidikkeillä 240129tai 240130. Kannatusrakenteiden tulee olla tehdasvalmisteisia, mallia Toimex Oy taivastaava, materiaali sinkitty teräs.Rinnakkain kulkevien vaakajohtojen kannatusteräkset kiinnitetään yhteiseenmuototeräkseen. Kupariputkien kannakkeiden on putkea koskettavalta osalta oltavakuparia.Kromatut putket kiinnitetään kromatuilla pitimillä:1-osainen pidin, ÄK13, LVI-nro. 3224553 (Putkikoko 12-15mm)2-osainen pidin, ÄS13, LVI-nro. 3224563 (Putkikoko 12-15mm)tai vastaava.Putket kiinnitetään seuraavin välein:22

Teräsputket Kupariputket Kannatusvälidu du m__________________________________________________< 22 1,25< 40 22 ... 63 2.5050 76.1 ... 108 3.0065...80 4.00100...150 5.00Pinta-asenn. 8 ... 15 0.40Komposiittiputket rinnastetaan kiinnityksessä kupariputkiin.Pystysuorat DN 50 tai pienemmät putket tulee kiinnittää 2 m välein.Pattereiden pystysuorat kytkentäjohdot varustetaan kahdella kannakkeella.Putket kiinnitetään siten, että ne pääsevät vapaasti laajenemaan.2.6.2 LävistyksetRakenteiden läpimenokohdissa on kiinnitettävä erityistä huomiota äänen eristämiseen,Putket eivät viemäreitä lukuun ottamatta saa olla kiinteässä yhteydessärakenteisiin.Kuivissa tiloissa eristetyt putket menevät seinien läpi eristettynä ilman päällystystä.Muut läpimenokohdat varustetaan suojaputkilla ja asennusreiät valetaan umpeen.Lattialävistyksissä käytettävät suojaputket ovat tartunnoilla varustettuja teräs- tai kupariputkia,vesieristyksen lävistyksessä on oltava lisäksi laippa. Putket ja suojaputkenväli on oltava n. 5 mm kauttaaltaan. Putken ja sen suojaputken välinen tila täytetäänmineraalivillalla tai välitilan paksuutta vastaavilla eristyskourun kappaleilla.Lävistyskohdat varustetaan lukittavin valkoisin peitelevyin. Peitelevyt hankkii jaasentaa putkiurakoitsija.2.6.3 AsennustyöLVI-laitteet asennetaan siten, että niiden käyttö ja huolto on mahdollista.Putkiverkostoihin on järjestettävä tarpeellisiin kohtiin avattavia liitoksia siten, ettäkaikkien laitteiden, venttiilien yms. irrottaminen on mahdollista. Avattavia liitoksiaei kuitenkaan saa käyttää sellaisissa paikoissa, joihin laitoksen valmistuttua ei pääsekäsiksi rakenteita rikkomatta.Erityisesti asennustyössä on huomioitava seuraavaa:- Putkien ja tarvikkeiden varastointi työmaalla saa tapahtua ainoastaanasianmukaisissa varastotiloissa ja telineissä, pääurakoitsija antaa ko. tilat käyttöön,ks. urakkarajaliite.- Putkien on oltava ensiluokkaisia ja puhtaita sisä- ja ulkopinnoiltaan.23

- Putket katkaistaan leikkurilla, jotta lastuja ym. epäpuhtauksia ei pääse putkensisälle.- Ennen asennusta on putket huolellisesti puhdistettava epäpuhtauksista esim.paineilmapuhalluksella (katso myös kohta 2.4.3).- Työaikana eri työvaiheiden jälkeen avoimiksi jääneet putkenpäät suljetaanmuovitulpalla, joka ei voi päästä putken sisälle. Lattiakaivot peitetään kiinnitettävilläesim. muovilevykansilla.3 ILMANVAIHTOLAITTEET (IU)3.1 LaitosselostusRakennettava uusi laajennusosa varustetaan viidellä lämmöntalteenotollavarustetulla ilmanvaihtokojeella.- Ilmanvaihtokoje TK01 palvelee luokkatiloja- Ilmanvaihtokoje TK02 palvelee keittiö- ja ruokalaa, lisäksi keittiön ”rasva”-huuva on varustettu erillisellä poistoilmapuhaltimella.- Ilmanvaihtokoje TK03 palvelee kouluntiloja; käytävät, aulat, sosiaalitilat jakoulun henkilökunnan tiloja.- Ilmanvaihtokoje TK05 palvelee päiväkodintiloja.- Ilmanvaihtokoje TK06 palvelee kouluntiloja; tekstiili- ja teknisen työn ja ATKtilatLisäksi kiinteistössä olevan, käyttöön jäävän liikuntasalin ilmanvaihtoperuskorjataan, varustetaan omalla ilmanvaihtokojeella TK04.Piha-alueella olevan nykyisen punaisen puurakennuksen ilmanvaihto jääkäyttöön, tilajärjestelyistä aiheutuvat muutostyöt on esitetty piirustuksissa.Laajennusosalle tulevat porrashuoneet ja hissikuilut varustetaan omillapoistoilmapuhaltimilla.Nykyisen liikuntasali-rakennuksen ja punaisen koulurakennuksen kaikkikäyttöön jäävät kanavat varusteineen nuohotaan.3.2 HankintarajatUrakkaan kuuluvat tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt laitteet asennettuinaja viranomaisten puolesta tarkastettuina valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalleluovuttamista varten.3.3 SuunnitteluperusteetSuunnittelussa on noudatettu Suomen rakentamismääräyskokoelmaa sekä rakennuttajaltaja käyttäjältä saamiamme lähtötietoja.Asennustöissä on noudatettava sisäilmastoluokituksen sisäilmastoluokituslaatuluokkaa S2, kanavien ja kanavaosien valmistuksen, kuljetuksen, varastoinninja asennuksen suhteen noudatetaan puhtausluokitusta P1.24

3.4 KojeetKojeiden tyypit ja tekniset arvot esitetty piirustuksissa. Kojeidenotsapintanopeudet eivät saa ylittää 2,5 m/s. Kojeiden tiiveyden tulee ollavähintään luokkaa A.3.5 SuodattimetTulo- ja poistoilmasuodattimet ovat kehyksellisiä, irrotettavia ja puhdistettaviakuivasuodattimia. Tuloilmasuodatin on kaksi-osainen, Esisuodatin onerotuskyvyltään EU3, ns. pääsuodatin on erotuskyvyltään EU7 ja suodatin onsyväpoimuinen suodatin. Poistoilmasuodattimet ovat erotuskyvyltään EU 5.Suodatinkehykset eivät saa olla pahvisia.Jokaiselle kojeelle toimitetaan yksi täydellinen suodatinvaihtosarjakuumasinkitystä pellistä tehtyihin laatikoihin pakattuna ja varustettunatunnuskilvillä.3.6 SälepellitIlmastointikojeiden yhteydessä sulkupelteinä käytettävien sälepeltien tulee ollamonisälepeltejä.Kaikki sälepellit on varustettava selvillä kiinni- auki kilvillä ja asennonosoittimilla.Urakkaan kuuluu myös toimilaitteiden kiinnitysalustat.Säleiden akselit laakeroidaan nailonholkein tai kuulalaakerein. Säleiden kääntömekanisminvälysten on oltava pieni esim.Halton UUT raitisilmapelti UUT+ER.Sälepeltien vuodon aiheuttaman otsapintanopeuden tulee olla 100 Pa paine-erollaalle 0,1 m/sMikäli piirustukseen on merkitty erikseen jokin säätö- tai sulkupeltityyppi, tuleemerkittyä peltityyppiä käyttää.3.7 ÄänenvaimentimetÄänenvaimentimien tulee olla tyyppihyväksyttyjä eikä niistä saa irrota kuitujavirtaavaan ilmaan. Äänenvaimentimien tulee olla kuivapuhdistettavaa mallia.Vaimennusmateriaalien on oltava luokkaan M1 hyväksyttyjä.3.8 HuippuimuritHuippuimurit toimitetaan sadekatoksineen ja niiden tulee olla ylöspäin puhaltavaamallia. Huippuimurien tulee olla ruostumatonta materiaalia esim. kuumasinkittyä25

terästä ja niiden tulee olla "kipattavia". Mikäli piirustuksissa ei toisin mainita,tulee poistoilmapuhaltimelta lähtevä runkokanava varustaa ”perhos”-pellillä.3.9 Puhaltimien hyötysuhde ja ilmanvaihdon ominaissähkötehoSFPEllei erikseen ole muuta määrätty, verkosta otetun tehon ollessa suurempi kuin1 kW on puhaltimien kokonaishyötysuhteen oltava vähintään seuraava:- keskipakoispuhaltimille eteenpäin kaartuvin siivin vähintään 40%- keskipakoispuhaltimille taaksepäin kaartuvin siivin vähintään 50%Ilmankäsittelykojeen SFP = (Ptulo + Ppoisto)/qmax tulee olla alle 2,1kW/(m3/s),jossaSFP = Ominaissähköteho [kW/(m3/s)]Ptulo = tuloilmapuhaltimen ominaissähköteho [kW]Ppoisto = poistoilmapuhaltimen ominaissähköteho [kW]qmax = mitoitusilmavirta m3/s (mitoitusilmavirraksi valitaan tulo- taipoistoilmavirrasta suurempi ilmavirta)Huippuimurin SFP = Ppoisto/qmaxtulee olla maksimissaan 1,0 kW/(m3/s)3.10 Kanavat varusteineen3.10.1 Kanavat3.10.1.1 PeltikanavatPeltikanavat tehdään noudattaen aineen ja paksuuksien suhteen SFS-standardilehteä3281-3282 ja rakentamismääräyskokoelmia.Pyöreissä kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia osia, joissa onreunavahvistus. Haaroituksissa käytetään T-haaroja tai tehdasvalmisteisialähtökauluksia.Pyöreiden kanavien liitokset tulee tehdä tehdasvalmisteisilla kumitiivisteellävarustetuilla kanavilla ja osilla.Suorakaidekanavat liitetään toisiinsa ja laitteisiin listaliitoksia ja kulmapalojakäyttäen.Kanavien tiiveyden suhteen noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelmaa,tiiviysvaatimuksen ollessa standardin SFS 4699 mukainen tiiviysluokka B.Jäteilmakanavien sekä keittiön yms. poistoilmakanavien tiiviysluokka on C, jolloinkoepaine on 400 Pa ja sallittu vuoto 0.45 litraa sekunnissa neliömetrille (D2/3.6.6.2).Kanavistot on koepainettava niiden ollessa valmiita varusteineen ja eristeineen.26

Kanavat tulee toimittaa työmaalle päät tulpattuna ja olla tulpattuna kokovarastoinnin ajan. Kanavien ja laitteiden avoimet päät on tulpattava työmaallarakennusaikana.Kanavien ja osien valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja asennuksensuhteen noudatetaan puhtausluokitusta P1. Kanaviston asennustyön jälkeen ,ennen koneiden käynnistämistä toimintakokeita varten, kanavienpuhtausaste tarkastetaan valvojan läsnä ollessa. Mikäli raja-arvo 1,0 g/m2ylittyy, on urakoitsijan nuohottava kanavistot ja laitteet ennen käyttöönottoakustannuksellaan.Nykyisen liikuntasali-rakennuksen ja punaisen koulurakennuksen kaikkikäyttöön jäävät kanavat varusteineen nuohotaan.3.10.2 PuhdistusluukutPuhdistusluukut tulee asentaa Suomen rakentamismääräyskokoelman ilmanvaihtolaitostenpaloturvallisuus E7 kohdan 9 (ilmanvaihtolaitosten puhdistaminen)mukaisesti.Kaikkien tarvittavien puhdistusluukkujen asennus kuuluu urakkaan vaikka niitä eiolisikaan merkitty piirustuksiin.Tiiviydeltään ja kestävyydeltään luukkujen on vastattava samat vaatimukset kuinhormiston, johon ne liittyvät. Puhdistusluukkujen on oltava tehdasvalmisteisia.Puhdistusluukku on asennettava siten, että se on helposti luoksepäästävissä.3.10.3 Kertasäätöpellit ja säätöläpätKertasäätöpellit pyöreissä peltikanavissa ovat iiris-säätimiä varustettuna letkuliittiminpaine-eron mittausta varten. Kertasäätöpeltien tulee olla varustettu aukikiinnikilvin, asennonosoittimin ja lukituslaittein.3.10.4 PalonrajoittimetPalopeltien on oltava ympäristöministeriön tyyppihyväksymiä tai muulla vastaavallatavalla hyviksi todettuja. Palopeltien luokitus ja toimintavaatimukset onesitetty piirustuksissa.Palopeltien ja niiden liitosten on vastattava kanavaliitoksille asennettuja vaatimuksianiin, että kyseiseltä kanavalta vaadittu tiiviysluokka saavutetaan.Palopellit on kiinnitettävä tukevasti ja tiiviisti osastoivaan rakennusosaan taihormiin.Palopellin läheisyyteen on kanavaan asennettava tarkastusluukku palopellin tarkistamista,uudelleen virittämistä ja puhdistusta varten. Palopelti ei saa pienentääkanavan otsapintaa. Palopelti on eristettävä vastaavaan luokkaan kuin kanava, johonse liittyy. Palopellit on asennettava niin, että niiden käyttö on helppoa.27

Palorajoittimen tulee täyttää tiiviyden ja eristettävyyden osalta osastoivanrakennusosan palonkestoaikavaatimus tai jos palonrajoitin ei täytäeristävyysvaatimusta on kanava paloeristettävä palonrajoittimen molemminpuolin RakMK E7:n mukaisesti.3.10.5 MittausliitännätTarvittaviin kohtiin ilmavirtojen mittaamiseksi tehdään kanaviin muovitulpillavarustetut reiät.Ilmavirtojen mittauspisteet on sijoitettava kanaviin noudattaen ilmanvaihtolaitostenilmavirtojen tarkastusohjetta.3.10.6 Eristykset3.10.6.1 PaloeristyksetPiirustuksiin paloeristysmerkinnällä varustetut kanavat eristetään paloluokitetullaverkkovillamatolla Paroc 100VM.Erikseen mainituissa paikoissa eristys päällystetään piirustuksien osoittamalla peltikanavalla(piirustusmerkintä P).Eristyksen valuminen pystykanavissa estetään kanaviin kiinnitetyillä tartunnoilla.Eristysvahvuudet LVI 50-10345 kohta 10 paloneristykset mukaan.Paloeristeiden asennus ja kiinnitys suoritetaan LVI 50-10344 kohta 5 eristeidenasennus mukaisesti.3.10.6.2 LämpöeristyksetKanavien ulkopuolinen lämpöeristys tehdään ilmastointiverkkomatolla esim.Paroc 35IVM. Pellitettävät eristykset on osoitettu piirustuksissa. Pellitettäväksimerkityt kanavat päällystetään kuumasinkityllä teräspellillä.Kanavaeristysten tulee olla kiinnitettyjä siten, ettei ne roiku vaakakanavissa javalu pystykanavissa. Tarvittaessa on käytettävä sopivia tartuntoja kanavissa jatukilevyjä eristeen pinnassa.3.10.6.3 ÄänieristyksetKanavan sisäpuolisena äänenvaimennuksena käytetään yleensä mineraalivillalevyä(tiheys noin 75 kg/m3), joka päällystetään muovikalvolla ja rei 'itetylläalumiini- tai sinkityllä teräslevyllä. Reikien halkaisija 3...6 mm ja niiden osuusnoin 10...20 % pinta-alasta.Mineraalivillalevyn vahvuus on 50mm. Reikälevyn saumat tehdään tiiviiksi jatuetaan ulkopuoliseen kanavarakenteeseen.28

3.10.7 Tulo- ja poistoilmaventtiilitTulo- ja poistoilmaventtiilien tyypit on esitetty piirustuksissa.3.10.8 UlkosäleikötLumisäleiköt kehyksineen ovat tehdasvalmisteisia, materiaali sinkitty teräs jokaon polttomalattu arkkitehdin määräämään värisävyyn. Lumisäleikköjen tulee ollalabyrintti-rakenteisia. Ulkosäleikön otsapintanopeus ei saa ylittää 0,6 m/s jasäleikölle tulevan seinässä olevan aukon otsapntanopeus ei saa ylittää 0,8 m/s.Ulkosäleiköt kehyksineen ovat tehdasvalmisteisia, materiaali sinkitty teräs jokaon polttomalattu arkkitehdin määräämään värisävyyn. Pystytukia on oltavariittävästi estämään säleiden taipumisen. Ulkosäleiköissä sisäpuolelle asennetaanmessinki- tai pronssiverkko, jonka silmäsuuruus on vähintään 10 mm enintään 16mm ja langan paksuus 1.5 mm.3.10.9 Laitoksen säätö ja mittausIlmavirrat mitataan ja säädetään siten, että suunnitelmien mukaiset ilmavirrat saavutetaan5...10 % tarkkuudella pääkanavissa ja huonekohtaiset ilmavirrat 10%tarkkuudella.Huoneiden väliset painesuhteet on kuitenkin aina säilytettävä suunnitelmien mukaisina.Puhaltimien ilmavirtojen tulee olla 0...10 % tarkkuudella suunnitemissa esitetyt.Äänimittaukset on suoritettava kojeiden täyttä tehoa vastaavilla ilmamäärillä.Tuloilmaventtiilien virtauskuviot on säädettävä. Kaikista mittauksista on laadittavapöytäkirjat, jotka liitetään luovutuskansioihin. Ilmavirtojen mittauksessarakennuttajan edustajalle on annettava mahdollisuus olla mukana.Tarkastusmittaukset suoritetaan urakoitsijan laitteilla tilaajan edustajan jasuunnittelijan läsnäollessa.3.11 ÄänitasotSuurimmat sallitut äänitasot:Koulun tilat:- Opetustilat 38 dBA- Liikunta/juhlasali 38 dBA- Käytävät/aulat 43 dBA- Toimistot 38 dBA- Ruokala 38 dBA- Keittiö 43 dBA- Sos.tilat 43 dBAPäiväkodin tilat:- Lepohuoneet 33 dBA29

- Leikki- ja ryhmähuoneet 38 dBA- Käytävät/aulat 38 dBA- Toimistot 38 dBA- Sos.tilat 43 dBAUrakoitsija mittaa valvojan läsnäollessa äänitasot ja liittää pöytäkirjan luovutuskansioihin.4 SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITTEET (RAKENNUSAUTO-MAATIOJÄRJESTELMÄ (RAU)4.1 LaitosselostusNoudatetaan LVI-RYL 2002 J7 Automaatiojärjestelmät ohjeita.LVIS-järjestelmien säätö ja valvonta toteutetaan DDC -säätö- ja valvontajärjestelmällätämän työselityksen ja suunnitelmapiirustusten laajuudessa.DDC -säätö- ja valvontajärjestelmästä käytetään jatkossa nimitystä järjestelmä.Järjestelmän rakenne, laitteistoyksiköiden määrä ja tiedonsiirtoyhteydet onesitetty järjestelmä kaavioissa ja muissa suunnitelmapiirustuksissa. Urakoitsijantulee tarjouksessaan soveltaa suunnitelmia siten, että esitetyt toiminnot jatiedonsiirtoliittymät toteutuvat ja kaikki tarvittavat komponentit ja ohjelmistotsisältyvät tarjoukseen, vaikka niitä ei suunnittelijan kaavioissa yksityiskohtaisestiesiintyisikään.Järjestelmä rakentuu:- valvomolaitteista- itsenäisestä vapaasti ohjelmoitavista alakeskuksista, jotka kaapeloidaanrakennuksen/kiinteistön muiden alakeskusten kanssa toimimaan näidenkanssa yhteydessä- viestinsiirtoyhteydestä alakeskuksen ja huonesäätöyksiköiden välillä- muista mittaus- ja säätölaitteista (anturit, toimilaitteet, erilliset termostaatittms.)Järjestelmän kapasiteetti ja laajennettavuus:Alakeskuksissa tulee olla laajennuskapasiteettia 10%. Piste- ja alakeskuslaajennukset on voitava toteuttaa siten, että ne eivät aiheuta merkittäviäkeskeytyksiä muutettavan järjestelmän osan toimintaan eivätkä lainkaankeskeytyksiä järjestelmän niihin osiin, joita ei muuteta.Järjestelmä:Rakennettava uusi laajennusosa varustetaan kolmella alakeskuksella.Lisäksi uusi lämpökeskus toimitetaan varustettuna omalla alakeskuksella (PU).Lämpökeskuksen alakeskus liitetään kiinteistön uuteen järjestelmään siten että30

em. alakeskukselta saadaan ”summahälytys”. Tiedonsiirtokaapelin kytkentälämpökeskuksen alakeskukseen kuuluu urakkaan.Lisäksi vanhan puukoulu-rakennuksen nykyisen iv-koneen yhteydessä olevasäätökeskus liitetään uuteen järjestelmään siten että em. alakeskukselta saadaan”summahälytys” tiedonsiirtokaapelin kytkentä säätökeskukseen kuuluu urakkaan.Alakeskusten/säätökeskuksen väliset tiedonsiirtokaapelit (SU).Järjestelmä tulee liittää Oulun Kaupungin aluevalvomoon kiinteällämodeemiyhteydellä (modeemi ja tarvittavat oheislaitteeet kuuluvat urakkaan),urakkaan kuuluu tarvittavien valvomo-ohjelmien- ja grafiikkakaavioidenlaatiminen myös aluevalvomoon.Järjestelmä varustetaan omalla valvomolla, valvomo sijoitetaankiinteistöhoitajan tilaan 115 (VSS). Lisäksi järjestelmä varustetaan modemilla jatarvittavilla oheislaitteilla hälytyksien siirtoon kiinteistön hoitajan gsmpuhelimeen.4.2 Valvomolaitteet4.2.1 ValvomotietokoneValvomotietokoneen tulee koostua yleisesti myynnissä olevasta Pentiummikrotietokoneesta.Tietokoneen tyypin ja tehon tulee urakoitsijan määritelläjärjestelmän kapasiteettivaatimusten mukaisesti. Vähimmäisvaatimukset ovat :keskusmuistia 3 Gb, varustettuna tuplaydin prosessorilla, kovalevy 160 Gb.Keskusyksikköön sisältyy myös oheislaitteiden ja tiedonsiirtoverkostonsovituselektroniikka, skandinaavinen näppäimistö sekä hiiri. Grafiikkanäyttönäkäytetään vähintään 19” LCD-värimonitoria, resoluutio 1280x1024.Värimonitoria käytetään hiiren avulla järjestelmän käyttämiseen sekäprosessikaavioiden, sijaintipiirustusten, yms. kuvien ja käyttöohjeidenesittämiseen.Kuvatallentimena käytetään valvomotietokoneen kovalevyä, jonkatallennuskapasiteetti on mitoitettava järjestelmän kokonaislaajuuden mukaisesti.Värimonitorin näyttö (prosessikaaviot, diagrammiesitykset) tulee voida kopioidakirjoittimella sisältäen myös dynaamisesti päivitetyt tiedot.Kaavion tulee piirtyä näytölle alle 5:ssä sekunnissa.Näppäimistön funktionäppäimille tulee voida ohjelmoida järjestelmän käyttöähelpottavia makrotoimintoja, esim. hälytysten kuittaus, raportointikutsuja jne.Tiedonsyöttö- ja varmuustallennuslaitteena käytetään valvomotietokoneenpolttavaa CD-asemaa ja ”muistitikkua. Massamuistina käytetäänvalvomotietokoneen kovalevyä, josta tilaajan muille sovellutusohjelmille varataantilaa vähintään 50 Gt.31

Verkkoliitäntä on varustettava UPS-laitteella. UPS:n tulee kyetä pitämäänjärjestelmä pystyssä 15 minuuttia sähkökatkoksen sattuesa. UPS-ohjelmistonavulla ennen virran loppumista akuista ohjelmisto sulkee avoimet tiedostot ja ajaasen reaaliaikaiseen käyttötilaan sähkökatkoksen jälkeen.Valvomotietokone toimitetaan varustettuna käyttöjärjestelmällä ja valvontajärjestelmänperusohjelmistolla, joka kattaa työselityksessä eritellyt ohjelmistotoiminnot. Mikäli järjestelmän laajentaminen alakeskuksia tai pisteitä lisäämällä edellyttäälisäohjelmistojen hankintaa, on tästä ehdottomasti mainittava tarjouksessa,muutoin ohjelmien katsotaan sisältyvän tämän urakan laitetoimitukseen.Toimitukseen tulee sisältyä kaikki perusohjelmiston versiopäivitykset järjestelmäntakuuaikana4.2.2 Valvomon oheislaitteetValvomoon asennetaan järjestelmäkaavioissa esitetyt oheislaitteet.Valvomotietokoneeseen tulee olla liitettävissä seuraavat oheislaitteet/-väylät:- hälytyskirjoitin- raporttikirjoitin- 2 kpl modeemia (1 kpl GSM modeemi ja 1 kpl lankaliittymän modeemi).- alakeskuksien paikallisoperointia varten käyttönäppäimistö taihuoltokäyttöpääte4.2.3 HälytyskirjoitinHälytyskirjoittimen on oltava väritulostin, joko mustesuihkukirjoitin tai laserkirjoitin.Kirjoittimella on oltava mahdollisuus tulostaa grafiikkakaavioita jadiagrammiesityksiä.Kirjoittimen on oltava irroitettavissa muista yksiköistä, esim huoltoa varten, ilmanvalvontatoiminnan keskeytystä4.2.4 RaporttikirjoitinRaporttikirjoittimen on oltava väritulostin, joko mustesuihkukirjoitin tai laserkirjoitin.Kirjoittimella on oltava mahdollisuus tulostaa grafiikkakaavioita jadiagrammiesityksiä.4.2.5 Käsipääte/käyttönäppäimistöKäsipääte/käyttönäppäimistö voi olla näytöllä varustettu kannettava käsipääte taijokaisen alakeskuksen kannessa oleva näytöllä varustettu käyttönäppäimmistö.Mikäli järjestelmä toteutetaan kannettavalla käsipäätteellä, sisältyy urakkaan yksilaite.Käsipääte/käyttönäppäimistöllä tulee voida:32

- suorittaa ON-OFF ja analogiaohjauksia- lukea mittauksia, hälytyksiä ja käyttötiloja- lukea ja muuttaa alakeskuksen ohjelmoituja tietoja kuten säätöpiirien parametrejä,raja-arvoja ja aikaohjelmiaKäsipäätteen/käyttönäppäimistön avulla tehtävät toiminnot tule tapahtua ON-LINE tilassa. Toiminnot eivät saa häiritä alakeskuksen eikä viestinsiirtoverkontoimintaa.4.2.6 Hälytysten jälleenantolaitteetHälytysten jälleenanto tapahtuu aina valvontatietokoneen välitykselllä ja senlisäksi tarvittaessa paikallisesti alakeskuksen ohjaamana.Hälytyksen jälleenanto tapahtuu siten, että modeemi soittaa yleisen telelaitoksenverkkoon liitettyyn tekstihakulaitteeseen, johon välittyy selväkielinenhälytysviesti. Tähän toimintoon tarvittavat valvomolaitteet ja ohjelmistotsisältyvät laitetoimitukseen.4.2.7 TiedonsiirtoAlakeskusten ja valvomon välisen tiedonsiirron tulee olla digitaalista, sarjamuotoistaja varmistettua tiedonsiirtoa. Järjestelmään tulee sisältyä tiedonsiirtoavalvova ohjelmisto, joka paljastaa tiedonsiirron häiriöt. Havaitut häiriöt ja niidensijainti ilmaistaan hälytyksellä. Häiriö on oltava ohjattavissa jatkohälytysjärjestelmääntms. Alakeskusten tulee voida vaihtaa tietoja keskenään runkokaapelinvälityksellä ilman valvomolaitteita siten, että esim. yhteen alakeskukseen liitettyulkolämpötilan mittaustieto voidaan käyttää hyväksi myös kaikissa muissajärjestelmän alakeskuksissa.4.2.8 ModeemitModeemin tulee olla ulkoinen, tiedonsiirtonopeus vähintään 14400 bps,varustettuna virheenkorjauksella ja tiedonpakkaustoiminnolla.4.2.9 Ohjelmisto4.2.9.1 Ohjelmointi ja käyttöJärjestelmän normaali käyttö, käskyt, kyselyt ja ohjelmointi tapahtuu grafiikkakuvista”hiiren” avulla ja valvontatietokoneen funktionäppäimistölle ohjelmoitujenmakro-käskyjen avulla.Käyttäjän yhteydenotto valvontakohteeseen tule tapahtua selkeästi ja helppokäyttöisestiesim. puumaisesti rakentuvien kaavioiden avulla tai käyttäjätunnuksenavulla niin, ettei käyttäjän tarvitse muistaa järjestelmän yksittäisiä pisteosoitteita.Käskytys tulee olla niin toteutettu, että suorituskäskyt saavat toteutua vasta kunpiste- ja toimenpidevalinnan jälkeen on painettu erillistä suorituskäskypainiketta.Toimenpiteen ja sen toteutumisen tulee näkyä monitorilla.33

Aika- ja käyttöohjelmiin liitettyjen kojeiden tulee seuraavan vuorokaudenalkaessa palautua automaattisesti omalle ohjelmalleen, mikäli kojetta on välilläohjattu käsikäyttöisesti käyttöohjelmasta poiketen.Järjestelmän käyttötoimenpiteiden suoritusmahdollisuuksien tulee olla käyttäjätunnuksellarajattu vähintään neljään tasoon esim. seuraavasti:- päivystystaso, jolla voidaan suorittaa hälytys- ja käyttötilanteiden sekämittausarvojen tulostuspyynnöt- käyttäjätaso I, jolla voidaan lisäksi suorittaa ryhmätulostuksen ja raporttientulostuspyynnöt sekä suorittaa manuaaliset käyttötilaohjaukset- käyttäjätaso II, jolla voidaan lisäksi suorittaa käyttöohjelmien päivityksetja raja-arvojen muutokset- ohjelmistotaso, jolla voidaan tehdä kaikkia ohjelmamuutoksia ja –lisäyksiä.Valvomotietokoneen ohjelmiston latauslaitteena käytetään CD-asemaa.Käynnistysohjelmointi suoritetaan valmiiksi ohjelmoidulta muistilevyltä.Hätätilanteiden jälkeinen ohjelmiston uudelleen lataus tapahtuu valvomotietokoneenkovalevyltä.Käytönaikainen ohjelmointi sekä käyttöohjelmien parametrimuutokset on voitavasuorittaa valvomotietokoneen grafiikkakuvista hiiren avulla.Käyttöohjelmiston käsittelyn tulee tapahtua ”ON-LINE” käytössä.Alakeskusten käynnistykset ja ohjelmamuutokset tulee voida suorittaavalvomotietokoneelta. Alakeskusten käyttöparametrit ja ohjelmistot (esim.säätöohjelmat, pisteparametrit, tapahtumaohjelmat jne.) tallennetaanvalvomotietokoneen kovalevylle, josta ne on käyttöhäiriön jälkeen nopeastiuudelleen ajettavissa alakeskukseen.4.2.10 Järjestelmän toimintaOhjausten, hälytysten ja mittaustietojen päivittyminen ei täydelläkäänkapasiteetilla saa tarpeettomasti hidastaa järjestelmän käyttöä ja toimintaa.Ohjaukset ja ilmoitukset tulee toteutua alle 5 sekunnissa kiinteillätiedonsiirtoyhteyksillä. Valinnaisen yhteyden muodostaminen ala-asemaan tuleetapahtua alle 60 sekunnissa.Järjestelmään tulee kuulua itsediagnostinen vianilmaisujärjestelmä, joka paljastaalaitteistojen, tiedonsiirtoon ja ohjelmistoon tulleen vian laadun ja sijainnin.Havaitut viat ja käyttöhäiriöt ilmaistaan valvomotietokoneen näytössä ja kirjataanhälytyskirjoittimella.Järjestelmän perusohjelmiston rakenteen on oltava modulaarinen niin, ettäohjelmiston käyttöönotto, käyttö, muuttaminen ja laajentaminen on selväpiirteistäja joustavaa. Mikäli ohjelmiston lisäys tai muuttaminen edellyttää erillisiä34

”ohjelmistotyökaluja”, sisältyvät ne urakkaan. Grafiikkakaavioiden laatimiseen jakäyttöönottoon tarvittavat ohjelmistot sisältyvät urakkaan.4.2.11 Kapasiteetti ja laajennettavuusJärjestelmä rakennetaan ja ohjelmoidaan pistetaulukoissa ja säätökaavioissamääriteltyyn käyttöasteeseen tämän työselityksen vaatimusten mukaisesti.Toimitusvaiheen käyttöohjelmisto toteutetaan säätökaavioissa jaohjelmaluettelossa määriteltyyn laajuuteen. Piirustuksissa ja työselityksessäesitetyt varaukset huomioidaan vain tilavarauksena asennuspohjassa ja alaasemaprosessorinpiste-/ korttikapasiteetissa.Järjestelmällä tulee kyetä toteuttamaan kaikki ohjelmaluettelossa mainitutkäyttöohjelmat ilman erikseen hankittavia ohjelmistoja.4.2.12 Automaattiset tulostuksetJärjestelmän tulee tulostaa automaattisesti:- hälytykset, paluut normaalitilaan ja hälytyksen kuittaukset- mittausten raja-arvojen ylitykset ja paluut normaalitilaan- kokonaismäärien raja-arvojen saavuttamiset- viat valvomotietokoneessa, oheislaitteissa, alakeskuksissa ja tiedonsiirrossasekä paluut normaalitilaan- toistuvin aikavälein pyydetyt tulostukset, esim. trend-rekisteröinti- toistuvasti määrättyinä aikoina tulostettavat tilasto- ja energiaraportitAutomaattiset tulostukset tapahtuvat valvontakirjoittimilla tulostuslajinmukaisesti:- hälytykset ja paluu normaalitilaan hälytyskirjoittimelle- raportit ja tilailmoitukset tms. raporttikirjoittimelle4.2.13 Pyydetyt tulostuksetPyydettäessä saatavia tulostukisa ovat:- optimointi- ym. käyttöohjelmien tulostusraportit- yksittäisten valvontapisteiden tilatiedot- ryhmätulostukset- raportit- selväkielitekstit (esim. toimintaohjeet)- Käyttöohjelmien listaukset ohjelmatyypeittäin, käytössä olevat ohjelmat,niihin liittyvät kojeistot ja ohjelmaparametrit- pistetunnuslistatPyydetyt tulostukset ohjataan ensisijaisesti valvomotietokoneen näytölle.Käyttötoimenpiteiden selventämiseksi ja täydentämiseksi tulee järjestelmängeneroida mm. seuraavat näytöt päätteelle:- päiväys ja kellonaika35

- kojeistojen ja pisteiden selväkieliset nimitykset ja senhetkiset käyttötilanteet/oloarvottunnusvalinnan jälkeen- tehdyn toimenpiteen toteuttaminen- mittaus- ja kokonaismääräpisteiltä oloarvon lisäksi asetellut raja-arvot- käyttötoimenpiteitä helpottavat opastusnäytöt kuten listaus ko. käyttötilanteessavalittavissa olevista komennoista jne.4.2.14 Graafiset tulosteet4.2.14.1 Prosessi- ja järjestelmäkaaviotUrakoitsija ohjelmoi valmiiksi järjestelmään työtapaselostuksessa määritellytkaaviokuvat rakennuttajan antamien piirustusten ja ohjeiden mukaisestihyväksyttäen ne rakennuttajalla ennen lopullista tallennusta kuvamuistiin.Kuvamuistina käytetään valvomotietokoneen kovalevyä. Järjestemään on voitavaohjelmoida vähintään 200 kpl kaavioita.Mikäli kojeistosta ei ole tehtävissä selväpiirteistä kaaviota tai karttaa, laaditaansen pisteytyksestä pistelistaus.Lisäksi urakoitsija laatii tarpeellisen määrän yleiskaavioita, joissa on esitetty:- automaatiojärjestelmän rakenne, valvomon, alakeskusten ja koneteknistentilojen sijainnit sekä viestin siirtoverkosto- koneteknisten tilojen ulkopuolella olevien valvontapisteiden kuten esim.sisäantureiden, ulkoantureiden, hälyttävien laitteiden, hissien,sähkökeskuksien tms. sijainnit ja mittaus- ja hälytyspisteiden tilat janäyttämät.- kunkin rakennuksen tuloilmakojeistojen, erillispoistojen, lämmmitysryhmienja erillispisteiden tilatietokaaviot, joista voidaan lukeahavainnollisesti eri laitteiden käynti- ja hälytystilat- järjestelmään liitettyjen ovien sijainnit ja tilatProsessi- ym. kaavioiden yhteydessä esitetään vallitsevat prosessitiedot, kutenkäyttötilat, mittausarvot, hälytykset ja säädettävien toimilaitteiden asennot (AO:noletusarvo). Kun prosessista lasketaan hyötysuhdetta, tehoa, virtausta, keskiarvoatai vastaavaa tulee myös näiden tietojen esiintyä prosessikaavioissa.Prosessiarvojen tulee uusiutua tarkoituksenmukaisin (tarvittaessa 5 sekunninvälein) väliajoin.Kaavioihin on merkittävä selvästi kojeiston numero, palvelu alue ja sijainti sekäsäätökaavion tms. numero.Mikäli kojeistoon liittyy jatkoaika- tai varolaitteiden kuittaustoimintoja tms. tuleenämä sijoittaa siten, että käyttötoimenpiteet on mahdollista suorittaa kuvastakäsin.36

Säätöpiirien toimintaan liittyvät kompensointikäyrät esitetään kaaviokuvissa jakäyrien taitepisteiden arvojen asettelu on voitava suorittaa prosessikaaviossa (taiapukuvassa).Säätöpiirien toimintaselostukset esitetään toimintakaavioon liittyvässäapukuvassa.Mikäli kojeiden ohjausperusteena käytetään laskennallisia arvoja tulee ko. arvonnäkyä kaaviossa.Prosessikaavioissa käytetään värejä havainnollistamaan mm. seuraavia seikkoja(esimerkkivärit suluissa): koje käy 1/1 (vihreä), koje käy ½ (keltainen), koje seis(valkoinen), hälytystila (punainen), mittausarvo (keltainen), asetusarvo (sininen).Kuvat saadaan esille hiirellä valvomotietokoneen monitorilla olevastakuvaluettelosta tai näppäimistöltä tehdyillä käskyillä. Lisäksi kaaviot tuleelinkittää toisiinsa siten, että kaaviosta toiseen siirtyminen voi tapahtuaosoittamalla hiirellä jatkokuvan symbolia. Kaaviohiearkiasta tulee urakoitsijanlaatia kirjallinen esitys, joka hyväksytetään tilaajalla ja suunnittelijalla ennenohjelmointityön aloittamista.Kuva on liitettävä hälytystulostukseen siten, että ao. kaavio piirtyyautomaattisesti, tai se on hälytysilmoituksesta näppäinpainalluksella kutsuttavissa,jonkin kojeistoon kuuluvan valvontapisteen hälyttäessä. Automaattinen näyttö eisaa kuitenkaan keskeyttää raporttia eikä menneillään olevaa tekstitystä tai kuvienlaadintaa.Kuvien laadinta ja muuttaminen tulee tapahtua ON-LINE tilassavalvomotietokoneen monitorilla hiiren avulla tai näppäimistöllä selkeitä jahelppokäyttöisiä käskyjä käyttäen. Kuva-alkiot tulee olla tallennettunasymbolikirjastoon, johon on laadittu symbolit yleisimmistä LVIS-teknisistäpiirrosmerkeistä. Symboleita on voitava laatia lisää ja muuttaa käyttäjän toimesta.Toimitukseen tulee sisältyä kaikki kuvien laadinnassa tarvittavat ohjelmistot.Kaaviot tulee voida tulostaa raporttikirjoittimella värillisenä kuvaruututulosteena.4.2.14.2 DiagrammiesityksetJärjestelmän keräämiä kulutus-, historia- ym. tietoja esitetään taulukkomuodossalukuarvoina ja sen lisäksi graafisesti diagrammiesityksinä. Diagrammiesitys tuleevoida tulostaa värimonitorilla ja raporttikirjoittimella.Ainakin seuraavat raportit tulee voida tulostaa graafisesti:- kulutusseurantaraportit- astepäiväluku- trendiseuranta4.3 Alakeskukset37

Rakenteelliset vaatimuksetAlakeskuksen tulee olla mikroprosessoripohjainen ja vapaasti ohjelmoitava sekätoimia täysin itsenäisesti kaikkien ohjelmien osalta. Tiedonsiirto alakeskustenvälillä tapahtuu runkoväylän kautta ilman keskusyksikköä. Alakeskus on toimitettavasisäisesti valmiiksi kytkettynä käsittäen seuraavat komponentit:- prosessoriyksikkö I/O-piireineen- relekortit releineen- virta- ja varaenergianlähteet- viestinsiirron sovitusyksiköt- riviliittimet ja johdinkourut- lukittavat alakeskuskotelot- käyttöjärjestelmät, ohjelmointikielet ja sovellutusohjelmistoAlakeskus on varustettava varaenergialähteellä, jonka kapasiteetti riittää reaaliaikakellonja häviävän muistin suojaamiseen vähintään 72 h:n ajaksi. Alakeskuksentehonsyötön palauduttua alle 72 h:n virtakatkoksen jälkeen, tulee alakeskuksenpalautua automaattisesti katkosta edeltäneeseen toimintatilaan. Laskenta-,parametri-tms. tiedot eivät saa hävitä katkoksen aikana.Alakeskuslaitteet tulee koteloida kaappimallisiin, tehtaalla valmiiksi pintakäsiteltyihin,seinälle tai jalaksille asennettaviin, IP34 suojausluokan teräslevykoteloihin.Koteloiden ovien tulee olla saranoituja ja irrotettavalla avaimellalukittavia. Oviin asennetaan sisäpuoliset taskut alakeskuskohtaisia piirustuskansioitavarten.Alakeskuskoteloiden laitteet tulee ryhmitellä järjestelmällisesti ja riittävän väljästisiten, että kytkennät ja huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa vaivatta.Alakeskuskoteloon sijoitetaan myös tarvittavat jäätymissuojien termostaattiosat jamuut apulaitteet. Koteloissa tulee olla johdinkokoja vastaavat riviliittimet kaikkiakytkettäviä johtimia varten. Riviliittimet tulee numeroida ja asentaa kojeittainryhmiteltyinä riviliitin kiskoon. Riviliittimien tulee olla katkaistavia.Alakeskuksien sisäiset johtimet tulee asentaa kannellisiin johdinkouruihin.Alakeskuksissa tulee olla pistorasia sähkötyökaluille.4.3.1 Alakeskuksen liitynnätAlakeskukseen liitettävien viestien ja tehonsyötön osalta asetetaan seuraavatvähimmäis vaatimuksetOhjaukset- kaksiasento-ohjaukset kojeistoille ja valaistuksille; kosketinkesto 2 A, 230 VAC- jatkohälytystä varten ohjaus; kosketinkesto 2 A, 230 VAC- suhteellinen toimilaiteohjaus oikosulkukestoinen jänniteviesti 0 - 10 V DC tai 2- 10 V DC, kyettävä ohjaamaan rinnan vähintään viisi erillistä toimimoottoriaKäyttötila- ja hälytysindikoinnit:38

- indikointi avautuvalta tai sulkeutuvalta potentiaalivapaalta koskettimeltaMittaukset- mittausviestit 4-20 mA, 0-1 V DC, 2-10 V DC ja vastussanturitKokonaismäärä mittaukset pulssi lähettimiltä :- laskentataajuus 0...20 pulssia sekunnissa- pulssin kesto vähintään 10 msekuntia- pulssitieto tulee voida saada avautuvalta ja/tai sulkeutuvalta, potentiaalivapaaltakoskettimeltaAlakeskuksen tehonsyöttö :- syöttöjännite 230 V/50 Hz/10 APerustoiminnotKäyntiohjauksetJärjestelmän tulle voida antaa kaksi tai useampi asentoisia (käy-seis, nopea-hidas-seis) käyntiohjauksia, jotka voivat olla sekä pito- että pulssityyppisiä.Suhteelliset ohjauksetSuhteellisia ohjauksia tulee voida käyttää toimilaitteiden säätöohjauksiin sekäulkoisiin asetuarvo-ohjauksiin.KäyttötilavalvontaKäyttötilatiedot otetaan suoraan kojeistojen tilailmaisukoskettimilta, jolloin niilläilmaistaan kojeistojen todellinen käyttötila.Käyttötilatieto on voitava saada joko avautuvalta tai sulkeutuvalta koskettimelta,jolloin ohjelmallisesti määrätään kumpi tieto vastaa kojeiston käy- ja vastaavastiseistilaa.HälytysvalvontaHälytykset on voitava indikoida joko kosketinhälytyksinä tai ohjelmallisesti käyttötila,lämpötila tms. Pisteisiin liittyen. Kullekin hälytykselle tulee voidaohjelmoida viive 0-3600 s, jonka jälkeen aktiivisena ollut hälytystieto vastatulkitaan hälytykseksi ja lähetetään edelleen sekää käytetään mahdollisiin lukitusym. toimintoihin.Jokainen hälytyspiste on voitava lukita ohjelmallisesti minkä tahansajärjestelmään liitetyn muun pisteen tilaan (esim. puhaltimen käyttötila). Hälytyssallitaan vasta, kun kyseinen lukituspiste on halutussa tilassa (esim.huonelämpötilan ylärajahälytys sallitaan vain tuloilmakojeen käydessä).39

KosketinhälytyksetKosketinhälytykset otetaan potentiaalivapailta hälytyskoskettimilta(jäätymissuoja-termostaatti, suodatinvahti jne.). Hälytys on voitava indikoida sekäavautuvalta että sulkeutuvalta koskettimelta.Ohjelmalliset hälytyksetOhjelmallisia hälytyksiä ovat mm. ristiriitahälytykset ja raja-arvohälytykset.Ristiriitahälytys toteutuu, jos kojeen käyttötila poikkeaa järjestelmän viimeksianta-masta ohjauskäskystä.Raja-arvohälytykset ovat mittaus-, määrämittaus- tai laskentasuureisiin liittyviähälytyksiä, jotka aktivoituvat suureen ylittäessä tai alittaessa asetetunhälytysrajan. Hälytysrajat tulee voida ohjelmoida kiinteiksi tai riippuviksi jostainmuusta suureesta (ns. liukuva raja-arvo).MittauksetJärjestelmään tulee voida liittää lämpötila-, kosteus-, paine-ero-, kokonaismääräym.mittauksia käyttäen kohdassa "Alakeskuksen liitynnät" määriteltyjämittausviestejä.Jokaisen mittauksen osalta on kompensoitava mahdollisen linjavastuksenvaikutus.Alakeskuksien sovellusohjelmatSovellusohjelmien tulee rakentua valmiiksi testatuista ohjelmamoduleista, jotkayhdistetään toimiviksi kokonaisuuksiksi järjestelmän toteutusvaiheessalaadittavien pääohjelmien avulla.Sovellusohjelmien tulee voida käyttää lähtötietoinaan mitä tahansa järjestelmänpistettä ja ohjelmien on voitava ohjata mitä tahansa järjestelmään liitettyä pistettä.Säätökaavioista ilmenee mitä ohjelmia sovelletaan millekin kojeistolle.DDC -säätöohjelmatSäätöohjelmien käytettävissä tulee olla ainakin seuraavat, valmiiksi testatut ohjelmamodulit:- P, PI, PID -säätöfunktiot suht. ulostulolla- sarjasäätö vähintään viidelle itsenäiselle portaalle- kaskadisäätö- kompensoitu säätö- minimi- ja maksimi rajoitussäätö- lepovälys- on-off -säätö40

- asetusarvon siirto eri portaiden välillä (esim. lämmitys/jäähdytys)- aseteltava viive- minimi-, keskiarvo- ja maksimivalintaSäätöpiirien viritysparametrien ja asetusarvojen tulee olla käyttöpäätteeltä käsinaseteltavissa olevia ohjelmaparametrejä.AikaohjelmatAikaohjelmilla suoritetaan järjestelmään liitettyjen ohjauspisteiden käy/seis -ohjaukset.Kunkin aikaohjelman tulee sisältää käynnistys- ja pysäytysaikojajokaiselle viikonpäivälle.Lukitukset ja pakko-ohjauksetAlakeskuksella on voitava toteuttaa ohjelmallisia logiikkaohjauksia, kutensekvenssi-ohjaukset, lukitukset, pakko-ohjaukset jne. Logiikkaohjelmien piiriinon voitava liittää mikä tahansa järjestelmän fyysinen tai ohjelmallinen piste.Nämä toiminnot on oltava toteutettavissa alakeskustasolla.Alakeskuksen toimintojen diagnostiikkaohjelmistoAlakeskuksiin tulee sisältyä niiden toimintaa valvovat ohjelmistot, jotkapaljastavat alakeskuksessa ja niihin liitetyissä antureissa esiintyvättoimintahäiriöt. Havaitut häiriöt ilmaistaan hälytyksellä.4.4 KenttälaitteetKenttälaitteiden ja niiden suojakoteloiden tulee olla korroosiosuojattua ja pintakäsiteltyämateriaalia sekä malliltaan ja kiinnitykseltään asennuspaikkaansasoveltuvia.4.5 MittauksetLämpötilaLämpötilamittauksiin tulee käyttää ominaiskäyrältään lineaarisia vastuslanka- taivastuselementtiantureita, esim. Pt100, NTC, Ni1000 tai Ni500. Ohjeellisetmittaus-alueet on ilmoitettu säätökaaviossa. Anturin mittauspiirissä ei saa ollareleitä tms., jotka esimerkinsi likaantuessaan aiheuttavat merkittäviäylimenovastuksia.Kanava-antureiden tuntoelimien mittaavan osan pituuden tulee olla- kanavaosissa, joissa ilma on hyvin sekoittunut, vähintään 10 cm- kun ilman lämpötilakerrostuneisuus on suuri (patterin välissä) vähintään 4 kertaakanavaosan suurin leveys. Asennus suoritetaan mahdollisimman peittävästikanavan poikkipintaan. Anturin tulee olla tyypiltään ns. "Piiska-anturi".Vesianturit tulee asentaa suojataskuihin.Paine/Paine-ero41

Paine/paine-eromittauksiin tulee käyttää kalvorakenteisia ja lämpötilakompensoitujastandardiviestilähettimiä (0...10 V DC, 4...20 mA jne.).ToimilaitteetSäätöpiireihin liittyvien toimilaitteiden tulee olla elektronisia standardiviesteilläohjattavia (2...10 tai 0...10 V DC tms) ja käsiohjauslaitteella varustettuja.Säätökaaviossa osoitetut toimilaitteet sekä kaikki ulkoilmapeltien toimilaitteettulee lisäksi varustaa mekaanisella jousipalautuksella.Sulkuvoimien tulee olla riittävät kyseisiin olosuhteisiin asennetuille venttiileille jasäätöpelleille. Säätöpeltien toimilaitteiden vääntömomentin tulee olla kuitenkinvähintään 3 Nm/sälepellin neliömetri.Toimilaitteen asento tulee olla luettavissa.Toimilaitteiden nopeudet on valittava ohjattavan osaprosessin säädettävyysvaatimustenmukaisesti. Toimilaitteiden käyntiaikojen ääriasentojen välillä tulee ollakuitenkin enintään- lämmityspatterit: max. 60 s- IV-verkosto: max. 60 s- sulkupellit max. 120 sSäätöventtiilitSäätöventtiilien tulee olla istukkamallisia.Säätöventtiilien sisäinen ominaiskäyrä on tasaprosenttinen.Automaatiourakoitsija toimittaa lämmitysjärjetelmän sekä ilmanvaihtokoneidensäätöventtiilit KL-siirrinpaketin, kattilapaketin sekä IV-kojeiden toimittajille.Nimelliskooltaan yli 50 mm:n liitettävien venttiilien tulee olla laippaliitäntäisiä.Venttiilipesien tulee olla valurautaa. Sulkupintojen ja karan tulee ollaruostumatonta terästä. Rakennepaineen on oltava 1,6 Mpa ja rakennelämpötilan150 C.IV-kojeilla ja nimelliskooltaan 50 mm tai sitä pienemmät venttiilit voivat ollakierreliitäntäisiä ja pronssi- tai punametallipesäisiä. Rakennepaineen on oltava 1,0Mpa ja rakennelämpötilan 120 C.Urakoitsijan on hyväksytettävä valitsemansa venttiilit suunnittelijalla.SuodatinvahditSuodatinvahtien tulee olla kalvo-ohjattuja mikrokytkimiä. Kytkentärajan onoltava aseteltavissa säätökaaviossa ilmoitetulla alueella. Asettelujen tulee ollalukittavissa tai ainoastaan työkalulla aseteltavissa.Osoittavat mittarit42

Asteikon halkaisi-jan on oltava vähintään 60 mm. Tuntoelimen pituuden on oltavavähintään 200 mm.Mittarit asennetaan helposti luettavissa olevaan asentoon sekä mahdollisimmanvähän tärisevään paikkaan.Suodattimille asennetaan piirustusten mukaisesti staattisen paineen mittaavatpaine-eromittarit. Mittausalueiden valinnassa tulee ottaa huomioon mitattavansuureen enimmäis- ja vähimmäisarvot.Mittareihin tai niiden viereen kiinnitettäviin kilpiin merkitään suodattimen paineidensuositellut raja-arvot (puhdas/likainen).TermostaatitTermostaattien tulee olla 220 V AC/10 A vaihtokoskettimilla varustettuna.Asetus-arvot ja eroalueet on oltava aseteltavissa portaattomasti C-asteikolla jalukittavissa. Lämpötilamittaukseen on käytettävä kapillaarianturia.JäätymissuojatermostaatitJäätymissuojatermostaattien tulee olla elektronisia ja käsipalautteisia.Laukaisuase-tusarvon on oltava aseteltavissa alueella 0...+12 astetta C jalukittavisa siten, että asettelua ei pääse "epähuomiossa" muuttamaan.Laukaisuviiveen tulee olla alle 5 sekunttia siitä, kun anturin mittausviesti vastaaaseteltua laukaisurajaa.Termostaatti toimii käynninaikaisena rajoitussäätimenä sekä seisokkiajan säätimenä,joka estää patterilta palaavan veden lämpötilan laskemasta alle asetellun arvon,säätämällä lämmityspatterin venttiiliä. Termostaatissa tulee olla aseteltavissakäyntiaikainen ja seisokkiaikainen asetusarvo erikseen.Jäätymissuojatermostaateissa tulee olla erilliset koskettimet ohjauspiirille (230 VAC/10 A) ja hälytyspiirille (24 V). Vahvistinosa tulee asentaa alakeskukseen taiapulaitekoteloon. Anturi on asennettava ilmastointipatterin ripaputken sisällävesitilaan. Anturin aika-vakio saa olla enintään 4 sekuntia asennusolosuhteissa.4.6 Kaapelointi ja kytkennätSäätö- ja valvontalaitejohdotukset ja kytkennät (230 V) sekä putkiurakkaankuuluvien laitteiden kaikki kytkennät kuuluvat sähköurakkaan. Säätölaiteurakoitsijakytkee johdot toimittamiinsa laitteisiin.4.7 Luovutusasiapaperit, käyttöohjeet ja koulutusSäätölaiteurakoitsijan tulee toimittaa suunnittelijoile ohjausten/tilatietojen periaatepiirikaaviotja kaapeleiden tyypit, pisteluettelot, venttiili- ja laiteluettelot,ohjelmien virtauskaaviot ja -listaukset. Urakoitsija toimittaa käyttäjän käsikirjan43

suomenkielisenä. Käyttökoulutukseen tulee sisältyä teoria ja käytännönopetustajärjestelmän käytöstä kahtena eri ajankohtana yhteensä 10 h4.8 RakennusautomaatiourakoitsijaRakennusautomaatiourakoitsijalla tulee olla käytössään oma automaatiolaitteidentuotemerkki ja järjestelmä. Järjestelmällä tulee olla Oulun alueella toimiva huoltojaylläpitotoiminta.Oulussa 8.5.2009LVI-Suunnittelutoimisto J.Taskinen OyJaakko Taskinen44