aluetaiteilijasekä

Vaikka tekemisen integrointia hoitotyön arkeen onkin hankkeissa mahdollistettu
materiaaleja, ohjeita ja esimerkkejä tarjoamalla, nimenomaan taiteilijan
osaamista ja näkemystä kaivattiin edelleen organisoimaan toimintaa sekä
tuomaan siihen uutta syötettä, jotta se pysyisi yllä ja kehittyisi myös jatkossa.
Tämä tuli ilmi niin hoitohenkilökunnan kuin toimintaan osallistuneiden päiväkodin
henkilöstön ja SPR:n vapaaehtoistenkin kommenteissa. 120
Kyselyjen ja haastattelujen perusteella hoitohenkilökunta kokee taidetoiminnan
positiiviseksi ja tärkeäksi 121 . Sen nähdään tukevan hoitotyön asiakaskeskeisyyttä
perinteisemmän sairauskeskeisen ajattelun sijaan 122 . Toiminnan
vaikutuksiksi kuvattiin mm. asukkaiden henkisen ja fyysisen vireyden
paraneminen sekä sosiaalisten taitojen säilyminen. Toiminnan koettiin myös
tuovan vaihtelevuutta arkipäiviin ja vahvistavan asukkaan oman arvokkuuden
ja tärkeyden tunnetta. Tärkeiksi koettiin myös toiminnan myötään
tuomat osallisuuden, onnistumisen ja yhteisöllisyyden tunteet. Lisäksi taideja
kulttuuri mainittiin jokaiselle kuuluvaksi perustarpeeksi. 123
Sote-sektorilla työskentelevä taiteilija tarvitsee työparikseen sote-alan osaajan.
120 Jääski & Parviainen 2016, 10, 15, haastatteluaineisto
121 Jääski & Parviainen 2016; 13; Hakala ym. 2016, 9; Mulari 2015b, 25, 30
122 Mulari 2015b, 30; Hakala ym. 2016, haastatteluaineisto
123 Jääski & Parviainen 2016, 13–14
43