synergos
02.08.2016 • Views
Share Embed Flag

synergos

2aZuJZ2

2aZuJZ2

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
koski.anna

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

<strong>synergos</strong><br />

taMPEREEN YliOPistON JOHtaMisKORKEaKOulu • tutKiMus- Ja KOulutusKEsKus sYNERgOs<br />

Views<br />

AsiAkAsLeHTi 11/2016<br />

Näköaloja digitalisoituvaan maailmaan

Työosuuskuntien palvelualusta<br />

valmistui tutkimustiedon<br />

pohjalta<br />

Synergosissa valmistui viime vuonna Tekesin rahoittama tutkimus<br />

osuuskuntatoiminnan digitaalisista palveluista. Tutkimuksessa nousi<br />

vahvasti esille tarve luoda työosuuskunnille uusi digitaalinen palvelualusta.<br />

Se edistäisi yritysten tunnettuutta, kysyntää ja kasvua markkinoilla,<br />

auttaisi osaavien henkilöiden rekrytointia ja olisi suomalaisten<br />

työosuuskuntien joukkorahoituksen areena.<br />

Tutkimustuloksia hyödynnettiin uuden alustan valmistelussa, ja tänä<br />

keväänä uusi palvelu voitiin avata osoitteessa www.tyoosuuskunta.fi.<br />

Palvelualusta on ajankohtainen ja hyvä esimerkki tutkimustulosten<br />

siirtämisestä laajassa yhteistyössä ja nopeasti liiketoiminnan edistämiseen.<br />

Yhteiskunnallisella tasolla tutkimuksen hyöty näkyy tukena<br />

kasvuyrittäjyydelle.<br />

Digitaalinen toimintaympäristö uusine liiketoimintamalleineen tarvitseekin<br />

tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen yhteistyötä. Digiala<br />

tarvitsee kasvaakseen myös kaupallisen, hallinnollisen ja teknisen<br />

osaamisen yhdistämistä ja osaamisten täydentämistä.<br />

Digitalisaatio<br />

muuttaa ajattelua<br />

ja toimintatapoja<br />

Digitalisaatiossa on valtavasti potentiaalia<br />

alasta ja sektorista riippumatta.<br />

Jo nyt löytyy monia hienoja<br />

esimerkkejä iCT:n käyttöön<br />

pohjautuvista kekseliäistä sovelluksista,<br />

jotka helpottavat elämää,<br />

haastavat perinteisiä toimialoja ja<br />

luovat pohjan uudenlaiselle menestyvälle<br />

liiketoiminnalle.<br />

Omien ajattelu- ja<br />

toimintamallien päivittäminen<br />

on tarpeen<br />

jokaiselle, sillä vanhat<br />

tavat toimia eivät ole<br />

enää kilpailukykyisiä.<br />

Digi-junaan on hypättävä<br />

mukaan, kirjoittaa<br />

Tampereen yliopiston<br />

johtamiskorkeakoulun<br />

johtaja Antti Lönnqvist.<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

Juuri nyt ajankohtainen Tampere3 -korkeakouluyhteistyö avaa aivan<br />

uusia mahdollisuuksia vastata digiajan haasteisiin ja osaamisen yhdistämiseen<br />

perinteisiä raja-aitoja rikkomalla. Synergos tukee hankkeen<br />

etenemistä jo nimensäkin velvoittamana; Synergos tulee antiikin<br />

Kreikasta ja tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhdessä saavuttamista ja<br />

yhteisvaikutusta.<br />

Vaikka vuosisadat vaihtuvat, yhteistyön merkitys ei vähene. Pikemminkin<br />

se on nyt entistä tärkeämpää.<br />

Tämä Synergos Views -lehti avaa uusia näköaloja digitaaliseen maailmaan<br />

ja suuntaa ajatukset digiajan tiikerinloikkaan. Haastamme yhteistyötahomme<br />

tarkastelemaan kanssamme digitaalista tulevaisuutta,<br />

löytämään sieltä uusia liiketoimintamalleja ja uusia julkisen sektorin<br />

toimintamalleja Suomen menestyksen ja tulevaisuuden tähden.<br />

Yhteistyöterveisin<br />

Harri Talonen, kehitysjohtaja<br />

Synergos Views 2016<br />

Julkaisija: Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos<br />

• Päätoimittaja: Harri Talonen • Toimitussihteeri: Outi Puhakka<br />

• Toimitus ja taitto: Hybridiviestintä Effet Oy • Painopaikka: Tampereen Offsetpalvelu Oy<br />

DigitalisaatiO on tämän<br />

hetken kuumimpia iskusanoja.<br />

Sitä tarjotaan ratkaisuksi<br />

melkeinpä jokaiseen ongelmaan.<br />

Twitter on täynnä digihehkutusta.<br />

Digitalisaatiota<br />

verrataan merkitykseltään<br />

sähköön teollisen toiminnan<br />

mullistavana teknologiana.<br />

Vuosituhannen vaihteessa<br />

vannottiin e-bisneksen nimiin.<br />

Vuosikymmen nykyhetkestä<br />

eteenpäin käsillä<br />

on taas jokin entistä mullistavampi<br />

ilmiö. Digitalisaatio<br />

on epäilemättä merkittäviä<br />

mahdollisuuksia tarjoava asia,<br />

mutta toisaalta se on vain<br />

eräs teknologisen kehityksen<br />

vaihe – osa kehitysaskelten<br />

jatkumoa. Siihen liittyy myös<br />

omat hankaluutensa. Esimerkiksi<br />

informaatioähky ja<br />

sähköpostien tulva ovat oireita<br />

digitalisaatiokehityksestä.<br />

Digi-keskustelussa tekniikka<br />

ja sovellukset nousevat<br />

usein päärooliin. Menestyksekkäiden<br />

sovellusten<br />

taustalla on kuitenkin kaksi<br />

tärkeää asiaa. Ensiksi on jokin<br />

käytännöllinen ongelma tai<br />

tarve, johon on nykyisillä toimintatavoilla<br />

hankala, työläs<br />

tai kallis vastata. Tästä seuraa<br />

oivallus, miten taustalla oleva<br />

haaste voidaan ratkaista aivan<br />

uudella tavalla.<br />

Jotta oivalluksia voidaan tehdä,<br />

täytyy ymmärtää hieman tekniikan<br />

tarjoamia mahdollisuuksia<br />

ja rajoitteita, mutta tärkeämpää<br />

on pystyä ajattelemaan uudella<br />

tavalla. Kyse on siis enemmän<br />

uudenlaisista palvelukonsepteista<br />

ja liiketoimintamalleista kuin<br />

tekniikasta sinänsä.<br />

DiGi-JUNASTA Ei<br />

KANNATA JÄÄDÄ POiS<br />

Näyttää siltä, että digi-aalto<br />

tulee pyyhkäisemään jollakin<br />

tapaa useimpien toimialojen yli.<br />

Perinteisesti ihmistyönä tehtyjen<br />

työtehtävien automatisoituessa<br />

niiden kustannustaso laskee<br />

rajusti, ja usein palvelu muuttuu<br />

samalla asiakkaan näkökulmasta<br />

huomattavasti kätevämmäksi.<br />

Tämän myötä vanhat toimintamallit<br />

eivät yksinkertaisesti<br />

ole enää kilpailukykyisiä. Siksi<br />

digi-junaan on melkeinpä pakko<br />

hypätä mukaan. Toisaalta, rohkeat<br />

edelläkävijät voivat murrosvaiheessa<br />

myös saavuttaa paljon.<br />

Tamperelaiset korkeakoulut<br />

ovat ottaneet digitalisaatioilmiön<br />

vakavasti. Esimerkiksi johtamiskorkeakoulussa<br />

on toteutettu jo<br />

useita tutkimushankkeita, joissa<br />

on pureuduttu digitalisaatioon<br />

eri näkökulmista, yhdessä käytännön<br />

toimijoiden kanssa. Diginäkökulma<br />

on huomioitu myös<br />

oman toiminnan kehittämisessä:<br />

tentit ovat olleet jo vuosia sähköisiä<br />

ja yhä useampia kursseja voi<br />

suorittaa omaa tahtiin verkkototeutuksena.<br />

Parhaillaan suunnitellaan<br />

yhteistyössä maamme<br />

muiden kauppatieteellisen alan<br />

yksiköiden kanssa yhteistä sivuainekokonaisuutta,<br />

joka tarjotaan<br />

verkossa koko yliopistokentälle.<br />

Digitalisaatio on nostettu myös<br />

erääksi opetuksen kehittämisen<br />

kärkiteemaksi tamperelaisten<br />

korkeakoulujen yhdistymishankkeessa<br />

eli Tampere3-hankkeessa.<br />

Vuoden 2016 syksystä alkaen<br />

opiskelijoilla on tarjolla kolmen<br />

korkeakoulun yhdessä tuottama<br />

opintokokonaisuus, joka tarjoaa<br />

opiskelijoille hyvät valmiudet ymmärtää<br />

digitalisaation tarjoamia<br />

mahdollisuuksia.<br />

Digi-kurssit ovat saatavilla<br />

myös avoimen yliopiston kautta.<br />

Se tarjoaa kenelle tahansa kätevän<br />

ja edullisen väylän päivittää<br />

omaa digi-osaamistaan. Omien<br />

ajattelu- ja toimintamallien kyseenalaistaminen<br />

ja päivittäminen<br />

ovat ajoittain tarpeen meille<br />

jokaiselle. p<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

2<br />

3

• Antti mAunukselA, ACCenture oy<br />

Kuva: Päivi Eskelinen<br />

Accenturessa työntekijää autetaan löytämään<br />

itselleen sopivimmat ja omaa urapolkua<br />

parhaiten tukevat työskentelytavat<br />

pitkälle digitalisoituneessa toimintaympäristössä.<br />

Vahvaa tukea<br />

urapolkujen<br />

uudistamiseen<br />

Uusia<br />

työkaluja<br />

työhyvinvointivalmentajan<br />

koulutuksesta<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

HAJAUTeTUMMiN, yksilöllisemmin,<br />

nopeammin. Digitalisaatio<br />

sujuvoittaa työntekoa, mutta<br />

samalla se muokkaa ihmisen<br />

suhdetta työhön. Accenturessa<br />

Tampereella tiiminjohtajana<br />

työskentelevä antti M. Maunuksela<br />

kertoo, että heillä mietitään<br />

jatkuvasti uusia tapoja, joilla<br />

työntekijöiden hyvinvointia tuetaan<br />

tämän ajan suurimmassa<br />

työelämän muutoksessa.<br />

Mietintää ohjaa Accenturen<br />

liiketoimintaidea, jossa korostuu<br />

kumppanuus asiakkaan kanssa.<br />

Konsultointi-, teknologia- ja<br />

ulkoistamispalveluja yrityksille<br />

tarjoavan Accenturen työntekijät<br />

työskentelevät pääosin<br />

asiakasyrityksissä. Työ on lisäksi<br />

projektiluonteista. Se voi kestää<br />

muutamasta viikosta vuosiin.<br />

Työtä tehdään paljon myös etätyönä<br />

kotona. ihmisten tehdessä<br />

työtä omilla tahoillaan yhteenkuuluvuuden<br />

tunteen, accenturelaisuuden,<br />

ylläpitäminen vaatii<br />

esimiehiltä erityistoimia.<br />

– Olemme esimerkiksi järjestäneet<br />

sisäisiä messuja, joilla<br />

työntekijät esittelevät toisilleen<br />

meneillään olevia projekteja.<br />

Yhteisöllisyyttä tuetaan myös<br />

vapaa-ajalla. Accenturen My<br />

Wellbeing -ohjelmassa on muun<br />

muassa erilaisia harrastuskerhoja,<br />

joissa voi luontevasti tutustua<br />

eri projekteissa työskenteleviin<br />

samanhenkisiin accenturelaisiin.<br />

Monipuolinen ohjelma tukee<br />

työntekijän sekä fyysistä että<br />

henkistä hyvinvointia. Tarjolla on<br />

personal trainerin ja fysioterapeutin<br />

palveluja, ravitsemusneuvontaa,<br />

erilaisia fyysistä kuntoa<br />

mittaavia testejä sekä stressianalysointia<br />

ja uravalmennusta.<br />

Kahdesti vuodessa työntekijät<br />

vastaavat hyvinvointikyselyyn,<br />

jonka perusteella heille annetaan<br />

suosituksia oman hyvinvointinsa<br />

kehittämiseen.<br />

Buddy AuttAA Alkuun,<br />

CAreer Counselor<br />

JATKAA<br />

Accenture tarjoaa asiakkailleen<br />

asiantuntijuutta. Työntekijät, heidän<br />

osaamisensa ja energiansa<br />

ovat siten yrityksen arvokkainta<br />

pääomaa, josta huolehtiminen<br />

kuuluu paitsi yritykselle, myös<br />

ehdottomasti jokaiselle työntekijälle<br />

itselleen.<br />

– Kehittyminen omalla uralla<br />

on Accenturessa erittäin tärkeää.<br />

Urakehityksellä tarkoitamme<br />

henkilön vahvuuksien ja intohimojen<br />

tunnistamista – asioita,<br />

joista hän syttyy. Uraansa tyytyväinen<br />

työntekijä on motivoitunut<br />

ja pystyy antamaan asiakkaan<br />

tarpeeseen parhaimman vasteen,<br />

Maunuksela sanoo.<br />

Accenturessa uusi työntekijä<br />

saa tuekseen buddyn, kaverin,<br />

joka ohjaa tulokkaan talon tavoille.<br />

Hänelle nimetään myös career<br />

counselor, uraohjaaja, joka tukee<br />

työntekijää omien vahvuuksien<br />

tunnistamisessa ja auttaa löytämään<br />

keinoja niiden ottamiseksi<br />

käyttöön. Menetelmänä voi olla<br />

vaikkapa seniori-accenturelaisen<br />

antama ohjaus, mentorointi.<br />

Neuvonantajia löytyy, sillä Accenturessa<br />

on globaalisti runsaat<br />

370 000 työntekijää, Suomessakin<br />

1400. Verkostoituminen ja<br />

tiedon jakaminen ovat keskeinen<br />

toimintapa, johon kannustetaan<br />

voimakkaasti.<br />

mAhdollisuuksiA<br />

UUDiSTUA<br />

Antti Maunuksela kertoo omasta<br />

urapolustaan, jota hän on<br />

linjannut viime vuosina uuteen<br />

suuntaan.<br />

– Tulin Accentureen Nokialta,<br />

jossa olin työskennellyt vuodesta<br />

1997 lähtien. Olin hyvin tekninen<br />

ihminen, mutta mielessäni oli alkanut<br />

itää ajatus uudistumisesta.<br />

Niinpä suuntauduin ihmisläheisiin<br />

esimiestehtäviin, joissa toimin nyt.<br />

Maunuksela korostaa, että<br />

työntekijän ei haluta nauliintuvan<br />

entiseen osaamiseensa. Koska<br />

huomisen asiakasta ei tunne vielä<br />

kukaan, jatkuva kouluttautuminen<br />

ja oppiminen kuuluvat asiaan.<br />

Uudistumisen on kuitenkin<br />

oltava oma-aloitteista, jotta se<br />

olisi aitoa.<br />

– Nykyajan työelämässä tämä<br />

korostuu. Tilanteet vaihtuvat,<br />

uusia tekniikoita syntyy ja ne on<br />

omaksuttava nopeasti. Vauhti<br />

20 viime vuoden aikana on<br />

kiihtynyt merkittävästi. Pitkän<br />

työuran tehneille tämä voi olla<br />

stressaavampaa kuin nuorille<br />

diginatiiveille, joille muutos on<br />

pysyvä tila.<br />

TEHDÄÄNPÄS<br />

TÄMÄ TOiSiN!<br />

Sanotaan, että työn digitalisoituminen<br />

hämärtää työn ja<br />

vapaa-ajan rajaa ja lataa näin<br />

henkistä kuormaa tekijälleen. Työ<br />

seuraa meitä laitteiden mukana<br />

kaikkialle.<br />

– Accenturessa puhutaan paljon<br />

työn ja vapaa-ajan suhteesta,<br />

ja siitä pitääkin puhua. Esimerkiksi<br />

kotona työskenteleminen ja sähköinen<br />

kommunikointi globaalien<br />

asiakkaiden kanssa paikasta riippumatta<br />

voi antaa tunteen, että<br />

on oltava tavoitettavissa koko<br />

ajan. Tosin kaikki eivät koe sitä<br />

niin. Varsinkin kotona työskentelevän<br />

on tärkeää luoda itselleen<br />

ohjeet esimerkiksi työposteihin<br />

vastaamisessa ja jakaa päivänsä<br />

siten, että voi irrottautua työasioista<br />

välillä kokonaan.<br />

Accenture nousi jokin aika<br />

sitten otsikoihin, kun se kertoi<br />

luopuvansa henkilöstön vuosittaisista<br />

kehityskeskusteluista.<br />

Yritys lanseerasi uuden idean ja<br />

toimintamallin henkilöstön kehittämiseen.<br />

Valmentamisesta<br />

tehdään jatkuvaa, jopa jokapäiväistä<br />

toimintaa, jossa katse<br />

suunnataan eteenpäin menneiden<br />

arvioimisen sijaan.<br />

– Tiimeille luodaan tavoitteet,<br />

joita tarkennetaan matkan varrella<br />

palautteen ja keskustelujen<br />

perusteella. Palautetta annetaan<br />

siis jatkuvasti ja molempiin suuntiin.<br />

Näin myös työntekijä voi<br />

sparrata esimiestään. Mielestäni<br />

tämä on oikein hyvä malli, koska<br />

kaikki kuitenkin toimivat yhdessä,<br />

Maunuksela sanoo.<br />

Kehityskeskusteluista luopuminen<br />

on vain yksi esimerkki<br />

Accenturen tavasta uudistaa<br />

toimintaansa. Yhtiön Do the<br />

unusual -kampanjassa toimintaan<br />

etsitään uusia näkökulmia ja<br />

suorastaan yllytetään tekemään<br />

asioita täysin uudella tavalla.<br />

Digitalisoituneessa työelämässä<br />

vanhat toimintamallit eivät enää<br />

päde, joten urautunut ajattelukin<br />

joutaa menemään.<br />

Tiiminjohtaja Antti M. Maunuksela<br />

on saanut tukea omaan<br />

esimiestyöhönsä Synergosin<br />

työhyvinvointivalmentajan koulutuksesta.<br />

– Perehdyimme kokonaisvaltaiseen<br />

työhyvinvoinnin<br />

malliin, jossa yksilön työhyvinvointia<br />

tarkastellaan työn,<br />

ryhmähengen, organisaation ja<br />

esimiehen näkökulmasta. Tämä<br />

on loistava työkalu käytännön<br />

työhön. Olen käyttänyt sitä<br />

muun muassa ryhmäkeskustelujen<br />

runkona, hän kertoo.<br />

– Pienistä asioista se lähtee.<br />

Voi esimerkiksi järjestää asiakas-<br />

tai tiimitapaamisen uudella<br />

tavalla. itse järjestin tiimilleni<br />

mindfulness-koulutuksen. idea<br />

vaati ensin hieman myymistä,<br />

mutta palaute oli hyvää.<br />

– Tulevaisuuteen katsovassa<br />

liiketoiminnassa on tärkeää irtautua<br />

vanhoista kaavoista ja kokeilla<br />

rohkeasti uutta. Sillä ei välttämättä<br />

heti räjäytetä pankkia, mutta<br />

jotain voi jäädä mieleen itämään,<br />

Antti Maunuksela sanoo. p<br />

4 5<br />

u <strong>synergos</strong>views

• hArri nikkAnen, BeemrAy oy<br />

Maailmassa on enemmän dataa kuin<br />

koskaan. Ongelmana on se, että data on<br />

siiloutunutta, eikä sen tehokkaaseen yhdistämiseen<br />

aina löydy keinoja.<br />

Harri Nikkaisen mielestä on päivänselvää,<br />

että tulevaisuudessa ihmisille<br />

välitetään entistä enemmän<br />

reaaliaikaista ja relevanttia tietoa<br />

yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitynä.<br />

kuva: jari runsas<br />

City Track<br />

• tampereen yliopiston johtama, elinkeinoelämän<br />

kanssa yhteistyössä tehtävä projekti, jossa rakennetaan<br />

avoin uusien digitaalisten palvelujen testausympäristö.<br />

• projektissa tutkitaan ja pilotoidaan erityisesti sisätilapaikannuksen<br />

hyödyntämistä kaupan- ja liikkumisen<br />

uusissa palveluissa Tampereen asemanseudulla.<br />

Asiakkaan<br />

• palvelupilotit (s-ryhmä, kesko, Finnpark ja tampere-talo)<br />

on suunniteltu niin, että ne skaalautuvat kansainväliseksi<br />

liiketoiminnaksi.<br />

• projektipartnereina s-ryhmä, kesko, Finnpark, tampere-talo,<br />

Tredea, Here ja Beemray.<br />

ymmärtäminen<br />

luo uutta bisnestä<br />

• here tarjoaa projektille paikannusratkaisun.<br />

• Beemrayn roolina on tarjota ratkaisua paikkatietopohjaiseen<br />

markkinointiin ja asiakassegmentointiin.<br />

• projektin esiselvitys tehtiin keväällä ja itse projekti käynnistyi<br />

kesäkuussa. Projektille on haettu Tekes-rahoitusta.<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

VUoNNA 2014 perustetulla<br />

suomalaisella Beemraylla on selkeä<br />

visio auttaa brändejä puhuttelemaan<br />

paremmin asiakkaitaan.<br />

Se tarkoittaa relevanttia, asiakkaalle<br />

merkityksellistä viestintää<br />

massamarkkinoinnin sijaan.<br />

Beemrayn teknologialla kerätään<br />

verkkosivustoilta ja mobiiliapplikaatioista<br />

käyttäytymisdataa,<br />

joka analysoidaan<br />

algoritmien avulla. Näin kohderyhmät<br />

pystytään tunnistamaan<br />

ja segmentoimaan entistä<br />

tarkemmin. Paikkatiedon avulla<br />

viestit voidaan esittää oikeassa<br />

kontekstissa oikeaan aikaan.<br />

– Markkinointiviestintä on<br />

edelleen suurelta osin massoille<br />

suunniteltua. Jokainen meistä on<br />

kuitenkin yksilö ja kokee kuuluvansa<br />

johonkin pienempään kohderyhmään.<br />

Olennaista on, että<br />

brändin lähettämät viestit ovat<br />

sellaisia, joita vastaanottaja haluaa<br />

saada, ja silloin ne on pystyttävä<br />

kohdentamaan tarkasti oikean<br />

ihmisjoukon kontekstiin. Se antaa<br />

pohjan uudelle bisnekselle, sanoo<br />

Beemrayn operatiivinen johtaja<br />

Harri Nikkanen.<br />

Käytännön esimerkkinä Nikkanen<br />

kertoo isosta mediatalosta,<br />

joka voi illalla lähettää kuluttajalle<br />

linkin kustantamansa lehden<br />

artikkeliin sen perusteella, mitä<br />

yhtiön radiokanavaa asiakas on<br />

heidän applikaatiostaan päivällä<br />

kuunnellut. Usein klassista<br />

kanavaa kuuntelevalle voidaan<br />

siis kohdistaa vaikkapa sinfoniaorkesterin<br />

kapellimestarin<br />

tai maassa vierailevan tenorin<br />

mielenkiintoinen lehtihaastattelu.<br />

Kohuotsikoinnin sijaan klikkauksen<br />

aktivoijana toimii tarkka spesifiointi<br />

henkilön mielenkiinnon<br />

kohteista.<br />

TUOTEKEHiTYS<br />

SUOMESSA<br />

Suomesta löytyy teknistä huippuosaamista<br />

ja Beemraynkin<br />

tuotekehitys tehdään suurelta<br />

osin kotimaassa. Myynti ja liiketoiminnan<br />

kehitys sijaitsevat<br />

yrityksen tämän hetken päämarkkina-alueilla<br />

Espanjassa ja Englannissa.<br />

Beemrayn teknologiaa<br />

hyödyntäviä applikaatioita on jo<br />

liki 200 maassa ja näistä kerättyjä<br />

lokaatiopisteitä on yrityksen<br />

tietokannassa yli 700 miljoonaa.<br />

Yrityksessä uskotaan, että käyttäjämäärät<br />

50–100-kertaistuvat<br />

tämän vuoden aikana.<br />

– Asiakkainamme on mediataloja,<br />

verkkokauppoja sekä<br />

urheilun ja vähittäiskaupan toimijoita.<br />

Urheilupuolella yksi<br />

ensimmäisistä asiakkaistamme<br />

oli koripallon Euroleague. Neuvottelut<br />

muutamien merkittävien<br />

eurooppalaisten jalkapalloseurojen<br />

ja -liigojen kanssa ovat myös<br />

pitkällä. Seuroille fanit ja heidän<br />

sitouttamisensa ovat vähintään<br />

yhtä tärkeä asia kuin yrityksille<br />

asiakkaat, Harri Nikkanen toteaa.<br />

Alkuvaiheessa myös matkailu<br />

oli mukana yhtenä toimialana.<br />

Yrityksen yksi ensimmäisistä<br />

piloteista oli Madridissa yhdessä<br />

Googlen ja YK:n World Tourism<br />

-organisaation kanssa toteutettu<br />

hanke, jossa Beemrayn teknologian<br />

avulla pystyttiin Google<br />

Glass -älylaseihin toimittamaan<br />

lisätietoa kaupunkikohteesta juuri<br />

sillä hetkellä kun lasien käyttäjä oli<br />

lähellä kohdetta. Nyt turismi on<br />

kuitenkin jäänyt toimialana vähemmälle<br />

ja tällä hetkellä media<br />

ja verkkokauppa ovat Beemrayn<br />

tärkeimpiä asiakasryhmiä.<br />

– Näihin uskomme kuin vuoreen.<br />

Mediasektorilta saimme<br />

aivan äskettäin erittäin ison ”voiton”,<br />

kun iso-Britannian suurin sanoma-<br />

ja aikakauslehtikustantaja<br />

valitsi Beemrayn kumppanikseen<br />

lokaatiopohjaisten, dynaamisten<br />

kohderyhmien luomiseen ja<br />

näille viestimiseen. Kun teemme<br />

asiamme oikein, meidän tärkein<br />

tehtävämme on kasvun hallinta.<br />

Eli sen varmistaminen, että<br />

tekniikkamme ja prosessimme<br />

kestävät käyttäjämäärien moninkertaistumisen.<br />

OiKEA TiETO<br />

OiKEAAN AiKAAN<br />

Beemrayn teknologiaa on mahdollista<br />

hyödyntää brändien vahvistamisen<br />

lisäksi myös monessa<br />

muussa yhteydessä – esimerkiksi<br />

julkisten palvelujen kehittämisessä.<br />

– Kaikessa missä puhutaan<br />

käyttäjäohjauksesta vaikkapa<br />

fyysisesti johonkin paikkaan tai<br />

pyrittäessä välttämään tiettyjä<br />

paikkoja tai muutoin kun<br />

halutaan lähettää oikea viesti<br />

oikeaan aikaan. Yliopiston kanssa<br />

käynnistetty City Track -hanke<br />

on erittäin mielenkiintoinen,<br />

koska siihen liittyy sekä tamperelaisten<br />

asukkaiden että tänne<br />

jollain liikennevälineellä tulevien<br />

ihmisten palvelun parantaminen.<br />

Heidät pystytään ohjaamaan<br />

pysäköintitaloon, jossa on vapaita<br />

paikkoja tai heitä voidaan ohjata<br />

välttämään ruuhkaisia alueita.<br />

Kaupungin liikennevirtojen sujuvuuden<br />

kannalta voidaan saada<br />

aikaan isoja vaikutuksia, Harri<br />

Nikkanen visioi.<br />

Yhtenä hankkeen visiona on<br />

esimerkiksi Tampere-talon konserttiasiakkaan<br />

palvelu niin,<br />

että hänet voidaan applikaation<br />

avulla ohjata omalle penkilleen<br />

asti ja samalla antaa tietoa illan<br />

konsertista tai sen esiintyjistä.<br />

KAUPUNKiKESKUS<br />

UUDiSTUU<br />

Teknologian tarjoamat mahdollisuudet<br />

ovat lähes rajattomat.<br />

Ympäristönäkökulmasta voidaan<br />

ihmisten toimintaa ohjata esimerkiksi<br />

siten, että käyttäjätiedon<br />

avulla tunnistetaan minkälaisella<br />

autolla ajat ja minkälaiset ovat<br />

autosi hiilidioksidipäästöt. Pysäköintiapplikaatiolla<br />

voidaan<br />

tarjota keskustan pysäköintiä<br />

edullisemmin niille, joiden autot<br />

ovat vähäpäästöisempiä. Samalla<br />

tapaa voitaisiin toteuttaa vaikkapa<br />

tietullit ja hillitä näin kaupunkikeskustojen<br />

päästöongelmia.<br />

– Tarvitaan vain riittävän ennakkoluulotonta<br />

ja laaja-alaista<br />

ideointia. On päivänselvää, että<br />

tällainen on tulevaisuuden tapa<br />

kommunikoida ihmisten kanssa.<br />

Emme ole tältä osin nähneet vielä<br />

edes jäävuoren huippua, Harri<br />

Nikkanen muistuttaa.<br />

Älykäs kaupunki on teema, jonka<br />

ympärillä tapahtuu nyt paljon.<br />

ilahduttavasti Suomi on tässä<br />

teemassa hyvissä ajoin liikkeellä.<br />

Mutta kuinka lähellä olemme sitä<br />

hetkeä, jolloin tiedolla pystytään<br />

ohjaamaan, johtamaan ja palvelemaan<br />

kaupungin asukkaita?<br />

– Henkilökohtainen näkemykseni<br />

on, että muutos on<br />

todennäköisesti nopeampi kuin<br />

uskommekaan. Siihen liittyy<br />

monia asioita, mutta liikenteen<br />

mullistus on varmasti yksi suurimmista.<br />

Kaupunkikeskukset<br />

voivat kymmenen vuoden päästä<br />

olla hyvin erilaisia kuin tänään,<br />

Nikkanen sanoo. p<br />

6 7<br />

u <strong>synergos</strong>views

• jAni rAhjA, siltA oy<br />

Kuva: Päivi Eskelinen<br />

Henkilöstöstä on nykyisin saatavissa erilaista dataa<br />

enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sitä yhdistämällä ja<br />

analysoimalla yritys voi huolehtia henkilöstöstään ennakoivasti<br />

ja yksilöllisellä tavalla.<br />

Analytiikka uudistaa<br />

työhyvinvointia<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

ANALYTiikkA ja digitalisaatio<br />

ovat päivän termejä myös yritysten<br />

hr-toiminnoissa. tätä trendiä<br />

seuraten palkanlaskentaa sekä<br />

hr-palveluja yrityksille tarjoava<br />

Silta Oy täydensi viime syksynä<br />

liiketoimintaansa uudella People<br />

Analytics -palvelulla.<br />

– Suomessa vielä melko tuntematon<br />

People Analytics on perinteistä<br />

raportointia selkeästi monipuolisempaa<br />

ja tehokkaampaa.<br />

sen ideana on liittää hr-dataa<br />

yrityksen liiketoimintadataan, jolloin<br />

aineetonta pääomaa voidaan<br />

tarkastella yrityksen tuloskunnon<br />

osana, johtaja Jani Rahja kertoo.<br />

Yrityksen toimintojen digitalisoiduttua<br />

henkilöstöstä on<br />

saatavissa dataa enemmän<br />

kuin koskaan aiemmin. Tämä<br />

asettaa odotuksia myös hr:n<br />

johtamiselle. rahja uskoo, että<br />

hr saa uutta painoarvoa ja samat<br />

kehittämismahdollisuudet kuin<br />

talous ja myynti, jotka tulkitsevat<br />

tunnuslukujaan viikoittain.<br />

– Kun henkilöstödataa yhdistetään<br />

yrityksen liiketoiminnan<br />

tunnuslukuihin, sisällöllisesti<br />

hieman sumea työhyvinvointi<br />

muuttuu numeroiksi ja voidaan<br />

viedä tilinpäätöksissä viivan alle.<br />

Se voi johtaa jopa yrityskulttuurien<br />

vallankumoukseen, hän<br />

ennustaa.<br />

Silta Oy:lle uuden palvelun tarve<br />

valkeni erään asiakastapauksen<br />

seurauksena.<br />

– Asiakkaallamme, noin tuhannen<br />

hengen yrityksellä, oli kolme<br />

eri työterveyshuollon toimittajaa,<br />

jotka raportoivat kaikki erikseen.<br />

Tietoa henkilöiden sairauspoissaoloista<br />

ja niiden kustannusvaikutuksista<br />

kertyi hurjasti. Tämän<br />

faktan äärellä aloimme pohtia,<br />

miten yritys hyötyisi, jos näitä<br />

tietoja yhdistettäisiin toisiinsa.<br />

Sittemmin dataa rikastettiin yhdistämällä<br />

siihen muun muassa<br />

henkilöstötutkimusten ja liiketoiminnan<br />

dataa, rahja selvittää.<br />

WATSON TEKEE<br />

MiTÄ KÄSKETÄÄN<br />

Tietojen hakeminen, yhdisteleminen<br />

ja muokkaaminen on<br />

nykyisin helppo ja edullista. Dataa<br />

on saatavilla lähes rajattomasti ja<br />

yhdistämällä sitä voidaan synnyttää<br />

uutta tietoa.<br />

Sillan People Analytics -palvelu<br />

soveltaa iBM:n Watsonia,<br />

tehokasta tekoälyä, joka kykenee<br />

laskemaan suuria määriä<br />

järjestelemätöntä tietomassaa,<br />

big dataa. Watson valmistelee<br />

aineiston, poimii esille toivotut<br />

asiayhteydet ja esittää tulokset<br />

ymmärrettävässä muodossa.<br />

Silta luo analyysimalleja asiakasyrityksessä<br />

tunnistettuihin<br />

tiedon tarpeisiin. Eräässä tapauksessa<br />

yritykselle luotiin sairastavuusprofiili.<br />

Analyysista kävi ilmi,<br />

että miesten sairauspoissaolot<br />

kasvoivat tasaisesti iän myötä,<br />

mutta naisten sairastaminen<br />

tuplaantui viidenkymmenen ikävuoden<br />

korvilla.<br />

– Tulos johti miettimään syitä.<br />

Voisiko esimerkiksi johtamisesta<br />

löytyä yhteys viisikymppisten<br />

naisten korostuneeseen sairastavuuteen?<br />

löydökset eivät ole<br />

aina mieluisia, mutta niiden avulla<br />

päästään asioiden ytimeen, rahja<br />

sanoo.<br />

Sillan analytiikkatiimi selittää<br />

ja avaa tuloksia sekä auttaa yritystä<br />

kehittämispolulla alkuun.<br />

Analyysilla autetaan asiakasta<br />

pääsemään liiketoimintansa<br />

kriittisen tiedon lähteelle, mutta<br />

paras tieto tarpeellisista toimista<br />

on yrityksillä itsellään.<br />

– Analyysien avulla voidaan<br />

esimerkiksi kohdentaa erilaisia<br />

työhyvinvoinnin toimia eri työntekijäryhmiin.<br />

– On tavallista, että yrityksessä<br />

noudatetaan esimerkiksi yhteistä<br />

työhyvinvointiohjelmaa kaikille<br />

jaettavalla, yhtä suurella liikuntasetelillä.<br />

Tutkimusten mukaan<br />

seteliä käyttävät kuitenkin aktiivisimmin<br />

henkilöt, jotka liikkuvat<br />

paljon. Tässäkin tapauksessa<br />

voitaisiin tiedon avulla suunnata<br />

panoksia osuvammalla tavalla.<br />

DATA TUKEE<br />

KEHiTTÄMiSTÄ<br />

– Parhaat hyödyt analytiikasta<br />

saavat yritykset, joissa kehittämiselle<br />

on mietitty selkeät<br />

suuntaviivat, ja jotka ovat tarpeeksi<br />

suuria, jotta niistä saadaan<br />

tilastollisesti kyllin vahvaa tietoa,<br />

jani rahja sanoo.<br />

Anal ytiikkapalvelulla voidaan<br />

tehostaa ja vauhdittaa merkittävästi<br />

esimerkiksi henkilöstötutkimuksia,<br />

joihin isoissa yrityksissä<br />

vierähtää helposti useita kuukausia<br />

suunnittelusta toimien<br />

toteuttamiseen.<br />

– Kuukausien mittaiseksi venyvä<br />

tutkimus on niin pitkä, että<br />

sen aikana voi nykyisin tapahtua<br />

melkein mitä tahansa. Jos iso<br />

tutkimus halutaan säilyttää, sen<br />

lisäksi kannattaa tehdä nopeita<br />

henkilöstön työkykyä, osaamista<br />

ja motivaatiota mittaavia analyyseja<br />

esimerkiksi kvartaaleittain.<br />

– Yksilöity tieto henkilöstön<br />

hyvinvoinnista helpottaa myös<br />

esimiehen työskentelyä. Hän voi<br />

kohdentaa tukea tarpeiden mukaan<br />

ja auttaa näin henkilöstöä<br />

nykyaikaisen organisaatiokulttuurin<br />

mukaisessa itsensä johtamisessa,<br />

rahja sanoo. p<br />

USCO luo uskoa<br />

digitalisaation hyötyihin<br />

Silta Oy osallistuu viiden muun yrityksen kanssa Tampereen<br />

yliopiston ja laurean ammattikorkeakoulun johtamaan<br />

usCo-hankkeeseen (using digital Co-Creation for<br />

Business development), jossa edistetään organisaatioiden<br />

digitaalista liiketoimintaa. Tampereen yliopistosta mukana<br />

on Kirsi Heikkilä-Tammen johtama työhyvinvoinnin ryhmä,<br />

jonka tehtävänä on selvittää johtamisen ja työhyvinvoinnin<br />

roolia yritysten digitalisaatiokehityksessä.<br />

– Silta toivoo projektista vahvistusta omaan kehitystyöhönsä,<br />

mutta myös tukea yritysten yleiseen digimuutokseen.<br />

Työhyvinvointi on tässä kehityksessä tärkeä<br />

elementti. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen lisäksi me<br />

ymmärrämme sen työntekijän sitoutumiseksi ja motivaatioksi.<br />

Näiden kaikkien edistämiseksi esimiehet tarvitsevat<br />

kohdennettua dataa, jani rahja sanoo.<br />

8 9<br />

u <strong>synergos</strong>views

• pekkA puustinen, ilmArinen<br />

Kuva: ilmarinen<br />

Työeläkeyhtiö ilmarinen ei tyydy enää vakuuttajan<br />

rooliin, vaan aikoo uudistua lähivuosina suomalaisen<br />

työelämän ja työhyvinvoinnin asiantuntijaksi.<br />

Tutkimuksen<br />

ja käytännön<br />

linkittäjä<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

Ilmarinen keskittyy<br />

pk-yritysten palveluun<br />

FiNANssiALAN ennustetaan<br />

muuttuvan viitenä seuraavana<br />

vuotena enemmän 50 viime<br />

vuoden aikana yhteensä. Kuhina<br />

on jo alkanut. OP-ryhmä loikkasi<br />

mukaan terveysbisnekseen, ja<br />

muista uusista pankki- ja vakuutusalan<br />

liiketoiminnan avauksista<br />

uutisoidaan lähes viikoittain.<br />

Hihat on kääritty myös Keskinäisessä<br />

Eläkevakuutusyhtiö ilmarisessa.<br />

Strategiauudistuksen<br />

jälkeen yhtiö aloitti vuonna 2015<br />

yhden historiansa suurimmista<br />

muutoksista. Sen edistämiseksi<br />

ilmarinen palkkasi asiakaskokemuksesta<br />

ja yrityskulttuurista<br />

vastaavaksi kehitysjohtajaksi<br />

kauppatieteiden tohtori Pekka<br />

Puustisen. Hänen tehtävänsä on<br />

vauhdittaa ilmarisen muutosta<br />

tuoteorganisaatiosta palveluorganisaatioksi<br />

ja sparrata<br />

erityisesti digitaalisuuden haltuunotossa.<br />

Yli kolmannes suomalaisista<br />

yrityksistä on ilmarisen asiakkaita,<br />

joten yhtiön muutoksella<br />

on myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta.<br />

– Tähän asti ilmarinen on<br />

keskittynyt isojen yritysten henkilökohtaiseen<br />

palveluun. Nykyaikana<br />

työpaikat syntyvät kuitenkin<br />

pääasiassa pieniin ja keskisuuriin<br />

yrityksiin. Jotta voisimme palvella<br />

niitä yhtä hyvin, toimintojamme<br />

on tarpeen digitalisoida ja automatisoida,<br />

Puustinen kertoo.<br />

KÄSiTYS ASiAKKUUDESTA<br />

UUDiSTUU<br />

Pekka Puustinen haluaa kehitysjohtajana<br />

uudistaa ennen kaikkea<br />

vakuuttajan ja asiakkaan vuorovaikutusta.<br />

– Vakuutusyhtiöt ovat toimineet<br />

virastomaisesti ja niiden<br />

osaaminen on keskittynyt talouteen<br />

ja juridiikkaan. Toimintaa<br />

ohjaa vahva käsitys ihmisestä<br />

rationaalisena olentona. Niinpä<br />

vakuutussopimukset ovat sisältäneet<br />

kymmeniä sivuja erilaisia<br />

ehtoja, ja palveluksi on ymmärretty<br />

ehtojen luovuttaminen<br />

asiakkaalle, hän kärjistää.<br />

– Tosiasiassa asiakas ei toimi<br />

aina isoissakaan hankinnoissaan<br />

kovin rationaalisesti. Silti finanssialan<br />

yritykset ovat odottaneet<br />

passiivisesti ensin asiakkaan<br />

aloitetta ja toimineet vasta sitten.<br />

– Yhteiskunta ei toimi enää<br />

siiloissa. Asiakas nappaa ubertaksin,<br />

jos sen palvelu osuu<br />

tarpeeseen, eli palvelun tarjoajan<br />

toimialalla ei välttämättä ole enää<br />

kovin suurta merkitystä. Tärkeintä<br />

on palvelun helppous, hyvä paketointi<br />

ja oikea ajoitus.<br />

Tähän saumaan ovat iskeneet<br />

uudet, ketterät toimijat, joita tulee<br />

finanssialalle yhä enemmän. Ehkäpä<br />

tulevaisuudessa eläkepalveluja<br />

ostetaan ja kulutetaan kuten<br />

muitakin kulutushyödykkeitä.<br />

Finanssiyritysten muutostarvetta<br />

kiihdyttävät myös megatrendit.<br />

Suomalaiset ikääntyvät, ja<br />

yhä useampi pohtii työvuosiensa<br />

jälkeistä taloutta. Asiakkaat ovat<br />

myös entistä vaativampia ja tiedonjanoisempia.<br />

Vuoden 2017<br />

eläkeuudistus tuo eläkeyhtiöille<br />

paljon julkisuutta, ja pisteet vie se,<br />

jonka tuote- ja palvelukattaus on<br />

kuosissa ja toiminta nykyaikaisen<br />

läpinäkyvää.<br />

ideAt jAlostetAAn<br />

WAUHDiTTAMOSSA<br />

Palveluliiketoimintaan siirtyminen<br />

ei tapahdu yhdessä yössä.<br />

Se vaatii koko henkilöstöltä työtä<br />

ja pitkäjänteistä sitoutumista.<br />

ilmarisella on toteutettu joukko<br />

käytännöllisiä uudistuksia, joilla<br />

työelämän muutosta tehdään<br />

näkyväksi omassa organisaatiossa.<br />

Esimerkiksi henkilökohtaisista<br />

työpisteistä on luovuttu ja<br />

vapautuneet tilat on vuokrattu<br />

uuteen käyttöön.<br />

Henkilöstö osallistuu myös<br />

uusien palvelujen kehittämiseen.<br />

Vuoden 2015 lopussa pidetyssä<br />

palveluajattelukoulutuksessa<br />

tuotettiin 300 kehitysideaa. Niistä<br />

kymmenen siirrettiin ilmarisen<br />

uuteen kehitysalustaan, Wauhdittamoon.<br />

Alustaa organisoi<br />

Demola-verkostostaan tunnettu<br />

tamperelainen new Factory in-<br />

ternational.<br />

– Wauhdittamossa kehitetään<br />

digitaalisia palveluja yli<br />

organisaatio- ja hierarkiarajojen.<br />

ilmarisen työntekijät ovat saaneet<br />

käyttää tänä keväänä työajastaan<br />

ideoiden edistämiseen 10–15<br />

tuntia viikossa. Parhaat niistä<br />

on nyt seulottu ja kehittämistä<br />

jatketaan yhdessä asiakkaiden<br />

kanssa, Puustinen kertoo.<br />

Yksi Wauhdittanossa syntyneistä<br />

projekteista on pilotti, jossa<br />

testataan pk-yritysten ja isojen<br />

yritysten uudenlaista vuorovaikutusta.<br />

ilmarisen kumppaneina<br />

ovat Tampereen kauppakamari,<br />

start up -yritys investor Eye ja<br />

joukko opiskelijoita. Alustalla<br />

pk-yritykset voivat hakea rahoitusta,<br />

yhteistyökumppaneita<br />

ja neuvonantajia sekä esitellä<br />

toimintaansa ja innovaatioitaan<br />

isoille yrityksille.<br />

– ilmarista kiinnostaa, miten<br />

isot ja pienet yritykset voivat tukea<br />

toisiaan niin, että molemmat<br />

kasvavat. Sehän on eläkeyhtiön<br />

ja samalla koko suomalaisen yhteiskunnan<br />

etu, Puustinen sanoo.<br />

NÄKYVÄKSi TOiMiJAKSi<br />

työpAikoille<br />

Alkuvuodesta ilmarisen uutisoitiin<br />

sijoittaneen suomalaiseen<br />

ohjelmisto- ja valmennusyritys<br />

H2H Performance Oy:öön, joka<br />

syntyi viime syksynä valmennusyhtiö<br />

Hintsa Performance Oy:n ja<br />

ohjelmistoyhtiö HeiaHeia.comin<br />

fuusioiduttua.<br />

H2H Performancen tieteellinen<br />

johtaja, tohtori Aki Hintsa tunnetaan<br />

huippujohtajien ja formulatähtien<br />

sparraajana sekä Davosin<br />

Maailman talousfoorumin luennoijana.<br />

Yritys tarjoaa valmennusta,<br />

digitaalisia sovelluksia<br />

ja palvelualustaa hyvinvoinnin<br />

edistämiseen. Tavoitteena on<br />

kasvaa voimakkaasti terveyden ja<br />

hyvinvoinnin markkinoilla.<br />

ilmarinen aloittaa H2H Performancen<br />

kanssa tiiviin yhteistyön<br />

työelämän hyvinvointipalvelujen<br />

kehittämiseksi.<br />

Pekka Puustinen on työskennellyt<br />

muun muassa Tampereen<br />

yliopistossa. Ennen ilmariseen<br />

siirtymistään hän oli sveitsiläisessä<br />

St. Gallenin yliopistossa<br />

vakuutustalouden vierailijaprofessorina.<br />

Puustinen tunnetaan myös<br />

kirjastaan Vaihdantavallankumous<br />

– Finanssipalvelun uusi logiikka<br />

ja monista esiintymisistään,<br />

joissa hän yhdistää käytännön<br />

liike-elämän ja akateemisen tutkimuksen<br />

näkökulmia.<br />

– Työeläkeyhtiön pitää ymmärtää<br />

meneillään olevaa neljättä<br />

teollista vallankumousta ja<br />

muututtava samassa tahdissa<br />

suomalaisen työelämän mukana,<br />

Puustinen painottaa.<br />

– ilmarisessa on valtavasti<br />

tietoa suomalaisesta työelämästä.<br />

Tämän jalostaminen uusiksi<br />

palveluiksi ja siirtäminen kumppaniemme<br />

kanssa suomalaisiin<br />

pk-yrityksiin on iso muutos tähän<br />

asti taustalla toimineelle eläkevakuuttajalle.<br />

ilmarinen voisi olla<br />

suomalaisen työelämän ja työhyvinvoinnin<br />

paras asiantuntija<br />

viiden vuoden aikajänteellä, Pekka<br />

Puustinen visioi.<br />

10 11<br />

u <strong>synergos</strong>views

Näköaloja<br />

Rintamäki<br />

Kuva: Mika Kanerva<br />

Parempaa<br />

asiakasarvoa<br />

digitaalisuudesta<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

Digitaalisuus on hyvä renki<br />

mutta huono isäntä. Jälkimmäisestä<br />

on valitettavia esimerkkejä,<br />

kun itsetarkoituksellinen digitaalisuuden<br />

ihannointi on johtanut<br />

tuotantolähtöisiin toimintamalleihin<br />

ja asiakasymmärryksen<br />

hukkumiseen. Hyvänä renkinä<br />

digitaalisuus toimii silloin, kun<br />

se on valjastettu asiakasarvon<br />

luomisen työkaluksi.<br />

Asiakasarvon<br />

luominen on<br />

kilpailuedun perusta<br />

Asiakasarvon luominen tarkoittaa<br />

oman kohderyhmän kannalta<br />

oleellisten hyötyjen lisäämistä<br />

tai uhrausten vähentämistä.<br />

Hyötyjä ja uhrauksia voi tunnistaa<br />

taloudellisen, toiminnallisen,<br />

emotionaalisen ja symbolisen<br />

arvon avulla. Taloudellinen arvo<br />

on hintakeskeistä: miten olla<br />

kannattavasti markkinoiden<br />

halvin tai paras toimija asiakkaan<br />

elinkaarikustannusten säästämisessä?<br />

Toiminnallinen arvo<br />

puolestaan on enemmän kuin<br />

hyvä laatutaso, esimerkiksi asiakkaan<br />

ajan ja vaivan säästö tai<br />

oivaltava ratkaisu. Rationaalisia<br />

kriteerejä täydentää emotionaalinen<br />

arvo, joka on preferenssin<br />

luovaa asiakkuuden hallintaa. Se<br />

voi syntyä esimerkiksi miellyttävästä<br />

asiakaskokemuksesta<br />

tai erityisen hyvästä palvelusta.<br />

Vastaavasti symbolinen arvo on<br />

asiakkaalle tärkeissä merkityksissä,<br />

vaikkapa statuksessa tai<br />

eettisyydessä, joista organisaatio<br />

ja sen tuotteet tai palvelut<br />

tunnistetaan. Arvon määrittää<br />

aina viime kädessä asiakas, jolle<br />

vertailukohta löytyy parhaasta<br />

saatavilla olevasta vaihtoehdosta.<br />

Kun asiakasarvon luomisen<br />

strategia erilaistaa kilpailusta ja<br />

määrittää ostopäätöstä, se johtaa<br />

kilpailuedun syntymiseen.<br />

Digitaalisuus<br />

asiakasarvon<br />

luomisen työkaluna<br />

Digitaalisuuden potentiaalia asiakasarvon<br />

luomisessa voi lähestyä<br />

kahdella kysymyksellä:<br />

Miten olemassa olevien tuotteiden<br />

ja palvelujen arvoa voi<br />

tehostaa digitaalisella sisällöllä?<br />

Miten uudelleen määritellä<br />

arvo asiakkaalle digitaalisuuden<br />

avulla?<br />

Nykyisten tuotteiden ja palvelujen<br />

arvon tehostaminen digitaalisella<br />

sisällöllä rakentuu olemassa<br />

olevan asiakaskokemuksen<br />

varaan. Se ei radikaalisti muuta<br />

asiakkaan kokemaa arvoa eikä<br />

tuottavan organisaation toimintamalleja,<br />

vaan valjastaa digitaalisuuden<br />

tehostamaan arvon luomista.<br />

Yksinkertaisimmillaan on<br />

kyse online- ja mobiilikanavissa<br />

tapahtuvasta tiedolla palvelusta,<br />

jolloin asiakas saa työkaluja päätöksenteon<br />

tueksi, varaamiseen,<br />

tilaamiseen ja maksamiseen, tai<br />

tuotteiden käyttöön. Tämä kehitys<br />

on läpileikannut toimialoja<br />

B2C ja B2B markkinoista erilaisiin<br />

julkisen sektorin (viranomais)<br />

toimintoihin. Viimeaikoina esimerkiksi<br />

esineiden internet (IoT)<br />

ja uudenlainen käyttäjätiedon<br />

hyödyntäminen ovat olleet keskeisessä<br />

roolissa arvon luomisen<br />

tehostamisessa. Hitsauslaitteista<br />

tennismailoihin, monet tuotteet<br />

keräävät ja analysoivat käyttötietoa<br />

tehostetun arvonluonnin<br />

tueksi. Kaikissa tapauksissa on<br />

tärkeää nähdä, miten digitaalisuus<br />

tukee valittua asiakasarvon<br />

luomisen strategiaa: miten se<br />

mahdollistaa edullisemmat kustannukset,<br />

paremmat ratkaisut,<br />

miellyttävämmän käyttäjäkokemuksen<br />

tai merkityksellisemmän<br />

asiakkuuden.<br />

Kun digitaalisuuden rooli on<br />

mahdollistaa asiakasarvon uudelleen<br />

määrittäminen, se muuttaa<br />

vanhan tuotantorakenteen ja<br />

asiakaskokemuksen. Usein taustalla<br />

on arvoinnovaatio, vanhan<br />

toimintalogiikan haastaminen<br />

tavalla, joka mullistaa olemassa<br />

olevan markkinan. Tunnettuja<br />

esimerkkejä löytyy niin matkailualalta<br />

(Airbnb), kaupasta (Tesco),<br />

liikenteestä (Uber) kuin musiikista<br />

(Spotify) ja tietenkin pankki- ja<br />

finanssipalveluista. Esimerkiksi<br />

Airbnb muotoili matkailumarkkinan<br />

uudelleen luomalla digitaalisen<br />

palvelualustan, jonka avulla<br />

se kohtauttaa uudella tavalla<br />

asiakkaat ja yksityisasunnot. Vastaavasti<br />

Tesco on yhdistänyt koko<br />

asiakaspolun kattavan, ostohistoriaa<br />

hyödyntävän digitaalisen<br />

asiakaskokemuksen uuteen robottiavusteiseen<br />

tuotekeruuseen<br />

perustuvaan logistiseen<br />

ratkaisuun. Näissä esimerkeissä<br />

on oleellista nähdä muutos sekä<br />

Digitaalisuus tehostaa ja laajentaa arvon luomista asiakaskokemuksen eri vaiheissa .<br />

asiakkaiden käyttäytymisessä<br />

että organisaation tavassa<br />

muuttaa tuotantorakenne, jolloin<br />

resurssit ja osaamiset määrittyvät<br />

uudelleen.<br />

digitaalinen Arvon<br />

luominen korostaa<br />

palvelulogiikkaa<br />

Digitalisaatio vapauttaa transaktiokeskeisyydestä<br />

kurottaen<br />

sekä aikaan ennen ostopäätöstä<br />

että oston jälkeiseen asiakkuuden<br />

maailmaan. Lisäksi digitalisoituminen<br />

täydentää fyysistä kanavaa<br />

esimerkiksi online- ja mobiilikanavilla.<br />

Tällöin organisaatioille tarjoutuu<br />

mahdollisuus laajentaa arvon<br />

luomista palvelemalla asiakkaita<br />

oikea-aikaisella tiedolla<br />

ennen ostopäätöstä, hankintavaiheessa<br />

sekä sen jälkeen tuotetta<br />

käytettäessä. Digitalisoituminen<br />

ei tarkoita aina toiminnan siirtymistä<br />

verkkoon, vaan myös uusia<br />

tapoja palvella perinteisesti asioivia<br />

asiakkaita. Digitalisoituminen<br />

muuttaa asiakaskäyttäytymistä<br />

ja asiakasarvon luomista määrittämällä<br />

uudelleen miten ostopäätökset<br />

syntyvät, mistä ja miten<br />

tuotteet ostetaan ja miten niiden<br />

käyttöä voidaan tukea.<br />

Timo Rintamäki<br />

Tutkimuspäällikkö,<br />

ohjelmajohtaja<br />

Tutkimus- ja koulutuskeskus<br />

Synergos<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

12 13

Näköaloja<br />

Heikkilä-tammi & laRjovUoRi<br />

Synergosissa tehtävä informaatioergonomian tutkimus ei jää<br />

raportteihin, vaan tulosten pohjalta luodaan uusia hyviä käytäntöjä<br />

digitalisoituvaan työelämään, lupaavat Kirsi Heikkilä-<br />

Tammi (oik.) ja Riitta-Liisa Larjovuori.<br />

Kuva: Mika Kanerva<br />

Ymmärrys<br />

lisää<br />

digimuutoksen<br />

mielekkyyttä<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

PALVeLUJeN ja työn digitalisoitumista<br />

on kuvattu työelämässä<br />

suuremmaksi tai ainakin yhtä<br />

suureksi murrokseksi kuin teollistuminen<br />

aikanaan. Työn luonne<br />

ja osaamistarpeet muuttuvat, kun<br />

rutiinityötä automatisoidaan ja<br />

ihmisten tekemä työ on entistä<br />

useamman kohdalla vaativaa<br />

asiantuntijatyötä.<br />

Toiminnan rohkea uudistaminen<br />

ja uusien toimintamallien<br />

visiointi nousevat organisaatioissa<br />

kehityksen edellytyksiksi.<br />

Synergosin työhyvinvoinnin tutkimusryhmä<br />

pyrkii tutkimuksen<br />

avulla lisäämään ymmärrystä<br />

käsillä olevasta digimuutoksesta<br />

ja myös vaikuttamaan siihen niin,<br />

että työn mielekkyys ja toiminnan<br />

tuloksellisuus säilyisivät.<br />

Digimuutos vaikuttaa nyt työpaikoilla<br />

hyvin eri tavoin ja eri tahtiin.<br />

Osassa suurimpana pelkona<br />

näyttäytyy nykyisten työpaikkojen<br />

katoaminen. Villeimpien<br />

ajatusten mukaan jopa puolet<br />

nykyisestä työstä on mahdollista<br />

korvata tekoälyllä ja roboteilla.<br />

Suomessa kyse olisi noin kolmanneksesta<br />

työstä. Joillakin aloilla,<br />

vaikkapa pankki- ja medialiiketoiminnoissa<br />

työntekijöiden määrä<br />

onkin vähentynyt esimerkiksi<br />

henkilökohtaisen palvelun korvautuessa<br />

sähköisillä kanavilla.<br />

Uusien toimintamallien kehittäminen<br />

tuottaa toisaalta aivan<br />

uudenlaista liiketoimintaa. Tällöin<br />

tarvitaan uudenlaista osaamista.<br />

Vaikka oma työ säilyisikin, se voi<br />

muuttua sisällöllisesti, tekotavoiltaan<br />

sekä työajoiltaan ja<br />

-paikoiltaan hyvin toisenlaiseksi<br />

kuin aiemmin. Koko ammattiidentiteetti<br />

– miksi, kenelle ja<br />

millä ehdoilla teen työtäni – saattaa<br />

joutua uudelleenarvioinnin<br />

kohteeksi. Teemme parhaillaan<br />

esimerkiksi tutkimusta opettajien<br />

ammatti-identiteetin ja<br />

opetustyön muutoksesta, kun<br />

digitalisaatiosta tulee uuden<br />

opetussuunnitelman mukana<br />

opettajan keskeinen työväline.<br />

iso haaste on osaamisen pitäminen<br />

ajan tasalla ja jatkuva<br />

uudistuminen. Työpaikoilla tarvitaan<br />

juuri nyt paljon optimismia,<br />

itseluottamusta ja toiveikkuutta,<br />

jottei haaste muodostu liian isoksi<br />

ja syrjäytä osaa henkilöstöstä<br />

kehityksen ulkopuolelle.<br />

inFormAAtioergonomiA<br />

luo<br />

pelisääntöjä<br />

Työn tekemisen haasteisiin liittyy<br />

myös viime vuonna aloittamamme<br />

informaatioergonomiatutkimus.<br />

Siinä tutkitaan uusien<br />

digitaalisten toimintatapojen<br />

vaikutuksia työhyvinvointiin ja<br />

stressiin kolmessa case-yrityksessä.<br />

Tietotyöläisen todellisen<br />

työpäivän kulkua koneen äärellä<br />

sekä laitteiden ja ohjelmistojen<br />

käyttöä tutkitaan erilaisten<br />

mittarien avulla. Stressitasoa<br />

havainnoidaan muun muassa sydämen<br />

sykevaihtelun perusteella.<br />

Tieto ei jää tutkimusraportteihin,<br />

vaan toimintatutkimuksellisella<br />

otteella niitä käsitellään työntekijöiden<br />

kanssa työpajoissa ja<br />

niiden pohjalta pyritään kehittämään<br />

työtä niin yksilötasolla kuin<br />

työyhteisöinäkin toimivammaksi.<br />

Alustavien tulosten mukaan<br />

informaatioergonomiaa voitaisiin<br />

parantaa vaikkapa luomalla<br />

sähköpostiviestinnälle pelisäännöt<br />

ja lisäämällä työntekijöiden<br />

mahdollisuuksia vaikuttaa omaan<br />

työhönsä.<br />

Hieman toisenlainen näkökulma<br />

digitalisaatioon on vuoden<br />

alussa aloittamassamme Using<br />

Digital Co-creation for Business<br />

development -(usCo)hankkeessa.<br />

Tavoitteenamme on tutkia<br />

yritysten ja organisaatioiden<br />

edellytyksiä uuden digitaalisen<br />

palvelutoiminnan kehittämisessä<br />

ja kokeilla erilaisia digitaalisia<br />

yhteistyön ja -kehittämisen<br />

menetelmiä. Toivomme löytävämme<br />

vastauksia esimerkiksi<br />

siihen, millaista johtamista digimurroksessa<br />

tarvitaan. Millainen<br />

organisaatiokulttuuri tukee digimuutosta<br />

ja miten sitä voidaan<br />

edistää? Kyse on vahvasti uuden<br />

oppimisesta ja uuden luomisesta.<br />

digitAlisAAtio voi ollA<br />

AlustA luovuudelle<br />

Myönteistä tapaa suhtautua<br />

digimuutokseen edustaa vuoden<br />

2016 journalismipalkinnon saaja<br />

koulutusohjelmajohtaja Anne<br />

Leppäjärvi Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta.<br />

Hän näkee<br />

journalismilla olevan enemmän<br />

mahdollisuuksia kuin koskaan<br />

aiemmin erilaisten kanavien ja<br />

teknologioiden mahdollistamana.<br />

Samanlainen asenne olisi<br />

hyödyllinen myös erilaisissa organisaatioissa,<br />

joissa digitalisaatiota<br />

juuri nyt mietitään. Kyse on<br />

uudesta mahdollisuudesta, jossa<br />

luovuuden ja uuden oppimisen<br />

tuottamat mahdollisuudet ovat<br />

valtavat.<br />

Suurin haaste johtamisen kan-<br />

nalta on kenties digimuutoksen<br />

monitasoinen luonne. Kilpailussa<br />

ei pysytä mukana vain soveltamalla<br />

teknologiaa olemassa<br />

oleviin toimintamalleihin. Se<br />

vaatii koko organisaation toimintakonseptin<br />

muuttumista. Miten<br />

johdetaan, miten luodaan uutta,<br />

miten otetaan asiakkaat mukaan,<br />

miten osaaminen pidetään ajan<br />

tasalla? innovaatioiden tuottaminen<br />

muuttuu hyvin toisenlaiseksi<br />

verrattuna teolliseen maailmaan.<br />

Organisaatioiden tulisi muuttua<br />

yhteiskehittämisen areenoiksi,<br />

joissa niin työntekijät kuin asiakkaatkin<br />

ovat aktiivisina mukana<br />

luomassa uutta . p<br />

Kirsi Heikkilä-tammi<br />

Tutkimusjohtaja<br />

Riitta-liisa larjovuori<br />

Ohjelmajohtaja<br />

Tutkimus- ja koulutuskeskus<br />

Synergos<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

14 15

Näköaloja<br />

viteli<br />

Kuva: Mika Kanerva<br />

Miten digitalisoituminen muutetaan opettajien<br />

ammatti-identiteettiä tukevaksi voimavaraksi? Jarmo<br />

Vitelin johtamassa hankkeessa etsitään keinoja<br />

muun muassa digistressin hallintaan.<br />

Aiheuttaako digi<br />

stressiä opettajille?<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

DigitalisaatiO muuttaa opetusta<br />

ja oppimista ja haastaa niin<br />

oppijat kuin opettajat toteuttamaan<br />

uudenlaista koulutuskulttuuria. Opettajan<br />

rooli muuttuu yhä enemmän tiedonjakajasta<br />

oppimisprosessin ohjaajaksi ja tukijaksi.<br />

Uusi tilanne voi olla myös ongelmallinen<br />

opettajille. Opettajan ammatillinen identiteetti<br />

voi edistää tai estää opetuksen digitalisoitumista<br />

riippuen siitä, arvioiko opettaja<br />

sen itselleen sopivaksi vai ei. Mielikuva opettajantyöstä<br />

on aikoinaan ohjannut ihmisiä alalle.<br />

Kun opettajan työn luonne muuttuu, vastaako<br />

se enää opettajan omaa kuvaa siitä työstä, mitä<br />

hän on tehnyt ja haluaa tehdä?<br />

Suomalaiset - etenkin peruskoulujen - opettajat<br />

näyttävät arvostavan opetuksessa nimenomaan<br />

henkilökohtaista kontaktia, mikä voi vähentää<br />

heidän intoaan vuorovaikuttaa teknologian välityksellä.<br />

Voidaan ajatella, että enemmän oppi-<br />

sisältöä painottavat opettajat<br />

pystyvätkin omaksumaan uudet<br />

opetusmateriaalin mediaalustat<br />

nopeammin, kun taas<br />

henkilökohtaista vuorovaikutusta<br />

painottavat mukautuvat<br />

hitaammin.<br />

miten vAstArintAA<br />

VÄHENNETÄÄN?<br />

Pääsääntöisesti suomalaiset<br />

opettajat näyttävät kuitenkin<br />

tunnustavan tarpeen uudistaa<br />

opetustapoja, mutta sitoutuminen<br />

opetustapojen digitalisoitumiseen<br />

on monisävyistä. Sitä on<br />

myös mahdollista tukea. Esimerkiksi<br />

tieto- ja viestintäteknologiankäytön<br />

opettajalähtöi-<br />

nen suunnittelu ja kehittäminen<br />

voivat vähentää teknologiaan<br />

liittyvää vastarintaa ja kuormitusta.<br />

On esimerkiksi havaittu,<br />

että käyttäjien mahdollisuus<br />

osallistua tieto- ja viestintäteknologian<br />

käytön suunnitteluun<br />

ja vaikutusmahdollisuudet sovellusten<br />

käyttöön vähentävät<br />

kuormitusta ja lisäävät työtyytyväisyyttä<br />

(ragu-nathan ym.<br />

2008). osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet<br />

opetuksen<br />

digitalisoitumiseen näyttävät<br />

olevan siis keskeisiä käyttöä<br />

edistäviä tekijöitä.<br />

Työolojen ja työympäristön<br />

kehittäminen on edellytys digitalisaation<br />

yleistymiselle opetuskäytössä.<br />

Näkemystä tukevat<br />

myös tulokset, joiden mukaan<br />

esimerkiksi rehtorin hyvä johtamistapa,<br />

opettajien riittävät<br />

vaikutusmahdollisuudet, opettajien<br />

toimiva yhteistoiminta,<br />

kommunikaatio ja ilmapiiri on<br />

havaittu opetusteknologian<br />

käyttöön positiivisesti vaikuttaviksi<br />

tekijöiksi (mikkonen &<br />

syvänen 2015).<br />

Samankaltaisten tekijöiden,<br />

kuten laadukkaan ja vuorovaikutteisen<br />

johtamisen, työhön liittyvien<br />

vaikutusmahdollisuuksien<br />

sekä yhteisöllisyyden tiedetään<br />

olevan keskeisiä työhyvinvointia<br />

tukevia asioita. Nämä tukevat<br />

käsitystä siitä, että digitalisoitumisen<br />

ja työhyvinvoinnin<br />

edistämistä on mielekästä tehdä<br />

samanaikaisesti, koska ne voivat<br />

tukea toistensa kehittymistä.<br />

Samanlaiset työoloihin ja organisaation<br />

toimintaan liittyvät<br />

tekijät voivat edistää sekä digitalisoitumista<br />

että työhyvinvointia.<br />

KOHTi DiDAKTiSTA<br />

KUKOiSTUSTA<br />

Opetus- ja kulttuuriministeriön<br />

selvitys ”Perusopetuksen oppimisympäristöjen<br />

digitalisaation<br />

nykytilanne ja opettajien valmiudet<br />

hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä”<br />

on toteutettu<br />

osana valtioneuvoston vuoden<br />

2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman<br />

toimeenpanoa.<br />

Selvityksen toteuttajaksi valittiin<br />

tampereen yliopiston trimtutkimusyksikkö.<br />

Selvityksen<br />

tekeminen toteutettiin Opekaverkkotyökalulla<br />

(www.opeka.<br />

fi), joka on kehitetty yhteistyössä<br />

trimin asiantuntijoiden ja kuuden<br />

johtavan kaupungin, muun<br />

muassa Tampereen verkkopedagogiikan<br />

asiantuntijoiden kanssa.<br />

Yhtenä mielenkiintoisena tuloksena<br />

oli, että lähes puolet (47<br />

%) opettajista koki digistressiä ja<br />

sanoi kokevansa uuden teknologian<br />

tulon kouluun stressaavana.<br />

Tästä havainnosta lähti liikkeelle<br />

halu selvittää tarkemmin digistressin<br />

olemusta kouluissa ja<br />

opettajilla.<br />

Synergoksen työhyvinvoinnin<br />

ammattilaiset olivat heti kiinnostuneita<br />

yhteistyöstä. Näin käynnistyi<br />

hankkeemme ”Opettajat<br />

digitalisoituvan työn kehittäjiksi<br />

– teknostressiä vai didaktista kukoistusta”,<br />

jolle saimme työsuojelurahaston<br />

rahoituksen. Teemme<br />

tutkimusta tiiviisti yhteistyössä<br />

neljän kunnan (sastamala,<br />

lempäälä, loppi ja Forssa) koulujen<br />

ja opettajien kanssa. Tavoitteena<br />

on lisätä ymmärrystä itse<br />

ilmiöstä ja saada näkemyksiä ja<br />

kokemuksia digistressin hallintaan.<br />

Mukana hankkeessa on<br />

myös Hämeen ja Tampereen<br />

kesäyliopistot.<br />

Päätavoitteena on selvittää,<br />

miten koulujen ja opetuksen<br />

voimakkaampi digitalisoituminen<br />

voi tapahtua siten, että se<br />

ennemminkin tukee kuin uhkaa<br />

opettajien työhyvinvointia ja<br />

ammatti-identiteettiä, ja jopa<br />

muodostuu työn voimavaratekijäksi.<br />

Tuloksista kerrotaan<br />

laajemmin vuoden 2017 aikana. p<br />

Jarmo Viteli<br />

Tutkimusjohtaja,<br />

tampere research Center for<br />

information and media (trim)<br />

16<br />

17<br />

u <strong>synergos</strong>views

Näköaloja<br />

Saarijärvi & Talonen<br />

Musiikin suoratoistopalvelu Spotify on<br />

hyvä esimerkki alustataloudesta, jossa<br />

asiakkaan kulutuskäyttäytymisestä syntyvä<br />

tieto on reaaliajassa yhtiön nähtävissä<br />

ja analysoitavissa, kirjoittavat Hannu<br />

Saarijärvi (vas.) ja Antti Talonen.<br />

Kuva: Mika Kanerva<br />

Asiakastieto<br />

mullistaa tekemisen<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

Asiakastiedon hyödyntämisen<br />

muodot ja tavat määrittelevät<br />

tulevaisuuden asiakaskokemusta,<br />

kuluttajan roolia ja<br />

toimialarakenteita.<br />

Asiakastieto ja sen hyödyntäminen<br />

ei itsessään ole uusi<br />

asia. Perinteisesti tietoa on<br />

käytetty markkinointiviestinnän<br />

kohdistamiseen tai siihen, että<br />

tunnistetaan kannattavimmat<br />

asiakkaat kannattamattomista.<br />

Asiakastiedon hyödyntäminen<br />

on ollut yrityslähtöistä ja yksisuuntaista.<br />

Asiakastieto on ollut<br />

yrityksen, ei niinkään asiakkaan,<br />

resurssi.<br />

Digitalisoitumisen myötä käsitys<br />

asiakastiedon roolista ja<br />

potentiaalista muuttuu, voidaan<br />

puhua asiakastiedon murroksesta.<br />

Sekä yritysten tarjonnan että<br />

ostoprosessien digitalisoituessa<br />

asiakkaiden osto- ja kulutusprosessin<br />

synnyttämä digitaalinen<br />

jalanjälki kasvaa merkittäväksi.<br />

Online- ja mobiilikanavien myötä<br />

yritykset voivat esimerkiksi kerätä<br />

tietoa siitä, millä sivuilla ja<br />

kuinka kauan asiakas tuotteita<br />

katsoo ja räätälöidä verkkokaupan<br />

tarjontaa tämän käyttäytymisen<br />

perusteella.<br />

Musiikin suoratoistopalvelu<br />

Spotifya käytettäessä syntyy<br />

yhtiölle tietoa siitä, millaiset<br />

asiakkaat kuuntelevat millaista<br />

musiikkia missä ja mihin vuorokauden<br />

aikaan. Tämän tiedon<br />

avulla voidaan kuluttajille suo-<br />

sitella muuta musiikkia, mutta<br />

tämä tieto on arvokas resurssi<br />

myös kolmansille osapuolille:<br />

artisteille, levy-yhtiöille ja konserttijärjestäjille.<br />

Verrattuna<br />

kanta-asiakaskortilla ostettuun<br />

CD-levyyn, suoratoistopalveluista<br />

syntyvä data on määrältään,<br />

laadultaan ja liiketoimintapotentiaaliltaan<br />

erilaisen logiikan<br />

liiketoimintaa.<br />

Lisäksi toimialaliukumat<br />

mahdollistavat asiakastiedon<br />

keräämisen ja yhdistämisen<br />

laaja-alaisemmin: vakuutusalan<br />

ja terveyspalvelujen (esimerkiksi<br />

Oma Sairaala), vähittäiskaupan<br />

ja pankin (S-pankki) sekä matkailuliiketoiminnan<br />

integraatiot<br />

(Norwegian Bank) eivät ole vain<br />

kasvun hakemista, vaan investointeja<br />

asiakastietopääoman<br />

kasvattamiseen. Asiakastiedosta<br />

on tullut modernin liiketoiminnan<br />

keskeinen tuotannontekijä.<br />

Asiakas vai<br />

datantuottaja<br />

Monet tämän päivän liiketoimintamalleista,<br />

erityisesti internetissä,<br />

ovat rakentuneet asiakas- ja<br />

käyttäjätiedon hyödyntämisen<br />

ympärille. Asiakkaat luovuttavat<br />

henkilökohtaisia käyttäjätietojaan<br />

vastineeksi palvelun ”ilmaisesta”<br />

käytöstä. Kolmannen<br />

osapuolen toimijat taas maksavat<br />

päästäkseen hyödyntämään<br />

asiakkaista kerättyä tietoa. Esimerkiksi<br />

digitaaliset tavaran jälkimarkkinat,<br />

ns. vertaiskauppaalustat,<br />

rakentuvat tälle logiikalle.<br />

Perinteisen transaktion rinnalle<br />

on kehittymässä asiakastiedon<br />

markkina: toisille asiakasdata<br />

on ylijäämää ja toisille arvokas<br />

resurssi. Samaan aikaan kuluttajien<br />

tietous siitä, että heistä<br />

kerätään tietoa kasvaa. Kuluttajat<br />

odottavatkin palvelua heidän<br />

antamallaan asiakastiedolla.<br />

Kuluttajat haluavat vastinetta ei<br />

vain rahalle, vaan myös heistä<br />

kerätylle asiakastiedolle.<br />

Tiedon hallintakokemuksesta<br />

kilpailuetu<br />

Asiakastiedon rajapinnan hallinta<br />

on vallan väline. Se määrittää<br />

sekä toimialojen sisäistä kilpailua<br />

että suojautumista ulkopuolisilta<br />

toimijoilta. Yleinen poliittinen<br />

paine on tämän vallan karsimiseen.<br />

Esimerkiksi EU:n direktiivit<br />

tulevat pakottamaan pankkeja<br />

avaamaan asiakasrajapintansa<br />

kolmansille osapuolille. Tämä<br />

mahdollistaa uusien toimijoiden<br />

tulon markkinoille keskittyen<br />

asiakaskokemukseen ja -rajapintaan<br />

kohdistettujen palveluiden<br />

kehittämiseen. Tämän<br />

seurauksena asiakassuhde ja<br />

siihen liittyvä data voi siirtyä<br />

uusien toimijoiden hallintaan.<br />

Asiakaskokemuksen ja analytiikan<br />

hallitsevat globaalit toimijat,<br />

kuten esimerkiksi Google, Amazon,<br />

Facebook tai Apple, pystyisivät<br />

määrittämään toimialan<br />

logiikan nopeasti uudeksi. Jos<br />

perinteiset toimijat eivät pysty<br />

tähän kilpailuun vastaamaan, voi<br />

niiden rooliksi jäädä taustajärjestelmätoimittajan<br />

ja -prosessoijan<br />

tehtävä.<br />

Suomalaisten yhtiöiden olisikin<br />

tärkeää pohtia, miten luottamuspääomaa<br />

ja läheistä henkistä<br />

suhdetta asiakkaaseen on mahdollista<br />

korostaa ja vahvistaa<br />

entistä enemmän. Monien uusien<br />

liiketoimintamallien heikkoutena<br />

voidaan pitää niiden varsin<br />

läpinäkymättömiä käytäntöjä<br />

asiakastiedon keräämisen,<br />

hyödyntämisen ja mahdollisen<br />

eteenpäin myymisen suhteen.<br />

Tulevaisuuden asiakkaalle<br />

on merkitystä sillä, onko hänen<br />

tietonsa turvassa ja mihin tarkoituksiin<br />

sitä käytetään. Tämä<br />

siirtää huomiota asiakassuhteiden<br />

johtamisesta asiakastiedon<br />

johtamiseen: sen laatuun, tietosuojaan<br />

ja läpinäkyvyyteen.<br />

Yritysten on osattava kertoa mitä<br />

tietoa kerätään ja miksi, ja miten<br />

kerätty tieto palvelee asiakasta,<br />

ei vain yritystä. Asiakkaille voisi<br />

antaa vaikutusmahdollisuuksia<br />

henkilökohtaisen tiedon käytön ja<br />

käyttökohteiden suhteen. Tämä<br />

lisäisi kontrollin tunnetta ja läpinäkyvyyttä,<br />

joka taas lisäisi luottamusta<br />

ja läheisyyden tunnetta<br />

yhtiötä kohtaan. Joukkoistamisen<br />

ja osallistamisen aikakaudella<br />

henkilökohtaisen tiedon hallintakokemuksesta<br />

voikin muodostua<br />

keskeinen kilpailuetutekijä. p<br />

Hannu Saarijärvi<br />

professori<br />

Tampereen yliopiston<br />

Johtamiskorkeakoulu<br />

Antti Talonen<br />

projektipäällikkö,<br />

tohtoriopiskelija<br />

Tutkimus- ja koulutuskeskus<br />

Synergos<br />

18 19<br />

u <strong>synergos</strong>views

Näköaloja<br />

anttiRoiko<br />

Digitalisaatio on<br />

älykkään kaupungin<br />

kasvualusta<br />

Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on ollut viime vuosikymmeninä<br />

huimaa. Sovellukset ovat lisääntyneet niin arkielämässä,<br />

liiketoiminnassa kuin hallinnossakin. Elämä yksinkertaisesti<br />

”läpiteknologisoituu”, haluamme sitä tai emme.<br />

Samalla teknologia sellaisenaan on kuitenkin häipymässä<br />

sovellusten, alustojen ja älykkäiden ratkaisujen taustalle.<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

Digitalisaation avulla<br />

voidaan edistää ihmisen<br />

ympäristösuhteen<br />

eheytymistä, taloudellisen<br />

vaurauden luomista<br />

ja yhteisöllisyyttä,<br />

kirjoittaa Ari-Veikko<br />

Anttiroiko.<br />

seURAAVAssA lyhyt katsaus<br />

muutamiin teknologiatrendeihin,<br />

jotka vaikuttavat syvällisesti<br />

kaupunkien kehittämiseen.<br />

Suurimpia kaupunkeja alettiin<br />

”tietokoneistaa” hiljalleen<br />

1960-luvulta lähtien. Graafisilla<br />

käyttöliittymillä varustettujen<br />

henkilökohtaisten tietokoneiden<br />

läpimurto mullisti alaa 1980-luvulla<br />

ja seuraavan vuosikymmenen<br />

alkupuolella internetin<br />

suosio kasvoi räjähdysmäisesti.<br />

Tämä oli kotisivujen tehtailun ja<br />

verkkojulkaisemisen kulta-aikaa,<br />

johon joskus viitataan termillä<br />

Web 1.0.<br />

Seuraavan käänteen merkit<br />

ilmaantuivat 1990-luvun lopulla<br />

ja vahvistuivat vuosien<br />

2003–2006 aikana. Tuolloin<br />

perustettiin mm. kaikille tutut<br />

Facebook, youtube, twitter,<br />

Flickr, second life ja monet muut<br />

palvelut. Näiden sosiaalisen median<br />

sivustojen ja verkon uusien<br />

käyttömuotojen myötä käyttäjälähtöinen<br />

sisältötuotanto,<br />

jakaminen ja vuorovaikutteisuus<br />

alkoivat hallita verkon käyttöä.<br />

Tähän hajanaiseen kenttään<br />

alettiin 2000-luvun puolivälin<br />

jälkeen viitata tietokoneohjelmien<br />

versionnista tutulla tavalla<br />

muodossa Web 2.0.<br />

suuri käänne:<br />

WEB 3.0<br />

Verkon viimeisintä kehitysvaihetta<br />

voidaan kutsua Web<br />

3.0:ksi. Sen rakennusaineksia<br />

ovat olleet muun muassa avoin<br />

lähdekoodi, semanttinen verkko,<br />

tekoäly ja geoinformatiikka.<br />

Viimeisimpiä kehitysaskeleita<br />

ilmentävät paikkaperusteiset<br />

palvelut (lBs), jokapaikan teknologiat<br />

(ubitech), Big data (kirjaimellisesti<br />

”iso tieto”), esineiden<br />

internet (iot ja Web2) ja lisätty<br />

todellisuus (Ar). ehkä kaikkein<br />

olennaisin kokoava tekijä on<br />

reaalisen ja virtuaalisen yhdistyminen<br />

systeemisen älykkyyden<br />

muodossa.<br />

Käytännössä siis sekä meidän<br />

symboliset tuotoksemme että<br />

esineiden maailma tuottavat<br />

tietoa maailmanlaajuiseen tietoverkkoon,<br />

josta niitä voidaan<br />

koota palvelemaan kulloisiakin<br />

käyttötarkoituksia. Esimerkiksi<br />

taksit, kaupan kassat, julkiset<br />

rekisterit, rakennuksiin upotetut<br />

anturit ja vastaavat toiminnot ja<br />

rakenteet tuottavat runsaasti<br />

tietoa, jota voidaan hyödyntää liiketoiminnan<br />

ja hallinnon tarpeisiin<br />

ja tietysti myös arkielämässä<br />

silloin kun näitä tietovarantoja on<br />

avattu kansalaisille.<br />

internet tunkeutuu<br />

kAikkiAlle<br />

Verkon kolmannesta aallosta on<br />

olemassa yhtä monta käsitystä<br />

kuin on es ittäjiäkin. Otetaanpa<br />

yksi esimerkki. Yksi American<br />

Online -yhtiön perustajista, steve<br />

Case, määrittelee webin kolmannen<br />

aallon vaiheeksi, jossa<br />

yrittäjät muuttavat radikaalisti<br />

keskeisiä talouden sektoreita,<br />

kuten terveys, koulutus, liikenne,<br />

energia ja elintarvikkeet. Kyse<br />

20 21<br />

u <strong>synergos</strong>views

Näköaloja<br />

anttiRoiko<br />

tulevAisuuden ekokAupungin visioinnissA kestävyys jA sosiAAlisuus<br />

on nostettu tärkeimmiksi ohjAAviksi periAAtteiksi.<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

on digitaalisen vallankumouksen<br />

jatkeesta, jossa internet tunkeutuu<br />

kaikille elämänaloille. Tähän<br />

on joskus viitattu termillä kaiken<br />

internet.<br />

Kiinnostavaa tässä on se, että<br />

kolmannen aallon teollisuudenalat<br />

ovat erittäin säänneltyjä<br />

useimmissa maissa. Julkinen<br />

hallinto ei myöskään ole näillä<br />

sektoreilla pelkkä sääntelijä, vaan<br />

usein myös merkittävä tuottaja ja<br />

asiakas. Yrittäjien tulee siten yhä<br />

paremmin tuntea yhteiskuntapolitiikan<br />

osa-alueita ja osaltaan<br />

parantaa julkisten ja yksityisten<br />

toimijoiden kumppanuuden edellytyksiä.<br />

Kun internetin kehityksen<br />

alkutaipaleelle strategisen<br />

kehittämisen ja riskienhallinnan<br />

huomio kohdistui teknologiaan<br />

ja sen jälkeen globalisoituviin<br />

markkinoihin, nyt painopiste on<br />

siirtymässä yhteiskuntapoliittisten<br />

suhteiden ja kumppanuuksien<br />

hallintaan.<br />

Politiikan ja hallinnon tehtävänä<br />

on innovatiivisuuden ja<br />

yrittäjyyden kannustaminen<br />

uudessa toimintaympäristössä.<br />

Muuttoliikkeen hallinta, kyvykkyyksien<br />

houkuttelu, sääntelyn<br />

purkaminen, uusien yritysten<br />

perustaminen ja innovaatioekosysteemin<br />

rakentaminen ovat<br />

kaikki tehtäviä, joihin tarvitsemme<br />

yhä responsiivisempaa ja<br />

kyvykkäämpää hallintoa. Hajautuneilla<br />

hallinnan kentillä kaupungit<br />

ovat avainasemassa – jopa<br />

siinä määrin, että Bruce katz ja<br />

Jennifer Bradley ovat nähneet<br />

aiheelliseksi puhua metropolivallankumouksesta.<br />

KAUPUNKEJA<br />

kehitetään tiedollA<br />

Kaupunkien kehittäminen vaatii<br />

runsaasti tietoa sekä kaupunkien<br />

sisäisistä prosesseista että niiden<br />

toimintaympäristöstä. Voimme<br />

kutsua tämän tiedon muodostuksen<br />

ja käytön kokonaisuutta<br />

digitAlisAAtio älykkäiden kAupunkien rAkentAmisessA<br />

Teknologiset trendit yhteisöllisen älykkyyden edistäjinä. Ari-Veikko Anttiroiko.<br />

Sosiaalinen<br />

media<br />

Avoin<br />

lähdekoodi<br />

Big Data<br />

GeoWeb,<br />

LBS ja AR<br />

UbiTech, IoT<br />

ja Web 2<br />

Jakaminen, yhteistyö ja yhteistuotanto<br />

Järjestelmien avoimuus ja muunneltavuus<br />

Tietoaineistojen kokoaminen ja analysointi<br />

Paikkatieto ja lisätty todellisuus<br />

Sulautettu etäkontrolli<br />

Joukkojen<br />

viisaus<br />

Analyyttinen<br />

kyvykkyys<br />

Systeeminen<br />

älykkyys<br />

Ihmiset ja sosiaalinen<br />

vuorovaikutus<br />

Yhteistuotanto<br />

Konsultointi<br />

Analysointi<br />

Paikannus<br />

Ohjaus/hallinta<br />

Kaupungin tilat ja<br />

järjestelmät<br />

Kaupunki-informatiikan<br />

tiedontarpeet<br />

kaupunki-informatiikaksi. Edellä<br />

mainitut teknologiset kehityssuunnat<br />

vaikuttavat olennaisesti<br />

juuri tällaisten tietoprosessien<br />

hallintaan.<br />

Kaupunkien kehittämisessä<br />

teknologia tuli uudella tavalla<br />

kuvaan mukaan internetin<br />

räjähdysmäisen kasvun myötä.<br />

Tuolloin syntyivät käsitteet<br />

virtuaalikaupunki, digitaalinen<br />

kaupunki ja e-kaupunki. Teknologialähtöiset<br />

käsitteet alkoivat<br />

pian tehdä tilaa ajatuksille, joissa<br />

kiinnitettiin huomiota teknologian<br />

sovelluksiin, hyödyntämiseen ja<br />

vaikutuksiin. Esimerkiksi monet<br />

sähköisen hallinnon tutkijat ovat<br />

vieneet käsitteistöä yhä enemmän<br />

sosiaalisten vaikutusten ja<br />

älykkyyden suuntaan, mistä hyvä<br />

esimerkki on älykkään kaupungin<br />

(smart city) idea. olennaista ei<br />

ole digitaalisuus sinänsä vaan se,<br />

mitä sen avulla saadaan aikaan.<br />

Valaistaanpa muutamalla esimerkillä<br />

sitä, mitä uusia ulottuvuuksia<br />

teknologia tuo paikallisiin<br />

kehittämisprosesseihin.<br />

Sosiaalinen media tuo kaupunkien<br />

kehittämiseen vuorovaikutteisuutta<br />

ja kansalaisten omaehtoista<br />

sisältötuotantoa. Avoimen<br />

lähdekoodin idea puolestaan tuo<br />

kehittämiseen läpinäkyvyyttä ja<br />

joustavuutta. Nämä molemmat<br />

liittyvät ns. tee-se-itse-urbanismiin<br />

ja kaupunkihaktivismiin<br />

(haktivismi = hakkeri + aktivismi).<br />

Big Data -kehittelyt auttavat<br />

hyödyntämään tietoa ihmisten<br />

arjessa. Esimerkiksi Helsingin<br />

kaupunki on avannut monia asumiseen,<br />

hallintoon, liikenteeseen<br />

ja vastaaviin toimintoihin liittyviä<br />

tietovarantojaan ihmisten vapaaseen<br />

käyttöön. Myös Tampere<br />

tarjoaa verkossa kartta- ja paikkatietopalveluja.<br />

Jokapaikan teknologiaa on eri<br />

muodoissaan otettu käyttöön<br />

suurimmissa kaupungeissa. Hyvä<br />

esimerkki tästä on älykäs liikennejärjestelmä,<br />

joka kokoaa eri lähteistä<br />

liikennettä koskevaa tietoa<br />

(autojen sijainti, ruuhkat, tiemaksut<br />

jne.) liikenteen turvallisuuden<br />

ja sujuvuuden lisäämiseksi.<br />

Omalla tavallaan vielä intensiivisempään<br />

suuntaan menevät<br />

viimeaikaiset neurotieteitä ja<br />

kaupunkisuunnittelua yhdistävät<br />

”tiedostavan kaupungin” (conscious<br />

city) kehittämisideat, joissa<br />

kaupunkirakenne sovitetaan ihmisten<br />

tunnetiloihin ja ajattelu- ja<br />

käyttäytymismalleihin esimerkiksi<br />

muotoilun, värien ja toimintojen<br />

kautta ja hyödyntämällä myös<br />

paikkakohtaisia digitaalisia sisältöjä<br />

eli ”lisättyä todellisuutta”<br />

osana tätä kokonaisuutta.<br />

liiAn älykäs<br />

kAupunki murentAA<br />

yhteisöllisyyttä?<br />

Digitalisaatio on yksi keskeisimpiä<br />

muutostekijöitä globalisoituvassa,<br />

virtaavassa ja hajautuneessa<br />

maailmassa, joka muuttaa paikallisuuden<br />

merkitystä. Kaupungit<br />

eivät ole ”paikkoja” sanan<br />

latteassa merkityksessä, vaan<br />

jatkuvaa resurssivaihdantaa toteuttavia<br />

arvovirtojen solmukohtia.<br />

Samalla niiden ”virtaavuus”<br />

ja vuorovaikutteisuus heijastuu<br />

myös yhdyskunnan sisäisiin<br />

prosesseihin.<br />

Yksi suurimpia muutoksia on<br />

juuri edellä mainittu älykkään<br />

kaupunkikehittämisen visio.<br />

Sitä on tosin kritisoitu siitä, että<br />

sen ”älykkyys” voi osoittautua<br />

ihmisiä tylsistyttäväksi ja sosiaalista<br />

eheyttä murentavaksi.<br />

Richard sennett esitti Guardianissa<br />

(4.12.2012) julkaistussa<br />

mielipidekirjoituksessaan ’No one<br />

likes a city that’s too smart’ näkemyksen,<br />

ettei kukaan halua asua<br />

kaupungissa joka on liian ”älykäs”.<br />

Hän viittasi tällä erityisesti<br />

Songdon ja Masdarin tapaisiin<br />

uusien kaupunkien rakentamishankkeisiin,<br />

jotka on suunniteltu<br />

turhan kapea-alaisten teknistaloudellisten<br />

intressien ehdoilla.<br />

Yksi yhteisöllistä älykkyyttä<br />

laajentava näkökulma on ”jakokaupungin”<br />

(sharing city) idea,<br />

jossa jakamistalous yhdistyy<br />

älykkääseen teknologiaan tarkoituksenaan<br />

tukea oikeudenmukaisuutta,<br />

solidaarisuutta ja kestävää<br />

kehitystä. Vastaavanlaista<br />

älykkyyttä ilmentävät professori<br />

C.C. Benningerin lanseeraamat<br />

älykkään urbanismin periaatteet.<br />

Niihin kuuluu kymmenen<br />

hyvän kaupunkikehittämisen<br />

periaatetta, joissa kunnioitetaan<br />

luontoa, perinteitä ja inhimillistä<br />

mittakaavaa. Esimerkiksi väestöja<br />

ympäristöongelmien kanssa<br />

painivassa Japanissa tulevaisuuden<br />

ekokaupungin visioinnissa<br />

kestävyys ja sosiaalisuus on<br />

nostettu tärkeimmiksi ohjaaviksi<br />

periaatteiksi.<br />

Älykkyys liittyy myös tekemisen<br />

tapaan, kuten avoimuuteen,<br />

osallistavuuteen ja omaehtoisuuteen,<br />

jonka uusia muotoja ilmentävät<br />

muun muassa kaupunkihaktivismi<br />

ja pop up -kulttuuri.<br />

Ne heijastavat nuoren sukupolven<br />

arvoja ja haastavat samalla virallisen<br />

hallintokoneiston suunnitteluperiaatteet.<br />

Hyvä esimerkki on<br />

Pro Helsinki 2.0 eli vuonna 2014<br />

kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneiden<br />

aktivistien laatima vaihtoehtoinen<br />

kaupunkisuunnitelma,<br />

joka tehtiin Helsingin virallisen<br />

suunnitelman vastapainoksi.<br />

Toinen paraatiesimerkki on Porto<br />

Alegresta aikanaan maailmalle<br />

levinnyt osallistuva budjetointi.<br />

Digitalisaation avulla voidaan<br />

edistää ihmisen ympäristösuhteen<br />

eheytymistä, taloudellisen<br />

vaurauden luomista ja yhteisöllisyyttä.<br />

Digitalisaatio tukee<br />

osaltaan monien sosiaalisten<br />

pyrkimysten toteuttamista ja<br />

liittyy siten luontevasti esimerkiksi<br />

tiedostavan, jakavan ja<br />

osallistavan kaupungin rakentamispyrkimyksiin.<br />

p<br />

ari-Veikko anttiroiko<br />

Dosentti,<br />

Tampereen yliopiston<br />

johtamiskorkeakoulu<br />

Johtajuussymposiumissa<br />

teemana kriisit ja<br />

johtaminen<br />

Jo viidennen kerran järjestettävä<br />

Johtajuussymposium<br />

kokoaa<br />

yhteen johtamisen ja<br />

yhteiskunnallisen vaikuttamisen<br />

nykyiset<br />

ja tulevat asiantuntijat<br />

ja tekijät. Yhteisessä<br />

seminaarissa keskustellaan<br />

nykypäivän<br />

polttavista kysymyksistä<br />

ja luodataan tulevaisuutta.<br />

Johtamiskorkeakoulun<br />

hengen<br />

mukaisesti keskustelua<br />

käydään yli tieteiden ja toimialojen rajojen.<br />

Tämän päivän haasteiden<br />

ratkaisemiseen tarvitaan<br />

monialaista ja raja-aidat<br />

ylittävää keskustelua ja<br />

tekemistä. Merkitsethän<br />

siis jo päivämäärän<br />

7.9.2016 kalenteriisi.<br />

Nähdään syyskuussa!<br />

Seminaaripäivän runsas ja monipuolinen ohjelma rakentuu<br />

useista seminaareista ja paneeleista. Johtajuus kriiseissä<br />

-paneelissa keskustellaan, miten nopeat muutokset haastavat<br />

johtajuuden ja miten johtajuus näkyy kriiseissä. Koska<br />

kriisit heijastavat aina aikaansa, paneelissa pohditaan myös<br />

sitä, minkälaista johtajuutta tämän päivän monimuotoiset<br />

kriisit vaativat.<br />

Ennakoiva johtaminen -paneelissa aiheena on yritysten<br />

toiminnan ennakoiminen ja johtaminen nopeasti muuttuvassa<br />

liiketoimintaympäristössä.<br />

Katso paneelien puhujat ja tarkat tiedot kaikista päivän seminaareista<br />

ja tapahtumista sivulta www.johtajuussymposium.<br />

fi. Johtajuussymposiumin paneeleihin ja muihin tapahtumiin<br />

on vapaa pääsy.<br />

Synergos Summit -kutsuvierastilaisuus sekä Suomalainen<br />

yritysjohtaja sarjakuvassa -näyttelyn avajaiset kello 12–13.<br />

22 23<br />

u <strong>synergos</strong>views

Projektipäällikkö Helena Tirronen<br />

(vas.) Tamkista, projektipäällikkö<br />

Mari Rajala Edutechista ja koulutusjohtaja<br />

Minna Miettinen Synergosista<br />

toimivat projektissa<br />

tiiviissä Tampere3-hengessä.<br />

Digitalisaatio muuttaa<br />

Tamperelaisten<br />

korkeakoulujen<br />

Tampere3-hanke<br />

uudistaa myös<br />

täydennyskoulutusta<br />

– luomme ainutlaatuisen osaamisen ja kehittymisen<br />

areenan yhdessä yritysten ja organisaatioiden kanssa.<br />

Tavoitteena on, että täydennyskoulutuksen palvelut<br />

vastaavat entistä paremmin alueellisia koulutus- ja kehittämistarpeita.<br />

Digitalisaatio tulee kovaa vauhtia myös<br />

täydennyskoulutukseen. Se avaa uusia mahdollisuuksia<br />

sekä tehokkaampia tapoja toimia, sanovat Digimyrskyprojektin<br />

työpakettivetäjät projektipäällikkö Helena tirronen<br />

Tampereen ammattikorkeakoulusta, projektipäällikkö<br />

Mari Rajala Edutechista ja koulutusjohtaja Minna Miettinen<br />

Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosista.<br />

Digimyrsky-projektissa kootaan alueen organisaatioista<br />

digi-Fellows-kehittäjäverkosto, jonka kanssa<br />

täydennyskoulutuksesta kehitetään entistä asiakaslähtöisempää.<br />

– Tavoitteena on tarjota yrityksille niiden tarpeisiin<br />

osuvia, hyvin ajoitettuja ja saavutettavia palveluja. Yhdessä<br />

digi-Fellows-ryhmän kanssa kehitämme myös<br />

tarjontamme sisältöjä kumppanuusperiaatteen mukaisesti,<br />

Minna Miettinen kertoo.<br />

Digimyrsky – Digitalisaatio osaamisen kehittämisessä<br />

-projekti toteutetaan Tampere3-yhteistyönä Tampereen<br />

ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston Edutechin<br />

ja Tampereen yliopiston kesken. Digimyrsky -projekti<br />

alkoi 1.2.2016 ja kestää 31.12.2017 saakka. Ohjelmaa rahoittaa<br />

Euroopan Sosiaalirahasto.<br />

ja antaa mahdollisuuksia<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

digitAlisAAtio on ajan termi,<br />

jolle ei ole vakiintunutta määritelmää.<br />

Yksinkertaisimmillaan<br />

se tarkoittaa kaikkea teknologiaa,<br />

jolla voidaan tehostaa toimintaa.<br />

Digitalisaatio on jo muuttanut<br />

liiketoimintamalleja.<br />

– Muutoksia tulee kaikkeen,<br />

jota voidaan hoitaa teknologian<br />

avulla. On vaikeaa arvioida tai<br />

tietää, mitä kaikkea digitalisaatio<br />

tekee mahdolliseksi. Joka tapauksessa<br />

se antaa mahdollisuuden<br />

ottaa resursseja käyttöön entistä<br />

paremmin ja hyödyntää tietoa<br />

kokonaan uusilla tavoilla, sanoo<br />

Minna Miettinen Synergosista.<br />

Oppimiseen digitalisaatio tarjoaa<br />

uusia mahdollisuuksia. Tietoa<br />

on rajoittamaton määrä saatavilla<br />

ja verkossa on tarjolla entistä<br />

enemmän avoimia koulutuksia.<br />

Oppimiseen tuodaan uusia<br />

elementtejä, kuten pelillisyyttä,<br />

lisättyä todellisuutta ja sulautuvaa<br />

oppimista. Oppimista ei<br />

kuitenkaan pyritä välttämättä<br />

siirtämään yksinomaan verkkoon,<br />

vaan esimerkiksi kasvokkain<br />

keskusteluissa voidaan päästä<br />

syvemmälle, kun asiaan on jo<br />

ehditty perehtyä omatoimisesti<br />

verkon avulla.<br />

– Tärkeintä on pitää mielessä,<br />

miten digitalisaatiolla voidaan<br />

parhaiten palvella oppimista ja<br />

kehittymistä asiakastarpeiden<br />

pohjalta, Miettinen korostaa.<br />

pesmelissä digi<br />

on jo ArkeA<br />

Tampereen JOKO 32-ohjelmassa<br />

opiskellut suunnittelu- ja t&kjohtaja<br />

Marko Nousiainen kartoitti<br />

lopputyössään digitalisaatiota<br />

ja sen hyödyntämistä omassa<br />

työpaikassaan Pesmel Oy:ssä.<br />

– Digitalisaatio merkitsee pkyritykselle<br />

uusia mahdollisuuksia<br />

toimia globaalisti, Nousiainen<br />

sanoo.<br />

– Se auttaa yrityksiä tavoittamaan<br />

uusia asiakkaita,<br />

pääsemään asiakkaan lähelle,<br />

myymään enemmän, palvelemaan<br />

paremmin sekä toimimaan<br />

tehokkaammin ja laadukkaammin.<br />

Pk-sektorilla asioita<br />

digitalisoidaan samalla tavoin<br />

kuin suuryrityksissä, mutta pienemmässä<br />

mittakaavassa. Osa<br />

suuryrityksistä on digitalisaation<br />

hyödyntämisessä edellä, mutta<br />

pk-sektorilla on mahdollista edetä<br />

ketterästi ja päästä ehkä pidemmällekin,<br />

Nousiainen toteaa.<br />

Pesmel Oy on hyödyntänyt<br />

digitalisaatiota niin yrityksen<br />

sisäisessä toiminnassa kuin<br />

asiakasrajapinnassa. Tuotannon<br />

tehostamiseksi muun muassa<br />

projektien johtamista ja dokumenttien<br />

hallintaa on digitalisoitu.<br />

Asiakaspalvelun parantamisessa<br />

tiedonkeruujärjestelmiä<br />

hyödynnetään monipuolisesti<br />

muun muassa varaosapalvelun,<br />

24/7-verkkokaupan ja Service<br />

Deskin avulla.<br />

– Digitalisaatio ei ole itsetarkoitus.<br />

Tärkeintä on tietää, mitä<br />

on tekemässä eli ymmärtää<br />

asiakasta, korostaa Nousiainen.<br />

– Suomella on hyvät mahdollisuudet<br />

olla digitalisaation<br />

kärjessä. Onko sitten digitalisaatio<br />

iT-kuplan kaltainen hype vai<br />

onko aika jo kypsä lunastaa kaikki<br />

lupaukset, se jää nähtäväksi, hän<br />

sanoo. p<br />

oletko kiinnostunut<br />

liittymään<br />

Digi-Fellows<br />

-ryhmään?<br />

Kysy lisää:<br />

minna.k.miettinen@uta.fi tai<br />

040 1901316<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

24 25

Alkavia koulutuksia<br />

2016 – 2017<br />

KOULUTUS<br />

tiimi<br />

■ sosiaali- ja terveysjohtamisen<br />

executive MBA 9 (80 op)<br />

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan erityispiirteet<br />

huomioiva johtamiskoulutus syventää osallistujien<br />

liiketoiminta- ja henkilöstöosaamista.<br />

Ohjelma laajentaa näkemystä sosiaali- ja<br />

terveydenhuoltoalan nykytilasta ja tulevaisuuden<br />

vaihtoehtoisista toimintamalleista<br />

kansainvälistyvässä ympäristössä. Ylintä johtoa<br />

edustavat osallistujat saavat mahdollisuuden<br />

verkostoitua ja kehittää yhdessä koko toimialaa.<br />

Koulutus toteutetaan yhteistyössä Tampereen<br />

teknillisen yliopiston kanssa. Opinnot käynnistyvät<br />

27.10.2016.<br />

lisätiedot: www.embatampere.fi,<br />

aino-maija.ahola@staff.uta.fi, 050 596 7512<br />

■ Työhyvinvoinnin strateginen<br />

johtaminen (5 op)<br />

Työhyvinvoinnin taloudellinen hyöty syntyy<br />

siitä, kun työntekijöiden motivaatio, terveys ja<br />

työkyky paranevat kehittämällä organisaation<br />

toimintatapoja, johtamista, ilmapiiriä ja vaikuttamismahdollisuutta<br />

työhön. Koulutuksessa<br />

rakennetaan voimavaralähtöistä työhyvinvointimallia:<br />

huomio on työyhteisön ja yksilön<br />

voimavaroissa ja niiden lisäämisessä, ei siinä<br />

mikä on huonosti. Koulutus sopii osaksi valinnaisia<br />

EMBA-opintoja. Opinnot käynnistyvät<br />

13.12.2016.<br />

lisätiedot: outi.puhakka@staff.uta.fi,<br />

050 190 4052<br />

■ Työhyvinvointivalmentajan<br />

koulutusohjelma (10 op)<br />

Työhyvinvointiosaaminen on lähtökohta<br />

organisaation menestymiselle. Koulutuksessa<br />

opitaan, miten työyhteisön ja työntekijöiden voimavaroja<br />

voidaan vahvistaa ja miten työyhteisö<br />

säilyy uudistumiskykyisenä. Koulutusohjelma<br />

on tarkoitettu organisaatioiden avainhenkilöille,<br />

esimiehille, henkilöstöasiantuntijoille, työsuojeluorganisaatioiden<br />

jäsenille sekä kaikille, jotka<br />

haluavat kehittyä työhyvinvoinnin asiantuntijoiksi.<br />

Olemme toteuttaneet koulutusta ensimmäisinä<br />

Suomessa jo vuodesta 2004. Opinnot<br />

käynnistyvät seuraavan kerran 27.1.2017<br />

lisätiedot: anna.koski@staff.uta.fi,<br />

050 3187292<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

■ Kiinteistö- ja rakennusalan Executive<br />

MBA (kiRa eMBA, 80 op)<br />

Kiinteistö- ja rakennusalan EMBA on akateemisen<br />

tutkimustiedon ja yritysmaailman kokemuksen<br />

vuoropuhelun areena. Se haastaa osallistujat<br />

liiketoimintaosaamisen ja strategisen ajattelun<br />

kehittämiseen sekä johtajana kasvamiseen.<br />

Koulutusohjelman tavoitteena on vahvistaa<br />

edellytyksiä yritysten ja koko toimialan toiminnan<br />

kehittymiselle ja menestymiselle. Ohjelma<br />

antaa vahvan liikkeenjohtamisen koulutuksen<br />

lisäksi uusia liikeideoita, yhteistyökumppaneita<br />

ja johtamisen työkaluja. Opinnot käynnistyvät<br />

29.11.2016<br />

lisätiedot: www.kiinko.fi/emba,<br />

marjukka.kuutti@staff.uta.fi, 050 536 8128<br />

■ syksyllä 2017 alkavat<br />

general Executive MBa (gEMBa),<br />

executive MBA in Public Management<br />

(Public eMBA) ja executive MBA in<br />

insurance and Financial services<br />

(FeMBA)<br />

lisätietoja: www.embatampere.fi.<br />

■ Tampereen Joko 34<br />

-johtamiskoulutusohjelma (30 op)<br />

Tampereen JOKO -koulutusohjelmalla vahvistetaan<br />

valmiuksia sekä käytännön päivittäisjohtamiseen<br />

että pidemmän aikavälin<br />

strategiseen kehittämistyöhön. JOKO antaa<br />

esimiehen työssä tarvittavaa kokonaisnäkemystä<br />

ja käytännön ratkaisuja. Ohjelma soveltuu<br />

johtajille, päälliköille, esimiehille, asiantuntijoille<br />

niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Opinnot<br />

käynnistyvät 15.2.2017 tai kysy joustavaa<br />

aloitusta.<br />

lisätiedot: www.uta.fi/joko,<br />

minna.k.miettinen@staff.uta.fi, 040 1901316<br />

■ Julkiset ja yksityiset<br />

palvelurajapinnat (10 op)<br />

Kuntien palvelutuotantoprosessien uudistaminen<br />

on luonut uudenlaisia rajapintoja palveluiden<br />

tuottamiseen. Koulutusohjelmassa aiheeseen<br />

pureudutaan kolmen merkittävän tekijän:<br />

johtamisen, talouden ja oikeuden näkökulmasta.<br />

Koulutus antaa työkaluja mm. siihen,<br />

miten yksityisen sektorin palvelut integroidaan<br />

kumppanuus-, monituottaja-, ym. mallien avulla<br />

julkisrahoitteisten palveluiden kokonaisuuteen.<br />

Koulutus sopii osaksi valinnaisia EMBA-opintoja.<br />

Opinnot käynnistyvät 30.11.2016.<br />

lisätiedot: mika.kurki@staff.uta.fi,<br />

050 330 2884<br />

■ Johdon assistentti (9 op)<br />

Koulutus on tarkoitettu johdon sihteereille ja assistenteille<br />

sekä vaativissa sihteerin tehtävissä<br />

toimiville. Koulutusohjelma antaa välineitä vastata<br />

työn muutoshaasteisiin ja oman osaamisen<br />

kehittämiseen entistä pätevämpänä johdon<br />

sihteerinä. Koulutuksessa on keskeistä yhdessä<br />

oppiminen, verkostoituminen ja ammatillinen<br />

kehittyminen. Opinnot käynnistyvät 16.2.2017.<br />

lisätiedot: aino-maija.ahola@staff.uta.fi,<br />

050 596 7512<br />

■ Julkistalouden controller<br />

– Rakenteet murroksessa (12 op)<br />

Julkisen hallinnon rakenteet ovat laajan muutoksen<br />

kohteena. Vaateet tehokkaasta ja tuottavasta,<br />

mutta myös vaikuttavasta ja asiakaslähtöisestä<br />

julkisen hallinnon palveluista kasvavat. Tarvitaan<br />

laaja-alaista talouden osaamista. Koulutus on<br />

tarkoitettu taloushallinnon ammattilaisille, talousjohdolle,<br />

tulosohjaajille, sisäisille tarkastajille ja<br />

erilaisissa kehittämistehtävissä toimiville asiantuntijoille<br />

julkisella sektorilla. Toteutetaan yhteistyössä<br />

HAUSin ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.<br />

Opinnot käynnistyvät seuraavan kerran 3.10.2016.<br />

lisätiedot: aino-maija.ahola@staff.uta.fi,<br />

050 596 7512<br />

■ digimyrsky – digitalisaatio<br />

osaamisen kehittämisessä<br />

Ohjelmalla luodaan täydennyskoulutukseen ainutlaatuinen<br />

osaamisen ja kehittymisen areena,<br />

jossa opitaan ja kehitytään asiakkaan ehdoilla<br />

entistä joustavammin ja monipuolisemmin<br />

hyödyntäen digitalisaatiota. Projekti toteutetaan<br />

Tampere3 -yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun,<br />

Tampereen teknillisen yliopiston<br />

ja Tampereen yliopiston kesken. Digimyrskyprojektiin<br />

voivat hakea mukaan yritykset, jotka<br />

haluavat kehittäää uutta palvelukonseptia. Kysy<br />

lisää!<br />

lisätiedot: minna.k.miettinen@staff.uta.fi,<br />

040 1901316<br />

■ suomen huominen tehdään tänään!<br />

(5 op)<br />

Järjestämme Suomen menestymisen avaimia<br />

globaalissa maailmantaloudessa pohtivan<br />

luentosarjan kevään 2017 aikana kuutena keskiviikko<br />

iltapäivänä kello 13 – 16.15. Puhujina<br />

ovat alojensa arvostetut asiantuntijat, jotka<br />

avaavat monipuolisesti näköaloja mm. Suomen<br />

talouden, hyvinvoinnin, politiikan ja teknologian<br />

tulevaisuuteen. Koulutus sopii osaksi valinnaisia<br />

emBA-opintoja. luennot pidetään: 15.3. / 5.4. /<br />

19.4. / 3.5. / 17.5. / 31.5.<br />

lisätietoja: tuija.majuri@staff.uta.fi,<br />

050 595 1136<br />

<strong>synergos</strong>in koulutustiimi<br />

kouluttaa ja valmentaa työyhteisöjä<br />

ja yksilöitä organisaatioiden<br />

toiminnan kehittämiseen sekä<br />

johtamisosaamisen ja asiantuntijuuden<br />

vahvistamiseen.<br />

Toteutamme erilaisia koulutusja<br />

kehittämishankkeita lyhyistä<br />

ajankohtaiskatsauksista usean<br />

vuoden mittaisiin EMBA-koulutuksiin<br />

ja kehitysprojekteihin.<br />

yhteistyöllä<br />

TÄSMÄVASTAUKSiA<br />

AsiAkAstArpeisiin<br />

– Koulutustiimi tekee paljon yhteistyötä<br />

muiden koulutusorganisaatioiden<br />

kanssa. Näin yhdistetystä osaamisesta<br />

saadaan osuvia koulutuspaketteja<br />

monenlaisiin asiakastarpeisiin, kertoo<br />

koulutuspäällikkö Marjukka kuutti (kuvassa). koulutuspäällikkö<br />

Ulla suomela HAUSista vahvistaa asian,<br />

ja sanoo, että yhteistyössä toteutetulla ohjelmalla on<br />

voitu tarjota uusinta tutkimustietoa asiakkaille. HAUSin<br />

kanssa alkaa jo toinen Julkistalouden Controller-koulutus.<br />

Uusimpana yhteiskoulutuksena on alkamassa Kiinteistöja<br />

rakennusalan emBA. – löysimme nopeasti yhteisen<br />

sävelen ohjelman tarpeesta ja sisällöstä, toteaa Kiinkon<br />

toimitusjohtaja Jarno Tuimala.<br />

Koulutuksissamme osallistujat<br />

syventävät ammatillista osaamistaan<br />

ja johtajuuttaan, kuulevat<br />

uusimpia tutkimustuloksia<br />

yliopistomaailmasta ja käytännön<br />

case-esimerkkejä eri organisaatioiden<br />

avainhenkilöiltä sekä<br />

verkostoituvat asiantuntijoiden<br />

ja opiskelijakollegoiden kanssa.<br />

Koulutustiimillä on jatkuvasti<br />

meneillään 20–30 avointa koulutusohjelmaa,<br />

jotka on suunnattu<br />

niin yritysten kuin julkisen sektorin<br />

organisaatioille ja eri alojen<br />

johto- ja asiantuntijatehtävissä<br />

työskenteleville ammattilaisille.<br />

räätälöimme myös tilauskoulutuksia<br />

yritys- ja henkilöasiakkaiden<br />

tarpeisiin. lisäksi olemme jo<br />

vuosia järjestäneet menestyksekkäästi<br />

työvoimakoulutuksia.<br />

Koulutustiimissä työskentelee<br />

TöiTÄ!<br />

OSAAMiNEN KÄYTTööN<br />

Kuva: Mika Kanerva<br />

yksitoista täydennyskoulutuksen<br />

erityisosaajaa, jotka yhdistävät<br />

uusimmat tutkimustulokset<br />

organisaatioiden käytännön toimintaan.<br />

Syksyn 2016 ja kevään<br />

2017 aikana aloitetaan useita<br />

eri koulutusohjelmia, joiden tarkemmat<br />

tiedot ja yhteyshenkilöt<br />

löytyvät Alkavat koulutukset<br />

-sivulta. Ota meihin yhteyttä ja<br />

kysy lisää!<br />

Pirkanmaan ja Turun alueella on startannut<br />

akateemisille työttömille ja työttömyysuhan<br />

alaisille tarkoitettu koulutusja<br />

kehittämishanke Töitä!. Hankkeessa<br />

osallistujia autetaan tunnistamaan omat<br />

vahvuudet, tuotteistamaan osaamistaan<br />

ja sitä kautta edistämään omaa työllistymistään. Töitä!-<br />

hanke tehdään yhteistyössä Turun AMK:n, Turun yliopiston<br />

sekä Åbo Akademin kanssa. Hankkeen ohjelmasta ja<br />

tuesta voi kukin osallistuja räätälöidä itselleen sopivan<br />

kokonaisuuden. Hanke on saanut rahoitusta 6Aika rakennerahastosta.<br />

Hankkeen Pirkanmaan valmennukset<br />

käynnistyvät syksyllä 2016. Kysy lisää koulutuksesta Jaana<br />

Roschierilta, puh. 050 572 8775, jaana.roschier@uta.fi<br />

tai katso lisää osoitteesta toita.utu.fi.<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

26 27

PALVELUTALOUS-<br />

tiimi<br />

TYÖHYVINVOINNIN<br />

tutkimusryhmä<br />

Kuva: Mika Kanerva<br />

Kuva: Mika Kanerva<br />

Yritysten kilpailuetu ja julkisen<br />

sektorin toiminnan vaikuttavuus<br />

syntyvät uuden palvelutalouden<br />

pelisäännöillä. Kun aikaisemmat<br />

toimintamallit keskittyvät<br />

tuotteiden valmistamiseen ja<br />

palvelujen järjestämiseen tuottajien<br />

ehdoilla, uudessa palvelutaloudessa<br />

ratkaisee, miten hyvin<br />

organisaatiot pystyvät luomaan<br />

arvoa asiakkaille, kuluttajille ja<br />

kansalaisille heidän arjessaan tai<br />

yritysasiakkaille heidän liiketoimintaprosesseissaan.<br />

Käytännössä<br />

tämä tarkoittaa uudenlaista<br />

ajattelua, usein myös informaatioteknologian<br />

hyödyntämistä sekä<br />

asiakkaiden ja kumppaniverkoston<br />

roolien uudelleenmäärittelyä.<br />

Palvelutaloustiimi tutkii ja auttaa<br />

organisaatioita, jotka haluavat<br />

uudistua palveluajattelun avulla.<br />

Viimeaikaisia tutkimus- ja kehittämiskohteitamme<br />

ovat olleet<br />

muun muassa julkisten palvelumarkkinoiden<br />

luominen ja huoltaminen,<br />

monikanavainen kauppa,<br />

public-private-rajapintoja yhdistävät<br />

sosiaali- ja terveyspalvelut,<br />

asiakaslähtöisesti uudistuvat<br />

matkailu- ja finanssisektorit sekä<br />

kuntien hyvän hallinnon kehittäminen<br />

palveluajattelun avulla.<br />

Tulkaa mukaan rakentamaan<br />

palvelutaloudella hyötyä itsellenne<br />

ja asiakkaillenne!<br />

Tuemme työhyvinvoinnin<br />

laajan sisällön sekä työhyvinvoinnin<br />

ja tuloksellisuuden yhteyden<br />

ymmärtämistä. Tätä missiota<br />

toteutamme valmennuksissa,<br />

koulutuksissa sekä tutkimus- ja<br />

kehittämishankkeissa.<br />

Työhyvinvointi on organisaation<br />

strateginen menestystekijä.<br />

Sille on asetettava tavoitteet, kehittämistoimet<br />

ja niiden toteutumista<br />

on arvioitava säännöllisesti<br />

työntekijöiden kanssa.<br />

Työhyvinvointipääomaan kuluvat<br />

muun muassa organisaation<br />

rakenteet, työn sujuvuus, johtaminen<br />

ja ilmapiiri sekä työntekijän<br />

henkinen, fyysinen ja sosiaalinen<br />

hyvinvointi, osaaminen ja elämäntilanne.<br />

Hyvinvointi näkyy myös asiakkaalle<br />

korkeana laatuna. Työhyvinvointi<br />

houkuttaa työpaikalle<br />

halutuimmat osaajat.<br />

Lisää organisaatiosi työhyvinvointia<br />

ja työhyvinvointiosaamistasi<br />

palveluillamme!<br />

• Työhyvinvointivalmentajan<br />

koulutusohjelma<br />

• Työyhteisön työhyvinvoinnin<br />

tikkataulukysely TM<br />

• Työhyvinvointiluennot<br />

• Tutkimukset ja selvitykset<br />

• Organisaatiokohtainen<br />

kehittäminen<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

Tiekartta<br />

kansainväliseen<br />

asiantuntijayrittäjyyteen<br />

Korkeatasoinen asiantuntijayrittäjyyskoulutus<br />

ja yritystoiminnan synnyttäminen<br />

tietointensiivisille aloille ovat<br />

Tampere3-hengessä toteutettavan<br />

KINO-hankkeen keskeiset sisällöt. Hankkeessa toteutetaan<br />

kansainvälinen yrittäjyysvalmennusohjelma, jossa<br />

osallistujia autetaan tunnistamaan oma osaamisensa ja<br />

kaupallistamaan se osuuskuntatoiminnan avulla.<br />

– Yrittäjyysvalmennusohjelman tavoitteena on lisätä<br />

kansainvälisessä yritysrajapinnassa toimimisen<br />

osaamista. Lisäksi luodaan tiekartta kohti yrittäjyyttä<br />

korkeasti koulutetuille asiantuntijoille valmennusta ja<br />

osuuskuntatyöskentelyä pilotoimalla sekä madalletaan<br />

kynnystä siirtyä tutkimustuloksia soveltavaan asiantuntijayrittäjyyteen,<br />

kertoo projektipäällikkö Anne Tuhkunen.<br />

Yhteistuotanto<br />

myllertää<br />

palvelukulttuuria<br />

Palvelujen yhteistuotanto on noussut<br />

keskeiseksi julkisten palvelujen kehittämisen<br />

periaatteeksi kansainvälisesti.<br />

Palvelutaloustiimin InnoTuo -projektissa<br />

vuonna 2011 aloitetussa väitöskirjaprojektissa tutkittiin<br />

yhteistuotantoa erityisesti julkisia palveluja tuottavien<br />

ammattilaisten näkökulmasta.<br />

– Tutkimukseni osoitti, että yhteistuotannon idea<br />

esimerkiksi laajentaa käsitystä asiantuntijuudesta. Yhteistuotannon<br />

uusi toimintalogiikka haastaa myös koko<br />

palveluorganisaatioiden toimintatavat ja kulttuurin. Tällä<br />

hetkellä yhteistuotannon sulauttaminen kestävällä tavalla<br />

osaksi palvelujärjestelmiä on kuitenkin vasta varsin<br />

aikaisessa kehitysvaiheessa, tutkija Sanna Tuurnas sanoo.<br />

Esimies on<br />

avainroolissa<br />

– Tutkimme Espoon kaupungissa<br />

KAKSin rahoituksella, millaiset kyselyt<br />

tukevat esimiehiä työhyvinvoinnin kehittämisessä.<br />

Esimies on avainroolissa,<br />

koska hän voi ohjata kehittämistyötä<br />

pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti sekä suunnata<br />

sitä täsmällisesti tiettyyn kohteeseen. Rakensimme<br />

tulosten pohjalta ketteriä kyselyjä sekä nettisivuston*.<br />

Se kannustaa esimiehiä toimimaan yhdessä työntekijöiden<br />

kanssa voimavarakeskeisesti. Kehittäminen<br />

nimenomaan näin on järkevää, koska lisääntyneet<br />

osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä<br />

työn voimavaratekijät edistävät hyvinvointia, kertoo<br />

projektipäällikkö Jaana-Piia Mäkiniemi.<br />

*Esimies – kehitä työhyvinvointia-sivusto http: /<br />

www.uta.fi/jkk/<strong>synergos</strong>/tyohyvinvointi/<br />

Esimiehen osaaminen<br />

on koko henkilöstön etu<br />

– Olemme jatkaneet esimiehen<br />

kehittäjäroolin vahvistamista Työsuojelurahaston<br />

ja Pirkkalan kunnan<br />

rahoittamassa Pirkkalan kunnan<br />

esimiehet työhyvinvoinnin kehittäjiksi<br />

-hankkeessa (2015–2016). Siinä kunnan esimiehet<br />

saavat valmennusta ja koulutusta työhyvinvointia ja<br />

sen kehittämistä koskien. Kehittämistyöskentelyvaiheessa<br />

oppi viedään käytäntöön tukemalla esimiehiä<br />

organisaatiokohtaisesti. Yhtenä työkaluna hyödynnetään<br />

työhyvinvoinnin nettisivustoa kyselyineen.<br />

Työhyvinvoinnin kehittymistä mitataan alku-, väli- ja<br />

loppumittauksin. Hankkeen tavoitteena on edistää<br />

koko kunnan henkilöstön työhyvinvointia esimiesten<br />

tieto- ja osaamispohjaa lisäämällä, kertoo hankkeen<br />

projektipäällikkö Anna Koski.<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

28 29

u <strong>synergos</strong>views<br />

Uusia avauksia<br />

sote-markkinoille<br />

– tähtäimessä vaikuttavat palvelut<br />

sosiAAli- ja terveyspalvelujen<br />

(sote) uudistamista värittää pyrkimys<br />

aikaisempaa asiakaslähtöisempiin,<br />

innovatiivisempiin ja<br />

vaikuttavampiin palveluihin sekä<br />

kestävien kumppanuussuhteiden<br />

luomiseen. TEKES-rahoitteisessa<br />

Markkinoiden luominen ja huoltaminen<br />

(Alis)-hankkeessa on<br />

tutkittu sote-markkinoiden uusia<br />

tuulia ja logiikoita kunnissa.<br />

Hankkeessa tarkasteltiin kuntien<br />

hankintakäytäntöjä, palvelujen<br />

järjestämistapoja, kuntien ja<br />

yksityisten palveluntuottajien välistä<br />

yhteistyötä sekä markkinoita<br />

kokonaisuudessaan.<br />

Yhtenä tutkimuskohteena<br />

oli tulosperusteinen palvelujen<br />

järjestäminen, jossa tulokset ja<br />

vaikutukset ohjaavat palveluntuottajien<br />

valintaa ja palvelujen<br />

tuottamista.<br />

– Hienoa, että teema nostettiin<br />

tutkimuksen kohteeksi<br />

ensimmäisten joukossa, kiittelee<br />

Tampereen kaupungin ikäihmisten<br />

palvelujen vs. tilaajapäällikkö<br />

Anniina Tirronen. Aihetta ei ole<br />

aiemmin Suomessa tutkittu ja<br />

sen soveltaminenkin on vasta<br />

alkumetreillä. Hankkeen tutkimukseen<br />

osallistunut Tirronen<br />

haastaakin kuntia palvelujen tulosperusteiseen<br />

järjestämiseen.<br />

YHTENÄiNEN<br />

lAAtukriteeristö<br />

tArvitAAn<br />

Hankkeen seminaarissa Pihlajalinnan<br />

liiketoiminnan johtaja<br />

Pekka Utriainen kehotti kuntia<br />

antamaan yksityisille palveluntuottajille<br />

kokonaisvastuuta sotepalvelujen<br />

tuottamisesta.<br />

TEKES-rahoitteisessa ALIS-hankkeessa on tutkittu sote-markkinoita<br />

ja erityisesti kuntien toiminnan vaikutuksia asiakaslähtöisten,<br />

innovatiivisten ja vaikuttavien palvelujen luomisessa.<br />

Hankkeessa tutkittuja uudistuksia arvioivat Pekka Utriainen<br />

(vas.), Jaakko Valvanne ja Anniina Tirronen.<br />

– Palvelujen järjestäjän tulee<br />

varmistaa, että tuottajilla on aito<br />

intressi vahvistaa peruspalveluja.<br />

Tämä vaatii kannustejärjestelmää<br />

sekä mittareiden ja mittaamisen<br />

kehittämistä, hän sanoi.<br />

Utriainen painotti myös yhtenäisen<br />

laatukriteeristön ja<br />

lean-ajatteluun pohjautuvan<br />

kehittämisen merkitystä. Tällöin<br />

mietitään, eteneekö palveluprosessi<br />

juohevasti, tuottaako se<br />

toivottavia lopputuloksia ja saako<br />

asiakas lisäarvoa prosessin eri<br />

vaiheissa.<br />

Digitalisoituminen tuo palvelujen<br />

ja prosessien uudistamiseen<br />

uudenlaisia mahdollisuuksia.<br />

Esimerkiksi Utriaisen kuvaaman<br />

mittaamisen tueksi voidaan kehittää<br />

laskennan automatisoiva<br />

sähköinen alusta. Digitalisoituminen<br />

herättää kuitenkin paljon<br />

kysymyksiä: miten ja missä tietoa<br />

jaetaan ja kenelle sitä voidaan<br />

antaa? Voidaanko tietoa siirtää<br />

kumppaneiden kesken, entäpä<br />

palvelunkäyttäjälle itselleen?<br />

Mitä tehtäviä voidaan hoitaa<br />

sähköisten palvelujen avulla<br />

etänä ja mitkä vaativat kasvokkain<br />

kohtaamista?<br />

Hankkeen tutkimustulosten<br />

perusteella kunnissa on tahtoa<br />

palvelujen ja toiminnan uudistamiseen,<br />

mutta muutos on osin<br />

vasta idulla. Uudet tavat luoda<br />

ja huoltaa markkinoita vaativat<br />

uudenlaista johtamista ja vuorovaikutteisuutta.<br />

– Jos halutaan parempia tuloksia,<br />

niin toimintatapoja on<br />

muutettava. Toimintatapojen<br />

muutos taas edellyttää ihmisten<br />

ajattelun muutosta. Jotta ajattelu<br />

voisi uudistua, niin johtamisen on<br />

muututtava. Johtaminen puolestaan<br />

muuttuu vain, jos johtajan<br />

toiminta ja ajattelu muuttuvat,<br />

arvioi muutoksen mahdollisuuksia<br />

geriatrian professori, Alishankkeen<br />

johtoryhmän jäsen<br />

Jaakko Valvanne.<br />

Muutos suuriinkin uudistuksiin<br />

lähtee siis yksilöstä ja yksilön<br />

ajattelusta. p<br />

Piia Tienhaara, tutkija<br />

Tutkimus- ja koulutuskeskus<br />

Synergos<br />

– pAlveluintegrAAtio on<br />

kansainvälinen megatrendi sosiaali-<br />

ja terveyspalvelujen kehittämisessä.<br />

Suomessa ollaan<br />

integraation tavoitteiden tasolla<br />

aivan maailman kärjessä, kertoo<br />

Tampereen yliopiston Terveystieteiden<br />

yksikön johtaja, SOTE<br />

EMBA -ohjelmajohtaja Juha<br />

Teperi.<br />

– Kansainvälisessä keskustelussa<br />

puhutaan aiheista, jotka<br />

Suomessa ratkaistiin jo 1970-luvulla<br />

luomalla terveyskeskukset.<br />

Esimerkiksi ammattiryhmien<br />

välinen yhteistyö on monissa<br />

maissa vielä etäinen haave.<br />

– Suomessa haasteet ovat<br />

Tulossa<br />

marraskuussa<br />

2016<br />

kunnianhimoisempia. Pohditaan,<br />

miten palvelu organisoidaan<br />

asiakkaan ympärille, arkeen ja<br />

toimintaympäristöön. Tulemme<br />

olemaan kansakuntana edelläkävijöitä<br />

tässä asiassa, joten meillä<br />

on erinomainen mahdollisuus<br />

luoda myös palveluintegraatiota<br />

tukevaa liiketoimintaa, Teperi<br />

kuvaa kehittämistyötä.<br />

Hänen mukaansa uusia palvelumuotoja<br />

voidaan luoda vaikkapa<br />

vanhuksille. Asumisympäristöön<br />

tuodaan ubiikkiteknologiaa, joka<br />

seuraa henkilön vointia automatisoidusti.<br />

Seuranta kytketään<br />

arkielämää aidosti tukeviin kommunikaatiokanaviin,<br />

joilla yhteys<br />

syntyy lähipiiriin ja -yhteisöihin<br />

sekä sote-alan ammattilaisiin ja<br />

hyvinvointipalveluihin.<br />

– Palveluista saadaan kohdennetumpia,<br />

ja kun ne ovat läsnä<br />

arjessa, ihmiset voivat paremmin<br />

ja eivätkä ongelmat pääse kärjistymään.<br />

Tällöin järeämpien palveluiden<br />

tarve vähenee, Teperi sanoo.<br />

ikiaikainen toimintamalli peruspalvelujen<br />

organisoinnissa ja<br />

suuntaamisessa on ollut odottaa,<br />

että ihmiset varaavat aikoja lääkärille.<br />

Malli on syntynyt aikana,<br />

jolloin sote-palveluja ajateltiin<br />

yksittäisinä lääkärikäynteinä tai<br />

tutkimuksi na.<br />

– Tulevaisuudessa haasteet,<br />

Johtamiskoulutusta<br />

edelläkävijöille<br />

Juha Teperi toimii Sosiaali- ja<br />

terveysjohtamisen Executive<br />

MBAn ohjelmajohtajana. Seuraavat<br />

SOTE EMBA -opinnot<br />

alkavat 27.10.2016, hakuaika on<br />

23.9.2016 asti.<br />

uusin EMBa-koulutuksemme,<br />

kiiNTeisTÖ JA RAkeNNUsALAN<br />

eXeCUTiVe MBA (kiRa eMBA).<br />

Kiinnostuitko? Katso lisää www.kiinko.fi/emba.<br />

SOTE EMBA on osa EMBA<br />

Tampere -tuoteperhettä. Executive<br />

mBA in Business reneval<br />

(tech emBA) alkaa vuonna 2016<br />

ja vuonna 2017 käynnistyvät<br />

general executive mBA (gemBA),<br />

Executive MBA in Public Management<br />

(public emBA), executive<br />

mBA in insurance and Financial<br />

services (FemBA).<br />

• tutustu www.embatampere.fi<br />

Suomi viitoittaa tietä<br />

sote-palvelujen muotoilussa<br />

kuten mielenterveyden ongelmat,<br />

päihteiden käyttö tai vanhuuden<br />

raihnaisuus ratkotaan arjessa<br />

ihmisten omassa sosiaalisessa<br />

ympäristössä. Tämän vuoksi<br />

järjestelmät täytyy ajatella alusta<br />

lähtien uudelleen. Tarvitaan<br />

radikaalia palvelujen muotoilua<br />

ja aitoja palveluinnovaatioita,<br />

Teperi toteaa.<br />

infrastruktuurin, kuten lainsäädännön,<br />

ict-järjestelmien ja alan<br />

koulutuksen on tuettava uudella<br />

tavalla toteutettavia palveluja.<br />

– Yliopistossa me huolehdimme,<br />

että perus- ja täydennyskoulutus<br />

vastaavat haasteeseen,<br />

Teperi lupaa. p<br />

30 31<br />

u <strong>synergos</strong>views

Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin henkilöstö<br />

talonen<br />

Harri, kTM<br />

kehitysjohtaja<br />

Hakamaa-Virtanen<br />

Minna<br />

taloussihteeri<br />

Puh. 050 588 7663 Puh. 040 190 4037<br />

harri.talonen@<br />

minna.hakamaa-virtanen@<br />

staff.uta.fi<br />

staff.uta.fi<br />

PALVELUTALOUSTIIMI<br />

Rannisto Ruuskanen Rintamäki Antti Tienhaara<br />

Pasi-Heikki, Ht Olli-Pekka, Ktt timo, Ktt talonen, KtM Piia, HM<br />

dosentti tutkimusjohtaja ohjelmajohtaja, tutkija, tutkija,<br />

tutkimuspäällikkö projektipäällikkö projektikoordinaattori<br />

Puh. 040 557 8981 040 190 9781 Puh. 040 550 5370 Puh. 040 190 4053 Puh. 050 318 7555<br />

pasi-heikki.rannisto@ olli-pekka.ruuskanen@ timo.rintamaki@ antti.talonen@ piia.tienhaara@<br />

staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi<br />

Tuhkunen Tuurnas Manka<br />

Anne, HT sanna, HT Mikko, FM<br />

projektipäällikkö tutkija projektipäällikkö<br />

(30.6.2016 saakka.)<br />

Puh. 040 190 9757 Puh. 040 190 1334 Puh. 050 420 1498<br />

anne.tuhkunen@ sanna.tuurnas@ mikko.manka@<br />

staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi<br />

TYÖHYVINVOINNIN TUTKIMUSRYHMÄ<br />

Heikkilä-tammi larjovuori Mäkiniemi Koski Nuutinen<br />

Kirsi, Kt Riitta-liisa, KtM Jaana-Piia, Vtt anna, ttM sanna, KM<br />

tutkimusjohtaja ohjelmajohtaja projektipäällikkö suunnittelija suunnittelija<br />

Puh. 050 420 1532 Puh. 050 433 6260 Puh. 050 318 6881 Puh. 050 318 7292 Puh. 050 318 7838<br />

kirsi.heikkila-tammi@ riitta-liisa.larjovuori@ jaana-piia.makiniemi@ anna.koski@ sanna.nuutinen@<br />

staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi<br />

Bordi Rivinoja Manka<br />

laura, FM telma, KM Marja-liisa, Ft, YtM<br />

suunnittelija suunnittelija dosentti<br />

Puh. 040 190 1206 Puh. 050 318 7762 Puh. 040 718 7000<br />

laura.bordi@ telma.rivinoja@ marja-liisa.manka@<br />

staff.uta.fi staff.uta.fi uta.fi<br />

KOULUTUSTIIMI<br />

Miettinen kuutti Mäkelä Ahola Järvenpää<br />

Minna, KtM Marjukka, YtM Päivi, KtM aino-Maija, KM Erja-leena, KM<br />

koulutusjohtaja koulutuspäällikkö kehittämispäällikkö suunnittelija suunnittelija (31.7.2016)<br />

Puh. 040 190 1316 Puh. 050 536 8128 Puh. 040 822 3355 Puh. 050 596 7512 Puh. 050 320 9663<br />

minna.k.miettinen@ marjukka.kuutti@ paivi.k.makela@ aino-maija.ahola@ erja-leena.jarvenpaa@<br />

staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi<br />

kurki Majuri Puhakka Rinne Roschier<br />

Mika, FM Tuija, kTM outi, FM Taina, HM Jaana<br />

erikoissuunnittelija koulutuspäällikkö projektikoordinaattori suunnittelija suunnittelija, Coach<br />

Puh. 050 330 2884 Puh. 050 595 1136 Puh. 040 190 4052 Puh. 050 536 8129 Puh. 050 572 8775<br />

mika.kurki@ tuija.majuri@ outi.puhakka@ taina.rinne@ jaana.roschier@<br />

staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi<br />

u <strong>synergos</strong>views<br />

sysilampi<br />

Vainio<br />

Jukka, kTM<br />

Mika, YTM<br />

suunnittelija<br />

koulutuspäällikkö<br />

Puh. 050 359 7961 Puh. 050 372 1926<br />

jukka.sysilampi@<br />

mika.vainio@<br />

staff.uta.fi<br />

staff.uta.fi<br />

32

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!