to get the file - Sosiaalikollega

PSYKOEDUKATIIVISENPERHEOHJAUKSEN MÄÄRITTELYÄEi perheterapiaa, mutta käytetään hyväksiperheterapian perhettä tukevia keinojaSovellutus perheen systeemiteorioista,sosiaalisen konstruktionismista janarratiivisesta- ja kognitiivisesta terapiastaPerheenjäsenillä on merkitystä erityisestisairauden kulun kannaltaOhjaaja prosessin alkuun saattaja perheessäVastataan perheelle omalla kielialueellaanLähtökohtana haavoittuvuus-stressi -malliOTU / Leif Berg

PSYKOEDUKATIIVISENPERHEOHJAUKSEN TAVOITTEETLisätä sairastuneen ja läheisten ymmärrystäpsyykkisestä sairaudestaHelpottaa sairastuneen oireiden hoitoa jaedistää toipumistaTukea läheisten jaksamista arjenkuormittuvuus huomioidenYhdessä kehittää perheen vuorovaikutus- jaongelmanratkaisutaitojaVanhemmuutta tukien edistää lasten tervettäkasvua ja kehitystäOTU / Leif Berg

HAAVOITTUVUUS – vaikuttajatGeneettiset vaikuttajat• riskigeeni?• synnynnäinen alttius?Biologiset vaikuttajat•välittäjäaineet•hormonitasap.•somaattiset sairaudet•aivoper.poikkeavuudet,traumat & sair.• päihteiden vaikutuskeskushermostoonPsykososiaaliset vaikuttajat• sosiaaliset suhteet kodin ilmapiiri• työtyytyväisyys & -ilmapiiri kulttuuri, opitut mallit• asuminenElämänkokemukset• traumaattiset kokemukset& kriisitTaloudelliset vaikuttajatPersoonallisuusvaikuttajatesim. suorittaja, altruismi, sensitiivisyys,sopeutumiskykyOTU / Leif Berg

STRESSI = voimakas fyysinen/psyykkinen ja/taisosiaalinen rasitus, jotka aiheuttavat elimistönsopeutumisreaktionEPPIC 1994YLEINEN STRESSIELÄMÄNTAPAHTUMIIN LIITTYVÄ STRESSIKotielämä• perheen sisäisetsuhteet• lastenkasvatus• roolitasapainoTyö• merkitys• haasteet• ilmapiiriSosiaaliset suhteet• ihmissuhteet tainiiden puuteVapaa-aika• harrastukset• levon tasapainoTaloudellinen tilanneKehitysvaiheenkriisit& tapahtumatMuutokset ympäristössä/sosiaalisissa suhteissa esim.• läheisen menetys• työttömyys• muutto•onnettomuusOTU / Leif Berg

PSYYKOSIA EDELTÄVÄ PRODROMAALIVAIHE1/2v.- 7vuotta(EPPIC 1994)INSIGHTPositiivisetNegatiivisetMasennusoireetoireetOutoudenkokemusPRODROMAALIVAIHEPSYKOOSIAD HOCAloitekyvyttömyysProdromaali vaihe Ak. psykoosi ToipumisvaiheOTU / Leif Berg

PRODROMAALIVAIHEENYLEISIMMÄT TUNNUSMERKITEPPIC 1994 1/2 Neuroottiset oireet; ahdistuneisuus, levottomuus,ärtyneisyys Fyysiset oireet; unihäiriöt, laihtuminen, ruokahaluttomuus Mielialaoireet; mielialan vaihtelu, syyllisyys,itsetuhoajatukset Muut oireet; pakkoajatukset, puheen kummallisuus,havaintojen vääristymät, epäileväisyysym.OTU / Leif Berg

PRODROMAALIVAIHEENYLEISIMMÄT TUNNUSMERKIT(EPPIC 1994) 2/2 Tahtoelämänmuutokset; apaattisuus,väsyneisyys, mielenkiinnon menetys Kognitiiviset muutokset; keskittymiskyvyttömyys,ajatusten salpautuminen,muistihäiriöt Käyttäytymisen muutokset; roolitoimintojenheikkeneminen, impulsiivisuus, sosiaalinenvetäytyneisyys, aggressiivisuus, outo käyttäytyminenOTU / Leif Berg

Tavallisimmat prodromaalivaiheen oireet(epämääräinen psykoosi)(Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 11 % Epätavalliset ajatuselämykset 33 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 24 % Aloitekyvyttömyys ja energian puute 31 % Selkeästi erottuva käytös 33 %Lamaantuneet ailahtelevat,epäadekvaatit affektit 14 %Puhe asiaankuulumatonta tailiioittelun yksityiskohtaista 31 % Sosiaalinen eristäytyminen 33 % Merkittävästi huonontunut hygienia 11 %OTU / Leif Berg

TAVALLISIMMAT PRODROMAALIVAIHEENOIREET (Skitso.psykoosi)Eppic-ohjelma 2003 maagiset ajatukset 51,0% epätavalliset ajatuselämykset 45,6% huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 41,1% aloitekyvyttömyys ja energian puute 39,7% selkeästi erottuva käytös 25,2% lamaantuneet, ailahtelevat,epäadekvaatit affektit 21,7%puhe asiaankuulumatonta tai liioitellunyksityiskohtaista 21,7% sosiaalinen eristäytyminen 18,4% merkittävästi huonontunut hygienia 8,1%OTU / Leif Berg

Tavallisimmat prodromaalivaiheen oireet(Kaksisuuntainen mielialanhäiriö)(Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 6 % Epätavalliset ajatuksenhäiriöt 17 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 15 % Aloitekyvyttömyys ja energianpuute 4 % Selkeästi erottuva käytös 6 %Lamaantuneet ailahtelevat,epäadekvaatit affektit 19 %Puhe asiaankuulumatonta tailiioittelun yksityiskohtaista 27 % Sosiaalinen eristäytyminen 19 % Merkittävästi huonontunut hygienia 2 %OTU / Leif Berg

Tavallisimmat prodromallivaiheen oireet( Depressio)(Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 21 % Epätavalliset ajatuselämykset 25 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 75 % Aloitekyvyttömyys ja energian puute 71 % Selkeästi erottuva käytös 18 %Lamaantuneet ailahtelevat,epäadekvaatit affektit 32 %Puhe asiaankuulumatonta tailiioittelun yksityiskohtaista 21 % Sosiaalinen eristäytyminen 61 % Merkittävästi huonontunut hygienia 29 %OTU / Leif Berg

Mahdolliset psyykkiset ”toimintakyvynhäiriöt”(Lennart Lundin 2002, Michael Green 2001) Häiriöt toimeenpanevissa toiminnoissa Central coherence-häiriöt = kyky tulkitasosiaalisia ja tunneperäisiä yhteyksiä Theory of mind=Eläytymiskyky Häiriöt abstraktissa ajattelussa Häiriöt kehonkuvassa jastressinsiedossa MuistihäiriötOTU / Leif Berg

Mahdolliset psyykkisen toimintakyvynhäiriöt (Sullivan & Allen 1999) Mach4-tutkimus:Sekoittaaaffektisignaalit ja hermostuvatsosiaalisessa vuorovaikutuksessamenettäen tilanteen hallinnan jatehtäviensä tavoitteet (korostuvatkasvokkain tilanteissa) Sopeutumisstrategioita vähemmänOTU / Leif Berg

Ad Hoc – selitys ja ’sense ofthe self’ Strauss 1994, Estroff 1991henkilön oma selitys tapahtuneelleitseyden muodostaminen ja oma sisäinenkäsitys sairaudesta, itseymmärrys ja omasuhde psykoosiinsakroonisuus alkaa siitä hetkestä, jolloinreflektiivinen identiteettiä ja sairastamistakoskeva keskustelu ihmisen omassatietoisuudessa päättyy kokonaanOTU / Leif Berg

Insight - Oivaltaminen(Strauss 1985)Ei pelkästään hoito- ja lääkemyöntyvyyttäsekä diagnoosin hyväksyminenInsight käsite sisältää myöskin suhde omaansairauteen, joka kehittyy ajan kuluessa jasisältää erilaisia vaiheitaA. Kulun epälineaarisuus-subjektiiviset kokemukset/objektiivisethavainnotOTU / Leif Berg

Insight - Oivaltaminen(Strauss 1985) B.VaiheetMoratoriot= ajanjaksot, jolloin oireilu jatoimintataso näyttävät pysyvän ennallaan.Muutoskohdat= vaihe joissa toimintakykytai oireilu muuttuu huomattavastihuonompaan/parempaanLakipisteet= paras toiminnan taso, tietyillehenkilöille vaikea ohittaa ilman oireittenpahenemista/toimintakyvyn heikkenemistäOTU / Leif Berg

Insight – Oivaltaminen(Strauss 1985)C. Vuoristokiipeäminen= toipuja varmistaaitselleen vankan jalansijan jollakinelämänalueella (esim. yksityiselämässä) tämävasta mahdollistaa uudet edistysaskeleettoiselle elämänalueelle (työelämään)D. Haavoittuvuus vähenee ajan myötäE. Ympäristön reagoinnin/palautteen vaiheetOTU / Leif Berg

PERHEEN HALLINTAKEINOT-prodromaalivaiheessaPyritään sopeutumaan tilanteeseen jaelämään normaalia elämääsairastuneen suostuttelu ja rationaalinenylipuhuminenpyritään tulkitsemaan sairastuneen viestintäävalvotaan sairasta jatkuvastisuljetaan pois omat harrastuksetei huomioida muiden perheenjäsententarpeitaOTU / Leif Berg

Omaisten reaktiot läheisensairastuttua psyykkisesti(BERGMARK 1992) ahdistusta ja pelkoa syyllisyyttä ja syyllistämistä häpeää ja leimautumisen pelkoa toivottomuutta ja avuttomuutta vihaa surua ja masennusta muiden perheenjäsenten huomiottajääminenOTU / Leif Berg

Omaisten käyttämät hallintakeinotläheisen sairastuttua(BIRCHWOOD YM. 1996)PakottaminenVälttäminenVälinpitämättömät reaktiotMukaan meneminenAlistuminenRauhoittaminenOrganisoimattomat reaktiotRakentavat reaktiotOTU / Leif Berg

PALAUTUMINEN (J.Strauss 1992)henkilö palautuu vaiheittainsosiaalinen palautuminenpsyykkinen palautuminenVUORIKIIPEILYÄPalautuminenPUUVAJAKÄÄNTÖ-PISTEOTU / Leif Berg

PALAUTUMINENLääketieteellisessä ajattelussa nähdään useinsekä psykologisen ja biologisen patologiansijaitsevan henkilössä itsessään, ja niidenajatellaan sisältä päin tuhoavan tai estävänselfin kehittymistä. Sosiaalisestanäkökulmasta ulkoiset tekijät, kuten muidenpalaute yksilön käyttäytymisestä, ja yksilönomat kokemukset oireistaan ja hoidostaanjoko mahdollistavat tai heikentävätsosiaalisen identiteetin ja self-kokemuksensäilymistä. (Estroff 1989)OTU / Leif Berg

PALAUTUMINEN(A.Antonovsky 1987) Comprehensability= elämänymmärrettävyys Managebility= koettu mahdollisuusvaikuttaa omaan elämään Comprehensability= koettu elämänmerkityksellisyys/tarkoituksellisuusOTU / Leif Berg

Palautuminen(Breier & Strauss 1984)Jatkuvuus- ennen sairastumistaan olevat kontaktiteivät katkeaisi. Nämä kontaktit muistuttavat henkilöäajoista kuin hän oli terve.Taloudellinen tukiOngelmaratkaisutaidotVaromerkkien tunnistaminenMotivaatioEmpaattinen ymmärrysMuovailuOivaltaminenOTU / Leif Berg

PALAUTUMINEN(Breier & Strauss 1984)Ventiloida- mahdollisuus kertoa omistakokemuksistaan ja jakaa tunteitaanRealiteetin kokeilu- mahdollisuus keskustellakokemuksistaan, mitä on ollut harhaa, uskomuksia taitodellisuutta toisen henkilön kanssaSosiaalinen vahvistus ja integraatio- häpeä jaleimautumisen pelkoa. Kohdata ymmärrystä ja saadatukea ja vahvistusta on tärkeä osatekijä sosiaalisenjatyöelämän paluuseen.Minäkuvan realistinen muovaaminenOTU / Leif Berg

(PERHE)TAPAAMISEN KIELI(Seikkula & Haarakangas )Kielen merkitysjärjestelmän kehittyminen: INDIKATIIVINEN (KONKREETTINEN) VAIHEsisältyvät sellaiset merkitykset, joilla on suora vastaavuustodellisuuteenSYMBOLINEN VAIHEkehittyy indikatiivisen jälkeentarkastellaan sanan suhdetta toiseen sanaan ja asioidenmerkitykset luodaan keskustelussaTodellinen muutos perheen tilanteessa saattaatapahtua vasta, kun kyetään puhumaan sekä asioidenettä tapahtumien merkityksestä ja mielikuvistaOTU / Leif Berg

Hyvä kommunikaatio-hyvä kommunikaatio on sitä, mikä tekee hyvääihmiselle (Penman, 1992)KONSTITUTIIVISUUS- KOMMUNIKAATION TÄYTYY LÄHTEÄ SIITÄ OLETUKSESTA, ETTÄ PUHEEMMETODELLA MUODOSTAA SENHETKISEN SOSIAALISEN TODELLISUUDENKONTEKSTUAALISUUS- TOISEKSI, KOMMUNIKAATION TÄYTYY OLLA JATKUVASTI AVOINTAMUUTOKSELLEMONINAISUUS- TÄMÄN KRITEERIN TÄYTTÄVÄ KOMMUNIKAATIO SALLII ERILAISIATULKINTOJAEPÄTÄYDELLISYYS TAI KESKENERÄISYYS- MERKITSEE SITÄ, ETTÄ KOMMUNIKAATIO, SEN PAREMMIN KUIN SEN AVULLATUOTETUT MERKITYKSET, EIVÄT VOI KOSKAAN OLLA TÄYSIN VALMIITA TAILOPULLISIAOTU / Leif Berg

1.Kokemuksellinen näkökulma(Peirce 1965) Firstness= ei selitystä eikä nimeä sille mitähänessä ja maailmassa on lähtenyt tapahtumaan.(joskus tämä kokemisen aste jää vallitsevaksi) Secondness= kokemus saa merkin ominaisuuden( oma tulkinta) Thirdness= sisältää jo nimen antamisenkokemukselle, lääketieteellisen diagnoosinpsykologisine ja sosiaalisine seurauksineenOTU / Leif Berg

2.Kokemuksellinen näkökulmaMcGlashan 1975, Mayer-Gross 1920, Kuusi 1985 Integraatio= kuvataan paranemistavaksi, henkilö pitääitseään psykoottisten elämysten ja käyttäytymisenalkuunpanijana ja kokee usein jälkeenpäin saaneensa psykoosinläpikäytyään uutta tietoa ja näkemystä itsestään, elämästään jakonflikteistaan Sealing-over= kuvataan toipumistavaksi, psykoottinenjakso mielletään erilliseksi muusta elämän kulusta, eikämahdollisia yhteyksiä elämäntapahtumiin nähdä. Toivuttuaanhenkilö mieluiten unohtaa psykoosinsa sitä kummemminpohdiskelematta ja muistoihin se jää voitonpuolisestinegatiivisena kokemuksenaOTU / Leif Berg

3.Kokemuksellinen näkökulma Resignoituneesti psykoosinsasuhtautuva= henkilö ei torju sairauskokemuksiaan vaantunnistaa ne elämäänsä kuuluviksi yrittämättä kuitenkaan niitäsen enempää jäsentää. Sairaus nähdään kohtalon omaiseksi.Usein muodostuu uusi identiteetti, jossa sairaus tai sen pelko onolennainen osa pysyen kuitenkin mielikuvissa ulkopuoleltatulleena iskuna. Kieltäminen= sairausvaiheisiin tai oireisiin nähdenvallitsee täydellinen kieltäminen joko defenssimekanismina ja/taitietoisena aktiivisena kannanottonaOTU / Leif Berg

4.Kokemuksellinen näkökulma(Cullberg 2000)Psyykkistä henkiin jäämisstrategiaa voi kutsuaväliaikaiseksi maailmankatsomukseksiParaneminen tapahtuu pala palalta testaamallatodellisuuttaSisäisen jatkuvuuden tunteen rakentaminenpsykoosia edeltäneen ja psykoosin jälkeisen ajanvälillä on vaativaa psyykkistä työtä ja suruprosessi,koska itsetunto on vahingoittunut monella tasollaLäheisillä tärkeä merkitysEpäonnistuessaan, kehitys voi johtaa lisääntyvääneristäytymiseen psyykkisen kivun välttämiseksiOTU / Leif Berg

5.Kokemuksellinen näkökulma(Wing&Brown 1979, Lansky 1977)Laitostumisen vaara=jäsentyneesti esitetyt jailmaistut deluusiot näyttävät tuovan mukanaan niinmyönteisiä seikkoja, että niissä pitäydytään läheshinnalla millä hyvänsäPotilaat joilla on deluusioita, sietävät paremminsosiaalisesti köyhän ja virikkeettömän ympäristönaiheuttamaa rasitusta.Deluusio on institutionaalista ahdistusta lievittiväkeino muuttaa todellisuuden rakennetta.OTU / Leif Berg

6.Kokemuksellinen näkökulma(Cox & Thielgaard 1977)Eteneminen psykoottisesta vaiheesta eipsykoottiseenedellyttää todellisen elämäntarinantoipumista.Jätetään psykoottiset ideat ja kokemuksettaakse ja koetetaan löytää mieli ja merkitysniiden suhteen elämäntapahtumiinProsessissa pyritään luomaan tarina jakertomisen tapa, joka on muille käsitettävä jahyväksyttäväOTU / Leif Berg

7.Kokemuksellinen näkökulma(Lally 1989)Psyk.sairaalaan joutuminen kyseenalaistaahenkilön kyvyn olla sosiaalisen yhteisöntäysvaltainen jäsenHenkilön täytyy selvittää itselleen miksi hänon sairaalassa, miten hän määrittyy senkauttaTäytyy työstää ja löytää ymmärrystäpsyykkisiin oireisiinsa myös siitänäkökulmasta, miten ne vaikuttavat hänenkäsitykseensä itsestäänOTU / Leif Berg

Sitouttamista uhkaavat tekijät1(Chadwick, Birchwood, Trower 1996) Integraatiovaihe-sulkeutumisvaihe-asiakkaan on helpompi sitouttaaintegraatiovaiheessa.-asiakas on silloin aktiivinen tarkkailemaan omaamielenterveyttään ja yrittää ehkäistä sairaudenuusiutumista-integraatiovaihe saattaa tuoda mukanaan uusiahaasteita, eli masennusta, toivottomuuden tunnetta,lisätä itsemurhariskiäOTU / Leif Berg

Sitouttamista uhkaavat tekijät2 Empatiassa epäonnistuminenilmiö on ohjaajan kokemuspiirin ulkopuolella, esim.aistiharhat, omituiset uskomukset Ohjaajan uskomuksetpsykoosi on ohjaajan vaikutusalueen ulkopuolella, eivätkäoireet tule muuttumaan Asiakkaan uskomuksetohjaaja käsittää asiakkaan kokemukset’hulluutena’ ja haluaa vain lääkitystä tai ’testata’asiakastaOTU / Leif Berg

Sitouttamista uhkaavat tekijät3 Ohjaajan suhdeasiakkaalla on huonoja kokemuksia ihmissuhteista ja hänkokee ne uhkaaviksi Harhaluulojen uudelleenrajaaminenasiakas kokee, että häntä ei uskota, sillä ohjaaja haluaaluokitella käsityksen uskomukseksi eikä tosiseikaksi Harhaluulojen kyseenalaistamisenperusteetohjaaja etenee liian nopeasti ja määrittelee harhaluulonongelmaksi ennen kuin asiakas on siihen valmisOTU / Leif Berg

Toipumista tukevat tekijät(Warner 2000, Herman 1992, Knight 2002)Psykoosin posttraumaattinen selitys, etu että siinäprosessilla nähdään olevan funktio, joiden avullahenkilön on mahdollista selvitä vastoinkäymisistäänHyödyllistä tarkastella olosuhteita, jotka helpottavattraumasta toipumista, mutta toisaalta kaikki ei olevalmistautuneet kärsimystä aiheuttaneenmenneisyytensä tutkiskeluunHenkilön oma valinta on tärkeä – vaihtoehtoistenuskomusten kanssa eläminen ja selviytyminenOTU / Leif Berg

Toipumista tukevat tekijät(Lewi-Strauss 1962,Douglas 1963, Estroff 1981)Sisäisen maailmamme järjestys onsamanlainen kuin sosiaalisen maailmammejärjestysUlkoisen ympäristön järjestäminen on sisäisenmaailman järjestämistäMitä enemmän jäsentymätöntä,tyhjää jaennalta varaamatonta aikaa ihmisellä on senvähemmän hän on integroitunutyhteiskuntaan ja sen valtakulttuuriinOTU / Leif Berg