TEJO-OULU – Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen ja ...

14Koulutuksen tuloksena yhtenäistettiin hallintokuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenjohtamista ja käytäntöjä. Niiden aikana pureuduttiin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen käytännön toimintoihin, joita hyvinvointibarometrin tulostenperusteella oli syytä vahvistaa ja nostaa esille. Hankkeessa kartoitettiin eri hallintokuntientarpeita konkreettiselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työlle. Työskentelyllämahdollistettiin moniammatillista keskustelua terveyden edistämisestä.5.2. Hyvinvoinnin seurantajärjestelmäHankkeessa toteutettiin strategioiden sisältämien hyvinvointitavoitteidenseurantajärjestelmäksi hyvinvointibarometri. Hyvinvointibarometrin kehittäminenOulun kaupungissa sisälsi indikaattoreiden valintaprosessin ja barometrin tuottamisenpäätöksentekijöiden käyttöön vuonna 2006. Hankkeen loppupuolella seurantajärjestelmäätarkennettiin kansanterveyslain velvoittamaan terveydentilan seurantaanliittyen. Samalla tarkasteltiin terveyseroja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisennäkökulmaa liitettiin myös kestävän kehityksen seurantaan sosiaalisen kestävyydenindikaattoreilla. Hankkeen aikana aloiteltiin hyvinvoinnin seurannan seudullistayhteistyötä.Hyvinvointibarometrin kehittämistyö tehtiin poikkihallinnollisissa työryhmissä, millähaluttiin vakiinnuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmaa kaikkiinhallintokuntiin jo prosessin aikana. Samalla totuteltiin irrottautumaan perinteisestäsektorikohtaisesta työskentelystä ja kehitettiin moniammatillista yhteistyötä. Osallistujientehtävänä oli konkretisoida mittaamista oman hallintokuntansa näkökulmastaja toimia linkkeinä omaan hallintokuntaan. Eri hallintokunnissa hyvinvoinnin jaterveyden edistämistä työstettiin eri tavoin; toiset pitivät yhteisiä palavereja, toisetkeskustelivat vapaamuotoisesti, toiset toimivat yksittäisinä henkilöinä. Hyvinvointibarometrityöskentelyssäkäytettiin myös sähköistä työryhmätilaa. Siellä osallistujatnäkivät kaikkien ryhmien tuotokset ja pystyivät osallistumaan keskusteluun ja tuomaanmateriaalia barometria varten. Projektipäällikkö toimi koko prosessin koordinoijana.Lisäksi barometrityötä pohjustettiin yhteisissä koulutus- ja työkokoustilaisuuksissa.Tukea työskentelylle saatiin Stakesista, Oulun seudun ammattikorkeakoulustaja Oulun lääninhallitukselta.Oulun Hyvinvoinnin vuosibarometri 2006 koostui väestön, sen terveydentilan ja riskikäyttäytymisen,hyvinvointia mahdollistavan elinympäristön, terveyttä edistävienvalintamahdollisuuksien sekä niitä tukevien palvelujen kuvauksesta kuntalaisten,yhteisöjen ja koko kunnan näkökulmasta. Se antoi tilastotietoihin perustuen yleiskuvanOulun ja oululaisten hyvinvoinnista päätöksentekoa ja toimintojen/palvelujensuunnittelua varten. Indikaattorien tiedot, joita verrattiin suurten kaupunkien vastaaviin,oli kerätty tilastokeskuksen, Sotkanetin ja poliisin tietokannoista, Stakesinkouluterveyskyselystä, Oulun kaupungin tilastollisesta vuosikirjasta 2006 sekä hallintokuntien,henkilöstöpalveluiden ja lähidemokratian seurantajärjestelmistä. Kuntalaistensubjektiivista näkemystä edusti Efekon asukastyytyväisyystutkimus. Hyvinvointibarometristaluotiin kehittyvä työväline, jonka indikaattorit voivat osittain muuttuatavoitteiden vaihtuessa.Hyvinvointibarometrin 2006 tuloksia tarkasteltiin yhdessä ja niistä tehtiin johtopäätöksiäeri hallintokunnissa ja moniammatillisissa palvelujohtotiimeissä. Niiden pohjal-